Asian riidaton tausta

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry (jäljempänä myös Teosto) on tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetussa laissa (jäljempänä myös yhteishallinnointilaki) tarkoitettu yhteishallinnointiorganisaatio, joka edustaa säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia ja myöntää edustamiinsa teoksiin käyttöoikeuksia. Teosto voi tekijänoikeuslain 26 §:ssä säädetyn sopimuslisenssijärjestelmän puitteissa myöntää käyttöoikeuksia muidenkin musiikintekijöiden kuin sen jäsenten tai sopimuskumppaneiden puolesta. Teostolla on vähintään määräävä markkina-asema säveltaiteen tekijänoikeuksien hallinnoinnin markkinoilla Suomessa.

Verkkosivuillaan Teostolla on kaksi julkista, 1.1.2017 voimaan tullutta hinnastoa sen edustamien musiikkiteosten käytöstä audiovisuaalisissa sisältöpalveluissa, kuten televisiossa tai verkon suoratoistopalveluissa: yksi kanaville ja verkkopalveluille, jotka ovat kuluttajille maksuttomia (jäljempänä myös Maksuttomat-hinnasto) sekä toinen kanaville ja verkkopalveluille, jotka ovat kuluttajille maksullisia (jäljempänä myös Maksulliset-hinnasto).

MTV Oy (jäljempänä myös MTV) on suomalainen mediayhtiö, joka toimii audiovisuaalisen sisällöntarjonnan markkinalla. Sen hallinnoimiin medioihin ovat kuuluneet muun ohella maksuttomat televisiokanavat MTV3, Sub ja AVA (jäljempänä myös Ilmaiskanavat) sekä maksuton MTVverkkopalvelu (jäljempänä myös Ilmainen verkkopalvelu). Näiden lisäksi MTV:n vuosien 2019–2021 aikana hallinnoimiin medioihin ovat kuuluneet maksulliset television kanavapaketit Total, Sport, Liiga, C More Sport + Liigapassi, C More Total + Liigapassi, Viihde, MAX, Juniori, Fakta ja MAX 2 (jäljempänä myös Maksukanavat) sekä maksullinen verkon suoratoistopalvelu (VOD) C More, jonka tuotteita ovat olleet Total, Sport ja Viihde (jäljempänä myös Maksulliset verkkopalvelut). Maksukanavista ja Maksullisista verkkopalveluista yhdessä käytetään seuraavassa myös nimitystä Maksulliset palvelut.

MTV on käyttänyt audiovisuaalisessa sisällöntarjonnassaan yllä tarkoitetuilla MTV:n kanavilla ja palveluissa Teoston edustamien musiikintekijöiden tekijänoikeudella suojattuja teoksia käyttöoikeutta edellyttävällä tavalla. Teosten käyttö MTV:n kanavilla on ollut tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momentin tarkoittamaa teosten yleisön saataville saattamista.

Käsillä olevassa asiassa on riitaa MTV:n tietyissä Maksullisissa palveluissaan vuosina 2019–2021 käyttämää musiikkia koskevista käyttökorvauksista.

Maksullisissa palveluissaan käyttämiensä teosten osalta MTV on maksanut Teostolle vuoden 2019 osalta osan Teoston Maksullisethinnaston mukaisista käyttökorvauksista jättäen maksamatta yhteensä 537.127,65 euroa (sis. alv 10 %). Vuoden 2020 osalta MTV on maksanut Teostolle Maksullisissa palveluissaan käyttämiensä teosten Teoston Maksullisethinnaston mukaiset käyttökorvaukset ensin laskun mukaisesti kokonaisuudessaan mutta sittemmin vähentänyt niistä osan maksaessaan vuotta 2021 koskevia myöhemmin erääntyneitä tekijänoikeuskorvauksia Teostolle. Vuoden 2021 osalta MTV on maksanut Teostolle osan Teoston Maksullisethinnaston mukaisista käyttökorvauksista jättäen maksamatta vuoden 2021 maksuista yhteensä 836.956,81 euroa (sis. alv 10 %) ja kuitaten tämän lisäksi vuoden 2020 käyttökorvausten osalta väitetysti erehdyksen johdosta liikaa suorittamansa määrän eli 546.071,15 euroa (sis. alv 10 %) maksuttomia televisiokanavia koskevista vuoden 2021 käyttökorvauksista. Näin ollen MTV on jättänyt maksamatta vuoden 2021 käyttökorvauksista yhteensä 1.383.036,96 euroa (sis. alv 10 %).

Teosto ja MTV ovat aiemmin käyneet oikeutta vuosien 2017 ja 2018 musiikin käyttökorvausten oikeasta määrästä asiassa (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 2018/107 ja 2019/28), jossa markkinaoikeus on 29.11.2019 antanut tuomion numero 513/19. Sekä Teosto että MTV ovat hakeneet korkeimmalta oikeudelta valituslupaa koskien kyseistä markkinaoikeuden tuomiota. Korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan vain MTV:lle ja MTV:llekin vain rajoitettuna. Rajoitettu valituslupa on koskenut kysymystä siitä, onko Teosto velvollinen palauttamaan MTV:lle sen maksamat tekijänoikeuskorvaukset vuosilta 2017 ja 2018 siltä osin kuin niiden määrä ylittää markkinaoikeuden tuomiossa maksullisten televisiokanavien osalta lainmukaisiksi vahvistettuihin hintoihin perustuvan korvausmäärän. Korkein oikeus on 27.6.2022 antanut asiassa ennakkopäätöksen KKO 2022:44.

Kanne

Vaatimukset

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on vaatinut, että markkinaoikeus

1. vahvistaa vuoden 2019 osalta haastehakemuksen liitteessä 1 ilmoitettujen kanava- ja palvelukohtaisten hintojen olevan sovellettavien hinnastokohtien mukaisesti laskettuina yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiset

a) maksullisten televisiokanavien osalta; ja

b) maksullisten verkkopalveluiden osalta;

1. velvoittaa MTV Oy:n vuoden 2019 osalta suorittamaan Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:lle maksamattomia musiikinkäyttökorvauksia 537.127,65 euroa viivästyskorkoineen 6.5.2020 lähtien;
   
   
2. vahvistaa vuoden 2020 osalta haastehakemuksen liitteessä 2 ilmoitettujen kanava- ja palvelukohtaisten hintojen olevan sovellettavien hinnastokohtien mukaisesti laskettuina yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiset
   

a) maksullisten televisiokanavien osalta; ja

b) maksullisten verkkopalveluiden osalta.

1. vahvistaa vuoden 2021 osalta haastehakemuksen liitteessä 3 ilmoitettujen kanava- ja palvelukohtaisten hintojen olevan sovellettavien hinnastokohtien mukaisesti laskettuina yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiset

a) maksullisten televisiokanavien osalta; ja

b) maksullisten verkkopalveluiden osalta.

1. velvoittaa MTV Oy:n vuoden 2021 osalta suorittamaan Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:lle maksamattomia musiikinkäyttökorvauksia 1.383.036,96 euroa viivästyskorkoineen 12.9.2022 lähtien.

Lisäksi Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa MTV Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 818.271,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2022:44 oikeusvoima- tai todistusvaikutus sekä Teoston vahvistusintressi

Markkinaoikeuden tuomiolla 29.11.2019 numero 513/19 tai korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä KKO 2022:44 ei ole sen paremmin niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta kuin niin sanottua positiivista oikeusvoimavaikustakaan käsillä olevassa asiassa. Mainittujen ratkaisujen ei ole katsottava omaavan myöskään niin sanottua todistusvaikutusta käsillä olevassa asiassa.

Markkinaoikeuden tuomio 29.11.2019 numero 513/19 ei ensinnäkään muodosta estettä Teoston kannevaatimusten tutkimiselle.

Teoston käsillä olevassa asiassa esittämät vahvistus- ja suoritusvaatimukset koskevat aikaisempaan prosessiin nähden eri euromääräisiä hintoja ja eri saatavia. Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämät kannevaatimukset perustuvat eri oikeustosiseikastoon ja tapahtumainkulkuun sekä tavoittelevat eri oikeusseuraamusta kuin aikaisemmassa prosessissa esitetyt vaatimukset. Aikaisemmasta prosessista poiketen käsillä oleva oikeussuhde koskee MTV:n teosten käyttöä vuosina 2019–2021 ja tästä käytöstä MTV:lle seuraavaa velvoitetta maksaa Teostolle tietty määrä käyttökorvauksia. Kuten markkinaoikeuden edellä mainitun tuomion tuomiolauselmasta ilmenee, markkinaoikeus ei ole ratkaissut kysymystä siitä, onko Teoston MTV:ltä velkoma hinta Maksullisissa palveluissa käytetyistä teoksista vuosilta 2019–2021 yhteishallinnointilain mukainen. Huomionarvoista on lisäksi, että markkinaoikeus ei ole kyseisellä tuomiollaan ottanut lainkaan kantaa MTV:n maksullisten verkkopalveluiden osalta Teoston soveltaman hinnan kohtuullisuuteen tai kohtuuttomuuteen, ei siis edes vuosien 2017 ja 2018 osalta. Aikaisemmassa prosessissa tai nyt käsillä olevassa asiassa ei ole kummassakaan kysymys Maksullisethinnaston yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuudesta. Teosto ei ole vaatinut Maksulliset-hinnastoa vahvistettavaksi kohtuulliseksi aikaisemmassa prosessissa eikä nyt käsillä olevassa prosessissa. Teoston hinnaston vahvistaminen yleisellä tasolla yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiseksi ei tähtäisi konkreettisen oikeussuhteen olemassaoloon tai eiolemassaoloon siten kuin vahvistuskanteelta edellytetään.

Lisäksi on huomattava, että Teoston käsillä oleva kanne perustuu markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 antamisen jälkeisiin uusiin seikkoihin. Ensinnäkin MTV:n taholta tapahtunut Teoston hallinnoimien musiikkiteosten käyttö, jota Teoston kannevaatimukset koskevat, on tapahtunut pääosin vasta markkinaoikeuden tuomion antamisen jälkeen vuosina 2019–2021. Lisäksi Teoston tässä asiassa esittämien vahvistusvaatimusten keskeinen peruste on asian kannalta relevanttien vertailumaiden tekijänoikeusjärjestöjen vuosina 2019–2021 veloittamien käyttökorvausten hintataso. Kun kyseiset olosuhteet ja niiden vaikutus Teoston MTV:ltä veloittamien hintojen kohtuullisuuteen ovat olleet käsillä vasta mainitun markkinaoikeuden tuomion antamisen jälkeen, niiden vaikutusta Teoston vuosina 2019–2021 veloittamien hintojen kohtuullisuuteen ei ole arvioitu tai olisi edes voitu arvioida kyseisessä markkinaoikeuden tuomiossa. Teoston nyt esittämissä vahvistusvaatimuksissa on siten kysymys aikaisempaan prosessiin nähden eri asiasta. Myös Teoston suoritusvaatimukset perustuvat markkinaoikeuden tuomion jälkeisiin seikkoihin.

Vaikka vastoin Teoston käsitystä katsottaisiin, että Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämillä kannevaatimuksilla on sama peruste kuin Teoston aikaisemmassa prosessissa esittämillä kannevaatimuksilla, kyse ei ole oikeusvoimaopin tarkoittamalla tavalla samasta asiasta. Asiassa on riidatonta, että Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämät kannevaatimukset kohdistuvat eri vuosiin kuin aikaisemmassa prosessissa esitetyt kannevaatimukset. Riidatonta on Teoston käsityksen mukaan myös se, että Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämät kannevaatimukset perustuvat eri tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuun teosten yleisölle saataville saattamiseen ja eri liikevaihtotietojen perusteella laskettuihin käyttökorvauksiin kuin mistä aikaisemmassa prosessissa esitetyissä kannevaatimuksissa on ollut kysymys. Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämillä kannevaatimuksilla on siis oma, eri oikeusseuraukseen tähtäävä identiteettinsä, ja kyse ei näin ollen ole oikeusvoimaopin tarkoittamalla tavalla samasta asiasta kuin aikaisemmassa prosessissa. Lisäksi vuoden 2019 käyttökorvausmaksut ovat erääntyneet MTV:n maksettavaksi vasta 6.5.2020, eli yli puoli vuotta aikaisemman prosessin pääkäsittelyn ja siinä annetun tuomion jälkeen. Teostolla ei ole ollut riittävää vahvistusintressiä, eivätkä sen nyt esittämät kannevaatimukset olisi edes olleet esitettävissä aikaisemman prosessin aikana. Myöskään korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2022:44 ei muodosta estettä Teoston kannevaatimusten tutkimiselle. Korkein oikeus ei ole ottanut kantaa MTV:n maksuvelvollisuuden määräytymiseen yleisesti.

Kansallisia oikeusvoimaoppia koskevia sääntöjä ei tule tulkita siten, että ne olisivat ristiriidassa EU-oikeuden kanssa tai estäisivät sen tarkoituksen toteutumisen. Kansallisten oikeusvoimaoppien tulkinta ei voi johtaa siihen, ettei Teostolla yhteishallinnointiorganisaationa olisi mahdollisuutta saada ratkaistuksi ja osoittaa kunakin vuonna veloittamiensa hintojen kohtuullisuutta vertailemalla niitä muiden tekijänoikeusjärjestöjen vastaavana vuonna veloittamiin vertailukelpoisiin hintoihin.

Kun Teoston kannevaatimukset nyt käsillä olevassa asiassa eivät myöskään koske mitään sellaista Teoston ja MTV:n välistä olo- tai oikeussuhdetta, jota koskevaan kysymykseen markkinaoikeus olisi antanut ratkaisunsa tuomiolla 29.11.2019 numero 513/19 tai korkein oikeus ennakkopäätöksellään KKO 2022:44, myöskään kyseisten tuomioiden positiivinen oikeusvoimavaikutus ei ulotu esillä olevaan asiaan.

Markkinaoikeuden tuomiolle 29.11.2019 numero 513/19 vuosien 2017 ja 2018 hintojen kohtuuttomuudesta ei tule antaa myöskään minkäänlaista todistusvaikutusta arvioitaessa Teoston MTV:ltä vuosina 2019–2021 veloittamia käyttökorvauksia.

Aikaisemmassa prosessissa MTV keskitti voimavaransa MTV:n maksuttomien televisiokanavien osalta vuosina 2017 ja 2018 sovellettujen Teoston hintojen kohtuuttomuuden näyttämiseen. MTV:n maksullisten televisiokanavien ja maksullisten verkon suoratoistopalvelujen osalta sovellettujen Teoston hintojen kohtuuttomuudesta MTV esitti sen sijaan vain vähäistä näyttöä. Tästä syystä myös Teosto keskittyi aikaisemmassa todistelussaan MTV:n maksuttomien televisiokanavien osalta soveltamiensa hintojen kohtuullisuuden näyttämiseen. Markkinaoikeus päätyikin tuomiossaan siihen, että MTV:n asiassa esittämää selvitystä maksullisten televisiokanavien kohtuullisista hinnoista vuosien 2017 ja 2018 osalta voitiin pitää ainoastaan lähtökohtaisesti oikeansuuntaisena ja ettei Teosto tai MTV ollut näyttänyt verkon suoratoistopalveluiden osalta hintojen kohtuullisuutta taikka kohtuuttomuutta.

Teosto on nyt hankkinut uutta näyttöä sen vuosina 2019–2021 MTV:ltä veloittamien, MTV:n Maksukanavien ja Maksullisten verkkopalvelujen osalta sovellettavien hintojen yhteishallinnointilain mukaisuudesta. Koska yksityiskohtaisemmalle ja uudemmalle näytölle on annettava etusija suhteessa suppeaan ja vanhaan näyttöön ja koska Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämät vaatimukset koskevat edellä todetusti eri vuosia ja hintoja, markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 tai korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2022:44 sisällöllä ei ole myöskään todistusvaikutusta MTV:n Maksukanavien ja Maksullisten verkkopalvelujen osalta sovellettavaan hintatasoon käsillä olevassa asiassa. Myöskään asiassa sovellettavien oikeusohjeiden mukaan menneiden vuosien hintoja koskevalla markkinaoikeuden tuomiolla ei voi olla todistusvaikutusta arvioitaessa Teoston MTV:ltä vuosina 2019–2021 veloittamien hintojen kohtuullisuutta.

Markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 todistusvaikutusta vähentää entisestään se, ettei markkinaoikeuden vahvistama kohtuullinen hintataso vuosien 2017 ja 2018 osalta ole perustunut kattavaan näyttöön, vaan ainoastaan ”lähtökohtaisesti oikeansuuntaiseen” näyttöön. Lisäksi markkinaoikeuden edellä mainittu tuomio on koskenut osin eri maksukanavia kuin nyt käsillä olevassa asiassa esitetyt Teoston kannevaatimukset. Markkinaoikeus ei ole myöskään lainkaan ottanut kyseisen tuomion tuomiolauselmassaan kantaa MTV:n maksullisten verkkopalvelujen osalta vuosina 2017 ja 2018 sovelletun hinnan kohtuullisuuteen tai kohtuuttomuuteen. Markkinaoikeuden tuomiosta 29.11.2019 numero 513/19 ei myöskään ilmene, mikä MTV:n vetoama ”STIM:n hintataso” tarkalleen ottaen on ollut, mihin se on perustunut tai miten se on laskettu.

Teostolla on asiassa riittävä vahvistusintressi esittää erilliset vahvistusvaatimukset, koska kysymys Teoston hintojen kohtuullisuudesta vaikuttaa suoraa sen ja MTV:n välisiin maksuvelvoitteisiin, koska MTV on kiistänyt Teoston hintojen laillisuuden ja koska kysymys Teoston hintojen kohtuullisuudesta on samalla esikysymys muun ohella tekijänoikeuslain mukaisen kohtuullisen hyvityksen tason määrittämiselle. Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämät vahvistusvaatimukset ovat lisäksi asiallisesti jossain määrin laajemmat kuin sen suoritusvaatimukset ottaen huomioon, että Teoston käsityksen mukaan sen nyt sovellettavan hinnaston kriteerien objektiivisuus ja syrjimättömyys eivät vaikuta sen suoritusvaatimusten arviointiin. Toisin kuin Teoston vahvistusvaatimukset, sen suoritusvaatimukset tulisi hyväksyä jo yksin sillä perusteella, että sen MTV:ltä perimät hinnat ovat kohtuulliset.

Teoston hinnastohintojen kohtuullisuus, objektiivisuus ja syrjimättömyys

Teoston Maksulliset-hinnaston mukaiset, MTV:ltä vuosina 2019–2021 veloitetut hinnat ovat olleet yhteishallinnointilain 35 §:n edellyttämin tavoin kohtuulliset.

Yhteishallinnointilain 35 §:n 2 momentin mukaista kohtuullisuutta tulee arvioida Euroopan unionin tuomioistuimen kilpailuoikeudellisessa oikeuskäytännössä kehitetyn ja jalostetun kaksivaiheisen niin sanotun United Brands -testin mukaisesti.

Teoston liikevaihtoon perustuva hinnoittelumalli on syntynyt yhteisten neuvottelujen tuloksena useiden Teoston asiakkaiden kanssa. Malli vastaa Teoston asiakkaiden halua ja tarpeita saada käyttöön hinnoittelumalli, joka on riittävän yksinkertainen ja jonka avulla asiakkaat voivat ennakoida tulevan vuoden tekijänoikeuksien käytöstä aiheutuvat kustannuksensa.

Musiikkisisällön mukaan porrastetun rojaltikorvauksen on oikeuskäytännössä katsottu olevan lähtökohtaisesti kohtuullinen. Lisäksi oikeuskäytännössä on katsottu, että korvauksen voidaan lähtökohtaisesti olettaa olevan kohtuullisessa suhteessa taloudelliseen arvoon nähden, kun korvauksen suuruus lasketaan käyttäjäasiakkaan eli kanavan liikevaihdon perusteella. Teoston hinnat ovat kohtuulliset ottaen huomioon myös oikeuksien käytön taloudellisen arvon MTV:n liiketoiminnassa.

Teoston E.CA Economicsilla teetättämät laajat selvitykset osoittavat, että Teoston MTV:ltä vuosina 2019–2021 perimät hinnat ovat lukeutuneet tasoltaan pääsääntöisesti joko verrokkimaiden keskijoukkoon tai tätä alempaan joukkoon. Lisäksi kyseiset E.CA Economicsin selvitykset osoittavat, etteivät myöskään Teoston vuosien 2019–2021 hallinnointikulut tai jäsentilitykset ole olennaisesti poikenneet tasoltaan verrokkimaista, mikä osaltaan osoittaa Teoston hintojen kohtuullisuutta. E.CA Economicsin toteuttama maavertailu on perustunut Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön ja on linjassa sen kanssa. Maavertailun verrokkimaat on valittu objektiivisten, asianmukaisten ja todennettavien kriteerien mukaisesti, ja tuota kriteeristöä on sovellettu yhdenmukaisesti. Maavertailun hintavertailu on toteutettu yhdenmukaisin perustein.

Epidemic Soundin alaisen musiikin tai sen hintatason perusteella ei voida tehdä päätelmiä Teoston MTV:ltä vuosina 2019–2021 veloittamien käyttökorvausten yhteishallinnointilain mukaisuudesta.

Epidemic Sound -musiikki ei ole laadultaan tai taloudelliselta lisäarvoltaan vertailukelpoista suhteessa Teosto-musiikkiin. Teoston ja Epidemic Soundin edustama musiikki on olennaisesti erilaista. Teosto edustaa omalla nimellään toimivia musiikintekijöitä, joiden sävellykset yleensä ovat omia itsenäisiä teoksia. Epidemic Soundin musiikkikatalogi sen sijaan koostuu pääosin anonyymistä taustamusiikista, jonka pääasiallinen tarkoitus on toimia taustamusiikkina audiovisuaaliselle sisällölle. Epidemic Sound ostaa lähtökohtaisesti näiden kappaleiden oikeudet niiden oikeudenhaltijoilta suhteellisen pientä kertakorvausta vastaan. Epidemic Soundille taustamusiikiksi sävellyksensä myynyt henkilö ei siis Testo-musiikin tavoin lähtökohtaisesti saa jatkuvia rojaltimaksuja sen käytöstä.

Teoston ja Epidemic Soundin liiketoimintamallit ovat myös olennaisen erilaisia. Epidemic Soundin liiketoimintamalli on raskaasti tappiollinen, eikä Epidemic Sound peri tai tilitä säännönmukaisesti rojalteja alkuperäisille musiikintekijöille, joilta se on ostanut tekijänoikeudet. Teosto on sen sijaan aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on valvoa ja hallinnoida säveltaiteellista ja siihen liittyvää kirjallista tekijänoikeutta Suomessa ja ulkomailla sekä edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen yleisiä edellytyksiä. Teosto kerää tekijänoikeuskorvaukset musiikin käytöstä ja maksaa ne säveltäjille, sovittajille, sanoittajille ja kustantajille. Yhteishallinnointilain mukaan Teosto ei pääsääntöisesti saa käyttää tekijänoikeuskorvauksia eikä tekijänoikeuskorvausten sijoittamisesta saatuja tuloja muuhun tarkoitukseen kuin jaettaviksi oikeudenhaltijoille. Lisäksi Teostolla on velvollisuus tilittää tekijänoikeuskorvaukset oikeaaikaisesti eli mahdollisimman nopeasti ja täsmällisesti.

Teoston Maksulliset-hinnaston mukaiset, MTV:ltä vuosina 2019–2021 veloitetut hinnat ovat olleet yhteishallinnointilain 35 §:n edellyttämin tavoin myös objektiiviset.

Teoston hinnat perustuvat objektiivisesti mitattaviin seikkoihin, kuten liikevaihtoon sekä kanavien ja palveluiden sisältöprofiiliin/musiikkisisältöön. Teosto ei kiistä, etteikö Maksullisethinnaston kanavakohtainen luokittelu sisältöprofiilin mukaisesti olisi vähemmän objektiivinen kuin puhdas musiikkituntien mittaaminen, mutta sisältöprofiilin mukainen luokittelu on perustunut siihen, etteivät Teoston asiakkaat pysty yleisesti tuottamaan Teostolle sellaista raportointia niiden kanavilla ja palveluissa käyttämistään teoksista, jonka avulla Teosto voisi hinnoitella käyttöoikeudet puhtaiden soitettujen musiikkituntien perusteella. Lisäksi kun suoratoistopalvelussa kuluttaja voi itse valita, mitä ohjelmia hän katsoo, ja kun jo ohjelman saatavilla pito on tekijänoikeudellisesti relevantti teko, käytännössä ei ole mahdollista yksilöidä tarkkaa musiikkituntimäärää esimerkiksi tietyn vuoden prosenttiosuutena. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi Teoston on ollut välttämätöntä luokitella kanavat laadullisin kriteerein tyypillisten ohjelmaprofiilien musiikkisisältöjen perusteella. Teoston liikevaihtoon perustuva hinnoittelumalli on syntynyt yhteisten neuvottelujen tuloksena useiden Teoston asiakkaiden kanssa.

MTV:n Maksukanavien osalta luokittelun on perustuttava musiikkipitoisuuden perusteella tapahtuvaan sisältöprofiiliin laadulliseen luokitteluun, koska Kilpailu- ja kuluttajavirasto on edellyttänyt samaa hinnastoa sovellettavan teknologianeutraalisti sekä televisiolähetyksiin että niin sanottuihin suoratoistopalveluihin, joissa esitetty sisältö vaihtelee käyttäjien valintojen mukaan ja kaikki sisältö on samanaikaisesti tekijänoikeudellisesti relevantilla tavalla saatettu yleisön saataviin osana palvelua. Myös kanavien ja palveluiden sisältöprofiilin laadullinen luokittelu tapahtuu objektiivisesti ja niiden tyypillisen musiikkisisällön mukaan porrastetusti.

Teoston Maksulliset-hinnastossa ja siten myös Teoston hinnoissa on otettu huomioon se, ettei Teosto milloinkaan edusta sataa prosenttia ohjelmissa käytetystä musiikista. Mikäli Teoston asiakkaan lähettämät kanavat tai palvelut sisältävät Teoston ulkopuolista musiikkia, käyttökorvauksiin on mahdollista tehdä vähennyksiä edellyttäen, että asiakas raportoi Teostolle riittävällä tarkkuudella sen kanavilla ja palveluissa käytetyn Teoston ulkopuolisen musiikin osuuden. MTV ei ole toimittanut Teostolle sellaista raportointia, jonka perusteella näin olisi voitu toimia.

Jotkin MTV:n käyttämistä tuotantoyhtiöistä ovat toimittaneet osassa tuottamistaan ohjelmissa käytetystä musiikista raportit suoraan Teostolle. Mikäli MTV hankkii ohjelmasisältöä kotimaiselta tuotantoyhtiöltä, joka käyttää Teosto-musiikkia, tuotantoyhtiö joutuu hankkimaan tähän luvan NCB:ltä (Nordiska Copyright Bureau), missä tapauksessa tuotantoyhtiö toimittaa Teostolle raportin ohjelman musiikkisisällöstä. Tällaisista raporteista ei kuitenkaan ole ilmennyt, missä MTV:n Maksullisessa palvelussa ja milloin ohjelma ja sen sisältämä musiikki on esitetty tai onko ohjelmaa esitetty lainkaan. Raporteista ei myöskään ole ilmennyt ohjelman katselumäärä. Teosto ei ole saanut MTV:ltä lainkaan raportointia siitä, mitä sisältöjä sen Maksullisissa verkon suoratoistopalveluissa (VOD) kulloinkin on ollut, kuinka paljon nämä sisällöt ovat sisältäneet musiikkia ja kuinka paljon näitä ohjelmia on katsottu tietyllä aikavälillä.

Teoston hinnat ottavat huomioon MTV:n Maksullisissa palveluissaan käyttämän musiikin määrän ja ovat niin objektiiviset kuin lainsäädäntö ja kilpailuviranomaisen tulkinnat ja käyttäjien raportointimahdollisuudet sallivat. MTV ei ole esittänyt selvitystä siitä, että MTV:n tässä asiassa käsiteltävät Maksulliset palvelut olisi luokiteltu virheellisesti tai epäobjektiivisesti. MTV ei ole myöskään esittänyt vaihtoehtoista mallia, joka mahdollistaisi tarkemmin teosten käytön yksilöinnin nostamatta kuitenkaan suhteettomasti sopimusten hallinnoinnista ja tekijänoikeudella suojattujen musiikkiteosten käytön valvonnasta aiheutuvia kuluja.

Teoston Maksulliset-hinnaston mukaiset hinnat ovat olleet yhteishallinnointilain 35 §:n edellyttämin tavoin myös syrjimättömät.

Teoston hinnat on laskettu hinnaston mukaan, joka on saatavilla Teoston verkkosivuilla ja jota sovelletaan kaikkiin relevantteihin toimijoihin, kanaviin ja palveluihin syrjimättömästi.

Maksutelevision ja ilmaistelevision markkinat ja ansaintalogiikat ovat erilaiset, mikä oikeuttaa erillisiin hinnastoihin niille. Vastaavasti myöskään erillisiä hinnastoja radiolle ja televisiolle ei ole pidettävä syrjivänä. Radiomarkkinoiden toiminta- ja ansaintalogiikka sekä musiikin rooli toiminnassa poikkeavat huomattavasti televisiomarkkinoista, mikä jo itsessään oikeuttaa erilaisiin hinnastoihin. Vaikka esimerkiksi vuoden 2021 osalta Teoston television osalta perimät korvaukset ovat olleet huomattavasti korkeammat kuin radion osalta perimät korvaukset, radion osalta perittyjen käyttökorvausten prosentuaaliset hinnat ovat olleet yli kaksinkertaiset television osalta perittyihin käyttökorvausten hintoihin nähden.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on MTV Sisällöt Oy:n sille tekemän toimenpidepyynnön perusteella tutkinut, onko Teosto syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön AV-sisältöpalvelujen musiikinkäyttökorvauksia koskevalla hinnoittelullaan, onko Teoston hinnoittelu ollut läpinäkymätöntä ja syrjivää suhteessa eri toimijoihin ja jakelutekniikoihin ja onko Teoston hinnoittelumalli johtanut suhteettoman korkeisiin tekijänoikeuskorvauksiin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto päätyi asiaa tutkittuaan siihen, ettei asian selvittämistä ollut tarpeen jatkaa. Tämäkin osoittaa Teoston hinnoittelun yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuutta.

Todistustaakka Teoston hintojen yhteishallinnointilain 35 §:n vastaisuudesta on siihen vetoavalla taholla eli tässä tapauksessa MTV:llä.

Asianosaisen asema asian kantajana tai vastaajana ei ratkaise todistustaakkakysymystä. Yhteishallinnointilain 35 §:n kohtuullisuusvaatimus perustuu tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU (jäljempänä yhteishallinnointidirektiivi) 16 artiklan 2 kohdan toiseen kappaleeseen, jonka viimeinen lauseen on katsottava harmonisoineen sovellettavan selvitysvelvollisuuden eli todistustaakan. Yhteishallinnointidirektiivillä ei ole tarkoitettu antaa jäsenvaltioille liikkumavaraa yhteishallinnointiorganisaatioiden selvitysvelvollisuuden eli todistustaakan säätämisen osalta. Yhteishallinnointilakia ja -direktiiviä on lähtökohtaisesti tulkittava Euroopan unionin tuomioistuimen kilpailuoikeudellisen ratkaisukäytännön valossa ja mukaisesti.

Myös Euroopan unionin kilpailuoikeudellisen sääntelyn mukainen tulkinta ja kilpailuoikeuden ylihinnoittelun arvioimisessa tavanomaisesti käytettävä niin sanottu United Brands -testi puoltavat todistustaakan asettamista kohtuuttomuuteen vetoavalle taholle. Perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 2 artiklan nojalla perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan tai 82 artiklan (nyttemmin 101 ja 102 artiklat) määräysten rikkomista koskeva todistustaakka kuuluu osapuolelle tai viranomaiselle, joka väittää määräyksiä rikottavan. Tämä unionin oikeuden todistustaakkasääntö on ylläpidetty Euroopan unionin tuomioistuimen yhteishallinnointiorganisaatioiden väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa oikeuskäytännössä myös yhteishallinnointidirektiivin 16 artiklan voimaantulon jälkeen.

Lisäksi on otettava huomioon, että tekijänoikeusjärjestöjen hallinnointikulut uhkaavat kasvaa merkittäviksi, mikäli lähtökohdaksi otettaisiin, että tekijänoikeusjärjestön olisi aina tehtävä kallis maavertailu vain sen johdosta, että maksuvelvollinen yleisesti kiistää tekijänoikeusjärjestön hintojen kohtuullisuuden. Tämä olisi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön vastaista. Todistustaakan asettumista MTV:lle nyt käsillä olevassa tapauksessa tukee myös muu kansallinen lainsäädäntö, muun ohella kauppalain 47 §.

Todistustaakan siirtämiseksi MTV:ltä Teostolle ei riitä se, että MTV esittäisi hintojen kohtuuttomuudesta ”varsin vähäistä näyttöä”. Joka tapauksessa MTV ei ole esittänyt Teoston vuosien 2019–2021 hintojen lainvastaisuuden tueksi edes tällaista näyttöä. Markkinaoikeuden tuomiota 29.11.2019 numero 513/19 ei ole pidettävä edes vähäisenä osoituksena ja näyttönä siitä, että Teoston hintoja olisi pidettävä kohtuuttomina. Myöskään Epidemic Soundilla taikka sen alaisella musiikilla tai sen hinnalla ei ole relevanssia arvioitaessa Teoston hintojen yhteishallinnointilain mukaisuutta. MTV ei ole esittänyt markkinaoikeuden tuomion lisäksi mitään muita konkreettisia perusteita saati kohtuullisesti saatavilla olevaa selvitystä eli näyttöä Teoston hintojen väitetystä kohtuuttomuudesta.

Yhteishallinnointilain sääntelyä tulee lähtökohtaisesti tulkita sen kilpailuoikeudellisen taustan kanssa yhdenmukaisella tavalla myös lain 35 §:n kohtuullisuus-, syrjimättömyys-, ja objektiivisuusvaatimusten osalta. Siltä osin kuin tästä poiketaan, on otettava huomioon, että yhteishallinnointisääntely on tarkoitettu yleistä kilpailuoikeutta musiikintekijämyönteisemmäksi sääntelyksi. Yhteishallinnointidirektiivin 16 artiklan 2 kohdan ja yhteishallinnointilain 35 §:n 2 momentin vastaiseksi kohtuuttomaksi hinnaksi voitaisiin katsoa lähinnä hinta, joka samalla tarkoittaisi kilpailuoikeudellista ylihinnoittelua eli määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Vaikka yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös määräävässä markkina-asemassa olevan tahon hinnoittelua koskevat Euroopan unionin tason kilpailuoikeudelliset säännökset ja tulkintaperiaatteet, väitetyllä monopoliasemalla tai määräävällä markkinaasemalla taikka MTV:n väitetyllä riippuvuussuhteella Teostoon ei ole asiassa esitetyn oikeudellisen arviointikehyksen lisäksi itsenäistä merkitystä arvioitaessa sitä, ovatko Teoston hinnat yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiset. Monopoliasema tai määräävä markkinaasema ei ole oikeusseikkana relevantti yhteishallinnointilain 35 §:n soveltamisessa. Teosto ei joka tapauksessa ole Suomessa käyttöoikeuksien myöntämisen markkinoilla monopoliasemassa edes käytännössä. MTV:n ei ole pakko käyttää ohjelmistossaan tuotantoa, joka sisältää Teoston alaista musiikkia.

MTV:n korvausvelvollisuus

MTV on velvoitettava korvaamaan maksamatta jäänyt osa Teoston hintojen mukaisista käyttökorvauksista ensisijaisesti osapuolten välille syntyneen, vähintään konkludenttisen sopimuksen nojalla, koska MTV:n on katsottava sitoutuneen Teoston hintoihin. MTV on ryhtynyt käyttämään Teoston hallinnoimia teoksia toiminnassaan tietoisena osapuolten välillä sovellettavaksi tulevasta hinnastosta. MTV on lisäksi toimittanut Teostolle omat liikevaihto- ja tilaajamäärätietonsa sekä maksanut osittain Teoston sille lähettämiä laskuja käyttökorvauksista. Vaikkei MTV ole suorittanut Teoston sille lähettämiä laskuja aina kokonaisuudessaan, MTV ei ole myöskään reklamoinut sille lähetetyistä laskuista. MTV ole edes pyrkinyt neuvottelemaan Teoston kanssa vuotta 2019 koskevasta lisenssistä tai sen ehdoista Teoston vakiohinnoista poikkeavasti.

Käsillä olevassa asiassa on otettava huomioon Teoston toimintaan liittyvät erityispiirteet ja sääntely. Teoston toimintaan sovellettavasta yhteishallinnointilaista seuraa, että Teostolla on muun ohella velvollisuus tarjota lisenssi, lisenssiehtojen on perustuttava muun ohella objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin sekä Teoston tulee ilmoittaa käyttäjille hintojen vahvistamisessa käytetyt perusteet. Käytännössä Teosto siis tarjoaa kaikille halukkaille suoritustaan, joka on mahdollista ottaa vastaan Teoston käyttäjien saataville toimittamin hinnoin ja ehdoin. Teoston toimintaan liittyvät erityispiirteet ja sitä koskeva sääntely puhuvat sen puolesta, että vastaanottamalla Teoston tarjoaman suorituksen käyttäjän on katsottava sitoutuneen tiedossaan oleviin, Teoston julkaisemien vakiohintojen mukaisiin hintoihin. Päinvastaisen käsityksen omaksuminen johtaisi sopimusoikeudelle tuntemattomaan tilanteeseen, jossa toimija voisi yksipuolisin toimin eli suorittamalla haluamansa korvauksen ja teosten käyttöön ryhtymällä synnyttää Teoston suoritusvelvollisuuden eli lisenssin myöntämisen.

MTV on viimeistään aikaisemman prosessin yhteydessä tullut kiistatta tietoiseksi siitä, että Teosto myöntää käyttöoikeuksia verkkosivuiltaan löytyvien julkisten vakiohinnastojensa mukaisin hinnoin, että Teosto ei myönnä käyttöoikeuksia ilman siihen liittyvää hintojensa mukaista maksuvelvollisuutta, että Teosto ei voi neuvotella ja sopia kunkin asiakkaan kanssa ”subjektiivisia” hintoja yhteishallinnointilain 35 §:n objektiivisuuskriteerin vastaisesti sekä että Teosto katsoo käyttäjän syyllistyvän tekijänoikeusloukkaukseen, mikäli tämä ei maksa teosten käytöstä Teoston hintojen mukaista täyttä korvausta.

MTV ei siis ole mitenkään voinut vuosina 2019–2021 lähteä siitä, että se voi ryhtyä käyttämään Teoston hallinnoimia teoksia tulematta sitoutuneeksi sen tiedossa oleviin, kaikkiin toimijoihin objektiivisesti ja syrjimättömästi sovellettaviin ja kohtuullisiin hinnastohintoihin.

Teosto ei puolestaan ole sallinut tai hyväksynyt hiljaisesti sitä, että MTV käyttää teoksia ilman Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisten hintojen maksamista. Päinvastoin, Teosto on johdonmukaisesti edellyttänyt MTV:n suorittavan maksut täysimääräisesti.

Mikäli MTV:n katsotaan toiminnallaan sitoutuneen Teoston hinnastohintoihin, se tulee velvoittaa suorittamaan maksamatta jääneet käyttökorvaukset kokonaisuudessaan osapuolten välille syntyneen sopimuksen nojalla siitä huolimatta, että Teoston vahvistusvaatimukset hylättäisiin kokonaan tai osittain.

Toissijaisesti MTV on velvoitettava korvaamaan maksamatta jäänyt osa Teoston hintojen mukaisista käyttökorvauksista tekijänoikeuslain 57 §:n nojalla.

Edellä todetuin tavoin Teosto ei ole sallinut tai hyväksynyt hiljaisesti sitä, että MTV käyttää teoksia ilman Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisten hintojen maksamista. Sitä, että Teosto ei ole yrittänyt hakea turvaamistoimea musiikin käytön kieltämiseksi MTV:n Maksullisissa palveluissa, ei tule laskea Teoston taakaksi.

Mikäli Teoston ja MTV:n välille ei ole katsottava syntyneen sopimusta, joka on kattanut sekä oikeuden teosten käyttöön että ehdon käyttöä koskevasta Teoston hinnastohintojen mukaisesta korvauksesta, MTV:lle ei ole syntynyt teosten käyttöoikeutta. Näin ollen MTV on syyllistynyt tekijänoikeuden loukkaukseen ja se on tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin nojalla velvoitettava maksamaan Teostolle kohtuullinen hyvitys. Tekijänoikeuslaissa tarkoitetuksi kohtuulliseksi hyvitykseksi on katsottava Teoston hintojen mukaiset summat, jotka maksamalla MTV olisi saanut teokset laillisesti käyttöönsä.

Mikäli markkinaoikeus vastoin Teoston näkemystä katsoisi Teoston ja MTV:n välisen sopimuksen eli lisenssin syntyneen mutta ilman hintaehtoa, Teoston hinnaston mukaisesti lasketut hinnat muodostavat joka tapauksessa kauppalain 45 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen hinnan, jota tässä tapauksessa olisi sovellettava. MTV on tällöin velvoitettava korvaamaan maksamatta jäänyt osa hintojen mukaisista käyttökorvauksista kauppalain 45 §:n nojalla.

Mikäli MTV:n ei katsota toiminnallaan sitoutuneen Teoston hinnastohintoihin vaan syyllistyneen tekijänoikeusloukkaukseen tai jos osapuolten välille katsotaan syntyneen sopimus ilman hintaehtoa, MTV tulee tilanteessa, jossa Teoston vahvistusvaatimukset hyväksyttäisiin vain osittain, velvoittaa suorittamaan Teostolle maksamattomia musiikinkäyttökorvauksia tekijänoikeuslain tai kauppalain 45 §:n ilmaiseman yleisen periaatteen nojalla niin paljon, että yhteishallinnointilain 35 §:n tarkoittamaksi kohtuulliseksi korvaukseksi sekä maksullisten televisiokanavien että maksullisten verkkopalveluiden osalta vahvistettu määrä tulee suoritutetuksi. Toisaalta jos Teoston vahvistusvaatimukset hylättäisiin ei-objektiivisina tai syrjivinä, tällä ei olisi vaikutusta Teoston suoritusvaatimusten ratkaisemiseen.

MTV:n maksettavaksi tuomittavien käyttökorvausten määrän sovittelulle ei ole varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jäljempänä myös oikeustoimilaki) 36 §:n mukaisia perusteita. Teoston MTV:ltä vuosina 2019–2021 veloittamat hinnat ovat olleet yhteishallinnointilain 35 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuulliset. Lisäksi ne ovat muodostaneet tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen ja kauppalain 45 §:ssä tarkoitetun kohtuullisen hinnan. Velvollisuus maksaa teosten käytöstä lainmukaista hintaa ei voi olla oikeustoimilain 36 §:n tarkoittamalla tavalla kohtuuton. Lisäksi MTV on sitoutunut Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisiin hintoihin käyttäessään teoksia täysin tietoisena niiden käyttöön sovellettavista hinnoista. MTV on Suomen suurin kaupallinen televisio- ja sisältöyhtiö. Teosto ja MTV ovat tasavahvoja liike-elämän toimijoita, MTV ei ole riippuvainen Teostosta eivätkä esillä olevat olosuhteet vaaranna MTV:n oikeusturvaa.

Teosto kiistää oikeustoimilain 36 §:ään perustuvan MTV:n sovitteluvaatimuksen myös määrältään. Maksuvelvollisuuden määrän sovittelulle alle markkinaoikeuden tässä asiassa vahvistaman yhteishallinnointilain 35 §:n tarkoittaman kohtuullisen euromääräisen hinnan ei ole perustetta.

Teoston saatavalle on maksettava arvonlisäverolain 85 a §:n 10 kohdan mukainen kymmenen prosentin arvonlisävero riippumatta siitä, tuomitaanko korvaus maksettavaksi sopimus- vai loukkausperusteella.

Lisäksi Teoston saatavalle on maksettava viivästyskorkoa. Viivästyskorkoa on korkolain 6 tai 7 §:n nojalla laskettava vuoden 2019 maksamattomien käyttökorvausten osalta 6.5.2020 lähtien eli siitä päivästä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona Teosto lähetti MTV:lle kyseistä vuotta koskevan viimeisen laskun. Vuoden 2021 maksamattomien käyttökorvausten osalta viivästyskorkoa on laskettava 12.9.2022 lähtien eli siitä päivästä lähtien, kun Teoston MTV:lle lähettämä vuoden 2021 käyttökorvauksia koskeva lasku on erääntynyt maksettavaksi. Viivästyskoron alkamispäivä on sama riippumatta velan syntyperusteesta. Laillinen korkokanta on korkolain 4 a §:n mukainen, koska saatavat joko suoraan perustuvat kaupalliseen sopimukseen tai tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisina hyvityssaatavina rinnastuvat tällaisiin sopimussaataviin.

Vastaus

Vaatimukset

MTV Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää tutkimatta Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n vaatimukset, toissijaisesti hylkää Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n vaatimukset ja kolmassijaisesti sovittelee maksettavaksi tuomittavien käyttökorvausten määrän nollaan euroon.

Lisäksi MTV Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 716.477,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2022:44 oikeusvoima- tai todistusvaikutus sekä Teoston vahvistusintressi

Markkinaoikeuden tuomio 29.11.2019 numero 513/19 ja korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2022:44 ovat koskeneet samaa kysymystä kuin nyt kyseessä oleva asia. Kummassakin asiassa on ollut osaksi kyse siitä, onko Teoston 1.1.2017 voimaan tullut Maksulliset-hinnasto yhteishallinnointilain 35 §:n mukainen. Kummassakin asiassa on ollut kyse samoista kanavista, samasta hinnastosta ja samoista hinnoista. Markkinaoikeus on jo lainvoimaisesti ratkaissut tämän kysymyksen. Markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 mukaan Teoston Maksulliset-hinnasto on kohtuuton ja siten yhteishallinnointilain 35 §:n vastainen. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2022:44 vahvistanut asiallisesti markkinaoikeuden ratkaisun siitä, ettei Teoston Maksulliset-hinnasto ole yhteishallinnointilain 35 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuullinen.

Koska Teoston nyt käsillä olevan kanteen peruste on täysin sama kuin edellä mainituissa markkinaoikeuden ja korkeimman oikeuden ratkaisuissa, kyseisillä tuomioilla on negatiivinen oikeusvoimavaikutus käsillä olevassa asiassa ja Teoston kannevaatimukset on jätettävä ehdottoman prosessinesteen perusteella tutkimatta. Asiaa ei muuta toiseksi se, että kyse on eri vuosista ja eri saatavista. Vaikka käyttökorvauksia koskevat vuodet eroavat, ne perustuvat kaikki yhteen ja samaan Teoston Maksulliset-hinnastoon, joka on ollut voimassa jo 1.1.2017 lähtien. Käyttökorvauksia koskevan vaateen syntyperuste on täysin sama. Kyse on asiallisesti samasta asiasta ja oikeusseuraamuksesta, eikä Teoston kanteen identiteetti ole muuttunut.

Markkinaolosuhteet eivät ole myöskään muuttuneet tavalla, joka olisi oikeuttanut Teostoa veloittamaan Maksulliset-hinnaston mukaisia hintoja sen edustaman musiikin käytöstä. Teosto ei ole esittänyt näkemyksensä tueksi uskottavia perusteita. Teosto ei ole muutoinkaan yksilöinyt mitenkään, millä tavalla olosuhteet olisivat muuttuneet edellä mainitun markkinaoikeuden lainvoimaisen tuomion jälkeen.

Mikäli Teosto voisi Maksulliset-hinnaston käyttökorvauksia koskevan vuoden vaihtamalla saattaa asian yhä uudelleen ja uudelleen markkinaoikeuden ratkaistavaksi, tämä johtaisi MTV:n oikeusturvan ja prosessiekonomian näkökulmasta täysin kestämättömään ja kohtuuttomaan tilanteeseen. MTV:n oikeusturva ja lainkäytön tehokkuus sekä yleinen oikeusvarmuus edellyttävät, että samaa Teoston Maksulliset-hinnastoa koskevat vahvistusvaatimukset esitetään, tutkitaan ja ratkaistaan samassa oikeudenkäynnissä. Kyse on täsmälleen samalla tavalla muotoilluista vahvistusvaatimuksista, jotka koskevat tosiasiallisesti vain laskutoimitusta. Teosto olisi voinut aikaisemmassa prosessissa esittää kanteenmuutoskiellon estämättä vaatimuksen Maksulliset-hinnaston lainmukaisuuden vahvistamisesta.

Asiassa ei ole merkitystä Teoston väittämällä yleisön saataville saattamisen erilaisuudella tai sillä, että Teoston käyttökorvauksia koskevat laskut on laskettu eri liikevaihtotiedoilla. Teoston käyttökorvaukset perustuvat yhteen ja samaan, 1.1.2017 lähtien voimassa olleeseen Maksulliset-hinnastoon, jonka lainmukaisuus on jo kertaalleen ratkaistu markkinaoikeuden tuomiolla 29.11.2019 numero 513/19. Teoston kannevaatimukset perustuvat myös samaan todisteluun kuin aikaisemmassa prosessissa.

Edellä mainitun markkinaoikeuden tuomion negatiivinen oikeusvoimavaikutus ulottuu Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämien vahvistusvaatimusten (kannevaatimukset 1, 3 ja 4) ohella myös Teoston esittämiin suoritusvaatimuksiin (kannevaatimukset 2 ja 5). Kannevaatimuksissa 2 ja 5 vaadittu määrä perustuu käyttökorvauksiin, jotka taas ovat perustuneet Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisiin hintoihin, jotka markkinaoikeus on aiemmassa tuomiossaan todennut lainvastaisiksi.

Mikäli vastoin MTV:n käsitystä katsottaisiin, ettei edellä mainituille markkinaoikeuden ja korkeimman oikeuden ratkaisuille voida antaa negatiivista oikeusvoimavaikutusta, niille on joka tapauksessa annettava positiivinen oikeusvoimavaikutus.

Teosto on vaatinut vahvistettavaksi, että Teoston Maksulliset-hinnasto on yhteishallinnointilain 35 §:n mukainen. Teosto on lisäksi vaatinut suoritusta vuosien 2019 ja 2021 käyttökorvauksista, joiden oikeudellinen peruste on täysin sama kuin aikaisemmassa prosessissa esitetyissä vaatimuksissa. Teosto ei ole esittänyt nyt käsillä olevien vaatimustensa tueksi uusia syntyperusteita. Maksulliset-hinnaston yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuus on jo kertaalleen ratkaistu sitovasti nyt käsillä olevaan asiaan nähden. Maksullisten kanavien osalta markkinaoikeus on vahvistanut kohtuulliseksi hintatasoksi STIM:n käyttämän hintatason. Korkeimman oikeuden mukaan kohtuullisen hintatason ylittäville suorituksille ei ole ollut perustetta.

Positiivisen oikeusvoimavaikutuksen takia Teoston vahvistusvaatimukset eli kannevaatimukset 1, 3 ja 4 on hylättävä. Lisäksi Teoston suoritusvaatimukset eli kannevaatimukset 2 ja 5 on hylättävä siltä osin kuin vaatimusten määrä ylittää STIM:n hintatason, eli MTV:n käsityksen mukaan vaatimukset on hylättävä kokonaisuudessaan.

Viimesijaisesti markkinaoikeuden tuomiolle 29.11.2019 numero 513/19 ja korkeimman oikeuden ennakkopäätökselle KKO 2022:44 on annettava vapaan todistusharkinnan mukaisesti merkittävä todistusvaikutus Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämien kannevaatimusten arvioinnissa. Kyseisten ratkaisujen todistusvaikutukselle on annettava huomattavan suuri painoarvo arvioitaessa Teoston Maksulliset-hinnaston yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuutta. Kyseisten ratkaisujen todistusvaikutus asettaa hintatasoksi STIM:n käyttämän hintatason. Markkinaoikeus ei voi päätyä käsillä olevassa asiassa muuhun lopputulokseen kuin mihin se on päätynyt vain noin kaksi vuotta aiemmin samojen oikeustosiseikkojen perusteella. Markkinaoikeus on asianmukaisesti perustellut ja ratkaissut lainvoimaisen tuomionsa 29.11.2019 numero 513/19 tuomiolauselmassa, että yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisena kohtuullisena hintana on pidettävä STIM:n hintatasoa.

Markkinaoikeus on tuomiossaan 29.11.2019 numero 513/19 ilmoittanut, mihin todisteeseen markkinaoikeus on perustanut vahvistamansa yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisen kohtuullisen hintatason eli STIM:n hintatason. Markkinaoikeuden tuomiosta on siten ilmennyt, mikä STIM:n hintataso tarkalleen ottaen on.

MTV:n markkinaoikeudelle toimittamista laskelmista ilmenee markkinaoikeuden tuomiossaan 29.11.2019 numero 513/19 vahvistama yhteishallinnointilain 35 §:n mukainen kohtuullinen hintataso eli STIM:n hintataso vuosille 2019–2021.

Teoston väitteillä siitä, että MTV olisi aikaisemmassa prosessissa keskittänyt voimavaransa maksuttomiin televisiokanaviin tai että asianosaiset olisivat esittäneet enemmän näyttöä maksuttomista kuin maksullisista kanavista, eivät pidä paikkaansa, eikä niillä ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa edellä mainitun markkinaoikeuden ratkaisun oikeusvoima- tai todistusvaikutusta. Teosto on voinut esittää kaikki haluamansa vaatimukset ja hankkia kaiken tarpeelliseksi katsomansa todistelun jo kyseisessä aikaisemmassa prosessissa.

Tekijänoikeuksien teknologiariippumattomuuden takia asiassa ei ole merkitystä sillä, onko Teoston edustamaa musiikkia esitetty maksullisissa verkkopalveluissa vai maksullisilla televisiokanavilla. Myös Teoston Maksulliset-hinnasto on teknologiariippumaton sen kattaessa sekä VOD-palvelut että maksulliset televisiokanavat ja -kanavapaketit sekä niiden yhdistelmät. Tekijänoikeuksien teknologiariippumattomuuden takia markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 todistusvaikutusta ei vähennä se seikka, ettei asiassa ole todettu Teoston MTV:n maksullisista verkkopalveluista vuosina 2017 ja 2018 velkomien käyttökorvausten olleen kohtuuttomia.

Jos Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämien suoritusvaatimusten arvioinnin yhteydessä jo todettaisiin, että Teoston Maksulliset-hinnasto on yhteishallinnointilain 35 §:n mukainen, Teoston erillisille vahvistusvaatimuksille ei jää enää mitään erillistä merkitystä asiassa.

Teoston hinnastohintojen kohtuullisuus, objektiivisuus ja syrjimättömyys

Teoston 1.1.2017 voimaan tullut Maksulliset-hinnasto ei ole yhteishallinnointilain 35 §:n mukainen.

Teostolla on määräävä markkina-asema sekä tekijä- että käyttäjäasiakkaisiin nähden. Teosto on käytännössä monopoliasemassa käyttöoikeuksien myöntämisen markkinoilla Suomessa. Teoston hinnoittelun yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös kilpailulain 7 §:n sisältämät rajoitteet määräävässä markkinaasemassa olevan tahon hinnoittelulle sekä EU:n ja Suomen oikeuskäytännössä vahvistetut kilpailuoikeuden vakiintuneet tulkintaperiaatteet koskien monopoliasemassa tai määräävässä markkinaasemassa olevan tahon hinnoittelun kohtuullisuutta. Teoston Maksulliset-hinnaston kohtuuttomuuteen voidaan kuitenkin puuttua, vaikka menettelyä ei voitaisi katsoa määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi.

Teoston hintojen lainmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että MTV on toiminnassaan riippuvainen Teostosta ja että Teosto on MTV:lle käytännössä pakollinen kauppakumppani. MTV ei voi toiminnassaan välttää näyttämästä kanavillaan tai palveluissaan ohjelmia, joissa on Teoston edustamaa musiikkia. MTV ei itse tilaa tai tuota kaikkea esittämäänsä maksullista AV-sisältöä, kuten ulkomaisia televisiosarjoja, eikä voi vaikuttaa näissä ohjelmissa käytettävään musiikkiin. MTV voi vaikuttaa ohjelmiensa musiikkiin rajoitetusti ainoastaan sen itsensä tilaamissa ohjelmatuotannoissa.

Teoston Maksulliset-hinnaston mukaiset hinnat eivät ole olleet yhteishallinnointilain 35 §:ssä tarkoitetuin tavoin kohtuullisia.

MTV:n teetättämän Compass Lexeconin taloustieteellisen analyysin perusteella Teoston teettämät E.CA Economicsin tekemät selvitykset eivät osoita Teoston hinnaston hintatason olevan kohtuullinen. E.CA Economicsin tekemät selvitykset eivät osoita, että Teoston hinnat olisivat vastaavalla tai alemmalla tasolla kuin verrokkimaissa. E.CA Economicin selvitykset eivät anna totuudenmukaista ja objektiivisesti vertailukelpoista kuvaa Teoston Maksulliset-hinnaston hintatasosta. E.CA Economicsin selvitykset sekä niihin sisältyvä maavertailu ovat jo lähtökohdiltaan virheellisiä. E.CA Economicsin tekemä maavertailu ei perustu eikä ole linjassa Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön kanssa.

Yksin se seikka, että Teoston hinnat perustuvat osuuteen käyttäjätahon liikevaihdosta ja että hinnat on porrastettu kanavien ja palveluiden musiikkisisällön mukaan, ei tee Teoston Maksulliset-hinnastosta lainmukaista. Kyseiset seikat eivät osoita mitään Teoston hinnaston hintatasosta tai sen kohtuullisuudesta.

Teoston edustama musiikki on monilta osin korvattavissa ja tosiasiallisesti myös korvattu Epidemic Soundin alaisella musiikilla. MTV:n käyttämät tuotantoyhtiöt toimittavat suoraan Teostolle raportin, josta ilmenee eriteltynä sekä Teoston edustaman musiikin että Epidemic Soundin lisensoiman musiikin osuudet MTV:n kanavalla esitetyn ohjelman musiikista. Raporttien perusteella Teosto olisi voinut ottaa huomioon Teoston ulkopuolisen musiikin osuuden MTV:n kanavilla esitettävissä ohjelmissa. Teosto ei ole toimitetuista raporteista huolimatta tätä tehnyt.

Teoston hinnat yliarvioivat musiikin taloudellisen arvon MTV:n liiketoiminnassa. Siltä osin kuin Teoston edustamaa musiikkia on korvattu merkittävissä määrin Epidemic Soundin alaisella musiikilla tämän ei ole havaittu vaikuttaneen MTV:n mainostuloihin, tilausmääriin tai katsojalukuihin ja siten MTV:n liiketoimintaan. Teoston edustama musiikki on MTV:lle arviolta noin neljä–viisi kertaa kalliimpaa kuin Epidemic Soundin alainen musiikki. Teoston ja Epidemic Soundin välistä hintaeroa ei voida perustella vastaavalla erolla Teoston edustaman musiikin väitettyyn lisäarvoon MTV:lle. Teoston edustaman musiikin moninkertainen hinta verrattuna Epidemic Soundin alaiseen musiikkiin osoittaa, että Teoston Maksulliset-hinnasto on kohtuuton.

Teoston Maksulliset-hinnastoon perustuvat Teoston MTV:ltä vaatimat käyttökorvaukset ovat noin 98 prosenttia kalliimmat kuin markkinaoikeuden tuomiossa 29.11.2019 numero 513/19 vahvistettu hintataso. Näin merkittävä hintaero luo vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettaman kilpailuoikeudellisesti kohtuuttomasta hinnoittelusta.

Teoston väitteet Epidemic Soundin edustamasta musiikista ovat harhaanjohtavia, virheellisiä ja perusteettomia. Epidemic Sound -musiikki on laadultaan ja taloudelliselta lisäarvoltaan vertailukelpoista suhteessa Teosto-musiikkiin.

MTV:llä ei olisi ollut syytä ryhtyä korvaamaan esittämissään ohjelmissa Teoston lisensoimaa musiikkia Epidemic Soundin alaisella musiikilla eikä se olisi sopinut tuotantoyhtiöidensä kanssa tekemissään sopimuksissa ehdosta, jonka mukaan tuotantoyhtiöiden on käytettävä tuottamissaan ohjelmissa vähintään 80 prosenttia Epidemic Soundin edustamaa musiikkia, ellei se olisi ollut kokonaistaloudellisesti MTV:lle paras vaihtoehto. Merkittävä osa MTV:n Maksukanavilla esitettävistä, kuluttajien keskuudessa suosituimmista ohjelmista sisältää pääosin Epidemic Soundin alaista musiikkia.

Teoston monopoliasemansa turvin määrittämä kohtuuttoman korkea korvaustaso koituu paitsi MTV:n myös kuluttajien vahingoksi johtuen Teosto-maksun vaihtoehtoiskustannuksesta. Mikäli käyttökorvaukset olisi määritelty kohtuulliselle tasolle, MTV voisi alentaa maksullisten audiovisuaalisten palveluidensa hintoja tai parantaa tarjontansa laatua esimerkiksi hankkimalla uutta sisältöä. Teoston soveltamista hinnoista aiheutuva kuluttajahaitta osoittaa osaltaan Teoston hintojen kohtuuttomuutta.

Teoston Maksulliset-hinnasto ei perustu yhteishallinnointilain 35 §:ssä tarkoitetuin tavoin objektiivisiin kriteereihin.

Koska Teoston käyttökorvaukset on sidottu kanavan liikevaihtoon, hinnoittelu ei ota oikealla tavalla huomioon Teoston edustaman musiikin käytön liiketoiminnallista arvoa MTV:lle. Liikevaihtoon perustuvassa mallissa Teosto veloittaa samansuuruisen korvauksen siitä riippumatta, mikä taloudellinen arvo Teoston edustamalla musiikilla on. Tämä johtaa siihen, että musiikin arvo suhteessa muihin ohjelmien tuotantokustannuksiin nousee suhteettoman korkeaksi. Ohjelmien tuotantokustannukset ovat alentuneet alan kovan kilpailun seurauksena, mutta musiikin osuus tuotantokustannuksista on noussut suhteessa muihin tuotantokustannuksiin. Kanavan liikevaihtoa kasvattaa usea musiikin käyttöön liittymätön seikka. Mikäli kanavan liikevaihto kasvaa tällaisen seikan johdosta, Teoston osuus kasvaa suhteettomasti ja perusteettomasti, koska Teoston hinnoittelu ei ota tällaisia seikkoja huomioon.

Teosto on määritellyt epätarkasti yleisten olettamien perusteella MTV:n maksullisten kanavapakettien ja suoratoistopalveluiden ohjelmien musiikkipitoisuudet. Teoston Maksulliset-hinnaston mukainen hinnoittelu ei ota huomioon musiikin merkittävyyttä yksittäisen ohjelman kannalta. Musiikki on eri rooleissa eri ohjelmissa.

Lisäksi Teoston Maksulliset-hinnaston kanavaprofiilit ja niiden musiikkipitoisuus perustuvat ohjelmiin keskimääräisesti sisältyvään musiikkiin ottamatta lainkaan huomioon, onko musiikki Teoston sopimuslisenssin piirissä vai ei. Tämä johtaa siihen, että Teosto laskuttaa käyttökorvauksen hinnastonsa mukaisena riippumatta siitä, sisältääkö ohjelma esimerkiksi Epidemic Soundin myöntämän vuosilisenssin alaista musiikkia. MTV:n käyttämien tuotantoyhtiöiden Teostolle toimittamien raporttien perusteella Teosto voisi hinnoitella käyttöoikeudet yksin soitettujen musiikkituntien perusteella tai alentaa käyttökorvauksia Epidemic Soundin osuuden mukaan. Teosto ei ole tätä tehnyt.

Teoston Maksulliset-hinnasto ei perustu yhteishallinnointilain 35 §:ssä tarkoitetuin tavoin syrjimättömiin kriteereihin.

Teosto ei sovella Maksulliset-hinnastoa syrjimättömästi kaikkiin toimijoihin, vaan hinnaston ja sen mukaisten hintojen käyttö ja soveltaminen on syrjivää sekä eri lähetysmuotojen että eri toimijoiden kesken.

Ensinnäkin on syrjivää, että Teostolla on eri hinnastot Ilmaiskanaville ja Maksukanaville. Teoston verkkosivuilta löytyy 36 eri hinnastoa, jotka soveltuvat eri tilanteisiin. Näiden hinnastojen korvausperusteet ja prosentit sekä vähimmäishinnat eroavat suurelta osin toisistaan. Tämä on syrjivää. Lisäksi on syrjivää, että Teoston televisiotoimialalta perimät käyttökorvaukset ja soveltamat korvausprosentit suhteessa musiikin arvoon liiketoiminnassa ovat huomattavasti suuremmat kuin Teoston radiotoimialalta perimät käyttökorvaukset. Radiossa musiikki on täysin keskeisessä asemassa televisiolähetyksiin verrattuna.

Teoston väitteet sen hinnastojen syrjimättömyydestä ovat yksilöimättömiä, perusteettomia ja näyttämättömiä. Yksin se seikka, että hinnastot ovat saatavilla Teoston verkkosivuilla tai että hinnastoja sovelletaan syrjimättömästi joihinkin tiettyjen kriteerien täyttäviin toimijoihin, kanaviin tai palveluihin, ei tee hinnastoista ja niiden soveltamisesta syrjimättömiä.

MTV Sisällöt Oy:n Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vuonna 2015 tekemä toimenpidepyyntö on koskenut sitä, onko Teosto syyllistynyt kilpailulain 7 §:n mukaiseen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön audiovisuaalisten sisältöpalveluiden musiikinkäyttökorvauksia koskevalla hinnoittelullaan. Toimenpidepyyntö ei ole koskenut Teoston hinnoittelun kohtuullisuutta vaan pelkästään sen läpinäkymättömyyttä ja syrjivyyttä suhteessa eri toimijoihin ja jakelutekniikoihin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan Teoston eri jakeluteknologioiden hinnoittelun eroja kaventavat muutokset ovat olleet oikeansuuntaisia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole lausunut Teoston hinnaston kohtuullisuudesta tai kohtuuttomuudesta mitään.

Markkinaoikeus on jo aiemmalla tuomiollaan 29.11.2019 numero 513/19 ratkaissut todistustaakan jakautumista käsillä olevassa asiassa koskevan kysymyksen siten, että MTV:n on osoitettava, millä tavalla Teoston hinnasto on yhteishallinnointilain 35 §:n vastainen, mutta tähän riittää varsin vähäinen näyttö. Todistustaakka siirtyy tämän jälkeen Teostolle.

Varsin vähäistä näyttöä koskevan näyttövaatimuksen on katsottava olevan linjassa myös varallisuusoikeudellisia oikeussuhteita koskevien todistustaakan jaon yleisten periaatteiden kanssa. Teostolla on määräävä markkina-asema, ja sillä on velvollisuus varmistua siitä, että sen soveltamat hinnastot ovat lainmukaisia, minkä takia Teoston on myös huomattavasti helpompi hankkia näyttöä hinnastojensa lainmukaisuudesta. Tämäkin puoltaa sitä, että MTV:lle asetettu näyttövaatimus Teoston hinnaston lainvastaisuudesta on hyvin alhainen.

Jo yksin markkinaoikeuden tuomiota 29.11.2019 numero 513/19 on pidettävä riittävänä osoituksena ja näyttönä siitä, ettei Teoston hinnastoa ole pidettävä kohtuullisena ja siten yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisena. Todistustaakan hinnastojen lainmukaisuudesta onkin katsottava siirtyvän jo kyseisen tuomion perusteella Teostolle. MTV on esittänyt Teoston hinnoittelun olevan lainvastainen lisäksi muun ohella korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO 2022:44 perusteella ja sillä, ettei Teosto saanut valituslupaa todistustaakkaa koskevan kysymyksen osalta korkeimmalta oikeudelta, MTV:n osoittamalla STIM:n hintatasolla ja MTV:n osoittamalla Epidemic Soundin käyttämällä hintatasolla. MTV on siten varmuudella esittänyt ja täyttänyt vähäistä näyttöä koskevan näyttövaatimuksen Teoston hinnaston kohtuuttomuudesta.

Edellä todetun mukainen, yhteishallinnointilain esitöissä esitetty todistustaakan jakautuminen on täysin yhdenmukainen perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 2 artiklan ja yhteishallinnointidirektiivin tavoitteiden kanssa. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2003 määrätään ainoastaan todistustaakan jakautumisesta, ei näyttövaatimuksesta eli näyttökynnyksen korkeudesta. Todistustaakan jakautumista koskevassa arvioinnissa ei tule soveltaa kilpailuoikeudessa käytettyä niin sanottua United Brands -testiä. Teoston väite siitä, että todistustaakan jakautumisen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon Teoston hallinnointikulujen kasvaminen, ei perustu lakiin eikä mihinkään muuhunkaan oikeudelliseen perusteeseen tai lähteeseen eikä väitteellä ole mitään tekemistä todistustaakan jakautumisen kanssa.

Todistustaakka Teoston Maksulliset-hinnaston kohtuullisuudesta on jo lähtökohtaisesti Teostolla sen vaatiessa kanteella hinnastonsa vahvistamista lainmukaiseksi. MTV on esittänyt riittävän näytön Teoston Maksulliset-hinnaston kohtuuttomuudesta, minkä johdosta todistustaakka on kaikissa tilanteissa Teostolla.

MTV:n korvausvelvollisuus

MTV ei ole velvollinen maksamaan Teostolle enempää käyttökorvauksia vuosilta 2019 ja 2021, koska MTV on jo suorittanut kyseisten vuosien käyttökorvauksia Teostolle markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 mukaisesti.

MTV ei ole sitoutunut Teoston Maksulliset-hinnastoon, ja Teosto on ollut tästä tietoinen. MTV:n ei voida katsoa hiljaisesti hyväksyneen Teoston Maksulliset-hinnastoa, sillä MTV ei ole maksanut käyttökorvauksia niiden mukaisesti vaan on nimenomaisesti kiistänyt vaadittujen maksujen oikeellisuuden. Sopimuksen sisällöstä eli Maksullisiin-sisältöpalveluihin sovellettavasta hinnastosta on MTV:n ja Teoston välillä käyty jo yksi aikaisempi prosessi. Huomionarvoista on, että Teoston monopoliasemasta ja/tai määräävästä markkina-asemasta johtuen MTV:n on pakko käyttää ohjelmissaan Teoston edustamaa musiikkia.

Teoston voidaan toiminnallaan katsoa hyväksyneen MTV:n vuosien 2019–2021 aikana kanavillaan esittämien teosten käytön vastaanottaessaan MTV:n Teostolle maksamat vuosien 2019–2021 käyttöä koskevat ennakkokorvaukset ja salliessaan MTV:n jatkaa teosten esittämistä. Teosto ei ole kieltänyt MTV:tä jatkamasta musiikin käyttämistä televisiolähetystoiminnassaan, eikä Teosto ei ole missään vaiheessa indikoinut MTV:lle, että MTV käyttäisi Teoston edustamaa musiikkia ohjelmissaan ilman asianmukaista lisenssiä. Asianosaisten välillä on ollut konkludenttinen sopimus musiikin käytön osalta, ja erimielisyys on koskenut ainoastaan käyttökorvausten määrää. Teoston on katsottava sallineen MTV:n jatkaa musiikin käyttöä myös vuosien 2019, 2020 ja 2021 osalta niin kauan, kunnes asianosaisten välinen erimielisyys korvausten määrästä saadaan ratkaistuksi, aivan kuten aikaisemmassa prosessissa on vahvistettu tuolloin käsiteltyjen vuosien 2017 ja 2018 osalta.

Asianosaisten käytösmallia tulee peilata myös vuosien 2015 ja 2016 tilanteeseen, jossa Teosto salli MTV:n käyttää teoksia ohjelmissaan ilman, että asianosaiset olivat päässeet sopimukseen käyttökorvausten tasosta kyseisiä vuosia koskien. MTV:n ja Teoston välillä vallitsi hiljainen hyväksyntä sen osalta, että Teosto salli MTV:n käyttää teoksia MTV:n kanavilla esitetyissä ohjelmissa, vaikka asianosaisten neuvottelut käyttökorvausmaksujen osalta olivat edelleen kesken.

Edellä todetuin perustein MTV ei ole loukannut tekijänoikeuksia, eikä tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaiselle hyvitykselle ole perusteita. MTV ei ole syyllistynyt tekijänoikeusloukkaukseen myöskään jättäessään osan Teoston siltä vaatimista käyttökorvauksista maksamatta. Markkinaoikeus on tuomiossaan 29.11.2019 numero 513/19 jo hylännyt Teoston väitteen tekijänoikeusloukkauksesta.

Mikäli katsottaisiin, että MTV olisi syyllistynyt tekijänoikeusloukkaukseen, kohtuullinen hyvitys olisi määrältään joka tapauksessa huomattavasti alhaisempi kuin Teoston nyt vaatima korvaus vuodelta 2019.

Koska Teoston MTV:ltä vaatima korvaustaso ei ole yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisesti kohtuullinen, kyseinen hintataso ei voi myöskään olla kauppalain 45 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen käypä hinta, jonka MTV olisi velvollinen maksamaan.

Vaikka Teoston vahvistusvaatimukset hylättäisiin ainoastaan ei-objektiivisina tai syrjivinä, Teosto ei voi vaatia lainvastaisia hintoja MTV:ltä.

Mikäli vastoin MTV:n käsitystä katsottaisiin, että MTV olisi sitoutunut Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisiin hintoihin ja olisi siten velvollinen suorittamaan Teostolle kyseisen hinnaston mukaisia käyttökorvauksia, maksettavaksi tuomittavien käyttökorvausten määrää tulee joka tapauksessa sovitella oikeustoimilain 36 §:n 1 momentin perusteella. Teoston vaatimat Maksulliset-hinnaston mukaiset käyttökorvausmäärät ovat kohtuuttomia ja lakiin perustumattomia. Teoston vaatimaa korvaustasoa on soviteltava.

Teoston monopoliasema tai vähintään määräävä markkina-asema sekä MTV:n toiminnan riippuvuus Teostosta vallitsevissa olosuhteissa osoittavat, etteivät osapuolet ole olleet tasavertaisia sopijapuolia. Teosto on yksipuolisesti ja neuvottelematta määritellyt hintatason käyttäen hyödykseen valta-asemaansa suhteessa MTV:hen. Asiassa on edellytykset sovitella Teoston Maksulliset-hinnaston kohtuutonta korvaustasoa. Maksettavaksi tuomittavien käyttökorvausten määrää on soviteltava siltä osin kuin ne määrällisesti ylittävät markkinaoikeuden tuomiossa 29.11.2019 numero 513/19 vahvistetun kohtuullisen hintatason.

MTV ei ole velvollinen suorittamaan Teostolle myöskään viivästyskorkoa tai arvonlisäveron osuutta, koska MTV ei ole velvollinen suorittamaan Teostolle sen vaatimaa käyttökorvausta.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

1. Teoston Maksulliset-hinnasto
2. MTV:n asiamiehen 14.8.2020 päivätty sähköpostiviesti Teoston asiamiehille
3. MTV:n asiamiesten 13.8.2021 päivätty kirje Teostolle
4. Teoston asiamiesten 9.7.2020 päivätty kirje MTV:lle
5. Teoston lisensointijohtajan 7.7.2021 päivätty sähköpostiviesti MTV:n kahdelle työntekijälle
6. Teoston asiamiesten 8.10.2021 päivätty kirje MTV:lle ja sen liite ”Haastehakemusluonnos 8.10.2021”
7. Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkinen päätös 22.12.2017 (dnro KKV/899/14.00.00/2015)
8. Artikkeli Kauppalehti Optio: ”Äänikatalogi häiriköi musiikkibisnestä ja tuottaa halpoja kappaleita tubettajille” (2.3.2019)
9. Epidemic Sound AB:n vuosikertomus 1.1.2017–31.12.2017
10. Epidemic Sound Holding AB:n vuosikertomus 23.11.2017–31.12.2018
11. Epidemic Sound Holding AB:n vuosikertomus 1.1.2019–31.12.2019
12. Epidemic Sound Holding AB:n vuosikertomus 1.1.2020–31.12.2020
13. Epidemic Sound Holding II AB:n vuosikertomus 1.12.2020–31.12.2021

MTV Oy

1. MTV:n asiamiehen 14.8.2020 päivätty sähköpostiviesti Teoston asiamiehille
2. MTV:n asiamiesten 13.8.2021 päivätty kirje Teostolle
3. Tuotantoyhtiö FremantleMedia Finland Oy:n raportti Teostolle ohjelman Rantabaari jakson 141 musiikkiosuuksista, 16.2.2022
4. Tuotantoyhtiö Yellow Film & TV:n raportti ohjelman Hotel Swan Helsinki jakson 6 musiikkiosuuksista
5. Tuotantoyhtiö Yellow Film & TV:n raportti ohjelman Hotel Swan Helsinki jakson 7 musiikkiosuuksista

Asiantuntijalausunnot

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

1. E.CA Economics: Pricing for music royalties in Pay-TV and VOD, 7.10.2021
2. E.CA Economics: Memorandum “Benchmarking analysis for 2020 and 2021”, 14.9.2022
3. E.CA Economics: Pricing for music royalties in Pay-TV and VOD Assessment of MTV’s expert opinion 24.3.2022, 15.9.2022

MTV Oy

1. Compass Lexecon: lausunto E. CA Economicsin raportista 7.10.2021, 24.3.2022
2. Compass Lexecon: lausunto E. CA Economicsin vastineesta 15.9.2022, 15.11.2022

Henkilötodistelu

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry

1. RS, todistelutarkoituksessa
2. MK
3. AV
4. EG, asiantuntijana

MTV Oy

1. JL, todistelutarkoituksessa
2. MK
3. JH
4. JK
5. MR
6. PS, asiantuntijana

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Johdanto ja kysymyksenasettelu

1. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry on tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista annetussa laissa tarkoitettu yhteishallinnointiorganisaatio, joka edustaa säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikkikustantajia ja myöntää edustamiinsa teoksiin käyttöoikeuksia. Verkkosivuillaan Teostolla on muun ohella 1.1.2017 voimaan tullut hinnasto sen edustamien musiikkiteosten käytöstä audiovisuaalisissa sisältöpalveluissa, kuten televisiossa tai verkon suoratoistopalveluissa, sellaisille kanaville ja verkkopalveluille, jotka ovat kuluttajille maksullisia (edellä mainittu Maksulliset-hinnasto).
   
   
2. MTV Oy on puolestaan suomalainen mediayhtiö, joka toimii audiovisuaalisen sisällöntarjonnan markkinalla. Sen hallinnoimiin medioihin kuuluu muun ohella tiettyjä kuluttajille maksullisia television kanavapaketteja ja tiettyjä verkossa toimivan maksullisen suoratoistopalvelun (VOD) C Moren tuotteita. MTV on audiovisuaalisessa sisällöntarjonnassaan käyttänyt Teoston edustamien musiikintekijöiden tekijänoikeudella suojattuja teoksia.
   
   
3. Asiassa on Teoston kannevaatimusten perusteella kysymys ensinnäkin siitä, ovatko Teoston Maksulliset-hinnaston mukaan lasketut MTV:tä koskevat musiikin käyttökorvaukset
   vuosilta 2019–2021 olleet yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiset.
   
   
4. Asianosaisten välillä ei ole vuodesta 2017 lähtien sovittu kirjallisesti musiikin käyttöoikeuksista tai korvauksista.
   
   
5. Teosto ja MTV ovat jo aiemmin käyneet oikeutta vuosien 2017 ja 2018 musiikin käyttökorvausten oikeasta määrästä. Markkinaoikeus on 29.11.2019 antanut asiassa tuomion numero 513/19, jossa on muun ohella katsottu, että tiettyjä MTV:n maksuttomia televisiokanavia koskeva Teoston hinnoittelu on vuosien 2017 ja 2018 osalta ollut yhteishallinnointilain 35 §:n mukainen ja että tiettyjä MTV:n maksullisia televisiokanavia koskeva Teoston hinnoittelu on vuosien 2017 ja 2018 osalta ollut yhteishallinnointilain 35 §:n vastainen. Lisäksi markkinaoikeus on mainitussa tuomiossaan katsonut, että MTV:n verkon maksuttomien ja maksullisten suoratoistopalveluiden osalta asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, että kummankaan asianosaisen esittämää hintatasoa olisi voitu vahvistaa vuosien 2017 ja 2018 osalta yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiseksi.
   
   
6. Sekä Teosto että MTV ovat hakeneet muutosta edellä mainittuun markkinaoikeuden tuomioon. Korkein oikeus on myöntänyt MTV:lle rajoitetun valitusluvan, joka on koskenut kysymystä siitä, onko Teosto ollut velvollinen palauttamaan MTV:lle sen maksamat tekijänoikeuskorvaukset vuosilta 2017 ja 2018 siltä osin kuin niiden määrä on ylittänyt edellä mainitussa markkinaoikeuden tuomiossa maksullisten televisiokanavien osalta lainmukaisiksi vahvistettuihin hintoihin perustuvan korvausmäärän. Korkeimmassa oikeudessa ei siten ole enää ollut kysymys siitä, ovatko mainitut tekijänoikeuskorvaukset olleet yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisia.
   
   
7. Korkein oikeus on katsonut ennakkopäätöksessään KKO 2022:44 muun ohella, että MTV:llä ei ole ollut maksullisten televisiokanavien osalta käyttöoikeussopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuutta eikä Teostolla vastaavasti ole ollut oikeutta perimiinsä maksuihin niiltä osin kuin ne ovat ylittäneet markkinaoikeuden tuomiossa 29.11.2019 numero 513/19 kohtuulliseksi vahvistetun Ruotsin yhteishallinnointijärjestö Svenska Tonsättares Internationella Musikbyrån (STIM) hinnaston mukaisen tason. Korkein oikeus on katsonut, että Teosto on saanut näiltä osin perusteetonta etua.
   
   
8. Nyt kysymyksessä oleva asia koskee MTV:n vastaavaa musiikin käyttöä vuosina 2019–2021. Vuosilta 2019 ja 2021 MTV on maksanut Teostolle osan Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisista käyttökorvauksista. Vuodelta 2020 MTV on maksanut Teostolle Teoston Maksulliset-hinnaston mukaiset käyttökorvaukset ensin laskun mukaisesti kokonaisuudessaan mutta sittemmin vähentänyt niistä osan maksaessaan vuotta 2021 koskevia myöhemmin erääntyneitä tekijänoikeuskorvauksia.
   
   
9. Sen lisäksi, ovatko käyttökorvaukset vuosilta 2019–2021 olleet yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisia, asiassa on toiseksi kysymys siitä, onko MTV velvollinen suorittamaan mainituilta vuosilta lisäkorvauksia Teostolle.
   
   
10. Asiassa on kuitenkin ensimmäisenä arvioitava MTV:n vaatimusta Teoston kanteen tutkimatta jättämisestä. Tältä osin kysymys on siitä, estääkö edellä mainittu markkinaoikeuden tuomio Teoston nyt esittämien kannevaatimusten tutkimisen.
    
    

2 Teoston kannevaatimusten tutkiminen

11. MTV on vaatinut Teoston kannevaatimusten tutkimatta jättämistä edellä mainittujen markkinaoikeuden ja korkeimman oikeuden ratkaisujen niin sanotun negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen perusteella.

12. Teosto on kiistänyt kyseisten ratkaisujen negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen.

13. Oikeusvoimasta eli tuomion sitovasta vaikutuksesta ei ole säännöksiä laissa. Oikeusvoiman negatiivisesta vaikutuksesta on kysymys silloin, kun lainvoimaisesti ratkaistua, samaa asiaa koskevaa uutta kannetta ei voida tutkia. Se, milloin kysymys on samasta asiasta, on jäänyt oikeuskäytännössä ratkaistavaksi.

14. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2018:59 todennut, että vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella on selvää, että samaan perusteeseen nojautuvaa ja samaa oikeusseuraamusta koskevaa uutta kannetta ei voida tutkia (ks. KKO 2018:59 kohta 12).

15. Korkein oikeus on edellä mainitussa ennakkopäätöksessään KKO 2018:59 edelleen todennut, että vanhemmassa oikeuskäytännössä lähtökohtana on yleensä ollut, ettei tuomion oikeusvoima estä tutkimasta uutta kannetta, jossa esitetään uusia, aiempiin vaatimuksiin nähden samasta perusteesta johtuvia lisävaatimuksia (ks. KKO 2018:59 kohta 14).

16. Korkein oikeus on mainitussa ennakkopäätöksessään KKO 2018:59 todennut kuitenkin, että erityisesti lainkäytön taloudellisuuden ja tehokkuuden on korkeimman oikeuden uudemmassa oikeuskäytännössä katsottu puoltavan sitä, että samoihin oikeustosiseikkoihin perustuvat vaatimukset esitetään, tutkitaan ja ratkaistaan samassa oikeudenkäynnissä. Myöskään vastaajan kannalta ei ole katsottu olevan kohtuullista, että pääosin samoihin seikkoihin ja samaan todisteluun perustuvia vaatimuksia käsitellään ilman pätevää syytä peräkkäisissä oikeudenkäynneissä. Tällaisen menettelyn salliminen olisi omiaan heikentämään myös yleistä oikeusvarmuutta (ks. esim. KKO 2018:59 kohta 13 ja KKO 2013:72 kohta 12).

17. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan oikeusvoiman ulottuvuutta arvioitaessa on myös otettava huomioon, että kannetta riita-asiassa saa muuttaa vain oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:ssä säädetyillä perusteilla. Aikaisemman tuomion oikeusvoimavaikutus ulottuu yleensä sellaisiin uusiin vaatimuksiin, jotka kanteenmuutoskiellon estämättä olisi voitu tutkia jo aikaisemmassa oikeudenkäynnissä. Oikeusvoiman vaikutusta ei toisaalta ole perusteltua ulottaa kanteen muutettavuusmahdollisuutta laajemmaksi (ks. esim. KKO 2018:59 kohta 15 ja KKO 2013:72 kohta 12). Tuomion oikeusvoima ei näin ollen voi kattaa vaatimusta, joka perustuu tuomion antamisen jälkeisiin uusiin seikkoihin (ks. esim. KKO 2018:59 kohta 15).

18. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa. Kantajalla on kuitenkin oikeus vaatia muuta kuin kanteessa tarkoitettua suoritusta, milloin vaatimus perustuu oikeudenkäynnin aikana tapahtuneeseen olosuhteiden muutokseen tai vasta silloin kantajan tietoon tulleeseen seikkaan (1 kohta), vaatia vahvistettavaksi sellainen oikeussuhde, joka asianosaisten välisessä oikeudenkäynnissä on riitainen ja jonka selvittämistä asian muun osan ratkaiseminen edellyttää (2 kohta), sekä vaatia korkoa tai tehdä muu sivuvaatimus taikka uusikin vaatimus, mikäli se johtuu olennaisesti samasta perusteesta (3 kohta).

19. Markkinaoikeus toteaa, että käsillä olevassa asiassa on sinänsä riidatonta, että Teoston nyt esittämät vaatimukset koskevat asianosaisten välisessä aikaisemmassa prosessissa ratkaistuun asiaan nähden eri vuosia ja eri saatavia.

20. Aikaisempi prosessi on koskenut Teoston MTV:ltä laskuttamia, musiikin käytöstä vuosina 2017 ja 2018 perittäviä käyttökorvauksia. Markkinaoikeuden tuomio kyseisessä asiassa on annettu 29.11.2019. Vuoden 2019 käyttökorvausten lopullinen hintataso on kuitenkin selvinnyt vasta vuonna 2020. Asiassa on nimittäin riidatonta, että viimeinen vuoden 2019 käyttökorvausmaksuja koskeva lasku on lähetetty MTV:lle vasta vuoden 2020 puolella ja korvauksen määrä on jälkikäteen tasattu vastaamaan todellisia liikevaihtotietoja.

21. Edellä todetusta seuraa, ettei Teosto olisi voinut vielä aikaisemman prosessin yhteydessä esittää tässä asiassa esittämiään, vuosien 2019–2021 musiikin käyttöä koskevia suoritusvaatimuksia. Nämä suoritusvaatimukset perustuvat siten edellä mainitun markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 antamisen jälkeisiin uusiin seikkoihin, joita kyseisen markkinaoikeuden tuomion negatiivinen oikeusvoima ei kata. Näin ollen asiassa ei ole estettä tutkia suoritusvaatimuksia eli Teoston kannevaatimuksia 2 ja 5.

22. Suoritusvaatimusten lisäksi myös Teoston tässä asiassa esittämät vahvistusvaatimukset (Teoston kannevaatimukset 1, 3 ja 4) koskevat sinänsä Teoston MTV:ltä laskuttamia vuosilta 2019–2021 perittäviä musiikin käyttökorvauksia. Teosto on vaatinut, että markkinaoikeus vahvistaa kyseisten vuosien osalta Teoston markkinaoikeudelle toimittamissa korvauslaskelmissa ilmoitettujen kanava- ja palvelukohtaisten hintojen olevan sovellettavien hinnastokohtien mukaisesti laskettuina yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiset MTV:n maksullisten televisiokanavien ja maksullisten verkkopalveluiden osalta. Vahvistusvaatimusten kohteena ovat siten MTV:ltä perittävät korvaukset, joiden suuruus vaihtelee vuosittain.

23. Samoin kuin nyt käsillä olevassa asiassa, myös aikaisemmassa prosessissa on ollut kyse siitä, ovatko Teoston 1.1.2017 voimaan tulleen Maksulliset-hinnaston mukaiset hinnat MTV:n osalta yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisia, vaikka asiat sinänsä koskevat eri vuosia. Tämän lisäksi aikaisempi prosessi on koskenut myös toista Teoston hinnastoa, josta nyt ei ole kysymys.

24. Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa Teoston Maksulliset-hinnastossa (Teoston asiakirjatodiste 1) on määritetty prosenttiosuudet, joiden perusteella musiikin käyttökorvaukset lasketaan erityyppisille maksullisille televisiokanaville ja verkkopalveluille. Hinnaston mukaan korvaus määräytyy joko prosenttiosuutena musiikinkäyttäjän, eli tässä tapauksessa MTV:n, tiettyä kanavaa tai palvelua koskevista tilausmaksutuloista (niin sanottu prosenttikorvaus) taikka niin sanottuna vähimmäiskorvauksena, joka lasketaan kanavan tai palvelun tilaajamäärien perusteella.

25. Edellä todetusta seuraa, että vaikka Teoston MTV:ltä perimien käyttökorvausten suuruus sinänsä vaihtelee vuosittain, koska MTV:n liikevaihto- ja/tai tilaajamäärät vaihtelevat, korvausten laskemisen pohjana käytettävät prosenttiosuudet sekä tilaajamääriin perustuvat vähimmäiskorvaustasot ovat käsillä olevassa asiassa täsmälleen samat kuin ne ovat olleet aikaisemman prosessin yhteydessä.

26. Sinänsä oikeusvoimaiseksi tulee varsinaisesti vain tuomion lopputulos eli tuomiolauselmassa ilmaistu kannanotto kanteessa vaadittuun oikeusseuraukseen, ei tuomion perustelut (ks. esim. KKO 2021:89 kohta 9). Oikeuskirjallisuudessa (Lappalainen, Juha: Siviiliprosessioikeus II, 2001, s. 432 ja 433) esitetyn mukaan tuomion perustelujen kannanotot relevanteista faktoista (oikeustosiseikoista) ja niiden juridisesta merkityksestä saavat oikeusvoiman vain suhteessa siihen oikeusseuraukseen, josta kanteessa on ollut kysymys. Niitä ei voida uudessa prosessissa riitauttaa missään sellaisessa suhteessa, joka merkitsisi tuomion lopputuloksen muuttamista, mutta niillä ei ole oikeusvoimasitovuutta muuhun seuraukseen tähtäävässä oikeudenkäynnissä.

27. Sekä markkinaoikeuden tuomiossa 29.11.2019 numero 513/19 että nyt kysymyksessä olevassa asiassa on kysymys Teoston 1.1.2017 voimaan tulleessa Maksulliset-hinnastossa esitetyistä käyttökorvausten laskemisen perusteena käytettävistä prosenttiosuuksista tai vähimmäiskorvauksista, joiden perusteella laskettuina kunkin vuoden käyttökorvaukset tulevat maksettaviksi. Edellä mainitun markkinaoikeuden tuomion tuomiolauselmassa on maksullisten televisiokanavien osalta vahvistettu STIM:n hinnaston perusteella laskettujen hintojen olevan yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisia hintoja. Vahvistusvaatimukset ovat mainitussa markkinaoikeuden tuomiossa hyväksytyssä muodossaan samalla suoraan merkinneet sitä, että Teoston Maksulliset-hinnasto sekä siinä mainitut korvausprosentit ja vähimmäiskorvaukset eivät ole tältä osin yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisia, vaikka tuomiolauselmassa ei ole nimenomaisesti mainittu Teoston Maksulliset-hinnastoa. Maksullisten palveluiden osalta mainitun markkinaoikeuden tuomion tuomiolauselmassa on puolestaan hylätty Teoston vahvistusvaatimukset kokonaan. Kun Teosto ei ole käsillä olevassa asiassa vedonnut myöskään mihinkään aikaisemman prosessin jälkeiseen olosuhteiden muutokseen, jolla olisi vaikutusta sen nyt käsillä olevien kannevaatimusten ratkaisemiseen, ratkaistava kysymys Teoston hintojen yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuudesta on Teoston vahvistusvaatimusten osalta ollut aikaisemmassa prosessissa täsmälleen sama kuin nyt käsillä olevassa asiassa. Saman kysymyksen ratkaisemista uudelleen ei voida katsoa MTV:n kannalta kohtuulliseksi riippumatta siitä, että Teosto on tässä asiassa esittänyt lisätodistelua sen Maksulliset-hinnaston yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuutta koskien.

28. Teoston olisi lisäksi ollut mahdollista jo aikaisemmassa prosessissa kanteenmuutoskiellon estämättä esittää vahvistusvaatimukset siten, että niiden kohteena olisi ollut MTV:ltä perittävien vuosikohtaisten käyttökorvausten sijaan MTV:n musiikin käyttöön sovellettavat, Teoston Maksulliset-hinnaston mukaiset korvausprosentit ja vähimmäiskorvaustasot. Tuomioistuimen ratkaisu olisi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sitonut lähtökohtaisesti ainoastaan kyseisen tuomioistuinprosessin asianosaisia eli Teostoa ja MTV:tä. Näin ollen negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen arvioinnin osalta merkitystä ei ole sillä, että sama Teoston hinnasto koskee Teoston pääkäsittelyssä esittämin tavoin myös muita Teoston edustaman musiikin käyttäjiä kuin MTV:tä ja että kyseisiä muita tahoja ei ole kuultu Teoston ja MTV:n välisessä aikaisemmassa prosessissa.

29. Edellä esitetyn perusteella ja ottaen erityisesti huomioon lainkäytön taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oikeusvarmuudesta edellä todettu markkinaoikeus katsoo, että vahvistusvaatimusten sanamuotojen vähäisistä eroavaisuuksista ja myös kysymyksessä olevien vuosien eroavuuksista huolimatta Teoston tässä asiassa esittämät vahvistusvaatimukset Teoston Maksulliset-hinnaston yhteishallinointilain 35 §:n mukaisuuden osalta ovat asiallisesti samat kuin ne aikaisemmassa prosessissa esitetyt vahvistusvaatimukset, jotka on jo ratkaistu edellä mainitulla markkinaoikeuden lainvoimaisella tuomiolla. Siten kyse on näiltä osin oikeuskäytännössä tarkoitetuin tavoin samojen asianosaisten välisestä samasta asiasta, jolloin markkinaoikeuden aikaisemmassa prosessissa antaman tuomion negatiivinen oikeusvoimavaikutus kattaa Teoston nyt esittämät vahvistusvaatimukset eli kannevaatimukset 1, 3 ja 4.

30. Edellä todetun perusteella markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 negatiivinen oikeusvoimavaikutus estää Teoston käsillä olevassa asiassa esittämien vahvistusvaatimusten tutkimisen. Teoston kannevaatimukset 1, 3 ja 4 on näin ollen jätettävä tutkimatta. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko Teostolla ollut riittävä vahvistusintressi käsillä olevassa asiassa.

31. Sen sijaan markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei markkinaoikeuden mainitun tuomion negatiivinen oikeusvoimavaikutus kata Teoston käsillä olevassa asiassa esittämiä suoritusvaatimuksia (kannevaatimukset 2 ja 5). MTV:n vaatimus Teoston suoritusvaatimusten tutkimatta jättämisestä on siten hylättävä, ja asiassa on seuraavaksi otettava kantaa niiden edellytysten täyttymiseen.

3 Teoston hintojen yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuuden arvioinnin lähtökohdat

3.1 Yhteishallinnointilain tavoitteista ja todistustaakasta

32. Yhteishallinnointilain 1 §:n mukaan lain tavoitteena on turvata tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden lähioikeuksien oikeudenhaltijoiden itsemääräämisoikeus, edistää tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuutta ja varmistaa, että tekijänoikeuden ja tekijänoikeuden lähioikeuksien yhteishallinnoinnissa toimitaan vastuullisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi suhteessa oikeudenhaltijoihin ja käyttäjiin.

33. Säännöksen esitöiden (HE 119/2016 vp s. 38) mukaan sekä oikeudenhaltijat että tekijänoikeudella suojattujen suojan kohteiden käyttäjät ovat riippuvaisia siitä, että yhteishallinnointiorganisaatiot toimivat vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Kilpailuoikeudellisesti yhteishallinnointiorganisaatiot toimivat lähtökohtaisesti määräävässä markkina-asemassa, mikä asettaa niiden toiminnalle erityisiä vaatimuksia. Esitöistä käy myös ilmi, että lailla säännellään tekijänoikeusmarkkinoita, minkä tavoitteena on ehkäistä yhteishallinnointiorganisaatioiden markkina-asemasta johtuvia ongelmia ja edistää markkinoiden toimivuutta.

34. Yhteishallinnointilain 3 §:n 2 momentin mukaan kyseinen laki ei vaikuta kilpailulain soveltamiseen.

35. Yhteishallinnointilaki on tullut voimaan 1.1.2017 ja sillä on pantu Suomessa täytäntöön yhteishallinnointidirektiivi. Lain esitöiden (HE 119/2016 vp s. 5) mukaan yhteishallinnointidirektiivi on pääosin minimiharmonisointisäädös, joskin direktiivin yksityiskohtaisuudesta johtuen kansallista liikkumavaraa jää käytännössä verrattain vähän.

36. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Pykälän 2 momentin mukaan seikan asettaminen tuomion perustaksi edellyttää, että asianosainen on esittänyt siitä uskottavan näytön. Pykälän 4 momentin mukaan mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan, jollei todistustaakasta tai näytöltä vaadittavasta vahvuudesta laissa toisin säädetä tai asian laadusta muuta johdu.

37. Markkinaoikeus voi yhteishallinnointilain 65 ja 66 §:n perusteella muun ohella kieltää yhteishallinnointiorganisaatiota käyttämästä käyttäjien kannalta kohtuutonta tai 35 §:n vastaista sopimusehtoa tai menettelyä.

38. Lain esitöistä (HE 119/2016 vp s. 90) käy ilmi, että kieltoa vaativan asianosaisen tulee osoittaa, millä tavalla sopimusehto tai menettely on yhteishallinnointilain 35 §:n vastainen tai kohtuuton ja että todistustaakka siirtyy varsin vähäisellä näytöllä yhteishallinnointiorganisaatiolle, jonka puolestaan tulee näyttää sopimusehdon tai menettelyn hyväksyttävyys.

39. Markkinaoikeus katsoo edellä yhteishallinnointilain tarkoituksesta ja markkinaoikeudellisena asiana käsiteltävää yhteishallinnointilain 66 §:n mukaista kieltoasiaa koskevasta todistustaakasta todetun ilmentävän myös tässä riita-asiassa sitä, että ainakin silloin, kun yhteishallinnointiorganisaation sopimusehdon väitetyn lainvastaisuuden tueksi on esitetty riittäviä perusteita ja kohtuullisesti saatavissa olevaa selvitystä, yhteishallinnointiorganisaation tulee kyetä näyttämään sopimusehdon lainmukaisuus.

40. Edellä todetun mukaisen todistustaakan jakautumisen ei voida katsoa Teoston väittämin tavoin olevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 2 artiklan tai yhteishallinnointidirektiivin 16 artiklan 2 kohdan vastainen. Mainitussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2003 määrätään todistustaakan jakautumisesta, ei näyttökynnyksen korkeudesta, eikä myöskään yhteishallinnointidirektiivin edellä mainitusta kohdasta ole pääteltävissä, ettei todistustaakka voisi kääntyä jossain kohdin yhteishallinnointiorganisaatiolle.

3.2 Lisensiointiehtojen kriteerien objektiivisuudesta ja syrjimättömyydestä sekä hintojen kohtuullisuudesta

41. Yhteishallinnointilain 35 §:n 1 momentin mukaan lisensiointiehtojen on perustuttava objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin.

42. Lainkohdan esitöiden (HE 119/2016 vp s. 68) mukaan yhteishallinnointidirektiivin edellyttämän säännöksen tarve on ymmärrettävä sen kilpailuoikeudellista taustaa vasten sekä eritoten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 102 artiklan säännösten ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa. Lain 3 §:n 2 momentin kohdalla esitöistä (HE 119/2016 vp s. 39) vastaavasti ilmenee, että yhteishallinnointilain ja yhteishallinnointidirektiivin säännöksistä osa perustuu suoraan eräisiin Euroopan unionin tuomioistuimen kilpailuoikeudellisiin ratkaisuihin, jotka koskevat yhteishallinnointiorganisaatioita.

43. Lisäksi yhteishallinnointilain 35 §:n 1 momentin esitöiden (HE 119/2016 vp s. 68) mukaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä lähtökohta on, että samanlaisesta käytöstä tulee periä sama tariffi. Tästä voidaan poiketa objektiivisesti perustelluista syistä. Esitöiden mukaan kansallisen tuomioistuimen tehtäväksi jää kunkin tapauksen tosiseikkojen ja esitetyn näytön perusteella ratkaista, onko tekijänoikeusjärjestöllä objektiivisesti perusteltu syy kohdella eri käyttäjiä eri tavalla.

44. Yhteishallinnointilain 35 §:n 2 momentin mukaan oikeudenhaltijoiden tulee saada oikeuksien käytöstä asianmukainen korvaus. Yksinoikeuksien ja korvausoikeuksien hintojen on oltava kohtuullisia. Tekijänoikeuskorvauksen kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon oikeuksien käytön taloudellinen arvo liiketoiminnassa teosten ja muiden suojan kohteiden käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen, yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudellinen arvo ja muut korvauksen kohtuullisuuteen vaikuttavat seikat. Markkinaoikeus toteaa, että yhteishallinnointilain 35 §:n 2 momentin käsitteet ”korvaus” ja ”hinta” ovat käytännössä yhdenmukaiset.

45. Lainkohdan esitöiden (HE 119/2016 vp s. 69) mukaan lähtökohtana on, että oikeudenhaltijoiden saaman korvauksen teoksen tai muun suojan kohteen käytöstä tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa käyttäjän käytöstä saamaan taloudelliseen hyötyyn. Se, milloin tariffia voidaan pitää kohtuuttomana, jää käytännössä tuomioistuimen harkintaan. Korvaus voi perustua joko oikeuden hyödyntämisestä saataviin tuloihin tai käytön laajuuteen. Yhteishallinnointiorganisaatioiden korvausmallien kehittämisessä tulee pyrkiä menettelyihin ja kriteereihin, jotka tuottavat oikeudenmukaisen korvauksen tekijöille ja samalla alentavat oikeuksien hallinnoinnista ja valvonnasta aiheutuvia kustannuksia kaikkien markkinaosapuolten eduksi.

46. Yhteishallinointilain 35 §:n 1 ja 2 momentti vastaavat yhteishallinnointidirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä. Jälkimmäisessä säännöksessä säädetään muun ohella, että lisensiointiehtojen on perustuttava objektiivisiin ja syrjimättömiin kriteereihin. Oikeudenhaltijoiden on saatava oikeuksiensa käytöstä asianmukainen korvaus. Yksinoikeuksien ja korvausoikeuksien tariffien on oltava kohtuullisia suhteessa muun muassa oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon liiketoiminnassa, kun otetaan huomioon teosten ja muun aineiston käytön luonne ja laajuus, sekä suhteessa yhteishallinnointiorganisaation tarjoaman palvelun taloudelliseen arvoon.

47. Markkinaoikeus toteaa yhteishallinnointilain ja kilpailuoikeudellisten säännösten tavoitteiden poikkeavan jossakin määrin toisistaan. Hinnoittelun yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuutta ei ole jätetty kilpailuoikeudellisen sääntelyn varaan, vaan siihen on esimerkiksi yhteishallinnointilain 3 §:n 2 momentti sekä 65 ja 66 § huomioon ottaen mahdollista puuttua silloinkin, kun menettelyä ei voisi välttämättä katsoa määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi. Kussakin tapauksessa arvioitavaksi jää, mikä merkitys yhteishallinnointilain taustalla osittain olevalla kilpailuoikeudellisella sääntelyllä on.

4 Teoston hintojen yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisuuden arviointi

4.1 Markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 positiivinen oikeusvoimavaikutus

48. MTV on esittänyt, että mikäli vastoin sen käsitystä katsottaisiin, ettei markkinaoikeuden tuomiolle 29.11.2019 numero 513/19 voida käsillä olevassa asiassa antaa negatiivista oikeusvoimavaikutusta, sille on joka tapauksessa annettava niin sanottu positiivinen oikeusvoimavaikutus. MTV:n mukaan positiivinen oikeusvoimavaikutus johtaa siihen, että Teoston suoritusvaatimukset on hylättävä.

49. Teosto on kiistänyt edellä mainitun ratkaisun positiivisen oikeusvoimavaikutuksen.

50. Negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen tavoin myöskään positiivisesta oikeusvoimavaikutuksesta ei ole säännöksiä laissa. Positiivinen oikeusvoimavaikutus tarkoittaa aiemman tuomion sitovaa vaikutusta myöhempään, samojen asianosaisten väliseen oikeudenkäyntiin nähden. Positiivisessa oikeusvoimavaikutuksessa on kyse siitä, että aikaisemmassa oikeudenkäynnissä on ratkaistu jokin sellainen oikeussuhde, joka on merkityksellinen myös myöhemmässä oikeudenkäynnissä. Tällöin oikeusvoima tarkoittaa sitä, että aikaisempi ratkaisu asetetaan ilman uutta tutkintaa myöhemmän ratkaisun perustaksi.

51. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on todettu, että negatiivista oikeusvoimavaikutusta koskevan käytännön muotoutumiseen ovat vaikuttaneet erityisesti ne näkökohdat, jotka liittyvät lainkäytön taloudellisuuteen ja tehokkuuteen sekä siihen, että kantajan ja vastaajan prosessuaalisten oikeuksien ja velvollisuuksien kesken saavutetaan riittävä tasapaino. Näillä näkökohdilla sekä molempien osapuolten oikeussuojasta huolehtimisella on merkittävä painoarvo myös positiivisen oikeusvoiman arvioinnissa (ks. esim. KKO 2016:26 kohta 11).

52. Myös positiivisen oikeusvoimavaikutuksen kannalta oikeusvoimaiseksi tulee varsinaisesti vain tuomion lopputulos. Tästä huolimatta tuomion perustelujen kannanottoja relevanteista faktoista (oikeustosiseikoista) ja niiden juridisesta merkityksestä ei voida uudessa prosessissa riitauttaa missään sellaisessa suhteessa, joka merkitsisi aiemman tuomion lopputuloksen muuttamista (ks. Lappalainen, Juha: Siviiliprosessioikeus II, 2001, s. 432 ja 433).

53. Edellä todetuin tavoin markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 tuomiolauselmassa maksullisten televisiokanavien ja palveluiden osalta todettu on merkinnyt sitä, että Teoston Maksulliset-hinnasto ja siinä mainitut korvausprosentit ja vähimmäiskorvaukset eivät ole tältä osin yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisia. Saman hinnaston yhteishallinnointilain mukaisuus on esikysymyksenä myös arvioitaessa Teoston tässä asiassa esittämiä, eri vuosia koskevia suoritusvaatimuksia.

54. Edellä todetun perusteella ja ottaen huomioon, ettei Teosto ole tässä asiassa vedonnut mihinkään aikaisemman prosessin jälkeiseen olosuhteiden muutokseen, jolla olisi vaikutusta sen kannevaatimusten ratkaisemiseen, markkinaoikeus katsoo, että aikaisemmassa prosessissa on sitovasti ratkaistu ennakkoluonteinen kysymys siitä, onko 1.1.2017 voimaan tullut Teoston Maksulliset-hinnasto ollut yhteishallinnointilain 35 §:n mukainen ja miltä osin.

55. Teoston Maksulliset-hinnastossa on määritetty viisi erilaista kanavaprofiilia (Urheilu, Urheilupitoinen, Mix, Viihdepitoinen ja Viihde) sen mukaan, kuinka paljon kunkin kanavan ohjelmien katsotaan keskimäärin sisältävän musiikkia. Kaikille mainituille viidelle profiilille on Maksulliset-hinnastossa määritelty muun ohella tilausmaksutuloihin eli käytännössä liikevaihtoon perustuva oma korvausprosentti, joka on sitä korkeampi mitä enemmän kyseisen profiilin kanavien ohjelmien katsotaan keskimäärin sisältävän musiikkia. Teoston Maksulliset-hinnastoa sen edellä mainittuine eri profiileineen sovelletaan sekä MTV:n Maksukanaviin että MTV:n Maksullisiin verkkopalveluihin.

56. Aikaisemmassa prosessissa on nimenomaisesti lausuttu vain tiettyjä MTV:n kanavaprofiileja edustavien Maksukanavien hintatason kohtuullisuudesta.

57. Maksukanavien osalta Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämät suoritusvaatimukset ovat koskeneet Teoston Maksulliset-hinnaston kanavaprofiileihin ”Urheilu”, ”Urheilupitoinen”, ”Mix”, ”Viihdepitoinen” ja ”Viihde” kuuluvia kanavia. Näistä kanavaprofiileista aikaisemmassa prosessissa on lausuttu kaikista muista paitsi kanavaprofiilista ”Urheilupitoinen”.

58. Edellä todetusta seuraa ensinnäkin, että kanavaprofiilia ”Urheilupitoinen” käsillä olevassa asiassa edustavan MTV:n Maksukanavan C More Total + Liigapassi osalta edellä mainittu markkinaoikeuden tuomio ei voi saada esillä olevassa asiassa positiivista oikeusvoimaa.

59. Sen sijaan edellä mainitulle markkinaoikeuden aikaisemmalle tuomiolle Teoston Maksulliset-hinnaston kohtuullisuudesta tulee käsillä olevassa asiassa antaa positiivinen oikeusvoimavaikutus siltä osin kuin kyse on MTV:n kanavaprofiileja ”Urheilu”, ”Mix”, ”Viihdepitoinen” ja ”Viihde” edustavista Maksukanavista eli käsillä olevassa asiassa MTV:n Maksukanavista Sport, Liigapassi, C More Sport + Liigapassi, MAX2, MAX, Total, Fakta, Viihde ja Junior.

60. Positiivinen oikeusvoimavaikutus merkitsee tässä asiassa sitä, että kohtuullinen hintataso ilmenee markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 tuomiolauselmassa viitatusta taloustieteellisestä asiantuntijalausunnosta ilmenevistä STIM:n korvausprosenteista. Käsillä olevassa asiassa on riidatonta, että kyseiset prosenttiluvut vastaavat MTV:n markkinaoikeudelle toimittamien vuosien 2019–2021 korvauslaskemien ensimmäisten liitteiden sarakkeessa ”Korvausprosentti” esitettyjä prosenttilukuja. Markkinaoikeus katsoo, että kyseiset korvausprosentit soveltuvat myös niihin muihin MTV:n maksullisiin televisiokanaviin, jotka edustavat samoja edellä mainittuja Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisia kanavaprofiileja ”Urheilu”, ”Mix”, ”Viihdepitoinen” ja ”Viihde”.

61. Näin ollen kohtuulliset korvausprosentit jakaantuvat käsillä olevassa asiassa kyseessä olevien MTV:n Maksukanavien osalta kanavaprofiilien mukaan seuraavasti:

62. Näiltä osin asiaa ei siis enää voida arvioida uudelleen tässä prosessissa.

63. Maksullisten verkkopalveluiden osalta Teoston nyt käsillä olevassa asiassa esittämät suoritusvaatimukset ovat puolestaan koskeneet Teoston Maksulliset-hinnastossa kanavaprofiileihin ”Urheilu”, ”Mix” ja ”Viihdepitoinen” kuuluvia maksullisia verkkopalveluita Sport, Total ja Viihde.

64. Kaikki edellä mainitut kanavaprofiilit ”Urheilu”, ”Mix” ja ”Viihdepitoinen” ovat olleet esillä myös aikaisemmassa prosessissa. Tältä osin markkinaoikeus on tuomiollaan 29.11.2019 numero 513/19 kuitenkin hylännyt sekä Teoston että MTV:n vahvistusvaatimukset koskien kohtuullista hintatasoa. Markkinaoikeus on tällöin katsonut (perustelukappale 53) asiassa jääneen näyttämättä yhtäältä, että MTV-verkkopalvelun Teoston Maksulliset-hinnaston mukainen hinta olisi kohtuullinen, sekä toisaalta, että MTV:n esittämistä STIM:n hinnoista ilmenisi kohtuullinen hinta MTV-verkkopalvelun käyttökorvauksille. Ratkaisematta on näin ollen jäänyt, mikä kyseinen Maksullisia verkkopalveluita koskeva kohtuullinen hintataso on. Edellä mainitussa markkinaoikeuden tuomiossa ei siten voida katsoa esitetyn sellaista nimenomaista sitovaa ennakkokannanottoa Teoston hintojen kohtuullisesta hintatasosta Maksullisten verkkopalveluiden osalta, jonka markkinaoikeus voisi käsillä olevassa asiassa ottaa annettuna. Mainitulle ratkaisulle ei siten voida käsillä olevassa asiassa antaa positiivista oikeusvoimavaikutusta Maksullisten verkkopalveluiden osalta.

65. Edellä todetusta johtuu, että seuraavassa on arvioitava erikseen, mitä on pidettävä yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisena hintatasona yhtäältä MTV:n maksullisen televisiokanavan C More Total + Liigapassi osalta sekä toisaalta MTV:n maksullisten verkkopalveluiden Sport, Total ja Viihde osalta.

4.2 MTV:n Maksukanava C More Total + Liigapassi sekä MTV:n Maksulliset verkkopalvelut Sport, Total ja Viihde

66. Edellä todetun mukaisesti asianosaisten välisessä aikaisemmassa prosessissa on tietyiltä osin sitovasti ratkaistu tämän asian kannalta ennakkoluonteinen kysymys siitä, onko Teoston Maksulliset-hinnasto ollut yhteishallinnointilain 35 §:n mukainen. Aikaisemman prosessin ratkaisujen positiivinen oikeusvoimavaikutus ei kuitenkaan edellä todetuin tavoin koske Maksukanavien osalta kanavaprofiilia ”Urheilupitoinen” edustavaa Maksukanavaa C More Total + Liigapassi eikä MTV:n Maksullisia verkkopalveluita eli käsillä olevassa asiassa kanavaprofiileja ”Urheilu”, ”Mix” ja ”Viihdepitoinen” edustavia MTV:n Maksullisia verkkopalveluja Sport, Total ja Viihde.

67. Yhteishallinnointilain 35 §:n 1 momentin edellä selostettujen esitöiden (HE 119/2016 vp s. 68) mukaan lähtökohta on, että samanlaisesta käytöstä tulee periä sama tariffi ja että tästä voidaan poiketa objektiivisesti perustelluista syistä.

68. Teosto on esittänyt, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on edellyttänyt samaa hinnastoa sovellettavan teknologianeutraalisti sekä lineaarisiin televisiolähetyksiin että niin sanottuihin suoratoistopalveluihin, joissa esitetty sisältö vaihtelee käyttäjien valintojen mukaan. MTV on puolestaan esittänyt tältä osin muun ohella, että tekijänoikeuksien teknologiariippumattomuuden takia markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 todistusvaikutusta ei vähennä se seikka, ettei aikaisemmassa prosessissa ole todettu Teoston MTV:n Maksullisista verkkopalveluista vuosina 2017 ja 2018 velkomien käyttökorvausten olleen kohtuuttomia. MTV:n mukaan teknologiariippumattomuuden takia asiassa ei ole merkitystä sillä, onko Teoston edustamaa musiikkia esitetty MTV:n Maksullisissa verkkopalveluissa vai MTV:n Maksukanavilla.

69. Myös Teoston ja MTV:n markkinaoikeudelle toimittamissa taloustieteellisissä asiantuntijalausunnoissa on lähdetty siitä, että Teoston hinnoitteluun tulisi soveltaa teknologianeutraalisuuden vaatimusta. Teoston näyttönä esittämässä E.CA Economicsin 15.9.2022 päivätyssä asiantuntijalausunnossa (Teoston asiantuntijalausunto 3) on todettu, että teknologianeutraalisuus edellyttää samaa tariffia kaikilta samaan teknologiaan perustuvilta palveluilta. MTV:n näyttönä esittämässä Compass Lexeconin 24.3.2022 päivätyssä asiantuntijalausunnossa (MTV:n asiantuntijalausunto 1) on puolestaan todettu, että markkinaoikeus on vahvistanut Teoston 1.1.2017 voimaan tulleen maksutelevisiota koskevan hinnaston kohtuuttomuuden ja että Teoston teknologianeutraliteettiin perustuvan hinnoittelun johdosta samaa logiikkaa voidaan soveltaa myös MTV:n Maksullisiin verkkopalveluihin.

70. Ennen 1.1.2017 Teostolla oli audiovisuaalisten sisältöpalvelujen osalta eri hinnastot kuluttajille maksullisille televisiokanaville tai kanavapaketeille ja kuluttajille maksullisille verkkopalveluille. Asiassa esitetyn näytön (Teoston asiakirjatodiste 7) mukaan Kilpailu ja kuluttajavirasto on tarkastellut sille tuossa tilanteessa tehdyn toimenpidepyynnön perusteella Teoston musiikinkäyttökorvausten hinnoittelua muun ohella teknologianeutraalisuuden näkökulmasta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt tekemänsä selvityksen perusteella 22.12.2017 antamassaan päätöksessä, että Teoston audiovisuaalisten sisältöpalvelujen musiikinkäyttökorvauksia koskeviin lupatuotteisiin ja hinnoittelumalliin 1.1.2017 toteutettua uudistusta voidaan pitää teknologianeutraalisuuden osalta oikeansuuntaisena. Viraston mukaan lineaarisesti lähetettävät maksutelevisiopalvelut ja maksulliset tilausvideopalvelut ovat kuluttajan näkökulmasta kilpailevia tuotteita, joihin sovellettavan Teoston hinnoittelun tulisi olla sellaista, ettei se johda kilpailun vääristymiseen maksullisia audiovisuaalisia sisältöjä teknisesti erilaisin jakelutavoin tarjoavien markkinatoimijoiden välillä.

71. Markkinaoikeus on aikaisemmassa tuomiossaan 29.11.2019 numero 513/19 (perustelukappaleet 48–50) sinänsä todennut, että jos STIM:n käyttölupa olisi koskenut myös tallennepalveluita, korvausprosentti olisi voinut määräytyä eri tavalla. Teosto ei kuitenkaan ole esittänyt käsillä olevassa asiassa objektiivisesti perusteltuja syitä sille, että MTV:n kyseessä oleviin kanavaprofiileja ”Urheilu”, ”Mix” ja ”Viihdepitoinen” edustaviin Maksullisiin verkkopalveluihin Sport, Total ja Viihde voitaisiin soveltaa jotain muuta hintatasoa kuin edellä jaksossa 4.1 käsiteltyihin kanavaprofiilien ”Urheilu”, ”Mix”, ”Viihdepitoinen” ja ”Viihde” Maksukanaviin. Myöskään Teoston taloustieteellisestä asiantuntijatodistelusta ei ole pääteltävissä, että MTV:n Maksullisiin verkkopalveluihin Sport, Total tai Viihde tulisi soveltaa musiikkipitoisuuden suhteessa tai muutoin olennaisesti korkeampaa hintatasoa kuin edellä käsiteltyihin Maksukanaviin.

72. Teosto ei ole myöskään esittänyt näyttöä tai edes väitettä siitä, että markkinatilanne olisi muuttunut markkinaoikeuden edellä mainitun markkinaoikeuden tuomion jälkeen siten, että yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisten kohtuullisten musiikinkäyttökorvausten hintatason tulisi katsoa olevan olennaisesti korkeampi kuin aikaisemman prosessin ajankohtana.

73. Näin ollen ja erityisesti teknologianeutraalisuutta koskeva vaatimus huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että myös MTV:n Maksullisiin verkkopalveluihin Sport, Total ja Viihde tulee soveltaa edellä jaksossa 4.1 esitettyjä musiikin käyttöä koskevia korvausprosentteja. Mainittujen Maksullisten verkkopalveluiden osalta prosentit ovat samat kuin edellä samoja kanavaprofiileja edustavien Maksukanavien osalta on todettu.

74. MTV:n Maksukanavan C More Total + Liigapassi osalta on sen sijaan todettava, että kanavaprofiilin ”Urheilupitoinen” osalta asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä mahdollisesta STIM:n vastaavasta korvausprosentista. MTV on markkinaoikeudelle toimittamissaan korvauslaskelmissa esittänyt, että kyseisen kanavaprofiilin ”Urheilupitoinen” korvausprosentti vastaa STIM:n kanavaprofiilille ”Mix” käyttämää korvausprosenttia eli 1,01. Koska Teosto ei ole esittänyt näyttöä tai edes väitettä muusta, markkinaoikeus katsoo, että kyseistä korvausprosenttia tulee soveltaa myös MTV:n Maksukanavaan C More Total + Liigapassi.

75. Näin ollen yhteishallinnointilain 35 §:n mukaiset korvausprosentit muille kuin edellä jaksossa 4.1 käsitellyille käsillä olevassa asiassa kyseessä oleville MTV:n Maksukanavalle ja Maksullisille verkkopalveluille jakaantuvat seuraavasti:

76. Edellä todetun perusteella ja jäljempänä MTV:n maksuvelvollisuudesta todettu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa muihin MTV:n esittämiin väitteisiin Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisten hintojen kohtuullisuudesta taikka Teoston kyseisen hinnaston lisensiointiehtojen kriteerien objektiivisuudesta ja syrjimättömyydestä.

5 MTV:n maksuvelvollisuus

77. Asiassa on riidatonta, että MTV on maksanut Teostolle vuosien 2019 ja 2021 osalta osan Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisista käyttökorvauksista. Vuoden 2020 osalta on riidatonta, että MTV on maksanut Teostolle sen Maksulliset-hinnaston mukaiset käyttökorvaukset ensin laskun mukaisesti kokonaisuudessaan mutta sittemmin vähentänyt niistä osan maksaessaan vuotta 2021 koskevia myöhemmin erääntyneitä tekijänoikeuskorvauksia Teostolle. Teoston markkinaoikeudelle toimittamista korvauslaskelmista ilmenevät tiedot siitä, kuinka paljon MTV on maksanut Teostolle käyttöoikeuskorvauksia kunkin nyt kyseessä olevan vuoden ja Maksullisen palvelun osalta, ovat riidattomia. Myös mainituista laskelmista ilmenevät MTV:n liikevaihtotiedot vähennyksineen ovat kaikilta osin riidattomia.

78. Markkinaoikeus on edellä katsonut yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisiksi hinnoiksi kyseessä olevien Maksullisten palveluiden osalta STIM:n hintoja vastaavat hinnat. Edellä mainittujen riidattomien tietojen ja muun esitetyn selvityksen (MTV:n markkinaoikeudelle toimittamien vuosia 2020 ja 2021 koskevien korvauslaskelmien liitteinä olevat taulukot MTV:n MAX2Maksukanavasta) perusteella asiassa on todettavissa, että MTV:n Teostolle maksamat musiikinkäyttökorvaukset kyseessä olevien MTV:n Maksullisten palveluiden osalta ovat olleet vähintään tässä tuomiossa yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisiksi määritettyjen korvausprosenttien mukaiset sekä vuodelta 2019 (Teoston kannevaatimus 2) että vuosilta 2020 ja 2021 (Teoston kannevaatimus 5).

79. Teoston mukaan sen kannevaatimusten 2 ja 5 mukainen MTV:n korvausvelvollisuus on kuitenkin olemassa siitä huolimatta, että Teoston Maksulliset-hinnaston mukaiset hinnat katsottaisiin yhteishallinnointilain 35 §:n vastaisiksi. Teoston mukaan MTV on velvoitettava korvaamaan maksamatta jäänyt osa Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisista käyttökorvauksista osapuolten välille syntyneen sopimuksen nojalla, koska MTV:n on katsottava sitoutuneen Teoston hintoihin, eikä Teosto puolestaan ole sallinut tai hyväksynyt hiljaisesti sitä, että MTV käyttää teoksia ilman Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisten hintojen maksamista.

80. MTV on kiistänyt edellä mainitun Teoston väittämän korvausvelvollisuuden.

81. Asiassa on riidatonta, että Teoston ja MTV:n välillä on ollut kirjallinen sopimus musiikin käytöstä vuoteen 2014 saakka ja että tämän jälkeen osapuolten välillä on vuosina 2015 ja 2016 vallinnut neuvottelupöytäkirjoihin perustuva käytäntö, jossa MTV on käyttänyt Teoston edustamaa musiikkia toiminnassaan, mutta musiikin käytöstä maksettavan korvauksen määrä on neuvoteltu ja sovittu vasta käytön alkamisen jälkeen. Korvaukset on riidattomasti maksettu osissa siten, että esimerkiksi vuoden 2015 käyttökorvausten määrän osalta asianosaiset ovat päässeet yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2016 ja vastaavasti vuoden 2016 käyttökorvausten määrän osalta joulukuussa 2016. Vuodesta 2017 lähtien asianosaisten välillä ei ole sovittu kirjallisesti käyttöoikeuksista tai -korvauksista. Vuosia 2017 ja 2018 koskien asianosaiset ovat käyneet oikeutta musiikinkäyttökorvausten oikeasta määrästä edellä mainitussa aikaisemmassa prosessissa.

82. MTV on käyttänyt Teoston hallinnoimia teoksia toiminnassaan käyttöoikeutta edellyttävällä tavalla myös nyt kyseessä olevina vuosina 2019–2021. Asiassa on riidatonta, että MTV on toimittanut Teostolle kyseisiä vuosia koskevat liikevaihto- ja tilaajamäärätietonsa sekä maksanut Teoston sille lähettämiä laskuja ainakin osittain ja että Teosto on ottanut vastaan kyseiset maksut. Riidatonta on myös, että Teosto on vuonna 2019 lähettänyt MTV:lle vuosineljänneksittäin MTV:n ennakoiman liikevaihdon mukaisia ennakkolaskuja kyseisen vuoden käyttökorvauksista asianosaisten välisen käytännön mukaisesti siten, että korvauksen määrä on jälkikäteen tasattu vastaamaan todellisia liikevaihtotietoja. Viimeinen lasku on lähetetty 6.4.2020. Vuoden 2021 musiikin käytön osalta on riidatonta, että Teosto on toimittanut MTV:lle yhden laskun kesällä 2022. Asiassa todistajana kuullun Teoston tuotepäällikkö AV:n mukaan myös vuodelta 2020 on lähetetty MTV:lle vain yksi lasku jälkikäteen.

83. Asiassa esitetyn näytön (Teoston asiakirjatodisteet 2–6 sekä MTV:n asiakirjatodisteet 1 ja 2) mukaan asianosaisten edustajat ovat aikavälillä 9.7.2020–8.10.2021 käyneet kirjeenvaihtoa MTV:n musiikin käytöstä Maksullisissa palveluissa vuosina 2019–2021. Teosto on vaatinut kyseissä kirjeissä tai sähköpostiviesteissä MTV:tä maksamaan musiikinkäyttökorvaukset Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisesti. Teosto on kiistänyt, että markkinaoikeuden vahvistamaa MTV:n maksullisten sisältöpalveluiden käyttökorvausten hintatasoa vuosille 2017 ja 2018 voitaisiin pitää oikeana hintatasona vuosien 2019 ja 2020 osalta. Teosto on esittänyt MTV:n syyllistyneen lainvastaiseen toimintaan, kun tämä on maksanut korvauksia vain osittain. MTV on puolestaan esittänyt kyseisissä kirjeissä tai sähköpostiviesteissä muun ohella maksaneensa Teostolle musiikinkäyttökorvaukset markkinaoikeuden tuomion 29.11.2019 numero 513/19 mukaisesti. Lisäksi MTV on ilmoittanut maksaneensa Teostolle vahingossa liikaa tekijänoikeuskorvauksia vuodelta 2020 ja pyytänyt Teostoa ensisijaisesti palauttamaan liikaa maksetun määrän. MTV:n mukaan Teoston näkemys maksullisten sisältöpalveluiden tekijänoikeuskorvausten määrästä on virheellinen, ja MTV ja Teosto ovat sopineet, että molemmat osapuolet tulevat noudattamaan aikaisemman prosessin lopputulosta. MTV on viimeisessä kirjeessään 13.8.2021 ehdottanut tapaamista asian selvittämiseksi.

84. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty muuta asiakirjatodistelua edellä mainitusta tapaamisesta tai ylipäätään siitä, että Teosto ja MTV olisivat MTV:n esittämin tavoin etukäteen sopineet noudattavansa markkinaoikeuden aikaisemman prosessin lopputulosta. Asiassa kuullut todistajat eivät ole kertomansa mukaan olleet henkilökohtaisesti mukana tällaisissa neuvotteluissa. Lisäksi vaikka asiassa esitetyn näytön (todistelutarkoituksessa kuultu Teoston toimitusjohtaja RS) mukaan Teosto ei ole kieltänyt MTV:tä käyttämästä Teoston edustamaa musiikkia, tämän voidaan Teoston asema kyseessä olevilla markkinoilla ja sen yhteishallinnointilain 33, 35 ja 65 §:ien mukaiset velvoitteet huomioon ottaen katsoa olleen sinänsä ymmärrettävää. Toisaalta MTV on edellä mainitussa kirjeenvaihdossa tuonut selvästi esille, ettei se aio maksaa Teostolle sen vaatimia hinnastohintoja kokonaisuudessaan. Tälle on myös esitetty selkeä syy.

85. Asiassa esitetyn näytön perusteella ja ottaen erityisesti huomioon asianosaisten välinen aiempi sopimuskäytäntö sekä vuosien 2017 ja 2018 käyttökorvauksia koskenut riitaisuus ja siihen annettu markkinaoikeuden tuomio 29.11.2019 numero 513/19 markkinaoikeus katsoo, ettei MTV ole nimenomaisesti tai edes hiljaisesti hyväksynyt Teoston vuosien 2019–2021 hintoja ja että tämä on ollut myös Teoston tiedossa. Vaikka myöskään Teoston ei voida katsoa hyväksyneen sitä, että MTV käyttää sen edustamaa musiikkia maksamatta Teoston Maksulliset-hinnaston mukaisia hintoja, MTV:n ei voida katsoa näissä olosuhteissa musiikkia käyttämällä sellaisenaan tulleen sitoutuneeksi Teoston hinnastohintojen maksamiseen.

86. Siltä osin kuin Teosto on vedonnut tekijänoikeuslain 57 §:ään ja kauppalain 45 §:ään markkinaoikeus toteaa, että Teosto on itsekin esittänyt, että tekijänoikeuslain 57 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen hyvitys ja kauppalain 45 §:ssä tarkoitettu kohtuullinen hinta vastaavat määrällisesti yhteishallinnointilain 35 §:n mukaista kohtuullista käyttökorvausta. MTV:n on edellä todettu maksaneen Teostolle vähintään markkinaoikeuden yhteishallinnointilain 35 §:n mukaisiksi edellä katsomat käyttökorvaukset. Sillä, millä perusteella Teoston hinnastohinnat on katsottu yhteishallinnointilain 35 §:n vastaisiksi, ei ole ratkaisevaa merkitystä MTV:n maksuvelvollisuuden arvioinnissa. Jo edellä todetusta johtuu, ettei MTV:n voida myöskään tekijänoikeuslain 57 §:n tai kauppalain 45 §:n perusteella katsoa olevan velvollinen suorittamaan Teostolle sen Maksulliset-hinnaston mukaisia hintoja nyt kyseessä olevien MTV:n Maksullisten palveluiden osalta. Asiassa ei siten ole tarpeen tarkemmin arvioida kyseisten säännösten soveltamisedellytyksiä.

87. Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei MTV ole velvollinen suorittamaan nyt kyseessä olevien vuosien ja Maksullisten palveluiden osalta lisäkorvauksia Teostolle sopimuksen, tekijänoikeuslain 57 §:n tai kauppalain 45 §:n perusteella.

88. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Teoston suoritusvaatimukset eli kannevaatimukset 2 ja 5 on hylättävä. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen ottaa kantaa MTV:n esittämään oikeustoimilain 36 §:ään perustuvaan sovitteluvaatimukseen.

6 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

89. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

90. Teoston esittämät vahvistusvaatimukset eli kannevaatimukset 1, 3 ja 4 on MTV:n vaatimin tavoin jätetty tutkimatta. Teoston muut kannevaatimukset on hylätty. MTV on näin ollen voittanut asian, ja sillä on oikeus saada täysi korvaus tarpeellisista toimenpiteistä johtuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluistaan.

91. MTV on vaatinut, että Teosto velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 397.617,50 eurolla ja kulujen osalta 318.859,90 eurolla eli yhteensä 716.477,40 eurolla viivästyskorkoineen.

92. Teostolla ei ole ollut määrällisesti huomauttamista MTV:n esittämään oikeudenkäyntikuluvaatimukseen siihen sisältyvien palkkioiden osalta. Sen sijaan Teosto on paljoksunut MTV:n kuluihin sisältyviä, MTV:n käyttämän taloustieteellisen asiantuntijan laskuja 200.000 euroa ylittäviltä osin. Teoston mukaan, toisin kuin sen nimeämä taloustieteellinen asiantuntija, MTV:n nimeämä taloustieteellinen asiantuntija ei ole tehnyt varsinaista omaa analyysia vaan ainoastaan kritisoinut Teoston asiantuntijan tekemää analyysia.

93. Markkinaoikeus toteaa, että MTV:n kuluihin sisältyy sen käyttämän taloustieteellisen asiantuntijan laskuja yhteensä hieman alle 320.000 euroa. Kyseinen asiantuntija on laatinut kaksi vastinetta Teoston käyttämän taloustieteellisen asiantuntijan laatimiin kolmeen tutkimusraporttiin mutta ei ole tehnyt varsinaisesti omaa taloustieteellistä analyysia. Markkinaoikeus katsoo, että Teoston käyttämän taloustieteellisen asiantuntijan laskutuksen määrään (noin 380.000 euroa) nähden Teosto on velvoitettava korvaamaan MTV:n kulut tämän käyttämän taloustieteellisen asiantuntijan laskutuksen osalta 250.000 eurolla. MTV:n oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sisältyvien asiamiespalkkioiden ja muiden kuin edellä käsiteltyjen kulujen osalta Teosto on velvoitettava korvaamaan MTV:n oikeudenkäyntikulut myönnetyn mukaisesti vaaditun määräisinä. Teosto on näin ollen velvoitettava korvaamaan MTV:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 647.922,90 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n kannevaatimukset 1, 3 ja 4.

Markkinaoikeus hylkää Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n kanteen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n korvaamaan MTV Oy:n oikeudenkäyntikulut 647.922,90 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 2.1.2024.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Markus Mattila ja Mirva Näsi.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.