Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 7.10.2021 patenttia numero FI 126863 vastaan tehdyn väitteen hylkäämisestä (liitteenä)

Asian tausta

Beneq Oy on 23.6.2016 hakenut suomalaista patenttia laitteistolle hiukkasmateriaalin käsittelemiseksi. Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20165524.

Patentti- ja rekisterihallitus on 30.6.2017 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero FI 126863.

Picosun Oy on 16.1.2018 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 7.10.2021 tekemällään päätöksellä hylännyt väitteen.

Picosun Oy on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Picosun Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 126863 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto olisi uusi viitejulkaisusta WO 2014114844 (jäljempänä viitejulkaisu D1), joka on Picosun Oy:n patenttihakemus, tunnettuun laitteistoon nähden. Mainitun viitejulkaisun kuvassa 7 on esitetty laitteisto, jonka värisytysmekanismi liikuttaa reaktiokammiossa olevaa hiukkasmateriaalia. Värisytysmekanismi tuottaa muun ohella säännöllisen ja toistuvan edestakaisen liikkeen pystysuunnassa, joten mainitussa liikkeessä on kysymys värähtelystä. Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto ei siten ole uusi viitejulkaisun D1 kuvasta 7 tunnettuun laitteistoon nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on myös virheellisesti katsonut, että myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto olisi uusi viitejulkaisusta WO 2013171360 (jäljempänä viitejulkaisu D2), joka myös on Picosun Oy:n patenttihakemus, tunnettuun nähden. Ilmaisu ”mekanismi” tarkoittaa koneen osaa tai yhdessä toimivien osien joukkoa. Mainitussa viitejulkaisussa värähtelymekanismin on esitetty olevan joko mekaanista värinää (percussion) tuottava mekanismi tai Helmholtz-resonaattori. Viimeksi mainittu tuottaa viitejulkaisun D2 laitteistossa värähtelyjä osana kaasunsyöttölinjaa, joten sen on katsottava olevan koneen osa, eli mekanismi. Värähtelevän kaasuvirtauksen tarkoitus on estää käsiteltävien hiukkasten keräytyminen agglomeraateiksi.

Viitejulkaisun D2 kuvassa 11 esitettyyn laitteistoon sisältyy tyhjöpumppu, joten mainittu laitteisto toimii alipaineessa ja käsittää alipainekammion sisällä olevan reaktiokammion. Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto ei siten ole uusi myöskään viitejulkaisun D2 kuvan 11 mukaiseen laitteistoon nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetyn laitteiston lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu J5 ja että mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun tekniikkaan nähden ratkaistava objektiivinen tekninen ongelma on kaasuvuotojen ehkäiseminen vikatilanteessa. Mainittu objektiivinen tekninen ongelma ja sen ratkaisu patenttivaatimuksen 1 mukaisesti kaksoiskammiojärjestelmällä on esitetty viitejulkaisussa FI 121812 (jäljempänä viitejulkaisu D3), joka on Picosun Oy:n patentti. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisujen J5 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi virheellisesti katsonut, että myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto olisi keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden, koska Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan tunnetusta tekniikasta ei kävisi ilmi agglomeraattien muodostumisen ehkäisemistä partikkeleja värisyttämällä. Yksi viitejulkaisusta D1 tunnetun laitteiston teknisistä vaikutuksista on agglomeraattien muodostumisen ehkäiseminen, ja tämä vaikutus saadaan aikaan toistamalla edestakaisen pystysuuntaisen liikkeen ja pyöräytyksen yhdistelmästä muodostuvaa liikettä, eli värisyttämällä. Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto ei siten ole ainakaan keksinnöllinen viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden.

Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto ei ole keksinnöllinen myöskään siinä tapauksessa, että viitejulkaisun J6 tai J8 katsottaisiin edustavan lähintä tekniikan tasoa ja jompaankumpaan yhdistettäisiin viitejulkaisusta D3 tunnettu tekniikka.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen 15.3.2022 antaman lausunnon mukaan valituksessa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella valituksenalaista päätöstä tulisi muuttaa.

Viitejulkaisussa D1 esitetty yhdistelmäliike käsittää nopean nostamisen, pyöräytyksen ja laskemisen alkuperäiseen asentoon. Tällaisen liikkeen ei ole katsottava olevan värähtelyä, eikä sen tuottavaa mekanismia näin ollen värähtelymekanismiksi. Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisussa D2 esitetty Helmholtz-resonaattori on akustinen onteloresonaattori, jossa kaasuun syntyy värähtelyjä yksiaukkoisessa ontelossa. Tällaista onteloa ei ole katsottava mekanismiksi. Lisäksi mainitusta viitejulkaisusta tunnettua käsittelykammion sisällä olevaa koteloa ei ole katsottava erilliseksi toisen alipainekammion sisällä olevaksi alipainekammioksi. Viitejulkaisusta D2 ei siten käy ilmi myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaista kaksoiskammiorakennetta, jossa on kaksi alipainekammiota sisäkkäin. Myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto on siten uusi viitejulkaisusta D2 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisussa J5 esitetyssä ALD-reaktorissa ei ole patenttivaatimuksen 1 mukaista kaksoiskammiorakennetta. Viitejulkaisusta D3 ei käy ilmi hiukkasmateriaalin käsittelemistä eikä värähtelymekanismia hiukkasmateriaalin värisyttämiseksi. Alan ammattimies ei näin ollen yhdistäisi viitejulkaisujen J5 ja D3 opetuksia, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen laite on keksinnöllinen mainituista viitejulkaisuista tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisu D1 ei opeta, että siinä esitetty nopeasta nostosta, pyöräytyksestä ja laskusta alkuperäiseen asentoon muodostuva yhdistelmäliike korvattaisiin väristysliikkeellä. Näin ollen myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta.

Beneq Oy:n vastaus

Vaatimukset

Beneq Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Toissijaisesti Beneq Oy on vaatinut, että jos markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen, asia palautetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien osalta.

Beneq Oy on lisäksi vaatinut, ettei markkinaoikeus ota huomioon viitejulkaisuja, jotka Picosun Oy on toimittanut väitekäsittelyyn väiteajan päättymisen jälkeen.

Perusteet

Encyclopedia Britannicassa mekaaninen värähtely (vibration) määritellään elastisen kappaleen tai väliaineen hiukkasten edestakaiseksi jaksolliseksi liikkeeksi, joka tavanomaisesti syntyy siten, että lähes mikä tahansa fysikaalinen systeemi poikkeutetaan tasapainotilastaan ja sen annetaan liikkua sellaisten voimien vaikutuksesta, jotka pyrkivät palauttamaan sen tasapainotilaansa. Viitejulkaisussa D1 on esitetty mekanismi, joka tuottaa nostosta, pyöräytyksestä ja laskemisesta muodostuvan yhdistelmäliikkeen. Mainitun viitejulkaisun mukaan kyseisistä liikkeistä vain nosto on nopea, joten kyseisistä liikkeistä muodostuvassa yhdistelmäliikkeessä ei toteudu liikkeiden sama ajanjaksoisuus, eli säännöllinen edestakainen liike, värähtelyn määritelmän edellyttämällä tavalla. Liikesarja myös päättyy siihen, mistä se on alkanut. Lisäksi jos kyseinen liike olisi värähtelyä, hiukkasmateriaali ei kulkisi kierrettä pitkin ylös vaan alas. Mainittu viitejulkaisusta D1 tunnettu mekanismi ei näin ollen ole värähtelymekanismi, joten myönnetyn patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto on uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun tekniikkaan nähden.

Viitejulkaisusta D2 ei käy ilmi alipaine- tai reaktiokammiota, joka on aikaansaatu alipainekammion sisälle, eikä myöskään värähtelymekanismia, koska mainitussa viitejulkaisussa esitetyn Helmholtz-resonaattorin ei voida katsoa olevan värähtelymekanismi ja koska mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty mitään toteutustapaa värähtelevän kaasun vaihtoehdoksi mainitulle tärinälle (percussion). Patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto on siten uusi myös viitejulkaisuun D2 nähden.

Viitejulkaisusta J5 tunnettuun tekniikkaan nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana voidaan katsoa olevan kaasuvuotojen hallinta. Viitejulkaisu D3 liittyy herkästi rikkoutuvien kiekkomaisten kappaleiden pinnoitukseen ALD-tekniikalla. Mainitusta viitejulkaisusta tunnetussa laitteistossa ei ole värähtelymekanismia, koska pinnoitettavien kiekkojen liikuttaminen prosessin aikana ei ole tarpeen eikä toivottavaa rikkoutumisriskin vuoksi, joten kyseisessä laitteistossa ei ole värähtelyjen aiheuttamaa kaasuvuotoriskiä. Näin ollen alan ammattimies ei ottaisi viitejulkaisua D3 huomioon etsiessään ratkaisua mainittuun objektiiviseen tekniseen ongelmaan. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen J5 ja D3 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto ehkäisee agglomeraattien muodostumista eri tavalla kuin viitejulkaisusta D1 tunnettu laitteisto, eikä patenttivaatimuksessa esitetty laitteisto ole alan ammattimiehelle ilmeinen mainitusta viitejulkaisusta tunnetun tekniikan perusteella.

Beneq Oy:lle on erikseen varattu tilaisuus täydentää vastaustaan, ja se on vastauksensa täydennyksen yhteydessä toimittanut markkinaoikeuteen vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1–7.

Vastauksensa täydennyksessä Beneq Oy on esittänyt, että viitejulkaisut D3 ja J1–J11 on esitetty ensimmäisen kerran väitekäsittelyssä väiteajan päättymisen jälkeen. Patentti- ja rekisterihallitus on tulkinnut patenttilakia virheellisesti siltä osin kuin se on katsonut, ettei patenttilaki edellytä kaikkien väitettä perustelevien seikkojen esittämistä väiteajan kuluessa. Lainsäädäntöä ei tule tulkita siten, että sallittua olisi se, mikä ei ole erikseen kielletty, vaan kysymyksessä olevassa asiassa patenttilakia on tulkittava siten, että kaikki väiteaineisto on esitettävä mainitussa laissa säädetyn yhdeksän kuukauden väiteajan kuluessa. Patentti- ja rekisterihallituksen ei siten olisi tullut ottaa mainittuja viitejulkaisuja huomioon väitekäsittelyssä.

Valittajan lausuma

Picosun Oy on esittänyt lausumassaan 30.6.2022, että viitejulkaisusta D1 tunnettu edestakainen ravistava (shaking) liike on värähtelyä sen sekä fysikaalisen määritelmän mukaisessa että yleisessä merkityksessä. Vaikka mainitussa viitejulkaisussa esitetyllä mekanismilla toteutettuun liikesarjaan sisältyy lisäksi pyöräytys, mekanismin toistuva edestakainen liike on värähtelyä, jolloin kysymyksessä on patenttivaatimuksissa tarkoitettu värähtelymekanismi. Patenttivaatimukset eivät edes selityksen avulla tulkittuna edellytä, että värähtelymekanismin edestakainen liike olisi säännöllistä.

Viitejulkaisussa D3 on esitetty kaksoiskammiorakenne kaasuvuotojen hallintaan. Mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty suoritusesimerkki, jossa pinnoitetaan hiukkasmateriaalia. Näin ollen mainitussa viitejulkaisussa on esitetty hiukkasmateriaalin pinnoittaminen ALD-tekniikalla.

Viitejulkaisussa D2 on esitetty kaksoiskammiorakenne siten, että mainitusta viitejulkaisusta tunnetun laitteiston kotelo (cartridge) on reaktiokammio. Patenttivaatimuksissa käytetty ilmaisu ”värähtelymekanismi” on siinä määrin epätäsmällinen, ettei se muodosta eroa viitejulkaisusta D2 tunnettuun Helmholtz-resonaattoriin.

Patentti- ja rekisterihallituksessa toimitettuun väitekäsittelyyn toimitettu lisämateriaali on esitetty vastineena patentinhaltijan väitekäsittelyssä esittämille uusille patenttivaatimusasetelmille ja muille uusille seikoille, mikä on väitekäsittelyssä tavanomainen käytäntö.

Picosun Oy on ilmoittanut, että se ei vastusta asian palauttamista Patentti- ja rekisterihallitukselle vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien käsittelyä varten, mikäli markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen.

Picosun Oy on sille erikseen varatun tilaisuuden jälkeen 26.8.2022 täydentänyt antamaansa lausumaa.

Muut lausumat

Beneq Oy on antanut lausuman 7.10.2022 ja toimittanut sen yhteydessä markkinaoikeuteen vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 8.

Picosun Oy on antanut lisälausuman 4.11.2022.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Viitejulkaisujen huomioiminen markkinaoikeudessa

Valittaja Picosun Oy on asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä esittänyt viitejulkaisut J5, J6, J8 ja D3 keksinnöllisyyden esteinä.

Vastaaja Beneq Oy on esittänyt, että edellä mainitulta osin kyse on sellaisista viitejulkaisuista, jotka Picosun Oy on toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle vasta väiteajan päättymisen jälkeen, minkä vuoksi kyseiset viitejulkaisut tulee jättää ottamatta huomioon valitusasiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 16 §:n mukaan siltä osin kuin mainitussa laissa taikka lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 tai 5–14 kohdassa mainitussa laissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Patenttilaissa tai Patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa ei ole uusien perusteiden eikä uusien patenttivaatimusten esittämistä koskevaa rajoitusta valitettaessa Patentti- ja rekisterihallituksen väitteen johdosta antamasta päätöksestä markkinaoikeuteen eli kun kysymys on oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain mukaisesta valitusasiasta.

Asiassa sovellettavan lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 41 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa esittää vaatimuksensa tueksi uusia perusteluja myös valitusajan päättymisen jälkeen, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Asian käsittelyyn sovellettavista säännöksistä ei ole katsottava johtuvan estettä sille, että valittaja käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa esittää viitejulkaisut J5, J6, J8 ja D3 sen tueksi, että patentti olisi kumottava puuttuvan keksinnöllisyyden vuoksi, joten vastaajan vaatimus mainittujen viitejulkaisujen jättämisestä huomioon ottamatta asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on Picosun Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko patentin numero FI 126863 patenttivaatimuksissa esitetty laitteisto uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen mainitun patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.

Patenttilain 27 a §:n 3 momentin mukaan haettaessa muutosta väitteen johdosta annettuun lopulliseen patenttiviranomaisen päätökseen patentinhaltijan tulee toimittaa markkinaoikeudelle selityksestä käännös suomeksi tai ruotsiksi, jos patenttia koskevia asiakirjoja ei ole kokonaisuudessaan saatavilla suomeksi tai ruotsiksi. Suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeuden tarkasteltavina olevissa patenttivaatimusasetelmissa on itsenäinen laitteistoon kohdistuva patenttivaatimus ja lisäksi laitteistoon kohdistuvia epäitsenäisiä patenttivaatimuksia.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D1: WO 2014114844
D2: WO 2013171360
D3: FI 121812
J5: Hakim et al., Chemical Vapor Deposition 11, 2005
J6: Hakim et al., Nanotechnology 16, 2005
J8: Beetstra et al., The 12^th International Conference on Fluidization; New Horizons in Fluidization Engineering, 2007

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

Laitteisto hiukkasmateriaalin käsittelemiseksi altistamalla hiukkasmateriaali ainakin ensimmäisen ja toisen kaasumaisen lähtöaineen vuorottaisille pintareaktioille atomikerroskasvatusmenetelmän periaatteiden mukaisesti, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää:
alipainekammion (1);
reaktiokammion (2) hiukkasmateriaalia varten, joka reaktiokammio (2)
on aikaansaatu alipainekammion (1) sisälle;
värähtelymekanismin (3) hiukkasmateriaalin värisyttämiseksi
reaktiokammion (2) sisällä; ja
lähtöainejärjestelmän (4), joka on järjestetty syöttämään ainakin
ensimmäistä ja toista kaasumaista lähtöainetta reaktiokammion (2) läpi hiukkasmateriaalin altistamiseksi mainituille ainakin ensimmäiselle ja toiselle kaasumaiselle lähtöaineelle, joka lähtöainejärjestelmä (4) käsittää sisääntulon (4a) ja joka lähtöainejärjestelmä (4) on järjestetty alipainekammion (1) ulkopuolelle siten, että sisääntulo (4a) on järjestetty menemään alipainekammion (1) läpi reaktiokammioon (2).

Jäljempänä patenttivaatimuksen 1 piirteisiin viitataan seuraavilla merkinnöillä:

P1: Laitteisto hiukkasmateriaalin käsittelemiseksi altistamalla hiukkasmateriaali ainakin ensimmäisen ja toisen kaasumaisen lähtöaineen vuorottaisille pintareaktioille atomikerroskasvatusmenetelmän periaatteiden mukaisesti, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää:
P2: alipainekammion (1);
P3: reaktiokammion (2) hiukkasmateriaalia varten, joka reaktiokammio (2) on aikaansaatu alipainekammion (1) sisälle;
P4: värähtelymekanismin (3) hiukkasmateriaalin värisyttämiseksi reaktiokammion (2) sisällä; ja
P5: lähtöainejärjestelmän (4), joka on järjestetty syöttämään ainakin ensimmäistä ja toista kaasumaista lähtöainetta reaktiokammion (2) läpi hiukkasmateriaalin altistamiseksi mainituille ainakin ensimmäiselle ja toiselle kaasumaiselle lähtöaineelle, joka lähtöainejärjestelmä (4) käsittää sisääntulon (4a) ja joka lähtöainejärjestelmä (4) on järjestetty alipainekammion (1) ulkopuolelle siten, että sisääntulo (4a) on järjestetty menemään alipainekammion (1) läpi reaktiokammioon (2).

5.2 Uutuus

Picosun Oy on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto ei ole uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun laitteistoon nähden.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Beneq Oy ovat esittäneet, että viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi piirteessä P4 esitettyä värähtelymekanismia. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D1 kuvassa 7 ja sen selostuksessa on esitetty ALD-laitteisto, joka käsittää alipainekammion 730 sisään aikaansaadun reaktiokammion 720, jonka sisälle on puolestaan sijoitettu käsiteltävää hiukkasmateriaalia sisältävä kotelo 700. Reaktiokammio 720 on siten järjestetty kuvan 7 mukaiseen ALD-laitteistoon hiukkasmateriaalia varten patenttivaatimuksen 1 mukaisesti.

Viitejulkaisun D1 kuvan 7 laitteisto käsittää lisäksi alipainekammion ulkopuolelle järjestetyn lähtöainejärjestelmän (ei esitetty kuvassa 7), joka käsittää alipainekammion 730 läpi reaktiokammioon 720 kulkevan kaasumaisten lähtöaineiden sisääntulon 738. Viitejulkaisun D1 kuvan 7 mukainen laitteisto sisältää siten ainakin patenttivaatimuksessa 1 esitetyn laitteiston piirteet P1, P2, P3 ja P5.

Edellä mainittu kuvan 7 laitteisto käsittää myös moduuliin 741 ja koteloon 700 kiinnitetyn pystysuoran tangon 742, joka kiertää ja ravistaa (rotate and shake) koteloa 700 moduulin 741 antaman herätteen vaikutuksesta. Picosun Oy on esittänyt, että tangon 742 nostosta ja laskusta muodostuva liike täyttää värähtelyn määritelmän, joten mainitut liikkeet muodostavat piirteessä P4 tarkoitetun värähtelyn ja tangon 742 ja moduulin 741 on katsottava olevan piirteen P4 mukainen värähtelymekanismi. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että värähtelyn lisäksi mainittu mekanismi pyörähtää jakson aikana.

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Beneq Oy ovat esittäneet, ettei tangon 742 nostosta, pyöräytyksestä ja laskusta alkuperäiseen asemaan muodostuvan yhdistelmäliikkeen voida katsoa olevan piirteessä P4 tarkoitettua värähtelyä, joten mainitun piirteen mukainen värähtelymekanismi ei käy ilmi viitejulkaisun D1 kuvan 7 laitteistosta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ensin arvioitava, kuinka patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 on tulkittava.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimus kirjoitetaan alan ammattimiehen luettavaksi. Koska alan ammattimies ei yleensä tarvitse patenttivaatimuksen lukemiseen selityksen apua, patenttivaatimusta on ensisijaisesti luettava ja tulkittava ilman selityksen ja piirustuksen apua. Patenttivaatimuksessa esiintyville ilmaisuille annetaan laajin teknisesti mielekäs tulkinta (ks. esim. T 2764/19, perustelujen kohta 3.1.1). Mikäli patenttivaatimus sisältää tulkinnanvaraisen termin, alan ammattimiehen voi olla tarve tutustua patentin selitykseen, patenttivaatimuksiin ja kuviin kyseistä termiä tulkitakseen (ks. esim. T 448/16, perustelujen kohta 3.4).

Patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto käsittää piirteen P4 mukaan värähtelymekanismin hiukkasmateriaalin värisyttämiseksi reaktiokammion sisällä. Mainitussa piirteessä on siten kysymys toiminnallisesti määritellystä laitteiston osasta, joka on toisaalta sen nimityksen perusteella järjestetty värähtelemään ja toisaalta sille määritellyn toiminnallisuuden perusteella järjestetty värisyttämään reaktiokammiossa olevaa hiukkasmateriaalia.

Ilmaisulla ”värähtelymekanismi” ei ole katsottava olevan alan ammattimiehen tuntemaa, patenttivaatimuksen 1 kohteena olevaan ALD-laitteistoon liittyvää yksiselitteistä merkitystä. Lisäksi mainittu ilmaisu kattaa myös vapaasti värähtelevän mekanismin, jonka värähtely vaimenisi nopeasti ALD-laitteistossa ja joka ei siten pystyisi värisyttämään reaktiokammion sisällä olevaa hiukkasmateriaalia piirteen P4 edellyttämällä tavalla. Näin ollen ”värähtelymekanismi” on kyseessä olevan patentin kohdalla edellä kuvattu tulkinnanvarainen termi, ja asiassa on siten arvioitava keksinnön selityksen ja kuvien avulla, mitä patenttivaatimuksella 1 on piirteen P4 osalta haluttu suojata.

Keksinnön selityksen yleisessä osassa ei ole esitetty, mitä värähtelyllä tai värähtelymekanismilla tarkoitetaan tarkasteltavana olevan keksinnön yhteydessä. Yleisessä osassa on viitattu keksinnön suoritusmuotoihin, joissa värähtelymekanismi on järjestetty värisyttämään reaktiokammiota, sen osaa tai reaktiokammiossa olevaa astiaa.

Keksinnön selityksen erityisessä osassa ja kuvassa 1 esitetyssä ensimmäisessä suoritusmuodossa reaktiokammio on ripustettu alipainekammion ulkopuolelle järjestetyn värähtelymekanismin avulla, joka on järjestetty värisyttämään reaktiokammiota. Keksinnön toisessa suoritusmuodossa, joka on esitetty kuvassa 2 ja siihen viittaavassa selityksessä, värähtelymekanismi on järjestetty värisyttämään reaktiokammiota siten, että reaktiokammion sisällä oleva astia värähtelee. Kuvan 3 mukaisessa keksinnön kolmannessa suoritusmuodossa reaktiokammio on sijoitettu alustalle, joka käsittää sitä värisyttävän värähtelymekanismin. Kuvassa 4 ja siihen viittaavassa selityksessä esitetyssä neljännessä suoritusmuodossa reaktiokammio on ripustettu värähtelymekanismin avulla. Kuvan 5 mukaisessa suoritusmuodossa hiukkasmateriaalia sisältävä astia on sijoitettu alustalle, joka käsittää värähtelymekanismin.

Keksinnön selityksessä on lisäksi esitetty, että kuvien 1, 2 ja 4 suoritusmuodoissa värähtelymekanismi voi olla värähtelevä tanko (varsi) ja kuvien 3 ja 5 suoritusmuodoissa värähtelevä alusta. Esimerkiksi kuvien 1, 2 ja 4 suoritusmuodoissa värähtelymekanismia edustava tanko ei kuitenkaan ole mekanismi siinä merkityksessä, että se muodostuisi toisiinsa nähden liikkuvista osista. Mainittu tanko ei myöskään itsessään värähtele, vaan se on saatettava värähtelemään toimilaitteen antamalla herätteellä. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole selostettu toimilaitteen tai sen antaman herätteen yksityiskohtia, eikä patentista siten käy myöskään ilmi, millaisen liiketilan toimilaite tuottaa kuvien 1, 2 ja 4 suoritusmuodoissa värähtelymekanismia edustavalle tangolle.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 piirteessä P4 esitetyn värähtelymekanismin on katsottava tarkoittavan yleisesti mekanismia tai sen osaa, kuten tankoa, jolle voidaan saada aikaan sellainen liiketila, että kyseisen liiketilan vaikutuksesta reaktiokammiossa oleva hiukkasmateriaali värisee.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D1 kuvan 7 laitteiston moduuli 741 ja tanko 742 tuottavat kotelolle 700 liiketilan, josta on mainitussa viitejulkaisussa käytetty nimitystä ”ravistus” (shake). Tämän kotelon 700 ravistamisen on katsottava ravistavan myös kotelon sisällä olevaa hiukkasmateriaalia.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 on edellä todetulla tavalla katsottava edellyttävän, että reaktiokammiossa oleva hiukkasmateriaali värisee. Tarkasteltavana olevassa patentissa ei ole määritelty, millainen hiukkasmateriaalin liikuttaminen on katsottava värisytykseksi. Ilmaisun ”värisytys” voidaan katsoa viittaavan siihen, että värisyttämällä aikaansaadun liikkeen laajuus on suhteellisen pieni. Toisaalta tarkasteltavana olevan patentin selityksen yleisessä osassa on esitetty, että reaktiokammion värähtelyllä aikaansaatu hiukkasmateriaalin värähtely, jonka on tässä yhteydessä katsottava tarkoittavan samaa kuin piirteen P4 värisytys, auttaa leijutusta niin, että hiukkasmateriaalit pinnoittuvat kauttaaltaan. Näin ollen piirteessä P4 tarkoitetun värisytyksen aikaansaaman liikkeen on katsottava olevan laajuudeltaan sellaista, että hiukkasmateriaali irtoaa reaktioastian pohjasta. Mainitussa piirteessä tarkoitetun värisytyksen ei siten voida katsoa eroavan viitejulkaisun D1 kuvan 7 laitteistosta tunnetusta hiukkasmateriaalin ravistamisesta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D1 kuvan 7 laitteiston tanko 742 on patenttivaatimuksen 1 piirteessä P4 tarkoitettu värähtelymekanismi hiukkasmateriaalin värisyttämiseksi reaktiokammion sisällä. Edellä todettujen piirteiden P1, P2, P3 ja P5 lisäksi myös piirre P4 käy siten ilmi viitejulkaisun D1 kuvan 7 laitteistosta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty laitteisto ole uusi viitejulkaisun D1 kuvasta 7 tunnettuun laitteistoon nähden, joten patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto ei jo mainitulla perusteella ole patentoitavissa. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patentoitavuuden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.3 Johtopäätös

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on siten kumottava, ja asia on, ottaen huomioon mitä asianosaiset ovat asian jatkokäsittelyyn liittyen esittäneet, palautettava vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien osalta Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Patentti- ja rekisterihallituksen on asiaa käsitellessään otettava huomioon, mitä markkinaoikeus on tässä päätöksessään lausunut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Beneq Oy:n vaatimuksen siitä, ettei Picosun Oy:n väitekäsittelyyn väiteajan päättymisen jälkeen toimittamia viitejulkaisuja tulisi ottaa huomioon asian käsittelyssä markkinaoikeudessa.

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 7.10.2021 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila, markkinaoikeusinsinööri Pasi Nikkonen sekä asiantuntijajäsen Ari Hirvonen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.