MAO:319/17

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 8.6.2015 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

EH-Muovi Oy on 28.11.2012 hakenut hyödyllisyysmallioikeutta keksintöön nimeltä "Kiinnitysjärjestely".

Patentti- ja rekisterihallitus on 28.1.2013 rekisteröinyt edellä mainitun hakemuksen tarkoittaman hyödyllisyysmallin numerolla 9968.

SK Tuote Oy on 1.10.2014 Patentti- ja rekisterihallitukselle tekemällään vaatimuksella vaatinut edellä mainitun hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamista mitättömäksi kokonaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 8.6.2015 tekemällään päätöksellä hylännyt SK Tuote Oy:n tekemän hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen ja pysyttänyt hyödyllisyysmallin numero 9968 rekisteröinnin voimassa kokonaan.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

SK Tuote Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen 8.6.2015 tekemän päätöksen ja julistaa hyödyllisyysmallin numero 9968 rekisteröinnin mitättömäksi kokonaan. Lisäksi SK Tuote Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa EH-Muovi Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 56.534,93 eurolla viivästyskorkoineen. SK Tuote Oy on myös pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa asiassa suullisen käsittelyn.

Perusteet

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskeneen hakemuksen tekemispäivää.

Hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on ensinnäkin tullut julkiseksi SK Tuote Oy:n suorittamien tuotteidensa myyntien johdosta.

SK Tuote Oy:n tuote nimeltä "Vilpe hattu" on vastannut hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista keksintöä. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että SK Tuote Oy on ensinnäkin toimittanut Ruukki Construction Oy:lle 27.11.2012, siis ennen kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää 28.11.2012, poistoputkisarjaa, johon kokonaisuuteen on kuulunut muun ohella hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen asennusrengas, hatun yläosa sekä poistoputki, jossa on ollut hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisesti lukitusulokkeet ja pysäytysvälineet.

Edellä mainittuja poistoputkisarjoja on myyty ja toimitettu ennen kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää myös muualle useita satoja kappaleita.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on tullut julkiseksi myös sen johdosta, että sitä vastannut edellä mainitun SK Tuote Oy:n asennusrenkaan koepuristuskappale on ollut esillä Vörå Form Ab Oy:n tiloissa ennen sanottua hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää. SK Tuote Oy on 30.11.2010 tilannut Vörå Form Ab Oy:ltä muotit Vilpe-merkillä myytävien ilmastointiputken hattuosien valmistamiseksi. Tilatun muotin prototyypin perusteella maaliskuussa 2011 valmistettuja asennusrenkaan koepuristuskappaleita ja asennusrenkaaseen liittyneitä piirustuksia on säilytetty Vörå Form Ab Oy:n toimitiloissa siten, että viimeksi mainitun yhtiön asiakkailla ja muilla yhteistyökumppaneilla on ollut tilaisuus tutustua niihin. Vaikka asennusrengas sinänsä on muodostanut vain osan kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaisesta kiinnitysjärjestelystä, johon ovat kuuluneet lisäksi hatun yläosa ja putki, on kiinnitysjärjestelmän katsottava paljastuneen pelkän kyseisen asennusrenkaan perusteella.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on tullut julkiseksi lisäksi myös sen johdosta, että Vörå Form Ab Oy:n henkilökunta ja yhtiön toimitusjohtaja ovat voineet ilman salassapitovelvollisuutta luovuttaa edellä mainittuun SK Tuote Oy:n asennusrenkaaseen liittyvää tietoa edelleen. Asennusrenkaan uutta versiota ei ole pidetty suojaamisen arvoisena parannuksena, joten sitä ei ole käsitelty mitenkään liikesalaisuutena.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei näin ollen ole uusi siihen verrattuna, mikä on edellä esitetyin tavoin tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää.

Myös EH-Muovi Oy:n markkinaoikeudelle toimittamissa vaihtoehtoisissa suojavaatimusasetelmissa (toissijaiset−kuudessijaiset suojavaatimukset) esitetyt piirteet ovat olleet tunnettuja edellä kuvatusta tekniikan tasosta.

EH-Muovi Oy:n vastaus

Vaatimukset

EH-Muovi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Toissijaisesti EH-Muovi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää hyödyllisyysmallin numero 9968 voimassa yhtiön markkinaoikeudelle toimittamien toissijaisen, kolmassijaisen, neljässijaisen, viidessijaisen taikka kuudessijaisen suojavaatimusasetelman mukaisessa muodossa. EH-Muovi Oy on vaatinut lisäksi, että markkinaoikeus velvoittaa SK Tuote Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 32.040,76 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja ei ole osoittanut, että sen viittaama Ruukki Construction Oy:n tilaamien tuotteiden toimitus olisi tapahtunut jo 27.11.2012, ja siis ennen kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää 28.11.2012. Lisäksi kyseinen tilaaja on ainoastaan välittänyt tuotteet loppukäyttäjälle/kuluttajalle, joten kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukainen keksintö ei myöskään sanotun johdosta ole tullut julkiseksi mainitun tilauksen ja myynnin perusteella.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely ei ole voinut tulla julkiseksi myöskään sen johdosta, että SK Tuote Oy:n asennusrenkaan koepuristuskappaleita on säilytetty Vörå Form Ab Oy:n tiloissa. SK Tuote Oy ei ole riittävän uskottavasti esittänyt vallinneita olosuhteita ja paikkaa, joissa julkiseksi tuleminen olisi tapahtunut.

Lisäksi on huomattava, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäinen suojavaatimus 1 ei kohdistu pelkästään asennusrenkaaseen, vaan suurempaan kokonaisuuteen, nimittäin kiinnitysjärjestelyyn, johon kuuluvat poistoputki, asennusrengas ja hatun yläosa. Pelkkä asennusrenkaan näkeminen erillään poistoputkesta ei ole tehnyt julkiseksi itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista kiinnitysjärjestelyä.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole tullut tunnetuksi myöskään Vörå Form Ab Oy:n henkilökunnan tai yhtiön toimitusjohtajan välityksellä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valittajan esittämän perusteella on jäänyt epäselväksi, missä määrin Vörå Form Ab Oy:n, SK Tuote Oy:n ja Ruukki Construction Oy:n väliset tilaukset ja toimitukset ovat olleet julkisia. Epäselväksi on jäänyt myös muun ohessa se, ovatko Ruukki Construction Oy:lle toimitetut laitteet olleet jälleenmyynnissä kuluttajille jo 27.11.2012 ja/tai onko tuotteista ollut yleisesti saatavilla mainoksia tai esitteitä ennen kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää 28.11.2012. Myös Vörå Form Ab Oy:n muiden mahdollisten asiakkaiden pääsy tutustumaan sen tuotantotiloihin, tuotantolinjaan ja varastotiloihin on jäänyt epäselväksi.

Suullinen käsittely

Asiassa on markkinaoikeudessa järjestetty 2. ja 3.2.2017 suullinen käsittely, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on 28.1.2013 rekisteröinyt EH-Muovi Oy:lle sen 28.11.2012 tekemästä hakemuksesta hyödyllisyysmallin numero 9968. SK Tuote Oy on Patentti- ja rekisterihallituksessa vaatinut kyseisen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamista mitättömäksi kokonaan. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella 8.6.2015 tekemällään päätöksellä hylännyt SK Tuote Oy:n tekemän vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta ja pysyttänyt hyödyllisyysmallin numero 9968 rekisteröinnin voimassa.

SK Tuote Oy on valituksessaan markkinaoikeudelle vaatinut edellä mainitun Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen kumoamista ja hyödyllisyysmallin numero 9968 rekisteröinnin julistamista kokonaan mitättömäksi. SK Tuote Oy on perustanut valituksensa siihen, että hyödyllisyysmallin numero 9968 suojavaatimusten mukainen keksintö ei ole ollut uusi siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää 28.11.2012.

SK Tuote Oy on mainitun puuttuvaa uutuutta koskevan valitusperusteen osalta esittänyt, että hyödyllisyysmallin numero 9968 itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää ensinnäkin sen johdosta, että SK Tuote Oy on myynyt ja toimittanut "Vilpe hattu" -nimistä tuotettaan, joka on vastannut hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista keksintöä, Ruukki Construction Oy:lle ja myös muille ostajille, toiseksi sen johdosta, että sanotun SK Tuote Oy:n asennusrenkaan koepuristuskappaleita ja piirustuksia on säilytetty Vörå Form Ab Oy:n tiloissa siten, että siellä vierailleet ovat voineet tutustua niihin, ja kolmanneksi sen johdosta, että Vörå Form Ab Oy:n henkilökunta ja toimitusjohtaja ovat ilman salassapitovelvoitetta voineet luovuttaa tietoa mainitusta SK Tuote Oy:n asennusrenkaasta edelleen.

EH-Muovi Oy on kiistänyt, että hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö olisi tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää. Siltä varalta, että markkinaoikeus katsoisi mainitun keksinnön tulleen julkiseksi, EH-Muovi Oy on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää hyödyllisyysmallin voimassa yhtiön markkinaoikeudelle toimittamien toissijaisen, kolmassijaisen, neljässijaisen, viidessijaisen taikka kuudessijaisen suojavaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

2 Oikeudelliset lähtökohdat

Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Hyödyllisyysmallilain 2 §:n 1 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää ja lisäksi selvästi erota siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Korkein hallinto-oikeus on 30.6.2004 antamassaan hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevassa päätöksessä taltionumero 1620 todennut, että sitä, milloin keksintö on hyväksi käyttämällä tai muulla tavalla tullut julkiseksi, ei ole hyödyllisyysmallilaissa tai hallituksen esityksessä sanotuksi laiksi HE 232/1990 vp tarkemmin määritelty. Korkein hallinto-oikeus on edelleen todennut, että mainittu sama tunnusmerkistö on kuitenkin hallituksen esityksessä patenttilaiksi HE 101/1966 vp määritelty siten, että keksintö on tullut julkiseksi, kun suurehkolla tai rajoittamattomalla määrällä ihmisiä on ollut tilaisuus tulla tuntemaan se.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Vastaavasti eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) 54 artiklan 1 kohdan mukaan keksinnön katsotaan olevan uusi, jos se ei kuulu tekniikan tasoon. Mainitun artiklan 2 kohdan mukaan tekniikan tasoon kuuluvaksi katsotaan kaikki se, mikä on tullut julkiseksi ennen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivää, joko kirjoituksen tai suullisen esityksen välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin hyödyllisyysmallilain 2 §:ssä tarkoitettua keksinnön julkiseksi tulemista tulee siten arvioida samalla tavoin kuin arvioidaan patenttilain 2 §:ssä tarkoitettua keksinnön julkiseksi tulemista. Edelleen edellä todetusta ilmenevin tavoin keksinnön julkiseksi tulemisesta säädetään yhteneväisesti patenttilain 2 §:ssä ja Euroopan patenttisopimuksen 54 artiklassa. Näin ollen hyödyllisyysmallioikeudellisessa arvioinnissa merkityksellisiä oikeuslähteitä ovat myös patenttioikeudellinen oikeuskäytäntö ja -kirjallisuus.

Hyödyllisyysmallilain 19 §:n 1 momentin mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta muun ohella, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä mainitun lain 1 §:n 2–4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Lain 19 §:n 2 momentin mukaan rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti ja siinä tulee esiintuoda ne seikat, joihin vaatimus perustuu.

Hyödyllisyysmallilain 21 §:n 1 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on julistettava hyödyllisyysmallin rekisteröinti mitättömäksi, jos siihen on mainitun lain 19 §:n 1 momentissa säädetty peruste. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on toimittanut uuden suojavaatimuksen, se on mitätöinnin kohteena.

Korkeimman hallinto-oikeuden edellä mainitusta päätöksestä ilmenee myös, että todistustaakka siitä, onko hyödyllisyysmallilla suojattu keksintö tullut rekisteröinnin mitättömäksi julistamista vaatineen esittämällä tavalla tunnetuksi, kuuluu lähtökohtaisesti kyseisen vaatimuksen esittäjälle.

3 Kysymyksessä oleva keksintö

Kysymyksessä oleva hyödyllisyysmalli numero 9968 koskee keksintöä nimeltä "Kiinnitysjärjestely". Kyseiseen kiinnitysjärjestelyyn kuuluu rakennuksen poistoilman poistamiseen tarkoitettu poistoputki ja sen päähän kiinnitettävä asennusrengas sekä poistoputken päätä suojaava hattuosa. Kiinnitysjärjestely on tarkoitettu edellä mainittujen osien yhteen liittämiseksi.

Edellä mainitun hyödyllisyysmallin mukainen keksintö muodostuu itsenäisestä suojavaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisistä suojavaatimuksista 2−5.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäinen suojavaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Kiinnitysjärjestely rakennuksen poistoilman poistamiseen yhteydessä, käsittäen pitkänomaisen poistoputken (160) kiinteistöstä poistettavan ilman johtamiseksi rakennuksen katolla, poistoputken päähän liitettävän asennusrenkaan (140) poistoputken (160) ja poistoputken päätä suojaavan hattuosan (120) yhteen liittämiseksi, joka poistoputki käsittää yhden tai useamman lukitusulokkeen (162A, 162B, 162C) asennusrenkaan (140) lukituskehään lukittumiseksi, tunnettu siitä, että asennusrenkaan (140) lukituskehä käsittää ainakin kaksi toisistaan erillistä joustinkappaletta (142A, 142B), joista joustinkappaleista (142A, 142B) kukin on järjestetty joustamaan lukituskehän muista joustinkappaleista (142A, 142B) riippumattomasti työnnettäessä asennusrengasta (140) poistoputken (160) suhteen."

4 Asian arviointi

4.1 Hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön tuleminen julkiseksi SK Tuote Oy:n tuotteiden myyntien johdosta

SK Tuote Oy on esittänyt, että hyödyllisyysmallin numero 9968 mukainen keksintö on tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää 28.11.2012 ensinnäkin sen johdosta, että SK Tuote Oy on myynyt ja toimittanut "Vilpe hattu" -nimistä tuotettaan, joka on vastannut hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista keksintöä, yhtäältä Ruukki Construction Oy:lle sekä toisaalta myös muille ostajille ennen edellä mainittua ajankohtaa.

Mainittujen Ruukki Construction Oy:lle suoritettujen myyntien ja toimitusten osalta SK Tuote Oy on viitannut Ruukki Construction Oy:n tilaukseen, joka on sisältänyt muun ohella 36 kappaletta SK Tuote Oy:n tuotannonohjausjärjestelmässä nimikkeellä "755814 PUTKI-125/ER/700 RUUKKI RUSKEA" olevaa tuotetta. Asiassa esitetyn mukaan sanottu tuotenimike on sisältänyt sekä poistoputken että hatun ala- ja yläosineen. SK Tuote Oy:n esittämän mukaan kyseinen tilaus, mukaan luettuina edellä mainitut 36 kappaletta nimikkeen 755814 mukaista tuotetta, on toimitettu Ruukki Construction Oy:lle 27.11.2012.

Mainittujen muiden myyntien ja toimitusten osalta SK Tuote Oy on puolestaan esittänyt, että edellä mainittuja nimikkeen 755814 mukaisia poistoputkisarjoja on ennen kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää myyty ja toimitettu myös muille ostajille useita satoja kappaleita.

Korkein hallinto-oikeus on 8.10.2002 antamassaan päätöksessä taltionumero 2451 ja 17.10.2002 antamassaan päätöksessä taltionumero 2575 todennut, että patenttilain 2 §:n 2 momentin mukainen julkinen käyttö edellyttää lähtökohtaisesti sitä, että rajoittamaton henkilömäärä on voinut saada tiedon keksinnöstä ja että tämän katsotaan toteutuvan esimerkiksi silloin, kun laite, josta keksintö ilmenee, on toimitettu ostajalle ja otettu ostajan toimesta käyttöön.

Markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä todistajana kuultu SK Tuote Oy:n tuotannonsuunnittelija MR on asiassa kirjallisina todisteina esitettyihin kuvakaappauksiin SK Tuote Oy:n tuotannonohjausjärjestelmän raporteista sekä edellä mainittuun Ruukki Construction Oy:n tilaukseen liittyneeseen 27.11.2012 päivättyyn lähetteeseen viitaten kertonut, että sanottuun tilaukseen ja toimitukseen liittyneet SK Tuote Oy:n tuotteet olivat valmistuneet tehtaalla 27.11.2012 ja että tilaus oli ollut valmiina toimitettavaksi samana päivänä kello 15.04. Lisäksi MR:n mukaan edellä mainittujen kirjallisten todisteiden perusteella on pääteltävissä, että huolitsija oli myös noutanut toimituksen SK Tuote Oy:n tehtaalta samana päivänä 27.11.2012. MR on vielä kertonut, että lähtevät toimitukset oli tuonaikaisen käytännön mukaisesti noudettu päivittäin noin kello 16.00.

Sekä MR että markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu SK Tuote Oy:n tuotantopäällikkö TA ovat kertoneet, että edellä mainittu SK Tuote Oy:n tuotannonohjausjärjestelmä ei sisältänyt tietoa siitä, milloin lähetys oli luovutettu huolitsijalta vastaanottajalle.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, milloin Ruukki Construction Oy on vastaanottanut tai saanut tuotteet, joita edellä mainittu tilaus on koskenut. MR:n kertomuksen ja edellä mainittujen kirjallisten todisteiden perusteella voidaan sinänsä pitää selvitettynä, että sanotun tilauksen toimittamisesta vastannut huolitsija on noutanut kysymyksessä olevan lähetyksen SK Tuote Oy:n tehtaalta 27.11.2012 noin kello 16.00. Asiassa on kuitenkin jäänyt näyttämättä, että Ruukki Construction Oy olisi SK Tuote Oy:n väittämin tavoin saanut tuotteet vielä samana päivänä, eli edellisenä päivänä kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivään 28.11.2012 nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että hyödyllisyysmallin numero 9968 itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö olisi tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää SK Tuote Oy:n esittämällä tavalla Ruukki Construction Oy:lle tapahtuneen myynnin ja toimituksen johdosta.

Kuten edellä on todettu, SK Tuote Oy on lisäksi esittänyt, että sen edellä mainittuja poistoputkisarjoja olisi myyty ja toimitettu muutoinkin huomattavia määriä ennen kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää 28.11.2012. MR ja TA ovat markkinaoikeudessa kertoneet, että edellä mainittujen, varastosta tapahtuneiden myyntien määrän on tuotannonohjausjärjestelmän raporttien perusteella arvioitavissa olleen useita satoja kappaleita aikavälillä 13.−28.11.2012. MR:n ja TA:n mukaan nämä varastosta tapahtuneet myynnit eivät kuitenkaan ilmene suoraan SK Tuote Oy:n tuotannonohjausjärjestelmän raporteista eikä niistä ilmene, kenelle mainittuja varastotuotteita on myyty tai toimitettu.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainituista, muille kuin Ruukki Construction Oy:lle tapahtuneista myynneistä ja toimituksista ei ole esitetty mitään selvitystä tai yksilöintiä myynti- tai toimitusajankohdan taikka vastaanottajan osalta. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että hyödyllisyysmallin numero 9968 itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö olisi tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää myöskään SK Tuote Oy:n väittämien muiden myyntien ja toimitusten johdosta.

4.2 Hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön tuleminen julkiseksi Vörå Form Ab Oy:n toimitusjohtajan tai henkilökunnan välityksellä

SK Tuote Oy on lisäksi esittänyt, että hyödyllisyysmallin numero 9968 mukainen keksintö on tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää 28.11.2012 myös sen johdosta, että Vörå Form Ab Oy:n henkilökunta ja toimitusjohtaja P-OJ ovat saaneet tiedon SK Tuote Oy:n poistoputkisarjan asennusrenkaasta, joka on vastannut kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista keksintöä, ja sen yksityiskohdista sekä että edellä mainitut ovat ilman salassapitovelvoitetta voineet luovuttaa tietoa siitä edelleen. SK Tuote Oy:n poistoputkisarjan asennusrenkaan uutta versiota ei ole pidetty suojaamisen arvoisena parannuksena, joten sitä ei ole käsitelty mitenkään liikesalaisuutena.

Oikeuskirjallisuudessa (Oesch – Pihlajamaa – Sunila, Patenttioikeus, 2014, s. 73) on viitaten Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytäntöön todettu, että keksintö tulee julkiseksi, jos keksinnöstä saa tiedon yksikin henkilö, joka kykenee ymmärtämään keksintöä niin, että hän voisi levittää tietoa edelleen, eikä kyseinen henkilö ole sidottu salassapitovelvollisuuteen. Edelleen oikeuskirjallisuudessa (edellä mainittu teos s. 71) on tuotu esiin muun ohella, että salassapitovelvollisuuden voidaan katsoa syntyneen joko erityisen sopimuksen tai olosuhteiden perusteella, esimerkiksi liikesuhteen perusteella. Siten oletetaan, että tilaustyönä tehtyyn keksintöön tai sen luovutukseen liittyy hiljainen eli konkludenttinen salassapitosopimus. Sama koskee keksintöjä, jotka on tehty yhdelle toimeksiantajalle erityisten ohjeiden perusteella. Usein tällaisissa tapauksissa työn suorittajalle on ilmiselvää, ettei keksintöä voida tarjota toimeksiantajan kilpailijalle ennen tietyn karenssiajan päättymistä. Edelleen oikeuskirjallisuudessa (edellä mainittu teos s. 74) on todettu, että joissakin tapauksissa vaitiolovelvollisuuden voidaan katsoa syntyvän myös hiljaisesti, olosuhteiden perusteella, ilman nimenomaista sopimusta.

Vörå Form Ab Oy:n toimitusjohtaja P-OJ on 19.10.2015 päivätyssä kirjallisessa lausunnossaan, jonka sisällön hän on markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä todistajana kuultaessa vahvistanut oikeaksi, todennut, että SK Tuote Oy:n ja Vörå Form Ab Oy:n välillä ei ole ollut mitään sopimusta salassapidosta. Lisäksi P-OJ:n mukaan hän ei ollut muutoinkaan mieltänyt, että Vörå Form Ab Oy:n tiloissa olleita SK Tuote Oy:n asennusrenkaan koepuristuskappaleita sekä asennusrenkaaseen liittyneitä piirustuksia olisi tullut säilyttää siten, että ne eivät olisi olleet näkyvillä. Markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä todistelutarkoituksessa kuultu SK Tuote Oy:n toimitusjohtaja ES on puolestaan kertonut, ettei salassapitosopimuksen tekemisestä ollut koskaan keskusteltu SK Tuote Oy:n ja Vörå Form Ab Oy:n välillä. Lisäksi ES on edelleen kertonut, ettei mainittuun SK Tuote Oy:n asennusrenkaaseen liittyneessä kiinnityssysteemissä ollut hänen käsityksensä mukaan mitään uutta.

Markkinaoikeus toteaa, että SK Tuote Oy on edellä mainitun poistoputkisarjansa asennusrenkaan valmistamiseksi pyytänyt Vörå Form Ab Oy:tä valmistamaan muotin mainittua tarkoitusta varten sekä että Vörå Form Ab Oy on SK Tuote Oy:n tilauksen ja siihen liittyneiden piirustusten mukaisesti valmistanut sanotun muotin.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että Vörå Form Ab Oy:n toimitusjohtaja P-OJ ja SK Tuote Oy:n toimitusjohtaja ES ovat heitä markkinaoikeudessa kuultaessa edellä todetulla tavalla yhtenevästi kertoneet, ettei SK Tuote Oy:n ja Vörå Form Ab Oy:n välillä, joiden yhtiöiden kesken oli ollut myös aikaisempaa vastaavaa toimintaa, ollut sinänsä ollut koskaan puhetta salassapitosopimuksen tekemisestä. P-OJ ja ES ovat kuitenkin ainoastaan kertoneet, ettei salassapitosopimuksesta yhtiöiden välillä ollut lainkaan keskusteltu. P-OJ:n ja ES:n kertomusten eikä asiassa muutoinkaan esitetyn valossa ole tullut esiin, että SK Tuote Oy:n ja Vörå Form Ab Oy:n kesken olisi nimenomaisesti ollut puhetta siitä, ettei salassapitosopimukselle ole ollut tarvetta. Kyseisen muotin tilaamisen ja valmistamisen osalta edellä esitetyn perusteella onkin katsottava olleen kyse sellaisesta toimeksiantosopimukseen perustuneesta tavanomaisesta liikesuhteesta, jossa lähtökohtana on, ettei sopimuskumppani voi täysin vapaasti paljastaa liikesuhteen yksityiskohtia kolmansille, vaikka salassapidosta sopimuskumppaneiden kesken ei olekaan nimenomaisesti sovittu.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö olisi SK Tuote Oy:n väittämin tavoin tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää myöskään Vörå Form Ab Oy:n toimitusjohtaja P-OJ:n tai yhtiön henkilökunnan välityksellä.

4.3 Hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön tuleminen julkiseksi Vörå Form Ab Oy:n tiloissa

SK Tuote Oy on vielä esittänyt, että hyödyllisyysmallin numero 9968 mukainen keksintö on tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää 28.11.2012 myös sen johdosta, että SK Tuote Oy:n poistoputkijärjestelmän asennusrenkaan koepuristuskappaleita sekä asennusrenkaaseen liittyneitä piirustuksia on ollut asiakkaiden tai muiden kävijöiden nähtävillä Vörå Form Ab Oy:n tiloissa.

Oikeuskirjallisuudessa (Oesch – Pihlajamaa − Sunila, Patenttioikeus, 2014, s. 72) on tuotu esiin, että keksinnön julkiseksi tuloon riittää, että ennalta rajoittamattomalla henkilöpiirillä olisi ollut mahdollisuus tutustua keksintöön ennen hakemuksen jättämistä. Siten jo teoreettinen mahdollisuus siihen, että joku olisi voinut saada tietoa keksinnöstä, esimerkiksi, että se olisi voitu löytää internetistä, riittää keksinnön julkiseksi tuloon. Sillä ei ole vaikutusta, onko joku todellakin tutustunut keksintöön. Edelleen, kuten edellä jo on selostettu, oikeuskirjallisuudessa (edellä mainittu teos s. 73) on viitaten Euroopan patenttiviraston oikeuskäytäntöön todettu, että keksintö tulee julkiseksi, jos keksinnöstä saa tiedon yksikin henkilö, joka kykenee ymmärtämään keksintöä niin, että hän voisi levittää tietoa edelleen, eikä kyseinen henkilö ole sidottu salassapitovelvollisuuteen. Usein katsotaan, että jo yksi ainoa myynti tai näyttö julkistaa keksinnön. Sen sijaan keksintö ei ole tullut julkiseksi, mikäli sen ominaispiirteistä ei ole saanut selvää ilman huomattavaa selvitystyötä (without undue burden).

Korkein hallinto-oikeus on 7.7.2004 antamassaan päätöksessä taltionumero 1671 katsonut silloisen Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan päätöksestä ilmenevin perustein, että tietyn kysymyksessä olleen patentin mukainen rehu ja sen valmistusmenetelmä eivät olleet patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla uusia siihen nähden, mitä oli julkisen käytön perusteella tullut tunnetuksi ennen mainitun patentin hakemispäivää. Valituslautakunta oli valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että ulkopuolisilla henkilöillä oli isännän valvonnassa mutta ilman salassapitotoimenpiteitä ollut tilaisuus tutustua siipikarjan rehuun sekä koerehun valmistuksen että käytön yhteydessä. Ulkopuoliset henkilöt olivat voineet tarkastella rehua myös lähemmin siten, että siitä olivat olleet pääteltävissä rehun ekspandointi ja kokonaiset jyvät kysymyksessä olevan patentin mukaisesti. Valituksenalaisen valituslautakunnan päätöksen mukaan tätä tietoa voitiin pitää julkisena materiaalina.

Markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä todistelutarkoituksessa kuullut SK Tuote Oy:n toimitusjohtaja ES:n ja SK Tuote Oy:n hallituksen jäsen, tuotantopäällikkö TA sekä todistajana kuultu Vörå Form Ab Oy:n toimitusjohtaja P-OJ ovat kertoneet SK Tuote Oy:n poistoputkisarjansa asennusrenkaan valmistamista varten Vörå Form Ab Oy:ltä tilaamansa muotin valmistamisesta Vörå Form Ab Oy:n toimesta ja mainitun asennusrenkaan koepuristuskappaleiden toimittamisesta Vörå Form Ab Oy:lle.

P-OJ on kertonut, että SK Tuote Oy on maaliskuussa 2011 toimittanut Vörå Form Ab Oy:lle ainakin kaksi kappaletta edellä mainittuja asennusrenkaan koepuristuskappaleita. P-OJ on edelleen kertonut, että edellä mainitun SK Tuote Oy:n Vörå Form Ab Oy:ltä tilaaman muotin viimeistelyvaiheessa vuoden 2011 maaliskuusta ainakin vuoteen 2012 asti asennusrenkaan koepuristuskappale- tai kappaleita ja mahdollisesti asennusrenkaaseen liittyneitä piirustuksia on ollut näkyvillä Vörå Form Ab Oy:n tiloissa. Työvaiheesta riippuen koepuristuskappale on voinut olla P-OJ:n huoneen pöydällä, suunnittelijan tai piirtäjän työpöydällä taikka tuotantotiloissa työtekijöiden pöydillä. P-OJ:n mukaan Vörå Form Ab Oy:n tiloissa on vuoden 2011 maaliskuusta vuoden 2012 marraskuuhun välisenä aikana vieraillut arviolta 20−30 henkilöä.

Asiassa esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että SK Tuote Oy on toimittanut Vörå Form Ab Oy:lle tämän valmistaman asennusrenkaan muotin prototyypin perusteella valmistettuja asennusrenkaan koepuristuskappaleita, joita Vörå Form Ab Oy on käyttänyt mainitun muotin viimeistelemiseen. P-OJ:n kertoman mukaan mainittuja koepuristuskappaleita ei sinänsä ole nimenomaisesti esitelty Vörå Form Ab Oy:n tiloissa vierailleille eivätkä ne ole olleet esillä näyttelytarkoituksessa. P-OJ:n kertomuksen perusteella ja siihen nähden, että edellä mainittuja koepuristuskappaleita on muutoin ollut tarpeen käsitellä eri puolilla Vörå Form Ab Oy:n tiloja muotin viimeistelytön aikana, markkinaoikeus katsoo, että mainittu koepuristuskappale tai -kappaleita on ollut sanotuissa tiloissa esillä siten, että Vörå Form Ab Oy:n tiloissa vierailleet ovat voineet nähdä ne ennen kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää. Asennusrenkaaseen liittyneiden piirustusten osalta asiassa ei sen sijaan ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella sanottujen piirustusten voitaisiin katsoa olleen Vörå Form Ab Oy:n tiloissa vierailijoiden nähtävissä.

Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukainen keksintö koskee kuitenkin kiinnitysjärjestelyä, jolla asennusrengas liitetään poistoputken päähän. Sanottu kiinnitysjärjestely käsittää siten sekä asennusrenkaan, jossa on toisistaan erillisiä joustinkappaleita, että poistoputken, jossa on lukitusulokkeita. Asennusrenkaan kiinnittyminen poistoputken päähän tapahtuu asennusrenkaassa olevien joustinkappaleiden ja vastaavasti poistoputkessa olevien lukitusulokkeiden avulla, kun asennusrengasta työnnetään poistoputken suhteen.

Asiassa ei ole esitetty, että edellä mainitut SK Tuote Oy:n asennusrenkaan koepuristuskappaleet olisivat Vörå Form Ab Oy:n tiloissa olleet kiinnitettyinä poistoputkeen tai että sanotuissa tiloissa olisi samanaikaisesti asennusrenkaan koepuristuskappaleiden kanssa ollut nähtävillä poistoputkia.

Kuten edellä on todettu, kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö koskee kiinnitysjärjestelyä. Ilman poistoputkea pelkästä asennusrenkaasta ei ole katsottava ilmenevän sellaista mainitun itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista kiinnitysjärjestelyä, johon kuuluvat toisiinsa liitettävät asennusrengas ja poistoputki.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely olisi SK Tuote Oy:n esittämin tavoin tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää sen johdosta, että SK Tuote Oy:n asennusrenkaan koepuristuskappaleita ja asennusrenkaaseen liittyneitä piirustuksia on yhtiön väittämin tavoin ollut esillä Vörå Form Ab Oy:n tiloissa.

5 Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen kiinnitysjärjestely olisi tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallia koskeneen hakemuksen tekemispäivää. Valituksessa ei siten ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin rekisteröinti voitaisiin julistaa mitättömäksi. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että asianosainen joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

SK Tuote Oy:n valituksen tullessa hylätyksi se on hävinnyt asian. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana, että EH-Muovi Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

EH-Muovi Oy on vaatinut, että SK Tuote Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 32.040,76 eurolla viivästyskorkoineen. SK Tuote Oy on paljoksunut EH-Muovi Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta palkkion osalta siltä osin kuin se ylittää 22.075,68 euroa, mikä vastaa 100 tunnin työmäärää.

Markkinaoikeus katsoo, että asian laatu ja laajuus huomioon ottaen EH-Muovi Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta on siitä esitetyn erittelyn valossa pidettävä määrältään kohtuullisena. SK Tuote Oy on näin ollen velvoitettava korvaamaan EH-Muovi Oy:n oikeudenkäyntikulut vaaditun määräisinä viivästyskorkoineen. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen SK Tuote Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa SK Tuote Oy:n korvaamaan EH-Muovi Oy:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 32.040,76 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Sami Myöhänen sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Krister Karlsson.

PRH:n päätös

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 7.11.2017 taltionumero 5755.