MAO:583/20
Hakemus
Vaatimukset
Illumina Cambridge Limited ja Illumina Finland Oy (jäljempänä yhteisesti myös hakijat) ovat vaatineet, että markkinaoikeus
1) oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltää 500.000 euron sakon uhalla Labema Oy:tä (jäljempänä myös vastapuoli) tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan sekvensointireagenssipakkauksia, jotka on tarkoitettu käytettäväksi DNBSEQ-G400 -merkkisen laitteen (aikaisemmin MGISEQ-2000), DNBSEQ-G50 -merkkisen laitteen (aikaisemmin MGISEQ-200), DNBSEQ-T7 -merkkisen laitteen (aikaisemmin MGISEQ-T7) tai olennaisesti samalla tavalla toimivan sekvensointilaitteen kanssa, taikka tuomasta maahan tai pitämässä hallussa edellä mainittuja sekvensointireagenssipakkauksia näitä tarkoituksia varten, niin kauan kuin Suomessa voimaan saatettu eurooppapatentti numero FI/EP 3 002 289 on voimassa;
2) oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltää 500.000 euron sakon uhalla Labema Oy:tä tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan DNBSEQ-G400 -merkkistä laitetta (aikaisemmin MGISEQ-2000), DNBSEQ-G50 -merkkistä laitetta (aikaisemmin MGISEQ-200), DNBSEQ-T7 -merkkistä laitetta (aikaisemmin MGISEQ-T7) tai olennaisesti samalla tavalla toimivia sekvensointilaitteita, taikka tuomasta maahan tai pitämässä hallussa edellä mainittuja laitteita näitä tarkoituksia varten, niin kauan kuin Suomessa voimaan saatettu eurooppapatentti numero FI/EP 3 002 289 on voimassa sekä
3) määrää 500.000 euron sakon uhalla todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 a ja 7 b §:n nojalla vastapuolen luovuttamaan hakijoille DNBSEQ-G400
-merkkisten laitteiden (aikaisemmin MGISEQ-2000), DNBSEQ-G50 -merkkisten laitteiden (aikaisemmin MGISEQ-200), DNBSEQ-T7
-merkkisten laitteiden (aikaisemmin MGISEQ-T7) ja olennaisesti samalla tavalla toimivien sekvensointilaitteiden (MGI-sekvensointilaitteet) sekä sekvensointireagenssipakkausten, jotka on tarkoitettu käytettäväksi MGI-sekvensointilaitteiden kanssa, valmistuksesta ja toimituksesta vastapuolelle vastaavien tahojen nimet ja yhteystiedot.
Perusteet
Illumina Cambridge Limited on Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin numero FI/EP 3 002 289 (jäljempänä myös kannepatentti) haltija. Kannepatentti suojaa tietynlaisia modifioituja nukleotideja, nukleotideja sisältäviä sekvensointireagenssipakkauksia ja nukleotidien käyttöä polynukleotidisekvensoinnissa. Illumina Finland Oy on kannepatentilla suojattujen tuotteiden jakelija Suomessa.
Illumina Cambridge Limited on maailman johtava geneettisen variaation ja geenien toiminnan laajamittaiseen analysointiin soveltuvien ratkaisujen ja laitteiden kehittäjä, valmistaja ja markkinoija. Näihin ratkaisuihin kuuluvat DNA-sekvensointiteknologiat.
Beijing Genomics Institute (jäljempänä BGI) -konserniin kuuluvat yhtiöt valmistavat ja tarjoavat useita sekvensointilaitteita, mukaan lukien DNBSEQ-G400 -merkkistä laitetta (aikaisemmin MGISEQ-2000), DNBSEQ-G50 -merkkistä laitetta (aikaisemmin MGISEQ-200) ja DNBSEQ-T7 -merkkistä laitetta (aikaisemmin MGISEQ-T7), ja näiden DNA-sekvensointilaitteiden kanssa käytettäviä sekvensointireagenssipakkauksia. Mainitut sekvensointilaitteet ja sekvensointireagenssipakkaukset valmistaa BGI:n konserniyhtiö MGI Tech Co., Ltd (jäljempänä MGI).
Labema Oy on BGI:n jakelija Suomessa. Labema Oy on tarjonnut Suomessa DNBSEQ-G400 -merkkistä sekvensointilaitetta ja siihen liittyviä MGI:n valmistamia sekvensointireagenssipakkauksia. Ainakin yksi MGI-sekvensointilaite ja vastaava sekvensointireagenssipakkaus on toimitettu Helsingin yliopistolle. Sekvensointireagenssipakkaukset sisältävät nukleotideja, jotka loukkaavat kannepatenttia.
Vaatimuskohdat 1 ja 2
Ensinnäkin turvaamistoimien myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaade-edellytyksen on katsottava täyttyvän.
Kannepatentti on saatettu voimaan Suomessa ja se on voimassa Suomessa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa vaade-edellytyksen täyttymistä lähtökohtana tulee pitää rekisteröidyn oikeuden pätevyyttä. Kannepatenttiin Euroopan patenttiviraston väitekäsittelyn yhteydessä mahdollisesti tehtävillä muutoksilla ei ole merkitystä tässä asiassa.
Kannepatentin suojaama keksintö liittyy vallankumoukselliseen sekvensointimenetelmään, sequencing-by-synthesis, joka on ollut keskeinen tekijä viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneessa geneettisen tiedon ja siihen perustuvien sovellusten merkittävässä lisääntymisessä. Kannepatentti koskee modifioituja nukleotideja, käytännössä nukleosiditrifosfaatteja (dNTP), joita käytetään DNA-sekvensoinnissa.
Hakijoiden esittämän kokeellisen näytön ja asiantuntijatodistelun valossa hakemuksen kohteena oleviin sekvensointireagenssipakkauksiin sisältyvät dNTP:t kuuluvat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin. Mainittujen sekvensointireagenssipakkausten tarjoaminen Suomessa on siten loukannut kannepatenttia. Mainittuja dNTP:itä edellyttävien sekvensointilaitteiden tarjoaminen ja toimittaminen on puolestaan muodostanut välillisen patentinloukkauksen patenttilain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Sekvensointireagenssipakkaukset ovat käytössä kuluvia tarvikkeita eikä hakijoiden ole ollut mahdollista testata juuri samoja sekvensointireagenssipakkauksia, jotka vastapuoli on toimittanut Helsingin yliopistolle. Hakijat ovat hankkineet vastaavia tuotteita, jotka ovat eronneet Labema Oy:n Helsingin yliopistolle toimittamista tuotteista vain merkityksettömiltä osin ja jotka on valmistanut ja joita tarjoavat MGI ja muut saman konsernin yhtiöt. Labema Oy ei ole väittänyt, että sen Helsingin yliopistolle toimittamien sekvensointireagenssipakkausten dNTP:illä ja hakijan markkinaoikeudelle näyttönä toimittamissa niin sanotuissa Eurofins-raporteissa selostettujen testien kohteina olleiden sekvensointireagenssipakkausten dNTP:iden välillä olisi mitään olennaisia eroja.
Turvaamistoimien rajoittaminen ainoastaan niihin nimenomaisiin tuotenimiin, joita Labema Oy ja sen toimittaja käyttävät tällä hetkellä, tai niihin nimenomaisiin pakkauksiin, joita voidaan jo näyttää markkinoidun, tekisi turvaamistoimien kiertämisestä erittäin helppoa. Kaikki hakemuksen kohteena olevat sekvensointireagenssipakkaukset perustuvat samaan loukkaavaan teknologiaan.
Hakemuksen kohteena olevat sekvensointireagenssipakkaukset ja MGI-sekvensointilaitteet ovat kumpikin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 9 mukaisen keksinnön käyttämiseksi olennaisesti liittyviä välineitä patenttilain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Mainittujen sekvensointireagenssipakkausten dNTP:t ja
MGI-sekvensointilaitteet toteuttavat kaikki myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 10 piirteet. MGI-sekvensointilaitteiden kanssa käytettävät sekvensointireagenssipakkaukset sisältävät nukleotideja, jotka toteuttavat ainakin kannepatentin itsenäisten patenttivaatimusten 1, 9 ja 10 kaikki piirteet.
Myös turvaamistoimien myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaaraedellytyksen on katsottava täyttyvän.
Labema Oy on jo toimittanut MGI-sekvensointilaitteen ja sekvensointireagenssipakkauksia ainakin Helsingin yliopistolle ja näin loukannut kannepatenttia sekä välittömästi että välillisesti. Vaikka Labema Oy on tähän mennessä esittämänsä mukaan ainoastaan toimittanut Helsingin yliopistolle DNBSEQ-G400RS
-merkkisen sekvensointilaitteen sekä käyttöönotto- ja koulutuspakkauksen testattavaksi, tämä ei poista sitä vaaraa, että Labema Oy voi tulevaisuudessa toimittaa lisää tuotteita useammille käyttäjille, esimerkiksi osallistumalla mahdollisiin hankintamenettelyihin.
Lisäksi niin sanotun haittavertailun on katsottava puoltavan turvaamistoimien myöntämistä.
Turvaamistoimien määräämisestä vastapuolelle mahdollisesti aiheutuva vahinko olisi joka tapauksessa vähäistä. Labema Oy:n toimittamat sekvensointireagenssipakkaukset ja MGI-sekvensointilaitteet ovat olleet markkinoilla vasta lyhyen aikaa, ja niitä on hakijoiden tietojen mukaan toimitettu vain validointi- ja testaustarkoituksiin Helsingin yliopistolle.
Labema Oy on perusteettomasti väittänyt, että turvaamistoimi aiheuttaisi huomattavaa haittaa Helsingin yliopiston koronavirustutkimukselle ja koko yhteiskunnalle. Kannepatentin sekvensointiteknologiaa ei käytetä rutiininomaisiin diagnostisiin COVID-19 -potilastesteihin. Sekvensointi kuuluu erityisesti pidemmän aikavälin tutkimukseen.
Se seikka, että hakemuksen kohteena olevat tuotteet ovat olleet Suomessa vain pienimuotoisessa testauskäytössä puoltaa turvaamistoimen myöntämistä ennen kuin tuotteet leviävät laajemmalle, jolloin hakijoille koituva vahinko olisi vielä suurempaa.
Kysymyksessä olevat hakijoiden immateriaalioikeudet ja taloudelliset intressit ovat huomattavat vastapuolen mahdollisiin rahallisiin intresseihin nähden.
Vaatimuskohta 3
Vaadittujen tietojen saaminen on tarpeen kannepatentin loukkauksen lopettamiseksi sekä hyvityksen ja korvauksen saamiseksi jo tapahtuneesta loukkauksesta.
On tärkeätä, että hakijat pystyvät reagoimaan hakemuksen kohteena olevien tuotteiden valmistukseen ja myyntiin muissa maissa, joissa Illumina Cambridge Limitedillä on patenttioikeuksia, ja että tuonti Suomeen saadaan pysäytettyä myös, mikäli BGI Group turvaamistoimipäätöksen seurauksena ryhtyy suoraan toimittamaan MGI-sekvensointilaitteita ja sekvensointireagenssipakkauksia Suomeen.
Vastapuolelle ei myöskään aiheutuisi tietojen luovuttamisesta mitään kohtuutonta haittaa, sillä tietopyyntö koskee vain perustietoja hakemuksen kohteena olevien sekvensointireagenssipakkausten ja MGI-sekvensointilaitteiden alkuperästä ja jakeluverkostoista.
Vastaus
Vaatimukset
Labema Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää turvaamistoimihakemuksen.
Perusteet
Labema Oy on suomalainen vuonna 1988 perustettu Life Sciences- ja bioteknologia-alan asiantuntijayritys, joka maahantuo, markkinoi ja toimittaa korkeatasoisia diagnostisia välineitä ja laboratoriotuotteita terveydenhuollon, teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin.
Vaatimuskohdat 1 ja 2
Turvaamistoimien myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaade-edellytyksen ei ole katsottava täyttyvän.
Turvaamistoimien myöntäminen tarkoittaisi, että hakijat pääsisivät nauttimaan täysimääräisesti sitä oikeutta, jota he kanteellaan tulisivat vaatimaan. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tällaisessa tilanteessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.
Edellä mainittua todennäköisyyden tasoa ei voi saavuttaa käsillä olevassa tilanteessa, jossa patentinhaltija on omasta aloitteestaan esittänyt muutoksia kannepatentin patenttivaatimuksiin Euroopan patenttiviraston väitekäsittelyssä. Turvaamistoimen myöntäminen ei ole perusteltua tilanteessa, jossa kannepatentin patenttivaatimusten sanamuoto ei ole tiedossa.
Kannepatenttia ei myöskään ole pidettävä pätevänä, koska kannepatentti kattaa sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi hakemuksesta sen tekemispäivänä, kannepatentin selitys on riittämätön, kannepatentti ei ole uusi ja kannepatentti ei ole keksinnöllinen. Hakijoiden viittaamaa pätevyysolettamaa ei siten tule soveltaa.
Vaikka kannepatenttia olisi pidettävä pätevänä, hakijat eivät ole osoittaneet olevan todennäköistä, että yhdenkään turvaamistoimihakemuksen kohteena olevan sekvensointilaitteen tai sekvensointireagenssipakkauksen osalta olisi kyse hakemuksessa väitetystä kannepatentin loukkauksesta.
Labema Oy on toimittanut Helsingin yliopistolle yksinomaan tutkimustarkoitukseen DNBSEQ-G400RS -merkkisen sekvensointilaitteen sekä sen käyttöönotossa ja käyttökoulutuksessa käytettäväksi yhteensä viisi DNBSEQ-G400RS High-throughput Sequencing Set -merkkistä sekvensointireagenssipakkausta (jäljempänä myös käyttöönotto- ja koulutuspakkaus).
Hakijat ovat esittäneet, että erinäisiä muita tuotteita olisi saatavilla MGI:n kautta. Asian kannalta on merkityksetöntä, mitä tuotteita mahdollisesti on saatavilla MGI-yhtiöiden kautta muissa maissa, koska kannepatentti ei kata mitään toimia Suomen ulkopuolella. Siten kaikkia muita sekvensointireagenssipakkauksia kuin käyttöönotto- ja koulutuspakkausta ja/tai muita laitteita kuin DNBSEQ-G400RS
-merkkistä sekvensointilaitetta koskevat vaatimukset ovat ylimitoitettuja ja ennenaikaisia. Lisäksi yksikään MGI-yhtiö ei ole tässä turvaamistoimiasiassa vastapuolena, joten vaatimukset, jotka kohdistuvat tuotteisiin, joita Labema Oy:n ei ole edes väitetty maahantuoneen tai aikoneen tuoda maahan, tulee jättää tutkimatta tai hylätä ilmeisen perusteettomina.
Hakijoiden esittämistä yksittäisiä sekvensointireagenssipakkauksia koskevista testeistä ei voida tehdä mitään johtopäätöksiä koskien muita sekvensointireagenssipakkauksia. Kyseiset testit eivät siten osoita, että kaikki hakemuksessa tarkoitetut sekvensointireagenssipakkaukset kuuluisivat kannepatentin suojapiirin. Hakijat eivät esimerkiksi ole laatineet tai teettäneet yhtäkään uudempaan teknologiaan perustuvia CoolMPS-sekvensointireagenssipakkauksia koskevaa testiä.
Labema Oy:n Helsingin yliopistolle testauskäyttöön toimittama sekvensointilaite sekä käyttöönotto- ja koulutuspakkaus eivät loukkaa kannepatenttia eivätkä hakijoiden viittaamat tutkimustulokset koske näitä toimituksen kohteena olleita tuotteita.
Hakemuksen kohteena olevat sekvensointireagenssipakkaukset eivät siten kuulu kannepatentin suojapiiriin. Sekvensointireagenssipakkauksissa käytetyissä molekyyleissä ei ole 3’-atsidometyyliryhmää toisin kuin kannepatentin itsenäiset patenttivaatimukset 1, 9 ja 10 edellyttävät. Näin ollen jo sanotun johdosta ei mainitulta osin voi olla käsillä hakemuksessa tarkoitettua patentinloukkausta.
Pelkästään siitä, että hakijoiden esittämissä niin sanotuissa Eurofins-raporteissa selostettujen testien kohteina olleisiin sekvensointireagenssipakkauksiin sisältyvän dNTP Mix II -seoksen merkkaamattomat dNTP:t vastaisivat massaltaan vertailukohteena olleita 3’-O-atsidometyyli-dNTP:itä, ei voida päätellä, että niillä olisi myös sama rakenne vertailukohteena olleiden dNTP:ien kanssa. Hyvinkin erilaisilla molekyyleillä voi olla sama massa.
Jos hakijoiden esittämin tavoin katsottaisiin, että niin sanottujen Eurofins-raporttien tulokset olisivat yleistettävissä kaikkiin turvaamistoimihakemuksen kohteena oleviin sekvensointireagenssipakkauksiin, silloin olisi myös katsottava, ettei yksikään turvaamistoimihakemuksen kohteena olevista sekvensointireagenssipakkauksista kuulu itsenäisen patenttivaatimuksen 1, 9 tai 10 suojapiiriin, koska niissä on 3’-O-atsidometyyliryhmä (3’-O-CH2-N3) eikä mainittujen patenttivaatimusten 1, 9 ja 10 mukaista 3’ atsidometyyliryhmää (3’-CH2-N3).
Koska hakijat eivät ole saattaneet todennäköiseksi, että yksikään hakemuksen kohteena olevista sekvensointireagenssipakkauksista kuuluisi kannepatentin suojapiiriin, minkään hakemuksen kohteena olevan sekvensointilaitteen ei voida katsoa muodostavan välillistä kannepatentin loukkausta.
Välillinen loukkaus voisi olla käsillä ainoastaan, jos turvaamistoimihakemuksen kohteena olevia sekvensointilaitteita voitaisiin käyttää yksinomaan välittömästi loukkaavien sekvensointireagenssipakkausten kanssa.
Hakijat ovat perusteettomasti väittäneet, että hakemuksen kohteena olevissa sekvensointilaitteissa käytettävät sekvensointireagenssipakkaukset käyttäisivät samalla tavalla modifioituja nukleotideja.
Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaaraedellytyksen ei myöskään ole katsottava täyttyvän, sillä vaade-edellytys ei täyty.
Labema Oy:n kysymyksessä oleva toiminta ei heikennä hakijoiden oikeuden toteutumista eikä myöskään millään tavoin vähennä sen arvoa tai merkitystä. Kyse on hyvin poikkeuksellisesta tuoteryhmästä. Sekvensointilaitteita ja sekvensointireagenssipakkauksia ei myydä nopeasti suuria määriä, vaan kyseessä on aina muodollinen julkinen hankintamenettely, jonka perusteella hankintayksikkö tekee mahdollisen hankintapäätöksen.
Lisäksi niin sanotun haittavertailunkaan ei ole katsottava puoltavan turvaamistoimen myöntämistä.
Haittavertailussa tulee ottaa huomioon se, että turvaamistoimen myöntäminen käsillä olevassa tapauksessa merkitsisi sitä, että pääasiakanne menettäisi käytännössä kokonaan merkityksensä, koska ratkaisu pääasiassa annettaisiin lähellä kannepatentin suoja-ajan umpeutumista. Hakijat pääsisivät turvaamistoimen myöntämisen seurauksena käytännössä samaan lopputulokseen kuin pääasiaprosessilla.
Hakijoiden määräävä markkina-asema ja kannepatentin voimassaoloaika huomioon ottaen on ilmeistä, etteivät hakijat kärsi merkittävää haittaa turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä.
Labema Oy kärsisi turvaamistoimen myöntämisen seurauksena omaan liikevaihtoonsa nähden merkittävästi suuremmat taloudelliset vahingot verrattuna hakijoiden turvattavaan etuuteen ja niille väitetysti aiheutuviin taloudellisiin vahinkoihin. Hakijoiden kokoiselle kansainväliselle toimijalle Suomen markkina on olennaisesti vähemmän merkityksellinen kuin Labema Oy:lle, jonka päämarkkina Suomi on. Markkinoille pääsyn estymisen seurauksena Labema Oy:lle aiheutuisi merkittävää korjaamatonta vahinkoa, koska sillä ei olisi mahdollisuutta saada referenssejä, joilla on suuri merkitys tarjottaessa sekvensointilaitteita kilpailutustilanteessa.
Vaatimuskohta 3
Koska haettu turvaamistoimi on ilmeisen perusteeton, on selvää, että myös esitetty tietopyyntö on ilmeisen perusteeton, ja ettei tiedonsaantioikeuden edellytyksenä olevan tarpeellisuusvaatimuksen voida myöskään katsoa täyttyvän. Lisäksi liikesalaisuuksien luovuttamisesta Labema Oy:lle aiheutuvan haitan ja hakijoille tietojen saamisesta koituvan edun välille tulisi niin merkittävä epäsuhta, että tietojen määrääminen luovutettavaksi olisi kohtuutonta.
Lisäksi teknisiä ja muita liikesalaisuuksia sisältävien tietojen julkiseksi saattaminen antaisi Labema Oy:n kilpailijoille perusteetonta kilpailuetua ja aiheuttaisi vastaavasti Labema Oy:lle sekä sen toimittajille vahinkoa.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Salassapitomääräys
Labema Oy on 4.6.2020 pyytänyt, että markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan sen 4.6.2020 markkinaoikeudelle toimittaman vastauksen kappaleet 192–194 (vastauksen sivulla 45) ja kappaleet 203–205 (vastauksen sivuilla 46–47) sekä Labema Oy:n asiakirjatodisteen V1.
Lisäksi Labema Oy on 6.7.2020 pyytänyt, että markkinaoikeus määrää pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan sen 6.7.2020 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman kappaleet 123–127 (lausuman sivuilla 31–32) ja kappaleet 133–135 (lausuman sivulla 34).
Hakijoilla ei ole ollut huomauttamista edellä mainituista salassapitopyynnöistä.
Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut asiakirjat sisältävät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja tietoja yksityisistä liikesalaisuuksista, joiden julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Asiassa on siten katsottava olevan käsillä oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:ssä säädetyt edellytykset salassapitomääräyksen antamiselle mainitulta osin.
Edellä todetun vuoksi markkinaoikeus oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 10 §:n nojalla määrää, että
- Labema Oy:n 4.6.2020 markkinaoikeudelle toimittaman vastauksen kappaleet 192–194 (vastauksen sivulla 45) ja kappaleet 203–205 (vastauksen sivuilla 46–47) sekä Labema Oy:n asiakirjatodiste V1 sekä
- Labema Oy:n 6.7.2020 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman kappaleet 123–127 (lausuman sivuilla 31–32) ja kappaleet 133–135 (lausuman sivulla 34)
on pidettävä salassa 25 vuoden ajan hakemuksen vireille tulosta lukien. Salassapitoaika päättyy 12.5.2045.
Pääasiaratkaisun perustelut
1 Vaatimuskohdat 1 ja 2
1.1 Sovellettavat säännökset
1. Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan mainitun pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin mainitun luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).
2. Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).
1.2 Vaatimuskohdan 1 mukainen turvaamistoimi
1.2.1 Vaade-edellytys
3. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo.
4. Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä KKO 1994:132 ja 1994:133 katsottu vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.
5. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Tämän vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako Labema Oy turvaamistoimihakemuksessa tarkoitetulla menettelyllään hakijoiden hakemuksessa tarkoitettuja oikeuksia. Mainittu seikka kuuluu vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla hakijoiden on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että niillä on vastapuoliaan kohtaan vaatimansa oikeus.
6. Hakijat ovat edellä selostetulla tavalla perustaneet turvaamistoimihakemuksensa Suomessa voimaan saatettuun eurooppapatenttiin numero FI/EP 3 002 289.
7. Asiassa esitetyn mukaan hakijoista Illumina Cambridge Limited on kannepatentin haltija. Illumina Finland Oy on puolestaan kannepatentilla suojattujen tuotteiden jakelija Suomessa.
8. Hakijat ovat vaade-edellytyksen täyttymisen osalta esittäneet ensinnäkin, että kannepatentin loukkauksen osalta lähtökohdaksi on otettava mainitun kannepatentin pätevyys. Edelleen hakijat ovat esittäneet, että Labema Oy:n Helsingin yliopistolle toimittamat DNBSEQ-G400 -merkkinen sekvensointilaite ja siihen liittyvät MGI:n valmistamat sekvensointireagenssipakkaukset kuuluvat kannepatentin suojapiiriin.
9. Labema Oy on kiistänyt vaade-edellytyksen täyttymisen. Kiistämisensä tueksi Labema Oy on vedonnut ensinnäkin siihen, ettei kannepatenttia ole pidettävä pätevänä. Lisäksi Labema Oy on kiistänyt, että se toimittamalla Helsingin yliopistolle testaustarkoitukseen DNBSEQ-G400RS -merkkisen sekvensointilaitteen sekä sen käyttöönotossa ja käyttökoulutuksessa käytettäväksi yhteensä viisi sekvensointireagenssipakkausta olisi syyllistynyt kannepatentin loukkaamiseen.
10. Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on patentinloukkauksiin perustuvien turvaamistoimiasioiden kohdalla lähtökohtana oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin osalta pidetty patentin tuottaman patenttioikeuden voimassaoloa.
11. Vetoamalla turvaamistoimihakemuksen kiistämisen tueksi siihen, että kannepatenttia on pidettävä pätemättömänä, Labema Oy:llä on näyttötaakka tältä osin.
12. Labema Oy on edellä mainitun kannepatentin pätemättömyyttä koskevan väitteensä tueksi vedonnut siihen, että kannepatenttia olisi pidettävä pätemättömänä, koska kannepatentti kattaa sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi hakemuksesta sen tekemispäivänä, kannepatentin selitys on riittämätön, kannepatentti ei ole uusi ja kannepatentti ei ole keksinnöllinen. Labema Oy on lisäksi vedonnut siihen, että Illumina Cambridge Limited on Euroopan patenttivirastossa käynnissä olevan väitekäsittelyn yhteydessä tehnyt muutoksia eurooppapatentin numero EP 3 002 289 patenttivaatimuksiin.
13. Hakijat ovat kiistäneet sen, että kannepatenttia olisi pidettävä pätemättömänä. Lisäksi hakijat ovat vedonneet siihen, että Euroopan patenttiviraston väitekäsittelyn yhteydessä annetussa alustavassa kannanotossa on katsottu, että muutetut ensisijaiset patenttivaatimukset, jotka ovat muun ohella kannepatentin itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 10 osalta sisällöltään muuttumattomat, olisivat todennäköisesti hyväksyttävissä.
14. Nyt käsillä olevan turvaamistoimiasian osalta markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtana on edellä selostetun valossa oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin osalta pidettävä Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 3 002 289 voimassaoloa.
15. Kuten edellä selostettu, Illumina Cambridge Limited on Euroopan patenttivirastossa käynnissä olevan väitekäsittelyn yhteydessä sinänsä tehnyt muutoksia eurooppapatentin numero EP 3 002 289 patenttivaatimuksiin. Asiassa esitetyn mukaan Euroopan patenttivirasto on väitekäsittelyn yhteydessä antamassaan alustavassa kannanotossa kuitenkin katsonut, että muutetut ensisijaiset patenttivaatimuksen olisivat todennäköisesti hyväksyttävissä.
16. Edellä esitetty huomioon ottaen, ja kun otetaan huomioon kannepatentin pätemättömyyttä koskeviin väitteisiin liittyvien seikkojen tulkinnanvaraisuus, markkinaoikeus katsoo, ettei asian tässä vaiheessa, asian tarkastelun summaarinen luonne huomioon ottaen, ole Labema Oy:n asiassa esittämän perusteella tehtävissä sellaista johtopäätöstä, että edellä mainittu kannepatenttia koskeva pätevyysolettama olisi tullut riittävän luotettavasti horjutetuksi.
17. Edellä todetulla tavalla hakijoilla on näyttötaakka vaade-edellytyksenä olevan patentinloukkauksen käsillä olemisen saattamisesta todennäköiseksi.
18. Hakijat ovat patentinloukkauksen toteutumisen tueksi esittäneet, että hakemuksen kohteena oleviin sekvensointireagenssipakkauksiin sisältyvät nukleosiditrifosfaatit (dNTP:t) kuuluvat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin ja että Labema Oy toimittamalla mainittuja sekvensointireagenssipakkauksia Helsingin yliopistolle on loukannut kannepatenttia.
19. Labema Oy on kiistänyt sen, että sen Helsingin yliopistolle testaustarkoitukseen toimittaman DNBSEQ-G400RS -merkkisen sekvensointilaitteen käyttöönotossa ja käyttökoulutuksessa käytettäväksi tarkoitetut yhteensä viisi sekvensointireagenssipakkausta toteuttaisivat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet. Labema Oy on tältä osin vedonnut erityisesti siihen, että hakemuksen kohteena olevissa sekvensointireagenssipakkauksissa käytetyissä molekyyleissä ei ole 3’ atsidometyyliryhmää toisin kuin kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Turvaamistoimihakemuksen kohteena olevissa sekvensointireagenssipakkauksissa on 3’-O-atsidometyyliryhmä (3’ O CH2-N3) eikä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista 3’ atsidometyyliryhmää (3’-CH2-N3).
20. Markkinaoikeus toteaa asiassa olevan sinänsä riidatonta, että Labema Oy on toimittanut Helsingin yliopistolle testaustarkoitukseen DNBSEQ-G400RS -merkkisen sekvensointilaitteen ja sen kanssa käytettäväksi viisi High-throughput Sequencing Set -sekvensointireagenssipakkausta.
21. Asianosaiset ovat esittäneet ensinnäkin toisistaan poikkeavan näkemyksen siitä, miten kannepatenttia ja sen suojapiiriä on tulkittava sen itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 mainitun 3’-atsidometyyliryhmän osalta.
22. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin patenttivaatimuksia on tulkittava sen selityksen valossa.
23. Ottaen huomioon erityisesti kannepatentin selityksen kappaleissa 15, 20, 43, 73, 78 ja 102 esitetty, markkinaoikeus katsoo olevan todennäköisempää, että alan ammattimies tulkitsisi kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 mainitun 3’-atsidometyyliryhmän kattavan myös 3’-O-atsidometyyliryhmän siinä mielessä, että yhdisteessä atsidometyyliryhmän sitoutumisen nukleotidin deoksiriboosisokeriosan 3’-asemaan tarkoitetaan tapahtuvan happiatomin kautta eli toisin sanoen atsidometyyliryhmä on sitoutunut 3’-O-asemaan.
24. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiirin on siten tulkittava käsittävän myös molekyylit, joissa esiintyy 3’-O-atsidometyyliryhmä.
25. Asianosaiset ovat esittäneet toisistaan poikkeavan näkemyksen myös siitä, mitä johtopäätöksiä hakijoiden esittämistä niin sanotuista Eurofins-raporteista on tehtävissä koskien muita kuin niissä selostetuissa testeissä nimenomaisesti testattuja tuotteita.
26. Hakijat ovat esittäneet edellä mainituista Eurofins-raporteista ilmenevän kokeellisen näytön ja kirjallisten asiantuntijalausuntojen osoittavan, että hakemuksen kohteena olevat sekvensointireagenssipakkaukset kuuluvat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin. Hakijat ovat edelleen esittäneet, ettei Eurofins-raporteissa selostetuissa testeissä ole ollut mahdollista testata juuri samoja sekvensointireagenssipakkauksia, jotka vastapuoli on toimittanut Helsingin yliopistolle, mutta hakijat ovat hankkineet testattavaksi vastaavia MGI:n valmistamia sekvensointireagenssipakkauksia.
27. Labema Oy on esittänyt, että vaikka Eurofins-raporteissa selostetuissa testeissä testattuihin sekvensointireagenssipakkauksiin sisältyvän dNTP Mix II -seoksen merkkaamattomat dNTP:t vastaisivat massaltaan vertailukohteena olleita 3’-O-atsidometyyli-dNTP:itä, ei siitä sinänsä voida päätellä, että niillä olisi myös sama rakenne vertailukohteena olleiden dNTP:ien kanssa, koska erilaisilla molekyyleillä voi olla sama massa.
28. Markkinaoikeus toteaa, että hakijoiden asiakirjatodisteenaan vetoamassa Eurofins EAG Material Sciences -yhtiön 8.1.2020 päivätyssä raportissa selostetussa testissä on selvitetty MGISEQ-2000RS High-throughput Sequencing Kit PE150 -sekvensointireagenssipakkauksen kemiallista rakennetta. Hakijoiden asiakirjatodisteenaan vetoamassa Eurofins EAG Material Sciences -yhtiön 11.6.2020 päivätyssä raportissa selostetussa testissä on puolestaan selvitetty MGISEQ-2000RS High-throughput Sequencing Kit PE100 -sekvensointireagenssipakkauksen kemiallista rakennetta.
29. Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainituissa niin sanotuissa Eurofins-raporteissa selostetuissa testeissä on vertailtu nestekromatografia-massaspektrometria -analyysillä MGI:n pakkauksen sisältämien dNTP:iden massoja Jena Bioscience GmbH:lta hankittuihin standardi 3’-O-atsidometyyli-dNTP:iden massoihin sekä nestekromatografia-massaspektrometria -analyysillä yhtä MGI:n pakkauksen sisältämän merkatun dNTP:n massaa Illumina Cambridge Limitedin kehittämän vastaavan nukleotidianalogin massaan. Testiraporttien mukaan MGI:n kyseessä olevien reagenssipakkausten dNTP:iden seoksessa olevien merkkaamattomien dNTP:iden ja standardi 3’-O-atsidometyyli-dNTP:iden rakenteellinen koostumus on sama. Testiraporteista ilmenee edelleen, että MGI:n merkattujen dNTP:iden seoksessa on Illumina Cambridge Limitedin kehittämän 3’-O-atsidometyyliryhmän kanssa identtinen merkattu dNTP.
30. Kuten edellä on todettu, kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiirin on tulkittava käsittävän molekyylit, joissa esiintyy 3’ O atsidometyyliryhmä. Mainituissa Eurofins-raporteissa selostetuissa testeissä tutkittujen sekvensointireagenssipakkausten on siten katsottava sisältävän molekyylejä, jotka vastaavat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelyä.
31. Markkinaoikeus toteaa, että hakijat ovat vaade-edellytyksen täyttymisen tueksi vedonneet lisäksi muun muassa MGI:n verkkosivuilla oleviin tietoihin osoituksena siitä, että kaikki MGI:n sekvensointireagenssipakkaukset perustuvat samaan teknologiaan ja sisältävät siten Eurofins-raporteissa selostetuissa testeissä tutkitun dNTP Mix II -seoksen.
32. Labema Oy:n ei puolestaan ole katsottava esittäneen erityisiä perusteluja näkemykselleen siitä, että edellä mainittujen Eurofins-raporttien pohjalta ei olisi tehtävissä yleistettävissä olevia johtopäätöksiä MGI:n sekvensointireagenssipakkausten kuulumisesta yleisemminkin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin. Labema Oy ei ole myöskään esittänyt mitään näyttöä sen tueksi, että sen Helsingin yliopistolle toimittamat sekvensointireagenssipakkaukset olisivat jollakin merkityksellisellä tavalla poikenneet Eurofins-testiraporteissa selostettujen testien kohteena olleista MGI:n sekvensointireagenssipakkauksista.
33. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijat ovat saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että Labema Oy on toimittamalla Helsingin yliopistolle hakemuksessa mainitut sekvensointireagenssipakkaukset loukannut kannepatenttia ja että hakijoilla on Labema Oy:tä vastaan Suomessa voimaan saatettuun eurooppapatenttiin numero FI/EP 3 002 289 perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy nyt tarkasteltavana olevalta osin.
34. Edellä lausuttua ei käsillä olevassa tapauksessa anna aihetta arvioida toisin myöskään se, että asiassa esitetyn mukaan Illumina Cambridge Limited on Euroopan patenttivirastossa väitekäsittelyn yhteydessä muuttanut sittemmin eurooppapatentin numero EP 3 002 289 patenttivaatimuksia. Asiassa esitetyn mukaan sanottu patenttivaatimusten muuttaminen ei ainakaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta tulisi merkitsemään sen suojapiirin muuttumista siten, etteivät kyseessä olevat MGI:n sekvensointireagenssipakkaukset edelleen olisi patenttivaatimuksen 1 suojapiirin sisällä.
1.2.2 Vaaraedellytys
35. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös oikeuden loukkauksen vaara.
36. Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ennakkopäätöksissään KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen.
37. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.
38. Hakijoiden esittämän mukaan on vaara, että Labema Oy voi tulevaisuudessa toimittaa lisää kannepatenttia loukkaavia tuotteita useammille käyttäjille, esimerkiksi osallistumalla mahdollisiin hankintamenettelyihin.
39. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijoiden väitettä oikeudenloukkausta koskevan vaaran käsillä olemisesta ei voida pitää epätodennäköisenä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy nyt tarkasteltavana olevalta osin.
1.2.3 Haittavertailu
40. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.
41. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella Labema Oy ei ole toimittanut nyt kyseessä olevia tuotteita muutoin Suomessa kuin edellä kuvatulla tavalla Helsingin yliopistolle.
42. Hakijoiden esittämän mukaan se seikka, että tuotteet ovat olleet Suomessa vain pienimuotoisessa testauskäytössä puoltaa turvaamistoimen myöntämistä ennen kuin tuotteet leviävät laajemmalle, jolloin hakijoille koituva vahinko olisi vielä suurempaa.
43. Labema Oy:n esittämän mukaan se kärsisi turvaamistoimen myöntämisen seurauksena omaan liikevaihtoonsa nähden merkittävästi suuremmat taloudelliset vahingot verrattuna hakijoiden turvattavaan etuuteen ja niille väitetysti aiheutuviin taloudellisiin vahinkoihin. Markkinoille pääsyn estymisen seurauksena Labema Oy:lle aiheutuisi lisäksi merkittävää korjaamatonta vahinkoa, koska sillä ei olisi mahdollisuutta saada referenssejä, joilla on suuri merkitys tarjottaessa sekvensointilaitteita kilpailutustilanteessa.
44. Markkinaoikeus toteaa, että asianosaisten esittämän valossa hakijoiden vahinko turvaamistoimihakemuksen hylkäämisestä olisi lähinnä se taloudellinen vahinko, jonka hakijat kärsisivät vastapuolen tullessa markkinoille. Labema Oy:lle turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuva vahinko olisi puolestaan lähinnä se vahinko, joka muodostuu siitä, ettei se pääse markkinoille.
45. Ottaen huomioon edellä esitetty sekä se, että hakijoilla on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaisesti ankara vastuu siitä vahingosta ja niistä kuluista, jotka vastapuolelle aiheutuvat mahdollisesti tarpeettomasta turvaamistoimesta, markkinaoikeus katsoo, ettei turvaamistoimesta aiheudu vastapuolelle oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hakijoiden turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa.
46. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että edellytykset turvaamistoimen määräämiselle myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun niin sanotun haittavertailun näkökulmasta ovat nyt tarkasteltavana olevalta osin olemassa.
1.3 Vaatimuskohdan 2 mukainen turvaamistoimi
47. Hakijat ovat kysymyksessä olevan vaatimuksensa tueksi vedonneet siihen, että hakemuksen kohteena olevat sekvensointilaitteiden tarjoaminen ja toimittaminen muodostaa kannepatentin välillisen patentinloukkauksen patenttilain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
48. Labema Oy on esittänyt, että hakemuksen kohteena olevien sekvensointilaitteiden tarjoaminen ja toimittaminen ei muodosta kannepatentin välillistä loukkausta hakijoiden esittämällä tavalla.
49. Patenttilain 3 §:n 2 momentin mukaan patentilla saavutettu yksinoikeus sisältää sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen.
50. Markkinaoikeus toteaa, että välillisen patentinloukkauksen edellytyksenä on, että välillisen loukkauksen muodostavan laitteen, eli tässä tapauksessa hakemuksessa tarkoitetun sekvensointilaitteen, tarjoamisen tai toimittamisen tulee liittyä johonkin olennaiseen keksinnössä sekä tulee soveltua ja olla tarkoitettu kyseisen keksinnön käyttämiseen.
51. Markkinaoikeus edelleen toteaa, että hakijat eivät ole juurikaan perustelleet sitä, miten hakemuksessa tarkoitettujen sekvensointilaitteiden tarjoaminen tai toimittaminen muodostaisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tai 9 mukaisen tuotevaatimuksen taikka itsenäisen patenttivaatimuksen 10 mukaisen menetelmän välillisen patentinloukkauksen.
52. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hakijat eivät ole nyt tarkasteltavana olevalta osin saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että niillä olisi vastapuolta kohtaan kannepatenttiin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.
53. Edellytyksiä hakemuksessa vaaditun turvaamistoimen myöntämiselle nyt tarkasteltavana olevalta osin ei näin ollen ole olemassa jo edellä mainitun perusteella. Hakemus on näin ollen hylättävä vaatimuskohdan 2 osalta.
1.4 Johtopäätös turvaamistoimea koskevista vaatimuksista 1 ja 2
54. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että edellytykset turvaamistoimen määräämiselle ovat vaatimuskohdassa 1 vaaditun turvaamistoimen osalta olemassa.
55. Hakemus on siten vaatimuskohdan 1 osalta hyväksyttävä päätöslauselmasta ilmenevin tavoin muotoiltuna.
56. Sen sijaan vaatimuskohdan 2 osalta hakemus on edellä todetulla tavalla hylättävä.
2 Vaatimuskohta 3
57. Hakijat ovat kysymyksessä olevalta osin vaatineet, että niille tulee antaa tiedoksi kyseessä olevien tuotteiden valmistuksesta ja toimituksesta vastapuolelle vastaavien tahojen nimet ja yhteystiedot.
58. Hakijat ovat vaatimuksensa tueksi esittäneet, että vaatimuksen hyväksyminen on tarpeen kannepatentin loukkauksen lopettamiseksi sekä hyvityksen ja korvauksen saamiseksi jo tapahtuneesta loukkauksesta. Hakijat ovat lisäksi esittäneet tarpeen reagoida kannepatentin suojapiiriin kuuluvien tuotteiden valmistukseen ja myyntiin muissa maissa, ja että tuonti Suomeen saadaan pysäytettyä myös, mikäli BGI Group ryhtyy suoraan toimittamaan MGI-sekvensointireagenssipakkauksia ja -laitteita Suomeen.
59. Vastapuoli on esittänyt, että koska haettu oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säännöksiin perustettu turvaamistoimi on ilmeisen perusteeton, on selvää, että myös kysymyksessä oleva vaatimus on ilmeisen perusteeton, ja ettei sanotun vaatimuksen hyväksymisen kriteerinä olevan niin sanotun tarpeellisuusedellytyksen voida myöskään katsoa täyttyvän.
60. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 a §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamista koskevassa riita-asian oikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksesta määrätä vastaajan, jonka on todettu loukanneen tällaista oikeutta kaupallisessa laajuudessa, antamaan tarpeelliset tiedot oikeutta loukkaavien tavaroiden tai palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta. Määräystä ei kuitenkaan saa antaa, jos siitä aiheutuisi vastaajalle tiedonsaannin merkitykseen verrattuna kohtuutonta haittaa.
61. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2019:10 (kohdat 29–31) lausunut, että tuomioistuin voi ratkaista tiedonsaantia koskevan vaatimuksen ennen loukkausoikeudenkäynnin alkamista ja turvaamistoimiasian yhteydessä. Koska tiedonsaantia koskeva määräys voidaan käsitellä todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 a §:n sanamuodosta poiketen erillään loukkausoikeudenkäynnistä, on välttämätöntä tulkita sitä mainittuun säännökseen sisältyvää edellytystä, että tuomioistuin on todennut vastaajan loukanneen teollis- tai tekijänoikeutta kaupallisessa laajuudessa. Edellytykseksi ei voida asettaa, että loukkaus on jo tuomiossa vahvistettu. Hakijan on kuitenkin esitettävä perusteltu pyyntö, jossa kohtuullisesti saatavissa olevaan ja riittävään todistusaineistoon tukeutuen saatetaan todennäköiseksi, että hänen teollisoikeuttaan on loukattu. Tiedonsaantioikeutta on tämän jälkeen arvioitava sen kannalta, ovatko pyydetyt tiedot hakijalle tarpeellisia, jotta hakija voi ryhtyä oikeudenkäyntiin, määrittää korvausvaatimuksensa ja näyttää toteen vaatimustensa perusteet.
62. Kysymyksessä olevan vaatimuksen hyväksymisen edellytyksenä edellä esitetyn perusteella on katsottava olevan ensinnäkin sen, että hakijat ovat saattaneet todennäköiseksi, että niiden teollisoikeutta on loukattu. Sanotun vaatimuksen hyväksymisen edellytyksenä on edelleen katsottava olevan, että pyydetyt tiedot ovat hakijoille tarpeellisia, jotta hakijat voivat ryhtyä oikeudenkäyntiin, määrittää korvausvaatimuksensa ja näyttää toteen vaatimustensa perusteet.
63. Hakijat ovat edellä selostetulla tavalla perustelleet kysymyksessä olevan vaatimuksen hyväksymistä mahdollisuudella reagoida kannepatentin suojapiiriin kuuluvien tuotteiden valmistukseen ja myyntiin muissa maissa sekä puuttua mahdollisen kolmannen osapuolen tulevaisuudessa aloittamaan loukkaavien tuotteiden maahantuontiin Suomeen. Hakijat eivät ole esittäneet, että tuotteiden valmistuksesta ja toimituksesta vastapuolelle vastaavien tahojen nimet ja yhteystiedot olisivat tarpeen vastapuolta vastaan nostettavassa oikeudenkäynnissä, eivätkä ole esittäneet, että niillä olisi tarkoituksena nostaa oikeudenkäynti Suomessa kyseisiä vastapuolen toimittajia vastaan.
64. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä olevan vaatimuskohdan 3 mukaisen vaatimuksen hyväksyminen ole todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 7 a §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeen, jotta hakijat voisivat ryhtyä Labema Oy:tä vastaan oikeudenkäyntiin, määrittää korvausvaatimuksensa sekä näyttää toteen vaatimustensa perusteet.
65. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hakijoiden hakemus on vaatimuskohdan 3 osalta hylättävä.
Päätöslauselma
Markkinaoikeus kieltää 500.000 euron sakon uhalla Labema Oy:tä tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan sekvensointireagenssipakkauksia, jotka on tarkoitettu käytettäväksi DNBSEQ-G400 -merkkisen laitteen, DNBSEQ-G50 -merkkisen laitteen, DNBSEQ-T7 -merkkisen laitteen tai olennaisesti samalla tavalla toimivan sekvensointilaitteen kanssa, ja jotka sisältävät modifioituja dNTP:itä, joissa esiintyy 3’-atsidometyyliryhmä siten kuin eurooppapatentin numero FI/EP 3 002 289 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriä on edellä perustelukappaleissa 23 ja 24 katsotulla tavalla tulkittava taikka tuomasta maahan tai pitämässä hallussa edellä mainittuja sekvensointireagenssipakkauksia näitä tarkoituksia varten, niin kauan kuin Suomessa voimaan saatettu eurooppapatentti numero FI/EP 3 002 289 on voimassa.
Tämä määräys on voimassa siihen saakka, kunnes pääasiassa annetaan ratkaisu tai asiassa toisin määrätään.
Markkinaoikeus hylkää hakemuksen muilta osin.
Pääasian vireillepano
llumina Cambridge Limitedin ja Illumina Finland Oy:n on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n 1 mukaan pantava kuukauden kuluessa tämän turvaamistointa koskevan päätöksen antamisesta pääasiaa koskeva kanne vireille tuomioistuimessa tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Jos pääasian käsittelyä ei sanotussa ajassa panna vireille tai jos pääasian käsittely jää sillensä, turvaamistoimi peruutetaan siten kuin ulosottokaaren 8 luvun 4 §:ssä säädetään.
Täytäntöönpano ja vakuus
Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan tämän turvaamistointa koskevan määräyksen voimaantulo edellyttää, että Illumina Cambridge Limited ja Illumina Finland Oy hakevat tämän turvaamistoimen täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.
Illumina Cambridge Limitedin ja Illumina Finland Oy:n on ennen tämän turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanoa asetettava ulosottomiehelle ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu vakuus.
Illumina Cambridge Limitedin ja Illumina Finland Oy:n tulee viimeistään 20.1.2021 huolehtia turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanosta uhalla, että turvaamistointa koskeva määräys raukeaa ja ulosottomies voi peruuttaa täytäntöönpanon.
Illumina Cambridge Limitedin ja Illumina Finland Oy:n tulee viimeistään 27.1.2021 toimittaa markkinaoikeudelle selvitys turvaamistointa koskevan määräyksen täytäntöönpanosta.
Labema Oy:n mahdollisuudesta asettaa torjuntavakuus säädetään ulosottokaaren 8 luvun 3 §:ssä.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 1.3.2021.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala sekä asiantuntijajäsen Jaana Hämäläinen.
Lainvoimaisuus
Lainvoimainen.