Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 14.7.2021

Asian käsittely Patentti- ja rekisterihallituksessa

Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy:n hakemus

Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy on 6.5.2021 tekemällään hakemuksella vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallitus kumoaa A:n (jäljempänä myös ”toiminimen haltija”) toiminimen Kakkukartano rekisteröinnin käyttämättömyyden perusteella.

Toiminimen haltija ei ole enää elinkeinonharjoittaja, sillä hän on ilmoittanut Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy:n edustajalle, että hänen toimintansa on päättynyt vuonna 2015. Toiminimeä ei ole käytetty kuluneiden viiden vuoden aikana.

Toiminimen haltija on saanut tiedon Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy:n aikomuksesta vaatia toiminimen rekisteröinnin kumoamista 8.4.2021.

Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy:llä on asiassa oikeudellinen intressi, sillä kumoamishakemuksen kohteena oleva toiminimi Kakkukartano on aiemmin asetettu esteeksi sille, että Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy:lle rekisteröitäisiin aputoiminimi Söderkullan Kakkukartano.

A:n lausunto

A on esittänyt, että hänen toiminimensä Kakkukartano rekisteröinnin kumoamiselle ei ole perusteita.

Hän on toiminut yksityisyrittäjänä, ja hänellä on ollut Kuusjoella leipomo sekä kahvila, joka on suljettu syksyllä 2015. Hänellä ei ole missään vaiheessa ollut tarkoitusta lopettaa toiminimen toimintaa pysyvästi, vaan hänen tarkoituksenaan on koko ajan ollut jatkaa Kakkukartanon toimintaa heti, kun hänen elämäntilanteensa sen sallii. Olosuhteista johtuen toiminnan jatkaminen on venynyt alun perin suunniteltua myöhemmäksi. Toiminimen lisäksi hänellä on edelleen voimassa toiminimen Y-tunnus, tukkutilit, sähköpostiosoite sekä sivut Facebook- ja Instagram-palveluissa. Toiminimellä ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan, erillistä puhelinnumeroa, vaan hänen oma puhelinnumeronsa on ollut myös toiminimellä harjoitettavan elinkeinotoiminnan käytössä, ja se löytyy hakemistoista toiminimen Kakkukartano yhteystietona, jotka on päivitetty hänen nykyiseen osoitteeseensa.

Hän on säännöllisesti pitänyt yllä toiminimen Facebook- ja lnstagram-sivuja. Kuusjoella sijainneen kahvilan sulkemisen jälkeen hän on tehnyt kakkuja ja muita leivonnaisia lähinnä sukulaisille ja ystäville. Hän on päivittänyt näistä kakuista ja leivonnaisista otettuja kuvia erityisesti toiminimen Facebooksivulle. Opiskeluaikana hän on tehnyt lahjoituksena ammattiopistonsa myyjäisiin Kakkukartanon munkkeja, ja tästä on ollut ilmoitus myös toiminimen Facebooksivuilla. Kyseisiltä Facebook-sivuilta näkyy toiminimen aktiivinen toiminta vuoden 2015 jälkeenkin.

Kakkukartano-toiminimen käyttö on ollut riittävää täyttämään toiminimilaissa esitetyt käyttövaatimukset. Joka tapauksessa hänellä on ollut toiminimilaissa tarkoitettu hyväksyttävä syy toiminimen väliaikaiselle käyttämättä jättämiselle. Hyväksyttävä syy on liittynyt lausunnossa tarkemmin yksilöityihin henkilökohtaisiin syihin ja COVID-19-pandemian alalle aiheuttamaan epävarmuuteen keväästä 2020 alkaen. Myös toiminimen toiminnalle sopivien toimitilojen löytyminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Hän on saanut Kakkukartanolle nimeä ja mainetta kakuilla sekä muilla leivonnaisilla. Toiminimen rekisteröinnin kumoaminen aiheuttaisi hänelle Kakkukartanon yrittäjänä kohtuutonta ja olennaista haittaa sekä vaikeuttaisi liiketoiminnan jatkamista.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös

Patentti- ja rekisterihallitus on 14.7.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt Tee ja Kahvihuone Helmi Oy:n hakemuksen toiminimen Kakkukartano rekisteröinnin kumoamiseksi.

Päätöksen mukaan toiminimeä Kakkukartano ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käytetty toiminimilaissa tarkoitetulla tavalla, mutta toiminimen haltija on osoittanut siihen laissa tarkoitetun, COVID-19-pandemiasta johtuvan hyväksyttävän syyn.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin päätöksessä on todettu toiminimen Kakkukartano käyttämättömyydelle olevan hyväksyttävä syy ja kumoaa toiminimen Kakkukartano rekisteröinnin.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut oikein päätöksessään, että toiminimi Kakkukartano ei ole ollut tosiasiallisessa käytössä. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut oikein, että toiminimen haltijan erittelemät henkilökohtaiset syyt, sopivien liiketilojen löytämisen vaikeus tai epävarma elämäntilanne eivät ole olleet hyväksyttäviä syitä olla käyttämättä toiminimeä. Toisin kuin Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, myöskään COVID-19-pandemia ei ole muodostanut force majeure estettä, joka olisi ollut pätevä syy toiminimen käyttämättömyydelle. Toiminimen haltija ei näin ollen ole osoittanut hyväksyttävää syytä toiminimensä käyttämättömyydelle.

Pandemia-ajan viranomaismääräykset ja kokoontumisrajoitukset eivät ole estäneet kahviloiden toimintaa, eivätkä ne siten ole tehneet toiminimen käyttöä mahdottomaksi tai edes kohtuuttoman vaikeaksi. Kahvilat eivät ole COVID-19-pandemian aikana olleet täysin suljettuina. Tiukimpienkin rajoitusten aikana tuotteiden ulosmyynti on ollut sallittua. Siten toiminimen haltija olisi halutessaan voinut pitää kahvilansa auki ja myydä tuotteita take away myyntinä, kuten monet muut yritykset ovat tehneet. Lisäksi on huomattava, että ravintoloita koskeva tiukin rajoitus, joka ei sallinut asiakkaiden nauttivan ravintolatuotteita ravintoloissa vaan ainoastaan ostavan take away tuotteita, on joka tapauksessa kestänyt vain joitakin viikkoja. Suurin osa ravintolarajoituksista on koskenut ruokaravintoloita, yökerhoja tai ravitsemisliikkeitä, joissa anniskellaan alkoholia. Mainituilla rajoituksilla ei ole ollut vaikutusta kahvilatoimintaan.

Lisäksi on huomattava, että toiminimen Kakkukartano kaupparekisteriin merkitty toimiala on ”Leipomotuotteiden valmistus ja kaikki muu laillinen liiketoiminta”. Kyseinen toimiala ei liity pelkästään kahvilatoimintaan tai yleisötilaisuuksissa tapahtuvaan tuotemyyntiin. Toiminimien haltijoiden voidaan edellyttää mukauttavan yritysstrategiaansa.

Toiminimen haltija ei ole itse edes väittänyt, että toiminimen päätoimiala olisi ainakaan yksinomaan kahvilatoiminta, vaan päinvastoin erityisesti leipomotoiminta, jota rajoitukset eivät ole estäneet tai säännelleet. COVID-19-pandemiasta huolimatta leivonnaisten kulutus on säilynyt lähes ennallaan. Vaikka juhlia tai yleisötilaisuuksia olisi peruttu tai siirretty, tällä ei ole ollut sellaista vaikutusta leipomoalaan, että leipomoiden liiketoiminta olisi estynyt tai muuttunut kohtuuttoman vaikeaksi.

Toiminimen haltija ei ole edes viitannut COVID-19-pandemiaan itsenäisenä syynä toiminimensä käyttämättömyydelle. Hän on nimenomaan todennut, että COVID-19-pandemia on aiheuttanut alalle epävarmuutta eikä hänellä ole henkilökohtaisista syistä johtuen ollut mahdollista siirtyä yksinomaan yrittäjäksi niin epävarmassa tilanteessa. Myöskään Patentti- ja rekisterihallitus ei olisi saanut perustaa päätöstään yksinomaan COVID-19-pandemiaan. COVID-19-pandemia ei ole myöskään ollut syy-yhteydessä toiminimen käyttämättömyyteen. Toiminimen haltija on lopettanut yritystoimintansa jo vuonna 2015. Pandemia on alkanut vasta keväällä 2020. Myöskään se, että liiketoimintaa ei ole vuoden 2015 jälkeisenä lähes viitenä vuotena käynnistetty uudelleen, ei ole voinut johtua keväällä 2020 alkaneesta COVID-19-pandemiasta. Toiminimen haltija ei ole myöskään valmistellut liiketoimintansa uudelleenkäynnistämistä ennen COVID-19-pandemiaa tai pandemian alkamisen jälkeen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuja ravitsemisliikkeitä ovat esimerkiksi kahvilat ja ravintolat. Kyseiseen lakiin valmisteltiin maaliskuun 2020 lopussa kiireellisesti väliaikainen säännös, jonka mukaisesti lähes kaikki ravitsemisliikkeet olivat COVID-19-pandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa suljettuina asiakkailta 31.5.2020 saakka. Koronakriisi iski poikkeuksellisen rajusti ravitsemisalalle.

Poikkeusolojen jatkuessa ravitsemisliiketoimintaan säädettiin sellaisia välttämättömiä rajoituksia, joilla elinkeinotoimintaa voitiin avata asiakkaille ja samanaikaisesti estää koronavirustaudin leviämistä. Tartuntariskin välttämiseksi ravintoloissa ja kahviloissa muun ohella vähennettiin asiakaspaikkojen määrää sekä huolehdittiin asiakkaiden välisestä riittävästä etäisyydestä. Väliaikaiset säännökset olivat voimassa 1.6.–31.10.2020. Väliaikaisen lain voimassaolon päättymisen johdosta säädettiin uudet ravitsemistoiminnan rajoituksia koskevat tartuntatautilain säännökset, jotka ovat olleet voimassa ainakin 31.12.2021 saakka.

Toiminimen haltija on esittänyt Patentti- ja rekisterihallitukselle selvitystä siitä, miten COVID-19-pandemian aiheuttama poikkeustilanne ja siitä johtuvat rajoitustoimet ovat estäneet yritystoiminnan harjoittamista nimenomaan hänen yrityksensä toimialalla. Kahvilatoiminnan harjoittaminen on kiistämättä hankaloitunut tarkasteltavana olevan vajaan kahden vuoden aikana, vaikka viranomaismääräykset eivät konkreettisesti olisikaan kieltäneet tai estäneet kahvilatoiminnan harjoittamista. Patentti- ja rekisterihallitus ei olisi voinut esitettyjen seikkojen perusteella arvioida asiaa toisin, koska sillä ei ole parempaa tietoa pandemian aiheuttaman poikkeustilan vaikutuksista yritystoiminnan harjoittamiseen. Valitus tulee hylätä kokonaisuudessaan.

A:n vastaus

Vaatimukset

A on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Hän on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää, että hänen toiminimensä Kakkukartano saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteröitäväksi ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan.

Perusteet

Toiminimen Kakkukartano kumoamiselle ei ole perusteita. Hän on käyttänyt rekisteröityä toiminimeään tai ainakin hänellä on ollut hyväksyttävä syy toiminimen väliaikaiselle käyttämättä jättämiselle. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen päätös tulisi kumota.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on lopputulokseltaan oikea, mutta perusteiden osalta asiassa tulee katsoa myös muut hänen esittämänsä syyt hyväksyttäväksi perusteeksi tai katsoa, että toiminimeä on käytetty.

Hänen tarkoituksenaan ei ole missään vaiheessa ollut lopettaa toiminimensä Kakkukartano toimintaa pysyvästi ja jättää sitä käyttämättömäksi, vaan hänen tarkoituksenaan on ollut ja on edelleen jatkaa yritystoimintaa toiminimellä Kakkukartano täysimittaisesti heti, kun se on mahdollista.

Mikäli hänen toiminimensä jo Patentti- ja rekisterihallituksessa esittämää käyttöä ei vastoin hänen käsitystään katsottaisi riittäväksi käytöksi, hänellä on joka tapauksessa ollut toiminimilaissa tarkoitettu hyväksyttävä syy toiminimen väliaikaiselle käyttämättä jättämiselle. Hyväksyttävä syy on perustunut vastauksessa tarkemmin eriteltyihin henkilökohtaisiin syihin ja COVID19pandemian alalle aiheuttamaan epävarmuuteen keväästä 2020 lukien.

Asian arvioinnissa on huomioitava myös se tarkoitus, jota silmällä pitäen toiminimen kumoamismahdollisuus on olemassa. Suomessa on mahdollista harjoittaa elinkeinotoimintaa useammalla erilaisella yhtiömuodolla pienestä toiminimellä toimivasta elinkeinonharjoittajasta suuriin osakeyhtiöihin, eivätkä hyväksyttävyyden vaatimukset välttämättä ole täysin samat erilaisille elinkeinonharjoittajille.

COVID-19-pandemia on tehnyt hänen toiminimensä käytön mahdottomaksi tai ainakin kohtuuttoman vaikeaksi. Vaikka virallisesti säädettyjä kieltoja tai rajoituksia ei olisikaan ollut koko ajan voimassa, valtio ja viranomaiset ovat suosittaneet asiassa relevanttina aikana välttämään muun ohella liikkumista, kokoontumisia sekä tilaisuuksien ja juhlien järjestämistä. Suuri osa ihmisistä on myös noudattanut näitä suosituksia. Pandemia on myös aiheuttanut paljon työttömyyttä, lomautuksia ja taloudellisia vaikeuksia, joiden vaikutukset ovat nähtävissä varsinkin pienellä paikkakunnalla. Myös tämä on vaikuttanut siihen, ettei juhlia ja tilaisuuksia ole järjestetty, ja on siten osaltaan ollut omiaan vaikuttamaan toiminimen Kakkukartano toimialalla.

Pandemia on ajoittunut juuri siihen ajankohtaan, jolloin hänen tarkoituksenaan on ollut jatkaa Kakkukartano-toimintaa maaliskuussa 2020. Ilman pandemiaa hän olisi ehtinyt saada toiminnan käyntiin viiden vuoden ajanjakson puitteissa.

Hän on vedonnut COVID-19-pandemian alalle aiheuttamaan epävarmuuteen yhtenä itsenäisenä hyväksyttävänä syynä jo Patentti- ja rekisterihallituksessa. Pandemian vaikutukset ovat olleet hänen tahdostaan riippumattomia. COVID19-pandemialla on lisäksi ollut selvä syy-yhteys hänen toiminimensä käyttämättömyyteen.

Lisäksi hän on aktiivisesti valmistellut toiminimen Kakkukartano toiminnan jatkamista päivittämällä Facebook- ja Instagram-sivujaan. Hän on myös kesällä 2021 avannut Kakkukartanolle internetsivun ja siihen liittyen uuden sähköpostiosoitteen. Lisäksi hän on suunnitellut liiketoimintaa ja etsinyt sopivia toimitiloja aktiivisesti jo vuoden 2020 alusta lähtien, mutta hän on aloittanut toimitilojen etsimisen jo tätä aiemmin. Sopivien toimitilojen löytyminen on osoittautunut COVID-19-pandemian aikana erittäin vaikeaksi, sillä pandemia on lisännyt tällaisten kohteiden kysyntää merkittävästi. Liiketoiminnan suunnittelua ja valmistelua on ollut myös kakkuvalikoiman kehittäminen, josta on ollut kuvia muun ohella Kakkukartanon Facebook-sivulla. Hänellä on myös kaikki leipomiseen tarvittava tarvikkeisto valmiina. Hän on myös neuvotellut erään ravintolayrittäjän kanssa mahdollisuudesta saada juhlakakkuja tarjottavaksi heidän catering- ja kesäravintolansa asiakkaille juhlatilaisuuksiin, mutta tämän yhteistyön aloitus odottaa sopivan toimitilan löytymistä. Toiminnan jatkamista on siten valmisteltu tosiasiallisesti ja pitkään jo ennen COVID-19-pandemian alkua.

Toiminimi Kakkukartano on rekisteröity vuonna 2013. Tuohon aikaan on ollut yleinen käytäntö ottaa toiminimen toimialaan myös toimiala ”kaikki muu laillinen liiketoiminta”, mutta tämä ei tarkoita tosiasiallista mahdollisuutta harjoittaa toimintaa näin laajalla alalla. Vaatimus jollain toisella toimialalla toimimisesta olisi täysin kohtuuton ottaen huomioon, että hänen ammattitaitonsa on nimenomaan esillä olevalla alalla. Toiminimellä Kakkukartano harjoitettavan yritystoiminnan toimialaa on käytännössä leipomotuotteiden (pääartikkelina juhlakakut) valmistus, kahvilatoiminta (myös kahvilassa pääartikkelina kakut) ja lisäksi, kun sopivat toimitilat löytyvät, juhlatilan vuokraus. Lisäksi toiminimellä on myyntiä sesonkimyyjäisissä.

Kahviloiden ulosmyyntimahdollisuus toimii ainoastaan pääkaupunkiseudulla, suuremmilla paikkakunnilla ja ostoskeskuksissa, koska se edellyttää riittävää ohikulkevaa asiakasvirtaa. Pienellä paikkakunnalla, jollaisella hän itse on toiminut, ulosmyynti ei ole ollut realistinen toimintatapa. Hänen kaltaisellaan pienellä yksityisyrittäjällä ei ole myöskään mahdollisuuksia saada tuotteitaan myytäväksi päivittäistavarakauppoihin.

Aiemmin toiminimellä Kakkukartano harjoitettu leipomotoiminta on tapahtunut kotikeittiössä, joka on ollut hyväksytty elintarvikehuoneistoksi, ja kahvilatoiminta kodin yhteydessä olleessa erillisessä tilassa. Nykyisessä kodissaan, jossa on avokeittiö, hänen ei ole ollut mahdollista harjoittaa edes leipomotoimintaa johtuen alan hygieniavaatimuksista. Siten hän ei ole pystynyt aloittamaan toimintaa edes leipomon osalta ennen uuden kodin tai toimitilan löytymistä. Jos uusi toimitila olisi löytynyt, hän olisi käynnistänyt leipomon osalta toiminnan jo maaliskuussa 2020.

Valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt, että toiminimen haltija ei ole valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä määräajassa eikä hän siten voi esittää enää uusia vaatimuksia esillä olevassa prosessissa. Toiseksi on joka tapauksessa huomattava, että yleisten prosessioikeudellisten oppien mukaan päätöksen lopputuloksesta voisi valittaa mutta perusteluista ei. Siten vastauksessa esitetyillä vaatimuksilla koskien toiminimen Kakkukartano käytön riittävyyttä ja muiden syiden kuin COVID-19-pandemian hyväksymistä ei ole merkitystä asiassa.

Se, että toiminimellä on voimassa olevat Y-tunnus, tukkutilit, sähköpostiosoite, Facebook-sivut, Instagram-tili ja yrityksen nimissä oleva puhelinnumero tai se, että toiminimi löytyy erilaisista yrityshakemistoista, ei osoita, että toiminimi olisi ollut laissa edellytetyllä tavalla käytössä. Useilla jo toimintansa lakanneilla yrityksillä voi edelleen olla esimerkiksi Facebook- tai Instagram-sivut.

Toiminimen Kakkukartano käyttöä ei ole tapahtunut lainkaan, tai se on ollut korkeintaan symbolista. Toiminimen käytöllä ei ole luotu tai säilytetty markkinoita. Toiminimeä on käytetty korkeintaan sisäisesti mutta ei markkinoilla, eikä toiminimeä voida siten katsoa käytetyn tosiasiallisesti.

Vaikka toiminimen haltijalla olisi ollut aikomus käyttää toiminimeään, toiminimi ei ole ollut esillä markkinoilla sillä tavalla, että sen voisi katsoa olleen tosiasiallista käyttöä. Mahdolliset suunnitelmat yritystoiminnan käynnistämiseksi ovat kehitystyötä, joka tapahtuu yrityksen sisällä eikä ole toiminimen käyttämistä markkinoilla.

Esitetyille väitteille siitä, että toiminimen käyttämättömyyttä koskevat hyväksyttävät syyt eivät olisi samanlaisia erilaisille tai erikokoisille elinkeinonharjoittajille, ei ole perusteita. Myöskään viranomaissuositukset, joiden johdosta ihmiset ehkä liikkuvat vähemmän julkisilla paikoilla, eivät muodosta hyväksyttävää syytä toiminimen käyttämättömyydelle. Olennaista asiassa on se, että toiminimen haltija olisi voinut harjoittaa liiketoimintaa ja käyttää toiminimeään COVID-19-pandemiasta tai viranomaisrajoituksista taikka suosituksista huolimatta.

Myös toiminimen haltijan esittämät muut syyt toiminimen käyttämättömyydelle ovat asiaan vaikuttamattomia.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy on hakenut aputoiminimen Söderkullan Kakkukartano rekisteröimistä. Patentti- ja rekisterihallitus on kieltäytynyt kyseisen aputoiminimen rekisteröimisestä asettaen esteeksi nyt kyseessä olevan toiminimen Kakkukartano.

Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy on tämän jälkeen hakenut Patentti- ja rekisterihallitukselta esteeksi asetetun toiminimen Kakkukartano rekisteröinnin kumoamista käyttämättömyyden perusteella. Lisäksi Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy on sittemmin hakenut aputoiminimen Kakkukartano rekisteröimistä. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Tee ja Kahvihuone Helmi Oy:n tekemän toiminimen Kakkukartano kumoamista koskevan hakemuksen. Valituksenalaisen päätöksen mukaan toiminimeä Kakkukartano ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käytetty toiminimilaissa tarkoitetulla tavalla, mutta toiminimen haltija on osoittanut siihen laissa tarkoitetun, COVID19pandemiasta johtuvan hyväksyttävän syyn.

Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy on valituksensa perusteena esittänyt, että myöskään COVID-19-pandemia ei ole ollut hyväksyttävä syy toiminimen Kakkukartano käyttämättömyydelle ja että toiminimen käyttämättömyydelle ei näin ollen ole ollut hyväksyttävää syytä.

Toiminimen haltija on markkinaoikeudessa esittänyt, että hänen on katsottava käyttäneen toiminimeään ja joka tapauksessa hänellä on ollut hyväksyttävä syy sen käyttämättömyydelle. Toiminimen haltijan mukaan hyväksyttäväksi syyksi on katsottava muutkin hänen Patentti- ja rekisterihallituksessa esittämänsä syyt kuin COVID-19-pandemia. Toiminimen haltija on lisäksi toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää, että hänen toiminimensä Kakkukartano saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteröitäväksi ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan.

Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy on toiminimen haltijan vastaukseen antamassaan lausumassa lisäksi esittänyt, että toiminimen haltija ei ole valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä määräajassa eikä hän siten voi esittää enää uusia vaatimuksia esillä olevassa prosessissa. Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy:n mukaan vastauksessa esitetyillä vaatimuksilla koskien toiminimen Kakkukartano käytön riittävyyttä ja muiden syiden kuin COVID-19-pandemian hyväksymistä ei siten ole merkitystä asiassa.

Markkinaoikeus toteaa, että toiminimen haltija on vaatinut markkinaoikeudessa, että Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy:n vaatimus hylätään, ja esittänyt tämän vaatimuksensa perusteeksi myös sellaisia perusteluja, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on päätöksessään hylännyt.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksinomaan päätöksen perusteluihin ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei muutoksenhakija vaadi samalla päätöksen lopputuloksen muuttamista. Muutoksenhaun päätöksen perusteluihin on oikeuskäytännössä todettu olevan mahdollista vain silloin, kun perusteluille on nimenomaan säädetty merkitystä asian myöhemmässä käsittelyvaiheessa tai muun asian ratkaisemisessa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 36 §:n 1 momentin mukaan asia käsitellään hallintotuomioistuimessa kirjallisesti valituksen, valituksen kohteena olevan päätöksen ja muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n mukaan hallintotuomioistuimen on päätöksessään annettava ratkaisu esitettyihin vaatimuksiin. Hallintotuomioistuimen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Mainitun säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 143) mukaan säännöstä tulee tulkita laajasti, sillä oikeudenkäynnin osapuolten kannalta on tärkeää saada mahdollisimman kattavasti vastaus kaikkiin oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta merkityksellisiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin.

Markkinaoikeus toteaa, että esillä olevassa asiassa toiminimen haltija ei olisi voinut hakea muutosta Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen perusteluihin valittamalla. Toiminimen haltija on markkinaoikeudessa esittänyt myös sellaisia perusteluja valituksen hylkäämiseksi, joita Patentti- ja rekisterihallitus ei ole hyväksynyt. Nämä perustelut eivät kuitenkaan ole valittajan esittämin tavoin asiassa esitettyjä uusia vaatimuksia. Näin ollen ja edellä todettu huomioon ottaen asiassa on otettava markkinaoikeudessa kantaa valituksessa esitetyn vaatimuksen ja sen perustelujen lisäksi myös toiminimen haltijan vastauksessa esitettyihin perusteluihin siitä, että Patentti- ja rekisterihallituksen olisi tullut katsoa toiminimeä käytetyn ja että sen olisi tullut hyväksyä myös muut kuin COVID-19-pandemiaan liittyneet toiminimen haltijan esittämät syyt hyväksyttäväksi perusteeksi olla käyttämättä toiminimeä.

Asiassa on markkinaoikeudessa näin ollen ensinnäkin kysymys siitä, onko toiminimeä Kakkukartano käytetty toiminimilaissa tarkoitetulla tavalla viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ennen toiminimen rekisteröinnin kumoamista koskevaa hakemusta. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko toiminimen käyttämättömyydelle ollut laissa tarkoitettu hyväksyttävä syy ja jos ei ole, arvioitava, onko määrättävä, että toiminimi saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteröitäväksi ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan.

Oikeusohjeet

Toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan toiminimen rekisteröinti voidaan kumota, jos toiminimeä ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käytetty eikä toiminimen haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä.

Toiminimilain 19 §:n 2 momentin esitöissä (HE 201/2018 vp s. 206 ja 207) on todettu, että säännöksen mukaan toiminimen käyttö edellyttää (HE 238/1978 vp s. 31), että toiminimi on esiintynyt esimerkiksi yrityksen mainoksissa, liikeasiakirjoissa tai muissa sen kaltaisissa yhteyksissä. Käytännössä myös tosiasiallisen käytön osoittava toiminimen esittäminen haltijan ja tämän toiminnan yksilöimiseksi internet-markkinoinnissa otetaan huomioon kokonaisarvioinnissa. Toisaalta yksinomaan erilaisiin laissa säädettyihin toimenpiteisiin ryhtymistä, kuten tilinpäätöksen laatimista ja veroilmoituksen antamista ei sellaisenaan pidetä osoituksena toiminimen käytöstä, jollei tällaisista toimenpiteistä ilmene, että toimintaa on tosiasiallisesti harjoitettu. Esitöissä on lisäksi todettu, että säännöksen mukaan rekisteröinnin kumoaminen estyy, jos haltija osoittaa hyväksyttävän syyn toiminimen käyttämättä jättämiselle. Hyväksyttävänä syynä voi tulla kyseeseen ainakin se, että rekisteröityyn toimialaan kuuluva liiketoiminta ei haltijasta riippumattomista syistä ole vielä päässyt käyntiin.

Toiminimilain 21 §:n mukaan, jos rekisteröinti kumotaan kokonaan, rekisteriviranomainen tai tuomioistuin voi määrätä, että toiminimi saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteröitäväksi ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan. Kun toiminimen rekisteröinti on kumottu lainvoimaisella päätöksellä tai tuomiolla eikä toiminimen haltija ole ilmoittanut rekisteröitäväksi uutta toiminimeä tai muuta muutosta, rekisteriviranomaisen on poistettava toiminimi rekisteristä.

Toiminimilain 21 §:n esitöiden (HE 238/1978 vp s. 32) mukaan, jos rekisteristä poistettavan toiminimen haltijan tarkoituksena on jatkaa toimintaansa, hän tarvitsee uuden toiminimen. Uuden toiminimen ottaminen ja rekisteröiminen vie aikaa, varsinkin silloin kun tämä edellyttää yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttamista. Tämä huomioon ottaen pykälään on sisällytetty säännös, jonka mukaan tuomioistuin voi asettaa kohtuullisen ajan uuden toiminimen rekisteröintiä varten. Tänä aikana poistettavaksi määrätty toiminimi saa edelleen olla rekisterissä. Säännöksellä on merkitystä erityisesti osakeyhtiöille ja osuuskunnille, jotka eivät voi toimia ilman omaa toiminimeä.

Asian arviointi

Toiminimen rekisteröinti voidaan kumota, mikäli se on ollut käyttämättömänä viimeiset viisi vuotta ennen toiminimen rekisteröinnin kumoamista koskevaa hakemusta. Rekisteröinnin kumoamiselle ei puolestaan ole edellytyksiä, jos toiminimeä on ainakin jossakin vaiheessa kysymyksessä olevan viisivuotiskauden aikana käytetty jollakin sen toimialan osalla.

Viisi vuotta kestänyt tosiasiallisen käytön puuttuminen on säädetty rekisteröinnin kumoamisperusteeksi myös tavaramerkkien osalta. Tällainen käyttöpakkosäännös sisältyy voimassa olevan tavaramerkkilain 46 §:ään.

Tavaramerkkejä koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä todetun mukaan tavaramerkin käyttö on tosiasiallista silloin, kun tavaramerkkiä käytetään tarkoituksessa luoda tai säilyttää markkinat tavaramerkin suojaamille tavaroille tai palveluille ja kun käytön tarkoituksena ei ole pelkästään säilyttää kyseisen tavaramerkin tuottamat oikeudet. Tavaramerkin käytön tosiasiallisuuden arvioinnin on perustuttava kaikkiin niihin tosiseikkoihin ja olosuhteisiin, joiden avulla voidaan osoittaa tavaramerkkiä todella hyödynnettävän kaupallisesti elinkeinotoiminnassa. Näitä ovat erityisesti sellaiset käyttötavat, joita voidaan pitää kyseisellä kaupallisella alalla perusteltuina markkinaosuuksien säilyttämiseksi tai luomiseksi tavaramerkin suojaamille tavaroille tai palveluille, näiden tavaroiden tai palvelujen luonne, kyseessä olevien markkinoiden ominaispiirteet sekä kyseisen tavaramerkin käytön laajuus ja taajuus. Edellä esitettyjen edellytysten täyttyessä tavaramerkin erittäin vähäinenkin käyttö voi olla riittävää direktiivissä tarkoitetun tosiasiallisuuden osoittamiseksi, mikäli tällaisella käytöllä on todellinen kaupallinen peruste (määräys 27.1.2004, La Mer Technology, C-259/02, EU:C:2004:50, 27 kohta).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että tavaramerkin käytön tosiasiallisuutta arvioitaessa otetaan huomioon ainoastaan seikat, jotka ovat tapahtuneet merkityksellisen ajanjakson kuluessa ja näin ollen ennen menettämistä koskevan vaatimuksen tekemistä. Mahdollisia vaatimuksen tekemisen jälkeen tapahtuneita seikkoja voidaan kuitenkin tarvittaessa ottaa huomioon arvioitaessa käytön tosiasiallisuutta merkityksellisen ajanjakson kuluessa. Tällaisilla seikoilla voidaan varmistua tavaramerkin käytön laajuudesta merkityksellisen ajanjakson kuluessa ja tavaramerkin haltijan todellisista aikomuksista kyseisen ajanjakson kuluessa tai arvioida näitä paremmin (edellä mainittu määräys La Mer Technology, EU:C:2004:50, 30 ja 31 kohta).

Kuten korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2022:41 todennut, toiminimiä koskevaa sääntelyä ei ole unionin oikeudessa yhdenmukaistettu, mutta unionin tuomioistuimen tavaramerkkien tosiasiallista käyttöä koskevasta oikeuskäytännöstä ilmenevät suuntaviivat voidaan kuitenkin toiminimen ja tavaramerkin välisistä yhtäläisyyksistä johtuen ottaa soveltuvin osin huomioon, kun arvioidaan toiminimen tai aputoiminimen käyttöä. Arvioinnissa on tosin otettava huomioon, että toiminimen ensisijainen tehtävä on yksilöidä kysymyksessä olevaa liiketoimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja, kun taas tavaramerkin tehtävänä on osoittaa tavaroiden ja palveluiden alkuperä (14 kohta).

Korkein oikeus on edellä mainitussa ennakkopäätöksessään todennut lisäksi, että kuten toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdan edellä mainituista esitöistä ja tavaramerkkilain 49 §:n 5 momentin viittaussäännöksestä ilmenee, myös toiminimen käytöllä tarkoitetaan sen tosiasiallista käyttämistä elinkeinotoimintaa harjoitettaessa (15 kohta). Mainitussa ratkaisussa on ollut kyse aputoiminimen kumoamisesta, mutta toiminimilain 1 §:n 3 momentin mukaan mitä mainitussa laissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä. Korkein oikeus on edellä mainitussa kohdassa lisäksi todennut, että tosiasiallisena käyttönä ei voida pitää sellaista käyttöä, joka tähtää yksinomaan aputoiminimen rekisteröinnin ylläpitämiseen. Vielä korkeimman oikeuden mukaan aputoiminimen tosiasiallisena käyttönä on otettava huomioon kaikki toimet, jotka hyödyttävät aputoiminimellä suojattua elinkeinotoimintaa ja osoittavat toiminnan harjoittajan. Edelleen korkein oikeus on todennut, että arviointiin vaikuttavat myös esimerkiksi aputoiminimen käytön tapa ja laajuus suhteessa aputoiminimen toimialan mukaiseen elinkeinotoimintaan sekä kysymyksessä olevan elinkeinotoiminnan erityispiirteet.

Tavaramerkkilain esitöissä (HE 201/2018 vp s. 146 ja 147) on lisäksi viitattu Helsingin hovioikeuden 3.7.2014 antamaan tuomioon numero 1443, jossa tuomioistuin on katsonut, että esimerkiksi elintarvikkeille tarkoitetun tavaramerkin tosiasialliselta käytöltä voitiin edellyttää sitä, että tavaramerkin suojaamia tavaroita on markkinoilla asiakkaiden saatavilla. Asiassa huomioitiin muun ohella tavaroiden luonne sekä päivittäistavarakaupan ominaispiirteet.

Nyt kyseessä oleva toiminimi Kakkukartano on rekisteröity 17.5.2013, ja sen rekisteröity toimiala on leipomotuotteiden valmistus ja kaikki muu laillinen liiketoiminta. Esillä olevassa asiassa on arvioitava, onko kyseistä toiminimeä käytetty toukokuun 2016 ja toukokuun 2021 välisenä aikana.

Velvollisuus toimittaa selvitystä toiminimen käytöstä kuuluu sen haltijalle. Toiminimen Kakkukartano haltija on vedonnut toiminimensä käyttönä ainoastaan käyttöön leipomotuotteiden valmistuksessa. Tältä osin toiminimen haltija on vedonnut siihen, että hänellä on edelleen voimassa toiminimen Ytunnus, tukkutilit, sähköpostiosoite sekä Facebook- ja Instagramsivut. Lisäksi hän on vedonnut muun ohella avanneensa kesällä 2021 toiminimelle internetsivut ja tähän liittyen uuden sähköpostiosoitteen. Toiminimen haltijan mukaan hän on vuonna 2015 tapahtuneen kahvilansa sulkemisen jälkeen tehnyt leivonnaisia lähinnä sukulaisille ja ystäville sekä päivittänyt näistä leivonnaisista otettuja kuvia erityisesti Kakkukartanon Facebook-sivulle. Lisäksi hän on esittänyt, että hän on tehnyt lahjoituksena erään ammattiopiston myyjäisiin Kakkukartanon munkkeja, ja tästä on ollut ilmoitus myös Kakkukartanon Facebook-sivulla. Vielä toiminimen haltija on esittänyt, että hän on valmistellut toiminnan jatkamista toiminimellä Kakkukartano muun ohella toimitiloja etsimällä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan toiminimen haltija on julkaissut Kakkukartano-nimisellä Facebook-sivulla joitain yksittäisiä kuvia valmistamistaan juhlakakuista ja muista leipomotuotteista vuosina 2016–2020. Siltä osin kuin kuvien yhteydessä on julkaistu kuvatekstejä, tuotteet on näiden mukaan tehty lähes yksinomaan toiminimen haltijan lähipiirille. Yhden kuvan kuvatekstissä on käytetty ilmaisua ”#kakkukartano”. Markkinaoikeus toteaa, että toiminimen haltijan toimittaman todistemateriaalin mukaan joissakin kuvissa, jotka on julkaistu ennen toukokuuta 2016, on kuvan päälle kirjoitettuna Kakkukartano. Tätä ilmaisua ei ole kuitenkaan käytetty kuvissa tarkasteltavana ajanjaksona. Marraskuussa 2016 mainitulla Facebook-sivulla on ilmoitettu Kakkukartano-leipomotuotteiden myynnistä erään ammattiopiston myyjäisissä. Toiminimen haltijan Instagrampalvelussa julkaisemien kuvien osalta päivityksistä ei ole ilmennyt niiden julkaisuajankohtaa, eikä niiden perusteella siten ole arvioitavissa toiminimen käyttö tarkasteltavana ajanjaksona. Siltä osin kuin kysymys on toiminimen internetsivujen ja uuden sähköpostiosoitteen avaamisesta markkinaoikeus toteaa, että kyseiset toimenpiteet on tehty vasta asiassa arvioitavana olevan ajanjakson jälkeen eikä kyseisillä toimenpiteillä voida sellaisenaan katsoa olevan merkitystä asian arvioinnissa. Niistä ei voida myöskään tehdä johtopäätöksiä toiminimen käytöstä tarkasteltavana ajanjaksona.

Markkinaoikeus toteaa, että voimassa oleva Y-tunnus tai yhteystiedot eivät sellaisenaan osoita toiminimen käyttöä. Myöskään se, että toiminimen haltijalla on ollut esimerkiksi Facebook-sivut nimellä Kakkukartano, ei sellaisenaan osoita rekisteröinnin ylläpitämiseksi riittävää toiminimen käyttöä, jos toiminimeä ei muutoin ole käytetty kaupallisesti kyseisillä sivuilla eikä sivuilta ilmene muutakaan kaupallista toimintaa. Markkinaoikeus katsoo, että toiminimen Kakkukartano käyttötapaa ja laajuutta ei esitetyn selvityksen perusteella voida muutoinkaan pitää toimialalla tavanomaisena. Kun leipomotuotteita on valmistettu lähinnä toiminimen haltijan lähipiirille, käytöltä on katsottava valituksenalaisessa päätöksessä todetuin tavoin puuttuvan todellinen kaupallinen peruste. Myöskään toiminnan jatkamisen valmistelun osalta ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin todeta toiminimen haltijan käyttäneen toiminimeä kaupallisesti tarkasteltavana olevalla ajanjaksolla. Markkinaoikeus katsoo, että esitetty käyttö ei ole ollut toiminimen rekisteröinnin ylläpitämiseksi riittävää leipomotuotteiden valmistamisen osalta. Siltä osin kuin toiminimi on kattanut myös muita toimialoja kuin leipomotuotteiden valmistus, toiminimeä Kakkukartano ei edellä todetuin tavoin ole edes väitetty käytetyn niillä. Toiminimeä Kakkukartano ei siten ole katsottava miltään osin käytetyn toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

Asiassa on näin ollen seuraavaksi arvioitava, onko toiminimen Kakkukartano käyttämättömyydelle ollut toiminimilaissa tarkoitettu hyväksyttävä syy.

Myös toiminimen käyttämättömyyttä koskevan hyväksyttävän syyn arvioinnin osalta unionin tuomioistuimen tavaramerkkien tosiasiallista käyttöä koskevasta oikeuskäytännöstä ilmenevät suuntaviivat voidaan edellä todetuin tavoin toiminimen ja tavaramerkin välisistä yhtäläisyyksistä johtuen ottaa soveltuvin osin huomioon.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävän syyn tavaramerkin käyttämättä jättämiseen muodostavat esteet, joilla on välitön yhteys tavaramerkkiin ja jotka tekevät kyseisen tavaramerkin käytön mahdottomaksi tai kohtuuttomaksi sekä jotka ovat riippumattomia tavaramerkin haltijan tahdosta. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on näiden ohjeiden valossa arvioida pääasiassa kyseessä olevia tosiseikkoja. Mikäli este on sen luonteinen, että sillä vaarannetaan vakavasti tavaramerkin asianmukainen käyttö, ei voi olla kohtuullista edellyttää tavaramerkin haltijan kaikesta huolimatta käyttävän sitä. Näin ollen tavaramerkin haltijan ei esimerkiksi voitaisi kohtuudella edellyttää tarjoavan tavaroitaan myytäväksi kilpailijoidensa myyntipaikoissa. Tällaisissa tilanteissa ei vaikuta kohtuulliselta edellyttää, että tavaramerkin haltija mukauttaa yritysstrategiaansa, jotta kyseisen merkin käyttö kaikesta huolimatta olisi mahdollista. Se, tekisikö yritysstrategian muuttaminen esillä olevan esteen ratkaisemiseksi kyseisen merkin käytön kohtuuttomaksi, on ratkaistava tilannekohtaisesti (tuomio 14.6.2007, Häupl, C-246/05, EU:C:2007:340, 53–55 kohta).

Niin sanotun TRIPS-sopimuksen (Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamissopimuksen liite 1 C, teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista) 19 artiklan 1 kohdan mukaan tavaramerkin omistajan tahdosta riippumattomat olosuhteet, jotka muodostavat tavaramerkin käytön esteen, kuten tavaramerkillä suojattujen tavaroiden tai palvelujen tuontirajoitukset tai muut viranomaismääräykset, katsotaan hyväksyttäviksi perusteiksi käyttämättä jättämiselle. TRIPS-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa hyväksyttävien syiden käsitteelle annetun määritelmän on tavaramerkkejä koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu voivan muodostaa tulkintaohjeen myös tavaramerkkidirektiivin yhteydessä käytettyä hyväksyttävien syiden vastaavaa käsitettä varten (edellä mainittu tuomio Häupl, EU:C:2007:340, 48 kohta).

Helsingin hovioikeus on edellä mainitussa vuoden 2014 tuomiossaan numero 1443 tavaramerkkilain esitöissä (HE 201/2018 vp s. 147) viitatuin tavoin todennut, että esimerkiksi yleinen taloudellinen tilanne, finanssikriisi tai muiden elinkeinonharjoittajien väitetyt tavaramerkin väärinkäytöt eivät ole hyväksyttäviä syitä tavaramerkin käyttämättömyydelle.

Oikeuskirjallisuudessa (Salmi et al., Tavaramerkki, 2008, s. 551 ja 552) on esitetty, että hyväksyttäviä syitä käyttämättömyydelle voisivat olla esimerkiksi force majeure -tyyppiset tapaukset, kuten luonnonkatastrofit, maahantuonti- ja maastavientikiellot sekä lakiin tai viranomaisten päätöksiin perustuvat myynti ja mainontakiellot. Toisaalta tällaiseksi syyksi ei voitane katsoa merkin haltijan liiketoimintaan liittyviä normaaleja ongelmia.

Edelleen oikeuskirjallisuudessa (Castrén, Toiminimi, 2008, s. 290) on esitetty, että mitä pidemmän ajan rekisteröity toiminimi on ehtinyt olla käyttämättä, sitä painavamman ja toiminimen haltijan vaikutusmahdollisuudesta riippumattomamman on toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan hyväksyttävän syyn oltava.

Toiminimen haltija on vedonnut hyväksyttävänä syynä vastauksessaan tarkemmin eriteltyihin henkilökohtaisiin syihin, sopivien toimitilojen löytymisen vaikeuteen ja COVID19pandemian kyseessä olevalle alalle aiheuttamaan epävarmuuteen.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että pelkkä toiminimen haltijan elämäntilanteen tai taloudellisen tilanteen epävarmuus ei ole hyväksyttävä syy toiminimen käyttämättömyydelle ja että myöskään sopivien toimitilojen puuttuminen eivät ole riittäviä syitä toiminimen käyttämättömyydelle vaan yrityksen tulee mukauttaa strategiaansa tilanteen mukaisesti. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen ja edellä esitettyjen tulkintaohjeiden perusteella asiaa ei ole näiltä osin edellytyksiä arvioida toisin, eli siltä osin kuin toiminimen haltija on vedonnut muihin syihin kuin COVID-19-pandemiaan, esitettyjä syitä ei ole sellaisenaan pidettävä hyväksyttävinä syinä toiminimen Kakkukartano käyttämättömyydelle.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, ovatko COVID-19-pandemia ja sen aiheuttama epävarmuus olleet hyväksyttävä syy toiminimen käyttämättömyydelle.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan toiminimen pääasialliseksi toimialaksi on edellä kuvatulla tavalla ilmoitettu leipomotuotteiden valmistus. Kyseisellä toimialalla ei ole ollut suoria COVID-19-pandemiasta johtuneita rajoituksia. Toiminimen haltija on kuitenkin esittänyt, että hän on harjoittanut ja hänen tarkoituksenaan on jatkossakin ollut harjoittaa kahvila- ja leipomotoimintaa samoissa toimitiloissa. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on tämän johdosta syytä arvioida, voisivatko kahvilatoimintaa koskevat COVID-19-pandemiaan liittyvät viranomaisrajoitukset johtaa siihen, että toiminimen haltijalla olisi ollut hyväksyttävä syy toiminimen Kakkukartano käyttämättömyydelle.

Markkinaoikeus toteaa, että majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin säädettiin maaliskuun 2020 lopussa väliaikainen uusi säännös, jonka mukaisesti lähes kaikki ravitsemisliikkeet olivat COVID-19-pandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa suljettuina asiakkailta 31.5.2020 saakka. Muutossäännöksen mukaan rajoitus ei koskenut ruoan tai juoman myymistä ravitsemisliikkeestä muualla nautittavaksi. Tämän ajankohdan jälkeen ravitsemisliiketoimintaa koskien säädettiin ja annettiin erilaisia rajoituksia, joilla elinkeinotoimintaa voitiin avata asiakkaille ja samanaikaisesti estää koronavirustaudin leviämistä. Rajoittavia säännöksiä on ollut voimassa esillä olevassa asiassa relevanttiin ajankohtaan eli kevääseen 2021 saakka.

Selvää on, että COVID-19-pandemiasta johtuneet, ravitsemisliikkeiden toimintaan kohdistuneet viranomaisrajoitukset kesää 2021 edeltävältä ajalta eivät ole olleet seikkoja, joihin toiminimen haltija olisi omalla toiminnallaan voinut vaikuttaa. Kyse on siis ollut toiminimen haltijasta riippumattomasta syystä. Kyse on tältä osin siitä, onko mainittuja viranomaisrajoituksia pidettävä sellaisina, että ne ovat tehneet toiminimen Kakkukartano käytön mahdottomaksi taikka kohtuuttomaksi edellyttää.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan toiminimen haltija ei ole harjoittanut varsinaista kahvilatoimintaa vuoden 2015 jälkeen. Toiminimen haltijan mukaan COVID-19-pandemia on ajoittunut juuri siihen ajankohtaan, jolloin hänen tarkoituksenaan on ollut jatkaa toimintaa toiminimellä Kakkukartano maaliskuussa 2020. Toiminimen haltija on pandemian osalta todennut muun ohella, että vaikka virallisesti säädettyjä kieltoja tai rajoituksia ei olisikaan ollut koko ajan voimassa, pandemia on merkittävästi vaikuttanut toiminimellä Kakkukartano myytävien tuotteiden kysyntään muun ohella siksi, että ihmiset ovat vältelleet liikkumista, kokoontumisia sekä tilaisuuksien ja juhlien järjestämistä, ja siksi, että myös pandemian kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat johtaneet siihen, ettei juhlia ja tilaisuuksia järjestetä. Toiminimen haltijan mukaan toiminimellä Kakkukartano myytävät juhlakakut on suunnattu nimenomaan erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Lisäksi toiminimen haltija on esittänyt, että tuotteiden ulosmyynti pienellä paikkakunnalla ei ole ollut realistista ja että hänen kaltaisellaan pienellä yksityisyrittäjällä ei ole mahdollisuuksia saada tuotteitaan myytäväksi päivittäistavarakauppoihin.

Markkinaoikeus toteaa olevan selvää, että COVID-19-pandemia ja siitä johtuneet suoraan ravintola- ja kahvilatoimintaan kohdistetut sekä muut sanottua toimintaa epäsuorasti koskeneet viranomaisrajoitukset ja -suositukset ovat vaikuttaneet kyseisten alojen elinkeinotoimintaan kielteisesti. Voidaan olettaa, että tämä pätee toiminimen haltijan esittämällä tavalla myös juhlakakkujen kysyntään. Tältä osin markkinaoikeus on lisäksi huomioinut, että toiminimen haltijan päätoiminnakseen esittämä juhlakakkujen, samoin kuin muiden leivonnaisten myynti, voidaan jo lähtökohtaisesti toteuttaa ulosmyyntitoimintana ja että rajoitukset eivät ole pandemian missään vaiheessa estäneet ruoan ulosmyyntiä. Ottaen huomioon, että kyse ei ole ollut esimerkiksi maahantuontikielloista tai absoluuttisista myynti- taikka markkinointikielloista, markkinaoikeus katsoo, että rajoitukset eivät ole tehneet leipomoiden tai kahviloiden elinkeinotoimintaa mahdottomaksi sillä tavalla, etteivät alojen toimijat, mukaan lukien toiminimen haltija, olisi käytännössä lainkaan voineet käyttää toiminimiään maaliskuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana.

Toiminimen käytön edellyttämisen kohtuuttomuuden osalta markkinaoikeus toteaa edellä esitetyn lisäksi, että toiminimen haltija olisi voinut COVID-19-pandemiasta johtuvien viranomaisrajoitusten estämättä mukauttaa yritysstrategiaansa esimerkiksi myymiensä tuotteiden tai uusille toimitiloille asettamiensa vaatimusten osalta ja ryhtyä kaupallisessa tarkoituksessa markkinoimaan tuotteitaan ja toiminnan uudelleen käynnistämistä potentiaalisille asiakkaille. Se, että toiminimellä harjoitettu toiminta ei mahdollisesti olisi ollut liiketaloudellisesti yhtä kannattavaa tai tuottoisaa kuin ennen COVID-19-pandemiaa, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei COVID-19-pandemiasta johtuneiden viranomaisrajoitusten voida todeta myöskään tehneen toiminimen Kakkukartano käyttämistä oikeuskäytännössä tarkoitetuin tavoin kohtuuttomaksi edellyttää.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, toisin kuin Patentti- ja rekisterihallitus, ettei toiminimen Kakkukartano käyttämättömyydelle ole ollut toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua hyväksyttävää syytä.

Toiminimen haltija on valituksen menestymisen varalta vaatinut, että markkinaoikeus määrää, että hänen toiminimensä Kakkukartano saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteröitäväksi ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan.

Markkinaoikeus toteaa, että tällaisen määräajan määrääminen on toiminimilain 21 §:n sanamuodon mukaisesti jätetty tuomioistuimen harkintaan. Ottaen huomioon, että toiminimen haltija ei ole osakeyhtiö tai osuuskunta, jotka eivät voi toimia ilman omaa toiminimeä ja joilla toiminimen muutosprosessiin voi kulua tietty aika, ja että Patentti ja rekisterihallituksen tulee poistaa toiminimi Kakkukartano rekisteristä vasta markkinaoikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen eli aikaisintaan 30 päivän pituisen valitusajan päättymisen jälkeen, markkinaoikeus ei pidä tarpeellisena määrätä toiminimilain 21 §:ssä tarkoitettua erillistä kohtuullista määräaikaa, jonka toiminimi Kakkukartano saisi olla rekisterissä.

Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että toiminimeä Kakkukartano ei ole käytetty toiminimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana eikä käyttämättömyydelle ole ollut mainitussa säännöksessä tarkoitettua hyväksyttävää syytä. Valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on näin ollen kumottava ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle toiminimen Kakkukartano rekisteröinnin kumoamista varten.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus ei myöskään katso, että asiassa olisi perusteita antaa määräystä siitä, että toiminimi Kakkukartano saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteröitäväksi ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan. Toiminimen haltijan tätä koskeva vaatimus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 14.7.2021 tekemän päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle toiminimen Kakkukartano rekisteröinnin kumoamiseksi.

Markkinaoikeus hylkää A:n vaatimuksen siitä, että toiminimi Kakkukartano saa olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteröitäväksi ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen määräajan.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mirva Näsi ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.