MAO:231/17

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen Opinto- ja Kulttuuriyhdistys ry > Patentti-ja rekisterihallitus

tavaramerkki - erottamiskyky

Diaarinumero: 2016/185
Antopäivä: 26.4.2017

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 18.2.2016 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen Opinto- ja Kulttuuriyhdistys ry. on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 18.2.2016 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi haetun merkin PÄREKORINHEITON MM-KISAT rekisteröintiä varten luokan 41 palveluille "Kilpailujen (urheilu-) järjestäminen".

Perusteet

Haettu merkki PÄREKORINHEITON MM-KISAT on omiaan erottamaan valittajan palvelut muiden palveluista. Koska muita vastaavia palveluja ei edes ole olemassa Suomessa eikä luultavasti koko maailmassakaan, haettu merkki erottuu varmasti.

Valittaja on käyttänyt haettua merkkiä vuodesta 2008 lähtien säännöllisesti joka vuosi. Kahdeksan vuotta on riittävä aika osoittamaan merkin vakiintunutta käyttöä.

Haettu merkki on saavuttanut paikallisen ja alueellisen laajuuden lisäksi valtakunnallista tietoisuutta sekä valtakunnallisissa että alueellisissa tiedotusvälineissä sekä kilpailijoiden ja katsojien kautta. Kansainvälisten osallistujien kautta tietoisuutta on saavutettu myös 15 eri maassa. Tätä on pidettävä riittävänä laajuutena.

Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole millään tavalla viitattu siihen, mikä olisi riittävä aika tai laajuus sen osoittamiseksi, että merkki on saavuttanut erottamiskyvyn käytön kautta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, tuottaako joku muu taho vastaavia palveluja vai ei. Tavaramerkkioikeus ei ole ideasuojaa, eikä rekisteröintiä lähtökohtaisesti voi saada sanakokonaisuudelle, joka suoraan kuvailee kysymyksessä olevia palveluja.

Patentti- ja rekisterihallitukseen on toimitettu käyttönäytöksi ainoastaan lehtileikkeitä, kaksi todistusta sekä luettelo kilpailujen voittajista ja kilpailujen säännöistä. Haettu merkki esiintyy näytössä lajinimikkeenä eikä tavaramerkinomaisesti.

Käytön laajuus ja aika perustuvat aina tapauskohtaiseen arvioon. Nyt käsillä olevassa tapauksessa Patentti- ja rekisterihallitukselle ei ole toimitettu aineistoa siinä laajuudessa, että haetun merkin voitaisiin tämän näytön perusteella katsoa tulleen erottamiskykyiseksi valittajan erityisenä tunnusmerkkinä.

Valittajan lausuma

Haettu merkki on erottamiskykyinen, koska pärekorin heittäminen ei ole pärekorin tavanomaista käyttöä. Lisäksi MM-kisat erottuvat kilpailuna muista kilpailuista.

Haettu merkki on tullut myös käytön kautta erottamiskykyiseksi. Haettu merkki on yleisesti tunnettu erityisesti Tampereen ja Porin seuduilla Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnissa runsaan 700.000 asukkaan alueella.

Jos haettu merkki olisi ollut PÄREKORINHEITTO, sitä voisi pitää lajinimikkeenä. Merkkiä on kuitenkin haettu lajin MM-kisoille, jotka on seitsemän kertaa pidetty Porin torilla Porin päivänä. Pärekorinheiton

MM-kisat ovat vakiintuneet ajan, paikan ja tunnettuuden osalta. Tätä koskeva aineisto on aikanaan toimitettu Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Haetun merkin rekisteröinti on hyväksyttävä myös yhdenvertaisen kohtelun periaatteen nojalla. Vihdanheitto, joulukuusenhaku, paalinpyöritys, ankanuitto ja eukonkanto ovat esimerkkejä kilpailuista, joille on saatu tavaramerkki.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan hakemuksen merkin PÄREKORINHEITON MM-KISAT rekisteröimiseksi luokan 41 palveluille "Kilpailujen (urheilu-) järjestäminen", koska haettu merkki on ilman erottamiskykyä.

Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko haettua merkkiä PÄREKORINHEITON MM-KISAT pidettävä sellaisenaan erottamiskykyisenä edellä mainituille palveluille. Toissijaisesti asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko haettua merkkiä pidettävä erottamiskykyisenä mainituille palveluille sen perusteella, että kyseinen merkki on ollut niin kauan ja laajalti käytössä valittajan tarjoamien palvelujen erityisenä tunnuksena, että sen voidaan katsoa käytön kautta tulleen tässä maassa erottamiskykyiseksi kyseisille palveluille.

Tavaramerkkilain 13 §:n (56/2000) mukaan rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan tavarat muiden tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

Mitä tavaramerkkilaissa säädetään tavaroista, on mainitun lain 1 §:n 3 momentin (39/1993) mukaan vastaavasti voimassa palveluista.

Haetun merkin erottamiskyky sellaisenaan

Tavaramerkin erottamiskykyä arvioitaessa on otettava huomioon yhtäältä ne tavarat ja palvelut, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten kohdeyleisö ymmärtää merkin. Näin ollen haetun merkin merkityksen pohjalta on arvioitava sitä, onko kohdeyleisön näkökulmasta katsottava merkin ja kysymyksessä olevien tavaroiden ja palvelujen välillä olevan riittävän suora ja konkreettinen yhteys.

Kuten edellä on todettu, asiassa markkinaoikeudessa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko haettua merkkiä PÄREKORINHEITON MM-KISAT pidettävä sellaisenaan erottamiskykyisenä luokan 41 palveluille "Kilpailujen (urheilu-) järjestäminen".

Markkinaoikeus toteaa, että haetun merkin kattamat edellä mainitut palvelut on suunnattu sekä suurelle yleisölle että alan ammattilaisille. Kohdeyleisön tarkkaavaisuus- ja huolellisuusasteen ei kuitenkaan ole katsottava olevan tavanomaista korkeampaa ainakaan suuren yleisön osalta. Näin ollen huomioon on otettava tavanomaisesti valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan käsitys haetusta merkistä.

Haettu merkki on sanamerkki PÄREKORINHEITON MM-KISAT. Markkinaoikeus toteaa, että Kielitoimiston sanakirjan mukaan pärekori tarkoittaa päreistä tehtyä koria ja heitto muun ohella heittämistä ja heitetyn esineen lentoa sekä urheilussa esimerkiksi yleisurheilun heittolajeja. MM-kisat puolestaan ymmärretään lyhenteeksi maailmanmestaruuskisoista. Haettu merkki kokonaisuudessaan ilmaisee siten suoraan, että kyse on pärekorin heittämisen maailmanmestaruuskilpailuista tai niihin liittyvistä palveluista. Kohdeyleisö ymmärtää näin ollen välittömästi, että haettu merkki PÄREKORINHEITON MM-KISAT viittaa kilpailujen järjestämiseen ja että merkki ilmaisee siten kysymyksessä olevien palvelujen lajia ja laatua.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei haettumerkki PÄREKORINHEITON MM-KISAT ole sellaisenaan erottamiskykyinen luokan 41 palveluille "Kilpailujen (urheilu-) järjestäminen".

Erottamiskyvyn saavuttaminen käytön kautta

Asiassa on vielä arvioitava, onko haettu merkki PÄREKORINHEITON MM-KISAT ollut niin kauan ja laajalti käytössä valittajan tarjoamien palvelujen erityisenä tunnuksena, että sen voidaan katsoa käytön kautta tulleen tässä maassa erottamiskykyiseksi mainituille palveluille. Jotta tavaramerkki voidaan rekisteröidä erottamiskyvyn saavuttamisen perusteella, sen on tullut olla erottamiskykyinen rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä, eli nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa 23.9.2015.

Myös tavaramerkin käyttöön perustuvaa erottamiskykyä on arvioitava yhtäältä suhteessa niihin palveluihin, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, ja toisaalta ottamalla huomioon se, miten kyseisentyyppisten palvelujen kohdeyleisö oletettavasti mieltää tavaramerkin.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että sen, että palvelujen kohderyhmässä palvelujen tiedetään olevan peräisin tietystä yrityksestä, on johduttava tavaramerkin käyttämisestä tavaramerkkinä (ks. tuomio 7.7.2005, Nestlé, C-353/03, EU:C:2005:432, 26 kohta).

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a luetelmakohdan mukaan tavaramerkin tosiasiallista käyttöä on myös tavaramerkin käyttäminen muodossa, joka poikkeaa sen rekisteröidystä muodosta vain sellaisilta osin, että poikkeaminen ei vaikuta merkin erottamiskykyyn. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on puolestaan katsottu, että tavaramerkin tosiasiallisen käytön toteamisessa noudatettavat vaatimukset ovat analogiset verrattuna vaatimuksiin, jotka koskevat merkin tulemista erottamiskykyiseksi käytön perusteella sen rekisteröintiä varten (ks. tuomio 18.4.2013, Colosseum Holding, C-12/12, EU:C:2013:253, 34 ja 35 kohta).

Valittaja on esittänyt näyttönä kysymyksessä olevan merkin käytöstä muun ohella Satakunnan Viikossa, Aamulehdessä, Hämeenkyrön Sanomissa, Suomenmaassa, Lallissa ja Apilanlehdessä julkaistuja artikkeleja ja ilmoituksia vuosilta 2007–2015. Ilmoituksissa on käytetty muun ohella ilmaisuja "Pärekorinheiton MM-kilpailut lauantaina 23.8.2008 Tampereella", "Avoimet pärekorinheiton epäviralliset

MM-kilpailut", "Satakunnan Viikko järjestää pärekorinheiton epävirallisen MM-kisan" ja "Satakunnan Viikko järjestää Pärekorinheiton epävirallisen MM-kisan". Artikkeleissa on kerrottu ensin Tampereella ja sittemmin Porissa järjestetyistä pärekorinheiton maailmanmestaruus-kisoista.

Lisäksi valittaja on toimittanut kaksi todistusta, joiden mukaan se on järjestänyt pärekorinheiton maailmanmestaruuskisoja vuodesta 2008 lähtien. Valittaja on myös toimittanut luettelon pärekorinheiton maailmanmestareista vuosina 2008–2015 sekä pärekorinheiton säännöt. Sääntöjen mukaan viralliset pärekorinheiton maailmanmestaruuskisat pidetään vuosittain Porin torilla.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetusta valittajan esittämästä näytöstä käy ilmi, että valittaja on järjestänyt pärekorin heittokilpailuja vuodesta 2007 alkaen. Ilmoituksissa on käytetty enimmäkseen ilmaisua "– – pärekorinheiton epävirallisen MM-kisan". Joissain artikkeleissa on käytetty virkkeen alussa ilmaisua "Pärekorinheiton MM-kisat järjestettiin – –". Esitetyn näytön perusteella haettua merkkiä PÄREKORINHEITON MM-KISAT ei kuitenkaan ole vuosina 2007–2015 juurikaan käytetty tavaramerkinomaisesti kysymyksessä olevien palvelujen tunnuksena.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole esittänyt asiassa riittävää näyttöä, joka osoittaisi, että haettua merkkiä PÄREKORINHEITON MM-KISAT olisi käytetty niin kauan ja laajalti, että se olisi saavuttanut erottamiskyvyn käytön kautta ennen merkin rekisteröintihakemuksen tekoa.

Hakemuksen hyväksyminen yhdenvertaisen kohtelun nojalla

Valittaja on vielä esittänyt, että haetun merkin PÄREKORINHEITON MM-KISAT rekisteröinti olisi tullut hyväksyä yhdenvertaisen kohtelun nojalla, ja viitannut muun ohella ankanuittoon ja eukonkantoon esimerkkeinä kilpailuista, joille on saatu tavaramerkki.

Markkinaoikeus toteaa, että merkin erottamiskyvyn arviointi tulee tehdä aina tapauskohtaisesti erikseen. Näin ollen mainituista valittajan viittaamista muista tapauksista ei voida päätellä, että haettua merkkiä PÄREKORINHEITON MM-KISAT olisi pidettävä tavaranmerkkilain 13 §:ssä (56/2000) tarkoitetuin tavoin erottamiskykyisenä nyt kysymyksessä oleville palveluille.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että haettu merkki PÄREKORINHEITON MM-KISAT ei ole tavaramerkkilain 13 §:ssä (56/2000) tarkoitetulla tavalla erottamiskykyinen haetuille palveluille luokassa 41. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Nina Korjus ja Jaakko Ritvala.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto- oikeudesta.

 
Julkaistu 5.5.2017