MAO:211/17

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 26.3.2015 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Isku-Yhtymä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 26.3.2015 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 259256 ISKU rekisteröinnin kumoamista varten.

Perusteet

Tavaramerkki ISKU on yhdistettävissä valittajan aikaisempiin laajalti tunnettuihin tavaramerkkeihin ja toiminimiin. Tavaramerkki ISKU on myös haitaksi mainittujen valittajan laajalti tunnettujen merkkien maineelle eikä sen käytölle ole hyväksyttävää syytä.

Valittajan aikaisemmat tavaramerkit numero 229241 ISKU ja numero 235472 ISKU AREENA sekä Euroopan unionin tavaramerkki (jäljempänä EU-tavaramerkki) numero 3197976 ISKU samoin kuin valittajan Isku-alkuiset toiminimet (Isku Interior Oy, Isku Koti Oy, Isku Keittiöt Oy, Isku Teollisuus Oy, Isku Invest Oy ja Isku Festiva Oy) sekä valittajan aputoiminimi Isku ovat kaikki olleet laajalti tunnettuja Suomessa jo ennen tavaramerkin ISKU hakemispäivää 27.5.2013. Patentti- ja rekisterihallitus onkin jo valituksenalaisessa päätöksessään todennut valittajan merkkien tulleen laajalti tunnetuksi huonekaluille ja huonekalujen myynnille.

Isku-Yhtymä Oy on ollut valittajan toiminimenä jo vuodesta 1972 alkaen, ja aputoiminimi Isku on rekisteröity vuonna 2005. Molemmat nimet ovat olleet hyvin laajassa ja aktiivisessa käytössä rekisteröimisestään lähtien. Valittajan ISKU-brändi on tullut suomalaisille tutuksi jo 1970-luvulta lähtien.

Isku eri liiketoimintayhtiöineen on todella merkittävässä asemassa huonekalualalla Suomessa ja valittajan markkinaosuus on merkittävä. Valittajan valmistamia ja myymiä tavaramerkillä ISKU varustettuja huonekaluja saa hyvin laajalti eri puolilla Suomea sijaitsevista myymälöistä ja jälleenmyyntipisteistä sekä verkkokaupasta. Valittajan tuotteita ja palveluita markkinoidaan vuosittain myös useilla messuilla. Valittajan ISKU-brändin tunnettuutta ovat myös lisänneet useat valittajan kalusteiden, kalustesarjojen sekä sisustusten saavuttamat palkinnot ja tunnustukset.

Valittajan toimittamien tutkimusten mukaan vain 10 prosenttia ei ole tunnistanut valittajan ISKU-brändiä, joten käänteisesti sen on tunnistanut 90 prosenttia. Tutkimusten mukaan Iskussa on asioinut silloin tällöin tai yleensä vähän alle tai yli 40 prosenttia. Edellä mainitut ennen tavaramerkin ISKU hakemispäivää tai pian sen jälkeen tehdyt tutkimukset ovat selviä ja objektiivisia todisteita siitä, kuinka ISKU yhdistetään huonekaluihin ja niiden jälleenmyyntiin ja kuinka valtavan tunnettu se on ollut jo ennen mainitun tavaramerkin hakemispäivää.

Tavaramerkki ISKU on yhdistettävissä edellä mainittuihin valittajan aikaisempiin laajalti tunnettuihin merkkeihin.

Vertailtavat merkit ovat ensinnäkin täysin samanlaiset. Toiseksi merkit kattavat tavaroita ja palveluja, joilla on selkeitä yhtymäkohtia. Merkkien kattamilla tavaroilla on osittain samat myyntikanavat. Erilaisissa erikoismyymälöissä myydään yhä useammin myös esimerkiksi jäätelöä, makeisia ja juomia, ja myös huonekaluliikkeissä voi olla myynnissä virvokkeita. Näin ollen on mahdollista ja myös todennäköistä, että merkeillä myytäviä tuotteita on myynnissä samassa paikassa, jolloin kuluttajat yhdistävät merkit sekä niillä myytävät tuotteet toisiinsa. Osittainen eroavuus jakelukanavissa ei voi automaattisesti poistaa merkkien välistä yhteyttä, koska alkoholijuomien jakelukanavat perustuvat suoraan lakiin. On myös mahdollista, että kuluttajat voivat nauttia esimerkiksi ISKU-virvokkeita tai oluita hotelleissa ja baareissa, jotka on sisustettu ISKU-merkkisillä huonekaluilla, jolloin kuluttajat yhdistävät merkit ja niillä myytävät tuotteet toisiinsa ja voivat erehtyä luulemaan tuotteiden tulevan samasta yrityksestä tai yrityksistä, joilla on jokin taloudellinen yhteys. Lisäksi merkkien kattamien tavaroiden ja palvelujen kohderyhmät ovat samat, eli joko kaikki kuluttajat tai kaikki täysi-ikäiset kuluttajat.

Yhdistettävyyden arvioinnissa on otettava huomioon myös valittajan laajalti tunnettujen merkkien vahva erottamiskyky ja maine. Mainitut merkit ovat jo itsessään erottamiskykyisiä huonekaluille sekä huonekalujen myynnille, minkä lisäksi merkkien pitkäkestoinen ja laaja-alainen käyttö 1970-luvulta lähtien on lisännyt merkkien erottamiskykyä ja vahvistanut niiden mainetta. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan huonekaluliikkeiden spontaanissa tunnettuudessa Isku on ollut Suomessa ensimmäisellä sijalla 86 prosentin tunnettuudella, mitä ei saavuteta ilman vahvaa mainetta.

Tavaramerkki ISKU on myös haitaksi valittajan laajalti tunnettujen merkkien maineelle. Ottaen huomioon valittajan pitkäaikaisella ja määrätietoisella työllä saavuttama maine laadukkaiden ja ylellisten huonekalujen ja sisustusratkaisujen valmistajana valittajan on katsottava luoneen imagon sofistikoituneiden ja laadukkaiden huonekalujen ja sisustusratkaisujen tuottajana. Tämän imagon kanssa ovat ristiriidassa etenkin tavaramerkin ISKU kattamat tuotteet, joihin sisältyy alkoholia ja joiden maine on epämiellyttävä. Alkoholin maine Suomessa on hyvin kiistanalainen ja alkoholiin liittyvät myös tiukat moraalinormit.

Ei ole kohtuullista, että varsinkin lapsille ja nuorille haitallisia aineita, kuten oluita ja alkoholijuomia, saataisiin myydä ja markkinoida samalla merkillä, joka on tullut laajalti tunnetuksi esimerkiksi lasten ja nuorten huonekalujen valmistajana ja myyjänä.

Myös baareissa tarjottavilla alkoholijuomilla ja oluilla on kyseenalainen maine niiden huumaavasta vaikutuksesta johtuen. Valittajan huonekaluilla varustetut hotellit, loma-asunnot ja baarit on yleensä tarkoitettu vapaa-ajan viettoon ja rentoutumiseen, ja valittaja haluaa laadukkailla, ylellisillä huonekaluillaan osaltaan edistää asiakkaiden mieluisaa ja rentouttavaa kokemusta. Tavaramerkin ISKU käyttö tässä kontekstissa tavaroille, jotka aiheuttavat humaltumista ja huonoa oloa, on siten ristiriidassa valittajan laajalti tunnettujen merkkien imagon ja käytön kanssa.

Tavaramerkin ISKU haltijalla ei ole myöskään mitään hyväksyttävää syytä merkin käytölle. Mikään laki ei edellytä mainittua haltijaa käyttämään kyseistä merkkiä tarjoamilleen tavaroille, eikä merkki myöskään kuvaile sen kattamien tavaroiden ominaisuuksia tai käyttötarkoitusta. Asiassa ei ole myöskään kyse hyväksyttävästä käytöstä vertailevassa markkinoinnissa.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

Valittajan tavaramerkkien kattamien tavaroiden ja palvelujen sekä aputoiminimen Isku toimialan osalta valittajan merkkien voidaan katsoa tulleen laajalti tunnetuksi huonekaluille ja huonekalujen myynnille. Tavaramerkin ISKU ei kuitenkaan voida katsoa yhdistyvän kuluttajien mielessä mainittujen valittajan laajalti tunnettujen merkkien haltijaan.

Vastaajan vastaus

F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiö ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut asiassa vastausta.

Valittajan lausuma

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut asiassa lausumaa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat ja oikeusohjeet

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa markkinaoikeudessa on ensinnäkin kysymys siitä, onko F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiölle rekisteröidyn tavaramerkin numero 259256 ISKU (jäljempänä myös myöhempi tavaramerkki) rekisteröinnille olemassa este sillä perusteella, että valittajan aikaisemman tavaramerkin numero 229241 ISKU tai aikaisemman EU-tavaramerkin numero 3197976 ISKU (jäljempänä yhdessä myös aikaisemmat tavaramerkit) osalta täyttyvät tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa (39/1993) tarkoitetut laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellytykset. Tämän lisäksi asiassa markkinaoikeudessa on kysymys siitä, onko edellä mainitulle tavaramerkin numero 259256 ISKU rekisteröinnille olemassa este sillä perusteella, että valittajan aikaisemman tavaramerkin numero 235472 ISKU AREENA tai aikaisempien Isku-alkuisten toiminimien (Isku Interior Oy, Isku Koti Oy, Isku Keittiöt Oy, Isku Teollisuus Oy, Isku Invest Oy ja Isku Festiva Oy) taikka aikaisemman aputoiminimen Isku osalta täyttyvät tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentissa (39/1993) tarkoitetut laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellytykset.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan (996/1983) mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sekoitettavissa toisen elinkeinonharjoittajan suojattuun toiminimeen tai toisen tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella. Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 9 kohdan (56/2000) mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos se on sekoitettavissa mainitun lain 57 §:ssä tarkoitettuun EU-tavaramerkkiin, joka on rekisteröity aikaisemman hakemuksen perusteella.

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin (996/1983) mukaan tunnusmerkkien katsotaan sanotun lain mukaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja.

Tavaramerkkilain 6 §:n 2 momentin (39/1993) mukaan tunnusmerkkien sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin 1 momentin (996/1983) estämättä vedota sellaisen tunnusmerkin hyväksi, joka on laajalti tunnettu tässä maassa, jos toisen samankaltaisen tunnusmerkin käyttäminen ilman hyväksyttävää syytä merkitsisi aikaisemman merkin erottamiskyvyn ja maineen epäoikeudenmukaista hyväksikäyttöä taikka olisi haitaksi aikaisemman merkin erottamiskyvylle tai maineelle.

Mitä tavaramerkkilaissa säädetään tavaroista, on mainitun lain 1 §:n 3 momentin (39/1993) mukaan vastaavasti voimassa palveluista.

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY (jäljempänä tavaramerkkidirektiivi) 4 artiklan 3 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä tai, jos se on rekisteröity, se on julistettava mitättömäksi, jos se on sama tai samankaltainen kuin aikaisempi yhteisön tavaramerkki ja se rekisteröitäisiin tai on rekisteröity sellaisia tavaroita tai palveluja varten, jotka eivät ole samankaltaisia kuin tavarat tai palvelut, joita varten aikaisempi yhteisön tavaramerkki on rekisteröity, milloin aikaisempi yhteisön tavaramerkki on laajalti tunnettu yhteisössä ja myöhemmän tavaramerkin aiheeton käyttö merkitsisi aikaisemman yhteisön tavaramerkin erottuvuuden tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka olisi haitaksi aikaisemman yhteisön tavaramerkin erottuvuudelle tai maineelle. Tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaan jäsenvaltio voi säätää vastaavasta rekisteröinnin esteestä myös aikaisemman kansallisen tavaramerkin osalta.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetulle merkille annettavan suojan soveltaminen riippuu kolmesta edellytyksestä: ensiksi siitä, että aikaisempi tavaramerkki ja merkki, jota on haettu tavaramerkiksi ovat samoja tai samankaltaisia; toiseksi siitä, että aikaisempi tavaramerkki on laajalti tunnettu; ja kolmanneksi siitä, että on vaara, että merkin, jota on haettu tavaramerkiksi, käyttäminen ilman perusteltua syytä voisi merkitä aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä tai olla niille haitaksi. Edellä mainittujen kolmen edellytyksen on katsottava olevan kumulatiivisia (ks. vastaavasti tuomio 10.12.2015, El Corte Inglés v. SMHV, C 603/14 P, EU:C:2015:807, 38 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on edelleen katsottu, että tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 3 kohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa viitatut haitat, jos niitä syntyy, johtuvat tietynasteisesta aikaisemman ja myöhemmän tavaramerkin samankaltaisuudesta, jonka takia kohdeyleisö yhdistää nämä kaksi tavaramerkkiä toisiinsa, toisin sanoen liittää ne yhteen, vaikkei se sekoitakaan niitä toisiinsa. Tällaisen yhteyden olemassaolo kohdeyleisön mielessä on mainitun säännöksen keskeinen implisiittinen soveltamisedellytys (ks. vastaavasti tuomio 2.10.2015, The Tea Board v. SMHV – Delta Lingerie (Darjeeling), T-624/13, EU:T:2015:743, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Kohdeyleisö

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan aikaisemman tavaramerkin maineelle aiheutuvan haitan olemassaoloa on arvioitava niiden tavaroiden tai palvelujen, joita varten tämä tavaramerkki on rekisteröity, tavanomaisesti valistuneiden ja kohtuullisen tarkkaavaisten ja huolellisten keskivertokuluttajien keskuudessa (ks. tuomio 27.11.2008, Intel Corporation, C-252/07, EU:C:2008:655, 35 kohta).

Valittajan tavaramerkki numero 229241 ISKU kattaa tavaroita luokissa 16, 18, 19, 20, 24 ja 27 sekä palveluja luokassa 35. Valittajan EU-tavaramerkki numero 3197976 ISKU kattaa puolestaan tavaroita luokissa 20 ja 24 sekä palveluja luokassa 35. Kyseessä olevien tavaroiden on katsottava olevan suunnattu suurelle yleisölle, kun taas palvelujen on katsottava olevan suunnattu sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle.

Markkinaoikeus toteaa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on sekaannusvaaran arvioimistilanteisiin liittyen katsottu, että kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi kohderyhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi (ks. tuomio 15.7.2011, Ergo Versicherungsgruppe v. SMHV – Société de développement et de recherche industrielle (ERGO), T-220/09, EU:T:2011:392, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Markkinaoikeus katsoo, ettei sanottua kysymystä kohdeyleisöstä ole aihetta arvioida toisin myöskään käsillä olevassa tilanteessa.

Edellä esitetty huomioon ottaen nyt käsillä olevassa asiassa merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa siten suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista.

Merkkien samuus tai samankaltaisuus

F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiön tavaramerkki ISKU on sanamerkki. Myös valittajan tavaramerkki numero 229241 ISKU ja EU-tavaramerkki numero 3197976 ISKU ovat sanamerkkejä.

Edellä mainitut merkit ovat näin ollen samoja.

Valittajan aikaisempien tavaramerkkien laajalti tunnettuus

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on todettu, että muun ohella valittajan tavaramerkin numero 229241 ISKU ja EU-tavaramerkin numero 3197976 ISKU kattamien tavaroiden ja palvelujen osalta mainittujen valittajan aikaisempien tavaramerkkien voidaan katsoa tulleen laajalti tunnetuksi huonekaluille ja huonekalujen myynnille.

Asiassa markkinaoikeudessa esitetyn valossa kysymystä edellä mainittujen valittajan aikaisempien tavaramerkkien laajalti tunnettuisuudesta ei ole syytä arvioida toisin kuin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on tehty.

Kyseisten valittajan aikaisempien tavaramerkkien voidaan siten katsoa tulleen laajalti tunnetuiksi huonekaluille ja huonekalujen myynnille ennen F. Sergejeffin Olut-tehdas Osakeyhtiön tavaramerkin ISKU rekisteröintihakemuksen tekemispäivää.

Merkkien välinen yhteys ja valittajan aikaisempien tavaramerkkien maineelle aiheutuva haitta

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan merkkien välisen yhteyden olemassaoloa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki kyseisen yksittäistapauksen merkitykselliset tekijät, kuten kyseisten merkkien samankaltaisuuden aste, kyseisten merkkien kattamien tavaroiden tai palveluiden luonne, mukaan luettuna näiden tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuuden tai erilaisuuden aste sekä kohdeyleisö, aikaisemman tavaramerkin tunnettuuden taso, aikaisemman tavaramerkin luontaisen tai käyttöön perustuvan erottamiskyvyn aste ja sekaannusvaaran olemassaolo yleisön keskuudessa (ks. em. tuomio Intel Corporation, C-252/07, 41 ja 42 kohta sekä määräys 17.9.2015, Arnoldo Mondadori Editore v. SMHV, C 548/14 P, EU:C:2015:624, 63 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu, että mitä samankaltaisempia kyseiset tavaramerkit ovat, sitä todennäköisempää on, että myöhempi tavaramerkki herättää kohdeyleisön keskuudessa mielikuvan laajalti tunnetusta aikaisemmasta tavaramerkistä. Näin on sitä suuremmalla syyllä silloin, kun mainitut tavaramerkit ovat samoja (ks. em. tuomio Intel Corporation, C-252/07, 44 kohta).

Toisaalta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on edelleen todettu, että vaikka niiden tavaroiden tai palvelujen, joita varten kyseiset tavaramerkit on rekisteröity, kohdeyleisöt ovat samat tai päällekkäiset tietyiltä osin, mainitut tavarat tai palvelut voivat olla niin erilaisia, ettei myöhempi tavaramerkki voi herättää kohdeyleisön keskuudessa mielikuvaa aikaisemmasta tavaramerkistä (ks. em. tuomio Intel Corporation, C-252/07, 49 kohta).

Kuten edellä on todettu, tavaramerkki ISKU sekä valittajan aikaisemmat tavaramerkit ISKU ovat samoja.

Markkinaoikeus toteaa, että mainittuja valittajan aikaisempia tavaramerkkejä voidaan pitää hyvin laajalti tunnettuina Suomessa huonekalujen ja niiden myynnin osalta. Mainittujen tavaramerkkien on laajalti tunnettuina merkkeinä katsottava myös omaavan ainakin käytön kautta saavutetun erottamiskyvyn, vaikka sanan "isku" yleismerkitys huomioon ottaen sitä ei voida pitää mitenkään voimakkaasti erottamiskykyisenä merkkinä mainituille tavaroille ja palveluille.

Myöhempi tavaramerkki ISKU kattaa luokassa 32 tavarat "oluet; kivennäis- ja hiilihappovedet ja muut alkoholittomat juomat; hedelmäjuomat ja hedelmätuoremehut; mehutiivisteet ja muut juomien valmistusaineet; kaikki muut tavarat, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa" ja luokassa 33 tavarat "alkoholijuomat (paitsi oluet); kaikki muut tavarat, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa".

Tavaramerkin ISKU kattamia tavaroita ei siten voida pitää samoina eikä samankaltaisina huonekalujen ja niiden myynnin kanssa, joiden osalta valittajan aikaisempia tavaramerkkejä on edellä todetulla tavalla pidettävä laajalti tunnettuina, eikä näin ollen voida myöskään puhua sekaannusvaarasta merkkien välillä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevien merkkien kattamilla tavaroilla ja palveluilla voidaan katsoa olevan sama kohdeyleisö, eli suuri yleisö.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ottaen erityisesti huomioon, että kysymyksessä olevat merkit ovat täysin samoja, että valittajan aikaisemmat tavaramerkit ovat hyvin laajalti tunnettuja Suomessa ja että kysymyksessä olevien merkkien kattamat tavarat ja palvelut on suunnattu suurelle yleisölle, että kohdeyleisö muodostaa yhteyden merkkien välillä, vaikka myöhemmän tavaramerkin kattamien erilaisten alkoholijuomien, oluiden ja virvoitusjuomien luonne poikkeaa huonekaluista ja huonekalujen myynnistä.

Yhteys merkkien välillä ei kuitenkaan vapauta aikaisemman tavaramerkin haltijaa esittämästä näyttöä tavaramerkilleen aiheutuneesta, tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 3 kohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta tosiasiallisesta ja aktuaalisesta haitasta tai tällaisen haitan vakavasta vaarasta tulevaisuudessa (ks. em. tuomio Intel Corporation, C 252/07, 71 kohta).

Aikaisemman tavaramerkin haltija ei ole velvollinen näyttämään toteen tavaramerkkiään koskevaa tosiasiallista ja aktuaalista haittaa. Hänen on kuitenkin esitettävä sellaisia seikkoja, joiden nojalla voidaan ensi näkemältä todeta, että on olemassa vaara, joka ei ole hypoteettinen, epäoikeutetun hyväksikäytön tai haitan aiheutumisesta tulevaisuudessa. Tällainen johtopäätös voi perustua muun muassa loogisiin päätelmiin, jotka pohjautuvat todennäköisyyksien arviointiin ja joissa otetaan huomioon kyseisen liikealan käytäntö ja kaikki muut kyseistä tapausta koskevat seikat (ks. tuomio 10.5.2012, Helena Rubinstein ja L’Oréal v. SMHV, C 100/11 P, EU:C:2012:285, 95 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 3 kohdassa ja 4 kohdan a alakohdassa viitattujen haittojen olemassaoloa tai vakavaa vaaraa sellaisesta tulevaisuudessa on arvioitava, kuten tavaramerkkien välisen yhteyden olemassaoloa, kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kaikki yksittäistapauksessa merkitykselliset tekijät (ks. vastaavasti tuomio 3.9.2015, Iron & Smith, C-125/14, EU:C:2015:539, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Valittaja on markkinaoikeudessa puheena olevalta osin viitannut ainoastaan siihen, että tavaramerkki ISKU on haitaksi valittajan aikaisempien tavaramerkkien maineelle. Valittajan mukaan sen aikaisemmilla tavaramerkeillä on maine, joka yhdistyy laadukkaisiin ja ylellisiin suomalaisiin tuotteisiin ja imagoon sofistikoituneiden ja laadukkaiden huonekalujen ja sisustusratkaisujen tuottajana. Tämän imagon kanssa ovat ristiriidassa etenkin tavaramerkin ISKU kattamat tuotteet, joihin sisältyy alkoholia. Näihin tuotteisiin liittyy valittajan mukaan epämiellyttävä maine, ja ristiriita valittajan aikaisempien tavaramerkkien maineen kanssa ilmenee yleisesti ja erityisesti lasten huonekalujen osalta.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tavaramerkin maineelle aiheutuva haitta, jota kutsutaan myös "pilaamiseksi" tai "heikentämiseksi", ilmenee, kun tavarat tai palvelut, joita varten kolmas käyttää samanlaista tai samankaltaista merkkiä, voivat vaikuttaa yleisöön siten, että käyttö vähentää tavaramerkin houkuttelevuutta. Vaara tästä haitasta voi syntyä esimerkiksi siinä tapauksessa, että kolmannen tarjoamilla tavaroilla tai palveluilla on sellainen luonne tai laatu, jolla voi olla negatiivinen vaikutus laajalti tunnetun tavaramerkin imagolle (ks. tuomio 18.6.2009, L’Oréal ym., C-487/07, EU:C:2009:378, 40 kohta).

Kuten edellä selostetusta ilmenee, myöhempi tavaramerkki ISKU kattaa oluiden ja muiden alkoholijuomien ohella myös erilaisia alkoholittomia juomia ja muita alkoholia sisältämättömiä tavaroita. Asiassa ei ole valittajan toimesta osoitettu, kuinka kyseisen tavaramerkin ISKU käytöstä viimeksi mainittujen tavaroiden osalta olisi katsottavissa voivan aiheutua haittaa valittajan aikaisempien tavaramerkkien maineelle. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin myöskään valittajan tavaramerkin numero 235472 ISKU AREENA ja valittajan Isku-alkuisten toiminimien (Isku Interior Oy, Isku Koti Oy, Isku Keittiöt Oy, Isku Teollisuus Oy, Isku Invest Oy ja Isku Festiva Oy) sekä valittajan aputoiminimen Isku osalta. Sanottu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallituksen on tullutkin hylätä Isku-Yhtymä Oy:n tekemä väite tavaramerkin ISKU rekisteröintiä vastaan erilaisten alkoholittomien juomien ja muiden alkoholia sisältämättömien tavaroiden osalta.

Sen sijaan siltä osin kuin myöhempi tavaramerkki ISKU kattaa oluita ja muita alkoholijuomia sekä muita alkoholia sisältäviä tai oluiden tai alkoholin valmistamiseen liittyviä tavaroita, markkinaoikeus toteaa olevan ensinnäkin yleisesti tunnettua, että alkoholin käyttöön saattaa liittyä terveyshaittoja. Tämän lisäksi voidaan pitää yleisesti tunnettuna, että osa suuresta yleisöstä liittää oluisiin ja muihin alkoholipitoisiin juomiin sekä niiden nauttimiseen kielteisiä mielikuvia. Sanottu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että identtisen merkin ISKU käyttämisellä edellä mainittujen tavaroiden yhteydessä voi olla negatiivinen vaikutus valittajan aikaisempien tavaramerkkien imagolle, ja sanotun merkin käyttämisen voi näin ollen katsoa merkitsevän vaaraa haitan aiheutumisesta valittajan aikaisempien tavaramerkkien maineelle. Sanottu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallituksen ei olisi tullut hylätä Isku-Yhtymä Oy:n tekemää väitettä tavaramerkin ISKU rekisteröintiä vastaan oluiden ja muiden alkoholijuomien sekä muiden alkoholia sisältävien taikka oluiden tai alkoholin valmistamiseen liittyvien tavaroiden osalta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallituksen ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä Isku-Yhtymä Oy:n tekemää väitettä tavaramerkin ISKU rekisteröinnin kumoamisesta ainakaan kaikkien luokkien 32 ja 33 tavaroiden osalta. Tämän vuoksi valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on kumottava ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on lausuttu.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 26.3.2015 sekä palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Nina Korjus ja Reima Jussila.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto- oikeudesta.