MAO:325/16

HAKEMUS

Vaatimukset

A Oy (jäljempänä myös hakija) on vaatinut, että markkinaoikeus määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain mukaisena turvaamistoimena ulosottomiehen ja tämän mahdollisesti käyttämän asiantuntijan, kuten hakijan edustajan, suorittamaan seuraavat toimenpiteet B Oy:n toimitiloissa:

1. tutkimaan ja kopioimaan tai muuten taltioimaan B Oy:n toimitiloissa tai muutoin B Oy:n omistuksessa, hallinnassa tai käytössä oleville tietokoneille tai muille tallennusvälineille tallennetut:

a) vastaanotetut ja lähetetyt sähköpostit liitetiedostoineen i) X:n edustajien kanssa (osoitteet muotoa [email protected]), ii) hyödyllisyysmallihakemuksen (hyödyllisyysmalli numero FI 9968) tehneen tahon kanssa, iii) hyödyllisyysmallin numero FI 9968 mukaisen kiinnitysjärjestelmän muotin tehneen tahon kanssa, ja iv) muut liitetiedostoja sisältävät sähköpostit vuosilta 2010–2013, jotka koskevat tuuletushatun alaosan suunnittelua tai valmistusta;

b) elektroniset asiakirjat ja muut tiedostot, jotka koskevat
i) hyödyllisyysmallin numero FI 9968 kattaman keksinnön piirustuksia tai tuotekuvia, ja ii) piirustuksia tai tuotekuvia muista kuin hyödyllisyysmallin numero FI 9968 mukaisista versioista tuuletushatun alaosasta ja/tai sen kiinnitysjärjestelmästä;

2. takavarikoimaan B Oy:n hallusta löytyvät paperimuotoiset kuvat ja piirustukset, jotka koskevat
i) hyödyllisyysmallin numero FI 9968 mukaisen tuuletushatun alaosaa, ja ii) muita kuin hyödyllisyysmallin numero FI 9968 mukaisia versioita tuuletushatun alaosasta; ja

3. takavarikoimaan B Oy:n hallusta mahdollisesti löytyvät X:n hakijalle tekemien tuuletushatun alaosan koepuristuskappaleet ja muut mahdolliset kappaleet hakijan valmistamista tuuletushatun alaosista.

A Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus määrää ulosottomiehen luovuttamaan vaatimuskohtien 1–3 perusteella takavarikoidut aineistot ja niiden jäljennökset A Oy:lle sekä määrää vaaditun turvaamistoimen todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 4 §:n nojalla väliaikaisena ilman, että vastapuolelle varataan tilaisuutta tulla kuulluksi. A Oy on vielä pyytänyt, että markkinaoikeus uskoo sille hakemuksen tiedoksiannon vastapuolelle.

Perusteet

Vastapuoli markkinoi ja myy muodoltaan ja ulkoasultaan identtisiä kopioita hakijan ilmanvaihto- ja läpivientituotteista. Tämä hakemus liittyy hakijan jo ennen vuotta 2010 kehittämään ja markkinoimaan tuuletusputken hattuosan kiinnitysjärjestelmään. Vastapuoli on sittemmin saanut selville hakijan kehittämän kiinnitysjärjestelmän piirteet ja jättänyt sitä koskevan hyödyllisyysmallihakemuksen omissa nimissään rekisteröitäväksi. Hyödyllisyysmalli numero FI 9986 on sittemmin 28.1.2013 rekisteröity vastapuolelle.

Vastapuoli on toiminut vilpillisesti ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti hakiessaan hyödyllisyysmallin rekisteröintiä hakijan kehittämälle kiinnitysratkaisulle. Hakijalla on parempi oikeus vastapuolen hyödyllisyysmallirekisteröinnin kattamaan keksintöön.

Hakija tilasi 30.11.2010 päivätyillä tilauksilla X:ltä kaksi muottia nimeltä "Vilpe Hattu yläosa" ja "Vilpe Hattu alaosa", joita hakija käyttää VILPE-merkkisten tuuletushattujen sekä niiden kiinnitysjärjestelmien valmistukseen. X hyväksyi tilauksen ja lähetti hakijalle 1.12.2010 päivätyn tilausvahvistuksen, jonka liitteenä olivat kuvat valmiista lopputuotteesta. Tilausvahvistuksen liitteenä olevat kuvat osoittavat, että kyseessä on vastapuolelle sittemmin rekisteröityyn hyödyllisyysmalliin nähden identtinen järjestelmä. Hakija on tehnyt noin kaksi vuotta ennen vastapuolen jättämää hyödyllisyysmallihakemusta siinä tarkoitettujen suojavaatimusten mukaisen muotin valmistamista varten tarpeelliset suunnitelmat ja piirustukset, mikä ilmenee edellä mainitun tilausvahvistuksen liitteistä.

On todennäköistä, että vastapuoli on saanut tietoonsa hakijan kiinnitysjärjestelmän yksityiskohdat ja toiminnalliset piirteet sekä hakenut vilpillisesti hyödyllisyysmallin rekisteröintiä kattamaan hakijan keksimän ja markkinoiman kiinnitysjärjestelmän. Tätä käsitystä tukee hakijan ja vastapuolen tuotteiden identtisyys sekä se seikka, että hyödyllisyysmallia numero FI 9968 koskevaan julkaisuun on päätynyt kuvio, joka vastaa täysin hakijan X:lle luottamuksellisesti toimittamaa piirrosta hakijan kiinnitysjärjestelmän väliversiosta, jota ei koskaan toteutettu ja joka eroaa hakijan ja vastapuolen tuotannossa olevista kiinnitysjärjestelmistä joustinkappaleiden osalta. Hakijalla on parempi oikeus hyödyllisyysmallin numero FI 9968 kattamaan keksintöön. Turvaamistoimi on tarpeen sen osoittamiseksi, että vastapuolen hallussa on hakijalle kuuluvia puheena olevaa hyödyllisyysmallia koskevassa hakemuksessa oikeudetta käytettyjä teknisiä esikuvia esimerkiksi sähköisessä tai kirjallisessa muodossa. Näin ollen niin sanottu vaade-edellytys täyttyy tässä asiassa.

On myös todennäköistä, että vastapuolella on hallussaan turvaamistoimella vaadittavaa aineistoa. Ottaen huomioon vastapuolen edellä todetun vilpillisen menettelyn, on myös olemassa konkreettinen vaara, että vastapuoli tulisi kätkemään, hävittämään tai muutoin menettelemään todistusaineistoa vaarantavalla tavalla ennen pääasiaprosessia, jos turvaamistointa ei hakijan pyynnön mukaisesti myönnettäisi. Näin ollen niin sanottu vaaraedellytys täyttyy tässä asiassa.

Jos turvaamistoimea ei myönnettäisi ja hakijan ei olisi mahdollista saada sen avulla riittävää näyttöä vastapuolen vilpillisestä menettelystä ja hakijan paremmasta oikeudesta keksintöön, hakija joutuisi kilpailemaan samoilla markkinoilla itse kehittämäänsä tuotetta vastaan. Turvaamistoimen täytäntöönpano ei edellytä tuotannon keskeyttämistä eikä sisällä mitään tuotantoprosessiin käytettävien laitteiden tai tuote-erien takavarikkoa. Tällaisesta menettelystä ei hakijan turvattavaan etuun nähden aiheudu vastapuolelle kohtuutonta tai käytännössä lainkaan haittaa.

Erityisesti tietokoneohjelmat ja muu tietokoneille tallennettu aineisto on luonteeltaan sellaista, että hävittämisen vaara on säännönmukaisesti olennainen. Turvaamistoimi on määrättävä välittömästi väliaikaisena varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi, koska kuuleminen konkreettisesti vaarantaisi turvaamistoimen tarkoituksen.

Ottaen huomioon hakijan ilmeinen oikeussuojan tarve ja ettei turvaamistoimen myöntämisestä nyt vaaditussa laajuudessa aiheudu vastapuolelle käytännössä haittaa, markkinaoikeuden tulee vapauttaa hakija asettamasta ulosottokaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vakuutta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeudelliset lähtökohdat

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa säädetään todistelun turvaamisesta riita-asiassa, joka perustuu siinä mainituissa laeissa, kuten hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa, säädettyjen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen. Mainitun pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan mainittua lakia sovelletaan myös todistelun turvaamiseen riita-asiassa, joka koskee sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:ssä tarkoitetun liikesalaisuuden, teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen oikeudettomaan käyttöön tai ilmaisemiseen perustuvan vahingon korvaamista tai viimeksi mainitun lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä mainitulla perusteella.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettua lakia koskevissa lain esitöissä (HE 119/1999 vp s. 6) on 1 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että lakia ei voida soveltaa missään muussa asiassa kuin laissa nimenomaisesti lueteltuja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa ja edellä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 2 §:n 1 momentin perusteella tuomioistuin voi todistelun turvaamiseksi määrätä, että sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä lain soveltamisalaan kuuluvassa asiassa, pannaan takavarikkoon. Takavarikon lisäksi tai sen sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan päättäessään turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

Viimeksi mainitun lain 3 §:n perusteella turvaamistoimi voidaan määrätä, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Lisäksi turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä on, että on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla.

Edellä mainitussa hallituksen esityksessä (s. 7−8) on todettu, että turvaamistoimihakemuksessa ja -päätöksessä turvaamistoimen kohde tulee yksilöidä sellaisella tarkkuudella, että täytäntöönpanossa tiedetään, mitä omaisuutta täytäntöönpanossa etsitään ja mihin omaisuuteen turvaamistoimi kohdistetaan. Samoin yksilöinti on tarpeen sen vuoksi, että tuomioistuin voi arvioida, onko kohteella oletettavasti merkitystä todisteena. Hakemukselta ja päätökseltä ei kuitenkaan edellytetä, että niissä aina on nimenomaisesti tarkkaan yksilöity jokainen esine tai asia, johon turvaamistointa haetaan. Yksilöinnin pitää kuitenkin sisältää niin tarkat tiedot turvattavista todisteista, että turvaamistoimen kohde ei jää ulosottomiehen harkintaan, vaan ulosottomies voi turvaamistoimipäätöksessä annetun yksilöintikuvauksen perusteella kohdistaa turvaamistoimen päätöksessä tarkoitettuihin esineisiin.

Mainitussa hallituksen esityksessä on edelleen todettu, että jos turvaamistointa haetaan esimerkiksi todistusaineiston saamiseksi siitä, että vastapuoli käyttää liiketoiminnassaan luvattomasti kopioituja tietokoneohjelmia, hakemus voidaan yksilöidä siten, että turvaamistoimen kohteena ovat vastapuolen omistamat ja sen liiketiloissa olevat tietokoneet ja niissä olevat hakemuksessa mainitut tietokoneohjelmat tai muu hakemuksessa mainittu tietokoneessa oleva aineisto, josta oikeudenloukkaus saattaa ilmetä.

Kyseisessä hallituksen esityksessä on vielä todettu, että tuomioistuimen tulee päättäessään turvaamistoimen määräämisestä kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa. Turvaamistoimesta määrätessään tuomioistuimen tulee vertailla keskenään hakijalle turvaamistoimen määräämättä jättämisestä aiheutuvaa vahinkoa, hänelle toimesta aiheutuvaa hyötyä ja vastapuolelle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Tästä syystä tuomioistuin voi myös viran puolesta määrätä lievemmästä toimenpiteestä, vaikka hakija pyytää todistusaineiston takavarikkoa.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 4 §:n mukaan, jos turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaarantua, tuomioistuin voi hakijan pyynnöstä antaa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin toisin määrää.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan ulosottomies muun ohella saa tarpeen vaatiessa käyttää turvaamistoimen täytäntöönpanossa apunaan esteetöntä asiantuntijaa. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 35 §:n 2 momentissa säädetään asiantuntijan esteellisyydestä. Hakija tai hakijan edustaja voi kuitenkin toimia asiantuntijana, jos on todennäköistä, ettei se johda tiedon saamiseen asiaan kuulumattomasta yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 §:n perusteella mainitussa laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa säädetään turvaamistoimista.

Arviointi

Vaatimustensa perusteena A Oy on vedonnut ensinnäkin siihen, että sillä on parempi oikeus B Oy:lle rekisteröidyn hyödyllisyysmallin numero FI 9968 tarkoittamaan keksintöön. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, ettei mainittuun väitteeseen perustuva riita-asia kuulu todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain soveltamisalaan ottaen huomioon, että lain 1 §:n 1 momentti rajaa lain soveltamisen siinä mainituissa laeissa, kuten hyödyllisyysmallioikeudesta annetussa laissa, säädettyjen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamiseen.

Siltä osin kuin hakemuksessa on turvaamistoimen määräämisen perusteena viitattu B Oy:n menettelyn sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisuuteen markkinaoikeus ensinnäkin toteaa, että todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 1 § huomioon ottaen viimeksi mainittu laki tulee sovellettavaksi ainoastaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:ssä tarkoitetun liikesalaisuuden, teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen oikeudettomaan käyttöön tai ilmaisemiseen perustuvan vahingon korvaamista tai 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä mainitulla perusteella koskevissa asioissa. Näin ollen puheena olevalta osin todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain soveltaminen tulee kysymykseen ainoastaan siltä osin kuin hakemuksessa on vedottu A Oy:n teknisten esikuvien oikeudettomaan käyttämiseen.

Jotta turvaamistoimi voidaan myöntää, tulee hakijan saattaa todennäköiseksi väitetyn loukkauksen toteutuminen (niin sanottu vaade-edellytys) sekä se, että aineistolla, jota on vaadittu turvaamistoimen kohteeksi, voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena pääasiassa. Lisäksi edellytyksenä on se, että on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (niin sanottu vaaraedellytys). Lopuksi edellytyksenä on, että turvaamistoimen myöntämisestä ei saa aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

A Oy on esittänyt hakemuksensa yhteydessä selvitystä siitä, että B Oy:n 28.1.2013 rekisteröityyn hyödyllisyysmalliin numero FI 9968 sisältyvä kuvio 8 on identtinen A Oy:n vuonna 2010 X:lle toimittamien A Oy:n laatimien piirustusten kanssa. B Oy:n väitetyn menettelyn ja sen mahdollisen sopimattomuuden arviointi ei kuulu lopullisesti tehtäväksi tässä todistelun turvaamista koskevassa asiassa, vaan vasta mahdollisen pääasian yhteydessä. Todetun selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo A Oy:n kuitenkin saattaneen todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi sen, että B Oy on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa anntun lain 4 §:n 4 momentissa tarkoitetuin tavoin käyttänyt tai ilmaissut oikeudettomasti A Oy:n teknisiä esikuvia. Turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä olevan vaade-edellytyksen on näin ollen katsottava sanotulla perusteella täyttyvän. Markkinaoikeus katsoo, että näin ollen ainakin osalla aineistosta, jota on vaadittu turvaamistoimen kohteeksi, voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä pääasiassa.

Hakijan väitettyä, että B Oy on saanut sittemmin hyödyllisyysmallia numero FI 9968 koskevassa hakemuksessa käyttämänsä teknisen esikuvan hakijan yhteistyökumppanilta X:ltä, voidaan mahdollisesti osalla B Oy:n ja X:n välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta olettaa olevan todisteena merkitystä asiassa. Tämä koskee kuitenkin vain kirjeenvaihtoa ajanjaksolla vuodesta 2010 lukien siihen saakka, kun B Oy on 28.11.2012 tehnyt edellä mainittua hyödyllisyysmallia koskevan hakemuksen.

Muilta osin hakemuksessa esitetyt vaatimukset koskevat varsin laajasti ja yleisesti B Oy:n kirjeenvaihtoa, sen hallussa olevia tuotekehitystä koskevia piirustuksia ja muita asiakirjoja sekä tuotekappaleita. Hakemuksessa esitetyn perusteella ei kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa ole riittävästi arvioitavissa hakemuksessa näiltä osin tarkoitettujen asiakirjojen sekä tuotekappaleiden merkitystä todisteena edellä tarkoitetussa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 4 §:n mukaisessa teknisen esikuvan oikeudetonta ilmaisemista tai käyttämistä koskevassa asiassa.

Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskevissa ratkaisuissaan KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta. Markkinaoikeus katsoo, ettei sanottua vaaraedellytystä ole aihetta arvioida toisin myöskään käsillä olevassa todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain mukaisen asian yhteydessä.

Ottaen huomioon se, mitä A Oy:n hakemuksessa on esitetty vaaraedellytyksen käsillä olemisesta, markkinaoikeus katsoo, ettei A Oy:n väitettä vaaraedellytyksen käsillä olemisesta voida pitää epätodennäköisenä. Näin ollen myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä olevan vaaraedellytyksen on katsottava täyttyvän.

Edellä esitettyyn viitaten markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntäminen on ainakin tässä vaiheessa perusteltua vain vaatimuskohdan 1 alakohdan (a)(i) osalta, koskien kuitenkin vain edellä viitatulla ajanjaksolla käytyä sähköpostikirjeenvaihtoa. Lisäksi määrättäessä turvaamistoimi vain siinä laajuudessa, että määrätyillä toimenpiteillä saatu aineisto määrätään tässä vaiheessa jäämään ulosottomiehen haltuun, näin rajoitetun turvaamistoimen määräämisestä ei ole myöskään katsottava aiheutuvan B Oy:lle turvattavaan etuuteen, esimerkiksi tämän mahdollisten liike- ja ammattisalaisuuksien suoja huomioon ottaen, nähden kohtuutonta haittaa.

Ottaen huomioon kysymyksessä olevan turvaamistoimen luonne ja sen toteuttamiseen liittyvä tarve turvata niin sanotun yllätysmomentin säilyminen markkinaoikeus katsoo, että puheena olevan turvaamistoimen tarkoitus saattaa vaarantua todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ellei päätöslauselmassa tarkemmin yksilöityä turvaamistoimea anneta väliaikaisesti varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellytykset turvaamistoimen myöntämiselle tässä vaiheessa päätöslauselmassa tarkemmin yksilöidyin tavoin ovat olemassa.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus määrää ulosottomiehen tutkimaan ja kopioimaan tai muuten taltioimaan B Oy:n toimitiloissa ja siellä B Oy:n omistuksessa, hallinnassa tai käytössä oleville tietokoneille tai muille tallennusvälineille tallennetut vastaanotetut ja lähetetyt sähköpostit liitetiedostoineen X:n edustajien kanssa (osoitteet muotoa [email protected]) vuodesta 2010 lukien 28.11.2012 saakka.

Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää turvaamistoimen täytäntöönpanossa apunaan esteetöntä asiantuntijaa. Mainitun asiantuntijan vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

Mainituilla toimenpiteillä saatu aineisto määrätään jäämään tässä vaiheessa ulosottomiehen haltuun. Pantaessa turvaamistoimea täytäntöön on huolehdittava siitä, ettei A Oy saa tietoa mahdollisen takavarikon kohteena olevan sähköpostikirjeenvaihdon sisällöstä.

Edellä mainittu määräys on voimassa siihen saakka kunnes asiassa annetaan lopullinen turvaamistoimea koskeva päätös tai asiassa toisin määrätään.

Täytäntöönpano ja vakuudet sekä turvaamistoimen peruuttaminen

Tämän väliaikaista turvaamistointa koskevan takavarikkomääräyksen voimaantulo edellyttää, että A Oy hakee tämän väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:n mukaan tuomioistuin voi hakemuksesta vapauttaa hakijan asettamasta ulosottokaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vakuutta, jos hakija havaitaan siihen kykenemättömäksi ja jos hänen oikeuttaan voidaan pitää ilmeisen perusteltuna. Asiassa ei ole edes väitetty, että A Oy olisi kykenemätön asettamaan puheena olevan vakuuden. Näin ollen A Oy:n on ennen tämän väliaikaista turvaamistointa koskevan takavarikkomääräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuus.

A Oy:n tulee viimeistään 13.6.2016 huolehtia kysymyksessä olevan väliaikaista turvaamistointa koskevan takavarikkomääräyksen täytäntöönpanosta uhalla, että väliaikaista turvaamistointa koskeva määräys raukeaa ja ulosottomies voi peruuttaa täytäntöönpanon.

A Oy:n tulee viimeistään 20.6.2016 toimittaa markkinaoikeudelle selvitys väliaikaista turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanosta.

B Oy:n mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ssä.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan, jos syytä, jonka vuoksi turvaamistoimesta on päätetty, ei enää ole, turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi.

Väliaikaista turvaamistointa koskevan määräyksen ja hakemuksen tiedoksianto

A Oy:n pyynnöstä markkinaoikeus uskoo tämän väliaikaista turvaamistointa koskevan takavarikkomääräyksen ja hakemuksen tiedoksiannosta huolehtimisen hakijalle.

A Oy:n on viimeistään 13.6.2016 annettava tämä markkinaoikeuden väliaikaista turvaamistoimea koskeva päätös ja turvaamistoimea koskeva hakemus ja siihen liittyvä markkinaoikeuden vastauspyyntö tiedoksi B Oy:lle.

A Oy:n on viimeistään 20.6.2016 toimitettava markkinaoikeudelle selvitys markkinaoikeuden väliaikaista turvaamistoimea koskevan päätöksen ja turvaamistoimea koskevan hakemuksen ja siihen liittyvän markkinaoikeuden vastauspyynnön tiedoksiannosta B Oy:lle.

A Oy voi pyytää määräajan pidennystä, uutta määräaikaa tai tuomioistuinta huolehtimaan tiedoksiannosta.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 14 §:n 2 momentin nojalla tähän ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Sami Myöhänen ja Sanna Holkeri.