MAO:504/17

Man B&W Diesel Aktiengesellschaft > Wärtsilä Finland Oy

patentti - keksinnöllisyys

Diaarinumero: 2016/58
Antopäivä: 14.7.2017

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 7.12.2015 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

Man B&W Diesel Aktiengesellschaft on 5.7.2006 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä "Menetelmä polttomoottorikoneen käyttämiseksi ja polttomoottorikone".

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.10.2013 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numerolla FI 123785.

Wärtsilä Finland Oy on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 7.12.2015 antamallaan päätöksellä hyväksynyt Wärtsilä Finland Oy:n väitteen ja kumonnut patentin numero FI 123785 kokonaisuudessaan.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Man B&W Diesel Aktiengesellschaft on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 7.12.2015 ja pysyttää patentin numero FI 123785 voimassa yhtiön valituksen yhteydessä markkinaoikeudelle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Perusteet

Markkinaoikeudelle toimitettujen muutettujen patenttivaatimusten 1−6 mukaiset keksinnöt ovat uusia ja keksinnöllisiä asiassa aikaisemmin esitettyihin viitejulkaisuihin nähden.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa keksinnössä sylinterikohtaisten ruiskutuslaitteiden avautumiskestoaikojen määrittäminen ja sylinterikohtaisten korjausominaisalueiden sovittaminen suoritetaan toisistaan erotettuna, kuitenkin rinnan tai samanaikaisesti.

Wärtsilä Finland Oy:n vastaus

Vaatimukset

Wärtsilä Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö käsittää ensinnäkin sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö käsittää muun ohella menetelmävaiheen, jonka mukaan mitattujen pakokaasulämpötilojen perusteella sylinterikohtaiset korjausominaisalueet sovitetaan automaattisesti (jäljempänä myös menetelmävaihe (a)), sekä menetelmävaiheen, jossa korjausarvojen perusteella sylinterikohtaiset korjausominaisalueet sovitetaan automaattisesti (jäljempänä myös menetelmävaihe (b)). Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sanamuodon mukaan edellä mainittuja menetelmävaiheita on pidettävä toisistaan erillisinä. Kysymyksessä olevan patentin perusasiakirjoissa ei kuitenkaan ole esitetty sellaista menettelyä, jossa toteutetaan sekä menetelmävaihe (a) että menetelmävaihe (b). Patentin selityksen mukaan menetelmävaihetta (b) käytetään menetelmävaiheen (a) korjaamiseen vain siinä tilanteessa, kun kysymyksessä on polttomoottorikoneen kiinteä käyttöpiste.

Kysymyksessä olevien patenttivaatimusten mukaiset keksinnöt eivät lisäksi eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa O1 on todettu, että ohjauksessa käytetään ennalta määrättyä ohjauksen määrää. Tämän on katsottava tarkoittavan, että ohjauksella on oltava etukäteen asetettuna mahdollinen suurin ja pienin arvo, jonka välillä ohjaus tapahtuu. Alan ammattimiehelle on katsottava olevan selvää, että mainitut ennalta asetetut raja-arvot rajoittavat käytettävää korjausarvoa. Mainitun viitejulkaisun O1 mukaan raja-arvot ovat riippuvaisia erityisesti ruiskutusmäärästä. Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön ei siten ole katsottava eroavan olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainituista viitejulkaisuista O1 ja D1.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Markkinaoikeudelle toimitettujen muutettujen patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 perustuu alkuperäisten patenttivaatimusten epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyihin täsmennyksiin. Kysymyksessä olevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 on lisäksi selvää, että korjausominaisaluetta määritetään vain yhteen kertaan. Mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei siten käsitä sellaista, mikä ei olisi ilmennyt alkuperäisestä patenttihakemuksesta.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä voidaan pitää sinänsä uutena tunnettuun tekniikkaan nähden. Mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei kuitenkaan eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi tunnetusta tekniikasta.

Alan ammattimiehelle on pidettävä ilmeisenä yhdistää valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittujen viitejulkaisujen D1 ja O1 opetukset ja päätyä kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun.

Edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnetaan menetelmä useilla sylintereillä varustetun Common-Rail-polttomoottorikoneen käyttämiseksi, jossa menetelmässä jokaiseen sylinteriin on sovitettu ainakin yksi ruiskutuslaite ja jokaiselle sylinterille määritetään automaattisesti sylinterikohtaiset korjausominaisalueet, jonka mukaan määritetään sylinterikohtaiset ruiskutuslaitteiden avautumiskestoajat. Mainitun viitejulkaisun D1 perusteella alan ammattimiehelle on myös selvää, että siinä ruiskutusmäärästä, polttoaineen paineesta ja kunkin ruiskutuslaitteen ominaisalueesta riippuen määritetään kaikille ruiskutuslaitteille aluksi sama avautumiskestoaika ja tämän jälkeen määritetään sylinterikohtaisten korjausominaisalueiden mukaan sylinterikohtaiset avautumiskestoajat.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetystä siinä, että viitejulkaisussa D1 ei esitetä, että kiinteän käyttöpisteen tilanteessa mitattaisiin jokaiselle sylinterille pakokaasulämpötila, joiden perusteella sylinterikohtaiset korjausominaisalueet sovitettaisiin automaattisesti. Mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön ratkaisema objektiivinen ongelma on siten siinä, miten sylinterikohtaiset korjausominaisalueet saadaan vastaamaan muuttunutta tilannetta, jos sylinterien yksilölliset ominaisuudet muuttuvat.

Ratkaisu edellä mainittuun ongelmaan ilmenee edellä mainitusta viitejulkaisusta O1, josta tunnetaan menetelmä useilla sylintereillä varustetun polttomoottorikoneen käyttämiseksi siten, että määritetään kaikkien mitattujen sylinterikohtaisten pakokaasulämpötilojen keskiarvo ja sylinterikohtaisten arvojen poikkeamat mainitusta keskiarvosta ja lämpötilapoikkeamien avulla määritetään jokaiselle sylinterille korjausarvo avautumiskestoaikaa varten. Korjausarvojen perusteella sylinterikohtaiset korjausominaisalueet sovitetaan automaattisesti. Mainitussa viitejulkaisussa O1 on esitetty lisäksi, että ruiskutuslaitteen avautumisaikaa säädetään ennalta määritellyllä säätömäärällä. Tämän on katsottava tarkoittavan kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 lisättyä piirrettä, jonka mukaan korjausarvoilla on ennalta asetetut enimmäisarvot.

Valittajan lausuma

Man B&W Diesel Aktiengesellschaft ei ole käyttänyt hyväkseen sille varattua tilaisuutta lausuman antamiseen

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Man B&W Diesel Aktiengesellschaft on 5.7.2006 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä "Menetelmä polttomoottorikoneen käyttämiseksi ja polttomoottorikone". Patentti- ja rekisterihallitus on 31.10.2013 myöntänyt keksinnölle patentin numerolla FI 123785.

Wärtsilä Finland Oy:n tekemän väitteen johdosta Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella 7.12.2015 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin numero FI 123785 kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että päätöksessä tarkasteltavana olleen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on sinänsä uusi tunnettuun tekniikkaan nähden, mutta se ei eroa olennaisesti sanotussa päätöksessä mainituista viitejulkaisuista O1 ja D1. Edelleen Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksessään todennut, että päätöksessä tarkasteltavana olleet epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–7 esittävät vain muunnelmia, jotka ovat alan ammattimiehelle ilmeisiä mainittujen viitejulkaisujen O1 ja D1 perusteella; mainitut patenttivaatimukset 2–5 ja 7 esittävät yleisesti tunnettuja laskenta- ja säätöteknisiä yksityiskohtia ja mainittu patenttivaatimus 6 puolestaan sisältää yleisesti tunnetun ajatuksen vikojen havaitsemisesta.

Man B&W Diesel Aktiengesellschaft on markkinaoikeudelle toimittamansa valituksen yhteydessä esittänyt kysymyksessä olevaa keksintöä koskevat muutetut patenttivaatimukset, joiden se on ilmoittanut korvaavan aikaisemmat patenttivaatimukset. Mainittujen muutettujen patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 käsittää valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltavana olleen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja epäitsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteet.

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty; tai milloin patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö

Kysymyksessä olevat, valittajan markkinaoikeudessa esittämät muutetut patenttivaatimukset koostuvat itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−6.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"Menetelmä useilla sylintereillä varustetun Common-Rail- polttomoottorikoneen käyttämiseksi, jolloin jokaiseen sylinteriin on sovitettu ainakin yksi ruiskutuslaite, jolloin riippuen polttomoottorikoneen ruiskutusmäärästä, polttoaineen paineesta ja ruiskutuslaitteen ominaisalueesta määritetään kaikille ruiskutuslaitteille sama avautumiskestoaika ja jolloin tämän kaikille ruiskutuslaitteille saman avautumiskestoajan, ruiskutusmäärän, polttoaineen paineen ja jokaiselle sylinterille yksilöllisen korjausominaisalueen perusteella määritetään sylinterikohtaiset ruiskutuslaitteiden avautumiskestoajat, ja kun esiintyy polttomoottorikoneen kiinteä käyttöpiste, mitataan jokaiselle sylinterille pakokaasulämpötila, ja näiden mitattujen pakokaasulämpötilojen perusteella sylinterikohtaiset korjausominaisalueet sovitetaan automaattisesti, jolloin polt-tomoottorikoneen kiinteä käyttöpiste on käsillä silloin, kun polttomoottorikoneen ruiskutukselle olennaiset käyttöparametrit, esimerkiksi sen ruiskutusmäärä ja/tai polttoaineen paine ja/tai kierrosluku, ovat esiasetetulle kestoajalle suun¬nilleen vakiot tai esiasetettujen raja-arvojen sisällä, ja määritetään kaikkien mitattujen, sylinterikohtaisten pakokaasulämpötilojen lämpötilakeskiarvo, lasketaan mitattujen, sylinterikohtaisten pakokaasulämpötilojen sylinterikohtaiset lämpötilapoikkeamat tästä lämpötilakeskiarvosta, ja riippuen näistä sylinterikohtaisista lämpötilapoikkeamista jokaiselle sylinterille määritetään korjausarvo ruiskutuslaitteiden avautumiskestoaikaa varten ja näiden korjausarvojen perusteella sylinterikohtaiset korjausominaisalueet sovitetaan automaattisesti, ja asetetaan enimmäisarvot tai raja-arvot korjausarvoja varten, jolloin silloin, kun korjausarvo ylittää kulloisenkin enimmäisarvon, kulloistakin enimmäisarvoa käytetään korjausarvona, jolloin raja-arvot tai enimmäisarvot ovat riippuvaisia erityisesti ruiskutusmäärästä."

Lisätty materiaali

Wärtsilä Finland Oy on esittänyt, että kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä. Wärtsilä Finland Oy on tältä osin vedonnut siihen, että edellä mainitut menetelmävaihe (a) ja menetelmävaihe (b) on esitetty kysymyksessä olevassa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 toisistaan riippumattomina ja itsenäisinä vaiheina, kun taas perusasiakirjoihin kuuluvassa selityksessä esitetään, että vain tietyssä tilanteessa, jolloin polttomoottorilla on kiinteä käyttöpiste, mainittu menetelmävaihe (b) korjaa mainittua menetelmävaihetta (a).

Kysymyksessä olevan patentin perusasiakirjoihin kuuluvan selityksen mukaan patentin tarkoittama menetelmä jakautuu kolmeen päävaiheeseen (päävaiheet 10, 11 ja 12). Päävaiheet 10 ja 11 ovat selityksen mukaan tunnettua tekniikkaa ja päävaihe 12 sisältää patentin tarkoittaman keksinnön olennaiset piirteet. Edelleen selityksen mukaan päävaihe 12 kohdistuu tilanteeseen, jossa polttomoottorikoneella on kiinteä käyttöpiste. Päävaiheessa 12 mitataan kaikkien sylintereiden yksilölliset pakokaasulämpötilat, määritetään niiden perusteella lämpötilakeskiarvo, lasketaan sylinterikohtaiset lämpötilapoikkeamat keskiarvosta ja määritetään sylinterikohtaiset korjausarvot ja edelleen sylinterikohtaiset korjausominaisalueet.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan tilanteessa, jolloin on käsillä polttomoottorin kiinteä käyttöpiste, mitattujen pakokaasulämpötilojen perusteella sylinterikohtaiset korjausominaisalueet sovitetaan automaattisesti (edellä mainittu menetelmävaihe (a)). Itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on lisäksi määritelty, että menetelmässä määritetään mitattujen pakokaasulämpötilojen avulla sylinterikohtaiset lämpötilapoikkeamat ja edelleen sylinterikohtaiset korjausarvot, joiden perusteella sylinterikohtaiset korjausominaisalueet sovitetaan automaattisesti (edellä mainittu menetelmävaihe (b)). Viimeksi mainitun menetelmävaihetta (b) koskevan piirteen on näin ollen katsottava täsmentävän menetelmävaiheeseen (a) sisältyvää korjausominaisalueen määrittelyä kysymyksessä olevan patentin selityksessä esitetyllä tavalla.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva itsenäinen patenttivaatimus 1 ei Wärtsilä Finland Oy:n esittämin tavoin sisällä sellaista, mikä ei ilmene hakemuksesta sitä tehtäessä.

Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on tunnetun tekniikan osalta viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:
O1: EP 1422407 A1
D1: US 6289871 B1.

Edellä mainittu viitejulkaisu O1 koskee muun ohessa menetelmää useilla sylintereillä varustetun polttomoottorin käyttämiseksi. Jokaiseen sylinteriin on sovitettu ainakin yksi ruiskutuslaite siten, että ruiskutuslaitteiden säätölaitteelle asetetaan tarvittavat asetusarvot (kierrosluku, näytteenottoaika, kuormitus, avautumiskestoaika, lämpötilapoikkeama). Sylintereiden pakokaasulämpötiloja mitataan ja yksittäisten sylintereiden lämpötiloja verrataan kaikkien sylintereiden keskiarvoon ja kulloisenkin sylinterin lämpötilapoikkeaman perusteella ohjataan yksittäisen sylinterin avautumiskestoaikaa.

Edellä mainittu viitejulkaisu D1 koskee kahdella polttoaineella (kaasu/neste) toimivan polttomoottorin käyttötapaa, jossa käytetään molempia polttoaineita. Nestemäistä polttoainetta (dieselöljy) käytetään tällöin apupolttoaineena sytytyksen ja palamistapahtuman parantamiseksi. Viitejulkaisun D1 mukaiseen menetelmään kuuluu aluksi kaasupolttoaineen syötön optimointi jokaisen sylinterin osalta ennalta asetetun nestemäisen polttoaineen määrän yhteydessä siten, että saadaan oikea ilma/kaasu-suhde ja syöttölaitteen avautumiskestoaika. Säätö toteutetaan vertaamalla kunkin sylinterin pakokaasulämpötilaa ennalta asetettuun tavoitelämpötilaan. Seuraavaksi säädetään nestemäisen polttoaineen syöttöä jokaiselle sylinterille erikseen lisäten tai vähentäen polttoaineen syöttöä pienillä määrillä, kunnes optimitila (mahdollisimman pieni polttoaineen määrä, joka on kuitenkin riittävä halutun vaikutuksen saavuttamiseksi) on saavutettu.

Uutuus ja keksinnöllisyys

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu, että mainitussa päätöksessä tarkasteltavana olleen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

Kysymyksessä olevien muutettujen patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 käsittää valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltavana olleen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja epäitsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteet.

Asian käsittelyn yhteydessä markkinaoikeudessa ei myöskään ole kyseenalaistettu kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön uutuutta tunnettuun tekniikan tasoon nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että mainitulta osin keksinnön patentoitavuuden osalta asiassa on kysymys siitä, onko kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön katsottava eroavan olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Man B&W Diesel Aktiengesellschaft on valituksessaan markkinaoikeudelle esittänyt, että kysymyksessä olevassa keksinnössä sylinterikohtaisten ruiskutuslaitteiden avautumiskestoaikojen määrittäminen ja sylinterikohtaisten korjausominaisalueiden sovittaminen suoritetaan toisistaan erotettuina kuitenkin rinnan tai samanaikaisesti. Valittaja ei ole muutoin esittänyt perusteita sille, minkä vuoksi kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön olisi katsottava eroavan tunnetusta tekniikasta ottaen huomioon valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä esitetyt perusteet sille, ettei sanotussa päätöksessä tarkasteltavana olleen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön ole katsottu eroavan olennaisesti edellä mainittujen viitejulkaisujen D1 ja O1 perusteella tunnetusta tekniikasta.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltavana olleen epäitsenäisen patenttivaatimuksen 2 osalta on sanotussa päätöksessä puolestaan katsottu, että kyseinen patenttivaatimus esittää vain muunnelman, joka on alan ammattimiehelle ilmeinen edellä mainittujen viitejulkaisujen O1 ja D1 perusteella.

Man B&W Diesel Aktiengesellschaft ei valituksessaan markkinaoikeudelle ole esittänyt mitään perusteita sille, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä, joka edellä selostetulla tavalla on sisältänyt valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltavana olleiden patenttivaatimusten 1 ja 2 piirteet, olisi pidettävä keksinnöllisenä edellä mainittujen viitejulkaisujen O1 ja D1 yhdistelmään nähden, kun otetaan huomioon, mitä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on edellä selostetulla tavalla todettu yhtäältä sanotussa päätöksessä tarkasteltavana olleen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sekä toisaalta päätöksessä tarkasteltavana olleen epäitsenäisen patenttivaatimuksen 2 osalta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn perusteella kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön keksinnöllisyyttä ei ole syytä arvioida toisin kuin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltavina olleiden patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen keksinnöllisyyttä.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn perusteella kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ole pidettävä patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla keksinnöllisenä.

Kysymyksessä olevat muutetut patenttivaatimukset koostuvat edellä selostetulla tavalla itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−6. Edellä todetulla tavalla mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua mainittujen epäitsenäisten patenttivaatimusten keksinnöllisyydestä.

Johtopäätös

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös olisi kumottava. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Krister Karlsson.

PRH:n ratkaisu.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 2.8.2017