MAO:683/17

Kaarinan TR-Työstö Oy > A

tuomarin esteellisyys

Diaarinumero: 2016/387–389
Antopäivä: 7.11.2017

ASIAN TAUSTA

Kaarinan TR-Työstö Oy on vastaajana hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevissa riita-asiaoissa diarinumerot 2016/387–389, joissa kantajana on Picote Oy Ltd.

Edellä mainituissa riita-asioissa on 15.6.2017 pidetty markkinaoikeudessa prosessikuuleminen asioiden jatkokäsittelyn suunnittelemiseksi. Prosessikuulemisen puheenjohtajana on toiminut markkinaoikeudessa asioiden valmistelusta vastaava lainoppinut jäsen markkinaoikeustuomari A.

Kaarinan TR-Työstö Oy on 31.7.2017 toimittanut markkinaoikeudelle kirjelmän edellä todetusta prosessikuulemisesta ja siitä laaditusta muistiota. Lausumassa Kaarinan TR-Työstö Oy on esittänyt väitteen asioiden valmistelusta vastaavan markkinaoikeustuomarin esteellisyydestä.

Markkinaoikeus on vielä kuullut kirjallisesti Kaarinan TR-Työstö Oy:tä esteellisyysväitteestä ja sen perusteista. Kaarinan TR-Työstö Oy on toimittanut lausuman 29.9.2017.

VÄITE TUOMARIN ESTEELLISYYDESTÄ

Esteellisyys

Kaarinan TR-Työstö Oy on esittänyt, että markkinaoikeustuomari A on esteellinen käsittelemään hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevia riita-asioita diarinumerot 2016/387–389, joissa kantajana on Picote Oy Ltd ja vastaajana Kaarinan TR-Työstö Oy.

Perustelut

Markkinaoikeustuomari A:lla on kantajaa suosiva ennakkoasenne.

Markkinaoikeustuomari A on prosessikuulemisessa 15.6.2017 ohjannut keskustelua voimakkaasti siihen suuntaan, että Kaarinan TR-Työstö Oy on vahingonkorvausvelvollinen, vaikka ei olisi varmuutta hyödyllisyysmallirekisteröintien lopullisesta lainvoimaisuudesta.

Prosessikuulemisesta laadittuun muistioon kirjattu "Kantaja ilmoitti, että prosessiekonomisista syistä se ei vastusta, että valitusasiat käsitellään markkinaoikeudessa ensin ja sen jälkeen jatketaan loukkausasioiden käsittelyä siltä osin kuin kanteiden perusteena olevat hyödyllisyysmallit on pysytetty markkinaoikeuden päätöksellä voimassa." on ilmentänyt kantajaa suosivaa ennakkoasennetta, sillä tilanteessa, jossa markkinaoikeus pysyttäisi jonkin hyödyllisyysmalleista voimassa, ei kuitenkaan odotettaisi päätöksen lainvoimaisuutta, vaan Kaarinan TR-Työstö Oy olisi suoraan vahingonkorvausvelvollinen markkinaoikeuden päätöksen jälkeen.

Samoin kantajaa on suosinut prosessikuulemisesta laadittuun muistioon kirjattu "Mikäli hyödyllisyysmalli ei jää voimaan markkinaoikeuden päätöksen perusteella, loukkausasian käsittely voidaan jättää odottamaan, kunnes kyseisen hyödyllisyysmallin voimassaolo on lainvoimaisesti ratkaistu". Tämä on merkinnyt sitä, että jos markkinaoikeus mitätöisi jonkin hyödyllisyysmalleista, Kaarinan TR-Työstö Oy ei saisi nostaa kantajaa vastaan vahingonkorvauskannetta, vaikka kantaja olisi aiheuttanut Kaarinan TR-Työstö Oy:lle kohtuutonta vahinkoa aiheettomalla hyödyllisyysmallirekisteröinnillä. Kaarinan TR-Työstö Oy joutuisi odottamaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä valitusasiassa.

Edelleen prosessikuulemisen aikana on keskusteltu kantajan editiovaatimuksesta ja vastaajan eli Kaarinan TR-Työstö Oy:n mahdollisuudesta antaa vapaaehtoisesti tiedot loukkaavaksi väitettyjen tuotteiden myynnistä esimerkiksi tilintarkastajan lausunnon muodossa. Tämä keskustelu on käyty kantajan asiamiehen ja markkinaoikeustuomari A:n välillä, eikä Kaarinan TR-Työstö Oy:tä ole kuultu asiasta. Kun kantaja on ilmoittanut, että ensin tulisi käsitellä hyödyllisyysmallien lainvoimaisuutta koskevat valitusasiat ja vasta sen jälkeen loukkauskanteet, ei ole ollut tarpeen selvittää Kaarinan TR-Työstö Oy:n liikesalaisuuksia ennen loukkausasioiden käsittelyä. Kysymys on ollut siitä, että kantaja on halunnut saada tietoonsa Kaarinan TR-Työstö Oy:n liikesalaisuudet ennen hyödyllisyysmallirekisteröintien lainvoimaisuuden varmistumista.

Markkinaoikeustuomari A:n puolueellisuutta on osoittanut myös se, että Kaarinan TR-Työstö Oy:n pyydettyä lisäaikaa vastatakseen turvaamistoimiasiassa, markkinaoikeustuomari A on kysynyt kantajan mielipidettä vastausajan pidentämisestä.

Sitä, että markkinaoikeustuomari A on suosinut kantajaa, osoittaa vielä A:n 17.10.2016 lähettämä sähköposti. Kyseinen viesti on lähetetty asianosaisten edustajista kantajayhtiön asiamiehelle asianajaja B:lle, vastaaja Kaarinan TR-Työstö Oy:n käyttämälle asianajajalle C:lle ja vastaajan tekniselle asiantuntijalle patenttiasiamies D:lle. A:n viesti on liittynyt D:n samana päivänä lähettämään sähköpostiin, jossa D on ilmoittanut Kaarinan TR-Työstö Oy:n prosessiosoitteena käytettävän sähköpostiosoitteen. Kantajan asiamies on tämän jälkeen omassa sähköpostiviestissään ilmoittanut, että Kaarinan TR-Työstö Oy:n prosessiosoitteena tulisi olla yhtiön asianajajan osoite, eikä D:n ilmoittama sähköpostisoite. Tämän jälkeen markkinaoikeustuomari A on lähettänyt edellä todetun sähköpostiviestin, jossa on ilmoitettu, että markkinaoikeus ei ota huomioon asiassa Kaarinan TR-Työstö Oy:n teknisen asiantuntijan D:n lausumia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Esteellisyysväitteet

Tuomarin esteellisyydestä on säädetty oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa. Kaarinan TR-Työstö Oy on esittänyt, että markkinaoikeustuomari A:lla on kantajaa suosiva ennakkoasenne. Markkinaoikeus katsoo, että esitetyn esteellisyysväitteen ja sen perustelujen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko A esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevia riita-asioita oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun ennakkoasenteeseen perustuvan esteellisyysperusteen nojalla ja siitä, onko A esteellinen pykälän 3 momentin yleislausekkeen nojalla.

Jääviys ennakkoasenteen nojalla

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun esitöiden yleisperustelujen (HE 78/2000 vp s. 19 ja 20), siltä osin kun ne liittyvät mainitun luvun 7 §:n 2 momentin mukaiseen ennakkoasennejääviyteen, mukaan ne tilanteet, joissa nousee esille kysymys tuomarin puolueettomuudesta samassa tuomioistuimessa tapahtuneen saman asian aikaisemman käsittelemisen tai ratkaisemisen johdosta ovat hyvin erilaisia. Tuomarin puolueettomuus ei niissä objektiivisesti tarkastellen suinkaan aina vaarannu. Mahdollinen esteellisyys joudutaan ratkaisemaan yksittäistapauksittaisen harkinnan perusteella. Esteellisyyttä eivät aiheuta yleensä esimerkiksi oikeudenkäynnin aikana tehtävät osaratkaisut eikä asian käsittelyn jaksottuminen eri vaiheisiin kuten riita-asian valmisteluun ja pääkäsittelyyn.

Esitöissä on lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen osalta (HE 78/2000 vp s. 42) todettu, että 7 §:n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi ennakkoasenteen aiheuttamasta esteellisyydestä. Perusteltu epäily ennakkoasenteesta voi syntyä siitä, että tuomari on osallistunut samassa tuomioistuimessa aikaisemmin asian tai sen osan ratkaisuun taikka muusta erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että tuomari on saanut oikeudenkäyntimenettelyn ulkopuolella asiaa koskevia tietoja ja että hän on ennen asian vireilletuloa ottanut asian ratkaisuun kantaa. Esteellisyyden mahdollisesti synnyttävällä ennakkoasenteella ei luonnollisestikaan tarkoiteta tuomarin oikeustieteellisenä tutkimustyönä julkaisemien kannanottojen vaikutusta tai päätelmien tekemistä aikaisempien julkaistujen kannanottojen pohjalta. Säännöksellä on pyritty kuvaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, jonka mukaan tuomarilla ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta eikä halua edistää toisen asianosaisen etua.

Esitöissä on lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen osalta (HE 78/2000 vp s. 46) edelleen todettu, että eräissä tapauksissa tuomarin oikeudenkäyntiin liittyvät toimet saattavat ilmentää tuomarin ennakkoasennetta ja sen vuoksi vaarantaa luottamuksen tuomarin puolueettomuuteen. Tuomari saattaa tulla esteelliseksi esimerkiksi silloin, jos hän jutun ollessa vielä kesken ottaa siihen voimakkaasti kantaa tiedotusvälineissä.

Esitöissä on tältä osin lisäksi todettu, että aktiivinen ja tiukkakaan prosessinjohto ei sinänsä voi aiheuttaa esteellisyyttä. Päinvastoin oikeudenkäymiskaaren säännökset edellyttävät tuomarilta juuri tällaista menettelyä perusteellisen oikeudenkäynnin aikaansaamiseksi. Tuomarin epäasiallista menettelyä koskevan väitteen tulee olla objektiivisesti arvioiden perusteltavissa. Tuomaria voidaan pitää esteellisenä, jos menettely on objektiivisesti arvostellen ollut asiatonta ja se osoittaa asennoitumista, joka ulkopuolisenkin näkökulmasta tarkastellen vaarantaa tuomarin puolueettomuuden.

Esitöissä on vielä todettu, että tuomarin ennakkoasennetta ratkaisun lopputulokseen voi osoittaa se, että hän ei kohtele ja informoi asianosaisia tasapuolisesti. Tasapuolisuuden voidaan katsoa vaarantuvan, jos tuomari ilman asiallisia perusteita toimii selvästi pelkästään toisen asianosaisen eduksi. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi silloin, kun tuomari on neuvonut etukäteen toista asianosaista sellaisissa asiakysymyksissä, jotka vaikuttavat asian käsittelyyn. Asianosaisen yleinen informointi tai asian käsittelyn vaiheista kertominen ei luonnollisestikaan voi olla peruste esteellisyyteen.

Markkinaoikeus katsoo, että siltä osin kun esteellisyysperusteena on viitattu riita-asioiden prosessikuulemisessa käytyyn keskusteluun samoja hyödyllisyysmalleja koskevien loukkaus- ja valitusasioiden käsittelyjärjestyksestä ja tämän järjestyksen ja asioiden lainvoimaisuuden mahdollisesta vaikutuksesta vahingonkorvausvaatimusten käsittelyyn, kysymys on ollut tavanomaisesta tuomarin prosessinjohdosta, jossa on selvitetty käsittelyjärjestystä. Asiassa ei ole tullut ilmi, että markkinaoikeustuomari olisi tässä yhteydessä ottanut ennakolta kantaa tai muuten ennakoinut sitä, minkä sisältöisiä ratkaisuja kysymyksessä olevissa asioissa tulisi antaa tai tultaisiin antamaan. Tältä osin on asianosaisia myös informoitu tasapuolisesti. Näin ollen markkinaoikeustuomarin menettelyssä ei ole ollut sellaista, jonka perusteella hänellä objektiivisesti arvioituna voitaisiin katsoa olevan ennakkoasenne asioihin tai asianosaisiin.

Prosessikuulemisesta laadittuun muistioon kirjattu "Mikäli hyödyllisyysmalli ei jää voimaan markkinaoikeuden päätöksen perusteella, loukkausasian käsittely voidaan jättää odottamaan, kunnes kyseisen hyödyllisyysmallin voimassaolo on lainvoimaisesti ratkaistu" viittaa tavanomaiseen prosessinjohtoon ja yhteen liittyvien prosessien etenemisjärjestyksen suunnitteluun. Ennakkoasennetta ei osoita myöskään se, että prosessikuulemisessa markkinaoikeustuomari on ennakoinut asioiden käsittelyjärjestystä siinä tapauksessa, että markkinaoikeuden valitusasioissa antamista päätöksistä valitetaan.

Siltä osin kuin väitetyn esteellisyyden osalta on viitattu siihen, että prosessikuulemisessa on keskusteltu kantajan editiovaatimuksesta ja vastaajan mahdollisuudesta antaa vapaaehtoisesti tiedot loukkaavaksi väitettyjen tuotteiden myynnistä esimerkiksi tilintarkastajan lausunnon muodossa, kysymys on tavanomaisesta prosessinjohdosta ja asianosaisten vaatimusten kartoittamisesta ja täsmentämisestä. Kun kysymyksessä on ollut kantajan vaatimus, on ollut perusteltua, että sen laajuudesta ja mahdollisuudesta rajata vaatimusta on keskusteltu kantajan asiamiehen kanssa, mutta kuitenkin vastaajan ja tämän avustajan läsnä ollessa. Markkinaoikeustuomari ei ole ennakoinut editiovaatimuksen osalta annettavaa ratkaisua. Editiovaatimuksesta prosessikuulemisessa keskusteltaessa on asianosaisia informoitu tasapuolisesti.

Normaaliin prosessinjohtoon kuuluu myös vastapuolen mielipiteen tiedusteleminen liittyen prosessin aikatauluun ja asianosaisen esittämään pyyntöön vastauksen määräajan pidentämisestä.

Markkinaoikeustuomari on 17.10.2016 lähettänyt asianosaisten avustajina toimineille asianajajille, sekä vastaajan Kaarinan TR-Työstö Oy:n teknisenä avustajana käyttämälle patenttiasiamies D:lle sähköpostiviestin, jossa on todettu muun ohella: "Todettakoon, että Kaarinan TR-Työstö Oy on ilmoittanut markkinaoikeudelle prosessiosoitteekseen oman osoitteensa ja yhteyshenkilöksi toimitusjohtaja E:n. Markkinaoikeus tulee siis toimittamaan asiassa turvaamistoimiasiaa koskevan vastauspyynnön tämän ilmoituksen mukaisesti. Asianajaja C voi toki selvyyden vuoksi myös vahvistaa asianajaja B:n esittämän pyynnön vuoksi, että tämä sinänsä poikkeuksellinen toimintatapa on tässä asiassa päämiehenne ohje. Markkinaoikeus ilmoittaa samalla D:lle, että te ette toimi tässä asiassa asiamiehenä, eikä markkinaoikeus huomioi teiltä saapuneita ilmoituksia Kaarinan TR-Työstö Oy:n puolesta esitettyinä millään tavalla."

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 17 §:n mukaan jollei tästä laista tai teollis- tai tekijänoikeudellisen riita- tai hakemusasian osalta 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 tai 4 momentissa mainitusta laista muuta johdu, mainituissa lainkohdissa mainituissa laeissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluviksi säädettyjen riita- ja hakemusasioiden sekä mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitettujen riita-asioiden käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään riita- ja hakemusasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa.

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Markkinaoikeus katsoo, että ilmoittaessaan asiaosaisten avustajille, että vastaaja on vaihtanut prosessiosoitteensa ja ilmoittaessaan, että vastaajan avustajana ei voi toimia patenttiasiamies, joka ei ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, eikä siten oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesti kelpoinen toimimaan avustajana, markkinaoikeustuomari ei ole toiminut tavalla, joka antaisi aiheen epäillä hänen esteettömyyttään.

Jääviys yleislausekkeen nojalla

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun esitöiden yleisperustelujen (HE 78/2000 vp s. 20), siltä osin kuin ne liittyvät mainitun luvun 7 §:n 3 momentin mukaiseen yleislausekkeeseen, mukaan tuomari saattaa olla esteellinen käsittelemään asiaa silloinkin, kun hän ei ole esteellinen minkään erityisen esteellisyysperusteen nojalla, mutta jokin muu seikka antaa aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan. Jotta epäily voisi olla perusteltu, esteellisyyden täytyy perustua seikkaan, joka voidaan jollain tavoin rinnastaa muihin säännöksiin sisältyviin esteellisyysperusteisiin.

Esitöissä on yleisperustelujen osalta (HE 78/2000 vp s. 20) edelleen todettu, että tuomaria on pidettävä esteellisenä, jos hänen puolueettomuutensa voidaan katsoa objektiivisesti arvioiden vaarantuvan. Tuomari on toisin sanoen esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua hänen puolueettomuudestaan toimia tuomarina asiassa. Esteellisyysharkintaan vaikuttaa muun muassa tuomarin suhde käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Lähtökohtana on, että tuomarin puolueettomuuden vaarantava seikka on riittävästi yksilöitävissä ja objektiivisesti arvioiden hyväksyttävissä, jotta esteellisyysperuste olisi käsillä.

Esitöissä on lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen osalta (HE 78/2000 vp s. 47) muun ohella todettu, että säännöstä sovelletaan tilanteissa, joissa tuomarin puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioiden katsoa vaarantuvan muulla perusteella kuin oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa aikaisemmin on mainittu. Tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua tuomarin kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti. Asianosaisen oma käsitys tuomarin esteellisyydestä ei sen sijaan sellaisenaan ole ratkaiseva. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä.

Esitöissä on vielä todettu, että esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Tuomari on esteellinen vain, jos jokin selvästi yksilöitävissä oleva olosuhde voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa käsitellä tiettyä asiaa.

Markkinaoikeus toteaa, että ne seikat, joihin esteellisyysväitteen tueksi on vedottu, liittyvät markkinaoikeustuomarin toimintaan prosessikuulemisessa ja asianosaisen edustamista ja prosessiosoitetta käsitelleeseen sähköpostiviestiin. Markkinaoikeus katsoo, että kyseiset toimenpiteet ja keskustelut ovat olleet osa tuomarin harjoittamaa asianmukaista prosessinjohtoa, jolla on pyritty valmistelemaan kyseessä olevien asioiden käsittelyn jatkamista markkinaoikeudessa. Asiassa ei ole tullut ilmi mitään selvästi yksilöitävissä olevaa olosuhdetta tai seikkoja, joiden perusteella olisi objektiivisesti arvioitavissa, että markkinaoikeustuomarilla olisi käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin sellainen suhde, joka vaarantaisi hänen puolueettomuutensa.

Johtopäätös

Edellä mainitun perustein väite tuomarin esteellisyydestä on hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Kaarinan TR-Työstö Oy:n väitteen tuomarin esteellisyydestä.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 3 §:n 3 momentin perusteella tähän päätökseen haetaan muutosta samassa yhteydessä kuin markkinaoikeuden tuomioon pääasiassa.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

 
Julkaistu 30.11.2017