MAO:155/17

Warner Music Finland Oy > Porski Oy

tekijänoikeus - markkinaoikeuden toimivalta - yhteisteos - äänitallenteen tuottajan oikeus

Diaarinumero: 2016/99
Antopäivä: 24.3.2017

KANNE

Vaatimukset

Warner Music Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus vahvistaa, että sillä on oikeus käyttää tämän tuomion liitteessä luetelluissa karaoketuotteissa olevaa musiikkia ja kyseisen musiikin sisältäviä äänitallenteita ja kyseisissä karaoketuotteissa olevia sanoituksia ilman Porski Oy:n suostumusta ja ilman tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta Porski Oy:lle.

Mikäli markkinaoikeus katsoo, ettei se ole asiassa toimivaltainen, Warner Music Finland Oy on pyytänyt asian siirtämistä toimivaltaiseen käräjäoikeuteen.

Lisäksi Warner Music Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Porski Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 2.500 eurolla ja palkkion osalta 40.096,25 eurolla eli yhteensä 42.596,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Vahvistusvaatimukselle on oikeussuojan tarve, koska vastaaja on esittänyt erinäisiä väitteitä ja toimenpiteitä kantajaa vastaan ja on vastustanut esitettyä kantaa jo käräjäoikeudessa ja edelleen markkinaoikeudessa.

Asiassa on kysymys markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta tekijänoikeudellisesta riita-asiasta. Vaatimukset perustuvat seikkoihin, joista ei ole sovittu asianosaisten välisessä 6.10.1993 päivätyssä yhteistyösopimuksessa eikä sopimuksen oikeuspaikkalauseke tule sovellettavaksi. Asianosaiset ovat mainitussa yhteistyösopimuksessa, johon on kirjattu vuonna 1991 alkaneen yhteistyön ehdot, sopineet karaokeyhteistyön työnjaosta ja tuotonjakoperusteista, mutta eivät karaoketuotteiden tai niiden osien tekijän- tai lähioikeuksien yhteisomistuksesta. Tekijänoikeuksien siirrosta ei ole myöskään nimenomaisesti sovittu. Tekijänoikeuden luovutustilanteessa sovellettavan suppean tulkinnan periaatteen mukaisesti tuotonjakoa koskevan sopimuskohdan ei voi katsoa sisältävän muuta kuin mitä siitä selvästi käy ilmi eli, että nettotuotto jaetaan osapuolten kesken 50/50. Kyseinen kohta ei tarkoita, että Warner Music Finland Oy tai sen edeltäjä olisi siirtänyt tekijän-, lähi- ja/tai käyttöoikeutensa äänitallenteisiin ja sanoituksiin Porski Oy:lle tai sen edeltäjälle tai että se olisi johtanut tekijänoikeuksien yhteisomistukseen.

Yhteistyösopimuksen mukaan kaikki tuotot tuotteista, joissa ei ole kuvaa, on maksettava Warner Music Finland Oy:n edeltäjälle, mikä viittaa siihen, että karaoketuotteissa olevien äänitallenteiden ja sanoitusten tekijän-, lähi- ja/tai käyttöoikeuksia ei ole siirretty Porski Oy:lle tai sen edeltäjälle. Yhteistyösopimuksen määräysvallan siirtymistä koskeva kohta, jonka mukaan Warner Music Finland Oy:n edeltäjä Fazer Musiikki Oy pidättää itsellään oikeuden yhteistuotannossa oleviin tuotteisiin ja niihin liittyviin tekijänoikeuksiin myös siinä tapauksessa, että Porski Oy:n edeltäjä VIP Enterprises Ky:n määräämisvalta siirtyy kolmannelle osapuolelle, viittaa myös siihen, että kaikki käsillä olevat oikeudet karaoketuotteisiin ovat koko ajan olleet ja myös siirtymistilanteessa pysyneet Warner Music Finland Oy:llä.

Asiassa ei ole kysymys siitä, kenellä on oikeus määrätä valmiista karaoketuotteista, vaan siitä kenellä on oikeus määrätä karaoketuotteiden eri osista. Kokonaisten karaoketuotteiden tuottajan ja muilla oikeuksilla ei ole näin ollen merkitystä asian arvioinnissa. Warner Music Finland Oy on tilannut karaokelaulajaa varten sovitetun musiikin ja hankkinut oikeudet siihen, hankkinut oikeudet sanoituksiin, hankkinut orkesterin soittamaan karaokelaulajaa varten sovitettua musiikkia, tallentanut orkesterin soittaman musiikin äänitallenteeksi ja tuottanut äänitallenteet. Warner Music Finland Oy on maksanut kaikki yllä mainittujen toimenpiteiden kulut. Sillä on kokonaisen karaoketuotteen oikeuksista erillinen tekijänoikeuslain 46 §:n mukainen lähioikeus karaoketuotteissa oleviin äänitallenteisiin. Sillä, vastaavatko kyseiset äänitallenteet alkuperäisiä laulettuja äänitallenteita vai ei, ei ole merkitystä, koska kysymys on uusista äänitallenteista ja uusista lähioikeuksista. Warner Music Finland Oy:n valmiit äänitallenteet on kopioitu karaoketuotteisiin vastaavalla tavalla kuin äänitallenteet kopioidaan musiikkivideolle, ja alkuperäinen äänitallenne on kuitenkin edelleen suojattu erillisellä lähioikeudella. Vahvistusvaatimus tarkoittaa musiikkia ilman kuvaa tai videokuvaa, riippumatta siitä, minkä nimiselle tai muotoiselle tallenteelle, analogisesti tai digitaalisesti, kyseinen musiikki on tallennettu. Näin ollen, riippumatta siitä, kenellä tai keillä on tuottajan ominaisuudessa lähioikeus karaoketuotteisiin kokonaisuudessaan, on Warner Music Finland Oy:llä erillinen tekijänoikeuslain 46 §:n mukainen lähioikeus karaoketuotteissa oleviin äänitallenteisiin.

Vastaavasti Warner Music Finland Oy:llä on oikeudet tai vähintään käyttöoikeudet karaoketuotteissa oleviin kirjallisiin teoksiin eli sanoituksiin. Kantajan vaatimukset eivät koske tekstin maalausta vaan ainoastaan sanoitusta sellaisenaan.

Porski Oy tai sen edeltäjät ovat tuottaneet tai hankkineet karaoketuotteissa olevat kuva-aineistot sekä vastanneet tekstin ja kuvan teknisestä yhteenliittämisestä ja tekstin maalauksen teknisestä toteuttamisesta. Tekstin maalaus ei vaadi luovaa panosta vaan perustuu yksinomaan musiikin rytmiseen etenemiseen. Kuva-aineistojen ja maalauksen tekijänoikeudellisella luonnehdinnalla ei ole merkitystä tämän asian arvioinnissa.

Porski Oy tai sen edeltäjät eivät ole osallistuneet äänitallenteiden tuottamiseen, musiikin tai tekstisisällön luomiseen eivätkä oikeuksien hankkimiseen ennen karaoketuotteiden valmistamista, valmistamisen aikana tai sen jälkeenkään. Musiikkia ei ole sovitettu Porski Oy:n tai sen edeltäjien kuvaamaan videoon sopivaksi vaan tekstin eteneminen on sovitettu musiikkiin. Porski Oy:lle ei ole tullut äänitallenteen tuottajan oikeutta tai oikeutta sanoituksiin yhteistuotantoon osallistumisen ja kustannusten jakautumisen tai sovituksen perusteella. Vastuita ei ole jaettu eikä myöskään mahdollisen tappion jakamisesta ole sovittu.

Karaokekappaleet koostuvat toisaalta musiikista ja tekstistä ja toisaalta videokuvasta. Kumpikaan osapuoli ei ole osallistunut toisen osapuolen toteuttamaan osuuteen tai määrännyt siitä. Osapuolten panokset karaoketuotteissa ovat selkeästi erotettavissa. Kysymys on yhteenliitetyistä teoksista, kun osapuolten osuudet ovat olleet selvästi erotettavissa teosta luotaessa. Karaoketuote ei ole syntynyt tiiviin yhteistyön ja yhdessä työskentelyn seurauksena vaan karaoketuotteen osat on koottu yhdeksi teokseksi. Tekijän-, lähi- ja/tai käyttöoikeudet karaoketuotteissa oleviin äänitallenteisiin ja sanoituksiin Porski Oy:n ja Warner Music Finland Oy:n välisessä suhteessa kuuluvat näin ollen yksinomaan Warner Music Finland Oy:lle. Yhteisteos tulisi kysymykseen, jos tekijöiden osuudet eivät muodosta itsenäisiä osuuksia ja jos ei ole mahdollista tietää, kuka on tehnyt minkä osan. Sovitulla tuotonjakoperusteella ei ole merkitystä arvioidessa sitä, onko kysymys yhteenliitetystä teoksesta tai yhteisteoksesta.

VASTAUS

Vaatimukset

Porski Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää vahvistusvaatimuksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Lisäksi Porski Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Warner Music Finland Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.103,90 eurolla ja palkkion osalta 7.050 eurolla eli yhteensä 8.153,90 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kantajalla ei ole oikeussuojan tarvetta, koska asiassa on kysymys mahdollisesta tulevaisuudessa esitettävän väitteen ennakolta torjumisesta, eikä asianosaisilla ole ollut tekijänoikeuslain soveltamisesta riitaa.

Markkinaoikeus ei ole toimivaltainen ratkaisemaan osapuolten välisiä sopimusoikeudellisia riita-asioita. Osapuolet ovat toimineet pitkäkestoisesti ja vakiintuneesti vuodesta 1991 keskinäisen sopimuksensa perusteella. Yhteistyösopimuksessa on 6.10.1993 sovittu osapuolten yhteisistä oikeuksista ja velvoitteista kysymyksessä olevien karaokevideoiden oikeuksiin, niiden hallinnointiin ja tuottojen jakoon liittyen. Vahvistusvaatimuksen ratkaiseminen edellyttäisi sen selvittämistä, mitä osapuolet ovat sopimuksella tai muutoin tekijänoikeuksien jaosta ja hallinnoinnista sopineet. Yhteistyösopimuksessa on myös sovittu oikeuspaikasta.

Osapuolet ovat sopineet siitä, että karaoketuotteiden kaikki yhteistuotannon kulut, mukaan lukien tekijänoikeusmaksut, on maksettu osapuolten kesken suhteessa 50/50. Vastaavasti on sovittu, että nettotuotto jaetaan suhteessa 50/50. Tästä on vastaavasti seurannut se, että osapuolille on syntynyt omistusoikeus yhteistuotannon tuloksena syntyneisiin kaikkiin karaoketuotteisiin samassa suhteessa. Tämä yhteistuotannon perusteella syntynyt ja suhteessa 50/50 jaettu omistusoikeus ei ole jaettavissa eri oikeuksien kesken kanteessa tarkoitetulla tavalla. Väitetty oikeus erottaa osuuksia yhteistuotannosta koskisi osapuolten sopimukseen perustuvien oikeuksien määrittämistä. Joka tapauksessa kysymys on tällöin sen arvioimisesta, mitä osapuolet ovat tarkoittaneet sopimusehdolla, minkä mukaisesti nettotuotto jaetaan suhteessa 50/50 ja mitä johtopäätöksiä tämän ehdon perusteella asiassa voidaan tehdä. Kysymys on sopimuksen sisällön selvittämisestä, sopimuksen ehdon tulkinnasta ja siis sopimusoikeudellisesta riita-asiasta.

Sopimukseen perustuva ääriraitojen tekijänoikeudellinen ja muu hallinnointi yhteistuotannon yhtenä osatehtävänä on eri asia kuin tekijänoikeus. Sopimuksessa on lisäksi sovittu siitä, että jos Porski Oy:n edeltäjän määräysvalta siirtyisi kolmannelle, Warner Music Finland Oy:llä olisi tällaisessa tapauksessa oikeus yhteistuotantoon liittyviin tekijänoikeuksiin. Tästä on pääteltävissä, että yhteistuotannon tekijänoikeudet ovat kuuluneet muutoin rajoittamattomasti osapuolille yhdessä, koska muutoin tällaista ehtoa ei olisi ollut tarpeen sopia siltä varalta, että määräysvalta siirtyy kolmannelle. Joka tapauksessa kysymys on tältäkin osin osapuolten välisen sopimuksen ehdon tulkinnasta. Tämäkin osoittaa kysymyksessä olevan sopimusoikeudellisen riita-asian.

Jos markkinaoikeus tutkii vahvistusvaatimuksen, se tulee hylätä.

Karaoketuotteista ei ole erotettavissa yksinomaista ja erillistä musiikkiin liittyvää lähioikeutta tai oikeutta tekstiin. Karaokekappaleen soitanta poikkeaa alkuperäisen lauletun kappaleen musiikista. Karaokekappaleen musiikki on soitettu ja siis sovitettu uudelleen nimenomaisesti karaokekappaleessa käytettäväksi ja se sisältää muun ohella melodiaa mukailevaa musiikkia laulannan helpottamiseksi. Tässä tapauksessa orkesterisovitukset on nimenomaisesti tehty kysymyksessä olevia karaoketuotteita varten, eikä Warner Music Finland Oy:llä ole edes oikeutta erottaa ja käyttää näitä sovituksia mihinkään muuhun tarkoitukseen. Kysymys ei siis ole samasta musiikista kuin alkuperäinen musiikki ja uudelleen sovitettuna musiikki ei ole käytettävissä missään muussa tarkoituksessa. Vaikka kantajalla olisikin oikeus alkuperäiseen musiikkiin, musiikki on yhteistuotannon yhteydessä tuotettu uudelleen osapuolten välisen yhteistuotannon tuloksena syntyneessä karaokekappaleessa käytettäväksi. Osapuolet ovat vastanneet tämän tuotannon kustannuksista yhteistuotantosopimuksen mukaisesti suhteessa 50/50. Alkuperäisissä lauletuissa kappaleissa oleva tekstikään ei ole samanlainen kuin lauluraidalla juokseva karaokekappaleiden teksti. Teksti eroaa muun muassa siten, että karaokekappaleen tekstiin on lisätty laulettavia vokaaleja ja muita äänteitä, joita ei puolestaan ole alkuperäisessä sanoituksessa. Tämän tekstin editoinnin on tehnyt Porski Oy. Soitantaa on myös sovitettu tekstin etenemiseen.

Karaokekappaleilla oleva teksti on tuotettu yhteistuotannon osana ja maksettu suhteessa 50/50. Karaokesovitukset liittyvät karaokevideoiden tuottamiseen ja karaokevideot ovat elokuvia ja elokuvateoksia. Tuottajan oikeudet kuuluvat yhteisesti asianosaisille ja ne päättävät niistä yhdessä. Karaokevideoiden pääohjaaja ja käsikirjoittaja on ollut Porski Oy:n palveluksessa.

Karaoke-elokuvat ovat syntyneet asianosaisten yhteistuotannon tuloksena, eivätkä oikeudet ole jaettavissa ja eroteltavissa Warner Music Finland Oy:n vaatimalla tavalla, koska osapuolten välinen sopimus osoittaa yhteistuotannon tuloksena syntyneiden karaokevideoiden oikeuksien omistuksen ja niiden perusteella saatavan tuoton osapuolten kesken yhteiseksi. Kysymys on yhteisteoksista, ja vaikka elokuvateoksen eri osat ovat sinänsä erotettavissa toisistaan, erotetuilla osilla ei ole tässä tapauksessa käyttöä itsenäisinä teoksina. Osia voitaisiin käyttää ainoastaan uuden karaokevideon osina. Kun karaokevideoon soveltuvat osat on koottu yhdeksi teokseksi Porski Oy:n käsikirjoittajan ja pääohjaajan toimesta, on kokonaisuudesta muodostunut itsenäinen yhteisteos. Karaokevideoiden musiikki ja soitanta ja teksti on sovitettu karaokevideoon ja -käyttöön, eikä uudelleen sovitettu musiikki, soitanta tai teksti ole sellaisenaan ainakaan järkevästi käytettävissä. Tämäkin osoittaa osaltaan, että kysymys on yhteistuotannon perusteella syntyneestä yhteisteoksesta, minkä osat eivät ole erotettavissa itsenäisiksi omiksi osikseen.

Osapuolten panokset yhteistuotantosuhteessa ovat toiminnallisesti erotettavissa toisistaan, mutta tarkasteltaessa karaokevideoita osapuolten suorittamat toimet eivät ole enää erotettavissa eivätkä käytettävissä itsenäisinä, erillisinä suoritteina tai teoksina karaokevideoiden ominaispiirteistä johtuen. Erottelu ei ole mahdollista myöskään siksi, että osapuolet ovat sopineet yhteistuotannon yhteisomistuksesta, josta kulut ja näin ollen myös tuotot on jaettu puoliksi.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Warner Music Finland Oy

1. Yhteistyösopimus 6.10.1993
2. Esimerkkejä karaoketuotteiden levykansioista
3. Esimerkkejä Fazer Musiikki Oy:n käyttölupapyynnöistä laulujen oikeuksien haltijoille ja annetuista luvista
4. Esimerkkejä Fazer Musiikki Oy:lle lähetetyistä laskuista liittyen annettuihin käyttölupiin
5. Esimerkkejä Fazer Musiikki Oy:n omista kappaleista
6. Sähköposti 23.1.2017 Finnkaraoke Dat-nauhoista valokuvineen
7. Sähköposti 25.1.2017 sisältäen valokuvan musiikin Dat-tallenteen etiketistä

Porski Oy

1. Yhteistyösopimus 6.10.1993
2. Esimerkkejä Fazer Musiikki Oy:n omista kappaleista (=kantajan asiakirjatodiste 5)
3. Valokuvat FinnKaraoke-karaokelevyjen kansista Vol. 1, Vol. 23, Vol. 47 ja Vol. 53

Henkilötodistelu

Warner Music Finland Oy

1. TL

Porski Oy

1. LP, todistelutarkoituksessa
2. TL
3. JP

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Asian tausta ja tarkastelun lähtökohdat

1. Warner Music Finland Oy ja Porski Oy ovat edeltäjineen tehneet karaoketuotteita koskevaa yhteistyötä vuodesta 1991 alkaen. Warner Music Finland Oy:n edeltäjä Fazer Musiikki Oy on hankkinut orkesterin soittamaan karaokelaulajaa varten sovitettua musiikkia ja soitanta on tallennettu äänitallenteeksi. Vastaavasti Warner Music Finland Oy:n edeltäjän hankkimia sanoituksia on sovitettu laulannassa käytetyiksi teksteiksi. Näitä äänitteitä ja tekstejä on käytetty karaokevideoissa, joista saadut tuotot on sovittu jaettavaksi asianosaisten kesken tuottamisesta aiheutuneet kulut vähennettyinä.

2. Warner Music Finland Oy on vaatinut vahvistettavaksi, että sillä on oikeus käyttää tämän tuomion liitteessä luetelluissa karaoketuotteissa olevaa musiikkia ja kyseisen musiikin sisältäviä äänitallenteita ja kyseisissä karaoketuotteissa olevia sanoituksia ilman Porski Oy:n suostumusta ja ilman tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta Porski Oy:lle. Kyseinen 29-sivuinen liite sisältää tiedon sen mukaan 1.126 kappaleen käytöstä eri laserdisk-, DVD- tai VHS-karaoketallenteissa.

3. Kantajan vahvistusvaatimus on asian valmistelun kuluessa täsmentynyt ja pääkäsittelyn alussa kantaja on nimenomaisesti rajannut vahvistusvaatimuksen koskemaan vain tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta. Todettu vaatimuksen muotoilu huomioon ottaen asiassa ei siten ole kysymys siitä, voiko edellä mainitussa tapauksessa Porski Oy:llä olla muu kuin tekijänoikeuslakiin perustuva, esimerkiksi yhteistyösopimuksen tuotonjakoa koskeva, oikeus korvaukseen sanoitusten tai äänitteiden käytöstä muissa yhteyksissä. Niin ikään karaoketuotteiden oikeuksilla sellaisenaan on merkitystä vain arvioitaessa sitä, rajoittavatko ne edellä mainittujen osien oikeuksia tai oikeuksien hyödyntämistä.

4. Porski Oy on esittänyt, että Warner Music Finland Oy:llä ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta. Porski Oy on myös vaatinut kanteen tutkimatta jättämistä ja toissijaisesti vahvistusvaatimuksen hylkäämistä. Oikeuskirjallisuudessa (Jokela, Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu, 2012, s. 253) on todettu, että vahvistuskannetta ei oteta tutkittavaksi, ellei kantajalla ole riittävää oikeudellista intressiä vaaditusta vahvistamisesta. Tämä edellyttää, että kyseisestä oikeussuhteesta tai oikeudesta on olemassa oikeudellista epävarmuutta ja että kantaja kärsii haittaa vallitsevasta tilanteesta. Lisäksi väitetyn vahvistusintressin tulee olla ajankohtainen ja liittyä muutoin toteutettavissa olevaan oikeuteen, joka ei saa jäädä riippumaan jonkin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvan ehdon täyttymisestä. Markkinaoikeus katsoo, että Warner Music Finland Oy:n oikeussuojan tarve asiassa on tullut riittävällä tavalla ilmi ja se on käsillä myös vahvistusvaatimuksen materiaalinen kiistäminen huomioon ottaen.

5. Kantajan vaatimus perustuu keskeisesti siihen, että asiasta ei ole sovittu eikä asianosaisten välisellä yhteistyösopimuksella ole merkitystä asiassa. Vastaaja on ensisijaisesti vaatinut vahvistusvaatimuksen tutkimatta jättämistä sopimusoikeudellisena riita-asiana. Asiassa on siten ensiksi arvioitava markkinaoikeuden toimivaltaa asiassa. Jos kysymys on markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta, on esikysymyksenä arvioitava yhteistyösopimusta ja asianosaisten edeltäjien menettelyä äänitallenteita ja karaokevideoita tuotettaessa ja näiden perusteella sitä, miten oikeudet ovat tekijänoikeuslain perusteella määräytyneet ja onko vahvistusvaatimus hyväksyttävä.

2 Markkinaoikeuden toimivalta

2.1 Asiallisen toimivallan arvioinnin oikeudelliset lähtökohdat

6. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi tekijänoikeuslaissa. Lisäksi luvun 5 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi sen toimivaltaan kuuluvaksi säädetyn riita-asian yhteydessä tutkia myös muun riita-asian, jos kantaja nostaa kanteet samanaikaisesti samaa vastaajaa tai eri vastaajia vastaan ja kanteet johtuvat olennaisesti samasta perusteesta. Viimeksi mainitun pykälän 3 momentin perusteella, mitä kyseisen pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään, edellyttää kuitenkin, ettei asianosaisten oikeuspaikkasopimuksesta tai muun tuomioistuimen yksinomaisesta toimivallasta muuta johdu.

7. Tekijänoikeuslain 61 §:n 1 momentin mukaan tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.

8. Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 124/2012 vp s. 120) mukaan kaikki tekijänoikeuslakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään vastaisuudessa markkinaoikeudessa. Säännöksessä käytettävä ilmaisu "käsitellään" osoittaa, että markkinaoikeus on yksinomaisesti toimivaltainen käsittelemään lainkohdassa tarkoitetut asiat. Käytettävällä ilmaisulla "tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat" tarkoitetaan viitata kaikkiin asioihin, joissa vaaditaan tekijänoikeuslakiin perustuvaa seuraamusta tai joissa muutoin on kysymys mainittuun lakiin perustuvasta asiasta. Sen sijaan säännös ei tarkoita esimerkiksi asioita, joissa on kysymys puhtaasti sopimusoikeudellisesta riidasta, jossa ei edes väitetä loukatun tekijänoikeuslain säännöksiä.

9. Oikeuskirjallisuudessa (Harenko ym., Tekijänoikeus, 2016, s. 708) on todettu, että tuomioistuimen toimivallan määräytymisen kannalta ratkaisevaa on se, mihin kannevaatimukset perustuvat. Jos vaatimukset perustuvat tekijänoikeuslakiin, kanne kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Tällaista kannetta käsitellessään markkinaoikeus voi esikysymyksenä joutua tulkitsemaan sopimusta. Edelleen puheena olevassa teoksessa on tuotu esiin, että markkinaoikeuden yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvassa asiassa asiaosaiset eivät voi sopia, että tällaiset riidat ratkaistaan käräjäoikeudessa, koska käräjäoikeus ei ole toimivaltainen tuomioistuin.

10. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2008:75 (kohta 6) ilmenee, että silloista säännöstä osakeyhtiölain soveltamista koskevien riita-asioiden käsittelemisestä tietyissä käräjäoikeuksissa arvioitaessa asiallinen toimivalta määräytyi sen perusteella, tuliko asianosaisten vetoamat seikat huomioon ottaen kyseinen laki asiaa ratkaistaessa sovellettavaksi. Myös korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2014:102 (kohta 5) ilmenee, että yleisen tuomioistuimen ja kiinteistöntoimituksen asiallisen toimivallan arvioinnin kannalta merkitystä oli myös sillä, mihin vastaajat olivat asiassa vedonneet. Ratkaisuista ilmenee myös, että yksinomaisen tuomioistuimen asiallinen toimivalta on arvioitava viran puolesta.

11. Näin ollen tuomioistuimen toimivallan kannalta on arvioitava, minkä laatuisesta riidasta kanteen perusteet huomioon ottaen on kysymys. Tässä arvioinnissa merkitystä on erityisesti kannevaatimuksella ja kanteen keskeisillä perusteilla mutta myös toimivaltasääntelyn erityispiirteillä ja mahdollisesti kiistämisperusteilla. Tuomioistuimen tulee arvioida kysymys asiallisesta toimivallastaan viran puolesta.

2.2 Toimivallan arviointi tässä tapauksessa

12. Warner Music Finland Oy on vaatinut vahvistettavaksi, että sillä on oikeus käyttää liitteessä luetelluissa karaoketuotteissa olevaa musiikkia ja kyseisen musiikin sisältäviä äänitallenteita ja kyseisissä karaoketuotteissa olevia sanoituksia ilman Porski Oy:n suostumusta ja ilman tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta Porski Oy:lle.

13. Kannevaatimus on nimenomaisesti rajattu koskemaan suostumusta ja tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta. Vaatimuksessa on näin ollen kysymys vahvistettavaksi vaaditun oikeustilan arvioinnista tekijänoikeuslain perusteella.

14. Asiassa ei ole vaadittu tekijänoikeuslakiin perustuvaa seuraamusta eikä tekijänoikeuslain säännöksiä ole edes väitetty loukatun. Markkinaoikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 4 §:n perusteella lain esitöissä todetulla tavalla esimerkiksi puhtaasti sopimusoikeudellisia riita-asioita (HE 124/2012 vp s. 120). Näin ollen on vielä arvioitava sitä, onko kannevaatimuksen mukaisista oikeuksista sovittu ja tarvittaessa sitä, muodostaako tämä esteen asian tutkimiselle. Sen sijaan, jos mainituista oikeuksista ei ilmene sovitun, käsillä olevan vahvistusvaatimuksen tutkimiselle ei ole estettä.

15. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2005:92 (kohta 5) ilmenevällä tavalla tekijänoikeuslain esitöissä (Komiteanmietintö 1953:5, s. 63) on lähdetty siitä, että tekijänoikeuden luovutussopimusta olisi tulkittava ahtaasti eikä sopimuksen olisi katsottava sisältävän muuta kuin mitä siitä selvästi käy ilmi. Ratkaisun mukaan yleisestikin voidaan katsoa, että tekijänoikeudellisten kysymysten tulkinnassa ja niitä ratkaistaessa tekijän näkökulmalla on keskeinen merkitys, sillä lähtökohtaisesti hänellä on yksinomainen oikeus määrätä teoksestaan.

16. Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetusta ratkaisusta ilmenevä lähtökohta tekijänoikeudellisten kirjallisten sopimusten sanamuodon mukaisesta tulkinnasta käytännössä edellyttää, että tekijän- tai lähioikeuden määräytymisestä tai oikeuksien luovuttamisesta on lähtökohtaisesti sovittava nimenomaisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että nimenomaisen sopimisen puuttuminen viittaa siis siihen, ettei riidanalaisista oikeuksista ole sovittu.

17. Asiakirjatodisteista käy ilmi ja henkilötodistelussa on kerrottu olennaisilta osin yhdenmukaisesti siitä, miten asianosaisten tehtävät ovat jakautuneet. Oikeuksista sopimisen on väitetty käyvän välillisesti ilmi sopimuksesta, osapuolen välisestä toiminnasta tai muista seikoista. Asiassa onkin pitkälti kysymys kyseisten pääosin sinänsä riidattomien seikkojen oikeudellisesta arvioinnista.

18. Asianosaisten edeltäjien välisessä, kantajan ja vastaajan asiakirjatodisteina 1 olevassa yhteistyösopimuksessa on sovittu muun ohella yhteistuotantoon liittyvän sopimuksen laajuudesta, osapuolten välisestä työnjaosta ja tuotto-osuuden laskemisesta. Sopimus on sisältänyt myös option Fazer Musiikki Oy:n oikeudesta lunastaa tuotteet puoleen arvoon niiden omakustannushinnasta. Kyseisellä sopimuksella ei siten ole nimenomaisesti sovittu sopimuksen alaan kuuluvien tuotteiden tai karaoketuotteissa hyödynnettyjen osien tekijänoikeuksista tai lähioikeuksista taikka oikeuksien siirtymisestä.

19. LP on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että musiikin oikeuksista ei ole käyty keskustelua. Sopimuksen allekirjoittamisen aikaisilta henkilöiltä hän on kuullut, että "kaikki oli yhteistä" ja että erilaiset tehtävät sovittiin.LP on kertonut myös muun ohella yhteistyösopimuksen mukaisesta tuotantokustannuksiin osallistumisesta sekä vastaajan asiakirjatodisteeseen 2 merkittyjen tiliöintien merkinneen oikeuksien olleen jaettuja ja karaokevideoiden levyjen kansien merkintöjen osoittavan oikeuksien olleen yhteisiä.

20. TL on todistajana kertonut, että hän ei ole ollut tekemässä yhteistyösopimusta, mutta on osallistunut yhteisiin keskusteluihin. Hänen käsityksensä mukaan karaoketuotteet ovat olleet yhteisiä. Musiikki on ollut Warner Music Finland Oy:n ja kuva Porski Oy:n edeltäjien. Hän on ollut samassa käsityksessä alusta alkaen. TL on toisaalta myös kertonut, että hän ei osaa ottaa kantaa oikeuksiin ja että tuotonjakoperiaatteiden mukaan osuus tuotoista on tarkoittanut myös osuutta oikeuksista.

21. Myöskään esitetystä henkilötodistelusta ei käy nimenomaisesti ilmi, että käsillä olevista oikeuksista ja varsinkaan karaoketuotteissa hyödynnettyjen äänitteiden ja sanoituksien oikeuksista olisi sovittu. Asiassa on sen sijaan esitetty todistelua ja väitteitä lähinnä siitä, mitä sopimuksesta, tuotteiden merkinnöistä, tiliöinneistä tai asianosaisten aiemmasta toiminnasta olisi välillisesti pääteltävissä.

22. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisestä välillisestä todistelusta sinänsä käy ilmi, että asianosaiset vaikuttavat olleen yhteisymmärryksessä ainakin karaokelopputuotteiden oikeuksista siten, että ainakin jotkut oikeudet ovat olleet jollakin tavoin yhteisiä. Tämä ei silti sellaisenaan osoita sitä, että oikeuksien määräytymisestä tai siirtymisestä olisi sovittu, koska tämä on saattanut perustua yhteiseen käsitykseen oikeuksien määräytymisestä tekijänoikeuslain perusteella. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että oikeuksista olisi sovittu ainakaan äänitallenteiden tai sanoitusten osalta.

23. Markkinaoikeus katsoo, että kyseisestä sopimuksesta ja vastaavasta muusta todistelusta ei ole sellaisenaan pääteltävissä, että kannevaatimuksen mukaisista oikeuksista olisi sovittu tai että tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia olisi luovutettu.

24. Edellä todettu huomioon ottaen ja koska tekijän- tai lähioikeuden määräytymisestä tai oikeuksien luovuttamisesta ei ole ilmennyt asianosaisten kesken sovitun, kanteessa on kysymys tekijänoikeuslain 61 §:ssä tarkoitetulla tavalla tekijänoikeuslakiin perustuvasta riita-asiasta, jonka markkinaoikeus on oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 15 kohdan perusteella toimivaltainen käsittelemään.

25. Yhteistyösopimuksessa on todettu, että sopimusta koskevat mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan Helsingin raastuvanoikeudessa. Ottaen huomioon mitä edellä on todettu markkinaoikeuden yksinomaisesta toimivallasta tekijänoikeuslakiin perustuvissa riita-asioissa, yhteistyösopimuksen oikeuspaikkalauseke ei muuta edellä tehtyä arviointia markkinaoikeuden toimivallasta tässä asiassa.

3 Oikeuksien määräytyminen tekijänoikeuslain perusteella

3.1 Kysymyksenasettelu ja oikeudelliset lähtökohdat

26. Pääasiassa on ensiksi kysymys siitä, ovatko karaoketuotteet tekijänoikeuslain 6 §:ssä tarkoitettuja yhteisteoksia, joista tekijät voivat määrätä vain yhdessä. Jos kukin tekijä voi määrätä karaokevideoihin sisältyvästä omasta osuudestaan itsenäisesti, on arvioitava sitä, kenellä on tuottajan oikeus karaokevideoihin sisällytettyihin äänitallenteisiin. Vastaavasti sanoitusten osalta kysymys on siitä, onko sanoituksia koskeva käyttöoikeus myönnetty asianosaisille yhteisesti siten, että Warner Music Finland Oy ei voisi hyödyntää niitä itsenäisesti ja onko sanoituksia muutettu tekijänoikeuslain kannalta merkityksellisellä tavalla karaokevideoille sisällytettäessä.

27. Tekijänoikeuslain 1 §:n 1 momentin mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Pykälän 2 momentin mukaan kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa.

28. Tekijänoikeuslain 4 §:n 1 momentin mukaan sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.

29. Tekijänoikeuslain 6 §:n mukaan, jos kaksi tai useammat ovat yhdessä luoneet teoksen heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia, on tekijänoikeus heillä yhteisesti.

30. Tekijänoikeuslain 7 §:n 1 momentin mukaan tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin.

31. Tekijänoikeuslain 27 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus voidaan, 3 §:n säännöksistä johtuvin rajoituksin, luovuttaa kokonaan tai osittain. Lain 27 §:n 2 momentin mukaan kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Lain 28 §:n mukaan, ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle. Milloin oikeus kuuluu liikkeelle, sen saa luovuttaa yhdessä liikkeen tai sen osan kanssa; luovuttaja on kuitenkin edelleen vastuussa sopimuksen täyttämisestä.

32. Tekijänoikeuslain 46 §:n 1 momentin mukaan äänilevyä tai muuta laitetta, jolle on tallennettu ääntä, ei tuottajan suostumuksetta saa, ennen kuin 50 vuotta on kulunut tallentamisvuodesta, muun ohella siirtää laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa (kohta 1) tai levittää yleisön keskuuteen (kohta 4). Pykälän 3 momentin mukaan menettelyyn muun ohella sovelletaan, mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:ssä sekä 27 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Lain 46 §:n 4 momentin mukaan mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta 46 a §:ssä tarkoitettuun laitteeseen. Vastaavasti neljättä momenttia lukuun ottamatta tekijänoikeuslain 46 a §:ssä säädetään kuvatallenteen tuottajan suojasta.

3.2 Karaokevideoiden tekijänoikeudellinen luonne

33. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1956 II 76 käy ilmi, että operetin sävellys ja teksti olivat kumpikin kohdaltaan itsenäisiä teoksia. Kysymys oli siten yhteenliitetystä eikä yhteisteoksesta. Operetin tekstin tekijä ei ollut osallistunut sävellyksen luomiseen sillä tavoin, että häntä olisi voitu pitää myös operetin musiikin tekijänä yhdessä säveltäjän kanssa.

34. Oikeuskirjallisuudessa (Haarmann, Tekijänoikeus ja lähioikeudet, 2005, s. 104 ja 105) on tuotu esiin, että tekijänoikeuslain 6 §:n mukaan tekijänoikeus kuuluu yhteistekijöille yhteisesti. Säännös merkitsee muun muassa sitä, että teoksen hyväksikäyttöön on saatava kaikkien tekijöiden lupa. Sen sijaan yhteenliitetyistä teoksista on kysymys silloin, kun tekijöiden panokset kokonaisuudesta ovat toisistaan erotettavissa. Jokainen tekijöistä määrää omasta osuudestaan yksin, muista riippumatta. Esimerkkejä yhteenliitetyistä teoksista ovat operetti (KKO 1956 II 76), ooppera ja kirjallinen, kuvitettu teos. Yhteisteosta koskevaa tekijänoikeuslain 6 §:ää ei sovelleta näihin teoksiin.

35. Vastaavasti oikeuskirjallisuudessa (Harenko ym., Tekijänoikeus, 2016, s. 85) on todettu, että yhteisteoksesta erotetaan yhteenliitetty teos, joka on useamman kuin yhden tekijän työn tuloksena syntynyt teos, mutta jossa eri tekijöiden panokset muodostavat itsenäisiä teoksia, toisin kuin yhteisteoksessa. Esimerkkejä tällaisista yhteenliitetyistä teoksista ovat kuvitettu kirja, jossa kirjailijan ja kuvittajan osuudet voidaan erottaa, operetti, jossa on erotettavissa puhe-, tanssi- ja musiikkiosuudet, tai laulu, jossa säveltäjän ja sanoittajan osuudet ovat itsenäisiä.

36. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2003:11 on todettu, että rajanveto yhteisteoksen ja yhteenliitetyn teoksen välillä ei aina ole täysin selvä. Yhteisteos ja yhteenliitetty teos voivat olla lähelläkin toisiaan riippuen siitä, millä tavalla teos on syntynyt eli mikä on ollut teoksen luomisprosessi ja millä tavalla teokseen luomiseen osallistuneet henkilöt ovat teosta luodessaan työskennelleet. Merkitystä tässä rajanvedossa on myös sillä, ovatko teoksen luomiseen osallistuneiden henkilöiden panokset erotettavissa lopputuloksena olevasta teoskokonaisuudesta siten, että joku tai jotkut henkilöt voidaan selvästi osoittaa teoksen jonkin osan tai osuuden tekijöiksi. Jos teos on syntynyt useiden henkilöiden tiiviin vuorovaikutuksen tuloksena, tämä puoltaa teoksen katsomista tekijänoikeuslain 6 §:ssä tarkoitetuksi yhteisteokseksi.

37. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1995:9 erilaisia osuuksia sisältänyt kongressista tehty videotallenne sai suojaa elokuvateoksena, mutta yhtäältä käsikirjoittajana toimineen henkilön ja toisaalta ohjaajana, kuvaajana, kuvakäsikirjoituksen laatijana ja äänittäjänä toimineen henkilön panokset olivat erotettavissa ja kysymyksessä oli yhteenliitetty teos.

38. Käsillä olevaan asiaan liittyvässä yhteistyösopimuksessa on todettu työnjakoa koskevassa kohdassa, että yhteistyösopimuksen puitteissa karaoketuotteet valmistetaan yhteistyössä siten, että tuotteiden sisältämien ääniraitojen tekijänoikeudellinen ja muu hallinnointi sekä vastuu siitä kuuluu Fazer Musiikki Oy:lle. Kuvan ja tekstityksen käyttöön liittyvä vastuu on VIP Enterprises Ky:llä samoin kuin tekninen vastuu kuvan, musiikin ja tekstin liittämisestä yhteen. Fazer Musiikki Oy asettaa jokaiselle tuotteelle sen tuotantoa ja toteutusta valvovan tuotantopäällikön. Valmiiden karaoketuotteiden varastoinnista, markkinoinnista ja jakelusta sekä mainittuihin toimintoihin liittyvistä hallinnollisista tehtävistä vastaa Fazer Musiikki Oy oman organisaationsa puitteissa.

39. TL on kertonut, että kantaja on valinnut muun ohella musiikin ja tekotavan ja että vastaaja on vastannut elokuvasta sekä tekstin istuttamisesta ja kuvamateriaaliin yhdistämisestä. Valmistamisesta, myynnistä ja markkinoinnista on vastannut kantaja, mutta vastaaja on myös TV-ohjelmassa tutustuttanut yleisöä karaokeen.

40. TL on myös kertonut muun ohella, että karaoketuotanto aloitettiin 1990-luvun alussa ja hän on vastaavana tuottajana ja äänitetuottajana tuottanut kaikki Finnkaraoke-äänitteet. Hän on valinnut levyille tulevat kappaleet, hankkinut luvat, etsinyt sovittajan ja studion, hoitanut äänittäjän kanssa miksauksen, joka on yhdistetty stereonauhalle. Kuvilla ei ole ollut tässä vaiheessa roolia. Stereoäänitallenne on vastaavine teksteineen toimitettu Porski Oy:n edeltäjälle. Porski Oy:n edeltäjä on lisännyt tähän kuvan ja yhdistänyt musiikin ja valokuvista peräisin olevan kuvituksen master-nauhalle, jonka jälkeen TL on tarkistanut ja hyväksynyt tuotteen valmistettavaksi. DAT-tuotantonauhat on sen jälkeen palautettu kantajalle. TL on myös sopinut ja hyväksynyt laskut musiikin tekemisestä.

41. TL on lisäksi kertonut, että musiikki sovitettiin uudelleen alkuperäisten taustojen huonolaatuisuudesta johtuen ja se oli myös taloudellinen ratkaisu alkuperäisiin sovituksiin liittyvien esittäjien oikeuksien vuoksi. Uudelleen sovittaminen tehtiin Finnkaraokea varten, mutta sillä ei suljettu pois käyttöä muuhun. Sovitus tehtiin mahdollisimman paljon yleisintä sovitusta muistuttavaksi. Kuva on ennemmin viihdettä, mutta tekstin maalaus on tärkeää karaokelaulajaa varten ja maalaaminen oli aiemmin tarkkaa käsityötä, mutta nykyisin sen tekee tietokone.

42. LP on kertonut, että tekstin maalaus on saumattomasti sovitettu musiikin etenemiseen ja se helpottaa rytmissä pysymistä. JP on sovittanut alkuperäiset sävellysteokset uudelleen Finnkaraoke-yhteistuotantoa varten. Lasku sovituksesta on maksettu puoliksi.

43. JP on todistajana kertonut, että levy-yhtiöltä TL antoi toimeksiannon karaoketuotteiden musiikkitaustojen tekemiseen. Hänen toimenkuvaansa kuului nuotinnos, studiosoitanta ja muusikoiden tilaaminen. Hän ei ollut tietoinen siitä, miksi kappaleet soitettiin uudestaan. TL toimi tuottajana ja JP:n lähimpänä esimiehenä. TL jäi sovitusosuuden jälkeen vielä huolehtimaan miksauksesta. Sovituksessa ei otettu erikseen huomioon karaokelopputuotetta.

44. Markkinaoikeus toteaa, että TL:n kertomuksen mukaan karaokevideoissa on käytetty kuvituksena valokuvia. LP on kertonut muun ohella, että kuvien uudistamisesta keskusteltiin, mutta siihen ei kuitenkaan ryhdytty, koska siitä olisi jouduttu maksamaan uusi synkronointimaksu. Still-kuvalla uudelleen tuottaminen olisi ollut mahdollista ilman synkronointimaksua, liikkuvalla kuvalla ei. Tästä on pääteltävissä, että videoissa on käytetty useita kuvia tai liikkuvaa kuvaa. Muuta todistelua karaokevideoiden kuvituksesta ei ole esitetty. Videot ovat myös sisältäneet taustamusiikkiäänitteen sekä sanoitukset, johon on toteutettu musiikin etenemistä osoittava tekstin maalaus. Markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että tekstin maalaus on sovitettu musiikin etenemiseen.

45. Markkinaoikeus katsoo niin ikään näytetyksi, että karaoketuotteiden tuotanto on ollut vaiheittaista ja karaokevideoiden tekemiseen osallistuneiden henkilöiden panokset kokonaisuudesta ovat toisistaan selvästi erotettavissa. Karaokevideot eivät ole syntyneet asianosaisten kesken eri henkilöiden tiiviin vuorovaikutuksen tuloksena. Näin ollen asiassa on jäänyt näyttämättä, että karaokevideoissa olisi ollut kysymys sellaisesta yhteisteoksesta, josta tekijät voisivat määrätä vain yhdessä. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen arvioida sitä, ylittävätkö karaokevideot sellaisenaan niin sanotun teoskynnyksen tai miten niiden oikeudet muutoin määräytyvät. Siten Porski Oy:llä ei ole karaokevideoiden mahdollisten oikeuksien perusteella tekijänoikeuslakiin perustuvaa oikeutta määrätä tai saada korvausta karaokevideoihin sisältyvien äänitallenteiden tai sanoitusten käytöstä.

3.3 Oikeudet karaokevideoilla oleviin äänitallenteisiin ja sanoituksiin

46. Asiassa on vielä arvioitava, kenelle äänitallenteiden tuottajan oikeudet kuuluvat, millainen sanoitusten käyttöoikeus on ollut sekä onko äänitallenteita tai sanoituksia muutettu karaoketuotteisiin sisällytettäessä sellaisella tavalla, jolla olisi merkitystä oikeuksien määräytymiseen.

47. Esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SopS 56/1983) voimaansaattamisesta annetulla asetuksella on saatettu voimaan mainittu sopimus, jonka 3 artiklan c-kohdan mukaan äänitteiden valmistajalla tarkoitetaan fyysistä tai juridista henkilöä, joka ensimmäisenä tallentaa esityksen äänen tai muita ääniä.

48. Oikeuskirjallisuudessa (Harenko ym., Tekijänoikeus, 2016, s. 449) on viitaten edellä mainittuun yleissopimukseen tuotu esiin, että tämän mukaisesti vain se, joka vastaa ensimmäisestä tallentamisesta, voi saada hyväkseen tekijänoikeuslain 46 §:n mukaisen oikeuden. Alkuperäisestä tallenteesta myöhemmin tehtävien kopioiden tai esimerkiksi analogisesta alkuperäisestä digitoitujen äänitteiden valmistajat eivät voi olla alkuperäisiä tuottajia. Heille voi luonnollisesti siirtyä sopimusteitse lain 46 §:n mukaisia oikeuksia alkuperäiseltä tuottajalta. Tuottajasta käytettiin vuoden 1961 lain esitöissä ja aina vuoden 1995 lainmuutokseen asti nimitystä "valmistaja". Tästä huolimatta tuottaja ei ole teknisen tai mekaanisen valmistustyön tekijä tai varsinainen "äänittäjä". Tuottajana pidetään sitä, joka kantaa taloudellisen ja toiminnallisen vastuun äänitteen tuottamisesta.

49. Kantajan asiakirjatodisteessa 2 ja vastaajan asiakirjatodisteessa 3 on esitetty karaokevideoiden levyjen kansia, joissa on merkitty "℗ & ©" tai yhdessä tapauksessa "© & ℗" sekä kantajan ja vastaajan edeltäjäyhtiöt kauttaviivalla erotettuina. LP on kertonut, että kannet on tehnyt Fazer Musiikki Oy ja merkinnät osoittavat oikeuksien olevan yhteisiä. Merkinnällä ℗ on tarkoitettu levyllä ollutta musiikkia. TL on kertonut, että merkintä ℗ tarkoittaa äänitteen omistajaa ja että kokoelma on ollut yhteinen tuote.

50. Oikeuskirjallisuudessa (Harenko ym., Tekijänoikeus, 2016, s. 86) on todettu, että tekijänoikeuslain 7 §:ssä tarkoitettu tekijäolettaman mukainen tieto tekijästä ei osoita teoksen taloudellisten oikeuksien todellista oikeudenhaltijaa eli sitä, kuka viime kädessä voi antaa luvan teoksen hyödyntämiseen. Tämä johtuu siitä, että tekijäolettamalla ei ole oikeuksia luovaa vaikutusta.

51. Edellä todetulla tavalla karaokevideoiden kansissa on mainittu oikeudenhaltijoina molemmat asianosaiset kauttaviivalla erotettuina ja kyseisiä oikeuksia tai niiden jakautumista tarkemmin yksilöimättä. Markkinaoikeus katsoo, että kyseisillä merkinnöillä ei ole sellaisenaan ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa sitä, ketä tai keitä on pidettävä tekijänä tai oikeudenhaltijana eikä niistä ole muutenkaan sellaisenaan pääteltävissä, että kyseisiin kuvatallenteisiin sisältyvien äänitallenteiden tuottajan oikeudet kuuluisivat asianosaisille yhteisesti.

52. LP on kertonut myös, että levyjen laitonta kopiointia koskevissa asioissa Esittävien Taiteilijoiden ja Äänitteiden Tuottajien Tekijänoikeusyhdistys Gramex ry on edustanut Porski Oy:tä, eikä tällöin ole esitetty, että Porski Oy:llä ei olisi ollut oikeuksia. Markkinaoikeus toteaa, että karaoketuotteiden tekijänoikeuslain 7 §:n 1 momentin mukaiseen tekijäolettamaan perustuvalla asemalla esittää vaatimuksia oikeudenloukkausten johdosta ei myöskään ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa sitä, kenelle karaoketuotteeseen sisältyvän äänitallenteen tuottajan oikeudet todellisuudessa kuuluvat.

53. Yhteistyösopimuksen karaoketuotteiden tuotto-osuuden laskemista koskevassa kohdassa on todettu, että tuotteiden voitto-osuus lasketaan siten, että myyntituotoista vähennetään tuotteiden tuotanto- ja markkinointikulut sekä muun mahdolliset eritellyt kulut. Tuotantokuluiksi laskettavat erät ovat muun ohella "masternauhan valmistus/hankintakulut", "editointi", "royaltyt" ja "copyright". Tuotonjakoperiaatteet ovat "kun kuva, teksti ja musiikki liittyvät yhteen (CDV, VHS): osuudet FM 50 % / VIP 50 %" ja "kun musiikki ja teksti ilman kuvaa (CD): osuudet FM 100 % / VIP 0 %". Lisäksi sopimuksessa on viimeksi mainitun jälkeen todettu, että tällaisen tuotteen nettotuotosta huomioidaan tuotteen myyntiosuuden verran tuotonjakotilitykseen.

54. Markkinaoikeus katsoo, että Porski Oy tai sen edeltäjä ei ole osallistunut karaokea varten tuotettujen äänitallenteiden tuottamiseen muutoin kuin välillisesti tuoton ja kustannusten jakoa koskevan yhteistyösopimuksen kautta. Warner Music Finland Oy:n edeltäjä on kantanut ensisijaisen taloudellisen ja toiminnallisen vastuun äänitteen tuottamisesta, ja sen on katsottava olleen se, joka on ensimmäisenä tallentanut esityksen äänen. Asiassa esitetyn todistelun perusteella äänitallenteita ei ole näytetty merkityksellisellä tavalla muutetun niitä karaokevideoiden taustaäänitteiksi siirrettäessä. Näin ollen Porski Oy:llä ei ole äänitallenteen tuottajan oikeutta karaoketaustoja varten tehtyihin äänitallenteisiin eikä karaoketuotteisiin sisältyviin äänitallenteisiin.

55. Kantaja on myös vaatinut vahvistettavaksi, että sillä on oikeus käyttää karaoketuotteissa olevia sanoituksia. Porski Oy on esittänyt, että karaokekappaleiden tekstiin on lisätty laulettavia vokaaleja ja muita äänteitä, joita ei ole ollut alkuperäisessä sanoituksessa.

56. Kantajan asiakirjatodisteissa 3–5 on esitetty esimerkkejä Fazer Musiikki Oy:n pyynnöistä saada käyttää kappaleita ja erityisesti niiden sanoituksia karaokevideoissa sekä vastauksista pyyntöihin. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisistä asiakirjatodisteista tai muustakaan todistelusta ei ole pääteltävissä, että käyttöoikeus olisi luovutettu yksinomaan Porski Oy:lle tai asianosaisille sellaisella ehdolla, että sanoituksia voidaan käyttää vain yhteisesti. Näin ollen Porski Oy:llä ei ole sanoituksen käyttöoikeuden luovuttamiseen liittyvää tekijänoikeuslaista johtuvaa perustetta kieltää Warner Music Finland Oy:tä käyttämästä sanoituksia muissa yhteyksissä tai saada korvausta tästä.

57. Markkinaoikeus toteaa, että karaokekappeleiden tekstiin tehdyistä muutoksista ei ole esitetty todistelua ja asiassa on jäänyt näyttämättä, että mahdollisissa Porski Oy:n tekemissä sanoitusten muutoksissa olisi ollut kysymys vähäistä merkittävämmästä tekijänoikeuslain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta muunnelmasta, joka olisi joka tapauksessa edellyttänyt tekijän suostumusta. Näin ollen Warner Music Finland Oy:n käyttö ei edellytä Porski Oy:n suostumusta eikä oikeuta tekijänoikeuslakiin perustuvaan korvaukseen sanoitusten käytöstä.

58. Näin ollen edellä todetuilla perusteilla kantajan vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.

4 Oikeudenkäyntikulut

59. Warner Music Finland Oy on voittanut asian. Se on vaatinut, että Porski Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 2.500 eurolla ja palkkion osalta 40.096,25 eurolla eli yhteensä 42.596,25 eurolla viivästyskorkoineen.

60. Häviönsä varalta Porski Oy on vaatinut, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, koska asiassa ei ole ollut riitaa ennen asian vireille tuloa. Porski Oy:llä ei ole ollut huomautettavaa Warner Music Finland Oy:n vaatimien kulujen määrän osalta. Porski Oy on paljoksunut vaaditun palkkion määrää siltä osin kuin se ylittää sen 23,5 tunnin työmäärään ja 300 euron tuntikorvaukseen perustuvan palkkion määrän 7.050 euroa. Warner Music Finland Oy:n vaatimus on kohtuuton, koska pääosin toimenpiteet eivät ole olleet tarpeellisia. Toimenpiteiden määrä on ollut viisinkertainen vastaajan toimenpiteiden määrään verrattuna. Asiamiehen kokemuksen tulee vähentää käytettävää aikaa ja asian tutkimista koskevia toimenpiteitä on ollut tarpeettoman paljon.

61. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Luvun 4 §:n 1 momentin mukaan, jos voittanut asianosainen on aloittanut oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka muutoin tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin, hän on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, jollei asiassa ilmenneisiin seikkoihin nähden ole aihetta määrätä, että kumpikin asianosainen saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

62. Warner Music Finland Oy:n mukaan vahvistusvaatimuksen esittäminen on ollut tarpeellista, koska Porski Oy on markkinaoikeudessa johdonmukaisesti alusta alkaen vaatinut sen tutkimatta jättämistä ja toissijaisesti hylkäämistä kiistämällä vaatimuksen. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole kysymys oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tarpeettomasta oikeudenkäynnistä eikä Porski Oy ole esittänyt muutakaan perustetta sille, että asianosaiset olisi määrättävä pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

63. Markkinaoikeus toteaa, että asia on ollut lähtökohdiltaan varsin selväpiirteinen eikä se ole edellyttänyt laajan todistelun esittämistä. Asian laatuun nähden Warner Music Finland Oy:n vaatimaa palkkiota yhteensä 117,75 tunnista toimenpiteitä on pidettävä varsin suurena, varsinkin kun asiamiestyön keskimääräinen tuntihinta on ollut noin 340 euroa. Toisaalta Warner Music Finland Oy:lle on katsottava aiheutuneen toimenpiteitä erityisesti vastaajan esittämien prosessuaalisten väitteiden vuoksi. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus arvioi puheena olevan kantajan palkkion osalta tarpeellisista toimenpiteistä johtuvaksi kohtuulliseksi määräksi 20.000 euroa, jonka lisäksi vastaajan on korvattava kantajan kuluja vaaditut 2.500 euroa.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus vahvistaa, että Warner Music Finland Oy:llä on oikeus käyttää tämän tuomion liitteessä luetelluissa karaoketuotteissa olevaa musiikkia ja kyseisen musiikin sisältäviä äänitallenteita ja kyseisissä karaoketuotteissa olevia sanoituksia ilman Porski Oy:n suostumusta ja ilman tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausvelvollisuutta Porski Oy:lle.

Markkinaoikeus velvoittaa Porski Oy:n korvaamaan Warner Music Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 2.500 eurolla ja palkkion osalta 20.000 eurolla eli yhteensä 22.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.5.2017.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Pekka Savola.

LIITE Luettelo karaoketuotteista

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen

 
Julkaistu 27.3.2017