MAO:52/21

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 5.10.2018 (liitteenä)

Asian tausta

Valittaja Paradise Honey Oy on tehnyt 24.1.2014 hyödyllisyysmallihakemuksen ”Mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktio” Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka on hakemuksen perusteella rekisteröinyt 28.8.2014 Paradise Honey Oy:lle hyödyllisyysmallin numero FI 10601.

Vastaaja Mesimestari Oy on tehnyt 15.11.2016 hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamista koskevan ensimmäisen vaatimuksen, jonka Patentti- ja rekisterihallitus on hylännyt 3.10.2017.

Vastaaja on tehnyt 13.12.2017 toisen vaatimuksen hyödyllisyysmallin julistamisesta mitättömäksi. Patentti- ja rekisterihallitus on vaatimuksen perusteella katsonut, ettei suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ole uusi viitejulkaisuun US 3982483 nähden, ja julistanut 5.10.2018 hyödyllisyysmallin mitättömäksi.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Paradise Honey Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 5.10.2018 antaman valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallirekisteröinnin numero FI 10601 saattamiseksi voimaan markkinaoikeudelle 22.10.2019 esitetyn muutetun suojavaatimuksen 1 mukaisessa muodossa.

Paradise Honey Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa vastaajan korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 37.209,28 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Muutetun suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden ja eroaa selvästi tunnetun tekniikan mukaisista ratkaisuista. Kyseinen suojavaatimus 1 on täsmällinen.

Suojavaatimus 1 on täsmällinen

Muutettu suojavaatimus on yksiselitteinen. Erotusruuvin suodattimen konstruktio koostuu kahdesta tai kolmesta suodatinosasta. Erotusruuvin suodattimen konstruktiossa on peräkkäisiä suodatinosia (2), (3) ja (4) yhtenäisen suodatinosan (2, 3, 4) muodostamiseksi.

Uutuus

Muutetun suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

Valituksenalaisessa päätöksessä on virheellisesti katsottu, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteet olisivat tunnettuja patenttijulkaisusta numero US 3982483 (viitejulkaisu J2).

Suojavaatimusta 1 on täsmennetty niillä piirteillä, jotka tarkemmin ilmaisevat mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktiossa sitä helppokäyttöisyyttä, joka mahdollistaa sen, että suodattimen konstruktio on helposti purettavissa ja koottavissa.

Valittajan esitteestä (viitejulkaisu J4) ei ole tullut esille muutetun suojavaatimuksen 1 mukaista suodattimen konstruktiota.

Apimondia-messuilla Kiovassa esillä olleesta valittajan laitteesta ei ole selvinnyt sen konstruktio, sillä erotusruuvien suodattimien rakenne ei ole käynyt laitteesta ilmi rakenteen peittävän suojauksen vuoksi. Kyseisessä laitteessa ei ole ollut muutetun suojavaatimuksen 1 mukaista rakennetta, vaan rakenne, jossa on pitkä saumaton suodatin. Vastaaja on väittänyt ottaneensa kyseisellä messuilla valokuvia, jotka se on toimittanut asiakirjatodisteiksi. Valittajan osastolla on kyseisillä messuilla ollut valokuvauskielto, joten vaikka vastaajan valokuvat olisi otettu kyseisillä messuilla, ei tällaisia valokuvia olisi oikeutta käyttää todisteena tässä oikeudenkäynnissä.

Valittajan vuonna 2013 myymässä laitteessa ei ole ollut muutetun suojavaatimuksen 1 mukaista rakennetta, sillä sellaisia ei edes ole valmistettu vuonna 2013. Ilmeisesti vastaajan toimittamista valokuvista näkyvä laitteen suodattimen ja suojakuoren rakenne on vaihdettu siihen myöhemmin toisesta uudemmasta laitteesta. Vastaajan toimittamasta materiaalista ei ole todettavissa, että laitteen rakenne vastaisi muutetun suojavaatimuksen 1 mukaista keksintöä tai että valittaja olisi myynyt muutetun suojavaatimuksen 1 mukaisen keksinnön vuonna 2013.

Katselmusesine ei vastaa valittajan vuonna 2013 myymää erotusruuvia, sillä vastaajan myymässä erotusruuvissa on ollut yksi yhtenäinen suodatinosa. Katselmusesineeseen on ilmeisesti vaihdettu osia vuoden 2013 jälkeen. Tätä osoittaa muun ohella se, että katselmusesineen virtalähteessä ja sen kiinnitysruuveissa on kulumajälkiä, jotka osoittavat sitä irrotetun ja uudelleen kiinnitetyn.

Keksintö on uusi myös katselmusesineeseen nähden. Katselmusesineessä on kaksiosainen suodatinosa, joka koostuu yhdestä sylinterimäisestä suodatinputkesta ja sen lisäksi täyttösuppilon alapuolella olevasta erillisestä suodatinosasta, joka on muodoltaan kouru. Kourumainen osa ei ole sylinterimäinen. Siitä voisi muodostaa sylinterimäisen esimerkiksi yläpuoleltaan harvemmalla verkolla.

Keksinnöllisyys

Muutetun suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa selvästi viitejulkaisuissa J1, J2, J4 ja J4a esitetystä.

Viitejulkaisun J2 mukainen laite ei ole tarkoitettu mehiläisvahan erotukseen eikä tuo esiin suojavaatimuksessa 1 esitettyä keksintöä suodattimen konstruktiosta, joka on helppo purkaa ja koota tai jossa voi vaihtaa osia hunajalaadun mukaan.

Mikään ei ohjaa viitejulkaisuiden J1, J2, J4 tai J4a perusteella alan ammattimiestä suojavaatimuksen 1 mukaiseen mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktioon.

Muutetun suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa selvästi tunnetun tekniikan mukaisista ratkaisuista.

Mesimestari Oy:n vastaus

Vaatimukset

Mesimestari Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Lisäksi Mesimestari Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 28.712 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Suojavaatimus 1 ei ole täsmällinen

Suojavaatimuksen tulee ilmaista täsmällisesti, mitä halutaan suojata. Muutettu suojavaatimus 1 ei ole täysin yksiselitteinen. Suojavaatimuksen määrittely ”yhtenäisen suodatinosan muodostamiseksi mainituista suodatinosista” on epäselvä, koska termillä ”suodatinosa” on kaksi merkitystä.

Uutuus

Suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi, koska valittaja on julkaissut keksinnön ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää. Keksintö on esitetty kaupallisessa esitteessä ”Paradise Honey Catalog 2013” vuonna 2013 (viitejulkaisu J4) ja julkaistu myös esittelemällä suojavaatimuksen 1 mukainen laite Apimondia-messuilla Kiovassa 29.9.–4.10.2013 sekä myymällä suojavaatimuksen 1 mukainen laite vuonna 2013 ilman salassapitovelvollisuutta.

Viitejulkaisun J4 sivujen 1 ja 2 kuvissa näkyvät selvästi kaikki suojavaatimuksen 1 piirteet.

Suojavaatimuksen 1 mukainen ratkaisu ei ole uusi viitejulkaisussa J4 esitettyyn nähden. Suojavaatimuksen 1 mukaiset suodatinputket sekä niiden laipat ja pulttiliitokset näkyvät kyseisessä esitteessä esimerkiksi mehiläisvahan erotusruuvien P150, P200 ja P1000 yhteydessä.

Valittajan laitteesta Apimondia-messuilla otetuissa valokuvissa näkyvät kaikki suojavaatimuksen 1 piirteet.

Valittaja on myynyt vuonna 2013 suojavaatimuksen 1 mukaisen laitteen ilman salassapitovelvollisuutta. Laite otetiin tuotannolliseen käyttöön vuonna 2013. Kuka tahansa olisi voinut päästä tutustumaan laitteen rakenteeseen. Suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on tullut tällöin julkiseksi. Ostaja on antanut lausunnon kyseisestä kaupasta. Sittemmin ostaja on myynyt laitteen vastaajalle vuonna 2020. Kyseiselle laitteelle on suoritettu katselmus. Siihen ei ole vaihdettu missään vaiheessa osia. Vaihtamista kaksiosaiseksi suodattimeksi ei olisi voitu tehdä vuoden 2014 tai sitä myöhemmästä mallista, sillä niissä on ollut kolmiosainen suodatin. Katselmusesineessä näkyy muutetun suojavaatimuksen 1 mukainen konstruktio.

Katselmusesineessä suodatinosan rakenne täyttää määrittelyn ”sylinterimäinen yläpuolelta avoin suodatinosa” siinä mielessä kuin se on tarkoitettu hyödyllisyysmallissa.

Suojavaatimuksen 1 mukainen ratkaisu ei ole uusi viitejulkaisussa J2 esitettyyn nähden. Viitejulkaisun J2 kuviosta 2 on selkeästi havaittavissa suojavaatimuksen 1 kaikki piirteet.

Keksinnöllisyys

Suojavaatimuksen 1 mukainen ratkaisu ei selvästi eroa siitä, mitä hyödyllisyysmallin hakija on itse julkaissut ennen hakemuksen tekemispäivää. Mehiläisvahan erotusruuvi on esitetty kaupallisessa esitteessä ”Paradise Honey Catalog 2013” vuonna 2013 (viitejulkaisu J4) ja Apimondia-messuilla Kiovassa 29.9.–4.10.2013 sekä myymällä laite vuonna 2013 ilman salassapitovelvollisuutta.

Keskitason ammattimiehelle viitejulkaisun J4 sivujen 1 ja 2 kuvien perusteella kaikki suojavaatimuksen 1 piirteet ovat aivan ilmeisiä.

Messuosastolla vierailleelle keskitason ammattimiehelle kaikki suojavaatimuksen 1 piirteet ovat aivan ilmeisiä.

Suojavaatimuksen 1 mukainen ratkaisu ei selvästi eroa viitejulkaisussa J2 esitetystä yhdistettynä viitejulkaisussa J1 esitettyyn ja keskitason ammattimiehen osaamiseen.

Suojavaatimuksen 1 mukainen ratkaisu ei selvästi eroa viitejulkaisussa J2 esitetystä yhdistettynä keskitason ammattimiehen osaamiseen.

Suojavaatimuksen 1 mukainen ratkaisu ei selvästi eroa viitejulkaisussa J4 esitetystä yhdistettynä keskitason ammattimiehen osaamiseen. Keskitason ammattimiehelle viitejulkaisun J4 kuvien (s. 1–2) perusteella kaikki suojavaatimuksen 1 piirteet ovat aivan ilmeisiä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että muutetun suojavaatimuksen 1 kohta ”peräkkäiset suodatinosat (2, 3, 4) ovat kiinnitettävissä toisiinsa suodatinosien (2, 3, 4) suodatinputkien (5) vaihtamista varten yhtenäisen suodatinosan (2, 3, 4) muodostamiseksi mainituista suodatinosista (2, 3, 4)” on epäselvä, koska määritelmällä ”suodatinosa” näyttää olevan kaksi merkitystä. Suojavaatimuksessa on epäselvää, tarkoittaako ”yhtenäisen suodatinosan muodostamiseksi” samaa kuin ”yhtenäisen suodattimen konstruktion muodostamiseksi”. Lisäksi suojavaatimus ei ole yksiselitteinen sillä perusteella, että yhden viittausmerkin yhteydessä tulee käyttää vain yhtä termiä ja vastaavasti yhden ja saman osan yhteydessä tulee käyttää yhtä ja samaa viittausmerkkiä.

Muutetun suojavaatimuksen 1 esittämä keksintö on uusi viitejulkaisuissa J2 esitettyyn nähden ja eroaa siitä selvästi.

Muutetut suojavaatimukset eivät kuitenkaan ole hyväksyttävissä. Ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemistä julkiseksi tulleesta viitejulkaisusta J4 ei sellaisenaan käy yksiselitteisesti ilmi suojavaatimuksen 1 mukainen konstruktio, mutta vastaajan toimittaman valokuvamateriaalin perusteella viitejulkaisussa J4 esitetty, valittajan valmistama laite malliltaan P200 sisältää suojavaatimuksen 1 mukaisen mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktion. Muutetussa suojavaatimuksessa 1 esitetty mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktio ei ole uusi, koska julkaisu J4 osoittaa, että konstruktio on ollut julkisesti saatavilla ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää. Näin ollen suojavaatimuksen 1 kohde ei myöskään eroa selvästi ennestään tunnetusta tekniikasta.

Katselmus ja suullinen käsittely

Asiassa on markkinaoikeudessa järjestetty 20.10.2020 katselmus ja 28.10.2020 suullinen käsittely, joista on laadittu erilliset pöytäkirjat.

Asiakirjatodisteet

Paradise Honey Oy

1. Hyödyllisyysmallijulkaisu numero FI 10601
2. JV:n lausunto 15.9.2020 vuoden 2013 laitteen myynnistä
3. Tilausvahvistus P200-E laitteen tilauksesta, 27.3.2014 Keravan Teräsmiehet Oy
4. JV:n lausunto 15.9.2020 modulaarisen laitteen suunnittelusta ja osien vaihdon helppoudesta
5. Valokuva P200 vm. 2013-versiosta, kuva ulkopuolelta sivusta
6. Valokuva P200 vm. 2013-versiosta, kuva laitteen suodattimen sisäpuolelta
7. Valokuva P1000 vm. 2013-versiosta, kuva ulkopuolelta sivusta
8. Valokuva P1000 vm. 2013-versiosta, kuva laitteen suodattimen sisäpuolelta
9. Valokuva laitteissa vuonna 2013 käytössä olleesta saumattomasta suodattimesta, kuva suodattimen sisäpuolelta
10. Valokuvia Mesimestari Oy:n varastosta
11. JV:n lausunto (1) 15.9.2020
12. JVn lausunto (2) 15.9.2020
13. Muutettu suojavaatimus 1 30.10.2020
14. Valokuva P200-laitteen alkuperäisestä yksiosaisesta suodattimesta, kuten vuonna 2013
15. Valokuva, katselmuksessa esitelty P200-laite
16. Valokuva, katselmuksessa esitelty P200-laite
17. Valokuva, moottori valmistajan asennuksen jäljiltä
18. Valokuva, moottori valmistajan asennuksen jäljiltä
19. Valokuva, katselmuksessa esitelty P200-laite
20. Valokuva, katselmuksessa esitelty P200-laite
21. Valokuva, katselmuksessa esitelty P200-laite
22. Valokuva, katselmuksessa esitelty P200-laite
23. Valokuva P200-laitteen alkuperäisestä suodattimesta
24. Valokuva P200-laitteen alkuperäisestä suodattimesta
25. Mesimestari Oy:n myynti-ilmoitus 11.7.2017
26. Valokuva, suojattu täyttösuppilo
27. AS:n lausunto 11.11.2020
28. X:n lausunto 11.11.2020
29. Y:n lausunto 11.11.2020
30. JV:n lausunto 11.11.2020
31. KR:n lausunto 11.11.2020
32. LV:n lausunto 11.11.2020
33. SK:n lausunto 11.11.2020
34. JK:n lausunto 11.11.2020
35. MK:n lausunto 11.11.2020

Mesimestari Oy

1. Patenttijulkaisu US 1 527 911 (viitejulkaisu J1)
2. Patenttijulkaisu US 3 982 483 (viitejulkaisu J2)
3. Paradise Honey Catalog 2013 (viitejulkaisu J4)
4. Paradise Honey Catalog 2013 kannen valokuvan suurennos varustettuna viitemerkinnöillä (viitejulkaisu J4a)
5. Valokuva Paradise Honey Oy:n messuosastolta Apimondia-messuilla Kiovassa syksyllä 2013
6. Valokuva Paradise Honey Oy:n messuosastolta Apimondia-messuilla Kiovassa syksyllä 2013
7. Valokuva Apimondia 2013 pic1.jpg, asiakirjatodiste 5 jpg-muodossa
8. Valokuva Apimondia 2013 pic2.jpg, asiakirjatodiste 6 jpg-muodossa
9. Myyntisopimus 12.2.2020
10. Valokuvat erotusruuvista
11. JN:n lausunto 22.4.2020
12. Paradise Honey Ltd:n lasku 8.4.2013
13. Yrityksen AgroBi Konsult AB perustiedot
14. KN:n lausunto 20.5.2020
15. MM:n lausunto 20.5.2020
16. MP:n lausunto 20.5.2020
17. KR:n lausunto 20.5.2020
18. Ostajan lausunto mehiläisvahan erotusruuvista 22.10.2020

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensin kysymys siitä, onko Paradise Honey Oy:n markkinaoikeudessa esittämä muutettu itsenäinen suojavaatimus 1 hyväksyttävissä vastaajan esitettyä, että se ei ole täsmällinen. Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko Paradise Honey Oy julkaissut esittämiensä muutettujen suojavaatimusten mukaisen keksinnön ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää.

Tämän jälkeen saattaa olla kysymys siitä, onko suojavaatimuksen mukainen keksintö uusi ja eroaako se selvästi siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi selvästi erota siitä.

Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Hyödyllisyysmallilain säätämiseen johtaneiden lainvalmistelutöiden (HE 232/1990 vp s. 2) mukaan hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on alhaisempi kuin patentilta vaadittava keksinnöllisyys. Selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta eikä ratkaisu saa olla itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.

Hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Lisäksi kyseisen momentin mukaan selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Korkein hallinto-oikeus on 30.6.2004 antamassaan hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevassa päätöksessä taltionumero 1620 todennut, että sitä, milloin keksintö on hyväksi käyttämällä tai muulla tavalla tullut julkiseksi, ei ole hyödyllisyysmallilaissa tai hallituksen esityksessä HE 232/1990 vp sanotuksi laiksi tarkemmin määritelty. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin todennut, että sama tunnusmerkistö on määritelty hallituksen esityksessä patenttilaiksi (HE 101/1966 vp).

Edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin hyödyllisyysmallilain 2 §:ssä tarkoitettua keksinnön julkiseksi tulemista tulee siten arvioida samalla tavoin kuin arvioidaan patenttilain 2 §:ssä tarkoitettua keksinnön julkiseksi tulemista.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Sanotun pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Keksinnön julkiseksi tulemisesta säädetään yhteneväisesti patenttilain 2 §:ssä ja eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) 54 artiklassa, jonka 1 kohdan mukaan keksinnön katsotaan olevan uusi, jos se ei kuulu tekniikan tasoon. Mainitun artiklan 2 kohdan mukaan tekniikan tasoon kuuluvaksi katsotaan kaikki se, mikä on tullut julkiseksi ennen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivää, joko kirjoituksen tai suullisen esityksen välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksintö tulee julkiseksi, jos keksinnöstä saa tiedon yksikin henkilö, jolla on mahdollisuus ymmärtää saamansa tieto, eikä kyseinen henkilö ole sidottu salassapitovelvollisuuteen (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 1081/01, kohta 5; T 229/06, kohta 2.5; T 1510/06, kohta 4.2; T 1309/07, kohta 3.2.3; T 2/09, kohta 4.8.4; T 834/09, kohta 5.2; T 1168/09, kohta 4.2.1 ja T 239/16, kohta 4).

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jo yksi ainoa todistettu myynti riittää keksinnön julkiseksituloon, mikäli ostaja ei ole sidottu salassapitovelvollisuuteen (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 482/89, OJ 1992, 646, kohta 3 ja T 327/91, kohta 2.2.3; T 462/91, kohta 2; T 301/94, kohta 3.1 ja T 783/12, kohta 6b).

Hyödyllisyysmallilain 19 §:n 1 momentin mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta muun ohella, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä mainitun lain 1 §:n 2–4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

Hyödyllisyysmallilain 21 §:n 1 momentin mukaan rekisteriviranomaisen on julistettava hyödyllisyysmallin rekisteröinti mitättömäksi, jos siihen on mainitun lain 19 §:n 1 momentissa säädetty peruste. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on toimittanut uuden suojavaatimuksen, se on mitätöinnin kohteena.

3 Suojavaatimus

Markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevan hyödyllisyysmallin mukainen keksintö koskee mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktiota.

Valittaja on vaatinut kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin saattamista voimaan markkinaoikeudelle 22.10.2019 esitetyn muutetun itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisessa muodossa.

Kyseinen itsenäinen suojavaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

”Mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktio (1), tunnettu siitä, että konstruktio (1) koostuu kahdesta tai kolmesta toisiinsa peräkkäin tiiviisti kiinnitetystä sylinterimäisestä suodatinosasta (2, 3, 4), joista ensimmäinen suodatinosa (4) on täyttösuppilon (7) kohdalla yläpuolelta avoin, jolloin mainittujen suodatinosien (2, 3, 4) sisältämien suodatinputkien (5) molemmissa päissä on laipat (6), ja laippoihin on sijoitettu kiinnitysreiät pulteille, joiden avulla peräkkäiset suodatinosat (2, 3, 4) ovat kiinnitettävissä toisiinsa suodatinosien (2, 3, 4) suodatinputkien (5) vaihtamista varten yhtenäisen suodatinosan (2, 3, 4) muodostamiseksi mainituista suodatinosista (2, 3, 4), kuitenkin niin, että mehiläisvahan erotusruuvin rungon ja suodattimen kiinnityskohdasta laskettuna ensimmäisen suodatinosan toinen pääty on kiinnitetty mehiläisvahan erotusruuvin runkoon pulttiliitoksilla mainitun ensimmäisen suodatinosan irrottamiseksi ja vaihtamiseksi tarvittaessa.”

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisen mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktion piirteet ovat:

a) konstruktio koostuu kahdesta tai kolmesta toisiinsa
b) peräkkäin tiiviisti kiinnitetystä sylinterimäisestä suodatinosasta,
c) joista ensimmäinen suodatinosa on täyttösuppilon kohdalla yläpuolelta avoin,
d) jolloin mainittujen suodatinosien sisältämien suodatinputkien molemmissa päissä on laipat, ja
e) laippoihin on sijoitettu kiinnitysreiät pulteille,
f) joiden avulla peräkkäiset suodatinosat ovat kiinnitettävissä toisiinsa suodatinosien suodatinputkien vaihtamista varten yhtenäisen suodatinosan muodostamiseksi mainituista suodatinosista,
g) kuitenkin niin, että mehiläisvahan erotusruuvin rungon ja suodattimen kiinnityskohdasta laskettuna ensimmäisen suodatinosan toinen pääty on kiinnitetty mehiläisvahan erotusruuvin runkoon pulttiliitoksilla mainitun ensimmäisen suodatinosan irrottamiseksi ja vaihtamiseksi tarvittaessa.

4 Tunnettu tekniikka ja keksinnön julkiseksi tuleminen

Asiaa Patentti- ja rekisterihallituksessa sekä markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:

J1: US 1527 911,
J2: US 3982 483,
J4: Paradise Honey Catalog 2013 ja
J4a: Julkaisun J4 kannen valokuvan suurennos varustettuna viitemerkinnöillä.

Lisäksi valittaja ja vastaaja ovat vedonneet tunnetun tekniikan ja keksinnön julkiseksi tulemisen osalta kohdassa ”Asiakirjatodisteet” yksilöityihin asiakirjatodisteisiin.

5 Suojavaatimuksen täsmällisyys ja käytetyt merkinnät

Vastaaja on esittänyt, että muutettu suojavaatimus 1 ei ole täysin yksiselitteinen ja että se ei olisi tämän vuoksi hyväksyttävissä. Vastaajan mukaan suojavaatimuksen määrittely ”yhtenäisen suodatinosan muodostamiseksi mainituista suodatinosista” ei ole täsmällinen, koska termillä ”suodatinosa” on kaksi merkitystä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että muutetun suojavaatimuksen 1 kohta ”peräkkäiset suodatinosat (2, 3, 4) ovat kiinnitettävissä toisiinsa suodatinosien (2, 3, 4) suodatinputkien (5) vaihtamista varten yhtenäisen suodatinosan (2, 3, 4) muodostamiseksi mainituista suodatinosista (2, 3, 4)” on epäselvä, koska määritelmällä ”suodatinosa” näyttää olevan kaksi merkitystä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan suojavaatimuksessa on epäselvää, tarkoittaako ”yhtenäisen suodatinosan muodostamiseksi” samaa kuin ”yhtenäisen suodattimen konstruktion muodostamiseksi”. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että suojavaatimus ei ole yksiselitteinen sillä perusteella, että yhden viittausmerkin yhteydessä tulee käyttää vain yhtä termiä ja vastaavasti yhden ja saman osan yhteydessä tulee käyttää yhtä ja samaa viittausmerkkiä.

Valittaja on esittänyt, että muutettu suojavaatimus 1 on yksiselitteinen. Erotusruuvin suodattimen konstruktio koostuu kahdesta tai kolmesta suodatinosasta. Erotusruuvin suodattimen konstruktiossa on suodatinosia yhtenäisen suodatinosan muodostamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallilain 19 §:n mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta muun ohella, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentissa on hakemuksen hyväksymisen yhdeksi edellytykseksi lisäksi asetettu se, että hyödyllisyysmallissa tulee olla täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Suojavaatimuksen puuttuva täsmällisyys ei kuitenkaan ole hyödyllisyysmallilain 19 §:n mukaan peruste julistaa hyödyllisyysmallia mitättömäksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallilaki vastaa tältä osin patenttilakia, sillä patenttilain 8 §:n 2 momentissa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty patenttilaissa sen paremmin niihin perusteisiin, joiden puuttumisen perusteella myönnettyä patenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus tuomioistuimeen myönnetyn patentin kumoamiseksi.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainitussa suhteessa patenttilain säännökset vastaavat Euroopan patenttisopimuksen määräyksiä. Myöskään Euroopan patenttisopimuksen 84 artiklassa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty Euroopan patenttisopimuksessa sen paremmin niihin perusteisiin, joiden puuttumisen perusteella myönnettyä eurooppapatenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus Euroopan patenttiviraston valituslautakuntiin myönnetyn eurooppapatentin kumoamiseksi.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on päätöksessään G 3/14 katsonut eurooppapatentteihin liittyen, että muutettujen patenttivaatimusten osalta kysymys patenttivaatimusten täsmällisyydestä on mahdollista ottaa väitemenettelyssä tarkasteltavaksi, mutta vain tietyissä tilanteissa ja tietyin edellytyksin. Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on kyseisessä päätöksessään katsonut, että eurooppapatentin myöntämisen jälkeisissä väite- tai valitusmenettelyssä muutettujen patenttivaatimusten täsmällisyyttä ei tule arvioida, mikäli patenttivaatimuksia koskeva muutos sisältää ainoastaan sellaisia piirteitä, jotka kokonaisuutena ovat sisältyneet aikaisemmin myönnettyihin patenttivaatimuksiin. Muutettujen patenttivaatimusten täsmällisyyttä arvioidaan ainoastaan, mikäli selityksestä otetaan piirteitä muutettuihin patenttivaatimuksiin tai mikäli aikaisemmin myönnetyn epäitsenäisen patenttivaatimuksen piirteitä ei oteta kokonaisuudessaan muutettuun itsenäiseen patenttivaatimukseen ja mikäli viimeksi mainittuun patenttivaatimukseen tehty muutos siten saa siinä aikaan epätäsmällisyyden.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain säännökset edellä mainitulta osin vastaavat asiallisesti täysin Euroopan patenttisopimuksen vastaavia määräyksiä ja että hyödyllisyysmallilain säännökset vastaavat patenttilain säännöksiä. Hyödyllisyysmallilakia tulee tältä osin soveltaa vastaavalla tavalla kuin patenttilakia.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitulle Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisulle G 3/14 on annettavissa merkitystä arvioitaessa sitä, missä määrin kysymykseen muutettujen suojavaatimusten epätäsmällisyydestä on kiinnitettävissä huomiota muutettujen suojavaatimusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallituksen tulee hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentin mukaisesti arvioida suojavaatimusten täsmällisyys rekisteröidessään hyödyllisyysmalli. Patentti- ja rekisterihallitus on 28.8.2014 antamallaan päätöksellä hyväksynyt hyödyllisyysmallin suojavaatimukset seuraavassa muodossa:

1. Mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktio (1), tunnettu siitä, että konstruktio (1) koostuu kahdesta tai kolmesta toisiinsa peräkkäin tiiviisti kiinnitetystä sylinterimäisestä suodatinosasta (2, 3, 4), joista ensimmäinen suodatinosa (4) on täyttösuppilon (7) kohdalla yläpuolelta avoin.

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktio (1), tunnettu siitä, että suodatinosien (2, 3, 4) sisältämien suodatinputkien (5) molemmissa päissä on laipat (6).

3. Suojavaatimuksen 2 mukainen mehiläisvahan erotusruuvin suodattimen konstruktio (1), tunnettu siitä, että suodatinosien (2, 3, 4) molemmissa päissä sijaitseviin laippoihin (6) on sijoitettu kiinnitysreiät pulteille, joiden avulla suodatinosat (2, 3, 4) kiinnitetään toisiinsa yhtenäisen suodattimen muodostamiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeuden arvioitavana oleva muutettu itsenäinen suojavaatimus 1 on muodostettu siten, että edellä kuvattuun alun perin myönnettyyn suojavaatimukseen 1 on lisätty kyseisen suojavaatimusasetelman epäitsenäisen suojavaatimuksen 2 piirteet ”suodatinosien (2, 3, 4) sisältämien suodatinputkien (5) molemmissa päissä on laipat (6)”. Lisäksi kyseisen suojavaatimusasetelman epäitsenäisen suojavaatimuksen 3 piirteet ”suodatinosien (2, 3, 4) molemmissa päissä sijaitseviin laippoihin (6) on sijoitettu kiinnitysreiät pulteille, joiden avulla suodatinosat (2, 3, 4) kiinnitetään toisiinsa yhtenäisen suodattimen muodostamiseksi” on lisätty itsenäiseen suojavaatimukseen siten, että piirre ”yhtenäisen suodattimen muodostamiseksi” on korvattu piirteellä ”yhtenäisen suodatinosan (2, 3, 4) muodostamiseksi”. Hyödyllisyysmallin selityksestä on vielä otettu piirteet ”mehiläisvahan erotusruuvin rungon ja suodattimen kiinnityskohdasta laskettuna ensimmäisen suodatinosan toinen pääty on kiinnitetty mehiläisvahan erotusruuvin runkoon pulttiliitoksilla mainitun ensimmäisen suodatinosan irrottamiseksi ja vaihtamiseksi tarvittaessa”.

Edellä kuvatun ja asiassa sovellettavan Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön perusteella asiassa on siten arvioitava, voidaanko täsmällisyyttä tutkia markkinaoikeudessa ja, mikäli voidaan, onko muutettu suojavaatimus tältä osin täsmällinen.

Suojavaatimusten täsmällisyyttä koskevan vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kolmansille osapuolille ei jää mitään epäselvyyttä sen suhteen, mikä on tietyn suojavaatimuksen tuottaman suojan kohteena. Tästä oikeusvarmuuden vaatimuksesta seuraa, että suojavaatimusta ei voida pitää täsmällisenä, jollei suojavaatimus yksiselitteisesti mahdollista edellä mainitun rajanvedon tekemistä.

Markkinaoikeus toteaa sekä vastaajan että Patentti- ja rekisterihallituksen kiinnittäneen huomiota muutetussa itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 kohtaan, joka kuuluu ”peräkkäiset suodatinosat (2, 3, 4) ovat kiinnitettävissä toisiinsa suodatinosien (2, 3, 4) suodatinputkien (5) vaihtamista varten yhtenäisen suodatinosan (2, 3, 4) muodostamiseksi mainituista suodatinosista (2, 3, 4)”.

Markkinaoikeus toteaa, että muutetussa itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 on käytetty ilmaisua ”yhtenäisen suodatinosan (2, 3, 4) muodostamiseksi” ja Patentti- ja rekisterihallituksen 28.8.2014 hyväksymässä epäitsenäisessä suojavaatimuksessa 3 muotoa ”yhtenäisen suodattimen muodostamiseksi”. Markkinaoikeus toteaa, että kyseiseltä osin epäitsenäisessä suojavaatimuksessa 3 ollutta piirrettä ei ole sellaisenaan siirretty itsenäiseen suojavaatimukseen 1 ja näin ollen edellä esitetyn perusteella muutetun itsenäisen suojavaatimuksen 1 täsmällisyys on tältä osin tutkittava.

Markkinaoikeus toteaa, että muutetussa suojavaatimuksessa 1 on käytetty ilmaisuja ”peräkkäiset suodatinosat (2, 3, 4)” ja ”yhtenäisen suodatinosan (2, 3, 4)”. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka termiä ”suodatinosa” on käytetty osana sekä ilmaisuja ”peräkkäiset suodatinosat” että ”yhtenäinen suodatinosa”, alan ammattimiehelle ei jää epäselvyyttä suojavaatimuksen suojan kohteesta, sillä muutettu itsenäinen suojavaatimus 1 määrittelee yksikäsitteisesti sen, että yhtenäinen suodatinosa muodostuu peräkkäin asetetuista kahdesta tai kolmesta suodatinosasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 on ilmaistu hyödyllisyyslain 6 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla täsmällisesti, mitä hyödyllisyysmallilla halutaan suojata.

Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallia myönnettäessä 28.8.2014 voimassa olleiden hyödyllisyysmallimääräysten kohdan 18 mukaan kuvista tulee ilmetä selityksen ymmärtämiseksi välttämättömät yksityiskohdat ja niiden tulee olla selityksessä ja kuvissa merkityt samoilla numeroilla tai kirjaimilla. Vielä markkinaoikeus toteaa, että 12.2.2019 lukien voimassa olevien hyödyllisyysmallimääräysten kohdan 18 mukaan suojavaatimuksen sekä johdanto- että tunnusmerkkiosassa tulee olla kuvissa esitettyjä osia vastaavat, mieluiten sulkeissa olevat viittausmerkit.

Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallijulkaisun kuvassa (FIG 1) on esitetty yksittäisiä suodatinosia, jotka on merkitty numeroin 2, 3 ja 4. Kuvan perusteella on selvää, että yksittäiset suodatinosat 2, 3 ja 4 ovat peräkkäin ja että ne yhdessä muodostavat yhtenäisen suodatinosan, jota voidaan kuvata merkinnällä (2, 3, 4). Kyseiselle yhtenäiselle suodatinosalle (2, 3, 4) tai, kuten 28.8.2014 hyväksytyissä suojavaatimuksissa on esitetty, suodattimelle ei ollut esitetty hyväksytyissä suojavaatimuksissa mitään erillistä viittausnumeroa. Kyseiselle kolmen suodatinosan kokonaisuudelle ei ole myöskään annettu hyödyllisyysmallin kuvassa muuta numeroa. Markkinaoikeus toteaa, että kyseiset numeromerkinnät vastaavat myös hyödyllisyysmallin selitysosassa käytettyä numerointia. Esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että muutetun suojavaatimuksen hyväksymiselle ei ole estettä siinä käytettyjen viittausnumerointien perusteella.

6 Keksinnön julkiseksi tulemisesta

6.1 Kysymyksenasettelu

Mesimestari Oy on esittänyt, että kyseessä olevan suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei olisi uusi siihen nähden, mikä on tullut julkiseksi ensinnäkin viitejulkaisusta J4 vuonna 2013, toiseksi Apimondia-messuilla Kiovassa 29.9.–4.10.2013 esillä olleesta mehiläisvahan erotusruuvista sekä kolmanneksi vuonna 2013 myydystä mehiläisvahan erotusruuvista.

Valittaja Paradise Honey Oy on kiistänyt Mesimestari Oy:n väitteet. Sen mukaan viitejulkaisusta J4 ei ole tullut esille muutetun suojavaatimuksen 1 mukainen suodattimen rakenne. Lisäksi sen mukaan tällainen rakenne ei myöskään ole selvinnyt Apimondia-messuilla Kiovassa, sillä messuilla esillä olleessa laitteessa ei ole ollut muutetun suojavaatimuksen 1 mukaista rakennetta. Vielä valittajan mukaan sen vuonna 2013 myymässä laitteessa ei siinäkään ole ollut muutetun suojavaatimuksen 1 mukaista rakennetta.

Kuten edellä on selostettu, keksintöä ei ole pidettävä hyödyllisyysmallilain 2 §:n tarkoittamin tavoin uutena, jos se on tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallin hakemista joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Nyt kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia on haettu 24.1.2014, joten jos keksintö on tullut julkiseksi ennen kyseistä päivämäärää, suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi.

Edellä oikeusohjeissa esitetyn mukaisesti keksintö tulee julkiseksi, jos keksinnöstä saa tiedon yksikin henkilö, jolla on mahdollisuus ymmärtää saamansa tieto eikä kyseinen henkilö ole sidottu salassapitovelvollisuuteen. Lisäksi oikeusohjeiden mukaan yksi ainoa myynti riittää keksinnön julkiseksituloon, mikäli ostaja ei ole sidottu salassapitovelvollisuuteen.

6.2 Kaupallinen esite

Vastaajan mukaan valittajan kaupallisen esitteen (viitejulkaisu J4) kuvissa (s.1–2) on esitetty mehiläisvahan erotusruuveja, joissa on suodatinosa, jossa on molemmista päistään laipoilla varustettuja suodatinputkia ja laipoissa pultteja. Suojavaatimuksen 1 mukaiset suodatinputket, niiden laipat ja pulttiliitokset näkyvät vastaajan mukaan kyseisessä esitteessä esimerkiksi mehiläisvahan erotusruuvien P150, P200, ja P1000 yhteydessä.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu, että viitejulkaisusta J4 ei sellaisenaan käy yksiselitteisesti ilmi suojavaatimuksen 1 mukainen konstruktio.

Markkinaoikeus toteaa, että kaupallinen esite J4 sisältää valokuvia mehiläisvahan erotusruuveista, joista on esitetty lyhyesti sisältö ja tuote-eritelmä.

Markkinaoikeus toteaa, että esimerkiksi P200-mallisen hunajan erotusruuvin kohdalta on nähtävissä mehiläisvahan erotusruuvi, jossa on runko-osa, täyttösuppilo, aukotettu suodatinputki, jonka päällä on suojakuori, ja suodatinputken toisessa päässä poistoränni erotetulle vahalle. Täyttösuppilon ja suodatinputken alapuolella on allas, ja altaan päällä ritilä.

Rungon puoleisessa päässä on nähtävissä laippa ja pultit, joilla täyttösuppilon alapuoliset pellit on kiinnitetty runkoon. Toisesta reunastaan täyttösuppilon alapuoliset pellit kiinnittyvät toiseen laippaan.

Täyttösuppilon alapuolella on ollut nähtävissä pellit, joissa on valmistajan logon muotoiset reiät. Rei’istä on ollut nähtävissä samanlaista aukotettua pintaa kuin suodatinputkessa. Mallin P1000 valokuvassa pellit on sijoitettu ylemmäksi, jolloin täyttösuppilon alapuolella on selvästi nähtävissä suodatinputken alaosa.

Suodatinputken molemmissa päissä on nähtävissä laipat. Täyttösuppilon puoleinen laippa on kiinnitetty pulteilla täyttösuppilon alapuolisten peltien kiinnityslaippaan. Laipat ovat tiukasti kiinni toisissaan.

Markkinaoikeus toteaa, että kaupallisen esitteen valokuvista ei ole nähtävissä täyttösuppilon alapuolella olevan suodattimen rakennetta yläpuolelta eikä täyttösuppilon alapuolisten peltien kiinnityslaipan ja suodatinputken laipan muodostaman liitoksen väliin.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka mallin P200 valokuvasta on nähtävissä sinänsä täyttösuppilon alapuolisten peltien kiinnityslaipan ja aukotetun suodatinputken laipan muodostama laippaliitos, valokuvan perusteella ei voida varmuudella sanoa, onko tässä laippaliitoksessa kyseessä pelkästään suojakuoren laippaliitos vaiko suojakuoren sisällä olevien kahden suodatinputken välinen liitos. Näin ollen viitejulkaisusta J4 ei ole pääteltävissä, että kyseisessä laitteessa olisi itsenäisen suojavaatimuksen 1 edellä esitettyjen piirteiden a ja b edellyttämät kaksi tai kolme toisiinsa peräkkäin tiiviisti kiinnitettyä sylinterimäistä suodatinosaa.

Markkinaoikeus katsoo, että suojavaatimuksen 1 mukainen ratkaisu on uusi viitejulkaisuun J4 nähden.

6.3 Apimondia-messut

Vastaaja on edellä kuvatusti esittänyt, että kysymyksessä olevan suojavaatimusten 1 mukainen keksintö ei olisi uusi siihen nähden, mikä on tullut julkiseksi Apimondia-messuilla Kiovassa vuonna 2013 esillä olleesta valittajan valmistamasta mehiläisvahan erotusruvista.

Vastaaja on viitannut kysymyksessä olevan keksinnön julkiseksi tulemisen osalta asiakirjatodisteisiinsa 5 ja 6, minkä lisäksi markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä on kuultu Mesimestari Oy:n toimitusjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa, jotka ovat kertoneet käyneensä valittajan messuosastolla kyseisillä Apimondia-messuilla.

Edellä mainitut vastaajan asiakirjatodisteet 5 ja 6 ovat valokuvia ja esittävät mehiläisvahan erotusruuvia kokoonpantuna. Vastaaja on esittänyt, että valokuvat ovat ottaneet vastaajan toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja vieraillessaan valittajan messuosastolla kyseiseillä Apimondia-messuilla. Valittaja on esittänyt, että sen kyseisellä messuosastolla on ollut ehdoton valokuvauskielto ja että kyseiset valokuvat on siten otettu kiellon vastaisesti eikä niitä ole oikeutta käyttää todisteina tässä oikeudenkäynnissä. Markkinaoikeus tältä osin toteaa, että tässä oikeudenkäynnissä tulee lähtökohtaisesti noudatettavaksi vapaa todisteiden harkinta eikä kysymys ole tilanteesta, jonka osalta olisi säädetty todisteiden hyödyntämiskiellosta. Näin ollen ei ole estettä ottaa valokuvia todisteeksi ja antaa niille näyttöarvoa asiassa.

Vastaaja on esittänyt, että messuilla mehiläisvahan erotusruuvin suodatinosan kaksiosaisuus on ollut messuvieraiden nähtävillä ilman esimerkiksi tarvetta purkaa laitetta millään tavalla, koska suodatinosan kaksiosaisuus on nähtävissä ulkopuolelta erotusruuvin suojakuoressa selkeästi havaittavasta laippaliitoksesta.

Valittaja on esittänyt, että valokuvista ei käy ilmi, mistä ja milloin ne on otettu, eli niiden perusteella ei voi päätellä mitään Apimondia-messuilla olleista laitteista. Valittajan mukaan valokuvista ei käy ilmi suodatinosan rakenne, koska sen peittää suojakuori. Valokuvista on nähtävissä vain suojakuoren kaksiosaisuus. Vielä valittaja on esittänyt, että Apimondia-messuilla esillä olleissa mehiläisvahan erotusruuveissa on ollut suojakuoren alla yksiosainen suodatin.

Markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä on kuultu valittajan toimitusjohtajaa, joka on kertonut, että valittaja on Apimondia-messuilla peittänyt mehiläisvahan erotusruuvin täyttösuppilon aukon päältäpäin pahvilla, jotta erotusruuvin syöttöön ei voida katsoa, ja että erotusruuvi on ollut esillä ainoastaan kokoonpantuna.

Markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä on kuultu vastaajan toimitusjohtajaa sekä hallituksen puheenjohtajaa, jotka ovat kertoneet, että vastaajan asiakirjatodisteina 5 ja 6 olevat valokuvat on otettu Apimondia-messuilla Kiovassa syksyllä 2013. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole syytä epäillä heidän kertomuksensa oikeellisuutta ja asiassa on otettava lähtökohdaksi, että vastaajan asiakirjatodisteina 5 ja 6 esittämät valokuvat on otettu valittajan laitteesta ennen tässä asiassa kyseessä olevan hyödyllisyysmallin tekemispäivää Apimondia-messuilla Kiovassa.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseiset messut ovat olleet avoinna yleisölle ja yleisö on voinut tutustua esillä olleeseen mehiläisvahan erotusruuviin ilman salassapitovelvollisuutta.

Markkinaoikeus toteaa myös, että mehiläisvahan erotusruuvi on ollut yleisön vapaasti katsottavissa ja että ruuvin ulkopuolinen rakenne on ollut yleisön selvästi nähtävillä.

Yleisölle on ollut nähtävissä mehiläisvahan erotusruuvi, jossa on ollut runko-osa, täyttösuppilo, suodatinputki, jonka päällä on ollut suojakuori, ja suodatinputken toisessa päässä poistoränni erotetulle vahalle. Täyttösuppilon ja suodatinputken alapuolella on ollut allas ja altaan päällä ritilä.

Täyttösuppilon alapuolella on ollut nähtävissä pellit, joissa on valmistajan logon muotoiset reiät. Rei’istä on ollut nähtävissä vastaavaa pintaa kuin suodatinputkessa.

Rungon puoleisessa päässä on ollut nähtävissä laippa ja pultit, joilla täyttösuppilon alapuoliset pellit ovat olleet kiinnitettyinä runkoon. Toisesta reunastaan täyttösuppilon alapuoliset pellit ovat kiinnittyneet toiseen laippaan.

Suodatinputken molemmissa päissä on ollut nähtävissä laipat. Täyttösuppilon puoleinen laippa on ollut kiinni täyttösuppilon alapuolisten peltien kiinnityslaipassa pulteilla. Laipat ovat olleet tiukasti kiinni toisissaan.

Asiassa ei ole osoitettu, että yleisö olisi voinut nähdä täyttösuppilon kautta täyttösuppilon alapuolella olevaa suodattimen rakennetta eikä täyttösuppilon alapuolisten peltien kiinnityslaipan ja suodatinputken laipan muodostaman laippaliitoksen väliin.

Viimeksi mainittuihin seikkoihin nähden markkinaoikeus katsoo, ettei messuvieraan ole ollut mahdollista saada erotusruuvista sellaista kokonaiskuvaa, jonka perusteella tämän olisi ollut mahdollista saada tieto kyseessä olevasta keksinnöstä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella kyseessä olevan keksinnön olisi katsottava tulleen julkiseksi Apimondia-messuilla ennen keksintöä koskevan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää.

Markkinaoikeus katsoo, että suojavaatimuksen 1 mukainen ratkaisu on uusi Apimondia-messuilla esitettyyn nähden.

6.4 Laitemyynti

6.4.1 Osapuolten näkemykset ja arvioinnin lähtökohdat

Vastaaja on esittänyt, että itsenäisen suojavaatimusten 1 mukainen keksintö ei ole uusi myöskään siihen nähden, mikä on tullut julkiseksi siinä yhteydessä, kun valittaja on myynyt katselmuksen kohteena olleen mehiläisvahan erotusruuvin vuonna 2013 ruotsalaiselle asiakkaalle ilman salassapitovelvollisuutta. Vastaajan mukaan myydyssä erotusruuvissa on ollut kaksiosainen suodatin ja myyty erotusruuvi on muutoinkin täyttänyt itsenäisen suojavaatimuksen 1 kaikki piirteet.

Valittajan mukaan vuonna 2013 ruotsalaiselle asiakkaalle myydyssä erotusruuvissa ei ole ollut kaksiosaista suodatinta. Valittajan mukaan katselmusesine ei ole vuonna 2013 myyty erotusruuvi, vaan katselmusesineeseen on vaihdettu tiettyjä osia. Valittaja on lisäksi esittänyt, että katselmusesineenä olleessa erotusruuvissa ei ole suojavaatimuksen mukaista sylinterimäistä suodatinosaa, sillä sen ensimmäinen suodatinosa on ollut muodoltaan kouru eikä sylinterimäinen ja tämän perusteella hyödyllisyysmallin mukainen keksintö ole tullut julkiseksi, vaikka katselmusesineen mukainen rakenne olisi tullut julkiseksi vuonna 2013.

Markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti todistustaakka siitä, että valittaja on julkistanut hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön sisältävän laitteen ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää myymällä sen ilman salassapitovelvoitteita, on tästä väitteen tehneellä vastaajalla. Markkinaoikeus toteaa, että väitteessä on kysymys valittajan vuonna 2013 myymän laitteen kokoonpanosta. Kysymys on seikasta, josta vastaajalla on mahdollisuus esittää vain rajoitetusti näyttöä, ja vastaavasti valittajalla on mahdollisuus esittää vastanäyttöä sen omasta toiminnasta vuodelta 2013, joka on huomioitava arvioitaessa todistustaakan täyttymistä.

Asiassa on ensin arvioitava, onko katselmuksen kohteena olevasta laitteesta tehtävissä johtopäätöksiä siitä, onko hyödyllisyysmallin mukainen keksintö tullut julkiseksi vuonna 2013, ja jos on, vastaako katselmuksen kohteena ollut laite hyödyllisyysmallin itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 esitettyä keksintöä.

6.4.2 Voiko katselmuslaitteesta tehdä päätelmiä julkiseksi tulosta vuonna 2013

Vastaaja on esittänyt, että sen katselmusesineeksi toimittama laite on valittajan vuonna 2013 ruotsalaiselle asiakkaalleen myymä laite ja että se osoittaa hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön tulleen julkiseksi vuonna 2013. Vastaajan mukaan laitteeseen on vaihdettu taajuusmuuttaja, jolla ei ole vaikutusta uutuusarviointiin, mutta muilta osin kyse on valittajan myymästä laitteesta.

Valittaja on esittänyt, että katselmuksen kohteena oleva laite ei ole valittajan sellaisenaan myymä laite, vaan valittajan myymään laitteeseen on vaihdettu osia vuoden 2013 jälkeen.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on riidatonta, että valittaja on myynyt ruotsalaiselle asiakkaalle vuonna 2013 P200-mallisen hunajan erotusruuvin. Asiassa on riidatonta, että katselmusesine on valittajan valmistama P200-mallinen hunajan erotusruuvi ja että sen rungossa on merkintä, jonka mukaan runko on vuodelta 2013. Lisäksi on riidatonta, että katselmusesineeseen on ollut kiinnitettynä tyyppikyltti, jonka mukaan laite on vuodelta 2013. Valittajan mukaan tyyppikylttejä on kuitenkin mahdollista vaihtaa eikä ole riidatonta, että valittajan vuonna 2013 myymässä laitteessa olisi ollut juuri kyseinen tyyppikyltti. Vielä riidatonta on, että kaikki kyseisen laitteen osat ovat valittajan valmistamia, mutta riidatonta ei ole laitteen sisältämän kaksiosaisen suodatinosan valmistusajankohta. Asiassa on myös riidatonta, että vuonna 2013 ruotsalaiselle asiakkaalle on myyty laite ilman salassapitovelvoitteita.

Markkinaoikeus toteaa, että katselmusesineen sähkömoottorissa on valittajan esittämin tavoin kulumajälkiä, jotka voivat viitata siihen, että se olisi jossain vaiheessa voitu irrottaa ja uudelleen kiinnittää, mutta asiassa esitetyn todistelun perusteella on mahdotonta arvioida, milloin tai missä tarkoituksessa tämä olisi voitu tehdä. Sen sijaan on riidatonta, että katselmusesineen taajuusmuuttaja on jossain vaiheessa vaihdettu uuteen. Kyseiset osat eivät kuitenkaan liity hyödyllisyysmallin mukaiseen keksintöön, joten näillä seikoilla ei ole merkitystä keksinnön julkistamista koskevassa arvioinnissa.

Asiassa on kuultu suullisessa käsittelyssä vastaajan toimitusjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa, jotka ovat kertoneet, ettei vastaaja ole vaihtanut katselmusesineeseen mitään osia ja että kyseessä ollut ruotsalainen asiakas on ilmoittanut, että laitteeseen ei ole sen toimesta vaihdettu muita osia kuin taajuusmuuttaja. Vastaaja on myös toimittanut asiakirjatodisteena 18 kyseisen ruotsalaisen asiakkaan kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan laitteeseen ei ole vaihdettu muita osia kuin taajuusmuuttaja.

Asiassa on kuultu suullisessa käsittelyssä myös valittajan toimitusjohtajaa, joka on esittänyt, että katselmusesineessä olevan suodatinosan tunnistaa varaosaksi sen valmistusmenetelmän perusteella.

Vastaajan puolelta on sittemmin esitetty, että valittajan tältä osin esittämä ei pidä paikkaansa vaan että sen varaosavalmistusmenetelmäksi esittämällä tavalla on myyty uusia erotusruuveja.

Kuten edellä on todettu, vastaajalla on todistustaakka siitä, että valittaja on myynyt ennen hyödyllisyysmallin tekemispäivää laitteen, joka olisi sisältänyt hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön. Valittaja on todistustaakkansa täyttämiseksi hankkinut valittajan väitetysti vuonna 2013 ruotsalaiselle asiakkaalleen myymän laitteen ja esittänyt, että kyseinen laite sisältää hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön.

Laite ja kaikki sen osat ovat riidattomasti valittajan valmistamia. Laite on sen runkoon tehdyn merkinnän mukaan vuodelta 2013. Laite myös vastaa ulkoisesti viitejulkaisun J4 mukaista vuodelta 2013 olevaa valittajan

P200-mallin hunajan erotusruuvia sekä vastaajan asiakirjatodisteiden 5 ja 6 mukaisia valokuvia, jotka on otettu vuonna 2013 Apimondia-messuilla. Laitteessa on ollut tyyppikyltti, jonka mukaan kyse on vuonna 2013 myydystä P200-mallisesta laitteesta. Markkinaoikeus toteaa, että kyseinen kyltti näytti olleen vahingoittumaton ennen kuin vastaajan edustaja irrotti sen katselmustilanteessa.

Vastaaja on asiakirjatodisteensa 9 mukaisesti ostanut laitteen vuonna 2020 ruotsalaiselta toimijalta, joka on asiakirjatodisteen 12 mukaisesti ostanut vastaavan laitteen vuonna 2013 valittajalta.

Markkinaoikeus katsoo, että vastaaja on lähtökohtaisesti näillä perusteilla täyttänyt oman todistustaakkansa siltä osin, että katselmusesine on valittajan vuonna 2013 ruotsalaiselle asiakkaalleen ilman salassapitovelvoitetta myymä laite ja että katselmusesinettä voidaan näin ollen käyttää arvioitaessa sitä, onko hyödyllisyysmallin mukainen keksintö tullut julkiseksi vuonna 2013.

Valittaja on kuitenkin esittänyt vastanäyttöä siitä, että kyseinen laite ei ole sen vuonna 2013 toimittama laite nykyisessä kokoonpanossaan vaan että laitteeseen on vaihdettu suodatinosa. Keksinnön julkiseksi tulemisen kannalta asiassa on olennaista, onko katselmusesineessä oleva kaksiosainen suodatinosa ollut siinä alun perin vai onko laitteessa ollut alun perin yksiosainen suodatinosa, kuten valittaja on esittänyt. Vastanäyttönä on esitetty valittajan toimitusjohtajan suullisessa käsittelyssä kertoma siitä, että keksintö olisi tehty vasta loppuvuodesta 2013, eli sen jälkeen, kun P200-mallinen hunajan erotusruuvi on toimitettu ruotsalaiselle asiakkaalle, ja että katselmusesineessä oleva suodatinosa on valmistettu menetelmällä, jolla valmistetaan varaosia.

Valittaja on lisäksi esittänyt asiakirjatodisteina 14 ja 24 valokuvan, jossa näkyy erotusruuvin suodatin kuvattuna ylhäältäpäin täyttösuppilon suunnasta. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisessä kuvassa näyttäisi olevan suodatinputki, jossa ei ole saumaa täyttösuppilon alapuolella olevan osan ja sitä seuraavan suodatinosan välillä. Valittaja on esittänyt kyseessä olevan alkuperäinen P200-mallin suodatin vuodelta 2013.

Valittaja on vielä esittänyt asiakirjatodisteena 25 valokuvan, jonka se on ilmoittanut olevan P200-mallin erotusruuvi, jossa on alkuperäinen suodatin. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisestä valokuvasta ei ole kuitenkaan tehtävissä mitään päätelmiä siitä, onko siinä liitoskohta täyttösuppilon alla olevan suodatinosan ja sitä seuraavan suodatinosan välillä.

Markkinaoikeus toteaa, että asiakirjatodisteiden 14 ja 24 perusteella valittajalla näyttäisi olleen olemassa yhtenäinen, yksiosainen suodatinputki. Sen sijaan toimitetusta aineistosta ei ole suoraan pääteltävissä, että valittajalla olisi vuonna 2013 ollut P200-mallin erotusruuvi, jossa on ollut yksiosainen suodatinosa, taikka että valittaja olisi toimittanut tällaisen erotusruuvin vuonna 2013 ruotsalaiselle asiakkaalleen.

Markkinaoikeus katsoo esitettyä todistusaineistoa kokonaisuudessa arvioituaan, että asiassa esitetty vastanäyttö ei ole riittävää kumoamaan vastaajan esittämää näyttöä, ja näin ollen markkinaoikeus katsoo, että katselmusesine on vuonna 2013 valittajan myymä hunajan erotusruuvi ja sen rakenne on tullut julkiseksi ennen hyödyllisyysmallin tekemispäivää.

6.4.3 Onko vuonna 2013 myyty laite sisältänyt keksinnön mukaisen ratkaisun

Markkinaoikeus on edellä todennut, että katselmusesineen on katsottava olleen vuonna 2013 myyty laite, joten asiassa tulee vielä arvioida, voidaanko hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön katsoa tulleen julkiseksi katselmusesineen myymisellä. Tämä arviointi tulee tehtäväksi vertailemalla katselmusesinettä ja suojavaatimuksen 1 piirteitä. Mikäli katselmusesine täyttää kaikki suojavaatimuksen 1 piirteet, keksinnön on katsottava tulleen julkiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että katselmusesineessä on kaksiosainen suodattimen rakenne (suojavaatimuksen 1 piirre a). Siinä on tiiviisti peräkkäin kiinnitetyt suodatinosat, joista jälkimmäinen on riidattomasti sylinterimäinen ja ensimmäinen suodatinosa on täyttösuppilon kohdalta yläpuolelta avoin (piirteet b ja c). Tältä osin valittaja on esittänyt, että ensimmäinen suodatinosa ei olisi sylinterimäinen, koska se on kourumainen. Markkinaoikeus toteaa, että suojavaatimusta 1 on luettava siten, että ensimmäisen suodatinosan tulee olla sekä sylinterimäinen että täyttösuppilon kohdalta yläpuolelta avoin. Valittaja on esittänyt, että tähän päästäisiin yläpuolelta harvemman verkon avulla. Markkinaoikeus toteaa, että täyttösuppilon kohdalta on tarkoitus syöttää erotusruuviin hunajakennoja, mikä ei olisi mahdollista, mikäli kyseinen kohta ei olisi avoin. Alan ammattimies tulkitsisi kyseistä piirrettä siten, että sinänsä sylinterimäisestä suodatinosasta on poistettu sen yläpuolinen osa, jolloin se on yläpuolelta avoin. Näin ollen katselmusesine täyttää suojavaatimuksen 1 piirteet b ja c kokonaisuudessaan. Markkinaoikeus vielä toteaa, että asiassa ei ole edes esitetty, etteivätkö suojavaatimuksen 1 piirteet d–g täyty katselmusesineessä.

Näin ollen katselmusesine täyttää hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 kaikki piirteet, ja kyseisessä suojavaatimuksessa 1 esitetty keksintö on tullut julkiseksi, kun katselmusesine on vuonna 2013 myyty ruotsalaiselle asiakkaalle ilman salassapitovelvollisuutta.

6.5. Kokonaisarviointi julkiseksi tulemisesta

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että kyseessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on tullut hyödyllisyysmallilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla julkiseksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää. Tämän johdosta asiassa ei ole tarpeen lausua muista esitetyistä uutuuden tai keksinnöllisyyden esteistä.

7 Johtopäätös

Markkinaoikeuden tarkasteltavana olevan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole suojattavissa hyödyllisyysmallilla.

Valitus on siten kokonaan hylättävä.

8 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Paradise Honey Oy:n valituksen tullessa hylätyksi se on hävinnyt asian. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana, että Mesimestari Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Paradise Honey Oy on näin ollen velvoitettava korvaamaan Mesimestari Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Paradise Honey Oy:n korvaamaan Mesimestari Oy:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9.7.2021 taltionumero 397.

Liitetiedostot