Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 12.4.2023 (liitteenä) pysyttää patentti numero FI 128672 voimassa muutetussa muodossa

Asian tausta

Neste Oyj (jäljempänä myös ”Neste”) on 10.7.2019 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Process and apparatus for treating tall oil” (prosessi ja laitteisto mäntyöljyn käsittelemiseksi). Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20195624.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.10.2020 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 128672.

UPM-Kymmene Oyj (jäljempänä myös ”UPM”) on 14.7.2021 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 12.4.2023 tekemällään päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossa.

UPM-Kymmene Oyj on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 128672 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että hyväksyttäväksi todetun patenttivaatimuksen 1 piirteet ”saadaan tislettä ja refluksoituvaa nestettä” (piirre P7) ja ”saadaan tärpättituotetta” (piirre P10) ovat kyseisen patenttivaatimuksen mukaista menetelmää määritteleviä teknisiä piirteitä, jotka on otettava huomioon uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa. Kyseiset piirteet ovat toivomusluonteisia lopputulosta määritteleviä piirteitä. Piirteen P10 mukaista lopputulosta ei saada aikaan, jos menetelmän mäntyöljyä käsittävä syöte ei sisällä terpeenejä. Myös epäitsenäisen patenttivaatimuksen 7 piirteet ovat toivomusluonteisia.

Patentti- ja rekisterihallitus on myös virheellisesti katsonut, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän selitys on niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. Kaikista patenttivaatimuksen 1 kattamista syötteistä ei voi ottaa talteen tärpättiä, koska kyseinen patenttivaatimus kattaa myös syötteitä, jotka eivät sisällä terpeenejä. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole myöskään esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää edustavaa toimivaa esimerkkiä.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukaan viitejulkaisussa D1 esitetty ohutkalvohaihdutin tai stripper-tyyppinen kolonni ei ole patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu fraktiointilaite, joka käsittää vähintään yhden kiehuttimen (reboiler) ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi, koska ilmaisu stripper-tyyppinen kolonni tarkoittaa yleiskielessä laitteistoa, johon ei sisälly lauhdutusjärjestelmää. Viitejulkaisuissa D4, D5, D6 ja D8 esitetyn perusteella stripper-tyyppisen kolonnin voidaan katsoa olevan fraktiointilaite, jossa on kiehutin, lauhdutin ja reflux-järjestely. Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäväksi katsoman patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet käyvät siten ilmi viitejulkaisusta D1.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikki piirteet käyvät ilmi myös viitejulkaisun D8 kohdasta 3.2.3 ”Fractionation of Vaporized Tall Oil Components”. Kyseisessä kohdassa esitetty fraktiointikolonni on viitejulkaisuissa D4, D5 ja D6 esitetyn perusteella patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu fraktiointilaite, joka käsittää ainakin yhden kiehuttimen ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole uusin myöskään viitejulkaisusta D8 tunnettuun nähden.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmän erona viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden on kevyen virran erotus kyseisessä patenttivaatimuksessa esitetyllä laitteistolla. Patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä saavutetaan samat edut kuin viitejulkaisusta D1 tunnetulla menetelmällä, joten mainittuun viitejulkaisuun nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on vaihtoehtoisen menetelmän aikaansaaminen. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on alan ammattimiehelle ilmeinen, kun viitejulkaisussa D1 esitetyn lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisussa D4, D5 tai D9 esitetty.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D2 tunnetusta menetelmästä piirteiden ”tisle käsittää tärpättiä ja vettä” (P8), ”menetelmässä lisäksi tärpätti erotetaan tisleestä, jolloin” (P9) ja ”saadaan tärpättituotetta” (P10) osalta. Viitejulkaisuun D2 nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on kevyen fraktion hyödyntäminen. Alan ammattimies tietää yleistietojensa taikka viitejulkaisussa D1 tai D7 esitetyn perusteella, että kevyt fraktio sisältää tärpättiä. Alan ammattimiehen olisi siten ilmeistä päätyä patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään, kun viitejulkaisusta D2 tunnettuun yhdistetään alan ammattimiehen yleistiedot taikka viitejulkaisussa D1 tai D7 esitetty.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D7 tunnetusta menetelmästä piirteiden ”(fraktiointilaite) käsittää yhden tai useamman reboilerin” (P5), ”(fraktiointilaite käsittää) järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi” (P6), ”saadaan tislettä ja refluksoituvaa nestettä” (P7), ”tisle käsittää tärpättiä ja vettä” (P8), ”menetelmässä lisäksi tärpätti erotetaan tisleestä” (P9) ja ”saadaan tärpättituotetta” (P10) osalta. Viitejulkaisuun D7 nähden ratkaistava objektiivinen tekninen ongelma on kevyen virran vaihtoehtoisen erotuksen toteuttaminen. Alan ammattimies tunteen tislauskolonnin, joka on fraktiointilaite, yleistietojensa taikka viitejulkaisussa D4, D5 tai D9 esitetyn perusteella. Kun mäntyöljyä sisältävästä syötteestä erotetaan kevyt virta tislauskolonnissa, saadaan tärpättiä ja vettä sisältävä tisle. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten alan ammattimiehelle ilmeinen, kun viitejulkaisusta D7 tunnettuun yhdistetään alan ammattimiehen yleistiedot taikka viitejulkaisussa D4, D5 tai D9 esitetty.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valitus ei anna aihetta valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirre P7 saadaan aikaan kyseisen patenttivaatimuksen mukaisella laitteella, ja piirre P10 määrittelee patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää sen lopputuloksen avulla. Piirteet P7 ja P10 ovat siten kyseistä menetelmää määritteleviä teknisiä piirteitä, jotka on otettava huomioon uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on esitetty tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa niin selvästi, että alan ammattimies pystyy käyttämään kyseistä menetelmää. Tunnettuun tekniikkaan nähden mahdollisesti saavutettavalla edulla ei ole merkitystä selityksen riittävyyden arvioinnissa.

Viitejulkaisussa D1 esitetty stripper-tyyppinen kolonni ei vastaa patenttivaatimuksessa 1 esitettyä fraktiointilaitetta, joka käsittää vähintään yhden kiehuttimen ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi, koska stripper-tyyppinen kolonni ei sisällä lauhdutusjärjestelmää. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä siten, että ensin mainitussa kevyt virta erotetaan syötteestä ennen raskaan jakeen poistoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D8 tunnettuun nähden.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D4 tai D5 yhdistelmään nähden valituksenalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla. Viitejulkaisu D1 ei sisällä sellaista ohjetta, jonka perusteella alan ammattimies vaihtaisi höyrystrippauksen viitejulkaisussa D9 esitettyyn fraktiointimenetelmään. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen myös viitejulkaisujen D1 ja D9 yhdistelmästä tunnettuun nähden.

Patenttivaatimusta 1 ei ole syytä tulkita niin, että ilmaisu ”mäntyöljyä käsittävä syöte” tarkoittaisi sellaista syötettä, josta ei ole valmistettavissa tärpättiä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän syöte on määritelty siten, että haluttu tekninen vaikutus saavutetaan. Kyseinen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D2 ja D1 tai D7 yhdistelmästä tunnettuun nähden.

Viitejulkaisun D7 edustaa kaukaisempaa tekniikan tasoa kuin viitejulkaisu D1 tai D2. Ensin mainitusta ei käy ilmi sellaista, joka ohjaisi tärpättituotteiden talteenottoon patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän mukaisesti. Myöskään viitejulkaisu D7 ei sisällä sellaista ohjetta, jonka perusteella alan ammattimies vaihtaisi höyrystrippauksen viitejulkaisussa D9 esitettyyn fraktiointimenetelmään. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D7 ja D4, D5 tai D9 yhdistelmästä tunnettuun nähden.

Neste Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäväksi katsoman patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet P7 ja P10 eivät ole toivomusluonteisia piirteitä. Piirteessä P7 on täsmennetty fraktiointilaitteen käyttöä siten, että syötteestä erotetaan kevyt virta, jolloin saadaan tärpättiä sisältävää tislettä ja refluksoituvaa nestettä. Piirteen P10 mukaan tisleestä erotetaan tärpätti, joten kyseinen piirre täsmentää menetelmällä saatavaa tuotetta.

Kun tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 tulkinnassa otetaan huomioon patentissa esitetty keksinnön konteksti, kyseisessä patenttivaatimuksessa käytetyn ilmaisun ”mäntyöljyä käsittävä syöte” on katsottava tarkoittavan raakamäntyöljyä, joka sisältää muun ohella terpeenejä. Kyseinen ilmaisu ei tarkasteltavana olevan patentin kontekstissa tarkoita esimerkiksi puhdistettua mäntyöljyä.

Alan ammattimies pystyy tarkasteltavana olevan patentin selityksen ja yleistietojensa perusteella käyttämään patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää. Selityksessä on esitetty, mitä mäntyöljyllä keksinnön yhteydessä tarkoitetaan, joten alan ammattimies voi selityksen perusteella valita menetelmä syötteen. Selityksessä on myös yksityiskohtaisesti selostettu, kuinka patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä voidaan toisintaa. Selityksessä on myös esitetty fraktiointilaitteen tyypillisiä käyttöolosuhteita. Asiassa ei ole esitetty todennettavissa olevia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä. Tunnettuun tekniikkaan nähden mahdollisesti toteutumatta jääneillä keksinnön eduilla ei ole merkitystä selityksen riittävyyden arvioinnissa.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden. Mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi piirteitä P4 (kevyt virta erotetaan syötteestä käyttämällä fraktiointilaitetta), P5 (fraktiointilaite käsittää ainakin yhden reboilerin) ja P6 (fraktiointilaite käsittää järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi). Koska viitejulkaisussa D1 esitetyssä menetelmässä ei saada tislettä, siinä ei myöskään eroteta tärpättiä tisleestä. Näin ollen myöskään piirteet P7 (saadaan tislettä ja refluksoituvaa nestettä), P8 (tisle käsittää tärpättiä ja vettä), P9 (tärpätti erotetaan tisleestä) ja P10 (saadaan tärpättituotetta) eivät käy ilmi viitejulkaisusta D1.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi myös viitejulkaisusta D8 tunnettuun nähden. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty kevyen virran erotusta syötteestä fraktiointilaitteella, joka käsittää vähintään yhden reboilerin ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tunnettua tekniikkaa edustaa viitejulkaisu D1. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tarkoituksena on käsitellä mäntyöljyä sisältävää syötettä ja erottaa siitä kevyt virta, josta otetaan talteen tärpättituote. Lähimpänä tekniikan tasona esitetyistä viitejulkaisuista D1, D2 ja D7 ainoastaan ensin mainitussa esitetään tärpätti yhtenä mäntyöljyn käsittelyn mahdollisena sivuvirtana.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä erottavien piirteiden tekninen vaikutus on tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn perusteella happofraktion saannon paraneminen tärpättituotteen talteenoton yhteydessä ja muiden mäntyöljystä talteen otettujen fraktioiden tasalaatuisuus. Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty, että siitä tunnetulla menetelmällä olisi vastaava tekninen vaikutus. Kyseiseen viitejulkaisuun nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten happofraktion saannon parantaminen tärpättiä mäntyöljystä talteen ottavassa menetelmässä.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty, että kevyen virran erotuksessa on suositeltavaa käyttää haihdutinta, joten alan ammattimies ei kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn perusteella ratkaisisi edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa vaihtamalla haihduttimia patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä käytettävään fraktiointilaitteeseen. Myöskään viitejulkaisut D4, D5, D6 ja D9 eivät ohjaa alan ammattimiestä ratkaisemaan mainittua objektiivista teknistä ongelmaa patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla. Viitejulkaisussa D4, D5 tai D9 ei ole esitetty fraktiointilaitteen käyttöä kevyen virran erottamiseen mäntyöljystä, joten kyseiset viitejulkaisut eivät osoita, että tällainen erottaminen kuuluisi myöskään alan ammattimiehen yleistietoihin. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisun D1 ja D4, D5, D6 tai D9 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisu D2 edustaa patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden kaukaisempaa tekniikan tasoa kuin viitejulkaisu D1, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on jo pelkästään tästä syystä keksinnöllinen viitejulkaisusta D2 tunnettuun tekniikkaan nähden. Viitejulkaisussa D2 ei ole esitetty fraktiointilaitteen käyttöä kevyen virran erotukseen mäntyöljysyötöstä eikä tärpättituotteen talteenottoa kevyestä virrasta. Kyseiseen viitejulkaisuun nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten happofraktion saannon parantaminen ja tärpätin talteenotto mäntyöljystä.

Viitejulkaisusta D2 ei käy ilmi, että mäntyöljyn kuivauksessa käytettäisiin tislauskolonneja, jotka käsittävät reboilerin ja lauhduttimen, vaan tällaisia tislauskolonneja on esitetty käytettäväksi vain pienpoistovaiheen jälkeen tulevassa hartsin, epäpuhtauksien ja rasvahappojen erotusvaiheessa. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella alan ammattimies käyttäisi vastaavia kolonneja mäntyöljyn kuivausvaiheessa, joka vastaa patenttivaatimuksessa 1 esitettyä kevyen virran erotusvaihetta. Fraktiointilaitteen käyttöä kuivausvaiheessa ei ole esitetty myöskään viitejulkaisussa D1 tai D7. Viitejulkaisussa D2 esitetyn tai yleistietojensa perusteella alan ammattimies ei myöskään muokkaisi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettua menetelmää niin, että siihen sisältyisi tärpätin talteenottovaihe. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisun D2 ja D1 tai D7 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisun D7 esimerkistä 1 tai 2 tunnetusta menetelmästä siten, että ensin mainitussa käytetään fraktiointilaitetta kevyen virran erotuksessa ja otetaan talteen tärpättituote. Myös kyseiseen viitejulkaisuun nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on happofraktion saannon parantaminen ja tärpätin talteenotto mäntyöljystä.

Viitejulkaisusta D7 tunnetun menetelmän ensimmäisessä haihdutusvaiheessa, jossa raakamäntyöljystä saadaan vettä ja tärpättiä sisältävä jae, on esitetty käytettäväksi vain ohutkalvohaihdutinta. Alan ammattimies ei siten käyttäisi kyseisessä haihdutusvaiheessa tislauskolonnia, vaikka tislaus mainitaankin kyseisessä viitejulkaisussa yleisesti yhtenä haihdutusmenetelmänä. Viitejulkaisussa D7 ei myöskään ole esitetty sellaista, jonka perusteella edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies vaihtaisi kyseisen ensimmäisen haihdutusvaiheen ohutkalvohaihduttimen patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn fraktiointilaitteeseen. Tällainen vaihto ei olisi alan ammattimiehelle ilmeistä myöskään viitejulkaisussa D4, D5 tai D9 esitetyn perusteella. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisusta D7 tunnettuun tekniikkaan nähden, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot ja viitejulkaisuista D4, D5 ja D9 tunnettu tekniikka.

Valittajan lausuma 18.10.2023

Tärpätti mäntyöljyn käsittelyn mahdollisena sivuvirtana on mainittu myös viitejulkaisuissa D2 ja D7, joten mikä tahansa viitejulkaisuista D1, D2 ja D7 voidaan valita tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty, että stripper-tyyppisellä pakatulla kolonnilla voidaan poistaa riittävästi haihtuvia komponentteja. Kyseinen viitejulkaisu siten ohjaa alan ammattimiehen valitsemaan stripper-tyyppisen kolonnin, joka viitejulkaisussa D4, D5 tai D9 esitetyn perusteella käsittää reboilerin ja lauhduttimen.

Viitejulkaisun D7 esimerkeissä on esitetty kevyiden komponenttien mukana poistuneen tärpätin määrä. Näin ollen kyseisten esimerkkien mukaisissa menetelmissä tärpätti on välttämättä otettu talteen, koska muussa tapauksessa sen määrää ei olisi voitu määrittää.

Muut lausumat

Neste on esittänyt lausumassaan 14.12.2023, että joissakin tislauskolonneissa voi olla stripper-vaihe viitejulkaisuissa D4, D5 ja D9 esitetyllä tavalla, mutta tästä ei kuitenkaan voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että stripper-tyyppiset kolonnit olisivat tislauskolonneja tai että viitejulkaisussa D1 esitetty stripper-tyyppinen kolonni olisi fraktiointilaite, joka käsittää ainakin yhden reboilerin ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi. Viitejulkaisussa D1 on esitetty vain haihduttimen tai stripper-tyyppisen kolonnin käyttö kevyen virran erotukseen. Tällöin erotuksesta ei saada tislettä ja refluksoituvaa nestettä.

Viitejulkaisusta D8 ei käy ilmi, että siinä esitetyllä fraktiolaitteella erotettu kevyt jae sisältäisi vettä ja tärpättiä. Kyseinen jae ei siten vastaa patenttivaatimuksessa 1 esitettyä kevyttä jaetta, joka erotetaan mäntyöljyä käsittävästä syötteestä. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty, että tärpättiä poistuisi hartsi- ja rasvahappojen erotuksen yhteydessä, vaan kyseisen viitejulkaisun mukaan tärpättiä erotetaan mäntyöljystä ohutkalvohaiduttimessa suoritettavan vedenpoiston yhteydessä.

Stripper-tyyppinen kolonni ja fraktiointilaite on esitetty erillisinä ja erilaisina laitteistoina viitejulkaisussa D4. Mainittujen laitteistojen erona on viimeksi mainitun sisältämä lauhdutusjärjestelmä.

Viitejulkaisussa D2 on esitetty, että raakamäntyöljystä erotetaan vesi ja haihtuvat komponentit ennen tislausta tislauskolonneissa. Kyseisestä viitejulkaisusta ei käy ilmi, että tislauskolonnin kevyestä fraktiosta olisi edelleen mahdollista erottaa vettä ja tärpättiä. Viitejulkaisusta D2 ei siten käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi fraktiointilaitteen käyttöä tärpätin talteenottoon.

UPM on antanut lisälausuman 29.12.2023.

Neste on antanut lisälausuman 4.3.2024.

UPM on esittänyt toisessa lisälausumassaan 22.4.2024, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole keksinnöllinen viitejulkaisusta D8 yksin tai kyseisen viitejulkaisun ja viitejulkaisun D2 tai D7 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Markkinaoikeus on 27.6.2024 varannut Nesteelle tilaisuuden antaa lisälausuma UPM:n lisälausumassa 22.4.2024 ensimmäisen kerran esitetystä viitejulkaisuun D8 lähimpänä tekniikan tasona perustuvasta keksinnöllisyystarkastelusta. Neste ei ole sille erikseen varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut pyydettyä lisälausumaa.

Neste on esittänyt toisessa lisälausumassaan 3.7.2024, että viitejulkaisuun D8 lähimpänä tekniikan tasona perustuvia keksinnöllisyystarkasteluja ei tule ottaa huomioon asian arvioinnissa.

UPM on esittänyt kolmannessa lisälausumassaan 26.8.2024, että patenttivaatimuksessa 1 esitetyn fraktiointilaitteen käyttö on viitejulkaisujen D10, D11, D12 ja D13 perusteella kuulunut alan ammattimiehen yleistietoihin viitejulkaisun D1 etuoikeuspäivänä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on UPM:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko markkinaoikeuden tarkasteltavana olevassa patenttivaatimusasetelmassa esitetyn keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, ja onko mainittu keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeuden tarkasteltavana olevassa patenttivaatimusasetelmassa on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–12.

4 Tunnettu tekniikka ja asiakirjatodisteet

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin ja asiakirjatodisteisiin:

D1: US 20150353866
D2: Tall oil production and processing
D3: Kuvakaappaus Internet Archive -sivustosta
D4: Henry Z. Kister, Distillation Design
D5: Cecil L. Smith, Distillation Control: An Engineering Perspective
D6: EP 0188387
D7: FI 127491
D8: Norlin, “Tall oil”, Ullmann’s Enclyclopedia of industrial chemistry
D9: Cheremisinoff, Handbook of Chemical Processing Equipment
D10: Wikipedia: Tall Oil
D11: Wikipedia: Fractionation Distillation
D12: Wikipedia: Tall Oil
D13: Wikipedia: Fractionation Distillation

5 Asian arviointi

Markkinaoikeuden tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako valituksessa esitetyn mukainen):

P1: Menetelmä mäntyöljyä käsittävän syötteen (101) käsittelemiseksi, jossa menetelmässä
P2: syötteestä (101) erotetaan kevyt virta (129),
P3: sen jälkeen syötteestä (101) poistetaan raskas jae (108),
tunnettu siitä, että
P4: kevyen virran (129) erotuksessa syötteestä käytetään fraktiointilaitetta (105), joka käsittää
P5: yhden tai useamman reboilerin (137) ja
P6: järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi, jolloin
P7: saadaan tislettä ja refluksoituvaa nestettä, ja jolloin
P8: tisle käsittää tärpättiä ja vettä ja
P9: menetelmässä lisäksi tärpätti erotetaan tisleestä, jolloin
P10: saadaan tärpättituotetta (106).

5.1 Patenttivaatimuksen 1 tulkinnasta

UPM on esittänyt, että piirteet P7 ja P10 ovat toivomusluonteisia piirteitä, joita ei tule ottaa huomioon arvioitaessa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän patentoitavuutta. UPM:n mukaan piirteessä P1 esitetty mäntyöljyä sisältävä syöte kattaa myös syötteitä, jotka eivät sisällä terpeenejä, joten piirteen P10 mukaista lopputulosta ei saada aikaan kaikilla piirteessä P1 esitetyillä syötteillä.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan teknisen lopputuloksen määrittelevät toiminnalliset piirteet ovat tiettyjen ehtojen täyttyessä sallittuja patenttivaatimuksessa (ks. esim. T 68/85). Tällaisten piirteiden hyväksyttävyyden arvioinnissa on kysymys patenttivaatimuksen täsmällisyyden arvioinnista. UPM:n on siten katsottava patenttivaatimuksen 1 piirteiden P7 ja P10 toivomusluonteisuuteen vedotessaan esittäneen, että kyseiset piirteet ovat epätäsmällisiä. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteet P7 ja P10 ovat kuitenkin olleet sellaisinaan myös myönnetyssä patenttivaatimuksessa 1, joten kyseisten piirteiden täsmällisyys ei tule asiassa arvioitavaksi (ks. G 3/14).

Piirteessä P7 esitetty tekninen lopputulos perustuu patenttivaatimuksen 1 piirteissä P2–P6 esitettyihin fyysisiin menetelmävaiheisiin, ja piirteen P10 mukainen tekninen lopputulos puolestaan muun ohella piirteen P9 mukaiseen fyysiseen menetelmävaiheeseen. Piirteet P7 ja P10 on siten otettava huomioon patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän patentoitavuuden arvioinnissa.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan alan ammattimies tulkitsee patenttivaatimusta teknisesti mielekkäällä tavalla ja ottaa tulkinnassa huomioon keksinnön selostuksen kokonaisuudessaan (ks. T 2456/12, perustelujen kohta 2.1.6). Näin ollen patenttivaatimuksen 1 piirteessä P1 esitetyn mäntyöljyä käsittävän syötteen tulkinnassa on otettava huomioon muun ohella kyseisen patenttivaatimuksen piirre P8, jonka mukaan mäntyöljyä käsittävästä syötteestä saadaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä tislettä, joka käsittää tärpättiä ja vettä. Piirteessä P1 esitetyn mäntyöljyä sisältävän syötteen ei siten ole katsottava kattavan syötteitä, jotka eivät sisällä tärpättiä muodostavia terpeenejä.

5.2 Selityksen riittävyys

UPM on esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän selitys ole niin selvä, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. UPM:n mukaan kaikista patenttivaatimuksen 1 kattamista syötteistä ei voi ottaa talteen tärpättiä, koska kyseinen patenttivaatimus kattaa myös syötteitä, jotka eivät sisällä terpeenejä. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole myöskään esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää edustavaa toimivaa esimerkkiä eikä prosessiolosuhteiden valintaa siten, että saavutettaisiin jokin etu tunnettuun tekniikkaan nähden.

Neste on esittänyt, että tarkasteltavana olevassa patentissa on selostettu patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän syötteen valintaa ja kyseisen menetelmän toteutusta, fraktiointilaitteen tyypilliset käyttöolosuhteen mukaan luettuina. Tunnettuun tekniikkaan nähden mahdollisesti saavutettavalla edulla ei ole merkitystä selityksen riittävyyden arvioinnissa. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä. Selityksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos tarkasteltavana olevassa patentissa on selostettu ainakin yksi keksinnön toteutustapa. Selitys ei ole riittämätön pelkästään sillä perusteella, ettei patentissa ole esitetty patenttivaatimuksessa määriteltyä keksintöä edustavaa esimerkkiä (ks. esim. T 990/07). Selityksen voidaan katsoa olevan riittämätön, jos tarkasteltavana olevasta patentista ei käy ilmi, millä tavoin patenttivaatimuksessa ilmaistu tekninen vaikutus voidaan saavuttaa (ks. G 1/03, perustelujen kohta 2.5.2).

Asiassa on selityksen riittävyyden osalta kysymys siitä, voiko alan ammattimies tarkasteltavana olevassa patentissa kokonaisuudessaan esitetyn perusteella käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.

Edellä patenttivaatimuksen 1 tulkinnan tarkastelun yhteydessä todetun mukaisesti piirteessä P1 esitetyn mäntyöljyä sisältävän syötteen ei ole katsottava kattavan syötteitä, jotka eivät sisällä tärpättiä muodostavia terpeenejä. Patenttivaatimuksen 1 ei siten ole katsottava ilmaisevan teknistä vaikutusta, jonka mukaan tärpättiä olisi saatava talteen käyttämällä sellaisiakin syötteitä, jotka eivät sisällä terpeenejä. Asiassa ei ole yksilöity muuta teknistä vaikutusta tai etua, joka olisi ilmaistu tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 ja jonka saavuttamista ei tarkasteltavana olevassa patentissa olisi riittävästi selitetty. Näin ollen selitystä ei voida katsoa riittämättömäksi sillä perusteella, että jokin patenttivaatimuksessa ilmaistu tekninen vaikutus tai etu jäisi saavuttamatta.

Tarkasteltavana olevan patentin selitysosan suomenkielisen käännöksen sivuilla 4–8 on selostettu patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän menetelmävaiheiden toteutusta. Sivulla 8 on selostettu fraktiointilaitteen tyypillisiä käyttöolosuhteita. Tarkasteltavana olevassa patentissa on siten katsottava olevan esitetty ainakin yksi patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteutustapa.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää edustavan esimerkin puuttuminen ei sinänsä ole peruste katsoa selitystä riittämättömäksi, eikä asiassa ole esitetty, että selityksen riittävyys edellyttäisi edellä todetun ainakin yhden toteutustavan lisäksi myös kyseistä menetelmää edustavan esimerkin selostamista. Selityksen ei siten voida katsoa olevan riittämätön sillä perusteella, ettei tarkasteltavana olevassa patentissa ole esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää edustavaa esimerkkiä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei UPM ole esittänyt sellaisia todennettavissa olevien seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.3 Uutuus

5.3.1 Asiassa uutuuden osalta esitetyt näkemykset

UPM on esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D1 tai D8 tunnettuun nähden. UPM:n mukaan viitejulkaisusta D1 käyvät ilmi kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän kaikki piirteet, fraktiointilaitteen piirteet P4–P7 mukaan luettuina. Kyseisessä viitejulkaisussa on UPM:n mukaan esitetty, että fraktiointilaitteena voidaan käyttää stripper-tyyppistä pakattua kolonnia, jonka voidaan viitejulkaisuissa D4, D5 ja D6 esitetyn perusteella katsoa olevan fraktiointilaite, joka käsittää reboilerin, lauhduttimen ja reflux-järjestelyn.

Lisäksi UPM:n mukaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikki piirteet käyvät ilmi viitejulkaisun D8 kohdasta 3.2.3, jossa esitetty fraktiointilaite käsittää viitejulkaisuissa D4–D6 esitetyn perusteella yhden tai useita reboilereita ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi.

Neste on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden. Nesteen mukaan mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi piirteitä P4 (kevyt virta erotetaan syötteestä käyttämällä fraktiointilaitetta), P5 (fraktiointilaite käsittää ainakin yhden reboilerin) ja P6 (fraktiointilaite käsittää järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi). Koska viitejulkaisussa D1 esitetyssä menetelmässä ei saada tislettä, siinä ei myöskään eroteta tärpättiä tisleestä. Näin ollen myöskään piirteet P7 (saadaan tislettä ja refluksoituvaa nestettä), P8 (tisle käsittää tärpättiä ja vettä), P9 (tärpätti erotetaan tisleestä) ja P10 (saadaan tärpättituotetta) eivät käy ilmi viitejulkaisusta D1.

Nesteen mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi myös viitejulkaisusta D8 tunnettuun nähden. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty kevyen virran erotusta syötteestä fraktiointilaitteella, joka käsittää vähintään yhden reboilerin ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että viitejulkaisussa D1 esitetty stripper-tyyppinen kolonni ei vastaa patenttivaatimuksessa 1 esitettyä fraktiointilaitetta, joka käsittää vähintään yhden reboilerin ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi, koska stripper-tyyppinen kolonni ei sisällä lauhdutusjärjestelmää. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä siten, että ensin mainitussa kevyt virta erotetaan syötteestä ennen raskaan jakeen poistoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi myös viitejulkaisusta D8 tunnettuun nähden.

5.3.2 Uutuuden arvioinnissa sovellettavat oikeusohjeet

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan viitejulkaisu muodostaa uutuuden esteen, jos tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa esitetty keksintö käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi kyseisestä viitejulkaisusta, kun siinä nimenomaisesti esitettyjen piirteiden lisäksi otetaan huomioon kyseisten piirteiden perusteella alan ammattimiehelle epäsuorasti ilmi käyvät piirteet (ks. esim. T 452/05, perustelujen kohta 2.2). Viitejulkaisun eri kohtia on tulkittava viitejulkaisun koko sisältöä vastaavassa asiayhteydessä (ks. esim. T 312/94, perustelujen kohta 2.2). Jos tarkasteltavana olevassa viitejulkaisussa on nimenomainen viittaus toiseen viitejulkaisuun, viimeksi mainitun sisällön voidaan katsoa kuuluvan osittain tai kokonaisuudessaan ensin mainitun sisältöön (ks. esim. T 221/05).

5.3.3 Viitejulkaisu D6 uutuusarvioinnissa

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu D6 on eurooppatenttia koskeva hakemus numero EP 0188387. Patenttijulkaisut eivät pääsääntöisesti edusta alan ammattimiehen yleistietoja (ks. esim. Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan ratkaisu T 1641/11 kohta 3.6). Koska asiassa ei ole esitetty muuta selvitystä, markkinaoikeus katsoo edellä mainitun pääsäännön nojalla, ettei viitejulkaisun D6 sisältö ole kuulunut alan ammattimiehen yleistietoihin viitejulkaisun D1 tai D8 julkaisupäivänä. Viitejulkaisussa D1 tai D8 ei myöskään ole nimenomaista viittausta viitejulkaisuun D6, joten viimeksi mainitun sisällön ei ole katsottava kuuluvan miltään osin ensin mainittujen sisältöön. Viitejulkaisun D6 sisältöä ei siten ole otettava huomioon arvioitaessa, käykö tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta D1 tai D8.

5.3.4 Uutuus viitejulkaisuun D1 nähden

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D1 kappaleessa 107 on esitetty, että haihtuvat kevyet komponentit voidaan erottaa raakamäntyöljyvirrasta käyttämällä stripper-tyyppistä pakattua kolonnia. Asiassa on riidatonta, ettei viitejulkaisusta D1 käy nimenomaisesti ilmi, että kyseinen strippauskolonni käsittäisi tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 mukaisen reboilerin ja piirteen P6 mukaisen järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi.

Viitejulkaisussa D1 ei ole nimenomaista viittausta viitejulkaisun D4 kuviin 2.2 ja 2.3 eikä viitejulkaisun D5 kuvaan 1.11. UPM:n on siten katsottava esittäneen, että kun otetaan huomioon viitejulkaisun D4 kuvissa 2.2 ja 2.3 sekä viitejulkaisun D5 kuvassa 1.11 esitetty, viitejulkaisussa D1 nimenomaisesti esitetyn stripper-tyyppisen kolonnin perusteella viimeksi mainitusta viitejulkaisusta käy lisäksi epäsuorasti ilmi, että kyseinen stripper-tyyppinen kolonni käsittää piirteen P5 mukaisen reboilerin ja piirteen P6 mukaisen järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi.

Viitejulkaisun D4 kuvassa 2.2 on esitetty yleisellä tasolla tislausvaiheiden erilaisia järjestelyjä, joten kyseisessä kuvassa esitetyn perusteella viitejulkaisusta D1 ei käy epäsuorasti ilmi, että viimeksi mainitun viitejulkaisun kappaleessa 107 esitetty strippauskolonni käsittäisi piirteen P5 mukaisen reboilerin ja piirteen P6 mukaisen järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi.

Viitejulkaisun D4 kuvassa 2.3a on esitetty strippausvaiheita (stripping stages), joissa käytettävä höyry tuotetaan kuumentamalla pohjavaiheen (bottom stage) sisältämää nestettä. Kyseisessä kuvassa esitettyyn strippausvaiheista muodostuvaan kokonaisuuteen ei sisälly höyryn lauhdutusta.

Lauhdutus sisältyy viitejulkaisun D4 kuvassa 2.3b esitettyyn kokonaisuuteen, mutta kyseinen kokonaisuus ei kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn mukaan muodostu strippaus- vaan väkevöintivaiheista (rectifying stages). Kuvassa 2.3c strippaus- ja puhdistusvaiheita yhdistämällä on muodostettu erotusprosessi, josta on käytetty nimitystä fraktiointi (fractionation). Viitejulkaisun D4 kuvassa 2.3 ei siten ole esitetty sellaista, jonka perusteella viitejulkaisusta D1 kävisi epäsuorasti ilmi, että viimeksi mainitun viitejulkaisun kappaleessa 107 esitetty strippauskolonni käsittäisi piirteen P5 mukaisen reboilerin ja piirteen P6 mukaisen järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi.

Viitejulkaisun D5 kuvassa 1.11 on esitetty tislauskolonni, jonka yhteyteen on järjestetty kiehutin ja lauhdutin. Kyseisessä kuvassa ei siten ole esitetty sellaista, jonka perusteella viitejulkaisusta D1 kävisi epäsuorasti ilmi, että viimeksi mainitun viitejulkaisun kappaleessa 107 esitetty strippauskolonni käsittäisi piirteen P5 mukaisen reboilerin ja piirteen P6 mukaisen järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, etteivät tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteet P5 ja P6 käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta D1.

5.3.5 Uutuus viitejulkaisuun D8 nähden

UPM on esittänyt, että viitejulkaisun D8 kohdasta 3.2.3 tunnettu fraktiointikolonni on fraktiointilaite, joka käsittää sekä tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteen P5 mukaisen reboilerin että piirteen P6 mukaisen järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi. UPM on esittämänsä tueksi vedonnut viitejulkaisun D4 kuvissa 2.2 ja 2.3 sekä viitejulkaisun D5 kuvassa 1.11 esitettyihin järjestelyihin.

Markkinaoikeus toteaa, että kun otetaan huomioon tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 ja patentissa esitetty kokonaisuudessaan, kyseisen patenttivaatimuksen 1 piirteessä P2 esitetyn kevyen virran erotuksen on katsottava tarkoittavan mäntyöljyn vedenpoistoa eli kuivausta (selitysosan s. 5 rivit 22–23). Piirteessä P3 esitetyn, kevyen virran erotuksen jälkeen toteutettavana raskaan jakeen poiston on puolestaan katsottava tarkoittavan pienpoistoa (selitysosan s. 6 rivit 4–5).

Viitejulkaisun D8 kohdassa 3.2.3 esitetty fraktiointi toteutetaan pienpoiston jälkeen. Viitejulkaisun D8 kohdassa 3.2.3 esitetyssä fraktiointilaitteessa toteutettavan kevyen ylitteen (light heads) erotuksen ei siten ole katsottava vastaavan piirteessä P2 tarkoitettua kevyen virran erotusta. Kyseisestä viitejulkaisusta ei siten käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi piirteessä P2 tarkoitettua kevyen virran erotusta piirteet P5 ja P6 käsittävällä fraktiointilaitteella.

5.3.6 Uutuusarvioinnin lopputulos

Edellä kohdissa 5.3.2–5.3.4 esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1 tai D8 tunnettuun menetelmään nähden. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä

5.4 Keksinnöllisyys

5.4.1 Lähin tekniikan taso

UPM on esittänyt, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole keksinnöllinen, kun sen lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi valitaan D1, D2, D7 tai D8.

Neste on esittänyt, että lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1. Neste on myös esittänyt, ettei viitejulkaisuun D8 lähimpänä tekniikan tasona perustuvia keksinnöllisyystarkasteluja tule ottaa huomioon asian arvioinnissa. Asiassa on siten ensin arvioitava, mikä tai mitkä mainituista viitejulkaisuista on valittava tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi.

Markkinaoikeus toteaa, että UPM:n toisessa lisälausumassaan 22.4.2024 ensimmäisen kerran esittämät, viitejulkaisuun D8 lähimpänä tekniikan tasona perustuvat keksinnöllisyystarkastelut on otettava huomioon asian arvioinnissa perustuen hallintolainkäytössä vakiintuneeseen periaatteeseen uusien seikkojen ja selvitysten esittämisen sallittavuudesta asian käsittelyn kuluessa.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu, jossa on eniten samoja olennaisia teknisiä piirteitä kuin patenttivaatimuksessa esitetyssä keksinnössä. Mainitun tarkoituksen tai tavoitteen tulisi mieluiten olla sellainen, että se on mainittu viitejulkaisussa saavuttamisen arvoisena tavoitteena.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tarkoituksena on erottaa tärpättituote mäntyöljyä sisältävästä syötteestä vähentämättä muiden syötteestä erotettavien tuotteiden, erityisesti mäntyöljyrasvahappojen (TOFA), saantoa.

Viitejulkaisussa D1 esitetyn menetelmän tarkoituksena on parantaa mäntyöljyrasva- ja hartsihappojen saantoa raakamäntyöljyn esikäsittelyn avulla. Esikäsittelyyn sisältyy haihtuvia komponentteja sisältävän kevyen virran erotus. Kyseisen menetelmän tarkoituksena on myös tärpättituotevirran erotus kevyestä virrasta.

Viitejulkaisussa D2 on muun ohella esitetty raakamäntyöljyn valmistusmenetelmä sekä tislausprosessi eri tuotejakeiden erottamista varten. Kyseisessä viitejulkaisussa on todettu, että tärpätin sisältämiä yhdisteitä esiintyy havupuissa ja että tärpätti on tärkeä paperinvalmistusprosessin sivutuote. Viitejulkaisussa D2 on lisäksi mainittu erään yrityksen käsittelevän tärpättiä ja useiden tärpätin käsittelyprosessissa käytettävien materiaalien olevan herkästi syttyviä. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole esitetty tärpättituotteen erotusta mäntyöljystä.

Viitejulkaisussa D7 esitetyn menetelmän tarkoituksena on valmistaa polttoainekomponentteja vetykäsittelemällä haihduttamalla puhdistettua biologista alkuperää olevaa syötettä, esimerkiksi raakamäntyöljyä. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty, että syötteestä haihduttamalla erotettu kevyt virta sisältää tärpättikomponentteja. Viitejulkaisun D7 mukaan kyseinen kevyt virta voidaan kierrättää takaisin prosessiin, jalostaa toisella tuotantolinjalla tai myydä sellaisenaan. Kyseisen viitejulkaisun esimerkeissä 1 ja 2 on esitetty, että ensimmäisessä haihduttimessa haihdutettiin yhteensä 3 % alkuperäisestä raakamäntyöljymäärästä. Mainitusta 3 %:sta 2 %:n on todettu muodostuvan tärpätistä ja kevyistä rasvahapoista. Viitejulkaisussa D7 ei siten ole nimenomaisesti esitetty tärpätin erotusta kevyestä virrasta. Kyseisessä viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty mäntyöljyrasvahappo- tai hartsihappotuotteen erotusta syötteestä, josta on erotettu tärpättiä sisältävä kevyt virta.

Viitejulkaisussa D8 on muun ohella esitetty mäntyöljyn käsittelymenetelmä, joka käsittää vedenpoistovaiheen ennen pienpoisto- ja tislausvaihetta. Vedenpoistovaiheessa erotettava kevyt virta sisältää muun ohella tärpättiä. Kyseisessä viitejulkaisussa ei sinänsä ole esitetty, että menetelmän tarkoitus olisi tärpätin erotus ja talteenotto kevyestä virrasta, mutta kohdassa 3.2.1 on esitetty vedenpoistovaiheessa erotettavan virran sisältämän tärpätin määrä. Viitejulkaisussa D8 esitettyyn menetelmään on siten katsottava sisältyvän tärpättituotteen erotus ja talteenotto. Kyseisen viitejulkaisun kohdissa 3.2.1 ja 3.2.2 esitetyn perusteella vedenpoistovaiheen ansiosta pienpoisto- ja fraktiointivaiheen paine pysyy stabiilina ja alhaisena ja pienpoistovaiheen olosuhteet (lämpötila ja paine) vaikuttavat rasva- ja hartsihappojakeiden saannon määrään ja laatuun. Viitejulkaisussa D8 esitetyn menetelmän vedenpoistovaiheen on näin ollen katsottava olevan tarkoitus toteuttaa vähentämättä mainittujen jakeiden saantoa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisuissa D1 ja D8 on esitetty tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kanssa samaan tarkoitukseen kehitetty menetelmä. Asiassa on siten vielä tarkasteltava patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ja kyseisistä viitejulkaisuista tunnettujen menetelmien yhteisiä teknisiä piirteitä.

Viitejulkaisun D1 kuvassa 3 on esitetty menetelmä mäntyöljyä käsittävän syötteen käsittelemiseksi (piirre P1). Kyseisessä menetelmässä syötteestä erotetaan kevyt virta (”Volatiles removal”, piirre P2), minkä jälkeen syötteestä poistetaan raskas jae (”TOP”, piirre P3). Viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmässä kevyt virta erotetaan syötteestä fraktiointilaitteella (piirre P4), joka on joko ohutkalvohaihdutin tai pakattu höyrystrippauskolonni (D1 kappaleet 117 ja 114, patenttivaatimus 53). Kevyen virran erotuksessa saadaan jae, joka käsittää tärpättiä ja vettä (D1 kappaleet 117 ja 114, piirre P8). Kevyen virran erotuksesta saatavaa tärpättiä voidaan lisätä polttoainekomponenttien valmistuksessa käytettävään tislausjakeeseen, joten kuvan 3 mukaiseen menetelmään on katsottava sisältyvän myös kevyen virran erotuksesta saatava tisle (piirre P7 osittain) ja tärpätin erottaminen kyseisestä tisleestä (piirre P9), jolloin saadaan tärpättituotetta (piirre P10).

Patenttivaatimuksen 1 piirteen P7 mukaan kevyen virran erotuksesta saadaan tisleen lisäksi refluksoituvaa nestettä. Kyseisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän yhteydessä ”refluksoituvan nesteen” on katsottava tarkoittavan piirteen P6 mukaisen lauhdutusjärjestelmän aikaansaamaa nestettä, joka virtaa fraktiointilaitteessa alaspäin. Viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmässä kevyen virran erotukseen käytettävään höyrystrippauskolonniin mahdollisesti tiivistyvän höyryn aikaansaamaa kolonnissa alaspäin virtaavaa nestettä ei siten ole katsottava piirteessä P7 tarkoitetuksi refluksoituvaksi nesteeksi. Viitejulkaisun D1 kuvassa 3 esitetty menetelmä sisältää siten tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet P1, P2, P3, P4, P8, P9 ja P10 kokonaisuudessaan sekä piirteen P7 osittain.

Viitejulkaisussa D8 on esitetty menetelmä mäntyöljyä käsittävän syötteen käsittelemiseksi (piirre P1). Kyseisessä menetelmässä syötteestä erotetaan kevyt virta (”3.2.1 Dehydration”, piirre P2), minkä jälkeen syötteestä poistetaan raskas jae (”3.2.2 Depitching”, piirre P3). Kevyt virta erotetaan syötteestä ohutkalvohaihduttimella (”3.2.1 Dehydration”, piirre P4). Kevyen virran erotuksessa saadaan tislettä (piirre P7 osittain), joka käsittää tärpättiä ja vettä (”3.2.1 Dehydration”, piirre P8). Edellä todetun perusteella viitejulkaisusta D8 tunnetun menetelmän on lisäksi katsottava sisältävän tärpätin erottamisen tisleestä (piirre P9), jolloin saadaan tärpättituotetta (piirre P10). Myös viitejulkaisusta D8 tunnetun menetelmän on siten katsottava sisältävän tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet P1, P2, P3, P4, P8, P9 ja P10 kokonaisuudessaan sekä piirteen P7 osittain.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että sekä viitejulkaisusta D1 että viitejulkaisusta D8 tunnetulla menetelmällä ja patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä on samat yhteiset tekniset piirteet, kun fraktiointilaitteena käytetään ohutkalvohaihdutinta. Viitejulkaisussa D1 on lisäksi esitetty pakattu höyrystrippauskolonni ohutkalvohaihduttimen vaihtoehtona. Lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi on siten valittava D1 ja keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi sen kuvassa 3 esitetty menetelmä.

5.4.2 Objektiivinen tekninen ongelma

UPM on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden ratkaisema objektiivinen tekninen ongelma on vaihtoehtoisen menetelmän aikaansaaminen.

Neste on esittänyt, että viitejulkaisuun D1 nähden muodostettava objektiivinen tekninen ongelma on happofraktion saannon parantaminen tärpättiä mäntyöljystä talteen ottavassa menetelmässä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä lähintä tekniikan tasoa edustavan viitejulkaisun valinnan yhteydessä esitetyillä perusteilla viitejulkaisun D1 kuvassa 3 esitetyn menetelmän on katsottava sisältävän tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet P1, P2, P3, P4, P8, P9 ja P10 kokonaisuudessaan sekä piirteen P7 osittain. Viitejulkaisun D1 kuvan 3 mukainen menetelmä käsittää kaksi suoritusmuotoa, joista ensimmäisessä raakamäntyöljyn vedenpoisto toteutetaan ohutkalvohaihduttimella ja toisessa höyrystrippauskolonnilla. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa molemmista mainituista suoritusmuodoista fraktiointilaitetta määrittelevien piirteiden P5 ja P6 sekä piirteessä P7 esitetyn refluksoituvan nesteen osalta.

Tarkasteltavana olevassa patentissa on esitetty esimerkki, jossa on vertailtu simulointitutkimuksella patentin kuvassa 1 esitetyllä fraktiointilaitteella toteutettavaa raakamäntyöljyn vedenpoistoa perinteiseen yksivaiheiseen, esimerkiksi ohutkalvohaihduttimella toteutettavaan vedenpoistoon. Simulointitulosten perusteella patentissa on esitetty johtopäätös, että kuvan 1 mukaisen fraktiointilaitteen käyttö raakamäntyöljyn vedenpoistoon vähentää vapaiden rasva- ja hartsihappojen päätymistä vedenpoistovaiheen ylitteeseen, mikä parantaa mäntyöljyrasvahappo- ja hartsihappotuotteiden saantoa, ja lisäksi prosessin uutena tuotteena saadaan raakatärpättiä.

Asiassa ei ole esitetty simulointi- tai koetuloksia, jotka asettaisivat kyseenalaisiksi tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyt simulointitulokset, joiden mukaan patentin kuvan 1 mukaisen suoritusmuodon sisältämän fraktiointilaitteen käyttö raakamäntyöljyn vedenpoistoon parantaa mäntyöljyrasvahappo- ja hartsihappotuotteiden saantoa verrattuna ohutkalvohaihduttimella toteutettavaan yksivaiheiseen vedenpoistoon, jollaista edustaa edellä todettu viitejulkaisun D1 kuvan 3 mukaisen menetelmän ensimmäinen suoritusmuoto. Tarkasteltavana olevassa patentissa esitettyjen simulointitulosten perusteella on siten pidettävä uskottavana, että patenttivaatimuksen 1 piirteiden P5, P6 ja P7 viitejulkaisun D1 kuvan 3 mukaisen menetelmän ensimmäiseen suoritusmuotoon nähden aikaansaama tekninen vaikutus on vapaiden rasva- ja hartsihappojen vähäisempi päätyminen vedenpoistovaiheen ylitteeseen, mikä parantaa mäntyöljyrasvahappo- ja hartsihappotuotteiden saantoa fraktiointivaiheessa.

Simulointituloksista on tarkasteltavana olevassa patentissa esitetty myös johtopäätös, että patentin kuvan 1 mukaisessa suoritusmuodossa käytettävällä fraktiointilaitteella saadaan prosessin uutena tuotteena raakatärpättiä. Viitejulkaisun D1 kuvan 3 selostuksessa on esitetty, että kyseisen kuvan mukaisella menetelmällä saadaan tuotteena tärpättiä. Tarkasteltavana olevassa patentissa esitettyjen simulointitulosten perusteella ei ole pidettävä uskottavana, että vastoin viitejulkaisussa D1 nimenomaisesti esitettyä kyseisen kuvan menetelmällä ei saataisi tuotteena tärpättiä, kun vedenpoisto toteutetaan ohutkalvohaihduttimella.

Edellä todetun perusteella viitejulkaisun D1 kuvan 3 mukaisen menetelmän ensimmäiseen suoritusmuotoon nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana (jäljempänä myös ”ensimmäisenä objektiivisena teknisenä ongelmana”) on vähentää raakamäntyöljyn vedenpoistovaiheen ylitteeseen päätyvien vapaiden rasva- ja hartsihappojen määrää.

Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole esitetty esimerkkiä, jossa olisi vertailtu patentin kuvan 1 mukaiseen suoritusmuotoon sisältyvällä fraktiointilaitteella toteutettavaa vedenpoistoa viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän toiseen suoritusmuotoon, jossa vedenpoisto toteutetaan pakatulla höyrystrippauskolonnilla. Patentissa esitettyjen simulointitulosten perusteella ei siten voida päätellä, että patenttivaatimuksen 1 piirteet P5, P6 ja P7 vähentäisivät vedenpoistovaiheen ylitteeseen päätyvien vapaiden rasva- ja hartsihappojen määrää viitejulkaisun D1 kuvan 3 mukaisen menetelmän toiseen suoritusmuotoon verrattuna. Kyseiseen suoritusmuotoon nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana (jäljempänä myös ”toisena objektiivisena teknisenä ongelmana”) on siten löytää vaihtoehtoinen tapa poistaa vettä mäntyöljysyötteestä.

5.4.3. Objektiivisten teknisten ongelmien ratkaisun ilmeisyys

UPM on esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole keksinnöllinen, kun lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1 ja kun lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisussa D4, D5, D6 tai D9 esitetty. Kyseinen menetelmä ei UPM:n mukaan ole keksinnöllinen myöskään, kun lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D8 ja kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot taikka viitejulkaisussa D2 tai D7 esitetty.

Neste sekä Patentti- ja rekisterihallitus ovat esittäneet, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D4, D5, D6 tai D9 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

5.4.3.1 Ensimmäinen objektiivinen tekninen ongelma

Edellä todettu ensimmäinen objektiivinen tekninen ongelma on vähentää raakamäntyöljyn vedenpoistovaiheen ylitteeseen päätyvien vapaiden rasva- ja hartsihappojen määrää viitejulkaisun D1 kuvan 3 mukaisen menetelmän ensimmäisessä suoritusmuodossa, jossa vedenpoisto toteutetaan ohutkalvohaihduttimella.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan silloin, kun tarkasteltavana oleva keksintö ratkaisee jonkin erityisen teknisen ongelman, tunnettuun tekniikkaan kuuluva ratkaisu on alan ammattimiehelle ilmeinen vain, jos se on esitetty kyseisen teknisen ongelman ratkaisuna (ks. esim. T 1179/16 kohta 3.4.4).

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D8 esitetty menetelmä ja viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän ensimmäinen suoritusmuoto ovat toisiaan vastaavia keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohtia. Näin ollen markkinaoikeus ottaa ensimmäisen objektiivisen teknisen ongelman tarkastelussa huomioon myös viitejulkaisut D2 ja D7 sekä viitejulkaisuista D10 ja D11 UPM:n mukaan ilmi käyvät alan ammattimiehen yleistiedot, jotka UPM on esittänyt keksinnöllisyysarvioinnissa yhdistettäviksi viitejulkaisuun D8.

Viitejulkaisussa D2 on tarkasteltu mäntyöljyn valmistusta ja käsittelyä tislaamalla. Tislauksen esikäsittelyvaiheena on mainittu vedenpoisto, mutta sen toteutusta, ja erityisesti toteutuksessa käytettävää laitteistoa, ei kyseisessä viitejulkaisussa ole esitetty. Viitejulkaisussa D2 ei ole tarkasteltu edellä todettua ensimmäistä objektiivista teknistä ongelmaa eikä sen ratkaisua.

Viitejulkaisussa D4 on tarkasteltu yleisesti muun ohella fraktiointilaitetta, joka käsittää osat strippaus- ja väkevöintivaiheiden toteutusta varten. Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole tarkasteltu mäntyöljyn käsittelyä eikä siten myöskään mäntyöljyn käsittelyn vedenpoistovaihetta. Viitejulkaisussa D4 ei näin ollen ole tarkasteltu myöskään edellä todettua ensimmäistä objektiivista teknistä ongelmaa eikä sen ratkaisua.

Viitejulkaisussa D5 on tarkasteltu yleisesti tislausta ja tislauslaitteistoa, joka käsittää muun ohella reboilerin ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi (D5 kuva 1.11). Myöskään kyseisessä viitejulkaisussa ei ole tarkasteltu mäntyöljyn käsittelyä eikä siten myöskään mäntyöljyn käsittelyn vedenpoistovaihetta. Myöskään viitejulkaisussa D5 ei näin ollen ole tarkasteltu edellä todettua ensimmäistä objektiivista teknistä ongelmaa eikä sen ratkaisua.

Viitejulkaisussa D6 on esitetty fraktiointikolonni, joka käsittää reboilerin ja refluksijärjestelmän (D6 patenttivaatimus 15). Kyseisessä viitejulkaisussa ei ole tarkasteltu mäntyöljyn käsittelyä eikä siten myöskään mäntyöljyn käsittelyn vedenpoistovaihetta. Viitejulkaisussa D6 ei näin ollen ole tarkasteltu edellä todettua ensimmäistä objektiivista teknistä ongelmaa eikä sen ratkaisua.

Viitejulkaisussa D7 on esitetty menetelmä, jolla valmistetaan polttoainekomponentteja vetykäsittelemällä puhdistettua mäntyöljyä. Puhdistus toteutetaan kaksi- tai kolmivaiheisella haihdutuksella, jonka ensimmäisenä vaiheena on ohutkalvohaihdutustekniikalla suoritettava vedenpoisto. Kyseisessä menetelmässä vedenpoisto toteutetaan siten samoin kuin keksinnöllisyysarvioinnin lähtökohdaksi valitussa viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmässä. Viitejulkaisussa D7 ei ole tarkasteltu edellä todettua ensimmäistä objektiivista teknistä ongelmaa eikä sen ratkaisua.

Viitejulkaisussa D9 on tarkasteltu raakaöljyn ja sen kevyiden jakeiden tislausta, ja esitetty reboilerin käsittävä strippauskolonni, joka parantaa viimeksi mainitusta saatavan pohjatuotteen laatua. Myöskään kyseisessä viitejulkaisussa ei ole tarkasteltu mäntyöljyn käsittelyä eikä siten myöskään mäntyöljyn käsittelyn vedenpoistovaihetta. Viitejulkaisussa D9 ei näin ollen ole tarkasteltu edellä todettua ensimmäistä objektiivista teknistä ongelmaa eikä sen ratkaisua.

Viitejulkaisussa D10 on esitetty, että mäntyöljystä saadaan jakotislauksella muun ohella mäntyöljyhartsia (tall oil rosin). Mainitussa viitejulkaisussa ei ole mainittu vedenpoistoa mäntyöljystä. Viitejulkaisussa D10 on nimenomaisesti viitattu viitejulkaisuun D11, jossa on tarkasteltu yleisesti jakotislausta ja mainittu sitä hyödyntävinä esimerkkeinä muun ohella etanolin vesiliuoksen ja raakaöljyn tislaus. Viimeksi mainitussa viitejulkaisussa ei ole tarkasteltu mäntyöljyn tislausta eikä sitä edeltävää vedenpoistovaihetta. Viitejulkaisuissa D10 ja D11 ei näin ollen ole tarkasteltu edellä todettua ensimmäistä objektiivista teknistä ongelmaa eikä sen ratkaisua.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D2, D4, D5, D6, D7, D9, D10 tai D11 ei ole esitetty sellaista, joka ohjaisi ensimmäiseen objektiiviseen tekniseen ongelmaan ratkaisua etsivän alan ammattimiehen vaihtamaan viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän ensimmäisessä suoritusmuodossa vedenpoistoon käytettävän ohutkalvohaihduttimen tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn fraktiointilaitteeseen. Kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän ensimmäiseen suoritusmuotoon nähden.

5.4.3.2 Toinen objektiivinen tekninen ongelma

Edellä todettu toinen objektiivinen tekninen ongelma on löytää viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän toisessa suoritusmuodossa vedenpoistoon käytettävälle höyrystrippauskolonnille vaihtoehtoinen tapa poistaa vettä mäntyöljysyötteestä.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan tunnetulle ratkaisulle vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies ottaa huomioon kaikki sellaiset asianomaisella tekniikan alalla tunnetut vaihtoehdot, jotka eivät ole vastoin lähimmän tekniikan tason sisältämää opetusta (ks. esim. T 1179/16, perustelujen kohta 3.4.4).

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että lähintä tekniikan tasoa edustava viitejulkaisu D1 esittää ohutkalvohaihduttimen höyrystrippauskolonnin vaihtoehtona.

Viitejulkaisussa D4 on esitetty fraktiointilaite, joka käsittää osat strippaus- ja lauhdutusvaiheiden toteutusta varten. Kyseistä fraktiointilaitetta ei ole esitetty höyrystrippauskolonnin vaihtoehtona. Viitejulkaisussa D4 ei myöskään ole tarkasteltu mäntyöljyn käsittelyä eikä siten myöskään mäntyöljyn käsittelyn vedenpoistovaihetta. Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetty fraktiointilaite ei siten ole viitejulkaisussa D4 esitetyn perusteella höyrystrippauskolonnin tunnettu vaihtoehto mäntyöljysyötteen vedenpoistossa, eikä kyseinen viitejulkaisu muutoinkaan ohjaa käyttämään patenttivaatimuksessa 1 esitettyä fraktiointilaitetta mainittuun vedenpoistoon.

Viitejulkaisussa D5 on esitetty tislauslaitteisto, joka käsittää muun ohella reboilerin ja järjestelyn höyryn lauhduttamiseksi (D5 kuva 1.11). Kyseisen kokoonpanon käsittävää tislauslaitteistoa ei ole esitetty höyrystrippauskolonnin vaihtoehtona. Myöskään viitejulkaisussa D5 ei ole tarkasteltu mäntyöljyn käsittelyä eikä siten myöskään mäntyöljyn käsittelyn vedenpoistovaihetta. Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetty fraktiointilaite ei siten ole myöskään viitejulkaisussa D5 esitetyn perusteella höyrystrippauskolonnin tunnettu vaihtoehto mäntyöljysyötteen vedenpoistossa, eikä kyseinen viitejulkaisu muutoinkaan ohjaa käyttämään patenttivaatimuksessa 1 esitettyä fraktiointilaitetta mainittuun vedenpoistoon.

Viitejulkaisussa D6 on esitetty muun ohella fraktiointikolonni, joka käsittää reboilerin ja refluksijärjestelmän (D6 patenttivaatimus 15). Kyseisen kokoonpanon mukaista fraktiointikolonnia ei ole esitetty höyrystrippauskolonnin vaihtoehtona. Viitejulkaisussa D6 ei ole tarkasteltu mäntyöljyn käsittelyä eikä siten myöskään mäntyöljyn käsittelyn vedenpoistovaihetta. Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetty fraktiointilaite ei siten ole myöskään kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn perusteella höyrystrippauskolonnin tunnettu vaihtoehto mäntyöljysyötteen vedenpoistossa, eikä kyseinen viitejulkaisu muutoinkaan ohjaa käyttämään patenttivaatimuksessa 1 esitettyä fraktiointilaitetta mainittuun vedenpoistoon.

Viitejulkaisussa D9 on tarkasteltu raakaöljyn ja sen kevyiden jakeiden tislausta, ja esitetty reboilerin käsittävä strippauskolonni, joka parantaa viimeksi mainitusta saatavan pohjatuotteen laatua. Myöskään viitejulkaisussa D9 ei ole tarkasteltu mäntyöljyn käsittelyä eikä siten myöskään mäntyöljyn käsittelyn vedenpoistovaihetta. Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetty fraktiointilaite ei siten ole kyseisessä viitejulkaisussa esitetyn perusteella höyrystrippauskolonnin tunnettu vaihtoehto mäntyöljysyötteen vedenpoistossa, eikä kyseinen viitejulkaisu muutoinkaan ohjaa käyttämään patenttivaatimuksessa 1 esitettyä fraktiointilaitetta mainittuun vedenpoistoon.

Viitejulkaisuissa D10 ja D12 on esitetty, että mäntyöljystä saadaan jakotislauksella muun ohella mäntyöljyhartsia (tall oil rosin). Mainitussa viitejulkaisussa ei ole mainittu vedenpoistoa mäntyöljystä. Viitejulkaisuissa D11 ja D13 on tarkasteltu yleisesti jakotislausta ja mainittu sitä hyödyntävinä esimerkkeinä muun ohella etanolin vesiliuoksen ja raakaöljyn tislaus. Viimeksi mainituissa viitejulkaisuissa ei ole tarkasteltu mäntyöljyn tislausta eikä sitä edeltävää vedenpoistovaihetta. Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetty fraktiointilaite ei siten ole kyseisissä viitejulkaisuissa esitetyn perusteella höyrystrippauskolonnin tunnettu vaihtoehto mäntyöljysyötteen vedenpoistossa, eikä kyseinen viitejulkaisu muutoinkaan ohjaa käyttämään patenttivaatimuksessa 1 esitettyä fraktiointilaitetta mainittuun vedenpoistoon.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D4, D5, D6, D9, D10, D11, D12 ja D13 ei ole esitetty sellaista, joka ohjaisi toiseen objektiiviseen tekniseen ongelmaan ratkaisua etsivän alan ammattimiehen korvaamaan viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän toisessa suoritusmuodossa vedenpoistoon käytettävän höyrystrippauskolonnin tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä fraktiointilaitteella. Kyseisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen myöskään viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmän toiseen suoritusmuotoon nähden.

5.4.4 Keksinnöllisyysarvioinnin lopputulos

Edellä kohdissa 5.4.1–5.4.3 esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta, kun lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisusta D2, D4, D5, D6, D7, D9, D10, D11, D12 tai D13 tunnettu tekniikka.

Lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi myös esitetystä viitejulkaisusta D8 käy ilmi vastaava menetelmä kuin viitejulkaisusta D1 siltä osin kuin vedenpoisto toteutetaan ohutkalvohaihduttimella. Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D8 tunnetusta tekniikasta samoilla perusteilla kuin viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta, kun lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisusta D2, D7, D10 tai D11 tunnettu tekniikka.

Lähintä tekniikan tasoa edustaviksi viitejulkaisuiksi lisäksi esitetyt viitejulkaisut D2 ja D7 edustavat tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden kaukaisempaa tekniikan tasoa kuin viitejulkaisut D1 ja D8. Kyseisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D2 tai D7 tunnetusta tekniikasta jo sillä perusteella, että se eroaa olennaisesti kyseisiä viitejulkaisuja lähempää tekniikan tasoa edustavasta viitejulkaisusta D1 tai D8 tunnetusta tekniikasta.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole myöskään keksinnöllisyyden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.5 Johtopäätös

UPM-Kymmene Oyj ei ole markkinaoikeudessa esittänyt sellaista, jonka perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös olisi kumottava. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.