MAO:352/17

Lammi-Perustus Oy > Beotek Oy

patentti - patentin loukkaus

Diaarinumero: 2016/106
Antopäivä: 16.6.2017

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Lammi-Perustus Oy:lle on 10.11.2010 myönnetty eurooppapatentti numero FI/EP 1 837 164 (jäljempänä myös kannepatentti) keksinnölle nimeltä "Menetelmä ja laite muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin", joka on sittemmin saatettu voimaan Suomessa.

Kannepatentti muodostuu menetelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja laitetta koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 2 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 3 ja 4.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suomenkielinen käännös kuuluu seuraavasti:

1. Menetelmä muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin, anturamuottielementtiin kuuluessa betoniraudoitetangoista valmistettu muottirunko, jonka raudoitetangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdissaan harvaksi verkoksi, joka on muodostettu pitkänomaiseksi kouruksi, jolla on pohja ja sivuseinät, ja sivuseiniin laminoidaan raudoitetankojen vastakkaisille puolille muovikalvot, jotka saatetaan lämmöllä tarttumaan vastakkain raudoitetankoverkon aukkojen alueella, tunnettu siitä, että vastakkain tulevien muovikalvojen väliin imetään alipaine seinän alareunan alueella olevalla imuraolla, jonka vastakkaisille puolille muovikalvon alahelmat saatetaan laskeutumaan, ja että lämpösuutinlaitetta kuljetetaan pitkin muottielementin seinää, tai muottielementtiä liikutetaan lämpösuutinlaitteen suhteen, lämpöpuhallusten kohdistamiseksi seinän vastakkaisilta puolilta laminoitaviin muovikalvoihin mainitun alipaineimun vaikuttaessa kalvojen väliin.

Kyseinen itsenäinen patenttivaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

- menetelmä muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin, (jäljempänä myös piirre 1a)

- anturamuottielementtiin kuuluessa betoniraudoitetangoista valmistettu muottirunko, jonka raudoitetangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdissaan harvaksi verkoksi, (piirre 1b)

- joka on muodostettu pitkänomaiseksi kouruksi, jolla on pohja ja sivuseinät, ja (piirre 1c)

- sivuseiniin laminoidaan raudoitetankojen vastakkaisille puolille muovikalvot, jotka saatetaan lämmöllä tarttumaan vastakkain raudoitetankoverkon aukkojen alueella, (piirre 1d)

- vastakkain tulevien muovikalvojen väliin imetään alipaine seinän alareunan alueella olevalla imuraolla, (piirre 1e)

- jonka vastakkaisille puolille muovikalvon alahelmat saatetaan laskeutumaan, ja (piirre 1f)

- että lämpösuutinlaitetta kuljetetaan pitkin muottielementin seinää, tai muottielementtiä liikutetaan lämpösuutinlaitteen suhteen, lämpöpuhallusten kohdistamiseksi seinän vastakkaisilta puolilta laminoitaviin muovikalvoihin mainitun alipaineimun vaikuttaessa kalvojen väliin (piirre 1g).

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 suomenkielinen käännös kuuluu puolestaan seuraavasti:

2. Laite muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin, anturamuottielementtiin kuuluessa betoniraudoitetangoista valmistettu muottirunko, jonka raudoitetangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdissaan harvaksi verkoksi, joka on muodostettu pitkänomaiseksi kouruksi, jolla on pohja ja sivuseinät, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu imupalkki, jonka imurako avautuu laitteeseen asetetun muottirungon seinän alareunan alueelle, sekä ohjaimilla varustettu lämpösuutinlaite, joka on ripustettu kiskojen varassa liikuteltavaksi imupalkin päällä sen pituussuunnassa tai jonka suhteen muottielementti alustoineen on pituussuunnassaan liikuteltavissa.

Kyseinen itsenäinen patenttivaatimus 2 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

- laite muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin, (jäljempänä myös piirre 2a)

- anturamuottielementtiin kuuluessa betoniraudoitetangoista valmistettu muottirunko, jonka raudoitetangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdissaan harvaksi verkoksi, (piirre 2b)

- joka on muodostettu pitkänomaiseksi kouruksi, jolla on pohja ja sivuseinät, (piirre 2c)

- laitteeseen kuuluu imupalkki, jonka imurako avautuu laitteeseen asetetun muottirungon seinän alareunan alueelle, sekä (piirre 2d)

- ohjaimilla varustettu lämpösuutinlaite, joka on ripustettu kiskojen varassa liikuteltavaksi imupalkin päällä sen pituussuunnassa tai jonka suhteen muottielementti alustoineen on pituussuunnassaan liikuteltavissa (piirre 2e).

KANNE

Vaatimukset

Lammi-Perustus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus

1. vahvistaa, että Beotek Oy on loukannut kantajan Suomessa voimaansaatettua eurooppapatenttia numero FI/EP 1 837 164 käyttämällä mainitun patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää anturamuottielementtien valmistuksessa Suomessa;

2. vahvistaa, että Beotek Oy on loukannut kantajan Suomessa voimaansaatettua eurooppapatenttia numero FI/EP 1 837 164 valmistamalla ja käyttämällä mainitun patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 mukaista laitetta sekä pitämällä hallussaan mainitun patenttivaatimuksen 2 mukaista laitetta edellä sanottua tarkoitusta varten;

3. vahvistaa, että Beotek Oy on loukannut kantajan Suomessa voimaansaatettua eurooppapatenttia numero FI/EP 1 837 164 tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan sekä pitämällä hallussaan mainitun patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä valmistettuja anturamuottielementtejä;

4. kieltää Beotek Oy:tä jatkamasta vaatimuskohdissa 1, 2 ja 3 mainittuja yksinoikeuden loukkauksia Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin FI/EP 1837164 B voimassaoloaikana;

5. velvoittaa Beotek Oy:n suorittamaan kantajalle kohtuullisen korvauksen patentin suojaaman keksinnön hyväksikäyttämisestä sekä korvaamaan patenttioikeuden loukkauksella aiheuttamansa vahingon korkolain mukaisine korkoineen sekä korkolain mukaisine viivästyskorkoineen, kun 30 päivää on kulunut tuomioistuimen asiassa antamasta päätöksestä;

6. velvoittaa Beotek Oy:n luovuttamaan kohtuullisen hyvityksen ja vahingonkorvausvaatimuksen määrittämiseksi tarvittavat asiakirjat, joista ilmenee yksityiskohtaiset tiedot kannepatenttia loukkaavien anturamuottien käytön laajuudesta sekä tiedot myyntimääristä, liikevaihdosta, käyttökerroista ja käyttöajasta.

Lisäksi Lammi-Perustus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Beotek Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 120.666,06 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ja laite loukkaavat kantajan Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin numero FI/EP 1 837 164 itsenäisiä patenttivaatimuksia 1 ja 2.

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ja laite ovat riippuvuussuhteessa kannepatenttiin. Beotek Oy:n menetelmää ja laitetta ei siten voi käyttää loukkaamatta kannepatenttia. Tätä voi kuvata esimerkiksi siten, että kannepatentissa on piirteet ABC ja riippuvuussuhteessa olevassa patentissa piirteet ABCD. Näin ollen riippuvuussuhteessa olevan patentin käyttö loukkaa aina kannepatenttia. Loukkaustarkastelussa tulee verrata Beotek Oy:n käyttämää, patenttinsa selityksessä ja kuvioissa esitettyä suoritusmuotoa kannepatentin itsenäisiin patenttivaatimuksiin. Sille, että Beotek Oy:n käyttämälle menetelmälle ja laitteelle on myönnetty patentti numero FI 125417, ei ole annettavissa merkitystä käsillä olevan loukkausasian arvioinnin kannalta. Beotek Oy:n patentoima ratkaisu on sen patentissa esitetyn mukaisesti ainoastaan parannelma kannepatentin mukaiseen ratkaisuun. Molempien patenttien mukaiset keksinnöt ratkaisevat saman teknisen ongelman eli kuinka kiinnittää muovikalvot anturamuottielementtien seiniin siten, että muovikalvot saadaan kiinnitettyä tehokkaasti vastakkain suuremmalla pinta-alalla.

1 Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkaus

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1.

Beotek Oy on myöntänyt, että sen käyttämä menetelmä toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet 1a–1d ja 1g. Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaa myös kannepatentin piirteet 1e ja 1f. Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaa näin ollen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet.

Beotek Oy:n kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkaus toteutuu kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan tai joka tapauksessa ainakin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

1.1 Piirteen 1e toteutuminen

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e samalla tai ainakin täysin vastaavalla ratkaisulla.

Beotek Oy:n patentin numero FI 125417 kuviossa 4 on esitetty imuputki, jossa on useita imureikiä, joiden välityksellä imetään alipaine muovikalvojen väliin, kuten selityksessä todetaan: "Imu tapahtuu paikallisesti vain imureikien (4) kohdilta, jotka siis ovat muottirungon pituussuunnassa vain poikittaisten terästankojen (13, 11) kohdalla. Poikittaiset ja pitkittäiset terästangot estävät alipainetta vetämästä muovikalvoja kiinni toisiinsa terästankojen välittömässä läheisyydessä ja siten ne muodostavat kanaviston, jonka kautta imuvaikutus jakautuu jalkojen (12) terästankojen muodostamien poikittaiskanavien kautta kaikkialle seinien alueelle."

Edellä kuvattu Beotek Oy:n ratkaisu vastaa täysin kannepatentin piirrettä 1e.

Beotek Oy:n käyttämän menetelmän mukaiset imureiät vastaavat ensinnäkin kannepatentin piirteessä 1e tarkoitettua imurakoa. Sekä imureikien että imuraon välityksellä imetään alipaine muovikalvojen väliin. Beotek Oy:n patentissa esitetyssä ratkaisussa imureikien rivi ulottuu imupalkin pituudella, kuten kannepatentin imurako, mikä korostaa imureikien vastaavuutta imuraon kanssa. Beotek Oy:n imureikien rivin aikaansaama vaikutus on sama kuin kannepatentin mukaisen imuraon. Vastaavasti kannepatentin imuraolla aikaansaatu imuvaikutus leviää seinämän alueelle raudoitetankojen välittömään läheisyyteen jäävien rakojen kautta.

Asiassa ei ole merkitystä saavutetaanko imurei’illä etuja suhteessa imuraon käyttämiseen. Tällaisella väitetyllä edulla on merkitystä ainoastaan Beotek Oy:n ratkaisun patentoitavuutta arvioitaessa.

Beotek Oy:n patentin mukainen imuputki sijaitsee kyseisen patentin kuvion 4 mukaisesti seinämän muodostaman kalvon alareunojen välissä, jolloin sen imureiät sijaitsevat kannepatentin piirteen 1e mukaisesti seinän alareunan alueella. Piirteessä 1e tarkoitettu "seinän alareunan alue" voidaan määritellä alueeksi, joka on sellaisen ympyrän sisällä, jonka keskipiste on seinän muodostaman pystysuoran ja maanpinnan yhtymäkohdassa ja jonka säde on yksi kolmasosa seinän korkeudesta.

Beotek Oy on esittänyt, että kannepatentin piirteestä 1e tunnettu imuvaikutus olisi ollut tunnettua tekniikkaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Imuvaikutuksen käyttö juuri tässä spesifisessä käyttötarkoituksessa on ollut uusi ja tunnetusta tekniikasta erottava piirre. Se on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja muodostanut yhden keskeisen piirteen kannepatentin tarkoittaman keksinnön mukaisesta ratkaisusta. Tunnetulla tekniikalla ei ole merkitystä loukkaustarkastelun kannalta, koska Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt kannepatentin ja kannepatenttia tulee pitää voimassa olevana.

1.2 Piirteen 1f toteutuminen

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1f samalla tai ainakin täysin vastaavalla ratkaisulla.

Beotek Oy:n patentissa numero FI 125417 kannepatentin piirrettä 1f vastaavaa toimintaa on kuvattu seuraavin päävaihein:

- muovikalvon ensimmäinen reuna vedetään laminointipöydän neliöputken päälle ja yli,
- imuputki imureikineen käännetään nojaamaan vasten neliöputkea, jolloin imukalvon ensimmäinen reuna jää imuputken ja neliöputken väliin,
- muottirunko asetetaan laminointipöydälle siten, että sen jalat tulevat neliöputken ja muovikalvon reunan päälle,
- muovikalvo käännetään seinän yläreunan yli ja muovikalvon toinen helma asetetaan muotin jalan sisäsivua vasten.

Edellä esitettyjen vaiheiden järjestyksellä ei ole merkitystä kannepatentin piirteen 1f toteutumisen osalta.

Muovikalvon lopullinen asento on esitetty Beotek Oy:n patentin kuviossa 4, josta voidaan nähdä, että muovikalvon helmat on asetettu siten, että ne sijaitsevat kummallakin puolella imurei’illä varustettua imuputkea.

Beotek Oy:n patentin ratkaisu ratkaisee saman teknisen ongelman kuin kannepatentti eli imuraon tai imureikien ennenaikaisen tukkeutumisen imettäessä alipainetta. Kyseinen ratkaisu saa aikaan myös saman teknisen vaikutuksen kuin kannepatentti eli muovikalvon helmat eivät pääse tukkimaan imurakoa tai imureikien riviä aikaansaaden muottiseinän parantuneen jäykkyyden.

2 Itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkaus

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 2.

Beotek Oy on myöntänyt, että sen käyttämä menetelmä toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteet 2a–2c. Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaa myös kannepatentin piirteet 2d ja 2e. Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaa näin ollen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 kaikki piirteet.

Beotek Oy:n kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkaus toteutuu kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan tai joka tapauksessa ainakin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

2.1 Piirteen 2d toteutuminen

Beotek Oy:n laite toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteen 2d samalla tai ainakin täysin vastaavalla ratkaisulla.

Piirteen 2d toteutumisen osalta viitataan edellä kannepatentin piirteen 1e toteutumisen osalta lausuttuun. Beotek Oy:n laitteen imuputki vastaa piirteen 2d imupalkkia.

2.2 Piirteen 2e toteutuminen

Beotek Oy:n laite toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteen 2e samalla tai ainakin täysin vastaavalla ratkaisulla.

Beotek Oy on myöntänyt, että sen laitteessa on lämpöpuhalluslaite. Kyseinen lämpöpuhalluslaite vastaa kannepatentin piirteen 2e mukaista lämpösuutinlaitetta. Lisäksi Beotek Oy:n laitteessa on anturamuottielementti alustoineen, joka on liikuteltavissa pituussuunnassa suhteessa lämpösuutinlaitteeseen, kuten Beotek Oy:n patentissa numero FI 125417 on esitetty.

Beotek Oy:n laitteessa ohjaimena toimii kisko, joka ohjaa laminointipöydän ja sillä olevan anturamuottielementin seinän kuumailmapuhalluslaitteen suuttimien välistä. Näin ollen kyseinen ohjain on osa kuumailmapuhalluslaitetta.

Lisäksi Beotek Oy:n laitetta esittävästä kuvatallenteesta ilmenee ohjaimilla varustettu lämpösuutinlaite. Ohjaimina toimivat lämpösuutinlaitteeseen kiinnitetyt muovisuikaleet ja rako, jonka läpi anturamuottielementti kulkee, sillä ne voivat liikuttaa lämpösuutinlaitetta siinä näkyvän pultin suhteen.

Beotek Oy:n laite ratkaisee saman teknisen ongelman ja sillä on sama tekninen vaikutus kuin kannepatentin patenttivaatimuksen 2 piirteellä 2e.

VASTAUS

Vaatimukset

Beotek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Lammi-Perustus Oy:n kanteen.

Lisäksi Beotek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Lammi-Perustus Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 96.459,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ja laite eivät loukkaa kannepatenttia.

Beotek Oy käyttää omassa toiminnassaan sille myönnetyn patentin numero FI 125417 mukaista menetelmää ja laitetta. Kyseinen patentti ei ole riippuvuussuhteessa kannepatenttiin, vaan esittää kannepatenttiin verrattuna uuden, keksinnöllisen ja vaihtoehtoisen tavan kiinnittää muovikalvot betonivaluanturan muottielementin sivuseiniin. Riippuvuuspatentista on kyse, kun patenttivaatimuksessa ovat piirteet ABC ja riippuvuuspatentissa piirteet ABCD. Beotek Oy:n patentissa on kuitenkin kyse tilanteesta, jossa siinä on piirteet ABD eli piirteen C on korvannut uusi piirre D. Tällöin kyse ei ole riippuvuuspatentista.

Lammi-Perustus Oy pyrkii tulkitsemaan kannepatentin suojapiiriä yleisen teknisen vaikutuksen kautta eli huomattavasti laajemmin kuin mihin kannepatentin patenttivaatimusten piirteiden määritteet antavat aihetta. Tämän johdosta asiassa tulee ottaa huomioon tekniikan taso, jota vastaan suojapiiriä voidaan objektiivisesti tulkita. Patentin suojapiiri ei voi kattaa yleistä teknistä vaikutusta, joka kuuluu tekniikan tasoon, eli tässä tapauksessa imuvaikutuksen hyväksikäyttöä muovikalvojen kiinnityksessä valmistettaessa anturamuottielementtejä. Vain tämä yleinen tekniikan tasoon kuuluva tekninen vaikutus on yhteistä kannepatentilla sekä Beotek Oy:n käyttämällä menetelmällä ja laitteella.

Kannepatentissa on patentoitu yhdenlainen tapa toteuttaa alipaineimu muovikalvojen väliin, kun taas Beotek Oy:n patentissa on käytetty teknisesti olennaisesti toisenlaista ratkaisua. Beotek Oy:n ratkaisu ei ole myöskään ekvivalentti, sillä se on olennaisesti, jopa patentoitavalla tavalla, erilainen.

Beotek Oy:n patentoima menetelmä ja laite ratkaisevat kannepatenttiin nähden useita ongelmia ja sisältävät monia parannuksia. Beotek Oy:n keksinnön mukainen ratkaisu pienentää merkittävästi tarvittavaa imutehoa ja auttaa kiinnittämään muovikalvojen helmat jalan pohjan alueelle, jolloin laminoitu jalkakaari ei painu maahan rakennuspaikalla ja jolloin myös vältytään työmaalla tarvittavalta helman kääntämiseltä. Betoni ei myöskään tällöin pursu muotin alitse. Pienempi imutehon tarve tuo kustannussäästöjä. Lisäksi menetelmä vahvistaa anturamuottielementtien rakennetta laminoituvan muovikalvon pinta-alan kasvaessa ja sen ulottuessa myös elementin pohjan alueelle.

Kannepatentin suojapiiriin eivät kuulu kaikki ratkaisut, jotka ratkaisevat saman teknisen ongelman ja joilla on sama yleinen tekninen vaikutus, vaan ainoastaan ne ratkaisut, joissa on samat tekniset piirteet kuin kannepatentin itsenäisissä patenttivaatimuksissa.

1 Patenttivaatimuksen 1 loukkaus

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ei loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet 1a–1d ja 1g toteutuvat sinänsä Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä. Sen sijaan kannepatentin piirteet 1e ja 1f eivät toteudu Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä. Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ei näin ollen toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä.

1.1 Piirteen 1e toteutuminen

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ei toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä 1e sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin myöskään ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre 1e koskee imurakoa ja sen sijaintia.

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä eroaa kannepatentin piirteestä 1e siten, että siinä ei ole "seinän alareunan alueella olevaa imurakoa".

Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä alipaine imetään muovikalvojen väliin kannepatentin piirteeseen 1e nähden olennaisesti erilaisella tavalla eli anturamuottielementin jalkojen pohjanpuoleisella sivulla olevilla erillisillä, anturamuottielementin poikittaisrautoihin kohdennetuilla imurei’illä, jotka on tehty imuputkeen poikittaisrautoja vastaavin välimatkoin. Rakomainen imuvaikutus on siten estetty. Imureiät eivät toimi "rivinä", vaan erillisinä. Muovikalvojen helmat sulkeutuvat vastakkain alipaineimun vaikutuksesta muualla paitsi poikittaisrautojen kohdalla.

Kannepatenttia ei ole myönnetty alipaineen imemiselle muovikalvojen väliin sinänsä, eikä se suojaa kaikkia tällaisia ratkaisuja.

Kannepatentissa "seinän alareunan alueella" on selvä tekninen merkitys, jotta alipaineen imeminen imuraon avulla olisi mahdollista. Kuten kannepatentin piirre 1f edellyttää, muovikalvon helmat on saatava laskeutumaan imuraon molemmille puolille terästankoverkon sitä estämättä. Näin ollen kannepatenttia haettaessa alan ammattimiehelle ei ole ollut ilmeistä sijoittaa imurakoa tai imureikiä muottirungon jalan pohjanpuoleiselle sivulle, jota ei ole pidettävä kannepatentin piirteessä 1e tarkoitettuna "seinän alareunan alueena".

1.2 Piirteen 1f toteutuminen

Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ei toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä 1f sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin myöskään ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Kannepatentin piirteessä 1f menetelmällinen toimenpide on ilmaistu sanoilla "saatetaan laskeutumaan". Jos muovikalvon alahelmat asetellaan imuraon tai imureikien vastakkaisille puolille jollain muulla tavalla, tämä piirre ei toteudu.

Lammi-Perustus Oy:n esittämän mukaan kannepatentin piirre 1f toteutuisi, kun "muovikalvon helmat on aseteltu siten, että ne sijaitsevat kummallakin puolella imurei’illä varustettua imupalkkia". Tällainen tulkinta laajentaisi patenttivaatimuksen suojapiiriä patenttivaatimuksen sanamuodon vastaisesti kaikkiin mahdollisiin ratkaisuihin, joilla imuvaikutus saadaan helmojen väliin.

Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä "laskeutuminen" on korvattu imuputken kääntämisellä nojaamaan vasten muovikalvon helmaa. Muovikalvon helmat eivät tällöin ole imuputken kummallakin puolella, vaan nojaavat vasten imuputken yhtä sivua ja vasten toisiaan, niin että vain poikittaisrautojen kohdalla helmojen väliin muodostuu imuaukko imureiän kohdalle.

Edellä mainittujen ratkaisujen tekninen vaikutus on erilainen, koska Beotek Oy:n ratkaisun mukaisesti asetettujen muovikalvon helmojen välinen rako tukkeutuu imun vaikutuksesta kaikkialla muualla paitsi poikittaisrautojen kohdalla, kun raudat pitävät muovikalvon helmat toisistaan erillään rautojen välittömässä läheisyydessä. Kannepatentissa imurako on sijoitettu ja muotoiltu pitämään muovikalvon laskeutuneet helmat erillään ja imurako auki koko raon pituudelta.

2 Patenttivaatimuksen 2 loukkaus

Beotek Oy:n laite ei loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 2.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteet 2a–2c toteutuvat sinänsä Beotek Oy:n laitteessa. Sen sijaan kannepatentin piirteet 2d ja 2e eivät toteudu Beotek Oy:n laitteessa. Beotek Oy:n laite ei näin ollen toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 kaikkia piirteitä.

2.1 Piirteen 2d toteutuminen

Beotek Oy:n laite ei toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirrettä 2d sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin myöskään ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Beotek Oy:n laitteessa on imupalkkiin rinnastettava imuputki, jossa ei ole imurakoa, vaan erilliset imureiät, jotka eivät sijaitse seinän alareunan alueella, vaan muottirungon jalan pohjanpuoleisella sivulla. Tämän eron johdosta seuraa muun muassa se etu, että muovikalvot saadaan kiinnitetyksi vastakkain myös jalan alueella, jolloin anturamuottielementin rakenne tukevoituu ja betonivalun virtaus seinän alareunan alitse estyy.

Kannepatentissa oleva imupalkki, jonka päällä muottirungon jalat lepäävät, estää imuraon viemisen edes lähelle jalkojen alinta kohtaa. Mainitulla alueella muovikalvon helmat eivät myöskään voisi enää laskeutua imuraon molemmille puolille.

2.2 Piirteen 2e toteutuminen

Beotek Oy:n laite ei toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirrettä 2e sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin myöskään ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Kannepatentin piirteessä 2e ainoa uutuus liittyy sanaan "ohjaimilla". Lämpösuutinlaitteet ja niiden liikuttelumekanismit ovat alalla yleisesti tunnettuja ja käytettyjä. Beotek Oy:n laitteen lämpösuutinlaitetta ei ole lainkaan varustettu ohjaimilla.

Lammi-Perustus Oy on esittänyt, että Beotek Oy:n laitteen kisko olisi kannepatentissa tarkoitettu ohjain. Rinnastus on virheellinen. Kyseinen kisko on Beotek Oy:n laitteen koko toiminta-alueen pituinen ja lämpösuutinlaitteen ulkopuolella. Kannepatentissa ohjaimilla tarkoitetaan lämpösuutinlaitteeseen kuuluvia ohjaimia. Myös kannepatentissa on kiskot, jotka toiminnallisesti vastaavat Beotek Oy:n laitteen kiskoa.

Edellä mainituilla kiskoilla on täysin eri tehtävä kuin lämpösuutinlaitteen ohjaimilla. Kannepatentissa ohjainten tarkoituksena on keskittää muottirunko ja sen seinät laminointipöydälle oikeaan kohtaan. Beotek Oy:n laitteen kisko ei pysty tätä toteuttamaan.

Beotek Oy:n laitteen lämpösuutinlaitteessa oleva rako ja sen reunoihin kiinnitetyt muovisuikaleet eivät vaikuta anturamuottielementin paikkaan, eivätkä ne liikuta laminoinnin suorittavaa kuumailmapuhalluslaitetta. Muovisuikaleet muodostavat eräänlaisen verhon, jonka tehtävänä on lämpöhäviöiden pienentäminen.

TODISTELU

Asiakirjatodisteet

Lammi-Perustus Oy

1. Patenttijulkaisu numero FI/EP 1 837 164
2. Patenttijulkaisu numero FI 125417
3.–13. luovuttu
14. Kuvia Lammi-Perustus Oy:n anturamuottielementeistä (myös vastaajan asiakirjatodiste 9)
15. Kuvia Beotek Oy:n laitteesta, sen käyttämästä menetelmästä ja sen valmistamista anturamuottielementeistä (myös vastaajan asiakirjatodiste 7)
16. Video Beotek Oy:n menetelmästä ja laitteesta (myös vastaajan asiakirjatodiste 8)

Beotek Oy

1. Saksalainen hyödyllisyysmalli DE 297 00 133 U1 sekä valokuvia sen käytöstä kuumailmapuhalluksen kera
2. Valokuvia valulevyjen valmistuksesta
3. Kannepatenttia koskevaan julkaisuun sisältyvä kuvio 2
4. Ote Lammi Tassu -asennusohjeesta
5. Patenttijulkaisu numero FI 125417
6. Patenttijulkaisu US 4,402,785
7. Kuvia Beotek Oy:n menetelmästä, laitteesta ja näillä valmistetuista tuotteista (myös kantajan asiakirjatodiste 15)
8. Video Beotek Oy:n menetelmästä ja laitteesta (myös kantajan asiakirjatodiste 16)
9. Kuvia Lammi-Perustus Oy:n tuotteista (myös kantajan asiakirjatodiste 14)

Henkilötodistelu

Lammi-Perustus Oy

1. Lammi Perustus Oy:n toimitusjohtaja IN, todistelutarkoituksessa
2. JV
3. JK

Beotek Oy

1. Beotek Oy:n toimitusjohtaja RJ, todistelutarkoituksessa
2. JV

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Asian taustaa ja kysymyksenasettelu

1. Asiassa on kyse Lammi-Perustus Oy:n Beotek Oy:tä vastaan nostamasta patentin loukkausta koskevasta riidasta.

2. Markkinaoikeus on asian valmistelun yhteydessä asianosaisten pyynnöstä päättänyt, että markkinaoikeus tällä välituomiollaan ottaa kantaa vain Lammi-Perustus Oy:n kannevaatimuksiin 1–4.

3. Lammi-Perustus Oy on eurooppapatentin numero FI/EP 1 837 164 haltija. Kyseinen kannepatentti on myönnetty keksinnölle nimeltä "Menetelmä ja laite muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin".

4. Lammi Perustus Oy on kanteensa perusteena vedonnut siihen, että Beotek Oy on valmistanut ja valmistaa anturamuottielementtejä käyttäen kannepatenttia loukkaavaa menetelmää ja laitetta sekä tarjoaa, saattaa vaihdantaan ja pitää hallussaan näin valmistettuja anturamuottielementtejä. Lammi- Perustus Oy:n mukaan Beotek Oy:n anturamuottielementtien valmistuksessa käyttämä menetelmä ja laite loukkaavat kannepatenttia jo sen kirjaimellisen tulkinnan tai joka tapauksessa niin sanotun ekvivalenssitulkinnan perusteella.

5. Beotek Oy on kiistänyt Lammi-Perustus Oy:n kanteen sillä perusteella, ettei sen anturamuottielementtien valmistuksessa käyttämä menetelmä tai laite toteuta kirjaimellisesti eikä ekvivalentilla tavalla kaikkia kannepatentin itsenäisten patenttivaatimusten 1 tai 2 piirteitä, eikä Beotek Oy näin loukkaa kannepatenttia.

6. Asiassa on riidatonta, että Beotek Oy valmistaa anturamuottielementtejä, joiden seiniin kiinnitetään muovikalvot. Riidatonta on edelleen, että Beotek Oy:lle on kannepatentin julkiseksi tulon jälkeen tehdyn patenttihakemuksen perusteella myönnetty patentti numero FI 115417 keksinnölle nimeltä "Menetelmä ja laite muovikalvojen kiinnittämiseksi betonivaluanturan muottielementin sivuseiniin".

7. Beotek Oy on kanteen kiistämisensä tueksi vedonnut muun ohella siihen, että yhtiön käyttämälle ratkaisulle on edellä todetuin tavoin myönnetty patentti numero FI 125417 ja ettei sen käyttämä menetelmä tai laite näin ollen kuulu kannepatentin suojapiiriin.

8. Lammi-Perustus Oy on puolestaan esittänyt, että Beotek Oy:n patentti numero FI 125417 on kannepatenttiin nähden niin sanottu riippuvuuspatentti. Beotek Oy:lle myönnetystä patentista ei näin ollen voitaisi päätellä, etteivät Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ja laite kuuluisi kannepatentin suojapiiriin ja siten loukkaisi kannepatenttia.

9. Siltä osin kuin asiassa on esitetty kysymyksessä olevien patenttien mahdolliseen riippuvuussuhteeseen liittyviä väitteitä, markkinaoikeus toteaa, että menetelmä, laite tai muu ratkaisu voi olla uusi ja keksinnöllinen ja siten patentoitavissa, vaikka se toteuttaisi kaikki aikaisemman patentin piirteet. Beotek Oy:n loukkaavaksi väitetyn menetelmän tai laitteen patentoitavuus ei ole tässä asiassa arvioinnin kohteena eikä siitä joka tapauksessa sellaisenaan edes voitaisi tehdä päätelmiä siitä, kuuluuko Beotek Oy:lle myönnetyn patentin mukainen ratkaisu kannepatentin suojapiiriin. Koska käsillä olevassa asiassa on kysymys siitä, loukkaako Beotek Oy:n käyttämä menetelmä tai laite kannepatenttia, arviointi on suoritettava vertaamalla kannepatentin itsenäisiä patenttivaatimuksia 1 ja 2 Beotek Oy:n käyttämään menetelmään ja laitteeseen.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

10. Patenttilain 70 g §:n 1 momentin mukaan Suomea koskevalla eurooppapatentilla on sama oikeusvaikutus kuin Suomen patenttiviranomaisen myöntämällä patentilla ja siihen sovelletaan Suomessa myönnettyä patenttia koskevia säännöksiä, jollei mainitun lain 9 b luvussa muuta säädetä.

11. Patenttilain 3 §:n 1 momentin mukaan patentilla saavutettu yksinoikeus sisältää pykälässä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä:
1) valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentoitua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten;
2) käyttämällä patentoitua menetelmää taikka, jos hän tietää tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei menetelmää saa käyttää ilman patentinhaltijan lupaa, tarjoamalla tällaista menetelmää käytettäväksi tässä maassa;
3) tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentilla suojatulla menetelmällä välittömästi aikaansaatua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

12. Patenttilain 39 §:n mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.

13. Edellä selostettu patenttilain 39 §:n säännös on edelleen voimassa sen alkuperäisessä, vuonna 1967 säädetyssä muodossaan.

14. Markkinaoikeus toteaa, että Suomi on sittemmin maaliskuussa 1996 liittynyt Eurooppapatenttien myöntämisestä tehtyyn yleissopimukseen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC), jota on myöhemmin muutettu Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjalla. Viimeksi mainitussa yhteydessä muutettiin myös patenttisuojan laajuutta koskevaa Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklaa.

15. Voimassa olevan Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan mukaan eurooppapatentin tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tuottaman suojan laajuus määräytyy patenttivaatimusten mukaan. Patenttivaatimusten tulkitsemisessa käytetään kuitenkin myös selitystä ja piirustuksia.

16. Edellä mainittua Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaa Suomessa hyväksyttäessä on asiaa koskevassa hallituksen esityksessä edellä selostettuun, voimassa olevaan Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklaan liittyen todettu, ettei patenttilain 39 §:n muuttamista vastaamaan täysin EPC 69 artiklaa katsottu tarpeelliseksi. Edelleen mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi. On tarkoituksenmukaista, että eurooppapatenttien ja kansallisten patenttien suoja-alaa tulkitaan tuomioistuimessa samalla tavalla (HE 92/2005 vp, s. 28–29).

17. Edellä esitetyn valossa sovellettaessa patenttilain 39 §:n säännöstä tulee näin ollen ottaa huomioon myös EPC 69 artikla.

18. Asiassa on toissijaisesti esitetty, että Beotek Oy olisi loukannut kannepatenttia sen ekvivalenssitulkinnan perusteella.

19. Euroopan patenttisopimuksen 164 artiklan 1 kohdan mukaan erottamattoman osan Euroopan patenttisopimusta muodostaa muun ohella pöytäkirja Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamisesta. Kyseiseen pöytäkirjaan sisältyy muun ohella ekvivalenssia koskeva määräys.

20. Viimeksi mainitun pöytäkirjan 2 artiklan mukaan eurooppapatentin suojan laajuutta määriteltäessä on asianmukaisesti otettava huomioon osatekijät, jotka ovat ekvivalentit patenttivaatimuksissa määriteltyjen osatekijöiden kanssa.

21. Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaa Suomessa hyväksyttäessä on asiaa koskevassa hallituksen esityksessä edellä selostetun, EPC 69 artiklan soveltamista koskevan pöytäkirjan 2 artiklan osalta todettu, että eurooppapatentin suojan laajuutta määriteltäessä on asianmukaisesti otettava huomioon osatekijät, jotka ovat ekvivalentit (samanarvoiset) patenttivaatimuksissa määriteltyjen osatekijöiden kanssa. Vaikka loukkaava ratkaisu ei kirjaimellisesti tulkittuna kuulu patenttivaatimusten piiriin, se on siinä määrin samanarvoinen, että patenttivaatimusten voidaan tulkita kattavan sellaisen ratkaisun (HE 92/2005 vp, s. 9). Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että ekvivalenssitulkinnan mukaan patentin suoja-ala kattaa myös sellaiset elementit, jotka eivät loukkaa patenttivaatimuksia kirjaimellisesti, mutta jotka ratkaisevat teknisen ongelman olennaisesti samanarvoisesti kuin patenttivaatimuksissa esitetyt elementit (HE 92/2005 vp, s. 28).

22. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä on lisäksi todettu, että patenttilain 39 §:n sanamuoto ei sisällä termiä "ekvivalenssi". Hallituksen esityksessä viitatun kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan patenttilain 39 §:n on katsottu kuitenkin vastaavan hyvin EPC 69 artiklaa. Ekvivalenssi-käsitteen lisäämisen Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamista koskevaan pöytäkirjaan ei selvityksen mukaan ole välttämättä katsottu vaativan tarkempia ohjeita patenttilakiin. Vielä mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että patenttilain 39 §:n tulkinnassa tulee ottaa huomioon Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamista koskevan pöytäkirjan sisältö. Hallituksen esityksen mukaan patenttilain 39 § antaa tähän mahdollisuuden ja tuomioistuimelle oikeuden jatkossakin harkita, milloin patenttisuojan tulkinnassa on tarpeen käyttää apuna myös selitystä ja piirustuksia (HE 92/2005 vp, s. 28–29).

3 Kannepatentin itsenäiset patenttivaatimukset

23. Kuten edellä asian riidaton tausta -jaksossa on selostettu, asianosaiset ovat yksimielisesti katsoneet, että kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

- menetelmä muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin, (piirre 1a)

- anturamuottielementtiin kuuluessa betoniraudoitetangoista valmistettu muottirunko, jonka raudoitetangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdissaan harvaksi verkoksi, (piirre 1b)

- joka on muodostettu pitkänomaiseksi kouruksi, jolla on pohja ja sivuseinät, ja (piirre 1c)

- sivuseiniin laminoidaan raudoitetankojen vastakkaisille puolille muovikalvot, jotka saatetaan lämmöllä tarttumaan vastakkain raudoitetankoverkon aukkojen alueella, (piirre 1d)

- vastakkain tulevien muovikalvojen väliin imetään alipaine seinän alareunan alueella olevalla imuraolla, (piirre 1e)

- jonka vastakkaisille puolille muovikalvon alahelmat saatetaan laskeutumaan, ja (piirre 1f)

- että lämpösuutinlaitetta kuljetetaan pitkin muottielementin seinää, tai muottielementtiä liikutetaan lämpösuutinlaitteen suhteen, lämpöpuhallusten kohdistamiseksi seinän vastakkaisilta puolilta laminoitaviin muovikalvoihin mainitun alipaineimun vaikuttaessa kalvojen väliin (piirre 1g).

24. Edelleen kuten edellä asian riidaton tausta -jaksossa on selostettu, asianosaiset ovat yksimielisesti katsoneet, että kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 2 voidaan puolestaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

- laite muovikalvojen kiinnittämiseksi anturamuottielementin seiniin, (piirre 2a)

- anturamuottielementtiin kuuluessa betoniraudoitetangoista valmistettu muottirunko, jonka raudoitetangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdissaan harvaksi verkoksi, (piirre 2b)

- joka on muodostettu pitkänomaiseksi kouruksi, jolla on pohja ja sivuseinät, (piirre 2c)

- laitteeseen kuuluu imupalkki, jonka imurako avautuu laitteeseen asetetun muottirungon seinän alareunan alueelle, sekä (piirre 2d)

- ohjaimilla varustettu lämpösuutinlaite, joka on ripustettu kiskojen varassa liikuteltavaksi imupalkin päällä sen pituussuunnassa tai jonka suhteen muottielementti alustoineen on pituussuunnassaan liikuteltavissa (piirre 2e).

25. Kannepatentin selityksessä todetun mukaisesti anturamuottielementti on tarkoitettu käytettäväksi maanvaraisia seinäanturoita, paaluanturoita tai vastaavia valettaessa sekä anturaraudoitteena että valumuottiseinäminä (selityksen s. 2, rivit 2–4). Kannepatentissa tarkoitettuun anturamuottielementtiin kuuluu betoniraudoitetangoista valmistettu muottirunko, jonka raudoitetangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdistaan harvaksi verkoksi, joka on muodostettu pitkänomaiseksi kouruksi, jolla on pohja ja sivuseinät (selityksen s. 1, rivit 4–14 ja vastaavasti s. 1, rivit 31–34). Edelleen kannepatentin selityksessä keksinnön kohteena olevan menetelmän yhteydessä kuvataan, kuinka anturamuottielementin sivuseiniin laminoidaan raudoitetankojen vastakkaisille puolille muovikalvot, jotka saatetaan lämmöllä tarttumaan vastakkain raudoitetankoverkon aukkojen alueella (selityksen s. 1, rivit 7–9).

26. Kannepatentin selityksessä todetun mukaan edellä mainitun kaltainen anturamuottielementti tunnetaan esimerkiksi saksalaisesta hyödyllisyysmallista numero DE 297 00 133 (kannepatentin selityksen s. 1, rivit 15–16). Mainittua hyödyllisyysmallia koskeva julkaisu suomenkielisine käännöksineen on esitetty asiassa Beotek Oy:n asiakirjatodisteena 1. Kyseisessä hyödyllisyysmallijulkaisussa kuvataan muun ohella muottiseinärakenteella varustettu anturaperustusraudoitus, johon kuuluu raudoitusristikko, jonka raudoitustangot ovat risteyskohdissaan toisiinsa kiinnitetyt ja jossa muottiseinä on muodostettu muovikalvosta, joka on järjestetty pystysuuntaisen tukirakenteen sisä- ja ulkopuolelle, ja ulompi kalvo on vedetty taivutettujen osien alle.

4 Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ja laite

27. Asiassa on sinänsä riidatonta, että Beotek Oy käyttää omassa toiminnassaan sille myönnetyn patentin numero FI 125417 mukaista menetelmää ja laitetta.

28. Edellä mainitun patentin numero FI 125417, joka koskee menetelmää ja laitetta muovikalvojen kiinnittämiseksi betonivaluanturan muottielementin sivuseiniin, selityksessä on kuvattu muottielementti, jossa terästankoverkosta muodostuva pitkänomainen kouru toimii muottirunkona ja jossa seiniin laminoitavat muovikalvot muodostavat tiiviit seinät betonivalulle (selityksen s. 3, rivit 7–18). Patentin selityksessä on todettu muun ohella, että muottirunko asetetaan laminointipöydälle siten, että jalat tulevat neliöputken ja helman päälle ja jalkojen pohjanpuoleiset terästangot, jotka yhdistävät poikittaisia terästankoja, tulevat imureikien kohdalle. Imureiät sijaitsevat jalkojen pohjanpuoleisten sivujen alla. Muovikalvo käännetään seinän yläreunan yli ja helma asetetaan jalan sisäsivulle yläviistoon kohoavaan asentoon. Selityksessä on todettu edelleen muun ohella, että imu tapahtuu paikallisesti vain imureikien kohdilta, jotka siis ovat muottirungon pituussuunnassa vain poikittaisten terästankojen kohdalla (selityksen s. 4 rivit 8–23). Patentin numero FI 125417 epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 4 kuvataan laite muovikalvojen kiinnittämiseksi betonivaluanturan muottielementin sivuseiniin, muottielementtiin kuuluessa terästangoista valmistettu harva terästankoverkko, jonka terästangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdissaan, terästankoverkon muodostaessa pitkänomaisen kourun, jolla on pohja ja sivuseinät ja joka toimii muottirunkona. Mainitun patenttivaatimuksen mukaan laitteeseen kuuluu edelleen imurei’illä varustetut imuputket, joiden imureiät on sovitettu muottielementin poikittaisten terästankojen jakoa vastaavalle jaolle, jolloin laitteen toimiessa imuvaikutus jakautuu paikallisesti terästankoverkon muodostamaan imukanavistoon. Lisäksi kyseisen patenttivaatimuksen mukaan imuputki ja imureiät sijaitsevat muottirungon jalkojen pohjanpuoleisen sivun alla, kun muottirunko on asetettu laitteeseen muovikalvojen kiinnitystä varten.

29. Molemmat asianosaiset ovat vedonneet asiassa Beotek Oy:n käyttämän menetelmän ja laitteen osalta näyttönä ensinnäkin Beotek Oy:n kysymyksessä olevaa, loukkaavaksi väitettyä laitetta sekä sillä valmistettuja tuotteita koskeviin valokuviin (Lammi-Perustus Oy:n asiakirjatodiste 15 ja Beotek Oy:n asiakirjatodiste 7). Lisäksi asianosaiset ovat vedonneet näyttönä molempien nimeämään Beotek Oy:n anturamuottielementtien laminointia ja siten loukkaavaksi väitettyä laitetta ja menetelmää esittävään kuvatallenteeseen (Lammi-Perustus Oy:n asiakirjatodiste 16 ja Beotek Oy:n asiakirjatodiste 8), joka on myös katsottu markkinaoikeuden pääkäsittelyssä. Asiassa on lisäksi kuultu molempien asianosaisten nimeämää henkilötodistelua Beotek Oy:n käyttämän laitteen ja menetelmän osalta.

30. Beotek Oy:n anturamuottielementtien laminointia esittävällä kuvatallenteella on nähtävissä pitkänomainen raudoiteverkosta muodostuva kourumainen muottirunko, joka on kiinnitetty laminointipöytään. Muottirungon pohja on muotoiltu siten, että sen keskiosa on kohollaan. Muottirungon pohjan kohollaan olevan keskiosan ja muottirungon sekä sen alapuolella olevan alustan kosketuskohtien välissä on siten kaarevat, pohjan keskiosaa kohti nousevat osat, joihin Beotek Oy:n patentin numero FI 125417 selityksessä on viitattu jalkojen pohjanpuoleisina sivuina (Beotek Oy:n patentin selityksen s. 4, rivit 11–12). Mainitulla kuvatallenteella nähtävässä käyttötilanteessa muovikalvo asetellaan laitetta käyttävien työntekijöiden toimesta laminointia varten siten, että muovikalvo laskeutuu muottirungon laminoitavan seinän molempia sivuja pitkin, minkä jälkeen muovikalvon ulompi helma käännetään käsin, muottirunkoa samalla hieman nostaen, kulkemaan muottirungon jalan alitse. Kuvatallenteelta ja edellä mainituista valokuvista käy ilmi myös, että näin paikalleen asetellun muovikalvon ulompi helma asettuu kulkemaan muottirungon jalan sekä palkin, jonka päälle muottirungon jalka on asetettu, välistä siten, että kalvon helma jää roikkumaan palkin sisemmän sivun vieritse.

31. Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainituista valokuvista käy edelleen ilmi, että Beotek Oy:n anturamuottielementtien laminoinnissa käytetyn laitteen imuputkessa ei ole yhtenäistä pitkänomaista aukkoa, vaan siinä on noin 20 senttimetrin etäisyydelle toisistaan sijoitettuja imureikiä. Valokuvista ja edellä mainitusta kuvatallenteesta ilmenee myös, että imurei’illä varustettu profiililtaan pyöreä imuputki sijaitsee muottirungon pohjan alapuolella joko käännettynä kauemmas muottirungon raudoituksesta, tai käyttötilannetta varten käännettynä muottirungon poikittaisten terästankojen yhteyteen, niin sanotulle jalan pohjanpuoleiselle sivulle. Imureiät on tällöin mainittujen valokuvien perusteella sijoitettu korkeussuunnassa joitakin senttejä ylemmäksi kuin muottirungon jalan alin kohta, joka koskettaa palkkia, jonka päälle muottirungon jalka on asetettu. Kuvatallenteelta ja valokuvista käy ilmi edelleen, että imuputken ollessa näin käyttötilannetta varten käännettynä imureiät ovat raudoiteverkon poikittaisten terästankojen kohdilla ja muovikalvojen helmojen välissä.

32. Asiassa esitetyistä valokuvista mutta erityisesti Beotek Oy:n anturamuottielementtien laminointia esittävästä kuvatallenteesta käy lisäksi ilmi, että Beotek Oy:n laitteeseen liittyy ylhäältä riippuva lämpösuutinlaite, jossa on molempien anturamuottielementin seinien kohdille asettuvat kotelot. Kummankin kotelon keskellä on alasuunnasta aukeava rako, jonka molemmissa reunoissa on toisiaan vasten asettuvat muovisuikaleista koostuvat reunukset. Mainitulta kuvatallenteelta ilmenevin tavoin Beotek Oy:n laitetta käytettäessä anturamuottielementti liikkuu lämpösuutinlaitteeseen nähden pituussuunnassa siten, että anturamuottielementin seinät kulkevat kotelojen rakojen läpi.

33. Edellä mainitulta kuvatallenteelta on edelleen nähtävissä, kuinka muovikalvot kiinnittyvät imun vaikutuksesta nopeasti muottirunkoon, minkä jälkeen ne laminoituvat siihen kiinni lämpösuutinlaitteen vaikutuksesta.

5 Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkaus

34. Asiassa on riidatonta, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet 1a–1d sekä 1g.

35. Lammi-Perustus Oy:n asiassa esittämän valossa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkausta arvioitaessa on näin arvioitava, toteuttaako Beotek Oy:n käyttämä menetelmä myös kyseisen patenttivaatimuksen piirteet 1e ja lf joko kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella tai joka tapauksessa ekvivalenssitulkinnan perusteella.

36. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet 1e ja 1f kuuluvat yhdessä "vastakkain tulevien muovikalvojen väliin imetään alipaine seinän alareunan alueella olevalla imuraolla [piirre 1e], jonka vastakkaisille puolille muovikalvon alahelmat saatetaan laskeutumaan [piirre 1f]".

5.1 Kirjaimellinen loukkaus

5.1.1 Loukkausarvioinnin lähtökohdat

37. Lammi-Perustus Oy on kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiirin tulkinnan osalta viitannut ensinnäkin siihen, ettei alipaineimua ennen kannepatentin mukaista ratkaisua ollut hyödynnetty anturamuottielementtien seinien laminoinnissa. Lammi-Perustus Oy on pääkäsittelyssä tältä osin esittänyt, että kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 suojaa imuvaikutuksen hyväksikäytön anturamuottielementtien seinien laminoinnissa.

38. Beotek Oy on edellä mainitun osalta esittänyt, että vaikka alipaineimun käyttö juuri anturamuottielementtien seinien laminoinnissa on sinänsä ollut kannepatentin hakemispäivänä uutta, kannepatentin mukaisen ratkaisun keksinnöllisyys ei kuitenkaan ole perustunut alipaineimun käyttöön anturamuottielementtien seinien laminoinnissa yleisesti. Kannepatentin keksinnöllisyys on Beotek Oy:n esittämän mukaan perustunut kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 nimenomaisesti määriteltyyn tekniseen ratkaisuun, jolla tavoiteltu alipaineimun käyttö anturamuottielementtien seinien laminoinnissa on saatu onnistumaan. Beotek Oy on tältä osin viitannut siihen, että vaikka alipaineimua ei ennen kannepatentin mukaista ratkaisua ollut käytetty apuna nimenomaisesti anturamuottielementtien seiniä laminoitaessa, sitä oli kuitenkin käytetty jo 1990-luvun loppupuolella laminoitaessa muovikalvot raudoitetankoristikon molemmille puolille niin sanottuja valumuottilevyjä valmistettaessa.

39. Asiassa on riidatonta, että saksalaisessa hyödyllisyysmallissa numero DE 297 00 133, johon kannepatentin selityksessä on viitattu tekniikan tasoon kuuluvana ratkaisuna, on kuvattu raudoitetankoverkosta koostuva kourumainen anturamuottielementti, jonka seinät on laminoitu muovikalvolla. Mainittua hyödyllisyysmallia koskevassa julkaisussa ei kuitenkaan ole kuvattu alipaineimun käyttöä laminoitaessa muovikalvoja anturamuotielementin seiniin.

40. Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu Beotek Oy:n toimitusjohtaja RJ sekä asiassa todistajana kuultu JV, jotka ovat kertomustensa tueksi viitanneet lisäksi Beotek Oy:n asiakirjatodisteena 2 esitettyihin valumuottilevyjen valmistusta ja siinä käytettyä laitetta esittäviin valokuviin, ovat kertoneet alipaineimun käytöstä valumuottilevyjen valmistuksessa jo 1990-luvun loppupuolella. Asiassa esitetyn näytön (asiassa todistelutarkoituksessa kuullut Lammi-Perustus Oy:n toimitusjohtaja IN ja Beotek Oy:n toimitusjohtaja RJ sekä todistajana kuultu JV) valossa markkinaoikeus edelleen toteaa, että myös valumuottilevyjä on käytetty ja käytetään muun ohella rakennusten perustuksia valettaessa muottielementteinä, joskin ne levymäisen muotonsa johdosta poikkeavat käyttötavaltaan kourumaisista anturamuottielementeistä.

41. Kuten edellä on selostettu, patenttilain 39 §:n mukaan patentin suojapiiri määrittyy patenttivaatimusten perusteella. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan kuitenkin selitystä käyttää apuna. Patentin selitysosassa kuvatut esimerkit ovat kuitenkin vain esimerkkejä patentin suoritusmuodoista, eivätkä ne sinänsä rajoita patenttivaatimusten suojapiiriä. Patentin suojapiiri määräytyykin lähtökohtaisesti patenttivaatimusten sanamuodon perusteella siten kuin alan ammattimies niitä tulkitsisi. Termien ja kielenkäytön vaihdellessa eri tekniikan alojen välillä lähtökohdaksi on otettava sen tekniikan alan termistö sekä kielenkäyttö, jota patentti koskee, tulkiten termejä kulloisessakin asiayhteydessä. Tästä lähtökohdasta on poikettava silloin, jos patentin selityksessä annetaan termille erityinen merkitys.

42. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sisältämät piirteet huomioon ottaen sanotun patenttivaatimuksen suojapiirin ei voida katsoa kattavan alipaineimun käyttöä anturamuottielementtien seinien laminoinnissa yleisesti. Myöskään kannepatentin selityksen ei voida katsoa tukevan sitä, että kannepatentin olisi tulkittava suojaavan alipaineimun käyttöä anturamuottielementtien seinien laminoinnissa yleisesti. Kannepatentin selityksessä alipaineimun käyttäminen mainitaan nimittäin ainoastaan kuvattaessa yksityiskohtaisemmin selitykseen sisältyvää erästä keksinnön suoritusesimerkkiä.

5.1.2 Piirre 1f

43. Markkinaoikeus toteaa, että Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä muovikalvon asettelu muottirungon yhteyteen tapahtuu ennen alipaineimun kohdistamista muovikalvojen väliin. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen osalta arvioidaan näin seuraavassa ensin muovikalvojen asettelua koskevan patenttivaatimuksen piirteen 1f toteutumista Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä.

44. Lammi-Perustus Oy on piirteen 1f osalta esittänyt, että Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä muovikalvon alahelmat saatetaan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesti laskeutumaan imureikien molemmille puolille ja ettei alipaineimun kohdistaminen muovikalvojen väliin olisi muutoin edes mahdollista.

45. Beotek Oy on puolestaan esittänyt, ettei sen käyttämässä menetelmässä muovikalvojen helmojen voida katsoa saatettavan laskeutumaan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesti, koska muovikalvot eivät laskeudu vapaasti imureikien molemmin puolin, vaan ulompi helma on aseteltava käsin muottirungon jalkakaaren alitse.

46. Markkinaoikeus toteaa, että Beotek Oy:n käyttämän menetelmän käyttötilanteessa muovikalvojen helmojen on asiassa esitetyn valossa välttämättä oltava imureikien vastakkaisilla puolilla, jotta haluttu alipaineimu saadaan kohdistettua muovikalvojen väliin. Piirteen 1f toteutumisen osalta on näin ollen olennaista arvioida sitä, tapahtuuko muovikalvojen alahelmojen asettelu imureikien vastakkaisille puolille kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetuin tavoin saattamalla ne laskeutumaan.

47. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen 1f sisältyvää määritettä "saatetaan laskeutumaan" on pidettävä varsin yleisluontoisena ilmaisuna, josta ei sellaisenaan ole pääteltävissä esimerkiksi sitä, kuinka merkittävästi siihen luettava toiminta sisältää ihmisen toimesta tapahtuvaa aktiivista ohjaamista tai asettelua vai onko kysymys esimerkiksi yksinomaan painovoiman johdosta tapahtuvasta laskeutumisesta. Myöskään kannepatentin selityksessä ei ole esitetty ilmaisulle "saatetaan laskeutumaan" määritelmää.

48. Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä muovikalvo edellä todetun mukaisesti asetetaan muottirungon seinämän päälle, jolloin sen sisempi helma laskeutuu tai lasketaan vapaasti seinän sisäsivustalle ja ulompi helma taitellaan muottirungon jalan alitse roikkumaan jalan alla olevan palkin sisäsivun vierelle. Kannepatentissa käytetyn ilmaisun "saatetaan laskeutumaan" piiriin lukeutuvan toiminnan on edellä todetun perusteella katsottava voivan käsittää muovikalvojen helmojen käsin tapahtuvaa ohjaamista niitä imuraon tai imureikien vastakkaisille puolille aseteltaessa. Ilmaisun "saatetaan laskeutumaan" ei siten sellaisenaan ole katsottava poissulkevan sitä, että muovikalvon helma käsin käännetään kulkemaan anturamuotielementin jalan ja sen jalustana olevan palkin välistä.

49. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Beotek Oy:n käyttämän menetelmän mukainen muovikalvon asettelutapa kuuluu sinänsä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä 1f käytetyn ilmaisun "saatetaan laskeutumaan" piirin jo sen kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

5.1.3 Piirre 1e

50. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen osalta tulee asiassa näin seuraavaksi arvioitavaksi Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä alipaineimun kohdistamiseen käytettävien imureikien ja niiden sijainnin vastaavuus sanotun patenttivaatimuksen piirteeseen 1e nähden.

51. Lammi-Perustus Oy on tältä osin esittänyt, että Beotek Oy:n menetelmässä käytetyt imureiät vastaavat jo kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella sen itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettua imurakoa ja että mainitut imureiät sijaitsevat yksiselitteisesti mainitun patenttivaatimuksen mukaisesti anturamuottielementin seinän alareunan alueella.

52. Beotek Oy on puolestaan esittänyt, ettei sen menetelmässä käytettyjä imureikiä voida ensinnäkään pitää kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kirjaimellisen tulkinnan perusteella kannepatentissa tarkoitettuna imurakona. Edelleen Beotek Oy on esittänyt, etteivät imureiät sijaitse kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesti anturamuottielementin seinän alareunan alueella, vaan anturamuottielementin pohjan alla, sen jalan pohjan puoleisella sivulla.

53. Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä alipaineimu muovikalvojen väliin kohdistetaan edellä todetuin tavoin imuputkeen tehdyillä imurei’illä, jotka on sijoitettu noin 20 senttimetrin etäisyydelle toisistaan anturamuottielementin poikittaisten terästankojen kohdille.

54. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin selityksessä ei ole nimenomaisesti esitetty määritelmää kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen 1e sisältyvälle termille "imurako", jolla alipaine mainitun patenttivaatimuksen mukaan imetään vastakkain tulevien muovikalvojen väliin.

55. Markkinaoikeus edelleen toteaa, että yleiskielessä sanalla "rako" tarkoitetaan pitkänomaista, kapeaa aukkoa. Kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 (kuten myös sen itsenäisessä patenttivaatimuksessa 2) sekä kannepatentin selityksessä imurakoon on viitattu yksikkömuodossa, minkä lisäksi selityksessä on viitattu muovikalvon seinämien imemiseen vastakkain koko anturamuottielementin pituudelta (ks. esim. selityksen s. 2, rivit 20–23).

56. Ottaen huomioon yhtäältä, mitä edellä on esitetty kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetun termin "imurako" tulkinnan osalta, sekä toisaalta se, että Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä muovikalvojen väliin imetään alipaine yhtenäisen ja pitkänomaisen aukon sijasta useilla, toisistaan noin 20 senttimetrin etäisyydellä olevilla rei’illä, markkinaoikeus katsoo, etteivät Beotek Oy:n menetelmän mukaiset imureiät vastaa mainitussa kannepatentin patenttivaatimuksessa käytettyä termiä "imurako" kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Sitä, mikä merkitys muun ohella kyseiselle Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä käytetyn ratkaisun toiminnallisuudelle sekä sen tekniselle vaikutukselle on annettava, kuuluu sen sijaan arvioitavaksi Lammi-Perustus Oy:n asiassa esittämän ekvivalenssitulkintaan perustetun loukkausväitteen yhteydessä.

57. Imureikien sijainnin osalta Lammi-Perustus Oy on edellä todetulla tavalla esittänyt, että Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä imureiät sijaitsevat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesti "seinän alareunan alueella".

58. Beotek Oy on puolestaan esittänyt, ettei sen menetelmässä käytettävien imureikien voida katsoa olevan seinän alareunan alueella, koska ne sijaitsevat anturamuottielementin pohjan alla, muottirungon jalan pohjanpuoleisen sivun tuntumassa.

59. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre 1e määrittelee nimenomaisesti imuraon sijainnin laminoinnin kohteena olevaan anturamuottielementtiin nähden. Kysymyksessä olevaa piirrettä 1e ei mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kirjaimellisen tulkinnan perusteella ole katsottava täyttävän esimerkiksi sellainen ratkaisu, jossa imu tosin kohdistetaan muovikalvon helmojen väliin, mutta jossa itse imurako sijaitsee kuitenkin seinän alareunan alueen ulkopuolella. Piirteen 1e toteutuminen Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä on katsottava edellyttävän tältä osin näin ollen sitä, että siinä käytettävien imureikien tulee olla seinän alareunan alueella.

60. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan anturamuottielementtiin kuuluu betoniraudoitetangoista valmistettu muottirunko, jonka raudoitetangot on kiinnitetty toisiinsa risteyskohdissaan harvaksi verkoksi, joka on muodostettu pitkänomaiseksi kouruksi, jolla on pohja ja sivuseinät. Kannepatentin selityksessä kuvatusta suoritusmuodosta ilmenevin tavoin muottirungon pohjan keskialue voi olla hieman koholla (selityksen kohta [0007], s. 1, rivit 31–34 ja s. 2, rivit 1–2).

61. Edellä esitetty huomioon ottaen alan ammattimiehen on katsottava ymmärtävän, että kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 anturamuottielementin sivuseinillä tarkoitetaan muottirungon molemmilla laidoilla olevia pystysuuntaisia reunoja, jotka korkeussuunnassa alaspäin ulottuvat enintään siihen pisteeseen saakka, jossa muottirunko koskettaa vaakasuunnassa olevaa alustaa, jolle muottirunko on asetettu. Muottirungon sivuseinien väliin jäävän alueen on puolestaan katsottava muodostavan kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetun muottirungon pohjan.

62. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e mukaan imuraon tulee olla edellä kuvatun mukaisesti seinän alareunan alueella. Sitä, mitä on pidettävä anturamuottielementin edellä määritellyn seinän alareunana tai edelleen seinän alareunan alueena, ei kannepatentin selityksessä tai piirustuksissa ole tarkemmin määritelty. Selityksestä ei siten käy ilmi esimerkiksi se, kuinka korkealla suhteessa anturamuottielementin seinän korkeuteen tai millä etäisyydellä anturamuottielementin sivuseinästä imurako enintään saa olla, jotta sen voidaan edelleen katsoa olevan piirteen 1e mukaisesti seinän alareunan alueella.

63. Markkinaoikeus toteaa, ettei seinän alareunan voida katsoa, eikä asiassa ole edes väitettykään sen jatkuvan edellä mainitusta seinän ja muottirungon alustan kosketuspisteestä edelleen muottirungon pohjan puolelle. Lammi-Perustus Oy on kuitenkin esittänyt, että seinän alareunan aluetta on pidettävä seinän alareunaa laajemmin tulkittavana ilmaisuna. Lammi-Perustus Oy on markkinaoikeuden pääkäsittelyssä tältä osin esittänyt, että kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetun seinän alareunan alueen on tulkittava kattavan ympyränmuotoisen alueen, jonka keskipiste on anturamuottielementin seinän ja muottirungon alla olevan vaakatasopinnan kosketuskohta ja jonka säteen pituus on yksi kolmannes anturamuottielementin seinän korkeudesta. Lammi-Perustus Oy:n mukaan näin ollen myös esimerkiksi muottirungon pohjan alle sijoitetut elementit ovat seinän alareunan alueella, kunhan ne sijoittuvat edellä todetun mukaisesti määritellyn ympyrän sisälle.

64. Beotek Oy on puolestaan esittänyt, että kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 seinän alareunan alueella viitataan anturamuottielementin seinän alareunan yhteyteen, sen välittömään läheisyyteen. Beotek Oy:n mukaan Lammi-Perustus Oy:n esittämä seinän alareunan alueen määrittelytapa johtaisi varsin vaihteleviin tulkintoihin kannepatentin suojapiiristä siitä riippuen, kuinka korkea anturamuottielementin seinä on.

65. Markkinaoikeus toteaa, että tulkittaessa kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetun seinän alareunan alueen sijaintia ja ulottuvuutta, on ensinnäkin huomattava se, että imuraon sijainti on kannepatentissa kysymyksessä olevalla piirteellä 1e määritelty viittaamalla nimenomaisesti muottirungon seinään ja sen alareunaan, eikä esimerkiksi koko muottirungon alaosaan. Nimenomaisesti seinän alareunan alueeseen viittaavasta ilmaisusta johtuen alan ammattimiehen on katsottava ymmärtävän, että kannepatentin mukaan imurako tulee sijoittaa juuri seinän yhteyteen.

66. Markkinaoikeus edelleen toteaa, että piirteessä 1e on kysymyksessä olevilta osin käytetty ilmaisua "alueella". Piirteessä 1e ei näin ollen ole määritelty tiettyä nimenomaista, esimerkiksi mittayksiköin määriteltyä seinän kohtaa, jossa imuraon tulee sijaita. Ilmaisusta "alueella" voidaan katsoa johtuvan edelleen, ettei piirteen 1e täyttyminen edellytä, että imuraon tulisi olla seinän alareunassa kiinni. Patenttivaatimuksen 1 ei myöskään ole katsottava rajaavan imuraon sijaintia anturamuottielementin sivuseinän ulkopuolelle, vaan patenttivaatimuksen sanamuodon on sinänsä katsottava kattavan myös sivuseinän sisäpuolelle sijoitettu imurako. Piirteeseen 1e sisältyvästä sanasta "alue" ei kuitenkaan voida katsoa johtuvan, että alan ammattimies ymmärtäisi imuraon voivan olla Lammi-Perustus Oy:n esittämin tavoin sijoitettu anturamuottielementin jonkin muun osan kuin seinän, kuten esimerkiksi pohjan, yhteyteen.

67. Myös kannepatentin selityksen voidaan katsoa tukevan viimeksi mainittua tulkintaa. Kannepatentin selityksen mukaan kysymyksessä oleva keksintö liittyy nimenomaan muovikalvojen laminointiin anturamuottielementin sivuseiniin. Myös kannepatentin selityksessä esitetyssä ainoassa suoritusmuodossa kuvataan, kuinka imurako on sijoitettuna anturamuottielementin sivuseinän ulkosivulle lähelle kohtaa, jossa seinä alkaa kaartua pohjaa kohti (ks. kannepatentin selityksen kuvio 2 keksinnön mukaisen menetelmän toteuttavasta laitteesta valmistuslinjan poikkisuuntaisena leikkauksena alla). Lisäksi selityksessä edelleen kuvataan, kuinka anturamuottielementin sivuseiniin laminoidaan raudoitetankojen (2) vastakkaisille puolille muovikalvot (3), jotka saatetaan lämmöllä tarttumaan vastakkain raudoitetankoverkon aukkojen alueella. Jotta tartunta tapahtuisi tehokkaasti ja nopeasti aukkojen koko alueella, on keksinnön mukaiseen laitteeseen järjestetty imupalkki (4), jonka imurako (6) avautuu laitteeseen asetetun muottirungon (1) seinän alareunan alueelle (selityksen kohta [0008], s. 2, rivit 5–9).

Kannepatentin kuvio 2

68. Kannepatentista ei ole löydettävissä minkäänlaista tukea myöskään edellä mainitulle Lammi-Perustus Oy:n esittämälle tulkinnalle anturamuottielementin seinän alareunan alueen määrittämiseksi. Tältä osin markkinaoikeus toteaa lisäksi, että ottaen huomioon, että laminoitavien anturamuottielementtien mittasuhteet ja niiden seinien korkeudet voivat vaihdella, johtaisi sanottu määritelmä Beotek Oy:n esittämin tavoin vaihteleviin tulkintoihin esimerkiksi siitä, kuinka pitkälle suhteessa muottirungon leveyteen nähden seinän alareunan alueen horisontaalinen ulottuvuus kulloinkin jatkuisi anturamuottielementin pohjan alle.

69. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kirjaimellisen tulkinnan perusteella, tulkittaessa sitä yhdessä kannepatentin selityksen ja siihen sisältyvien piirustuksien valossa, alan ammattimies ymmärtäisi, että anturamuottielementin seiniä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä laminoitaessa imurako on kysymyksessä olevan piirteen 1e mukaan sijoitettava nimenomaisesti anturamuottielementin sivuseinän yhteyteen, sen alareunan läheisyyteen.

70. Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, että Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä imureiät, jotka edellä todetun mukaisesti on sijoitettu muottirungon poikkirautojen läheisyyteen muottirungon jalan pohjanpuoleiselle sivulle eli muottirungon pohjan alle, eivät kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella ole kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitetulla tavalla seinän alareunan alueella.

5.1.4 Johtopäätös kirjaimellisen tulkintaan perustetun patentinloukkauksen osalta

71. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaisi kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella sen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä 1e. Asiassa on siten katsottava jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaisi kaikki kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet. Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ei näin ollen loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 sen kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

5.2 Ekvivalenssitulkintaan perustuva loukkaus

5.2.1 Tarkastelun lähtökohdat

72. Kuten edellä on esitetty, Lammi-Perustus Oy on kanteensa perusteena esittänyt, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 joka tapauksessa sen ekvivalenssitulkinnan perusteella.

73. Markkinaoikeus on edellä todetulla tavalla katsonut, että Beotek Oy:n käyttämän menetelmän mukainen muovikalvon helmojen laskeminen ja asettelu sinänsä toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen 1f sisältyvän ilmaisun "saatetaan laskeutumaan".

74. Asiassa on näin ollen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ekvivalenssitulkintaan perustetun loukkausväitteen osalta kysymys Beotek Oy:n käyttämän menetelmän arvioinnista mainitun patenttivaatimuksen piirteeseen 1e nähden.

5.2.2 Piirre 1e

75. Markkinaoikeus on edellä todetulla tavalla katsonut, etteivät Beotek Oy:n käyttämän menetelmän mukaiset imureiät kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kirjaimellisen tulkinnan perusteella ensinnäkään vastaa mainitun patenttivaatimuksen mukaista imurakoa.

76. Lammi-Perustus Oy on puheena olevalta osin esittänyt, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä joka tapauksessa toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e ekvivalenssitulkinnan perusteella, koska kannepatentin mukaista imurakoa ja Beotek Oy:n menetelmässä käytettäviä imureikiä on niiden samankaltaisen imuvaikutuksen johdosta pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina.

77. Edellä mainitulta osin tulee siten arvioitavaksi, onko mainitussa patenttivaatimuksessa tarkoitettua imurakoa ja Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä käytettyjä imureikiä pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina.

78. Lammi-Perustus Oy:n esittämän mukaan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella imuraolla ja Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä käytetyillä imurei’illä ratkaistaan sama ongelma, joka liittyy anturamuottielementteihin laminoitavien muovikalvojen edulliseen kiinnittymiseen niitä kuumailmapuhalluksella laminoitaessa. Lammi-Perustus Oy:n mukaan alipaineimun käyttö laminoinnissa johtaa muun ohella laadukkaampaan ja jäykempään lopputuotteeseen. Koska imuraolla ja imurei’illä saadaan aikaan alipaine laminoitavien muovikalvojen väliin koko seinän alueelle, on niillä Lammi-Perustus Oy:n esittämän mukaan katsottava olevan sama tekninen vaikutus ja saavutettava lopputulos. Edelleen Lammi-Perustus Oy:n mukaan alipaineimun toteuttaminen muovikalvojen väliin tapahtuu muottirungon raudoituksia pitkin syntyvän imukanaviston kautta siitä riippumatta, toteutetaanko alipaineimu imurakoa vai imureikiä käyttäen.

79. Beotek Oy on puolestaan esittänyt, ettei edellä mainittuja ratkaisuja ole piirteen 1e osalta pidettävä samanarvoisina ensinnäkään siitä syystä, että Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä imurei’illä suoritettava alipaineimun kohdistaminen tapahtuu yksinomaan poikittaisten raudoitetankojen kohtiin. Tästä johtuu Beotek Oy:n esittämän mukaan, että sen käyttämässä menetelmässä ilmaa imetään anturamuottielementin raudoitetankojen muodostaman ilmakanaviston kautta ja että menetelmä on tästä syystä kannepatentin ratkaisuun nähden tehokkaampi ja siinä tarvittava imuteho pienempi kuin kannepatentin mukaisessa ratkaisussa.

80. Asiassa on edellä todetun mukaisesti riidatonta, että niin kannepatentin mukainen ratkaisu kuin myös Beotek Oy:n käyttämä menetelmä koskevat alipaineimun käyttöä laminoitaessa muovikalvoja anturamuottielementteihin. Asiassa esitetyn mukaan selvää edelleen on, että alipaineimun käyttö liittyy molemmissa ratkaisuissa ainakin yleisellä tasolla siihen, että muovikalvot saadaan tiiviisti kiinnittymään anturamuottielementin raudoitetankoverkkoon niitä kuumailmapuhalluksella laminoitaessa.

81. Asiassa esitetystä Beotek Oy:n menetelmää ja laitetta esittävästä kuvatallenteesta (Lammi-Perustus Oy:n asiakirjatodiste 16 ja Beotek Oy:n asiakirjatodiste 8) käy ilmi, että muovikalvojen kiinnittyminen toisiinsa alipaineimun vaikutuksesta muottirungon raudoituksen välisissä osissa tapahtuu hyvin nopeasti. Uskottavana voidaan pitää sitä, että myös imurakoa käytettäessä alipaineimu ohjautuu muottirunkoon raudoituksen muodostamaa niin sanottua imukanavistoa pitkin ainakin siitä lukien, kun muovikalvot ovat imeytyneet kiinni toisiinsa muottirungon raudoitetankojen väleissä.

82. Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu Lammi-Perustus Oy:n toimitusjohtaja IN on kertonut, ettei imuraon ja imureikien välillä ole eroa, koska kyse on virtausmekaniikasta, joka toimii samalla tavoin, kunhan käytössä on oikein mitoitettu puhallin. IN:n mukaan myöskään imureikien sijoittamisella juuri muottirungon raudoitetankojen kohdalle ei ole käytössä merkitystä. Myös asiassa todistajana kuultu Lammi-Perustus Oy:n myyntijohtaja JK on markkinaoikeudessa kertonut, että imuraon ja imureikien käyttö vastaavat toisiaan, koska alipaineen aiheuttama imuvaikutus leviää niitä molempia käytettäessä samalla tavoin.

83. Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu Beotek Oy:n toimitusjohtaja RJ on kertonut muun ohella, että imureikiä käytettäessä laminoinnissa tarvittava imuteho on imun kohdentamisesta johtuen vain noin puolet siitä tehosta, joka tarvitaan kannepatentin mukaisessa ratkaisussa.

84. Markkinaoikeus toteaa, että RJ:n kertomuksen perusteella on sinänsä pidettävä todennäköisenä, että muovikalvojen kiinnittyminen yhteen saavutetaan imureikiä käytettäessä ainakin jossain määrin pienemmällä imuteholla kuin imurakoa käytettäessä. Asiassa esitetyn perusteella ei kuitenkaan ole luotettavasti pääteltävissä, kuinka olennainen merkitys imuraon korvaamisella imurei’illä on muun ohella muovikalvojen yhteen kiinnittymiseen tarvittavan imutehon ja siten esimerkiksi tuotannossa tarvittavan energian määrän osalta.

85. Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan erityisesti huomioon edellä todetut imuraon ja imureikien käyttämiseen liittyvät yhtäläisyydet, markkinaoikeus katsoo, että imuraon ja imureikien käyttämisellä sinänsä toteutetaan alipaineen imeminen muovikalvojen väliin toisiinsa nähden olennaisesti samanarvoisella tavalla.

86. Kuten edellä on todettu, kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen käsillä olo kuitenkin edellyttää kaikkien patenttivaatimuksen 1 piirteiden ja siten myös kysymyksessä olevan piirteen 1e kaikkien elementtien toteutumista. Edellä perustelukappaleissa 23 ja 50 todetun mukaisesti piirteen 1e toteutuminen edellyttää näin ollen vielä, että Beotek Oy:n menetelmässä käytettävät imureiät sijaitsevat anturamuottielementin seinän alareunan alueella.

87. Markkinaoikeus on edellä katsonut, etteivät Beotek Oy:n menetelmän mukaiset imureiät sijaitse piirteen 1e kirjaimellisen tulkinnan mukaisesti seinän alareunan alueella.

88. Viimeksi mainittuun liittyen on huomattava, että ekvivalenssitulkintaan perustettu Lammi-Perustus Oy:n kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkaamista koskeva väite on piirteen 1e toteutumisen osalta perustettu yksinomaan siihen, että kannepatentissa tarkoitettua imurakoa ja Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä käytettyjä imureikiä on pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina. Sen sijaan Lammi-Perustus Oy ei piirteen 1e toteutumisen osalta ole vedonnut ekvivalenssitulkintaan imureikien sijainnin osalta esittämällä, että vaikka Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä käytettyjen imureikien ei katsottaisikaan sijaitsevan kannepatentin sanamuodon mukaisesti seinän alareunan alueella, niiden sijaintia olisi kuitenkin pidettävä kannepatentin sanamuodon mukaiseen seinän alareunan alueeseen nähden samanarvoisena ratkaisuna. Lammi-Perustus Oy on sen sijaan imureikien sijainnin osalta nimenomaisesti vedonnut yksinomaan siihen, että imureiät sijaitsevat yksiselitteisesti ja siten kannepatentin sanamuodon mukaisesti seinän alareunan alueella.

89. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleessa 70 todetulla tavalla katsonut, etteivät Beotek Oy:n menetelmässä käytetyt imureiät sijaitse kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä 1e tarkoitetulla tavalla seinän alareunan alueella. Ottaen huomioon, että Lammi-Perustus Oy ei edellä kerrotulla tavalla ole edes väittänyt, että piirteen 1e imuraon sijaintia koskevan elementin olisi katsottava toteutuvan ekvivalenssitulkinnan perusteella, on sanotun elementin ja siten piirteen 1e katsottava jäävän Beotek Oy:n menetelmässä toteutumatta jo edellä esitetyn johdosta. Asiassa on siten katsottava jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaisi kaikki kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet.

90. Edellä jo todetusta huolimatta markkinaoikeus toteaa piirteen 1e imuraon sijaintia koskevan elementin osalta lisäksi vielä seuraavan.

91. Beotek Oy on itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkausväitteen kiistäessään esittänyt muun ohella, ettei sen käyttämää menetelmää ole pidettävä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettuun menetelmään nähden samanarvoisena. Beotek Oy:n mukaan menetelmillä ei ole katsottava ratkaistun samaa ongelmaa siitä syystä, että Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä imureiät on sijoitettu anturamuottielementin jalan pohjanpuoleiselle sivulle, jolloin menetelmällä saadaan aikaan kannepatentista poiketen anturamuottielementti, jossa laminointi ulottuu seinän lisäksi myös jalan alle. Mainitulla erolla on Beotek Oy:n esittämän mukaan olennainen merkitys muun ohella siitä syystä, että laminoinnin ulottaminen muottirungon jalan alle estää anturamuottielementtiin valettavan betonin pursuamisen muottielementin käyttötilanteessa sen seinän alareunan alta. Lisäksi Beotek Oy:n esittämän mukaan anturamuottielementin jäykkyys paranee ja se pysyy valua tehtäessä tiiviimmin paikallaan, kun laminointi on ulotettu myös jalan alle.

92. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä imurako on edellä todetun mukaisesti seinän alareunan alueella. Tämän vuoksi on kannepatentin mukaisella menetelmällä toteutetun muovikalvojen laminoinnin katsottava ulottuvan vain anturamuottielementin seinän alueelle. Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä imureiät on sen sijaan sijoitettu edellä kerrotulla tavalla anturamuottielementin pohjan alueelle, muottirungon jalan pohjanpuoleiselle sivulle, mistä johtuen Beotek Oy:n käyttämällä menetelmällä suoritettu laminointi ulottuu kannepatentin mukaiseen ratkaisuun verrattuna pidemmälle. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Beotek Oy:n menetelmässä laminointi ulottuu anturamuottielementin seinän lisäksi myös sen jalan alle ja edelleen jonkin matkaa jalan pohjanpuoleista sivua pitkin (ks. esim. Lammi-Perustus Oy:n asiakirjatodiste 15 ja Beotek Oy:n asiakirjatodiste 7).

93. Edellä esitetyn perusteella Beotek Oy:n käyttämällä menetelmällä voidaan katsoa saavutettavan kannepatentin itsenäiseen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun nähden erilainen tekninen vaikutus.

5.2.3 Johtopäätös ekvivalenssitulkintaan perustetun patentinloukkauksen osalta

94. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä toteuttaisi myöskään kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella sen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e ja siten kaikki kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet. Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ei näin ollen loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 myöskään sen ekvivalenssitulkinnan perusteella.

5.3 Yhteenveto itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen osalta

95. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ei loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 sen paremmin sen kirjaimellisen tulkinnan kuin ekvivalenssitulkinnankaan perusteella.

6 Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkaus

96. Asiassa on riidatonta, että Beotek Oy:n laite toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteet 2a–2c.

97. Lammi-Perustus Oy:n asiassa esittämän valossa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkausta arvioitaessa on näin arvioitava, toteuttaako Beotek Oy:n käyttämä laite myös kyseisen patenttivaatimuksen piirteet 2d ja 2e joko kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella tai joka tapauksessa ekvivalenssitulkinnan perusteella.

6.1 Kirjaimellinen loukkaus

6.1.1 Piirre 2d

98. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirre 2d kuuluu edellä todetun mukaisesti "laitteeseen kuuluu imupalkki, jonka imurako avautuu laitteeseen asetetun muottirungon seinän alareunan alueelle".

99. Lammi-Perustus Oy on kannepatentin kirjaimelliseen tulkintaan perustetun patentin loukkausta koskevan väitteensä osalta vedonnut puheena olevalta osin asiassa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e osalta esittämäänsä.

100. Beotek Oy on kiistänyt Lammi-Perutus Oy:n patentin loukkausta koskevan väitteen ja vedonnut puheena olevalta osin kiistämisensä tueksi asiassa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e osalta esittämäänsä.

101. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin selityksessä ei ole esitetty kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteessä 2d käytetylle termille "imupalkki" määritelmää. Ottaen huomioon sanan "palkki" merkityksen yleiskielessä markkinaoikeus katsoo alan ammattimiehen ymmärtävän piirteessä 2d käytetyn termin "imupalkki" siten, että sillä voidaan tarkoittaa muun ohella Beotek Oy:n laitteessa olevaa profiililtaan pyöreää, niin sanottua imuputkea.

102. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteessä 2d käytetyn termin "imurako" tulkinnan osalta markkinaoikeus viittaa siihen, mitä edellä perustelukappaleissa 54–56 on todettu termin "imurako" tulkinnasta käytettynä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e yhteydessä. Termiä "imurako" on tulkittava samalla tavalla sekä kannepatentin piirteessä 1e että piirteessä 2d.

103. Edellä mainittuun nähden markkinaoikeus katsoo, etteivät Beotek Oy:n laitteen imureiät vastaa piirteessä 2d käytettyä termiä "imurako" kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

104. Markkinaoikeus toteaa, että piirteessä 2d määritellään edelleen, että imurako avautuu laitteeseen asetetun muottirungon seinän alareunan alueelle. Piirteen 2d on siten katsottava eroavan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä 1e käytetystä määritteestä, jossa viitataan seinän alareunan alueella olevaan imurakoon. Viitaten yhtäältä siihen, mitä edellä perustelukappaleissa 59–70 on todettu kannepatentissa käytetyn seinän alareunan aluetta koskevan määritteen tulkinnasta, sekä toisaalta edellä esitettyyn imureikien sijainnista Beotek Oy:n käyttämässä menetelmässä ja laitteessa markkinaoikeus katsoo, etteivät Beotek Oy:n laitteen imureiät kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella myöskään avaudu piirteen 2d mukaisesti seinän alareunan alueelle.

105. Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n laite toteuttaisi kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella sen itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirrettä 2d.

6.1.2 Piirre 2e

106. Markkinaoikeus toteaa kannepatentin kirjaimelliseen tulkintaan perustetun patentin loukkausta koskevaan väitteeseen liittyen lisäksi vielä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteen 2e osalta seuraavan.

107. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirre 2e kuuluu edellä todetun mukaisesti "ohjaimilla varustettu lämpösuutinlaite, joka on ripustettu kiskojen varassa liikuteltavaksi imupalkin päällä sen pituussuunnassa tai jonka suhteen muottielementti alustoineen on pituussuunnassa liikuteltavissa".

108. Edellä mainittujen Beotek Oy:n laitetta koskevien valokuvien (Lammi-Perustus Oy:n asiakirjatodiste 15 ja Beotek Oy:n asiakirjatodiste 7) sekä Beotek Oy:n anturamuottielementtien laminointia esittävän kuvatallenteen (Lammi-Perustus Oy:n asiakirjatodiste 16 ja Beotek Oy:n asiakirjatodiste 8) perusteella markkinaoikeus katsoo asiassa tulleen näytetyksi, että Beotek Oy:n laitteessa on lämpösuutinlaite, jonka suhteen anturamuottielementti alustoineen on pituussuuntaan liikuteltavissa.

109. Piirteen 2e toteutumisen osalta on näin olennaista arvioida sitä, onko Beotek Oy:n laitteen lämpösuutinlaite varustettu piirteessä 2e edellytetyin tavoin ohjaimilla.

110. Lammi-Perustus Oy on esittänyt, että Beotek Oy:n laitteessa on piirteessä 2e tarkoitetut ohjaimet. Lammi-Perustus Oy:n esittämän mukaan Beotek Oy:n laitteessa olevan lämpösuutinlaitteen tulo- ja lähtösuunnassa olevat muovisuikaleet sekä rako, jonka lävitse anturamuottielementin seinät Beotek Oy:n laitetta käytettäessä kulkevat, toimivat ohjaimina, jotka voivat liikuttaa lämpösuutinlaitetta sivusuunnassa. Lisäksi Lammi-Perustus Oy on esittänyt, että Beotek Oy:n laitteeseen kuuluva lattiaan sijoitettu kisko on kannepatentissa tarkoitettu ohjain.

111. Beotek Oy on kiistänyt, että sen laitteessa oleva lämpösuutinlaite olisi varustettu piirteessä 2e tarkoitetuilla ohjaimilla. Beotek Oy:n esittämän mukaan sen laitteessa oleva lämpösuutinlaite ei käyttötilanteessa ylipäätään liiku sivusuunnassa. Joka tapauksessa lämpösuutinkotelon raoissa olevat muovisuikaleet eivät edes kykene liikuttamaan painavaa lämpösuutinkoteloa. Myöskään lattiaan sijoitettu kisko ei ole piirteen 2e mukainen lämpösuutinlaitteeseen kuuluva ohjain.

112. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin selityksessä ei ole esitetty kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteessä 2e mainituille ohjaimille nimenomaista määritelmää. Selityksessä esitetyn suoritusmuodon sekä epäitsenäisen patenttivaatimuksen 3 mukaan ohjaimet voivat olla esimerkiksi niin sanottuja rullaohjaimia. Ottaen huomioon piirteen 2e sanamuoto "ohjaimilla varustettu lämpösuutinlaite" markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että mikä tahansa ohjain, joka voi löytyä patenttivaatimuksen 2 mukaisesta laitteesta ei täytä kyseistä piirrettä, vaan ohjaimen täytyy kuulua osana lämpösuutinlaitteeseen ja sen tulee ainakin jollakin tapaa kyetä ohjaamaan lämpösuutinlaitteen ja anturamuottielementin kulkua suhteessa toisiinsa.

113. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Beotek Oy:n käyttämä lattiaan kiinnitetty kisko ei liity sillä tavalla Beotek Oy:n laitteessa olevaan lämpösuutinlaitteeseen, että mainittu kisko olisi pidettävissä piirteessä 2e tarkoitettuna ohjaimena.

114. Kuten edellä on todettu, Lammi-Perustus Oy on vedonnut piirteen 2e toteutumisen osalta lisäksi siihen, että Beotek Oy:n laitteessa olevan lämpösuutinlaitteen rakoihin kiinnitetyt muovisuikaleet toimisivat kannepatentin mukaisina ohjaimina.

115. Asiassa todistajana kuultu Lammi-Perustus Oy:n myyntijohtaja JK on kertonut, että lämpösuutinlaitteessa on välttämättä oltava jonkinlainen ohjain, jotta estetään lämpösuutinlaitteen ja sen kotelon osuminen anturamuottielementin seiniin ja laminoitaviin muovikalvoihin. JK:n mukaan useita metrejä pitkien anturamuottielementtien seinät eivät lähes koskaan ole täysin suoria, vaan niissä esiintyy säännönmukaisesti niin sanottua aaltoilua. JK:n arvion mukaan kyseisen aaltoilun aiheuttama poikkeama suorasta seinästä voi olla noin viisi senttimetriä kumpaankin suuntaan. JK on lisäksi esittänyt käsityksenään, että Beotek Oy:n käyttämässä laitteessa ohjaus tapahtuu lämpösuutinkotelossa olevan pultin avulla, minkä osalta JK on viitannut erityisesti Beotek Oy:n laitetta koskevaan valokuvaan (osana Lammi-Perustus Oy:n asiakirjatodistetta 15 ja Beotek Oy:n asiakirjatodistetta 7).

116. Asiassa todistelutarkoituksessa kuultu Beotek Oy:n toimitusjohtaja RJ on puolestaan kertonut tältä osin, ettei Beotek Oy:n laitteessa oleva lämpösuutinlaite lainkaan liiku sivusuunnassa anturamuottielementin laminoinnin aikana. Tälle ei RJ:n kertoman mukaan ole tarvetta, koska lämpösuutinlaitteeseen sisältyvien puhaltimien sijoittelu ja lämpösuutinlaitteen kotelossa olevien rakojen leveys on suunniteltu siten, etteivät lämpösuuttimet tai lämpösuutinkotelo osu muovikalvoihin, vaikka anturamuottielementin seinät eivät olisikaan täysin suorat. Lämpösuutinlaitteen rakoihin sijoitetut muovisuikaleet eivät RJ:n mukaan millään tavalla ohjaa, eivätkä ne edes kykenisi ohjaamaan painavan lämpösuutinlaitteen kulkua, vaan ne toimivat yksinomaan eräänlaisina verhoina, jotka pitävät puhaltimista tulevan lämmön kotelon sisällä.

117. Markkinaoikeus katsoo, että RJ:n kertomusta on pidettävä uskottavana siltä osin kuin hän on kuvannut, kuinka Beotek Oy:n laitteessa on lämpösuutinlaitteeseen sisältyvien puhaltimen sijoittelulla sekä lämpösuutinlaitteen kotelon riittävän suurilla raoilla huolehdittu siitä, ettei anturamuottielementin seinä tai laminoitava muovikalvo joudu kosketuksiin lämpösuutinlaitteen tai sen kotelon kanssa. Asiassa ei ole aihetta epäillä RJ:n kertomusta myöskään siltä osin kuin hän on kertonut, ettei Beotek Oy:n laitteen lämpösuutinlaite liiku käyttötilanteessa sivusuunnassa. Sen sijaan markkinaoikeus katsoo, ettei Lammi-Perustus Oy ole esittänyt asiassa uskottavaa näyttöä siitä, että Beotek Oy:n laitteessa olevan lämpösuutinlaitteen kotelon rakoihin sijoitetut muovisuikaleet toimisivat tai edes kykenisivät toimimaan lämpösuutinlaitteen ohjaimina. Markkinaoikeus toteaa, ettei myöskään asiassa asiakirjanäyttönä esitetyistä valokuvista tai Beotek Oy:n anturamuottielementtien laminointia esittävästä kuvatallenteesta ole pääteltävissä, että Beotek Oy:n laitteessa olevassa lämpösuutinlaitteessa olisi jonkinlainen ohjain. Todistaja JKmainitseman yksittäisen pultin toiminta ohjaimena on niin ikään jäänyt avoimeksi.

118. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n laitteessa oleva lämpösuutinlaite olisi varustettu kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 mukaisilla ohjaimilla.

6.1.3 Johtopäätös kirjaimelliseen tulkintaan perustetun patentinloukkauksen osalta

119. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n laite toteuttaisi kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella sen itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteitä 2d tai 2e. Asiassa on siten katsottava jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n laite toteuttaisi kaikki kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteet. Beotek Oy:n laite ei näin ollen loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 2 sen kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

6.2 Ekvivalenssitulkintaan perustuva loukkaus

120. Kuten edellä on esitetty, Lammi-Perustus Oy on kanteensa perusteena esittänyt, että Beotek Oy:n laite loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 2 joka tapauksessa sen ekvivalenssitulkinnan perusteella.

121. Asiassa tulee näin Lammi-Perustus Oy:n esittämän kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkaukseen perustetun väitteen osalta arvioitavaksi, toteuttaako Beotek Oy:n laite kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteitä 2d ja 2e kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

122. Lammi-Perustus Oy on myös ekvivalenssitulkintaan perustetun kannepatentin loukkausta koskevan väitteen osalta vedonnut sen itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteen 2d osalta itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e osalta asiassa esittämäänsä. Edellä perustelukappaleissa 78 ja 88 todetulla tavalla Lammi-Perustus Oy:n on siten katsottava perustaneen ekvivalenssitulkintaan perustetun kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkaamista koskevan väitteensä yksinomaan siihen, että kannepatentissa tarkoitettua imurakoa ja Beotek y:n laitteessa käytettyjä imureikiä on pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina. Sen sijaan Lammi-Perustus Oy:n ei ole katsottava vedonneen ekvivalenssitulkintaan sen osalta, että vaikka Beotek Oy:n laitteessa käytettyjen imureikien ei katsottaisikaan avautuvan kannepatentin sanamuodon mukaisesti muottirungon seinän alareunan alueelle, imureikien avautumisen kohdistumisen Beotek Oy:n laitteessa olisi mainitulta osin pidettävä samanarvoisena ratkaisuna. Lammi-Perustus Oy:n on viimeksi mainitun osalta katsottava vedonneen yksinomaan siihen, että imureiät Beotek Oy:n laitteessa avautuvat kannepatentin sanamuodon mukaisesti seinän alareunan alueelle, eli Lammi-Perustus Oy on vedonnut viimeksi mainitulta osin ainoastaan kannepatentin kirjaimelliseen tulkintaan.

123. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteen 2e osalta Lammi-Perustus Oy on puolestaan vedonnut ekvivalenssitulkintaan perustetun itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkaamista koskevan väitteensä osalta siihen, että Beotek Oy:n laitteessa olevan lämpösuutinlaitteen on kyettävä liikkumaan jonkin verran sivuttaissunnassa. Lammi Perustus Oy:n esittämän mukaan Beotek Oy:n laite ratkaisee kannepatentin ohjaimiin nähden saman ongelman ja että ratkaisulla on kannepatenttiin nähden sama tekninen vaikutus.

124. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleessa 104 todetulla tavalla katsonut, etteivät Beotek Oy:n laitteen imureiät avaudu kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteessä 2d tarkoitetulla tavalla muottirungon seinän alareunan alueelle. Lammi-Perustus Oy ei sanotulta osin ole edellä kerrotulla tavalla edes väittänyt, että Beotek Oy:n laitteen ratkaisua olisi pidettävä piirteeseen 2d nähden samanarvoisena ratkaisuna. Piirteen 2d imuraon avautumista koskevan elementin on siten katsottava jääneen asiassa toteutumatta Beotek Oy:n laitteen imureikien osalta jo edellä esitetyn johdosta. Näin ollen jo sanotun perusteella myös Lammi-Perustus Oy:n ekvivalenssitulkintaan perustutun kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkausta koskevan väitteen on katsottava jääneen näyttämättä piirteen 2d osalta.

125. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteessä 2e tarkoitettujen ohjaimien merkityksen osalta Lammi-Perustus Oy on asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä viitannut siihen, että ohjaimet liikuttavat lämpösuutinlaitetta laminoinnin aikana sivusuunnassa, estäen näin kuumien puhaltimien osumisen laminoitaviin muovikalvoihin. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleissa 117 ja 118 todetulla tavalla katsonut jääneen näyttämättä, että Beotek Oy:n laitteessa olevaa lämpösuutinlaitetta olisi lainkaan varustettu ohjaimilla, vaan mainitun lämpösuutinlaitteen ja sen kotelon osuminen anturamuottielementin seinään tai laminoitavaan muovikalvoon on estetty lämpösuutinlaitteen sivuttaisen liikkeen sijasta lämpösuutinlaiteeseen sisältyvien puhaltimien sijoittelulla sekä lämpösuutinlaiteen koteloiden riittävän suurilla raoilla. Markkinaoikeus katsoo, ettei Beotek Oy:n ratkaisu, jossa lämpösuutinlaitetta ei ole lainkaan varustettu ohjaimilla sekä jossa lämpösuutinlaitteen sivuttaisen liikkeen ja sen ohjauksen tarve on edellä esitetyn mukaisesti toisenlaisella ratkaisulla kokonaan poistettu, ratkaise piiteessä 2e tarkoitettuihin ohjaimiin nähden samaa ongelmaa olennaisesti samanarvoisella tavalla.

6.3 Yhteenveto itsenäisen patenttivaatimuksen 2 loukkauksen osalta

126. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Beotek Oy:n laite ei loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 2 sen paremmin sen kirjaimellisen tulkinnan kuin ekvivalenssitulkinnankaan perusteella.

7 Johtopäätös

127. Lammi-Perustus Oy on perustanut käsillä olevan patentin loukkausta koskevan kanteensa siihen, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ja laite loukkaavat kannepatentin itsenäisiä patenttivaatimuksia 1 ja 2.

128. Kuten edellä on selostettu, sen paremmin Beotek Oy:n käyttämän menetelmän kuin Beotek Oy:n laitteen ei ole katsottava loukkaavan kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 tai 2.

129. Näin ollen Lammi-Perustus Oy:n kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.

8 Oikeudenkäyntikulut

130. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

131. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

132. Lammi-Perustus Oy:n kanne on hylätty ja se on näin ollen velvollinen korvaamaan Beotek Oy:lle sille asiassa aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

133. Beotek Oy on vaatinut, että Lammi-Perustus Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 96.459,50 eurolla viivästyskorkoineen.

134. Lammi-Perustus Oy on kiistänyt vaatimuksen määrältään 1.554 euron osalta, eli siltä osin kuin vaatimus sisältää vuodelle 2014 ajoittuvia toimenpiteitä, joiden ei Lammi-Perustus Oy:n mukaan voida katsoa kuuluvan käsillä olevaan riita-asiaan valmistautumiseen.

135. Markkinaoikeus toteaa, että Beotek Oy:n laskusta ilmenee Lammi-Perustus Oy:n lähettämään niin sanottuun varoituskirjeeseen liittyviä toimenpiteitä ensimmäisen kerran helmikuun lopulta 2015. Asiassa ei siten ole perusteita velvoittaa Lammi-Perustus Oy:tä korvaamaan Beotek Oy:lle tätä ennen, kesällä 2014 tehdyistä toimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia. Lammi-Perustus Oy:llä ei ole muilta osin ollut huomauttamista Beotek Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrän osalta. Lammi-Perustus Oy on näin ollen velvoitettava korvaamaan Beotek Oy:n oikeudenkäyntikulut muilta osin vaaditun määräisinä. Lammi-Perustus Oy saa puolestaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Lammi-Perustus Oy:n korvaamaan Beotek Oy:n oikeudenkäyntikulut 94.905,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden tuomion antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 15.8.2017.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Petri Rinkinen (eri mieltä) ja Sanna Holkeri sekä markkinaoikeusinsinööri Krister Karlsson (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevien jäsenten äänestyslausunnot on liitetty tuomioon.

ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNNOT

Markkinaoikeusinsinööri Karlsson:

Olen samaa mieltä kuin enemmistö perustelujen jaksoissa (1) asian tausta ja kysymyksenasettelu, (2) sovellettavat oikeusohjeet, (3) kannepatentin itsenäiset patenttivaatimukset sekä (4) Beotek Oy:n käyttämä menetelmä ja laite lausutun osalta (perustelukappaleet 1–33).

Edelleen olen perustelukappaleissa 106–118 sekä 123 ja 125 lausutun perusteella samaa mieltä kuin enemmistö siitä, ettei kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirre 2e toteudu Beotek Oy:n laitteessa sen paremmin kirjaimellisen tulkinnan kuin ekvivalenssitulkinnan perusteella, eikä Beotek Oy:n laite näin ollen loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 2.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen osalta sen sijaan lausun seuraavaa.

Olen perustelukappaleissa 34–49 lausutun perusteella ensinnäkin samaa mieltä kuin enemmistö siitä, että patenttivaatimuksen 1 piirre 1f toteutuu kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Edelleen olen perustelukappaleissa 50–56 lausutun perusteella samaa mieltä kuin enemmistö siitä, että vastaajan käyttämät imureiät eivät vastaa patenttivaatimuksen 1 piirteessä 1e mainittua imurakoa kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Viimeksi mainitun johdosta Beotek Oy:n menetelmä ei näin ollen loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 sen kirjaimellisen tulkinnan perustella.

Patenttivaatimuksen 1 piirteessä 1e mainitun imuraon sijainnin sekä ekvivalenssitulkintaan perustetun patenttivaatimuksen 1 loukkauksen osalta totean seuraavaa.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä 1 e mainittu imuraon sijainti

Olen ensinnäkin samaa mieltä kuin enemmistö perustelukappaleissa 57–64 lausutun osalta. Totean myös, että kantajan esittämä siitä, miten patenttivaatimusta 1 voisi tulkita, kuten kuvattu perustelukappaleissa 63 ja 68, on esitetty asian pääkäsittelyssä kantajan asiamiehenä toimineen patenttiasiamiehen vastauksena kysymykseen siitä, miten kyseistä patenttivaatimusta tulisi tulkita. Olen enemmistön kanssa samaa mieltä, että kyseiselle tulkinnalle ei ole löydettävissä tukea patentin selitysosasta taikka muutoinkaan. Totean, että kyseinen esitys on kuitenkin ollut vain yksi mahdollinen tulkita piirteen 1e tulkinnasta.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e mukaan imurako sijaitsee "seinän alareunan alueella". Kannepatentin selitys ei sisällä seinän alareunan määritelmää. Asiassa on siten ensin arvioitava, mikä on "seinän alareuna".

Kannepatentin selitysosassa on kuvattu muottirungon muodostuvan seinistä ja pohjasta. Kantaja on esittänyt, että seinän alareuna on kohta, jossa muottirunko osuu maahan. Näin ollen muottirungon ulompi kaareva osuus olisi seinää.

Vastaaja on esittänyt, että seinän alareuna on seinän pystysuoran osan alareuna ja että sen menetelmässä sen käyttämät imureiät sijaitsevat muottirungon jalan pohjanpuoleisella sivulla, jolloin ne eivät ole seinän alareunan alueella. Totean, että kannepatentin selitysosassa ei ole mainittu muottirungon jalkoja tai jalkojen pohjanpuoleista sivua.

Seinän alareunaa ei siis ole määritelty kannepatentissa, mutta sen sijaan se on määritelty Beotek Oy:n patentissa, joka koskee täysin vastaavaa muottirunkoa, jossa keksijänä on vastaajan toimitusjohtajana toimiva sama henkilö kuin kannepatentissa ja jonka mukaisesti vastaaja on esittänyt toimivansa. Siinä todetaan (sivu 2, rivit 9–11), että tunnetussa ratkaisussa imurako on pitänyt sijoittaa (nostaa) seinän suoran osan alareunan viereen. Tunnetulla ratkaisulla viitataan kannepatenttiin. Tästä voidaan käänteisesti päätellä, että Beotek Oy:llä on sen patentin hakuajankohtana voimassa olleen näkemyksen mukaan ollut käsitys, että kannepatentin mukaisella seinällä on ollut suora osa ja joku muu osa, mitä ilmeisemmin edellä mainittu kaareva osa, sillä mitään muutakaan osaa kyseisellä seinällä ei voi olla. Beotek Oy:n patentissa todetaan (sivu 4, rivit 31–34): "Helmojen laminointi vastakkain on siis mahdollista seinän alareunaan asti. Tämä ei ole mahdollista patentin EP 1837164 [= kannepatentti] mukaisella ratkaisulla, jossa imurako estää muovikalvojen laminoinnin vastakkain seinän alareunan alueella." Tämä osoittaa myös, että kaarevaa osaa on siinä pidetty osana seinää. Todettakoon vielä, että molemmissa patenteissa on sama keksijä, joten voidaan olettaa, että kannepatenttia laadittaessa käsite "seinän alareuna" on ollut sama kuin Beotek Oy:n patenttia laadittaessa eli seinän alareuna on kohta, jossa seinän kaareva osa osuu maahan ja josta kohdasta alkaa muottielementin pohja.

Ilmaisu "seinän alareunan alueella" ei esitä yksiselitteisesti sitä, missä kohtaa imuraon tulee sijaita, jotta se sijaitsisi tällä alueella. Kannepatentin selitysosassa ei ole kuvattu, mitä kyseisellä ilmaisulla tarkoitetaan. Kannepatentissa on esitetty imuraon sijoittamisesta yksi suoritusmuoto, joka on kuvattu kuviossa 2. Kyseisessä kuviossa 2 imurako (6) on raudoitetankojen (2) muodostaman muottirungon seinän ulkopuolella, hieman seinästä irti, juuri sen pystysuoran alueen alapuolella, hyvin lähellä kohtaa, jossa seinä alkaa kaareutua kohti pohjaa. Kannepatentin kuvion perusteella kyseinen sijainti on seinän ulkopuolella ja useamman senttimetrin päässä edellä määritellystä seinän alareunasta.

Kannepatentin kuvio 2

Patenttivaatimuksessa 1 ei rajoiteta imuraon sijoittamista muottirungon seinän tietylle sivulle, näin ollen imurako voi olla joko muottirungon seinän ulko- tai sisäpuolella. Jos imurako on seinän sisäpuolella, on selvää, että se voi olla lähellä muottirungon pohjaa, erityisesti koska seinä muuttuu pohjaksi seinän alareunan kohdalla. Patenttivaatimus 1 ei määrittele onko imurako pohjan ylä- vai alapuolella.

Alan keskivertona ammattimiehenä voidaan pitää muottirunkojen valmistuksessa toimivaa ja rakennusalaa tuntevaa henkilöä. Katson, että tällainen henkilö ymmärtää, että piirteessä 1e käytetty ilmaisu "alue" tarkoittaa, että imuraon ei tarvitse olla täysin kiinni seinän alareunassa, vaan että imuraon ja seinän alareunan välissä voi olla tietty etäisyys, joka voi vaihdella riippuen yksittäistapauksesta.

Beotek Oy:n menetelmässä sen käyttämät imureiät sijaitsevat muottirungon sisällä, sen oman patentin terminologiaa käyttäen, muottirungon jalan pohjanpuoleisella sivulla. Kuten edellä todettu, kannepatentti ei kuitenkaan tunne tällaista käsitettä. Vastaajan asiakirjatodisteen 7, joka on myös kantajan asiakirjatodiste 15, perusteella imureiät sijaitsevat noin viiden sentin päässä seinän alareunasta eli kohdasta, jossa muottirunko koskettaa maata ja jossa seinä muuttuu pohjaksi. Kannepatentin terminologiaa käyttäen imureiät sijaitsevat noin viiden sentin päässä seinän alareunasta seinän sisäpuolella.

Asiassa on siten arvioitava, onko kyseinen sijainti "seinän alareunan alueella". Imureikien sijainti seinän sisäpuolella on kyseisen piirteen piirissä, sillä kuten edellä on todettu, patenttivaatimus ei rajoita kummalla puolella muottirungon seinää imureikien tulisi sijaita.

Asian arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, kohdistuuko imu pidemmälle alueelle kuin kannepatentin kuviossa 2 kuvatussa suoritusmuodossa, sillä kannepatentin suojapiiri ei rajoitu vain kyseisen kuvion 2 mukaiseen suoritusmuotoon. Lisäksi asiassa on otettava huomioon Beotek Oy:n patentin suhde kannepatenttiin eli kantajan väite siitä, että kyseessä on niin sanottu riippuvuuspatentti, joka toteuttaa kannepatentin kaikki piirteet, vaikka sillä olisi patentoitu parannus kannepatenttiin. Kyseistä kysymystä on kuvattu Beotek Oy:n patentissa seuraavasti (sivu 2, rivit 5–22). Kyseisessä kohdassa on ensin kuvattu kannepatentti tunnettuna tekniikkana ja esitetty, että kannepatentissa "imurako on pitänyt sijoittaa (nostaa) seinän suoran osan alareunan viereen seinän ulkosivulle…". Totean, että tämä Beotek Oy:n patentin selitysosan viittaus kohdistuu nimenomaan kannepatentin kuvion 2 mukaiseen suoritusmuotoon ja että kannepatentin patenttivaatimus 1 ei sisällä tällaista rajoitusta imuraon sijainnin suhteen. Beotek Oy:n patentin selitysosassa on tämän jälkeen esitetty, että "imurako tiivisteineen estää muovikalvojen vastakkain laminoinnin riittävän alas, jotta laminoitu muoviseinä estäisi betonivalun tunkeutumisen seinän alareunan alitse ulos muotista". Vielä siinä todetaan, että "tätä on pyritty estämään tekemällä imuraon ulkosivulle tuleva muovikalvon helma niin pitkäksi, että tämä irrallisena roikkuva helma voidaan kääntää muottielementin pohjakaaren alle[,] kun muottielementti asetetaan paikalleen anturan tekoa varten". Beotek Oy:n patentissa todetaan vielä, että Beotek Oy:n patentissa kuvatun "keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu menetelmä ja laite, joilla voidaan poistaa tai ainakin olennaisesti pienentää edellä mainittuja ongelmia tai epäkohtia".

Beotek Oy:n patentin selitysosan perusteella siinä yritetään siten löytää ratkaisu sille, miten kannepatentin kuvion 2 mukaista ratkaisua voitaisiin parantaa jatkamalla kyseisen kuvion 2 mahdollistamaa laminointia seinän alareunaan asti (sivu 4, rivit 31–32, "Helmojen laminointi vastakkain on siis mahdollista seinän alareunaan asti"). Katson, että kyse on tällöin korkeintaan riippuvuussuhteessa kannepatentin keksintöön olevasta mahdollisesta parannuksesta (vastaajan esittämä tilanne ABCD), ei vaihtoehtoisesta tavasta (vastaajan esittämä tilanne ABD), toteuttaa kannepatentin patenttivaatimuksessa 1 kuvatun menetelmän tuottama tekninen vaikutus.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen, katson, että koska Beotek Oy:n menetelmässä käytetyt imureiät sijaitsevat hyvin lähellä seinän alareunaa eli, kuten edellä todettu, noin viiden sentin päässä seinän alareunasta, ne sijaitsevat seinän alareunan alueella ja näin ollen Beotek Oy:n menetelmä toteuttaa kirjaimellisesti patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e kohdan "seinän alareunan alueella".

Ekvivalenssitulkintaan perustuvan loukkauksen arviointi

Enemmistön tavoin katson, että Beotek Oy:n käyttämän menetelmän mukainen muovikalvon helmojen laskeminen ja asettelu toteuttaa kirjaimellisesti kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen 1f sisältyvän ilmaisun "saatetaan laskeutumaan". Lisäksi olen edellä katsonut, että Beotek Oy:n käyttämän menetelmän mukainen imureikien sijainti toteuttaa kirjaimellisesti piirteeseen 1e sisältyvän ilmaisun "seinän alareunan alueella". Enemmistön esittämin perusteluin katson, että Beotek Oy:n menetelmässään käyttämät imureiät eivät sisälly kirjaimellisesti kannepatentissa käytetyn ilmaisun "imurako" suojapiiriin.

Asiassa on näin ollen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ekvivalenssitulkintaan perustetun loukkausväitteen osalta kysymys Beotek Oy:n käyttämän menetelmän arvioinnista viimeksi mainitulta osin. Olen samaa mieltä kuin enemmistö perustelukappaleiden 75–82 osalta.

Totean enemmistön tavoin, että ekvivalenssitulkintaan perustuvan patentinloukkauksen osalta on kyse sen arvioinnista, onko loukkaavaa ratkaisua pidettävä siinä määrin samanarvoisena, että kannepatentin patenttivaatimusten voidaan tulkita kattavan loukkaavan ratkaisun.

Tältä osin ensimmäisenä edellytyksenä on yleisesti oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä pidetty sitä, ratkaiseeko loukkaavaksi väitetty ratkaisu saman teknisen ongelman kuin kannepatentti.

Toisena edellytyksenä on pidetty, että loukkaavaksi väitetty ratkaisu on olennaisesti samavaikutuksinen (funktionaalisesti tai toiminnallisesti samanarvoinen) kuin patenttivaatimuksessa kuvattu ratkaisu.

Kolmantena edellytyksenä on pidetty, että loukkaavaksi väitetty ratkaisu on alan ammattimiehelle ilmeinen vaihtoehto patenttivaatimuksessa kuvatulla ratkaisulle patentin etuoikeuspäivänä.

Edellä esitetyn perusteella totean, että kannepatentin suoja-alan voidaan ekvivalenssitulkinnan perusteella katsoa kattavan kirjaimellisen sanamuodon mukaisten ratkaisujen lisäksi sellaiset ratkaisut, jotka ratkaisevat kannepatenttiin nähden saman teknisen ongelman olennaisesti samavaikutuksellisesti kuin kannepatentin itsenäisten patenttivaatimusten teknisten piirteiden määrittämä ratkaisu ja jotka ovat olleet ilmeisiä alan ammattimiehelle patentin etuoikeuspäivänä.

Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu Beotek Oy:n toimitusjohtaja RJ on kertonut, että imureikiä käytettäessä laminoinnissa tarvittava imuteho on imun kohdentamisesta johtuen vain noin puolet siitä tehosta, joka tarvitaan kannepatentin mukaisessa ratkaisussa.

Katson, että asian arvioinnissa ei ole merkitystä mahdollisesti säästettävällä energian määrällä, sillä kannepatentissa ei määritellä siinä käytettävän energian määrää, eikä energian kulutuksen ole esitetty vaikuttavan menetelmällä saatavaan lopputulokseen. Energian säästäminen on esitetty Beotek Oy:n patentissa yhtenä sen etuna verrattaessa sitä kannepatentin mukaiseen menetelmään toteutettaessa muottirungon seinien laminointia. Energian mahdollinen säästäminen ei vaikuta siihen toteuttaisiko Beotek Oy:n käyttämä menetelmä kannepatentin kaikki menetelmälliset piirteet. Kyseessä on siten riippuvuussuhteessa oleva mahdollinen parannus kannepatentilla patentoituun menetelmään.

Totean, että kannepatentin mukaisesta imuraosta saataisiin rivi imureikiä peittämällä reikien väliset välit. Katson, että tällainen toiminta olisi ollut alan ammattimiehelle ilmeistä keksinnön etuoikeuspäivänä, erityisesti ottaen huomioon se, että sekä imureikiä että imurakoa käytettäessä imu kohdistuu välittömästi imun alkamisen jälkeen vain muottirungon raudoitetankojen kohdalle, joiden kohdille imureiät on nimenomaan kohdistettu. Alan ammattimies näin ollen havaitsisi välittömästi, että muottirungon raudoitetankojen välissä ei ole tarpeen olla imurakoa, vaan saman vaikutuksen aikaansaamiseksi olisi riittävää, että imu toteutetaan raudoitetankojen kohdalla sijaitsevilla imurei’illä. Asiassa ei ole myöskään merkitystä Beotek Oy:n esittämällä siitä, että sen käyttämässä menetelmässä laminointi voidaan ulottaa pidemmälle kuin kannepatentin kuviossa 2 kuvatussa esimerkissä. Kuten edellä todettu, kyseessä on tältäkin osin korkeintaan kannepatentin mukaiseen keksintöön riippuvuussuhteessa oleva mahdollinen parannus. Kannepatentissa kuvattu muottirungon seinien laminointi tapahtuu kuitenkin samalla tavoin molemmissa menetelmissä.

Beotek Oy:n menetelmässä ratkaistaan siis sama tekninen ongelma eli muovikalvojen kiinnittyminen toisiinsa tehokkaammin kuin aiemmin tunnetuissa menetelmissä samavaikutuksellisesti kuin kannepatentissa ja tavalla, joka on ollut ilmeinen alan ammattimiehelle patentin etuoikeuspäivänä. Edellä esitetyillä perusteilla katson, että Beotek Oy:n menetelmässään käyttämät imureiät vastaavat ekvivalentilla tavalla patenttivaatimuksen 1 piirteen 1e imurakoa.

Edellä esitetyillä perusteilla katson, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Johtopäätös

Näin ollen katson edellä esitetyillä perusteilla, että Beotek Oy:n käyttämä menetelmä loukkaa patenttivaatimusta 1, mutta että sen käyttämä laite ei loukkaa patenttivaatimusta 2.

Patenttilain 57 §:n 1 momentin mukaan, jos joku loukkaa patentin tuottamaa yksinoikeutta (patentinloukkaus), tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

Edellä esitetyillä perusteilla asiassa tulee hyväksyä patenttivaatimuksen 1 loukkaukseen liittyvät vaatimukset.

Vahvistan, että Beotek Oy on loukannut kantajan Suomessa voimaansaatettua eurooppapatenttia numero FI/EP 1 837 164 käyttämällä mainitun patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää anturamuottielementtien valmistuksessa Suomessa ja että Beotek Oy on loukannut kyseistä patenttia tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan sekä pitämällä hallussaan Suomessa mainitun patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä valmistettuja anturamuottielementtejä.

Kiellän Beotek Oy:tä jatkamasta edellä loukkaavaksi vahvistettua toimintaa Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin FI/EP 1 837 164 voimassaoloaikana.

Hylkään vaatimukset muilta osin.

Äänestyksen lopputulokseen nähden velvoitettuna lausumaan oikeudenkäyntikuluista markkinaoikeuden enemmistön ratkaisun osalta, olen niiden osalta samaa mieltä kuin markkinaoikeuden enemmistö.

Markkinaoikeustuomari Rinkinen:

Olen samaa mieltä kuin markkinaoikeusinsinööri Karlsson.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Jussi Karttunen

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.

 
Julkaistu 19.7.2017