Hakemus

Vaatimukset

Bayer HealthCare LLC ja Bayer Consumer Care AG (jäljempänä yhteisesti myös hakijat) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kieltää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 500.000 euron sakon uhalla Mylan AB:tä (jäljempänä myös vastapuoli) tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan Sorafenib Mylan 200 mg -nimistä tuotetta tai tuomasta maahan tai pitämästä kyseistä tuotetta hallussa näitä tarkoituksia varten niin kauan kuin eurooppapatentti numero FI/EP 2 305 255 (jäljempänä myös kannepatentti) on voimassa.

Perusteet

Bayer HealthCare LLC on Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 305 255 ”Aryyliureayhdisteet yhdistelmänä muiden sytostaattisten tai sytotoksisten aineiden kanssa ihmisen syöpien hoitamiseksi” haltija. Kannepatentti on myönnetty 22.8.2012. Kannepatentin etuoikeuspäiväksi on mainittu 3.12.2001 ja se on voimassa 3.12.2022 saakka.

Kannepatentti suojaa sorafenibitosylaatti-nimistä yhdistettä. Sorafenibitosylaatti on proteiinikinaasin estäjä, jota käytetään erilaisten syöpien hoidossa.

Hakijat markkinoivat sorafenibitosylaattia kauppanimellä Nexavar, jota myydään 200 mg:n kalvopäällysteisinä tabletteina. Bayer Consumer Care AG on lisenssinhaltija, joka vastaa Nexavar-valmisteen kaupallistamisesta muun muassa Suomessa.

Mylan AB:lle on 15.3.2021 myönnetty myyntilupa Sorafenib Mylan -nimiselle tuotteelle, joka sisältää sorafenibitosylaattia vaikuttavana aineena.

Vaade-edellytys

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaade-edellytyksen on katsottava täyttyvän.

Kannepatentti on saatettu voimaan Suomessa, ja se on voimassa Suomessa. Täten lähdettäessä niin sanotusta pätevyysolettamasta kannepatenttia on vaade-edellytystä arvioitaessa pidettävä pätevänä.

Vastapuolen ei ole myöskään katsottava kyenneen kumoamaan pätevyysolettamaa.

Toisin kuin vastapuoli on esittänyt, kannepatentti on oikeutettu sitä koskevassa patenttijulkaisussa merkittyyn etuoikeuspäivään 3.12.2001. Näin ollen vastapuolen esittämä väite kannepantin puuttuvasta uutuudesta ei jo sanotun perustella pidä paikkansa.

Edelleen toisin kuin vastapuoli on esittänyt, kannepatenttia on pidettävä keksinnöllisenä. Vastapuolen viittaama patenttihakemusjulkaisu WO/0042012 ei tee kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukaisesta keksinnöstä ilmeistä.

Edellä mainittuun liittyen on huomattava, että Euroopan patenttivirastossa ei ole vireillä väitemenettelyä, jossa kannepatentin pätevyys olisi kyseenalaistettu. Kannepatentin yhtäältä Saksassa ja toisaalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa voimaansaatetut vastineet on sinänsä julistettu mitättömäksi ensimmäisen asteen tuomioistuinten ratkaisuilla, mutta kyseisistä ratkaisuista tullaan valittamaan, eivätkä ne näin ollen ole jäämässä lopullisiksi. Kannepatentin Ranskassa voimaansaatettuun vastineeseen perustetun turvaamistoimihakemuksen hylkäämisessä ei puolestaan ole ollut kyse patentin mitättömäksi julistamisesta. Lisäksi on huomattava, että eräissä maissa, kuten Romaniassa, Slovakiassa ja Virossa, kannepatentin niissä maissa voimaansaatettuihin vastineisiin perustetut turvaamistoimet on kuitenkin myönnetty.

Vastapuolen on Sorafenib Mylan -tuotteellaan katsottava loukkaavan kannepatenttia. Kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 12 suojaa sorafenibitosylaattia yhdisteenä. Vastapuolen Sorafenib Mylan -tuote sisältää sorafenibitosylaattia vaikuttavana aineena. Myöskään vastapuoli ei ole kiistänyt, etteikö sen Sorafenib Mylan -tuote kuuluisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 suojapiiriin.

Vaaraedellytys

Myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä olevan niin sanotun vaaraedellytyksen on katsottava täyttyvän.

Mikäli turvaamistointa ei määrätä, on olemassa vaara, että vastapuoli tuo kannepatenttia loukkaavan tuotteensa Suomessa heti markkinoille. Vastapuoli on tehnyt Sorafenib Mylan -tuotteen osalta kauppaantuonti-ilmoituksen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle heinäkuussa 2021 heti, kun hakijoiden erääseen toiseen patenttiin perustuneen lisäsuojatodistuksen voimassaolo on lakannut.

Haittavertailu

Myös niin sanotun haittavertailun on katsottava puoltavan turvaamistoimen myöntämistä.

Kannepatentti muodostaa erittäin arvokkaan hakijoiden taloudellisen oikeuden. Kannepatentin tuottaman patenttioikeuden ydin on patentinhaltijan oikeus estää muita hyödyntämästä keksintöä patentin voimassaoloaikana. Näin ollen, mikäli vastapuolen sallittaisiin tuoda kannepatentin suojapiirin kuuluva tuotteensa Suomen markkinoille kannepatentin voimassaoloaikana, kannepatentin tuottama yksinoikeus menettäisi taloudellisen arvonsa.

Turvaamistoimen myöntämisestä vastapuolelle mahdollisesti menetettyjen myyntien muodossa aihetuvat vahingot olisivat joka tapauksessa sille merkitykseltään vähäiset. Vastapuolella on laaja tuoteportfolio, joten ei ole uskottavaa, että se olisi riippuvainen juuri Sorafenib Mylan -tuotteensa myynnistä. Lisäksi mainittua tuotetta ollaan vasta lanseeraamassa, joten on hyvin epätodennäköistä, että sillä olisi vastapuolen liiketoiminnalle korvaamatonta merkitystä.

Vastapuolelle aiheutuu vähemmän haittaa, jos sen Sorafenib Mylan -tuotteen Suomen markkinoille saattaminen estyy ja myöhästyy, verrattuna tilanteeseen, jossa vastapuoli joutuisi vetämään kyseisen tuotteen pois markkinoilta sen markkinoille pääsemisen jälkeen.

Vastapuolen Sorafenib Mylan -tuotteen ”ennenaikaisella” lanseerauksella Suomen markkinoille olisi puolestaan huomattava kielteinen vaikutus hakijoiden Nexavar-valmisteen myyntiin. Kun rinnakkaisvalmiste tuodaan markkinoille, alkuperäisvalmiste joutuu lääkelain mukaisen pakollisen lääkevaihdon kohteeksi. Tämä tarkoittaa, että alkuperäisvalmisteen hinta on laskettava rinnakkaisvalmisteen hinnan tasolle uhalla, että apteekit muuten tulevat vaihtamaan alkuperäisvalmistetta koskevat lääkemääräykset halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Hinnan alentaminen tarkoittaisi luonnollisesti taloudellisia menetyksiä hakijoille.

Suomessa jo myytävät Nexavar-valmisteet ovat osittain rinnakkaistuotuja Nexavar-valmisteita. Kyse on alkuperäisistä Nexavar-valmisteista, jotka Bayer Consumer Care AG on laskenut liikkeelle toisessa EU-maassa. Hintakilpailu rinnakkaistuojien kanssa ei ole verrattavissa kilpailuun, jonka rinnakkaisvalmisteiden markkinoilletulo aiheuttaa. Vastapuolella ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että hakijat sallisivat muiden rinnakkaisvalmistajien ennenaikaista markkinoille tuloa, joten vastapuoli ei joudu epäedulliseen asemaan rinnakkaislääkkeiden välisessä kilpailussa.

Arvioitaessa turvaamistoimen vastapuolelle mahdollisesti aiheuttamaa haittaa on myös tärkeää ottaa huomioon, että olemassa olevat vastapuolen erityiset oikeusturvatakuut, eli hakijan velvollisuus asettaa vakuus pantaessa turvaamistointa täytäntöön ja hakijalle lainsäädännössä asetettu ankaraan vastuuseen perustuva vahingonkorvausvelvollisuus, ovat turvaamassa tarpeettomasta turvaamistoimesta vastapuolelle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Vastaus

Vaatimukset

Mylan AB on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Perusteet

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä turvaamistoimen myöntämiselle asetetut edellytykset eivät täyty.

Vaade-edellytys

Ensinnäkään turvaamistoimen myöntämiseltä vaadittavan niin sanotun vaade-edellytyksen ei ole katsottava täyttyvän.

Kannepatentin pätemättömyyttä on pidettävä selvästi todennäköisempänä kuin sen pätevyyttä. Vastapuolen on siten katsottava horjuttaneen niin sanotun pätevyysolettaman.

Ensinnäkin on hyvin todennäköistä, että kannepatentti ei ole oikeutettu sitä koskevassa patenttijulkaisussa merkittyyn etuoikeuspäivään 3.12.2001, vaan kannepatentin etuoikeuspäivänä olisi tullut pitää kansainvälisen patenttihakemuksen PCT/US02/38439 tekemispäivää 3.12.2002. Lähdettäessä viimeksi mainitusta ei kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukaista keksintöä ole pidettävä uutena, sillä sorafenibin ja sen tosylaattisuolan on katsottava olevan tunnettu ennen 3.12.2002.

Joka tapauksessa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukaista keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä, sillä mainitun patenttivaatimuksen mukaista aryyliureayhdistettä tosylaattisuolamuodossa on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä vaihtoehtona patenttihakemusjulkaisun WO/0042012 ja alan ammattimiehen yleistiedon perusteella.

Kannepatentin Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa voimaansaatettujen vastineiden itsenäinen patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö on julistettu mitättömäksi puuttuvan keksinnöllisyyden perusteella. Lisäksi ranskalainen tuomioistuin on katsonut, ettei edellytyksiä turvaamistoimen myöntämiselle kannepatentin Ranskassa voimaansaatetun vastineen perusteella ole, sillä itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö on puuttuvan keksinnöllisyyden vuoksi todennäköisesti mitätön.

Edellä mainittu osaltaan tukee sitä, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö on mitätön.

Vaaraedellytys

Myöskään niin sanotun vaaraedellytyksen ei ole katsottava täyttyvän.

Ei ole vaaraa siitä, että Mylan AB jollakin tavoin estäisi tai heikentäisi hakijoiden oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentäisi tämän arvoa tai merkitystä. Hakijoilla ei pitäisi olla oikeutta estää Sorafenib Mylan -tuotteen myyntiä kannepatentin perusteella, koska kannepatentti mitä todennäköisimmin on mitätön ainakin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 osalta.

Haittavertailu

Myös niin sanotun haittavertailun on katsottava puhuvan turvaamistoimen myöntämistä vastaan. Vastapuolelle turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuva haitta olisi kohtuuton, kun sitä verrataan turvaamistoimen mahdollisesta myöntämisestä aiheutuvaan hyötyyn hakijoille.

Toisin kuin hakijat ovat esittäneet, turvaamistoimihakemuksen myöntämättä jättämisestä aiheutuvia vahinkoja ei voida pitää merkittävinä. Hakijoiden markkinaosuus Nexavar-valmisteen myynnistä Suomessa vuonna 2021 on ollut vaatimaton. Heinäkuuhun 2021 mennessä kyseinen osuus on ollut noin 50.000 euroa, kun taas Nexavar-valmisteen yhteenlaskettu myyntimäärä samalla ajanjaksolla on ollut noin 900.000 euroa.

Turvaamistoimen myöntäminen aiheuttaisi vastapuolelle erittäin merkittävää haittaa ja vahinkoa, josta suurin osa olisi niin sanottua puhdasta varallisuusvahinkoa, joka on vaikea määrittää ja korvata täysimääräisesti jälkikäteen. Mikäli lopullinen turvaamistoimi hyväksyttäisiin, Mylan suljettaisiin perusteettomasti pois mahdollisista myöhemmistä tarjouskilpailuista. Lisäksi Mylan joutuisi pois markkinoilta siihen asti, kunnes pääasia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Sen sijaan siinä tapauksessa, että vastapuolen katsottaisiin myöhemmin loukanneen hakijoiden kannepatenttiin perustuvia yksinoikeuksia, hakijoiden tästä kärsimä vahinko olisi määritettävissä tarkasti jälkikäteen ja korvattavissa täysimääräisesti.

Kuten hakijat ovat itse esittäneet, kannepatentti muodostaa vain yhden sen syöpälääkkeisiin liittyvistä patenteista. Hakijoiden liiketoiminnalle kokonaisuutena ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta vahinkoa tai haittaa siinä tapauksessa, että turvaamistointa kannepatenttiin liittyen ei myönnettäisi.

Turvaamistoimi estää ja viivästyttää myös kansanterveyden kustannusten näkökulmasta tarpeellisen geneerisen hintakilpailun alkamisen tämän lääkevalmisteen osalta.

Markkinaoikeuden väliaikaista turvaamistointa koskeva määräys

Markkinaoikeus on 28.7.2021 antamallaan väliaikaista turvaamistointa koskevalla päätöksellä numero H163/2021 kieltänyt hakijoiden yhteisestä hakemuksesta vastapuolta kuulematta Mylan AB:tä tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan Sorafenib Mylan 200 mg -nimistä tuotetta tai tuomasta maahan tai pitämästä kyseistä tuotetta hallussaan näitä tarkoituksia varten niin kauan kuin Suomessa voimaan saatettu eurooppapatentti numero FI/EP 2 305 255 on voimassa. Edelleen markkinaoikeus on määrännyt, että edellä mainittu väliaikainen turvaamistoimi on voimassa siihen saakka, kunnes asiassa annetaan lopullinen turvaamistointa koskeva päätös tai asiassa toisin määrätään.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan mainitun pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin mainitun luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Vaade-edellytys

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo.

Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä KKO 1994:132 ja 1994:133 katsottu vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Tämän vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako vastapuoli hakijoiden turvaamistoimihakemuksessa tarkoitetulla menettelyllään hakijoiden mainitussa hakemuksessa tarkoitettuja oikeuksia. Viimeksi mainittu seikka kuuluu vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla hakijoiden on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että niillä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Hakijat ovat perustaneet turvaamistoimihakemuksensa Suomessa voimaan saatettuun eurooppapatenttiin numero FI/EP 2 305 255.

Hakijat ovat vaade-edellytyksen täyttymisen osalta esittäneet ensinnäkin, että kannepatentin loukkauksen osalta lähtökohdaksi on otettava mainitun kannepatentin pätevyys. Edelleen hakijat ovat esittäneet, että vaade-edellytyksen on katsottava täyttyvän myös sikäli, että vastapuolen Sorafenib Mylan -tuote kuuluu kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 suojapiiriin.

Vastapuoli on kiistänyt vaade-edellytyksen täyttymisen. Kiistämisen perusteeksi se on vedonnut erityisesti siihen, ettei kannepatenttia ole pidettävä pätevänä.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on patentinloukkauksiin perustuvien turvaamistoimiasioiden kohdalla lähtökohtana oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin osalta pidetty Suomessa myönnetyn tai voimaan saatetun patentin tuottaman patenttioikeuden voimassaoloa ja pätevyyttä Suomessa.

Vetoamalla turvaamistoimihakemuksen kiistämisen tueksi siihen, että kannepatenttia on pidettävä pätemättömänä, vastapuolella on näyttötaakka tältä osin.

Edellä mainitun osalta on kuitenkin huomattava, että pätevyysolettaman osalta kysymys on vain olettamasta, joka on riittävän vastanäytön esittämisellä horjutettavissa, jolloin näyttötaakka patentin pätevyydestä siirtyy patentinhaltijalle (ks. myös korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2019:34).

Vastapuoli on kannepatentin pätemättömyyttä koskevan väitteensä tueksi vedonnut muun ohella siihen, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukaista keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä, sillä mainitun patenttivaatimuksen mukaista aryyliureayhdistettä tosylaattisuolamuodossa on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä vaihtoehtona patenttihakemusjulkaisun WO/0042012 ja alan ammattimiehen yleistiedon perusteella. Vastapuoli on väitteensä tueksi vedonnut ensinnäkin esittämäänsä asiantuntijalausuntoon. Tämän lisäksi vastapuoli on väitteensä tueksi vedonnut eräissä muissa Euroopan maissa annettuihin tuomioistuinratkaisuihin. Vastapuolen esittämän mukaan kannepatentin Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa voimaansaatetut vastineet on julistettu mitättömäksi sen perusteella, että niiden itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukaiselta keksinnöltä on puuttunut keksinnöllisyys. Lisäksi vastapuolen esittämän mukaan kannepatentin Ranskassa voimaansaatettuun vastineeseen perustettu turvaamistoimihakemus on hylätty ranskalaisen tuomioistuimen katsottua, ettei edellytyksiä turvaamistoimen myöntämiselle ole patentin todennäköisen mitättömyyden vuoksi.

Hakijat ovat esittäneet, ettei kannepatenttia koskevan pätevyysolettaman ole vastapuolen esittämän perusteella katsottava tulleen horjutetuksi. Hakijoiden esittämän mukaan kannepatenttia on pidettävä keksinnöllisenä. Hakijoiden mukaan vastapuolen viittaama patenttihakemusjulkaisu WO/0042012 ei tee kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukaisesta keksinnöstä ilmeistä. Hakijat ovat väitteensä tueksi vedonneet ensinnäkin esittämäänsä asiantuntijalausuntoon. Tämän lisäksi hakijat ovat väitteensä tueksi vedonneet siihen, että kannepatentin eräissä Euroopan maissa voimaansaatettujen vastineiden perusteella turvaamistoimi on myönnetty.

Ottaen huomioon vastapuolen esittämän väitteen, jonka mukaan kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukaista keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä, tueksi edellä esittämä sekä erityisesti vastapuolen vetoamat mitättömäksi julistamista koskevat tuomioistuinratkaisut, joissa kahden ensimmäisen tuomioistuinasteen täysitutkintaisen prosessin jälkeen vastaavaa keksintöä on päädytty pitämään vastapuolen väittämin tavoin vailla keksinnöllisyyttä olevana, markkinaoikeus katsoo, että näyttötaakka kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 pätevyydestä on siirtynyt hakijoille. Ottaen huomioon hakijoiden kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 12 pätevyyden tueksi edellä esittämä markkinaoikeus katsoo, ettei tämän perusteella voida summaarisesti arvioiden katsoa olevan todennäköisempää, että kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 12 on pätevä kuin että näin ei olisi.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, etteivät hakijat ole saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi sitä, että niillä olisi vastapuolia kohtaan eurooppapatenttiin numero FI/EP 2 305 255 perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Vaade-edellytys ei siten täyty.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että edellytyksiä hakijoiden vaatiman turvaamistoimen määräämiselle ei jo edellä lausutun johdosta ole olemassa. Hakijoiden turvaamistoimihakemus on siten hylättävä. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua niin sanottujen vaaraedellytyksen tai haittavertailun täyttymisestä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää Bayer HealthCare LLC:n ja Bayer Consumer Care AG:n turvaamistoimihakemuksen.

Markkinaoikeus määrää markkinaoikeuden 28.7.2021 annetulla päätöksellä numero H163/2021 myönnetyn väliaikaisen turvaamistoimen peruutettavaksi.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.1.2022.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinööri Pasi Nikkonen.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen