MAO:641/16

ASIAN TAUSTA

Kantajista Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftille on 1.4.1996 tehdyn hakemuksen perusteella 23.3.1999 rekisteröity EU-tavaramerkki numero 000091884 BMW (kuvio), ja 1.10.1999 tehdyn hakemuksen perusteella sille on 31.5.2001 rekisteröity Suomessa kansainvälinen tavaramerkki numero 727906 MINI (kuvio), jonka etuoikeuspäivä on 2.6.1999. Molemmat näistä rekisteröinneistä kattavat muun ohessa ajoneuvot luokassa 12 sekä ajoneuvojen ja moottorien sekä niiden osien huollon ja korjauksen ja moottoriajoneuvojen puhdistuksen ja asennuspalvelut luokassa 37.

Kantajista Rolls-Royce Motor Cars Limitedille on 2.10.2003 tehdyn hakemuksen perusteella 31.3.2005 rekisteröity EU-tavaramerkki numero 003384039 Rolls Royce (kuvio). Tämä rekisteröinti kattaa ajoneuvot ja niiden osat luokassa 12.

Vastaaja A on harjoittanut autojen huoltoon ja korjaamiseen suuntautuvaa elinkeinotoimintaa toiminimellä Paname ajalla 16.2.2015–15.1.2016. A:n yrityksen verkkosivuilla nimeltään Paname Garage on ilman lupaa käytetty kantajayhtiöiden edellä mainittuja tavaramerkkejä vastaavia logoja. Verkkotunnus paname-garage on myönnetty A:lle 18.2.2015.

KANNE

Vaatimukset

Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft ja Rolls-Royce Motor Cars Limited ovat kumpikin kohdaltaan vaatineet, että markkinaoikeus

1. a) vahvistaa tavaramerkkilain nojalla A:n toiminimensä kotisivulla internetosoitteessa http://www.paname-garage.fi/#x-content-band-3 käyttämien tavaramerkkien "BMW" ja "MINI" loukkaavan Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftin EU-tavaramerkkiä numero 000091884 BMW (kuvio) ja kansainvälistä tavaramerkkiä numero 727906 MINI (kuvio);

b) vahvistaa tavaramerkkilain nojalla A:n toiminimensä kotisivulla internetosoitteessa http://www.paname-garage.fi/#x-content-band-3 käyttämän tavaramerkin "RR" loukkaavan Rolls-Royce Motor Cars Limitedin EU-tavaramerkki numero 003384039 Rolls Royce (kuvio);

2. a) kieltää A:ta tavaramerkkilain nojalla toistamasta kantaja Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftin kohdassa 1.a mainittujen tavaramerkkioikeuksien loukkausta;

b) kieltää A:ta tavaramerkkilain nojalla toistamasta kantaja Rolls-Royce Motor Cars Limitedin kohdassa 1.b mainitun tavaramerkkioikeuden loukkausta;

3. a) velvoittaa A:n suorittamaan kantaja Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftille sen tavaramerkkioikeuksia loukkaavien merkkien käytöstä kohtuullisena hyvityksenä 4.200 euroa ja aiheutettuna vahinkona 2.000 euroa, molemmat määrät laillisine korkoineen 30 päivän kuluttua tuomion antamisesta;

b) velvoittaa A:n suorittamaan kantaja Rolls-Royce Motor Cars Limitedille sen tavaramerkkioikeutta loukkaavan merkin käytöstä kohtuullisena hyvityksenä 2.100 euroa ja aiheutettuna vahinkona 1.000 euroa, molemmat määrät laillisine korkoineen 30 päivän kuluttua tuomion antamisesta.

Vielä kantajat ovat kumpikin kohdaltaan vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut kummankin osalta erikseen 3.974 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

A on harjoittanut elinkeinotoimintaa myymällä autoja ja autojen huoltopalveluita toiminimellä Paname. A:n yrityksen verkkosivuilla on ilman lupaa käytetty kantajien edellä vaatimuksissa yksilöityjä tavaramerkkejä vastaavia logoja loukaten kantajien tavaramerkkioikeuksia. Tässä käytössä on ollut kysymys tavaramerkkien käytöstä paitsi palveluiden myös tavaroiden tunnuksena, koska huollossa tarvitaan varaosia. Kantajien kuviomerkkien käyttö on antanut vaikutelman siitä, että A:n yritys kuuluu kantajien jakeluverkostoon.

Kantajat ovat kieltäneet A:ta käyttämästä niiden tavaramerkkejä 24.4.2015 päivätyllä kieltokirjeellä. Tämän jälkeen kantajat ovat toistuvasti yrittäneet saavuttaa A:n kanssa sovinnollista ratkaisua yli kuuden kuukauden ajan ensin 18.5.2015 päivätyllä kirjeellä sekä sen jälkeen 1.10.2015 ja 10.11.2015 lähetetyillä sähköpostiviesteillä. Vaikka A on poistanut kantajien tavaramerkkejä loukkaavat tunnukset yrityksensä verkkosivuilta pian kantajien ensimmäisen vaatimuksen jälkeen, A ei ole myöntänyt tavaramerkkien loukkausta tapahtuneeksi eikä vahvistanut pidättäytyvänsä toistamasta loukkausta eikä maksanut vaadittua 500 euron korvausta. Todetun vuoksi kantajat ovat nostaneet asiassa kanteen markkinaoikeudessa.

A:n menettely on loukannut kantajien tavaramerkkioikeuksia. Menettely on ollut vähintäänkin huolimatonta, koska A ei ole etukäteen selvittänyt menettelynsä laillisuutta, eikä antanut kantajille mahdollisuutta etukäteen arvioida niiden merkkien käyttöä A:n elinkeinotoiminnassa. Loukkauksen johdosta kohtuullisen hyvityksen määrä on fiktiivisen lisenssin perusteella arvioituna 700 euroa kuukaudessa kutakin kolmea tavaramerkkiä kohden kolmelta kuukaudelta. A:n menettely on myös ollut omiaan vesittämään kantajien tavaramerkkejä, mistä on aiheutunut kutakin tavaramerkkiä kohden 1.000 euron vahinko tavaramerkkien goodwill-arvon alentumisen vuoksi.

VASTAUS

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Perusteet

A:n yrityksen verkkosivuilla esitetyt kuvat kantajien tavaramerkeistä ovat olleet luonteeltaan osa suurempaa verkkosivustolla käytettävää sivuston kuvituskuvaa. Siinä on esitetty suuri määrä myös muita yleisiä automerkkejä, joiden tarkoituksena ei ole ollut tavaroiden ja palveluiden myynnissä tai markkinoinnissa tapahtuva tavaramerkkilain vastainen käyttö, vaan kuvioiden pääasiallinen funktio on ollut verkkosivujen ulkoasun parantaminen. Verkkosivujen perusteella ei ole syntynyt käsitystä, että A:n yritys kuuluisi kantajien jakeluverkostoon. Mitään taloudellista hyötyä tai vastaavaa merkkien käytöllä ei ole haettu eikä saatu.

A oli teettänyt verkkosivut ulkopuolisella toimijalla siten, ettei hän ollut antanut mitään tarkempia niitä koskevia toimiohjeita. Bannerit, joiden osana myös kantajien merkit olivat esiintyneet, oli tehty verkkosivujen toimittajan toimesta A:n elinkeinotoiminnan teemaan soveltuvana kuvituksena.

Tavaramerkkisääntelyn pääasiallinen funktio on tavaroiden sekaannusvaaraan välttäminen. A ei ole koskaan toiminut eikä hänen edes väitetä toimineen siten, että hän olisi myynyt joitakin tavaroita tai palveluita muun alkuperän omaavina paikkansapitämättömästi. Minkäänlaista sekaannusvaaraa tavaroiden ja palveluiden alkuperästä ei siten ole voinut syntyä. Vaikka merkkiä käytettäisiin elinkeinotoiminnassa, mutta ei kuitenkaan tavaroiden tunnuksena, käyttö jää merkin haltijan yksinoikeuden ulkopuolelle.

A:n yritys oli ollut toiminnassa alle vuoden ja se harjoitti hyvin pienimuotoista autojen huolto- ja korjaamotoimintaa. Yhtään BMW-, Mini- tai Rolls Royce -merkkistä autoa yrityksellä ei ollut ollut huollettavana tai korjattavana, eikä yritys ollut harjoittanut lainkaan autojen varaosamyyntiä. EU-tavaramerkki numero 003384039 Rolls Royce (kuvio) ei edes koske palveluja vaan ainoastaan tavaroita luokassa 12. Näistäkään syistä A ei ole voinut loukata kantajien tavaramerkkejä.

Joka tapauksessa vaadittu kielto on myös tarpeeton, koska kantajien merkit olivat A:n yrityksen verkkosivuilla vain alle kolmen kuukauden ajan ja A oli poistanut ne heti saatuaan tiedon kantajien vaatimuksista. Lisäksi A:lla ei ole aikomustakaan ylipäätään aloittaa uudelleen vastaavaa elinkeinotoimintaa.

Hyvitysvaatimus on määrältään liiallinen, ja hyvityksen määrää arvioitaessa on otettava huomioon loukkauksen vähäinen kesto alle kolme kuukautta ja A:n yrityksen vähäinen liikevaihto sekä se, että yhtään BMW-, Mini- tai Rolls Royce -merkkistä autoa ei tuona aikana huollettu tai korjattu A:n yrityksessä. A:lle ei ole ollut mitään taloudellista hyötyä merkkien käytöstä.

Vahingonkorvausvaatimus tulee hylätä myös siitä syystä, ettei A ole menetellyt tahallisesti tai huolimattomasti, mihin viittaa se, että verkkosivujen kuvituksessa käytetty banneri on ollut ulkopuolisen toimijan tekemä. A ei ole tiennyt eikä hänen olisi edes tullut näissä olosuhteissa tietää, että kyseinen toiminta olisi saattanut olla tavaramerkkejä loukkaavaa. Myös vahingonkorvauksen edellyttämä syy-yhteyden olemassaolo on jäänyt näyttämättä. Kantajien merkkien alle kolmen kuukauden käyttö ei ole voinut aiheuttaa väitettyä goodwill-arvon alentumista.

Asianosaisten välillä ei ole käyty mitään todellisia sovintoneuvotteluja, vaan kantajat ovat esittäneet vain painostuksenomaisia vaatimuksia ja tehneet sopimukseen sitouttamisyrityksiä. Sopimus olisi sisältänyt muun muassa vaatimuksen syyllisyyden myöntämiseksi ja 20.000 euron vähimmäissopimussakon. A ei olisi mitenkään pystynyt välttämään nyt käsillä olevaa oikeudenkäyntiä. Todettu huomioon ottaen siinäkään tapauksessa, että kantajien vaatimukset menestyisivät markkinaoikeudessa, A:ta ei tule velvoittaa suorittamaan kantajien oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat myös 2.500 euroa ylittäviltä osin määrältään liialliset. Lisäksi A:n oikeudenkäyntikuluvastuu olisi kohtuuton.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Kantajat

1. A:n yrityksen Paname Garage verkkosivuilta otetut kuvakaappaukset, jotka on esitetty A:n yritykselle osoitetussa 24.4.2015 päivätyssä kieltokirjeessä

Vastaaja

1. A:ta koskeva verotuspäätös vuodelta 2015

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian arvioinnin lähtökohdat

1. Asiassa on kysymys siitä, onko A harjoittaessaan Suomessa autojen huoltoa ja korjaamista koskevaa elinkeinotoimintaa toiminimellä Paname loukannut kantajayhtiöiden edellä asian taustassa todettuja rekisteröityjä kuviotavaramerkkejä. Lisäksi asiassa on kysymys väitettyyn loukkaukseen perustuvasta velvollisuudesta maksaa hyvitystä ja vahingonkorvausta.

2. Loukkaavaksi väitetty menettely on toteutettu A:n yrityksen verkkosivuilla nimeltään Paname Garage. Riidattoman selvityksen perusteella verkkosivuilla on ollut esitettynä sivujen kuvituksena monien automerkkien logoja, muun ohessa kanteen perustaksi esitettyjä kantajayhtiöiden rekisteröityjä kuviotavaramerkkejä. Loukkaavaksi väitetty menettely on kestänyt keväällä 2015 noin kolmen kuukauden ajan, ja se on päättynyt kantajayhtiöiden vaadittua, että niiden tavaramerkkien hyödyntäminen on lopetettava vastaajan elinkeinotoiminnassa.

Sovellettavista säännöksistä

3. Tavaramerkkilain 42 §:n 1 momentin mukaan mainittuun lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa. Sanotun pykälän 2 momentista johtuu, että markkinaoikeus toimii myös Euroopan unionin tavaramerkkituomioistuimena.

4. Asiassa on kanteen perusteeksi vedottu sekä kansalliseen tavaramerkkirekisteröintiin että unionin tavaramerkkirekisteröinteihin, joten asiassa tulevat sovellettaviksi sekä kansallinen että unionin tavaramerkkilainlainsäädäntö. Loukkaavaksi väitettyä menettelyä arvioidaan loukkauksen tekohetkellä voimassa olleiden säännösten perusteella. Mikäli asiassa tulee harkittavaksi vaadittujen kieltojen määrääminen, määräämisen edellytyksenä on, että loukkaavaksi katsottu menettely on kiellettyä myös nyt voimassa olevien säännösten perusteella.

5. Ottaen huomioon tavaramerkkilainsäädäntöä koskeva harmonisointi kansallisia säännöksiä on pyrittävä tulkitsemaan samalla tavoin kuin Euroopan unionin säännöksiä.

Väitetyn tavaramerkkiloukkauksen arviointi

6. Kansallisesti rekisteröidyn tavaramerkin osalta sovellettavan tavaramerkkilain 4 §:n 1 momentin (56/2000) mukaan oikeus tavaran tunnusmerkkiin sisältää sen, että elinkeinotoiminnassa kukaan muu kuin merkin haltija ei saa tavaroittensa tunnuksena käyttää siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa tai sen päällyksessä, mainonnassa tai liikeasiakirjassa tai muulla tavalla, siihen luettuna myös suullinen käyttäminen. Lain 6 §:n 1 momentin (996/1983) mukaan tunnusmerkkien katsotaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja. Lain 1 §:n 3 momentin (39/1993) mukaan, mitä tässä laissa säädetään tavaroista, on vastaavasti voimassa palveluista.

7. EU-tavaramerkkien osalta sovellettavan yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (yhteisön tavaramerkkiasetus), sellaisena kuin se oli voimassa ennen 23.3.2016, 9 artiklan 1 kohdan mukaan rekisteröidyn tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus tavaramerkkiin. Mainitun kohdan b alakohdan mukaan tavaramerkin haltijalla on oikeus kieltää muita ilman hänen suostumustaan käyttämästä elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin yhteisön tavaramerkki ja sen vuoksi, että merkki ja yhteisön tavaramerkki tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran. Sekaannusvaara sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

8. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan merkkien välillä on sekaannusvaara, jos kohdeyleisö saattaa erehtyä kyseisten tavaroiden tai palvelujen alkuperästä eli luulla, että aikaisemman tavaramerkin kattamat ja myöhemmällä tavaramerkillä markkinoidut tavarat tai palvelut ovat peräisin samasta yrityksestä tai toisiinsa taloudellisesti liittyvistä yrityksistä. (ks. esim. tuomio Canon Kabushiki Kaisha v. Metro-Goldwyn-Mayer, C-39/97, EU:C:1998:442, 26 ja 29 kohta sekä tuomio Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/92, EU:C:1999:323, 17 kohta).

9. Tavaramerkin haltijalla ei ole oikeutta kieltää toista käyttämästä tavaramerkkiään, jos toinen ilmoittaa yleisölle korjaavansa ja huoltavansa tavaramerkin haltijan markkinoille saattamia tavaroita tai olevansa erikoistunut tällaisten tavaroiden korjaukseen ja huoltoon tai olevansa niiden asiantuntija, ellei tavaramerkkiä käytetä sillä tavoin, että sen perusteella voi syntyä mielikuva siitä, että toisen yrityksen ja tavaramerkin haltijan välillä on liikesuhde ja erityisesti että jälleenmyyjäyritys kuuluu tavaramerkin haltijan jakeluverkostoon tai että näiden kahden yrityksen välillä on erityinen suhde. (ks. tuomio BMW, C-63/97, EU:C:1999:82, 64 kohta).

10. Oikeuskirjallisuudessa (Pihlajarinne, Toisen tavaramerkin sallittu käyttö, 2010, s. 185–186 ja 191–192) esitetyn perusteella vain poikkeuksellisesti esiintyy tilanteita, jolloin toisen kuvio- tai yhdistelmämerkin käyttäminen on tarpeen ja sallittua.

11. A:n yritys on huoltanut ja korjannut ajoneuvoja. Tällaiseen palveluun kuuluu myös erilaisten varaosien eli tavaroiden käyttö. Kun A:n elinkeinotoiminta on siis kattanut myös tavaroiden käyttöä, kyseinen toiminta on koskenut myös vain tavaraluokassa 12 rekisteröidyn EU-tavaramerkin numero 003384039 Rolls Royce (kuvio) kanssa samoja ajoneuvojen osia käsittäviä tavaroita. Selvää on, että A:n elinkeinotoiminta on koskenut myös palveluluokassa 37 rekisteröidyn EU-tavaramerkin numero 000091884 BMW (kuvio) ja Suomessa rekisteröidyn kansainvälisen tavaramerkin numero 727906 MINI (kuvio) kanssa samoja ajoneuvojen huoltoa ja korjausta käsittäviä palveluja.

12. Selvää on myös se, että A:n yrityksen verkkosivuilla käytetyissä BMW-, Mini- ja Rolls Royce -logoissa on ollut kysymys kantajayhtiöiden kuviotavaramerkeistä, eikä siis kyseisten nimien neuraalista sanallisesta ilmaisemisesta.

13. Markkinaoikeus katsoo, että A:n yrityksen verkkosivuilla toteutetun kantajayhtiöiden kuviotavaramerkkien käytön perusteella on voinut syntyä mielikuva siitä, että A:n yrityksen ja kantajayhtiöiden välillä on jonkinlainen liikesuhde ja että A:n yritys kuuluu kantajayhtiöiden jakeluverkostoon, vaikka verkkosivuilla ei näin ole nimenomaisesti todettukaan. Asiaa ei ole perusteita arvioida toisin siitäkään syystä, että puheena olevilla verkkosivuilla on ollut kuvattuna myös muiden automerkkien logoja. A:n yrityksen verkkosivuilla toteutettu kantajayhtiöiden kuviotavaramerkkien käyttäminen on siten loukannut kantajayhtiöiden tavaramerkkejä.

Vahvistus- ja kieltoseuraamukset

14. A:n mukaan kieltojen määrääminen on tarpeetonta, koska kantajayhtiöiden tavaramerkit olivat A:n yrityksen verkkosivuilla vain alle kolmen kuukauden ajan ja koska A oli poistanut ne heti saatuaan tiedon kantajayhtiöiden vaatimuksista. Lisäksi A:n mukaan hänellä ei ole aikomustakaan aloittaa uudelleen vastaavaa elinkeinotoimintaa. Markkinaoikeus toteaa, että vedotut seikat eivät ole peruste jättää vaaditut lainvastaiseksi katsottuun menettelyyn perustuvat kiellot määräämättä.

15. Loukkauksia koskevat vahvistusvaatimukset, ja kun loukkaukset ovat sekä kansallisen että unionin tavaramerkkilainsäädännön vastaisia myös nyt voimassa olevat säännökset huomioon ottaen, loukkauksiin perustuvat kieltovaatimukset on hyväksyttävä tuomiolauselmasta ilmenevässä muodossa.

Hyvitys ja vahingonkorvaus

16. Tavaramerkkilain 38 §:n 2 momentin mukaan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta loukkaa oikeutta tavaran tunnusmerkkiin, on velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen merkin käyttämisestä sekä korvauksen kaikesta vahingosta, jonka loukkaus aiheuttaa. Jos huolimattomuus on vain lievää, korvausta vahingosta voidaan sovitella. Pykälän 3 momentin mukaan, jos huolimattomuuttakaan ei ole, loukkaaja on velvollinen suorittamaan kohtuullisen hyvityksen merkin käyttämisestä.

17. Tavaramerkkilain esitöiden (HE 26/2006 vp s. 23) mukaan hyvitys tulee suorittaa, vaikka loukattu ei osoittaisi kärsineensä tappiota teon johdosta. Hyvitys on siten riippumaton niistä taloudellisista menetyksistä, joita oikeudeton käyttäminen on saattanut aiheuttaa. Hyvityksen laskennallisena perusteena voidaan useimmissa tapauksissa pitää tavanomaista käyttökorvausta eli lisenssimaksua. Velvollisuus suorittaa hyvitystä ei edellytä huolimattomuutta.

18. Markkinaoikeus on edellä todennut A:n loukanneen kantajayhtiöiden tavaramerkkioikeuksia. A on näin ollen tuottamuksestaan riippumatta velvollinen suorittamaan kantajayhtiöille hyvityksen niiden tavaramerkkien käyttämisestä. Hyvityksen suuruus määräytyy lähtökohtaisesti tunnuksen käyttämisestä vastaavassa tilanteessa tavanomaisesti suoritettavan käyttökorvauksen mukaisesti.

19. Asiassa ei ole esitetty mitään konkreettista selvitystä siitä, mikä olisi alalla tavaramerkin käytöstä suoritettavan tavanomaisen käyttökorvauksen määräytymistapa, kuten esimerkiksi tietty prosenttiosuus liikevaihdosta. Jo tähän nähden markkinaoikeus joutuu arvioimaan hyvityksen määrää lähinnä tavaramerkin käytön keston ja laajuuden perusteella. Asiassa on riidatonta, että kantajayhtiöiden kuviotavaramerkit ovat olleet esillä A:n yrityksen verkkosivuilla noin kolmen kuukauden ajan. Ilmeistä on myös se, että A:n yrityksen toiminta on ollut varsin pienimuotoista.

20. Kantajayhtiöiden hyvitysvaatimukset ovat perustuneet 700 euron kuukausittaiseen käyttökorvaukseen tavaramerkiltä. Markkinaoikeus katsoo, etteivät tällaiseen lähtökohtaan perustuvat vaatimukset toisen tavaramerkkien käyttämisestä ole kohtuuttomia. Näin ollen A:n on suoritettava Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftille kohtuullisena hyvityksenä sen tavaramerkkien käyttämisestä vaadittu 4.200 euroa ja Rolls-Royce Motor Cars Limitedille kohtuullisena hyvityksenä sen tavaramerkin käyttämisestä vaadittu 2.100 euroa.

21. Tavaramerkkilain esitöiden (HE 26/2006 vp s. 23) mukaan tavaramerkinloukkaukseen perustuvana vahingonkorvauksena maksetaan korvausta kaikista osoitettavista, esimerkiksi tositteisiin perustuvista, teon aiheuttamista kuluista ja menetyksistä. Sen lisäksi korvataan täysimääräisesti teosta aiheutunut muu taloudellinen vahinko eli puhdas varallisuusvahinko. Vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti oikeudenhaltijan on pääsääntöisesti näytettävä toteen vahinkonsa määrä. Tavaramerkkiloukkauksissa taloudellisista vahingoista tyypillisin lienee saamatta jäänyt voitto. Saamatta jääneen voiton määrän arvioinnissa joudutaan turvautumaan monesti epävarmoihin tekijöihin. Viitettä vahingon määrästä voidaan saada lähinnä tavaramerkillä varustettujen tuotteiden menekin muutoksista. Tapauskohtaisesti myös loukkaajan saaman voiton voidaan katsoa antavan viitettä loukkauksen vuoksi saamatta jääneen voiton määrästä. Yksin tällä perusteella vahingon määrää ei kuitenkaan voida määrittää. Loukkaus on usein omiaan aiheuttamaan myös liiketoiminnan nauttiman maineen ja arvostuksen vähentymistä tai häiritsemään asiakassuhteita, vaikkakin näistä syistä johtuva vahinko on yleensä erityisen vaikea näyttää toteen. Samanlaista vaikeasti näytettävissä olevaa taloudellista vahinkoa loukkaus voi aiheuttaa tavaramerkin goodwill-arvolle tai erottamiskyvylle vesittymisen kautta.

22. Kantajayhtiöt eivät ole edes väittäneet, että A:n menettelystä olisi aiheutunut niille muuta vahinkoa kuin goodwill-arvon menetystä. Sinänsä voidaan olettaa, että toisen tavaramerkin käyttäminen vaikuttaa heikentävästi kyseisen tavaramerkin goodwill-arvoon. Kun kuitenkin otetaan huomioon A:n yrityksen toiminnan ilmeinen pienimuotoisuus, markkinaoikeus katsoo, ettei kantajayhtiöiden tavaramerkkien käytöstä A:n yrityksen verkkosivuilla ole näytetty aiheutuneen kantajayhtiöille korvattavaa vahinkoa, ja niiden vahingonkorvausvaatimukset on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

23. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

24. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

25. Kantajayhtiöiden vaatimukset on hyväksytty vahvistus-, kielto- ja hyvitysvaatimusten osalta ja hylätty vahingonkorvausvaatimusten osalta. Tässä tilanteessa A on lähtökohtaisesti velvoitettava korvaamaan kantajayhtiöiden oikeudenkäyntikulut osaksi. Kantajayhtiöiden asian hoitamiseksi tarpeellisten oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi markkinaoikeus katsoo 2.500 euroa kantajayhtiötä kohden.

26. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n mukaan, jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää.

27. Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 107/1998 vp s. 20–21) perusteella kysymys on poikkeussäännöksestä, jonka soveltaminen tulee kysymykseen silloin, jos kokonaisuutena arvioiden kohtuullistamisen edellytykset täyttyvät. Edellytysten täyttyminen vaatii kaikkien laissa mainittujen seikkojen punnintaa eikä mikään niistä yksinään voi synnyttää säännöksen tarkoittamaa kohtuuttomuutta. Esitöissä on viitattu oikeudenkäyntiin johtaneiden seikkojen osalta esimerkiksi ennen oikeudenkäyntiä tapahtuneisiin yrityksiin informoida vastapuolta asiaan vaikuttavista seikoista ja näytöstä, asianosaisen kieltäytymiseen vastata vastapuolen vaatimus- ja tiedustelukirjeisiin sekä riittäviin pyrkimyksiin päästä sovinnolliseen ratkaisuun.

28. Markkinaoikeus katsoo, kun otetaan huomioon erityisesti elinkeinotoimintaa harjoittaneen A:n passiivisuus kantajayhtiöiden ennen oikeudenkäynnin aloittamista lähettämien kirjeiden ja sähköpostiviestien suhteen, ettei asiassa ole edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle.

29. [ ]

Tuomiolauselma

1. Markkinaoikeus vahvistaa

a) A:n toiminimensä kotisivulla internetosoitteessa http://www.paname-garage.fi/#x-content-band-3 käyttämien tavaramerkkien "BMW" ja "MINI" loukkaavan Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftin EU-tavaramerkkiä numero 000091884 BMW (kuvio) ja kansainvälistä tavaramerkkiä numero 727906 MINI (kuvio), kun merkkejä on käytetty rekisteröintejä vastaavina kuviomerkkeinä

b) A:n toiminimensä kotisivulla internetosoitteessa http://www.paname-garage.fi/#x-content-band-3 käyttämän tavaramerkin "RR" loukkaavan Rolls-Royce Motor Cars Limitedin EU-tavaramerkki numero 003384039 Rolls Royce (kuvio), kun merkkiä on käytetty rekisteröintiä vastaavana kuviomerkkinä.

2. Markkinaoikeus kieltää

a) A:ta toistamasta Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftin kohdassa 1.a mainittujen tavaramerkkioikeuksien loukkausta

b) A:ta toistamasta Rolls-Royce Motor Cars Limitedin kohdassa 1.b mainitun tavaramerkkioikeuden loukkausta.

3. Markkinaoikeus velvoittaa A:n suorittamaan hyvityksenä tavaramerkkioikeuden loukkauksen perusteella Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftille 4.200 euroa ja Rolls-Royce Motor Cars Limitedille 2.100 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

4. Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftin oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla ja Rolls-Royce Motor Cars Limitedin oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

5. Markkinaoikeus hylkää kanteen muilta osin.

6. [ ]

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 30.12.2016.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Riikka Pirttisalo.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.