MAO:H59/2021

Hakemus

Vaatimukset

Lumon Invest Oy (jäljempänä myös hakija) on vaatinut, että markkinaoikeus

1. kieltää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 500.000 euron sakon uhalla Riikku Group Oy:tä (jäljempänä myös vastapuoli) valmistamasta, markkinoimasta ja tarjoamasta Suomessa lasitusjärjestelmiä, joissa on patentin numero FI 114814 mukainen ja hakemuksen liitteistä 4, 5 ja 6 ilmenevä lukituslaitteisto niin kauan kuin kyseinen patentti on voimassa,

2. määrää todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain 2 ja 3 §:n nojalla ulosottomiehen ensisijaisesti ottamaan jäljennökset tai valokuvaamaan Riikku Group Oy:n hallussa olevat Riikku Group Oy:n toimittamia parvekelasituksia koskevat asiakirjat, joista ilmenee parvekelasitusten kohdetiedot toimitussisältöineen, myyntilaskut, tarjousasiakirjat, tilausasiakirjat, kuitit, kirjanpitoaineiston (sisältäen tuotteiden myynti ja toimitusmäärät ja myyntihinnat), mainokset, esitteet ja tuoteselosteet hakemusta edeltäneiden kolmen vuoden ajalta mainitun aineiston esiintymismuodosta riippumatta taikka sanottuun nähden toissijaisesti pantavaksi mainitun aineiston takavarikkoon, mikäli ulosottomies ei kykene joltakin osin ottamaan aineistosta jäljennöksiä tai valokuvaamaan sitä, sekä

3. määrää Riikku Group Oy:n luovuttamaan ulosottomiehelle vaatimuskohdassa 2 vaaditun turvaamistoimenpiteen toteuttamisen edellyttämät salasanat ja käyttäjätunnukset.

Perusteet

Lumon Invest Oy:llä on patentti numero FI 114814 (jäljempänä myös kannepatentti).

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen myöntämisen yhtenä edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy.

Riikku Group Oy on vuodesta 2018 valmistamalla, myymällä ja toimittamalla parvekelasituksia loukannut kannepatenttia.

Kannepatentti on voimassa Suomessa. Kannepatentin pätevyys on myös niin sanotun pätevyysolettaman perusteella otettava vaade-edellytyksen täyttymisen arvioinnin lähtökohdaksi.

Vastapuoli ei ole esittänyt myöskään seikkoja, joiden perusteella kannepatentin mukaiselta keksinnöltä olisi katsottava puuttuvan uutuus tai keksinnöllisyys.

Riikku Group Oy:n parvekelasituksissa käytetty lukituslaitteisto täyttää kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet.

Vastapuoli on kiistänyt patentinloukkauksen esittämällä, että parvekelasituksissa käytetty lukituslaitteisto ei ole täyttänyt kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä ”ainakin ensimmäisen ja toisen lukituselimen ohjaamiseksi samanaikaisesti” (jäljempänä myös piirre 4), eikä myöskään piirrettä ”lukituslaitteisto on järjestetty siten, että vetämällä vetojännitystä välittävää elintä suuntaan, joka on kohtisuorassa vetojännityksen suhteen, ainakin toinen lukituselin pysyy lukittuna” (jäljempänä myös piirre 7). Lisäksi vastapuoli on kiistänyt patentinloukkauksen esittämällä, että se on sittemmin muuttanut lukituslaitteistoratkaisuaan sen jälkeen, kun Lumon Invest Oy on ollut vastapuoleen yhteydessä patentinloukkauksen osalta.

Sekä vastapuolen aiempi lukituslaitteistoratkaisu että muutettu lukituslaitteistoratkaisu käsittävät kannepatentin patenttivaatimuksen 1 piirteen 4 mukaisen ratkaisun, sillä vastapuolen lukituslaitteiston ohjauselimellä voidaan ohjata sekä ylä- että alatelkeä samanaikaisesti ja näin ollen avata ikkuna yhdellä kädellä ohjauselintä käyttäen.

Vastapuolen aiempi lukituslaitteistoratkaisu käsittää myös kannepatentin patenttivaatimuksen 1 piirteen 7 mukaisen ratkaisun, sillä siinä on pystysuora lankapunos, josta vedetään kohtisuoraan sivulle ja samalla kohtisuoraan pois lasielementistä. Tällöin lankapunos jännittyy, mutta sillä ei ole vaikutusta lasielementin alareunassa olevaan toiseen lukituselimeen niin, että se avautuisi. Näin ollen vastapuolen aiemmassa lukituslaitteistoratkaisussa toteutuu se, että ainakin toinen lukituselimistä pysyy lukittuna, vaikka lankapunoksesta vedettäisiin. Vastapuolen muutetussa lukituslaitteistoratkaisussa ikkuna aukeaa vaijerista vetämällä. Kannepatentin patenttivaatimuksen 1 piirre 7 ei siten toteudu enää muutetussa lukituslaitteistoratkaisussa.

Asiassa ei ole merkitystä vastapuolen esittämällä siitä, että sen lukituslaitteistoratkaisu olisi sen oman patenttihakemuksen mukainen, sillä patenttihakemus tai myönnettykään patentti ei anna oikeutta käyttää toisen tahon patentilla suojattua ratkaisua.

Myös turvaamistoimen myöntämisen toisena edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy. Vastapuoli on valmistanut, myynyt ja toimittanut kannepatenttia loukkaavia tuotteita ja on olemassa vaara, että vastapuoli jatkaa tätä toimintaansa, vaikka vastapuoli olisi muuttanut ratkaisuaan ilmoittamansa mukaisesti lokakuussa 2020. Sekä vastapuolen aiempi lukituslaitteistoratkaisu että muutettu lukituslaitteistoratkaisu ovat ulkoisesti täysin samanlaisia. Vaaran olemassaoloa osoittaa, että lukituslaitteistoja on toimitettu erääseen kohteeseen sen jälkeen, kun vastapuoli on antanut ilmoituksen lukituslaitteistoratkaisunsa muuttamisesta.

Turvaamistoimen myöntämisen kolmantena edellytyksenä oleva niin sanottu haittavertailu täyttyy. Vaaditun kiellon määräämisestä ei aiheudu vastapuolelle kohtuutonta haittaa, sillä kielto ei estä sitä myymästä tuotteitaan, ainoastaan käyttämästä niissä kannepatentilla suojattua ratkaisua.

Asiassa on myös perusteet vaaditun todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain mukaisen turvaamistoimen määräämiselle.

Turvaamistoimen kohteena oleva aineisto on merkityksellinen loukkauksen laajuutta ja siitä aiheutunutta vahinkoa määritettäessä. Aineistolla on merkitystä todisteena mahdollisessa patentinloukkausoikeudenkäynnissä.

Hakija pystyy yksilöimään korvausvaatimuksensa vain saatuaan tiedon loukkaavien tuotteiden myynti- ja toimitusmääristä myyntihintoineen, jotka tiedot ilmenevät laskuista, kuiteista ja muusta kirjanpitoaineistosta. Kirjanpitoaineisto, asiakastiedot ja tarjousasiakirjat ovat olennaisia tietoja korvausvaatimusten yksilöimiseksi sekä loukkauksen keston ja laajuuden selvittämiseksi. Lisäksi ne selventävät loukkaavien tavaroiden alkuperää sekä jakeluverkkoa ja ovat siten oikeudenkäynnin kannalta tarpeellisia tietoja. Tarjousasiakirjat osoittavat tarjottujen parvekelasitusten toimitussisältöjä ja lukituslaitteiston olennaista merkitystä lasituskokonaisuuksissa.

Turvaamistoimen kohteena oleva aineisto on paperisessa tai sähköisessä muodossa ja siten on helposti tuhoutuvaa ja tuhottavissa olevaa. On olemassa vaara, että vastapuoli hävittää tai kätkee aineistoa.

Asiassa vaaditaan ensisijaisesti, että ulosottomies valokuvaa tai kopioi materiaalin, joka on toissijaista vaatimusta eli takavarikointia lievempi toimenpide. Valokuvaaminen tai kopiointi ei mitenkään vaikuta vastapuolen liiketoimintaan.

Vastaus

Vaatimukset

Riikku Group Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Perusteet

Hakemuksen vaatimuskohdan 1 mukainen vaatimus on hylättävä jo sen perusteella, että kyseinen vaatimus on epäselvä eikä se ole täytäntöönpantavissa. Vaatimuksessa viitataan hakemuksen liitteisiin 4–6, mutta niistä havaittavien tuotteiden ulkomuodon perusteella ei voida tehdä päätelmiä lukituselimen teknisestä ratkaisusta, eikä siten kannepatentin loukkauksesta.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen edellytyksenä oleva vaade-edellytys ei joka tapauksessa täyty.

Kannepatenttia on ensinnäkin pidettävä mitättömänä, koska mainitun patentin mukainen keksintö ei ole uusi verrattuna siihen eikä olennaisesti eroa siitä, mitä on tullut tunnetuksi saksalaisesta patenttijulkaisusta DE A 2257744 taikka yhdysvaltalaisesta patenttijulkaisusta US 1552690. Kannepatentin mitättömyyttä on pidettävä ilmeisenä tai erittäin todennäköisenä. Kannepatentin pätevyysolettama on näin ollen tullut riittävän luotettavalla tavalla horjutetuksi.

Riikku Group Oy:n aiempi parvekelasitusten lukituslaitteistoratkaisu on ollut sen itsensä kehittämä. Kyseiselle lukituslaitteistoratkaisulle on myönnetty 30.9.2020 patentti numero FI 128656. Kyseistä lukituslaitteistoratkaisua on toimitettu asiakkaille vuodesta 2019. Lukituslaitteistoratkaisun valmistaminen on asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi kuitenkin lopetettu 22.9.2020 ja varastossa olleet varaosat on käytetty syyskuun 2020 aikana. Lokakuusta 2020 Riikku Group Oy:n toimituksissa on käytetty muutettua lukituslaitteistoratkaisua.

Sen paremmin Riikku Group Oy:n aiempi lukituslaitteistoratkaisu kuin muutettu lukituslaitteistoratkaisu ei ole täyttänyt kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä.

Riikku Group Oy:n käyttämät lukituslaitteistoratkaisut eivät ole toteuttaneet kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä 4. Kyseisissä lukituslaitteistoratkaisuissa ylätelki ja alatelki ovat kumpikin toiminnallisesti yhdistetty vääntönuppiin narun välityksellä ja niitä kumpaakin työnnetään samanlaisella jousella. Kokoonpano on tarkoituksellisesti muodostettu siten, että alateljen jousi on enemmän esipuristettuna kuin yläteljen jousi. Tästä aiheutuu se, että vääntönuppia kierrettäessä ylätelki liikkuu ennen alatelkeä.

Riikku Group Oy:n käyttämä aiempi lukituslaitteistoratkaisu ei ole myöskään toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä 7. Kyseisessä lukituslaitteistoratkaisussa ylätelki ja alatelki on yhdistetty saman narun eri päihin. Kun narusta on vetänyt poikittaissuuntaan, niin sekä ylätelki että alatelki liikkuvat. Näin ollen lukituselimet eivät ole pysyneet lukittuna narusta vedettäessä.

Riikku Group Oy:n muutetussa lukituslaitteistoratkaisussa on tehty komponenttimuutos ohjauselimen rungossa sijaitsevaan haittaan. Haittaa on lyhennetty siten, että vetojännitystä välittävästä elimestä vetämällä myös alempi lukituselin pääsee nousemaan kokonaisuudessaan ylös haitan estämättä. Toisin sanoen narusta vetämällä molemmat lukituselimet aukeavat ja lasielementti avautuu kaikissa tilanteissa kokonaisuudessaan. Viimeistään tämän muutoksen myötä on selvää, että muutettu lukituslaitteistoratkaisu ei täytä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä 7.

Turvaamistoimen myöntämisen toisena edellytyksenä oleva vaaraedellytys ei myöskään täyty, sillä Riikku Group Oy on edellä kuvatulla tavalla muuttanut käyttämäänsä lukituslaitteistoratkaisua, eikä kyseinen muutettu lukituslaitteistoratkaisu loukkaa kannepatenttia. Aiempia lukituslaitteistoratkaisuja ei ole toimitettu lokakuun 2020 jälkeen, eikä niitä ole asennettu marraskuun 2020 jälkeen.

Turvaamistoimea ei voida myöntää haittavertailun perusteella, sillä turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuisi turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Turvaamistoimen myöntäminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ottaen erityisesti huomioon sen, että Riikku Group Oy on sovinnollisena eleenä muuttanut lukituslaitteistoratkaisuaan. Lukituslaitteistoratkaisu on hyvin pieni osa parvekelasitusten kokonaistoimitusta, eikä sillä ole merkitystä asiakkaan valitessa toimittajaa parvekelasituksille.

Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annettuun lakiin perustettu vaatimus on myös hylättävä.

Riikku Group Oy ei ensinnäkään ole loukannut kannepatenttia.

Vaatimuksen kohteena olevalla aineistolla ei myöskään ole merkitystä todisteena mahdollisessa pääasiassa. Kyseisen aineiston osalta on huomattava, että se koskee Riikku Group Oy:n parvekelasitusten kokonaistoimituksia, vaikka väitetty patentinloukkaus koskee ainoastaan parvekelasituksiin liittyvää yhtä yksityiskohtaa eli niissä käytettyä lukituslaitteistoratkaisua, jonka osuus kokonaisuudesta on erittäin vähäinen. Lukituslaitteistoja myydään myös yksittäiskappaleina Riikku Group Oy:n verkkokaupassa. Mikäli turvaamistoimi myönnettäisiin, hakija pääsisi tutustumaan Riikku Group Oy:n liikesalaisuuksiin ja myös merkittävästi laajempaan aineistoon kuin riidan kohde edellyttää, mikä aiheuttaisi turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa.

Aineistolla voisi olla merkitystä todisteena vain siltä osin, kuin niistä käy ilmi myytyjen lukituslaitteistoratkaisujen kokonaismyyntimäärä ja myyntihinta aikavälillä tammikuu 2019 lokakuu 2020. Nämä seikat on jo ilmoitettu hakijalle osapuolten asiamiesten välisessä kirjeenvaihdossa, joten todistelun turvaaminen on myös tämän johdosta tarpeetonta.

Loukkaavaksi väitetyn lukituslaitteistoratkaisun toimitukset ovat alkaneet vuonna 2019, joten tätä aiemmilla asiakirjoilla ei voi olla merkitystä todisteena pääasiassa myöskään mainitun johdosta.

Vaatimukseen kohteena olevaan aineistoon ei liity hukkaamisvaaraa. Riikku Group Oy säilyttää aineistoa asianmukaisesti ja toimintaansa liittyvien lakien, asetusten, sääntöjen ja suositusten mukaisesti. Aineisto on myös Riikku Group Oy:n käyttämän tilitoimiston hallussa. Hakija ei ole yksilöinyt hukkaamisvaaraa koskevan väitteen tueksi mitään sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joista hukkaamisvaaran voitaisiin päätellä olevan olemassa.

Parvekelasituksiin liittyvien tarjousasiakirjojen, kohdetietojen ynnä muiden tarkempien yksityiskohtien jäljentäminen, takavarikoiminen ja erityisesti niiden saattaminen kilpailijan tietoon olisi omiaan aiheuttamaan Riikku Group Oy:lle vakavaa haittaa, sillä kyse on pitkälti liikesalaisuuksien piiriin kuuluvista tai esimerkiksi lakiperusteisesti salassapidettävistä tiedoista, jotka turvaamistoimen myöntämisen seurauksena tulisivat Riikku Group Oy:n kilpailijan tietoon ja hyödynnettäväksi. Kilpailija voisi saamiaan tietoja hyödyntämällä hankkia esimerkiksi perusteetonta kilpailuetua tulevissa kilpailutuksissa Riikku Group Oy:n vahingoksi.

Todistelu

‍Asiakirjatodistelu

Lumon Invest Oy

1. Patenttijulkaisu numero Fl 114814 B

2. Tuloste Patinfo-tietokannasta 27.11.2020

3. Hakijan ja vastapuolen välistä kirjeenvaihtoa ajanjaksolla 14.8.2020–13.10.2020

4. Video, kuvattu 11.5.2020 osoitteessa X

5. Valokuvia (8 kpl) Riikku Group Oy:n toimittamien parvekelasien lukituslaitteistosta, kuvattu 11.5.2020 ja 11.9.2020 osoitteessa X

6. Ote internet-sivuilta http:// Y

Riikku Group Oy

1. Patenttijulkaisu DE A 2257744

2. Patenttijulkaisu US 1552690

3. Patenttijulkaisu FI 128656B

4. Lausunto muottimuutoksesta 20.1.2021

5. Videotallenne (Z)

6. Videotallenne (Ä)

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaista turvaamistointa koskeva vaatimus (vaatimuskohta 1)

1. Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan mainitun pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin mainitun luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

2. Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

3. Kuten edellä selostetusta ilmenee, niin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi paitsi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo myös oikeuden loukkauksen vaara.

4. Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua turvaamistointa koskeneissa ennakkopäätöksissään KKO 1994:132 ja 1994:133 katsonut hukkaamisvaaran olevan olemassa, jollei vaara esillä olevissa olosuhteissa ole varsin epätodennäköinen.

5. Sama vaaraedellytys on oikeuskäytännössä katsottu riittäväksi myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen osalta.

6. Markkinaoikeus toteaa asiassa olevan riidatonta, että vastapuoli on syyskuussa 2020 muuttanut parvekelasituksissaan käyttämäänsä lukituslaitteistoratkaisua. Vastapuolen asiassa esittämän mukaan sen parvekelasituksissa käytettyä aiempaa lukituslaitteistoratkaisua ei ole toimitettu lokakuun 2020 jälkeen eikä sitä ole asennettu marraskuun 2020 jälkeen.

7. Markkinaoikeus edelleen toteaa, että vastapuolen muutetun lukituslaitteistoratkaisun osalta myös hakija on esittänyt, ettei kyseinen lukituslaitteistoratkaisu toteuta kannepatentin yhtä piirrettä. Näin ollen hakijan ja vastapuolen esittämän valossa asiassa on riidatonta, ettei vastapuolen muutettu lukituslaitteistoratkaisu toteuta kannepatentin kaikkia piirteitä eikä siten loukkaa kannepatenttia.

8. Markkinaoikeus vielä toteaa, että vastapuoli on jo ennen käsillä olevan turvaamistoimiasian vireilletuloa markkinaoikeudessa ryhtynyt toimenpiteisiin parvekelasituksissaan käyttämänsä lukituslaitteistoratkaisun muuttamiseksi tavalla, joka on johtanut siihen, että muutettu lukituslaitteistoratkaisu riidattomasti ei loukkaa kannepatenttia. Myöskään hakija ei ole kiistänyt tätä.

9. Hakija on sinänsä vaaraedellytyksen täyttymisen tueksi viitannut siihen, että vastapuoli voisi jatkaa aikaisemmin käyttämänsä lukituslaitteistoratkaisun käyttämistä parvekelasituksissaan. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty mitään viitteitä siitä, että vastapuoli muutettuaan edellä kuvatulla tavalla lukituslaitteistoratkaisuaan, tulisi muuttamaan sen takaisin aikaisemmaksi lukituslaitteistoratkaisuksi. Tämän perusteella markkinaoikeus katsoo, että käsillä olevissa olosuhteissa hakijan oikeuden loukkauksen vaaraa voidaan pitää varsin epätodennäköisenä.

10. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen myöntämisen yhtenä edellytyksenä oleva vaaraedellytys ei täyty. Edellytyksiä vaaditun oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen myöntämiselle ei näin ollen ole olemassa jo sanotun johdosta. Vaatimus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen myöntämisestä on siten hylättävä.

2 Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain mukaista turvaamistointa koskevat vaatimukset (vaatimuskohdat 2 ja 3)

11. Todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain (todistelun turvaamislaki) 1 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan todistelun turvaamiseen riita-asiassa, joka perustuu muun ohella patentin loukkaukseen.

12. Todistelun turvaamislain 2 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi todistelun turvaamiseksi määrätä, että sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä lain soveltamisalaan kuuluvassa asiassa, pannaan takavarikkoon. Takavarikon lisäksi tai sen sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan päättäessään turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

13. Todistelun turvaamislain 3 §:n mukaan turvaamistoimi voidaan määrätä, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on mainitun lain 1 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa. Lisäksi turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä on, että on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla.

14. Jotta turvaamistoimi voidaan myöntää, tulee hakijan siis saattaa todennäköiseksi väitetyn loukkauksen toteutuminen (niin sanottu vaade-edellytys) sekä se, että aineistolla, jota on vaadittu turvaamistoimen kohteeksi, voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena pääasiassa. Lisäksi edellytyksenä on se, että on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla (niin sanottu vaaraedellytys). Edelleen edellytyksenä on, että turvaamistoimen myöntämisestä ei saa aiheutua vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

15. Kuten edellä selostetusta ilmenee, todistelun turvaamislain mukaisen turvaamistoimen määräämisen yhtenä edellytyksenä on siten se, että turvaamistoimen kohteeksi vaaditulla aineistolla voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena pääasiassa.

16. Hakija on perustellut todistelun turvaamislain mukaisten vaatimusten hyväksymistä sillä, että niiden kohteena oleva aineisto on merkityksellinen loukkauksen laajuutta ja siitä aiheutunutta vahinkoa määrättäessä.

17. Markkinaoikeus toteaa hakijan esittämän loukkausväitteen kohdistetun vastapuolen parvekelasituksissa käytettyyn lukituslaitteistoratkaisuun.

18. Vastapuolen esittämän mukaan hakijan loukkaavaksi väittämän, vastapuolen parvekelasituksissa aiemmin käytetyn lukituslaitteistoratkaisun toimitukset ovat alkaneet vuonna 2019, minkä lisäksi lukituslaitteistoja on ollut saatavilla yksittäiskappaleina vastapuolen verkkokaupassa. Edelleen vastapuolen esittämän mukaan se on toimittanut kyseisten lukituslaitteistoratkaisujen osalta hakijalle tiedot sekä kokonaismyyntimääristä että myyntihinnoista. Hakija ei ole kiistänyt viimeksi mainittua.

19. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä olevien todistelun turvaamislain mukaisten vaatimusten kohteena olevalla aineistolla, siltä osin kuin kyseistä aineistoa ei ole jo luovutettu vastapuolen toimesta hakijalle, voida olettaa olevan todistelun turvaamislaissa tarkoitetulla tavalla merkitystä todisteena mahdollisessa pääasiassa.

20. Edellytyksiä vaadittujen todistelun turvaamislain mukaisten vaatimusten hyväksymiselle ei näin ollen ole olemassa jo sanotun johdosta. Vaatimukset todistelun turvaamislain mukaisten turvaamistointen myöntämisestä on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 21.6.2021.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala.


Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.