MAO:662/17

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 7.10.2016 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Löffler GmbH on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle kansainvälisen rekisteröinnin numero 1196999 (kuvio) hylkäämiseksi Suomea koskien.

Perusteet

Toisin kuin valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, kansainvälinen rekisteröinti numero 1196999 (kuvio) (jäljempänä myös myöhempi merkki) on kokonaisuutena arvioiden sekoitettavissa valittajan aikaisempaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 915307 Löffler (kuvio) (jäljempänä myös aikaisempi merkki).

Kaikki myöhemmän ja aikaisemman merkin kattamat tavarat ovat luokkaan 25 kuuluvia vaatteita, jalkineita tai päähineitä. Niitä on siten pidettävä samanlaisina tavaroina.

Merkkien kattamat tavarat ovat kaikille kuluttajille suunnattuja, joten kohderyhmän muodostaa suuri yleisö, jonka tarkkaavaisuusastetta ei voida pitää korkeana.

Patentti- ja rekisterihallitus on kirjannut myöhemmän merkin tietokantaansa tekstillä COFFLER, LOFFLER. Valituksenalaisessa päätöksessä mainitulle merkille on virheellisesti löydetty vielä useita muita mahdollisia muotoja, kuten OFFLER, COFFLEA, LOFFLEA tai OFFLEA. Myöhemmässä merkissä on kuitenkin yksiselitteisesti sanaosa LOFFLER, mitä tukee myös mainitun merkin haltijan oma ilmoitus siitä, että merkki muodostuu tyylitellystä sanaosasta LOFFLER. On myös otettava huomioon, että viitatessaan merkkiinsä sanallisesti joko kirjoitettuna tai suullisesti merkinhaltija luonnollisesti käyttää merkistään sanaa "Loffler". Myös Maailman henkisen omaisuuden järjestö on kirjannut kyseessä olevan rekisteröinnin muodossa LOFFLER.

Vertailtavat merkit ovat ulkoasultaan samanlaiset tai lähes samanlaiset. Merkkien sanaosat ovat lähes samat, ja myös merkkien kuvio-osissa on samaa muotokieltä ja ideaa. Vaikka myöhemmän merkin katsottaisiin olevan luettavissa muodossa COFFLER, ovat merkkien sanaosat joka tapauksessa lähes samanlaiset, koska niiden viisikirjaiminen loppuosa olisi sama ja alkuosissa olisi vain vähäinen ero.

Vertailtavat merkit ovat myös lausuntatavaltaan lähes samanlaiset. Merkkien välillä on vain yhden kirjaimen ero, joten ne ovat sekä suomen että ruotsin kielellä lausuttaessa lähes samat, eikä keskivertokuluttaja edes välttämättä huomaa tätä vähäistä eroa. Vaikka myöhemmän merkin katsottaisiin olevan luettavissa muodossa COFFLER, vertailtavat merkit lausuttaisiin silloinkin lähes samalla tavalla, koska merkkien keskellä olevat f-kirjaimet ja sanojen loppuosa kuuluvat lausuttaessa erityisesti.

Vertailtavilla merkeillä ei ole mitään merkityssisältöä suomalaisen kohdeyleisön mielessä. Sanan "Löffler" merkityksen kapustahaikarana tunnistanee vain saksan kieltä taitava ornitologi.

Ottaen huomioon, että aikaisemman ja myöhemmän merkin kattamat tavarat ovat samoja ja merkkien välillä on erittäin suurta samankaltaisuutta, sekaannusvaara on ilmeinen.

Valittaja on tehnyt väitteen myöhemmän merkin rekisteröintiä vastaan useassa eri Euroopan unionin jäsenvaltiossa, ja väite on hyväksytty kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Vaikka jossain maassa hyväksyminen on perustunut siihen, että myöhemmän merkin haltija ei ole vastannut väitteeseen, ja vaikka nämä muut päätökset eivät sido Suomen viranomaisia, väitteiden hyväksyminen kuitenkin tukee sitä, että merkit ovat sekoitettavissa.

Valituksenalaisessa päätöksessä on katsottu, että sana "Loffler" on Suomessa käytössä oleva sukunimi. Patentti- ja rekisterihallituksen olisi siten tullut jo sukunimiesteen perusteella katsoa, ettei myöhempi merkki ole rekisteröitävissä ilman sukunimen haltijan suostumusta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

Kuviomerkin rekisteröitävyyttä arvioidaan pelkästään sillä perusteella, miltä merkki näyttää, eikä sillä perusteella, mitä hakija on kertonut merkin sisältävän tai mitä tietokantaan on merkin ja sen rekisteröintiesteiden löytämiseksi kirjattu. Nyt kysymyksessä olevassa myöhemmässä merkissä ei voida yksiselitteisesti katsoa lukevan LOFFLER. Maailman henkisen omaisuuden järjestö kirjaa merkit hakemuksen perusteella. Lisäksi Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto on kirjannut myöhemmän merkin kanssa samanlaisen kuvio-osuuden nimellä COFFLER.

Vertailtavat merkit eroavat toisistaan ulkonäön ja lausuntatavan osalta riippumatta siitä, mitä myöhemmässä merkissä katsotaan lukevan. Sanan "Löffler" saksankielinen merkitys ei välttämättä ole suomalaisen keskivertokuluttajan tiedossa. Sanojen "Loffler" ja "Löffler" voidaan katsoa omaavan sukuniminä saman merkityssisällön, kun taas sanoilla "coffler", "offler", "cofflea", "lofflea" tai "offlea" ei ole mitään yleisesti tiedossa olevaa merkitystä. Merkit eivät kuitenkaan kokonaisuutena arvioiden ole sekoitettavissa toisiinsa riippumatta siitä, mitä myöhemmän merkin sanaosassa katsotaan lukevan.

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole oikeudellisesti sidottu muissa maissa tehtyihin päätöksiin.

Vasta valituksessa vedottu sukunimieste on uusi, väiteajan päättymisen jälkeen esitetty väiteperuste, joten se on jätettävä tutkimatta.

Jinjiang Yiren Shoes Co., Ltd:n vastaus

Jinjiang Yiren Shoes Co., Ltd. ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastausta.

Valittajan lausuma

Sekaannusvaaraa ei voida sulkea pois ainoastaan sillä perusteella, että osa kohdeyleisöstä ymmärtäisi myöhemmän merkin muodossa COFFLER. Vähintään osa kohdeyleisöstä ymmärtää merkin muodossa LOFFLER, joten sekaannusvaara on olemassa. Vähäinen ero sanaosien LOFFLER ja Löffler välillä tai merkkien kuvio-osat eivät ole riittäviä poistamaan sekaannusvaaraa ottaen huomioon muun ohella sen, että merkkien kattamat tavarat ovat samoja eikä kohdeyleisön tarkkaavaisuusaste ole korkea.

Sanan "Loffler" asema sukunimenä on käynyt ilmi vasta valituksenalaisesta päätöksestä, minkä vuoksi valittaja on ottanut siihen kantaa valituksessaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on 7.10.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt Löffler GmbH:n väitteen kansainvälisen rekisteröinnin numero 1196999 (kuvio) Suomea koskemista vastaan. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, ettei mainittu kansainvälinen rekisteröinti ole sekoitettavissa aikaisempaan Euroopan unionin alueella voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 915307 Löffler (kuvio).

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko mainittu kansainvälinen rekisteröinti sekoitettavissa edellä mainittuun aikaisempaan merkkiin Löffler (kuvio).

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan 1 momentin 7 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan Suomessa tai Euroopan unionissa voimassa olevaa kansainvälisen rekisteröinnin suojaamaa tavaramerkkiä, jolla tämän rekisteröinnin perusteella on Suomessa tai Euroopan unionissa aikaisempi oikeus kuin tavaramerkin hakijalla.

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää mainitussa laissa säädetyin poikkeuksin, joista ei nyt ole kysymys, sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Tavaroiden vertailu

Tavaroiden samankaltaisuutta on arvioitava ottaen huomioon kaikki niihin liittyvät merkitykselliset seikat, kuten tavaroiden luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat ja jakelukanavat sekä se, ovatko ne keskenään kilpailevia tai toisiaan täydentäviä.

Myöhempi merkki kattaa seuraavat luokan 25 tavarat: "Clothing; clothing for children; cyclists’ clothing; swimsuits; shoes; sport shoes; hosiery; hats; neckties; leather belts for clothing".

Aikaisempi merkki puolestaan kattaa seuraavat luokan 25 tavarat: "Clothing, especially sport clothing, underwear and swimwear; footwear; headgear; sweatbands, headbands, gloves".

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että myöhempi ja aikaisempi merkki on rekisteröity samoja ja samankaltaisia tavaroita varten luokassa 25. Valittaja on esittänyt, että tavarat ovat samoja.

Markkinaoikeus toteaa, että myöhemmän merkin kattamat erilaiset vaatteiksi katsottavat tavarat ("clothing; clothing for children; cyclists’ clothing; swimsuits; hosiery; neckties; leather belts for clothing") ovat samoja kuin aikaisemman merkin kattamat vaatteet ("clothing, especially sport clothing, underwear and swimwear"). Myöhemmän merkin kattamat jalkineet ja urheilujalkineet ("shoes; sport shoes") ovat puolestaan samoja kuin aikaisemman merkin kattamat jalkineet ("footwear"). Myös myöhemmän merkin kattamat hatut ("hats") ovat samoja kuin aikaisemman merkin kattamat päähineet ("headgear").

Edellä todetun perusteella myöhemmän merkin kattamat tavarat ovat samoja kuin aikaisemman merkin kattamat tavarat.

Kohdeyleisö

Sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon asianomaisen tavara- tai palveluryhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. On myös otettava huomioon se, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavara- tai palveluryhmän mukaan (tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 25 ja 26 kohta).

Vaatteiden, jalkineiden ja päähineiden osalta merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Tällaisen keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei ole kysymyksessä olevien tavaroiden osalta pidettävä tavanomaista korkeampana.

Merkkien vertailu

Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tutkittaessa sitä, onko sekaannusvaara olemassa, kahden tavaramerkin välisen samankaltaisuuden arviointia ei voida rajoittaa siihen, että huomioon otettaisiin ainoastaan yksi moniosaisen tavaramerkin osatekijöistä ja että sitä verrattaisiin toiseen tavaramerkkiin. Tällainen vertailu on sitä vastoin syytä suorittaa tarkastelemalla kutakin kyseessä olevaa tavaramerkkiä yhtenä kokonaisuutena. Vaikka kokonaisvaikutelmaa, joka moniosaisesta tavaramerkistä jää asianomaisen kohdeyleisön muistiin, voi joissain olosuhteissa hallita yksi tai useampi tavaramerkin osatekijä, samankaltaisuutta voidaan arvioida yksin hallitsevan osatekijän perusteella ainoastaan silloin, kun kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi (ks. tuomio 22.10.2015, BGW, C-20/14, EU:C:2015:714, 36 ja 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Oikeuskäytännössä on edelleen vakiintuneesti katsottu, että merkin koostumisesta samalla kertaa sekä kuviollisista että sanallisista osatekijöistä ei automaattisesti seuraa, että sanallinen osatekijä on aina katsottava hallitsevaksi (ks. tuomio 24.11.2005, Simonds Farsons Cisk v. SMHV – Spa Monopole (KINJI by SPA), T 3/04, EU:T:2005:418, 45 kohta ja tuomio 16.1.2008, Inter-Ikea v. SMHV – Waibel (idea), T-112/06, EU:T:2008:10, 45 kohta). Sen sijaan sekä kuviollisista että sanallisista osatekijöistä koostuvan merkin sanalliset osatekijät ovat lähtökohtaisesti erottamiskykyisempiä kuin kuviolliset osatekijät, koska keskivertokuluttaja viittaa kyseessä olevaan tuotteeseen helpommin mainitsemalla sen nimen kuin kuvailemalla merkin kuvio-osaa (ks. tuomio 1.3.2016, 1&1 Internet v. SMHV – Unoe Bank (1e1), T-61/15, EU:T:2016:115, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Nyt esillä olevassa asiassa vertailtavana ovat seuraavat tavaramerkit:


Myöhempi merkki


Aikaisempi merkki


Myöhempi merkki on kuviomerkki, joka muodostuu hieman tyylitellysti isoilla kirjaimilla kirjoitetusta sanaosasta ja sen alla olevasta viivasta. Viivan päällä oleva kuvio muodostaa tekstin, jossa ensimmäinen kirjain saattaisi olla ymmärrettävissä myös C-kirjaimeksi. Ottaen kuitenkin huomioon kirjaimen terävän vasemman alakulman, se muistuttaa enemmän L-kirjainta. Viimeinen kirjain taas on ymmärrettävissä R-kirjaimeksi ottaen huomioon sen oikeassa reunassa olevan loven. Markkinaoikeus katsoo siten, että sanaosa on ymmärrettävissä ainakin muodossa LOFFLER. Ottaen huomioon mainitun sanaosan koon myöhemmässä merkissä, on tämän hallitsevana osana pidettävä sanaosaa LOFFLER. Sanaosan alla olevaa viivaa voidaan pitää lähes merkityksettömänä. Sanalla "loffler" ei ole kohdeyleisölle mitään merkitystä, ellei se sitten ymmärrä sitä Patentti- ja rekisterihallituksen esittämällä tavalla sukunimenä. Mainittu sana muodostaa myös merkin erottamiskykyisimmän osan.

Aikaisempi merkki Löffler on punainen kuviomerkki, joka muodostuu hieman tyylitellystä, ensimmäistä kirjainta lukuun ottamatta pienellä kirjoitetusta sanaosasta Löffler ja sen yläpuolella olevasta yksinkertaisesta kuviosta, joka koostuu kahdesta osittain päällekkäisestä oikealle avautuvasta soikiosta ja jonka voi ymmärtää L-kirjaimeksi. Vaikka kuvio-osa on korkeampi kuin sanaosa, on merkin hallitsevana osana pidettävä sanaosaa Löffler, ottaen erityisesti huomioon kuvio-osan yksinkertaisuuden. Markkinaoikeus katsoo, toisin kuin Patentti- ja rekisterihallitus, ettei kohdeyleisöön kuuluva suomalainen keskivertokuluttaja ymmärrä sanaosan tarkoittavan saksaksi kapustahaikaraa. Sanalla "löffler" ei siten ole lähtökohtaisesti kohdeyleisölle mitään merkitystä. Kohdeyleisö saattaa kuitenkin ymmärtää sanan sukunimenä Patentti- ja rekisterihallituksen esittämällä tavalla. Joka tapauksessa mainittu sana muodostaa aikaisemman merkin erottamiskykyisimmän osan.

Vertailtavien merkkien ulkoasun osalta markkinaoikeus toteaa, että molemmat merkit sisältävät seitsenkirjaimisen sanaosan, jossa vain yksi kirjain (ö/O) on eri. Vaikka merkkien kuvio-osat ovat erilaisia ja myöhemmän merkin sanaosa on kirjoitettu isoilla kirjaimilla ja aikaisemman merkin pienillä kirjaimilla, on merkkejä pidettävä ulkoasultaan ainakin jossain määrin samankaltaisina. Tässä arvioinnissa on otettava erityisesti huomioon, että merkkien hallitsevat, lähes samanlaiset sanaosat ovat hyvin vähäisessä määrin tyyliteltyjä ja sekä aikaisemman että myöhemmän merkin kuvio-osat ovat hyvin yksinkertaisia.

Vertailtavien merkkien lausuntatavan osalta markkinaoikeus toteaa, että myöhempi merkki lausutaan muodossa "loffler" ja aikaisempi merkki muodossa "löffler". Ainoa ero on toisessa kirjaimessa, mikä ero saattaa jäädä lausuttaessa jopa huomaamatta. Merkkejä on siten pidettävä lausuntatavaltaan hyvin samankaltaisina.

Vertailtavien merkkien merkityssisällön osalta markkinaoikeus toteaa, että edellä todetusti kummallakaan merkillä ei ole varsinaista merkityssisältöä suomalaiselle kohdeyleisölle. Kohdeyleisö saattaa kuitenkin ymmärtää molemmat merkit lähes samanlaisina sukuniminä, jolloin niiden voidaan katsoa olevan merkityssisällöltään hyvin samankaltaisia.

Edellä todetun perusteella merkkien voidaan kokonaisuutena arvioiden katsoa olevan samankaltaisia.

Sekaannusvaaran kokonaisarviointi ja johtopäätös

Sekaannusvaaran kokonaisarviointi merkitsee huomioon otettavien tekijöiden ja erityisesti tavaramerkkien samankaltaisuuden ja niiden tavaroiden tai palvelujen, joita varten nämä tavaramerkit on tarkoitettu, tiettyä keskinäistä riippuvuutta. Siten tässä arvioinnissa kyseisten tavaroiden tai palvelujen vähäisen samankaltaisuuden saattaa korvata niitä varten tarkoitettujen tavaramerkkien merkittävä samankaltaisuus ja päinvastoin (ks. esim. tuomio 29.9.1998, Canon, C-39/97, EU:C:1998:442, 17 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että aikaisempaa merkkiä Löffler on pidettävä vähintään tavanomaisen erottamiskykyisenä kysymyksessä oleville tavaroille. Riippumatta siitä, ymmärtääkö suomalainen kohdeyleisö kyseessä olevan sanan merkityksen sukunimenä, ei merkkiä voida pitää kuvailevana tai viitteellisenä kysymyksessä oleville tavaroille.

Markkinaoikeus katsoo, ottaen erityisesti huomioon vertailtavien merkkien samankaltaisuuden ja niiden kattamien tavaroiden samanlaisuuden, että kokonaisuutena arvioiden myöhempi merkki LOFFLER on sekoitettavissa aikaisempaan merkkiin Löffler. Merkkien hallitsevat osat ovat lähes samanlaiset, joten myöhemmästä merkistä saatava kokonaisvaikutelma johtaa nyt esillä olevassa asiassa siihen, että kohdeyleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat ovat peräisin samasta yrityksestä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Vertailtavien merkkien välillä on siten olemassa sekaannusvaara. Valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on näin ollen kumottava.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 7.10.2016 tekemän päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle kansainvälisen rekisteröinnin numero 1196999 LOFFLER (kuvio) hylkäämiseksi Suomea koskien.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Nina Korjus ja Reima Jussila.

PRH:n päätös


HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.