Päätös, josta valitetaan

Liikenne- ja viestintäviraston päätös 4.2.2021 asiassa diaarinumero Traficom/15395/08.01.02/2020 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen.

Perusteet

Elisa Oyj:llä ei ole oikeutta verkkotunnukseen elisa5g.fi.

Valittaja on merkitessään kyseessä olevan verkkotunnuksen tarkastanut olemassa olevat tavaramerkit ja ollut tietoinen, että Elisa Oyj:llä on rekisteröitynä tavaramerkki ELISA. Elisa Oyj ei kuitenkaan omista nyt kyseessä olevaa verkkotunnusta vastaavaa tavaramerkkiä. Vaikka yrityksen nimi on sama kuin fi-verkkotunnuksen, yrityksellä ei ole oikeutta verkkotunnukseen, mikäli yksityishenkilö tai muu taho on jo merkinnyt verkkotunnuksen. Lisäksi termi ”5G” on rekisteröity toisen tahon EU-tavaramerkiksi. Valittajalla on ollut myös verkkotunnus elisa5g.com.

Valittaja on harrastanut niin sanottua domainhuntingia, jossa erilaisissa internetpalveluissa voi myydä tavaramerkkejä loukkaamattomia verkkotunnuksia. Esimerkiksi maailman suurimmassa verkkotunnusten välityspalvelussa ollaan todella tarkkoja verkkotunnuksista, joita sallitaan myyntiin, etenkin siltä osin, etteivät kyseiset verkkotunnukset loukkaa muiden tavaramerkkioikeuksia. Verkkotunnukset elisa5g.fi ja elisa5g.com on hyväksytty myyntiin kyseiselle sivustolle. Valittaja on tarjonnut kyseessä olevaa fi-verkkotunnusta Elisa Oyj:lle ensin 2.000 euron hintaan ja sen jälkeen 1.000 euron hintaan, mutta Elisa Oyj ei ole suostunut valittajan pyytämän hinnan maksamiseen.

Liikenne- ja viestintäviraston lausunto

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että se on perustanut valituksenalaisen päätöksensä sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin ja sen esitöissä esitettyihin seikkoihin, oikeuskäytäntöön sekä Liikenne- ja viestintäviraston omaan vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön.

Verkkotunnuksen merkitsijän hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta ei ole määritelty lainsäädännössä tyhjentävästi. Liikenne- ja viestintävirasto on vakiintuneesti katsonut, että hyötymistarkoitusta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi suojatun nimen tai merkin poikkeuksellisen suuri tunnettuus tai liikearvo taikka asianosaisten toiminta samalla alalla toistensa kilpailijoina. Lisäksi tarvitaan muuta hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta tukevaa selvitystä.

Fi-verkkotunnusten merkitseminen niin sanotusti varastoon tai merkittyjen tunnusten myynti ei sinänsä ole sähköisen viestinnän palveluista annetun lain vastaista. Liikenne- ja viestintäviraston ratkaisukäytännössä on katsottu, että toisen suojattua nimeä tai merkkiä muistuttavan verkkotunnuksen myynti tai myyntiin tarjoaminen vaatimuksen esittäjälle tai kolmannelle osapuolelle ei olisi seikka, joka puoltaisi verkkotunnuksen käyttäjän ilmeistä hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta. Sen sijaan Liikenne- ja viestintäviraston ratkaisukäytännön mukaan vaatimuksen perusteena olevan suojatun nimen ja tavaramerkin maine ja tunnettuus ovat seikkoja, joiden on katsottu kokonaisarvioinnissa puoltavan ilmeistä hyötymistarkoitusta. Myös verkkotunnuksen käyttäjän ilmeinen tietoisuus suojatusta nimestä ja tavaramerkistä on seikka, joka on huomioitu kokonaisarvioinnissa.

Ainoastaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain säännöksissä on määritelty se, milloin fi-verkkotunnuksen katsotaan loukkaavan toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Merkittyjen verkkotunnusten myyntiin tarkoitettujen välityspalveluiden säännöillä ei ole merkitystä tässä arvioinnissa.

Fi-verkkotunnuksen käyttäjän vastuulla on varmistaa verkkotunnuksen lainmukaisuus ennen tunnuksen merkitsemistä tarkastamalla julkisista rekistereistä, ettei verkkotunnus loukkaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Elisa Oyj:llä on valituksenalaisen päätöksen tekohetkellä ollut 61 sanan ”elisa” sisältävää tavaramerkkiä, ja lisäksi tavaramerkki ELISA on hyväksytty Patentti ja rekisterihallituksen ylläpitämään laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon. Sekä Elisa Oyj:n toiminimen että tavaramerkin maine ja tunnettuus ovat poikkeuksellisen suuria. Valittaja on ollut ilmeisen tietoinen toisen suojatusta nimestä ja merkistä verkkotunnuksen merkitsemishetkellä, eikä hän ole myöskään kiistänyt verkkotunnuksen merkitsemistä ilmeisessä hyötymis tai vahingoittamistarkoituksessa.

Elisa Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.673,95 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Elisa Oyj on perustanut vaatimuksensa toiminimeen Elisa Oyj, tavaramerkin ELISA EU-tavaramerkkirekisteröintiin numero 16337602 ja kansallisiin tavaramerkkirekisteröinteihin numerot 101324, 225075, 234195, 245160, 254763 ja 229198, jotka kaikki koskevat sanamerkkiä ELISA. Lisäksi Elisa Oyj on vedonnut laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon numerolla 2007046 hyväksyttyyn tavaramerkkiin ELISA. Kaikki edellä mainitut tunnukset on rekisteröity ennen verkkotunnuksen elisa5g.fi merkitsemispäivää 2.9.2020.

Laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon hyväksyttyä tavaramerkkiä ELISA koskevan luettelomerkinnän luokat ovat 35, 38 ja 42, joista erityisesti luokka 38 kaukoviestintäluokkana liittyy 5G-teknologiaan. Koska Patentti- ja rekisterihallitus laajalti tunnettujen tavaramerkkien luettelon ylläpitäjänä tutkii merkin tunnettuuden ennen sen luetteloon hyväksymistä, luettelomerkintä on jo sellaisenaan osoitus tavaramerkkilain mukaisesta laajalti tunnettuudesta. Elisa Oyj:n markkinaoikeudelle toimittamasta selvityksestä voidaan havaita tavaramerkin ELISA tunnettuuden koskevan muun ohella erityisesti 5Gteknologiaa. Selvityksestä ilmenee muun ohella, että Elisa Oyj on Suomen tunnetuin operaattori ja tällä hetkellä myös Suomen suosituin matkapuhelinoperaattori. Elisa Oyj ja sen edellä mainitut tunnukset ovat hyvin tunnettuja, ja tunnettuus 5G-teknologiaan liittyen on operaattoreista korkein.

Verkkotunnus elisa5g.fi sisältää tunnuksen ELISA lisäksi myös osan ”5g”, joten kyseessä on niin sanottu johdannaisnimi. ”5G” on yleistermi ja tarkoittaa niin sanottua viidennen sukupolven datayhteyttä mobiilitekniikassa. Koska kyseessä on yleistermi, ainoa erottamiskykyinen osa verkkotunnuksessa elisa5g.fi on sana ”elisa”, joka on identtinen Elisa Oyj:n edellä mainittujen tunnusten kanssa. Vakiintuneen tunnusmerkkioikeudellisen käytännön mukaan kuvaileville osuuksille ei anneta merkitystä tavaramerkkien ja verkkotunnusten välisen samankaltaisuuden arvioinnissa, joten verkkotunnus elisa5g.fi on samankaltainen kuin Elisa Oyj:n edellä mainitut tunnukset. Samaa vakiintunutta arviointikäytäntöä on soveltanut myös Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) UDRP-panelisti, joka antoi 22.2.2021 ratkaisun verkkotunnusta elisa5g.com koskevassa asiassa. Verkkotunnus määrättiin siirrettäväksi Elisa Oyj:lle, ja panelisti katsoi Elisa Oyj:n tavaramerkin ELISA olevan samankaltainen kuin verkkotunnus elisa5g.com.

Valittajan tietoisuus laajalti tunnetuista edellä mainituista Elisa Oyj:n tunnuksista on itsestään selvää. Valittaja on valituksessaan myös myöntänyt olleensa tietoinen tavaramerkistä ELISA ja sen haltijasta.

Valittaja on merkinnyt kyseessä olevan verkkotunnuksen ilmeisessä vahingoittamistarkoituksessa.

Valittaja on verkkotunnuksen merkitessään estänyt Elisa Oyj:tä saamasta verkkotunnusta itselleen. Verkkotunnuksen merkitseminen on myös ollut omiaan haittaamaan Elisa Oyj:n liiketoimintaa. Valittaja on tarjonnut verkkotunnusta myytäväksi ja näin mahdollistanut verkkotunnuksen päätymisen Elisa Oyj:n oikeuksia loukkaavaan käyttöön esimerkiksi tämän kilpailijalle. Kun otetaan huomioon mainittujen Elisa Oyj:n tunnusten laaja tunnettuus ja Elisa Oyj:n markkinajohtajuus 5G-teknologiaan liittyen, verkkotunnusta elisa5g.fi ei olisi voinut käyttää loukkaamatta Elisa Oyj:n tavaramerkki- ja toiminimioikeuksia. Myös WIPO:n UDRP-panelisti on edellä mainitussa ratkaisussaan katsonut, että valittaja esti Elisa Oyj:tä saamasta verkkotunnusta elisa5g.com itselleen ja että verkkotunnus olisi voitu siirtää Elisa Oyj:n kilpailijalle.

On selvää, että valittaja on merkinnyt verkkotunnuksen elisa5g.fi ilmeisenä tarkoituksenaan hyötyä siitä verkkotunnus myymällä. Tätä näkemystä tukee myös WIPO:n UDRP-panelistin edellä mainittu ratkaisu.

Liikenne- ja viestintäviraston toteama kategorinen myyntitarkoitusta koskeva käytäntö, jonka mukaan verkkotunnuksen merkitsemisen myyntitarkoitusta varten sinänsä ei ole Liikenne- ja viestintäviraston ratkaisukäytännössä aiemmin katsottu puoltavan ilmeistä hyötymistarkoitusta, on virheellinen, koska siinä ei oteta huomioon oikeuskäytännössä edellytetysti kunkin yksittäistapauksen olosuhteita. Myyntitarkoitusta koskevat tilanteet voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin, joista ensimmäisessä myytävänä oleva verkkotunnus koostuu yleissanasta, -sanoista tai muista erottamiskyvyttömistä osista kuten numeroista, joita ei koske kenenkään yksinoikeus. Toisessa tyyppitapauksessa myytävänä oleva verkkotunnus koostuu toisen aikaisemmalla etuoikeudella suojatusta toiminimestä tai tavaramerkistä, joita suojaa yksinoikeus. On perusteltua, että verkkotunnuksen merkitsemistä myyntitarkoituksessa tulee arvioida eri tavalla silloin, kun kyse on jälkimmäisestä tilanteesta. Jos verkkotunnuksen haltija tietoisena toisen tavaramerkki- tai toiminimioikeudesta silti merkitsee verkkotunnuksen ja tarjoaa sitä myytäväksi huomattavasti merkitsemiskustannuksia korkeampaan hintaan, kyse on verkkotunnuksen merkitsemisestä ilmeisessä hyötymistarkoituksessa.

Valittajan ilmeinen tietoisuus aikaisemmista laajalti tunnetuista Elisa Oyj:n tunnuksista on vahvasti hyötymistarkoituksen puolesta puhuva seikka.

Valittaja on merkinnyt myös muita verkkotunnuksia, jotka sisältävät tunnettuja tavaramerkkejä, muun ohella verkkotunnuksen elisa5g.com, ja tarjonnut niitä myytäväksi huomattavasti merkitsemiskustannuksia korkeampaan hintaan. Kaikki kyseiset verkkotunnukset loukkaavat muiden suojattuja ja hyvin tunnettuja tavaramerkkioikeuksia. Tämäkin on osoitus valittajan laajamittaisesta hyötymistarkoituksesta.

Valittaja ei ole esittänyt mitään hyväksyttävää syytä verkkotunnuksen elisa5g.fi merkitsemiselle. Myös WIPO:n UDRP-panelisti on edellä mainitussa ratkaisussaan katsonut, ettei valittaja ollut esittänyt mitään perusteltua syytä verkkotunnuksen elisa5g.com rekisteröimiselle. Valittaja on myös laiminlyönyt sille asetetun velvollisuuden aktiivisesti selvittää, että merkittävä verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä.

Valittajan toiminta on ollut luonteeltaan sellaista, että se on velvoitettava korvaamaan Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulut esillä olevassa asiassa. Valittajan korvausvelvollisuutta osoittaa se, että valittaja on tietoisena Elisa Oyj:n edellä mainituista tunnuksista merkinnyt loukkaavat verkkotunnukset elisa5g.fi ja elisa5g.com aiheuttaen Elisa Oyj:lle oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi valittajan tavaramerkki- ja toiminimioikeuksista piittaamatonta asennetta korostavat muut loukkaavat verkkotunnukset, joten valittaja on omalla toiminnallaan aiheuttanut riitaprosessit. Edelleen valittajan lainvastainen toiminta on laajamittaista, mitä ilmentää loukkaavien verkkotunnusten suuri määrä. Korvausvelvollisuutta tukee myös se, että asia ei ole ollut oikeudellisesti epäselvä.

Valittajan lausuma

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa

Verkkotunnus elisa5g.fi on merkitty valittajalle 2.9.2020.

Elisa Oyj on 16.11.2020 vaatinut Liikenne- ja viestintävirastolta kyseisen verkkotunnuksen merkitsemistä käyttöönsä ja perustanut vaatimuksensa siihen, että verkkotunnus muistuttaa Elisa Oyj:n toiminimeä, EU-tavaramerkkiä numero 16337602 ELISA, sanamerkkiä ELISA koskevia tavaramerkkejä numerot 101324, 225075, 234195, 245160, 254763 ja 229198 sekä laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon numerolla 2007046 hyväksyttyä tavaramerkkiä ELISA. Elisa Oyj:n mukaan verkkotunnus on merkitty ilmeisessä hyötymis- ja vahingoittamistarkoituksessa.

Liikenne- ja viestintävirasto on lähettänyt asiassa verkkotunnuksen käyttäjälle selvityspyynnön, jossa on pyydetty selvitystä erityisesti siitä, missä tarkoituksessa verkkotunnuksen käyttäjä on merkinnyt verkkotunnuksen elisa5g.fi. Verkkotunnuksen käyttäjä on vastannut kyseiseen selvityspyyntöön, mutta hän ei ole vastannut kysymykseen siitä, missä tarkoituksessa kyseinen verkkotunnus on merkitty.

Liikenne- ja viestintävirasto on valituksenalaisella päätöksellään merkinnyt verkkotunnuksen elisa5g.fi Elisa Oyj:n käyttöön. Päätöksen perustelujen mukaan verkkotunnus muistuttaa Elisa Oyj:n suojattua nimeä ja edellä mainittuja suojattuja tavaramerkkejä, ja se on merkitty ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Oikeusohjeet

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin mukaan verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle (kohta 1), tai muistuttaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä, jos verkkotunnus merkitään ilmeisessä hyötymis tai vahingoittamistarkoituksessa (kohta 2).

Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 221/2013 vp s. 159) mukaan pykälä vastaa pääasiallisesti sisällöltään aiemmin voimassa olleen verkkotunnuslain (228/2003) 4 §:ää, lukuun ottamatta eräitä verkkotunnuksen sisältöön liittyviä rajoituksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan osalta esitöissä (HE 221/2013 vp s. 160) on todettu, että verkkotunnuslain säätämisen jälkeen verkkotunnukset ovat olleet vapaasti valittavissa, jolloin on ollut mahdollista saada rekisteröityä myös sellaisia verkkotunnuksia, jotka muistuttavat toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Tällaisia verkkotunnuksia voidaan johtaa olemassa olevasta nimestä tai merkistä esimerkiksi kirjoitusasua muokkaamalla. Verkkotunnuslain esitöiden (HE 96/2002 vp s. 27) mukaisesti rekisteriviranomainen on katsonut, että verkkotunnus on hankittu hyötymistarkoituksessa, jos tunnuksen rekisteröijän tavoitteena on ollut saada hyötyä toisen suojatun nimen tai merkin maineesta tai tunnettavuudesta.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 169 §:n 3 momentin mukaan, jos lain 166 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden haltija pyytää verkkotunnuksen poistamista, Liikenne- ja viestintävirasto voi poistaa laissa asetettujen säännösten vastaisesti merkityn verkkotunnuksen verkkotunnusrekisteristä ja fijuuresta tai merkitä sen oikeudenhaltijan käyttöön.

Kyseisen 3 momentin esitöissä (HE 221/2013 vp s. 163) on lain 166 §:n 2 momentin 2 kohtaan viitaten todettu, että sekoittumisen mahdollisuus ei sellaisenaan ole verkkotunnuksen poistamisen peruste, koska se liittyy kaikkiin toisiaan muistuttaviin nimiin, merkkeihin ja verkkotunnuksiin. Poistamisen peruste ei voi myöskään olla nimen tai merkin haltijalle tunnuksen käytöstä aiheutuva haitta tai tunnuksen haltijan hyötyminen verkkotunnuksen käytöstä, ellei verkkotunnuksen käyttäjän tarkoituksena ole ollut vahingoittaa nimen tai merkin haltijaa tai hyötyä oikeudettomasti tämän nimestä tai merkistä. Ilmeistä hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta arvioidaan tapauskohtaisesti.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n 21 kohdan mukaan suojatulla nimellä ja suojatulla merkillä tarkoitetaan kyseisessä laissa kauppa-, tavaramerkki-, yhdistys-, säätiö- tai puoluerekisteriin merkittyä nimeä ja merkkiä taikka toiminimilaissa tai tavaramerkkilaissa tarkoitettua vakiintunutta nimeä, toissijaista tunnusta tai tavaramerkkiä sekä julkisyhteisön, valtion liikelaitoksen, itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen, julkisoikeudellisen yhdistyksen ja vieraan valtion edustuston ja sen toimielimen nimeä.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että verkkotunnuksen elisa5g.fi merkitsemishetkellä 2.9.2020 Elisa Oyj:n toiminimi on ollut rekisteröitynä kaupparekisteriin ja Elisa Oyj:n EU-tavaramerkki numero 16337602 ELISA sekä sanamerkkiä ELISA koskevat tavaramerkit numerot 101324, 225075, 234195, 245160, 254763 ja 229198 ovat olleet rekisteröityinä asianomaisiin tavaramerkkirekistereihin. Myös laajalti tunnettujen tavaramerkkien luetteloon on kyseisenä ajankohtana ollut numerolla 2007046 hyväksyttynä Elisa Oyj:n tavaramerkki ELISA.

Valittaja on esittänyt, että Elisa Oyj:llä ei ole oikeutta verkkotunnukseen elisa5g.fi, koska Elisa Oyj:llä ei ole ollut verkkotunnusta vastaavaa tavaramerkkirekisteröintiä. Asiassa ei kuitenkaan ole kyse sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa verkkotunnus vastaisi merkitsemishetkellä toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Asiassa on sen sijaan arvioitava, onko verkkotunnus elisa5g.fi sen merkitsemishetkellä muistuttanut Elisa Oyj:n edellä mainittuja suojattuja tunnuksia sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyllä tavalla ja tarvittaessa onko valittaja merkinnyt 2.9.2020 kyseisen verkkotunnuksen ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että arvioitaessa sitä, muistuttaako verkkotunnus toisen suojattua nimeä, yhteisömuodon tunnusta ei oteta huomioon. Verkkotunnus elisa5g.fi sisältää näin ollen kaikkien edellä mainittujen Elisa Oyj:n tunnusten ainoan huomioon otettavan osan ”elisa”. Tämän lisäksi verkkotunnus sisältää osan ”5g”, jolla tarkoitetaan niin sanottua viidennen sukupolven datayhteyttä mobiilitekniikassa. Markkinaoikeus toteaa, että verkkotunnus elisa5g.fi on muistuttanut sen merkitsemishetkellä kaupparekisteriin tuolloin rekisteröitynä ollutta toiminimeä Elisa Oyj sekä asianomaisiin tavaramerkkirekistereihin rekisteröityjä Elisa Oyj:n edellä mainittuja EU-tavaramerkkiä ja kansallisia tavaramerkkejä. Asiassa on näin ollen edellä esitetyn mukaisesti arvioitava, onko valittajalla ollut ilmeinen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus merkitessään kyseessä olevan verkkotunnuksen.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että verkkotunnus elisa5g.fi on hyväksytty myyntiin esimerkiksi maailman suurimman verkkotunnusten välityspalvelun sivustolle. Valittajan mukaan hän on tarjonnut verkkotunnusta Elisa Oyj:lle, mutta Elisa Oyj ei ole suostunut valittajan pyytämän hinnan maksamiseen. Valittajan ei ole katsottava esittäneen mitään selvitystä siitä, missä tarkoituksessa hän on merkinnyt verkkotunnuksen.

Elisa Oyj on esittänyt muun ohella, että valittaja on merkinnyt kyseessä olevan verkkotunnuksen ilmeisessä hyötymistarkoituksessa. Elisa Oyj:n mukaan sen edellä mainitut aikaisemmat tunnukset ovat hyvin tunnettuja ja tunnettuus koskee myös 5G-teknologiaa. Elisa Oyj:n mukaan on selvää, että valittaja on merkinnyt verkkotunnuksen elisa5g.fi ilmeisenä tarkoituksena hyötyä siitä myymällä verkkotunnus huomattavasti merkitsemiskustannuksia korkeampaan hintaan. Elisa Oyj:n mukaan valittaja on merkinnyt myös muita tunnettuja tavaramerkkejä sisältäviä verkkotunnuksia, muun ohella elisa5g.com, ja tarjonnut niitä myytäväksi.

Markkinaoikeus toteaa, että osoitukseksi verkkotunnuksen merkitsijän ilmeisestä hyötymistarkoituksesta ei riitä yksin tosiasiallinen hyötyminen merkitystä verkkotunnuksesta. Sen arviointi, onko verkkotunnuksen merkitsijän subjektiivinen tarkoitus ollut oikeudettomasti hyötyä toisen suojatusta nimestä tai merkistä, eli tässä tapauksessa Elisa Oyj:lle rekisteröidyistä toiminimestä ja tavaramerkeistä, perustuu olosuhteita koskevaan kokonaisharkintaan kussakin yksittäisessä tapauksessa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Elisa Oyj:n tavaramerkki ELISA on Suomessa hyvin tunnettu ja sen voidaan katsoa omaavan niin sanottua goodwillarvoa. Merkin tunnettuuden voidaan katsoa liittyvän myös 5Gteknologiaan. Myös valittajan itsensä toteamin tavoin hän on verkkotunnusta merkitessään tiennyt Elisa Oyj:n olevan tavaramerkin ELISA haltija. Valittaja on näin ollen tietoisena Elisa Oyj:n suojatuista tunnuksista merkinnyt nyt kyseessä olevan verkkotunnuksen. Verkkotunnuksen merkitsemisen ja Elisa Oyj:n suojattujen tunnusten välillä on katsottava olevan yhteys. Ottaen huomioon 5G-teknologian kasvava merkitys ja esimerkiksi teleoperaattoreiden kyseistä teknologiaa koskeva markkinointi Suomessa myöskään sitä, että valittaja on yhdistänyt tavaramerkin ELISA termiin ”5G”, ei voida pitää sattumana.

Asiassa esitetyn mukaan valittaja on rekisteröinyt itselleen myös esimerkiksi verkkotunnuksen elisa5g.com ja muita verkkotunnuksia, jotka ovat sisältäneet tunnettuja tavaramerkkejä. WIPO:n UDRPpanelistin 22.2.2021 antamassa ratkaisussa verkkotunnus elisa5g.com on määrätty siirrettäväksi Elisa Oyj:lle. Ratkaisussa on katsottu valittajan rekisteröineen kyseisen verkkotunnuksen vilpillisessä mielessä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on asettanut verkkotunnuksen elisa5g.fi myyntiin ja lisäksi tarjonnut sitä suoraan Elisa Oyj:lle. Valittajan asiassa esittämästä voidaan päätellä, että hänen tarkoituksenaan on ollut myydä kyseinen verkkotunnus tätä tarkoitusta varten olevassa internetpalvelussa tai suoraan Elisa Oyj:lle sen hankintahintaa selvästi korkeampaan hintaan. Verkkotunnuksen myytäväksi asettaminen tai sen tarjoaminen ostettavaksi ei sellaisenaan ja yksin merkitse sitä, että verkkotunnus olisi merkitty ilmeisessä hyötymistarkoituksessa. Valittaja on kuitenkin tarjonnut verkkotunnusta edellä mainitussa internetpalvelussa ja Elisa Oyj:lle hintaan, joka on olennaisesti ylittänyt verkkotunnuksen merkitsemisestä aiheutuneet viranomaiskustannukset, jolloin on selvää, että valittaja on tavoitellut verkkotunnuksen myynnistä taloudellista hyötyä. Ottaen lisäksi huomioon Elisa Oyj:n tunnusten tunnettuudesta ja 5G-teknologian merkityksestä sekä näiden yhteydestä verkkotunnuksen merkitsemiseen edellä todettu sekä asiassa esitetty selvitys muista valittajan merkitsemistä vastaavista verkkotunnuksista, markkinaoikeus katsoo asiaa kokonaisuutena arvioiden, että valittaja on merkinnyt verkkotunnuksen elisa5g.fi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa ilmeisessä hyötymistarkoituksessa.

Koska sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan puheena olevalta osin riittävää on se, että verkkotunnus on hankittu joko ilmeisessä hyötymistarkoituksessa tai ilmeisessä vahingoittamistarkoituksessa, esillä olevassa asiassa ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole merkitystä sillä, onko valittajan katsottava hankkineen verkkotunnuksen myös ilmeisessä vahingoittamistarkoituksessa.

Edellä todetuin perustein valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli Elisa Oyj joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mirva Näsi ja Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.