Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 24.2.2021 (suomenkielinen käännös liitteenä 1)

Asian tausta

ABB Technology AG on 12.7.2012 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”System and Method for Actuator Control”. Patenttihakemukselle pyydetty aikaisin etuoikeuspäivä on 21.7.2011.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.4.2019 rekisteröinyt patenttihakemuksen siirron ABB Technology AG:lta ABB Schweiz AG:lle.

Patentti- ja rekisterihallitus on 24.2.2021 antamallaan päätöksellä hylännyt edellä mainittua keksintöä koskevan patenttihakemuksen numero FI 20125792.

ABB Schweiz AG on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen ja esittänyt neljä vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa (liitteinä 2–5).

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

ABB Schweiz AG on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi ensi-, tois-, kolmas- tai neljässijaisen patenttivaatimusasetelman pohjalta.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että päätöksessä tarkastellussa patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö ei eroaisi olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 eroavat viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta piirteen F4 lisäksi ainakin piirteen A1 osalta. Näin ollen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset eroavat ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisistä patenttivaatimuksista siten, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisiin patenttivaatimuksiin on lisätty piirteet A2–A5. Piirre A1 on jaettu piirteisiin A1' ja A6. Itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 3 ovat viitejulkaisuun D1 nähden uusia piirteiden A1’ ja F4 lisäksi ainakin piirteiden A3–A6 osalta. Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta.

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset eroavat toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisistä patenttivaatimuksista piirteisiin F4 ja A6 tehtyjen muutosten osalta. Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset eroavat viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta edellä toissijaisen asetelman yhteydessä todettujen piirteiden lisäksi myös muutetun piirteen A6' osalta. Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset eroavat olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt lausunnossaan, ettei valitus anna aihetta muuttaa valituksenalaista päätöstä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisiltä patenttivaatimuksilta puuttuvan keksinnöllisyyden osalta.

Itsenäisiin patenttivaatimuksiin perusasiakirjan patenttivaatimuksiin nähden lisätty piirre A1 perustuu osittain perusasiakirjan selityksessä käsiteltyyn suureeseen H2SΔ, joten piirrettä A1 on tältä osin tulkittava sen mukaan, mitä kyseisestä suureesta on esitetty perusasiakirjassa. Perusasiakirjan mukaan suure H2SΔ on yksi seurattavista tilastollisista tunnusluvuista (”statistiikoista”) ja tarkoittaa fyysisen ja virtuaalisen anturin välistä varianssia tarkasteluhetkellä (current variance between the hardware sensor and the virtual sensor). Tällainen kahteen muuttujaan viittaava määritelmä on epäselvä eikä vastaa termin ”varianssi” matemaattista merkitystä. Valittajan asiassa esittämä voidaan tulkita siten, että suure H2SΔ edustaisi fyysisen ja virtuaalisen anturin antamien arvojen erotuksen perusteella kumuloituvaa virhesignaalia. Perusteeksi esitetty perusasiakirjan kuva 6 ei kuitenkaan tue tällaista tulkintaa, koska kuvan perusteella suureen H2SΔ arvo pysyy suurin piirtein vakiona samalla, kun fyysisen ja virtuaalisen anturin antamien arvojen erotus poikkeaa selvästi nollasta. Perusasiakirjassa esitetyn perusteella alan ammattimies tulkitsee ilmaisun ”current variance” tarkoittavan kahden suureen erotusta. Jos suureen H2SΔ tulkittaisiin tarkoittavan muuta kuin fyysisen ja virtuaalisen anturin antamien hetkellisarvojen erotusta, piirre A1 käsittäisi sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset eroavat ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisistä patenttivaatimuksista muun ohella niihin lisätyn piirteen A5 osalta. Perusasiakirjassa ei ole tukea ainakaan piirteiden A5 ja A6 yhdistelmälle, joten toissijainen patenttivaatimusasetelma sisältää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta.

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta muokatun piirteen A6' osalta. Perusasiakirjassa ei ole tukea itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteiden A1', A6' ja F4 eikä piirteiden A5 ja A6' yhdistelmälle, joten myös kolmassijainen patenttivaatimusasetelma sisältää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta.

Valittajan lausumat

ABB Schweiz AG on esittänyt lausumassaan, että perusasiakirjassa esitetyn perusteella suure H2SΔ edustaa kumuloituvaa virhesignaalia, josta on perusasiakirjassa käytetty nimitystä ”statistic of difference”. Jos kysymyksessä olisi hetkellisarvojen erotus, suureen arvon nollaaminen laitteiston käynnistyksen yhteydessä ei olisi tarpeen. Perusasiakirja opettaa alan ammattimiehelle, että suure H2SΔ edustaa virtuaalisen ja fyysisen anturin antamien arvojen erotusta tavalla, joka ottaa huomioon erotuksen nykyarvon lisäksi erotuksen arvojen historiaa. Suureen arvo voidaan määrittää usealla tavalla, esimerkiksi käyttämällä liukuvaa keskiarvoa tai muuta tilastollista tunnuslukua.

Perusasiakirjan patenttivaatimusten 5 ja 7 sanamuoto, jonka mukaan jaksottaisia korjauksia hyödynnetään toimilaitteen ja/tai fyysisen anturin huonontumisen määrittämisessä, sisältää sen, että jaksottaisia korjauksia hyödynnetään pelkästään fyysisen toimilaitteen huonontumisen määrittämisessä. Perusasiakirjan suoritusesimerkkien perusteella alan ammattimiehelle on selvää, että jaksottaisia korjauksia käytetään fyysisen anturin vikaantumisen havaitsemiseen, joten perusasiakirjan tuki toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten piirteelle A5 ei ole pelkästään semanttinen. Näin ollen piirteiden A5 ja A6 yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta, eikä toissijainen patenttivaatimusasetelma sisällä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Perusasiakirjan sivun 13 taulukossa on esitetty muun ohella, että fyysisen anturin vikaantuminen havaitaan kahden eri raja-arvon, eli suureeseen H2SΔ liittyvän raja-arvon L1 ja jaksottaisiin korjauksiin liittyvän raja-arvon DET, perusteella. Taulukosta käy ilmi myös toimilaitteen vikaantumisen havaitseminen samojen raja-arvojen perusteella. Alkuperäiset patenttivaatimukset 1 ja 2 sekä 11 ja 12 esittävät laitteiston hyödyntämisen, kun fyysisen anturin todetaan vikaantuneen. Alan ammattimiehelle on siten selvää, että vaikka itsenäisten patenttivaatimusten sanatarkkaa sisältöä ei ole löydettävissä perusasiakirjasta, tois- ja kolmassijaiset patenttivaatimusasetelmat eivät sisällä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta, koska perusasiakirjassa esitetyn keksinnön yksi keskeinen ominaisuus on fyysisen anturin vikaantumisen havaitseminen ja toiminnan jatkaminen virtuaalisen anturin antamien arvojen perusteella.

Lausuman yhteydessä toimitetun neljässijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 1 on muutettu kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 nähden siten, että Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon perusteella lisättyä materiaalia sisältävät piirteet on muutettu muotoon, joka Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan käy ilmi perusasiakirjasta.

ABB Schweiz AG on esittänyt lisälausumassaan, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F3 sisältyvät alkuperäiseen patenttivaatimukseen 1. Piirteeseen F2 tehty täsmennys on löydettävissä perusasiakirjan selityksestä. Piirre F4 perustuu alkuperäiseen patenttivaatimukseen 2. Piirre A1 perustuu alkuperäiseen patenttivaatimukseen 4, johon on lisätty piirre ”ja seuraamaan mainitun eron tilastoa” (and to track a statistic of said difference). Kyseinen lisätty piirre on löydettävissä perusasiakirjan selityksen sivuilta 9 ja 12. Itsenäinen menetelmävaatimus 9 sisältää olennaisesti patenttivaatimuksessa 1 esitetyn järjestelmän piirteitä vastaavat menetelmäpiirteet, joten kyseiset piirteet ja niiden yhdistelmä käyvät järjestelmän piirteitä vastaavalla tavalla ilmi perusasiakirjasta.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F4, A1' ja A6 vastaavat ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteitä F1–F4 ja A1. Piirteet A2–A5 ovat ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukseen 1 nähden lisättyjä piirteitä.

Tuki piirteille A2, A3 ja A5 on löydettävissä alkuperäisistä patenttivaatimuksista 5, 7 sekä 9 ja piirteelle A4 alkuperäisistä patenttivaatimuksista 6, 8 sekä 10. Itsenäinen menetelmävaatimus 3 sisältää olennaisesti edellä mainittuja järjestelmäpiirteitä vastaavat menetelmäpiirteet, joten kyseiset piirteet ja niiden yhdistelmä käyvät järjestelmäpiirteitä vastaavalla tavalla ilmi perusasiakirjasta.

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F4, A1' ja A2–A5 ovat samat kuin toissijaisen patenttivaatimusasetelman vastaavat piirteet. Piirre A6' eroaa toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteestä A6 siten, että piirteen A6' mukaan fyysisen anturin vikaantumisen toteamisessa käytetään hyväksi myös sen huonontumisen toteamista. Näin ollen kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten piirteet ja niiden yhdistelmä käyvät ilmi perusasiakirjasta olennaisesti samoilla perusteilla kuin toissijaisen patenttivaatimusasetelman piirteet ja niiden yhdistelmä.

Neljässijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 vastaa muutoin kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusta 1, mutta piirteeseen A1'' on ilmaisu ”seuraamaan mainitun eron tilastoa” (track a statistic of said difference) muutettu muotoon ”seuraamaan mainittua eroa” (track said difference) ja näin muutettua piirrettä on vielä täsmennetty piirteellä ”mainittu ero on nykyinen varianssi mainittujen reaalisten anturisignaalien ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien indikoimien asentojen välillä” (said difference is a current variance between the position indicated by said real sensor signals and the position indicated by said virtual sensor signals), joka on löydettävissä perusasiakirjan selityksestä. Muutoin neljässijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten piirteet ja niiden yhdistelmä käyvät ilmi perusasiakirjasta samalla tavalla kuin kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten piirteet ja niiden yhdistelmä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys ensisijaisesti siitä, sisältävätkö ensi-, tois-, kolmas- ja neljässijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukset sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta. Toissijaisesti valituksen perusteella asiassa olisi kyse patenttivaatimusten keksinnöllisyydestä.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttiasetuksen 19 §:n mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos nämä asiakirjat eivät ole sanottuna ajankohtana sisältyneet hakemukseen, perusasiakirjana pidetään tämän jälkeen ensiksi annettua suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä ja patenttivaatimuksia, jos näiden sisältö selvästi vastaa mainittuna ajankohtana virastossa olevien asiakirjojen sisältöä.

Edellä mainittua vastaavasti Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus) 123 artiklan 2 kappaleen mukaan eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tai eurooppapatenttia ei saa muuttaa siten, että hakemuksen kohde laajenee siitä, mikä on esitetty hakemuksessa sitä tehtäessä.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on Euroopan patenttisopimuksen 123 artiklan 2 kappaleen tulkinnan osalta ratkaisussaan G 2/10 todennut, että Euroopan patenttisopimuksen 123 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta kielletystä muutoksesta on kyse, jos kyseisen muutoksen lopputulos ei ole, suoraan tai epäsuorasti, selvästi ja yksiselitteisesti ilmennyt alan ammattimiehelle tämän yleistiedon valossa mainitussa säännöksessä viitatusta hakemusasiakirjasta.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, kuinka Euroopan patenttisopimuksen, johon Suomi on vuonna 1996 liittynyt, ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Sanottuun nähden Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisuille on annettavissa merkitystä puheena olevalta osin.

Patenttilain 27 a §:n 1 momentin mukaan, kun patentinhakija hakee muutosta englanniksi laadittua patenttihakemusta koskevaan lopulliseen patenttiviranomaisen päätökseen, hänen tulee toimittaa markkinaoikeudelle keksinnön selityksestä, tiivistelmästä ja patenttivaatimuksista käännös suomeksi tai ruotsiksi. Kyseisessä momentissa todetaan edelleen, että suomen tai ruotsin kielelle käännetyt asiakirjat ovat jatkokäsittelyn perustana.

Mainitun pykälän 2 momentin mukaan, kun patentinhakija hakee muutosta patenttihakemusta koskevaan lopulliseen patenttiviranomaisen päätökseen, joka on annettu englannin kielellä, markkinaoikeuden tulee pyytää patenttiviranomaista toimittamaan päätöksestä käännös suomeksi tai ruotsiksi. Suomen tai ruotsin kielelle käännetty päätös on jatkokäsittelyn perustana.

3 Keksintö

Markkinaoikeudessa käsiteltävinä olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksissa esitetty keksintö liittyy muun ohella fyysisen anturin vikaantumisen havaitsemiseen käyttämällä hyväksi virtuaalisesta anturista saatavaa dataa. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 sekä epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–8 kohdistuvat järjestelmään. Itsenäinen patenttivaatimus 9 ja epäitsenäiset patenttivaatimukset 10–16 kohdistuvat menetelmään.

Tois-, kolmas- ja neljässijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on itsenäinen järjestelmävaatimus 1, epäitsenäinen järjestelmävaatimus 2, itsenäinen menetelmävaatimus 3 ja epäitsenäinen menetelmävaatimus 4.

4 Asian arviointi

4.1 Käsittelykieli ja perusasiakirja

Käsiteltävänä oleva patenttihakemus on tehty englannin kielellä, ja Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on annettu englanninkielisenä. Patenttilain 27 a §:n 1 ja 2 momentin mukaan asian käsittely markkinaoikeudessa tapahtuu kuitenkin joko suomen tai ruotsin kielelle käännettyjen selityksen, tiivistelmän ja patenttivaatimusten sekä patenttiviranomaisen päätöksen perusteella. Käsiteltävänä olevassa asiassa käännökset on toimitettu suomen kielellä.

Keksintöä koskeva patenttihakemus on tehty 12.7.2012, jolloin Patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettu keksinnön englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustus. Patenttihakemuksen perusasiakirjan muodostavat siten mainittu englanninkielinen selitys piirustuksineen sekä mainitut englanninkieliset patenttivaatimukset.

4.2 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu piirteisiin jaettuna seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä käytetyn mukainen):

Järjestelmä toimilaitteen antureiden yhdistämiseksi käsittää:
F1: ainakin yhden reaalianturin (108), joka on kytketty toimilaitteeseen ja tuottaa reaalisia anturisignaaleja;
tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi:
F2: ainakin yhden virtuaalianturin (110), joka tuottaa toimilaitteen estimoidun asennon määrittäviä virtuaalisia anturisignaaleja seuraamalla jatkuvasti toimilaitteen ohjaamiseen käytettyjä signaaleja; ja
F3: prosessorin (112) mainittujen reaalisten anturisignaalien ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien yhdistämiseksi vian havaitsemiseksi toimilaitteessa ja/tai mainitussa ainakin yhdessä reaalianturissa,
A1: jossa mainittu prosessori on konfiguroitu vertaamaan mainittujen reaalisten anturinsignaalien indikoimaa toimilaitteen asentoa ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien indikoimaa toimilaitteen asentoa eron määrittämiseksi indikoidussa toimilaitteen asennossa ja seuraamaan mainitun eron tilastoa, sekä indikoimaan toimilaitteen ja/tai mainitun ainakin yhden reaalianturin vikaantuminen mainitun tilaston ylittäessä eroraja,
F4: mainitun prosessorin ollessa konfiguroitu käyttämään mainittujen virtuaalisten anturisignaalien määrittelemää estimoitua toimilaitteen asentoa toimilaitteen toiminnan jatkamiseksi mainitun ainakin yhden reaalianturin havaitun vian yhteydessä.

Lisätty materiaali

Asiassa on edellä kuvatusti ensin arvioitava, sisältävätkö asiassa esitetyt patenttivaatimukset sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, eli niin sanottua lisättyä materiaalia. Arvio on tehtävä ensin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että piirteen ”seuraamaan mainitun eron tilastoa” (track a statistic of said difference) lisääminen piirteeseen A1 on hyväksyttävissä vain siinä tapauksessa, että termin ”eron tilasto” (statistic of difference) tulkitaan tarkoittavan perusasiakirjan selityksessä esitettyä suuretta H2SΔ ja erityisesti fyysisen ja virtuaalisen anturin antamien hetkellisarvojen erotusta.

ABB Schweiz AG on esittänyt, että piirteen ”seuraamaan mainitun eron tilastoa” (track a statistic of said difference) lisääminen piirteeseen A1 on hyväksyttävissä siinäkin tapauksessa, että termiä ”eron tilasto” (statistic of difference) tulkitaan muutoinkin kuin Patentti- ja rekisterihallituksen esittämällä tavalla. ABB Schweiz AG on lisäksi esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F3 sisältyvät suurelta osin perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1. Piirrettä F2 on vain täsmennetty perusasiakirjan selityksestä otetulla piirteellä. ABB Schweiz AG:n mukaan piirre F4 perustuu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 2. Piirre A1 puolestaan perustuu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 4, johon on lisätty perusasiakirjan selityksestä piirre ”ja seuraamaan mainitun eron tilastoa” (and to track a statistic of said difference).

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain 13 §:n mukaan patentin myöntämisen edellytyksenä on, että patenttihakemusta ei ole muutettu siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty (niin sanottua tukea muutoksille tarkoittava edellytys). Tuen on löydyttävä joko alkuperäisistä patenttivaatimuksista taikka muualta alkuperäisestä patenttihakemuksesta (perusasiakirjasta) sitä kokonaisuutena tarkastellen. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuen on löydyttävä perusasiakirjasta piirteiden kokonaisuudelle. Perusasiakirjan selityksessä esitettyjä toisistaan irrallisia suoritusmuotoja ei ole mahdollista yhdistää, ellei esimerkiksi niiden välillä ole viittausta taikka alan ammattimiehen osoitettaisi muutoin niitä yhdistävän. Perusasiakirjaa ei siten voi vapaasti hyödyntää sen sisältämien eri piirteiden varantona (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisut T 1041/07 ja T 1799/12). Ohjeena piirteiden tarkastelemiseen yhdessä voidaan pitää esimerkiksi keksinnön suoritusesimerkkiä tai sitä, että piirteet on selityksessä esitetty keksinnön edullisina piirteinä (ks. esim. T 1869/11 ja T 1799/12). Lisättyä materiaalia arvioitaessa patenttivaatimusta ei tule tulkita epäloogisella tai järjenvastaisella tavalla, mutta selityksen perusteella ei voi antaa toista merkitystä sellaiselle patenttivaatimuksen piirteelle, jolla itsessään on alan ammattimiehen tuntema täsmällinen merkitys (ks. esim. T 1018/02).

ABB Schweiz AG:n esittämän perusteella itsenäisen patenttivaatimuksen 1 runko muodostuu perusasiakirjan patenttivaatimuksista 1, 2 ja 4. Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjan patenttivaatimukset 2 ja 4 viittaavat vain patenttivaatimukseen 1, eikä patenttivaatimus 4 viittaa patenttivaatimukseen 2 suoraan tai patenttivaatimuksen 3 välityksellä. Näin ollen patenttivaatimusten 1, 2 ja 4 yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta (ks. esim. Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan ratkaisu T 281/10, kohta 8.1, ja ratkaisu T 445/12, kohta 5.3). Asiassa on siten arvioitava, käykö perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2 ja 4 sisältämien piirteiden yhdistelmä selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan selityksestä.

Perusasiakirjan patenttivaatimuksia 1, 2 ja 4 vastaavat piirteet ovat löydettävissä perusasiakirjan selityksen sivuilta 2 ja 3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 sisältö on esitetty samassa sivut 2 ja 3 yhdistävässä kappaleessa, jossa on esitetty myös perusasiakirjan patenttivaatimuksen 3 sisältö. Perusasiakirjan patenttivaatimuksen 4 sisältö on puolestaan esitetty mainittua kappaletta seuraavassa, sivun 3 toisessa kappaleessa. Patenttivaatimuksen 1 piirteet on esitetty sivuilla 2–3 viittaamalla patenttihakemuksen sisällön yhteen ilmentymään (”in accordance with one aspect of the teaching of the present application”). Selityksen sivuilta 2 ja 3 ei käy ilmi, että patenttivaatimuksia 2 ja 4 vastaavat piirteet olisivat keksinnön edullisia piirteitä tai edes edullisempia kuin esimerkiksi patenttivaatimusta 3 vastaava piirre. Koska perusasiakirjan patenttivaatimusten 2, 3 ja 4 sisältöön on selityksen sivuilla 2–3 viitattu ilmaisulla ”the processor may”, josta itsestään ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, mitä patenttivaatimuksia vastaavat piirteet on tarkoitettu luettaviksi yhdessä, eikä mainitusta selityksen kohdasta käy muutoinkaan selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että sivun 3 ensimmäisen kappaleen ensimmäinen kokonainen virke on luettava yhdessä toisen kappaleen kanssa ilman ensimmäisen kappaleen viimeistä virkettä, perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2 ja 4 yhdistelmä erityisesti ilman patenttivaatimusta 3 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi myöskään perusasiakirjan selityksen sivuilta 2 ja 3.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että keksinnön mukaisen järjestelmän yleiskuvaus on esitetty perusasiakirjan selityksessä sivulta 6 alkaen, ja yleiskuvauksessa on viitattu perusasiakirjan kuvaan 1. Yleiskuvaukseen sisältyy keksinnön olennaisena piirteenä toimilaitteen ja fyysisen anturin normaaleja toimintaolosuhteita kuvaavan ”open loop” -mallin laatiminen, joka ei sisälly perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2 tai 4 piirteisiin. Yleiskuvaukseen ei sisälly perusasiakirjan patenttivaatimuksen 2 mukaista piirrettä, eli toimilaitteen käyttöön palaamista käyttämällä virtuaalista anturia, kun fyysisen anturin vikaantuminen havaitaan. Perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2 ja 4 piirteiden yhdistelmä ei siten käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi myöskään perusasiakirjan selityksessä esitetystä järjestelmän yleiskuvauksesta.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että perusasiakirjan selityksessä sivulta 7 alkaen on esitetty keksinnön erityinen suoritusmuoto, jossa toimilaitteena on askelmoottori. Koska perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2 ja 4 piirteet on esitetty yleisemmällä tasolla kuin mainitun erityisen suoritusmuodon piirteet, patenttivaatimusten 1, 2 ja 4 piirteiden yhdistelmä ei voi myöskään perustua kyseiseen erityiseen suoritusmuotoon.

Patenttivaatimuksen 1 piirteen A1 osalta markkinaoikeus toteaa, että ABB Schweiz AG:n mukaan piirteeseen A1 lisätylle piirteelle ”ja seuraamaan mainitun eron tilastoa” (and to track a statistic of said difference) on löydettävissä tuki perusasiakirjan selityksen sivulta 9. Markkinaoikeus toteaa, että ABB Schweiz AG:n tässä yhteydessä vetoama perusasiakirjan selityksen kohta liittyy sellaiseen suoritusmuotoon, jossa seurataan kolmea kyseisessä selityksen kohdassa nimettyä ”statistiikkaa”: ”current variance between the hardware sensor and the virtual sensor (H2SΔ)”, ”summation of periodic corrections (Σ(correction)” ja ”summation of absolute periodic corrections (Σ|correction|)”. Mainituista ”statistiikoista” ensimmäinen on luonteeltaan lisättyyn piirteeseen sisältyvä ”eron tilasto” (a statistic of difference). Koska mainittu lisätty piirre ei kuitenkaan rajoita seurattavaa ”eron tilastoa” (a statistic of difference) pelkästään erityisen suoritusmuodon ”current variance between the hardware sensor and the virtual sensor (H2SΔ)” ‑suureeseen, vaan piirteeseen voivat sisältyä myös muut tilastolliset tunnusluvut, joita ei ole esitetty perusasiakirjassa, kyseinen lisätty piirre on sellainen perusasiakirjan selityksessä esitetyn erityisen suoritusmuodon yleistys, joka ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta. Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei näin ollen ole hyväksyttävissä.

4.3 Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu piirteisiin jaettuna seuraavasti (piirrejako ABB Schweiz AG:n esittämän mukainen):

Järjestelmä toimilaitteen antureiden yhdistämiseksi käsittää:

F1: ainakin yhden reaalianturin (108), joka on kytketty toimilaitteeseen ja tuottaa reaalisia anturisignaaleja;
F2: ainakin yhden virtuaalianturin (110), joka tuottaa toimilaitteen estimoidun asennon määrittäviä virtuaalisia anturisignaaleja seuraamalla jatkuvasti toimilaitteen ohjaamiseen käytettyjä signaaleja;
F3: prosessorin (112) mainittujen reaalisten anturisignaalien ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien yhdistämiseksi vian havaitsemiseksi mainitussa ainakin yhdessä reaalianturissa,
tunnettu siitä, että mainittu prosessori on konfiguroitu:
A1': - vertaamaan mainittujen reaalisten anturinsignaalien indikoimaa toimilaitteen asentoa ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien indikoimaa toimilaitteen asentoa eron määrittämiseksi indikoidussa toimilaitteen asennossa ja seuraamaan mainitun eron tilastoa,
A2: - soveltamaan jaksottaisia korjauksia mainittuun virtuaaliseen anturiin,
A3: - akkumuloimaan jaksottaisia korjauksia ja/tai jaksottaisten korjauksien absoluuttisia arvoja,
A4: - soveltamaan unohdustekijää (k_ff) määrättyinä ajanjaksoina (t_ff) mainittuihin akkumuloituihin jaksottaisiin korjauksiin ja/tai soveltamaan unohdustekijä (k_ff1) määrättyinä ajanjaksoina (t_ff1) mainittuihin akkumuloituihin absoluuttisiin arvoihin mainituista jaksottaisista korjauksista siten, että mainittuja akkumuloituja jaksottaisia korjauksia ja/tai mainittuja akkumuloituja absoluuttisia arvoja mainituista jaksoittaisista korjauksista jaksoittain vähennetään tietyillä osuuksilla niiden nykyisistä arvoista,
A5: - vertaamaan mainittuja akkumuloituja jaksottaisia korjauksia ja/tai mainittuja akkumuloituja absoluuttisia arvoja jaksottaisista korjauksista rajaan huonontumisen määrittämiseksi mainitussa reaalianturissa,
A6: - määrittämään mainitun ainakin yhden reaalianturin vikaantuminen mainitun tilaston ylittäessä erorajan, ja
F4: - käyttämään mainittujen virtuaalisten anturisignaalien määrittelemää estimoitua toimilaitteen asentoa toimilaitteen toiminnan jatkamiseksi mainitun ainakin yhden reaalianturin vian määrittämisen yhteydessä.

Toissijaiseen patenttivaatimusasetelmaan on lisätty piirteet A2–A5 verrattuna ensisijaiseen patenttivaatimusasetelmaan. Lisäksi piirre A1 on jaettu piirteisiin A1' ja A6.

Lisätty materiaali

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, ettei toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteiden A5 ja A6 yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta, joten toissijainen patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä.

ABB Schweiz AG on esittänyt, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F4, A1' ja A6 vastaavat ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteitä F1–F4 ja A1. ABB Schweiz AG on lisäksi esittänyt, että piirteet A2, A3 ja A5 käyvät ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksista 5, 7 sekä 9 ja että piirre A4 perustuu perusasiakirjan patenttivaatimuksiin 6, 8 sekä 10.

Markkinaoikeus toteaa, että koska toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F4, A1' ja A6 vastaavat ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteitä F1–F4 ja A1, niiden yhdistelmä ja piirre ”ja seuraamaan mainitun eron tilastoa” (and to track a statistic of said difference) eivät käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta ensisijaisen patenttivaatimusasetelman käsittelyn yhteydessä todetuilla perusteilla.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että piirre F4 perustuu osittain perusasiakirjan patenttivaatimukseen 2 ja vastaavasti piirteet A1’ ja A6 osittain perusasiakirjan patenttivaatimukseen 4. Piirteissä A3, A4 ja A5 esiintyvät ilmaisut ”ja/tai” tuottavat useita näihin ilmaisuihin liittyvien piirteiden yhdistelmiä, jotka käyvät ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksien yhdistelmistä. Esimerkiksi piirteiden A3, A4 ja A5 yhdistelmä käy ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksista 5 ja 6 tai patenttivaatimuksista 9 ja 10. Perusasiakirjan patenttivaatimuksista patenttivaatimus 5 ja 9 kumpikin viittaa kuitenkin vain patenttivaatimukseen 1. Näin ollen mainittujen yhdistelmien yhdistäminen patenttivaatimuksiin 2 ja 4 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta.

Vielä markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimusten 5 ja 6 tai 5, 7 ja 8 taikka 9 ja 10 tai 1, 2 ja 4 yhdistelmät eivät käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi myöskään perusasiakirjan selityksestä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman yhteydessä todettuja vastaavilla perusteilla.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukseen 1 on lisätty piirre A2 ”soveltamaan jaksottaisia korjauksia mainittuun virtuaaliseen anturiin”, jolle valittajan mukaan on löydettävissä tuki perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 5. Mainitussa perusasiakirjan patenttivaatimuksessa on esitetty muun ohella, että prosessori on järjestetty muodostamaan koosteen (accumulate) virtuaaliseen anturiin tehdyistä jaksottaisista korjauksista, mikä perusasiakirjan selityksen perusteella voi tarkoittaa jaksoittaisten korjausten tai niiden itseisarvojen summan laskemista. Näin ollen perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 5 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että prosessori olisi järjestetty yleisesti soveltamaan jaksottaisia korjauksia virtuaaliseen anturiin.

Jaksollisten korjausten kohdistamista virtuaaliseen anturiin piirteen A2 mukaisesti on käsitelty myös perusasiakirjan selityksen sivulla 9, jossa esitetty selostus liittyy kuvan 2 mukaiseen erityiseen suoritusmuotoon. Kyseisessä erityisessä suoritusmuodossa virtuaalista anturia edustaa askellaskuri (step counter), johon selityksen sivulla 9 esitetyn mukaan tehdään vähäisiä jaksottaisia korjauksia, jos tietyt ehdot täyttyvät (”…minor periodic corrections will be made to the step counter 208 by a periodic corrector 224 if limiting conditions are met…”). Jaksollisten korjausten tekemistä askellaskuriin on lisäksi käsitelty perusasiakirjan selityksen sivulla 11, jossa esitetyn mukaan jaksollisia korjauksia askellaskuriin tekevä jaksokorjain (periodic corrector) aktivoituu, kun suureen H2SΔ arvo on 1–2 % anturin lukualueesta. Sivulla 12 puolestaan on esitetty, että jos muutos suureen H2SΔ arvossa on yli 2 %:a anturin lukualueesta, jaksollisia korjauksia ei tehdä. Koska patenttivaatimukseen 1 lisätyssä piirteessä A2 ei ole määritelty edellä mainittuja jaksollisten korjausten vähäisyyttä tai korjaimen aktiivisuusehtoa, piirteessä A2 on yleistetty perusasiakirjassa esitettyä erityistä suoritusmuotoa tavalla, joka ei perustu perusasiakirjaan.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.

4.4 Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma

Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako ABB Schweiz AG:n esittämän mukainen):

Järjestelmä toimilaitteen antureiden yhdistämiseksi käsittää:
F1: ainakin yhden reaalianturin (108), joka on kytketty toimilaitteeseen ja tuottaa reaalisia anturisignaaleja;
F2: ainakin yhden virtuaalianturin (110), joka tuottaa toimilaitteen estimoidun asennon määrittäviä virtuaalisia anturisignaaleja seuraamalla jatkuvasti toimilaitteen ohjaamiseen käytettyjä signaaleja;
F3: prosessorin (112) mainittujen reaalisten anturisignaalien ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien yhdistämiseksi vian havaitsemiseksi mainitussa ainakin yhdessä reaalianturissa,
tunnettu siitä, että mainittu prosessori on konfiguroitu:
A1': - vertaamaan mainittujen reaalisten anturinsignaalien indikoimaa toimilaitteen asentoa ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien indikoimaa toimilaitteen asentoa eron määrittämiseksi indikoidussa toimilaitteen asennossa ja seuraamaan mainitun eron tilastoa,
A2: - soveltamaan jaksottaisia korjauksia mainittuun virtuaaliseen anturiin,
A3: - akkumuloimaan jaksottaisia korjauksia ja/tai jaksottaisten korjauksien absoluuttisia arvoja,
A4: - soveltamaan unohdustekijää (k_ff) määrättyinä ajanjaksoina (t_ff) mainittuihin akkumuloituihin jaksottaisiin korjauksiin ja/tai soveltamaan unohdustekijä (k_ff1) määrättyinä ajanjaksoina (t_ff1) mainittuihin akkumuloituihin absoluuttisiin arvoihin mainituista jaksottaisista korjauksista siten, että mainittuja akkumuloituja jaksottaisia korjauksia ja/tai mainittuja akkumuloituja absoluuttisia arvoja mainituista jaksoittaisista korjauksista jaksoittain vähennetään tietyillä osuuksilla niiden nykyisistä arvoista,
A5: - vertaamaan mainittuja akkumuloituja jaksottaisia korjauksia ja/tai mainittuja akkumuloituja absoluuttisia arvoja jaksottaisista korjauksista rajaan huonontumisen määrittämiseksi mainitussa reaalianturissa,
A6': - määrittämään mainitun ainakin yhden reaalianturin vikaantuminen, kun mainittu tilasto ylittää erorajan ja kun mainittu huonontuminen on määritetty, ja
F4: - käyttämään mainittujen virtuaalisten anturisignaalien määrittelemää estimoitua toimilaitteen asentoa toimilaitteen toiminnan jatkamiseksi mainitun ainakin yhden reaalianturin vian määrittämisen yhteydessä.

Kolmassijaiseen patenttivaatimusasetelmaan on muutettu piirrettä A6’ verrattuna toissijaiseen patenttivaatimusasetelmaan.

Lisätty materiaali

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, ettei kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteiden A1', A6' ja F4 yhdistelmä, piirteiden A5 ja A6' yhdistelmän lisäksi, käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta, joten kolmassijainen patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä.

ABB Schweiz AG on esittänyt, että piirteet F1–F4, A1' ja A2–A5 ovat samat kuin toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 vastaavat piirteet. Piirteeseen A6' on lisätty piirre ”ja kun mainittu huonontuminen on määritetty” (and when the deterioration of said real sensor is determined). ABB Schweiz AG:n mukaan näin muutettu piirre A6' käy ilmi muun ohella perusasiakirjan selityksen sivulla 13 olevan taulukon toiselta riviltä. Mainitun taulukon lisäksi kuvaan 4 liittyvästä selityksestä käy ABB Schweiz AG:n mukaan selkeästi ilmi kahden erillisen raja-arvon käyttäminen fyysisen anturin vikaantumisen toteamisessa.

Markkinaoikeus toteaa, että kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteiden F1–F4, A1' ja A2–A5 yhdistelmä, piirre A1' ”seuraamaan mainitun eron tilastoa” (track a statistic of said difference) ja piirre A2 eivät käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta edellä toissijaisen patenttivaatimusasetelman käsittelyn yhteydessä todetuilla perusteilla.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että piirteen A6' mukaan fyysisen anturin vikaantuminen (failure) todetaan, kun seurattava ”statistiikka” ylittää raja-arvon ja kun fyysisen anturin huonontuminen (deterioration) todetaan. ABB Schweiz AG:n tässä yhteydessä vetoamat perusasiakirjan selityksen sivun 13 taulukon toinen rivi sekä kuva 4 ja sitä koskeva selitys liittyvät anturin hitaaseen ryömintään (slow sensor drift). Keksinnön taustaa käsittelevän osan viimeisessä kappaleessa selityksen sivulla 2 on esitetty, että etenevästi huonontuvassa fyysisessä anturissa esiintyvä hidas ryömintä voi jäädä huomaamatta tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa. Kuvan 4 selostuksessa sivulla 11 on todettu muun ohella, että kuvan 4 esimerkki edustaa fyysisen sensorin hidasta ryömintää, joka olisi aiemmin jäänyt toteamatta. ABB Schweiz AG:n vetoamat selityksen kohdat sekä kuvan 4 esimerkki liittyvät siten fyysisen anturin huonontumisen toteamiseen. Perusasiakirjassa ei kuitenkaan ole esitetty kuvan 4 esimerkin yhteydessä, että fyysisen anturin huonontumisen toteamista käytettäisiin fyysisen anturin vikaantumisen toteamiseen piirteen A6' mukaisella tavalla.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että perusasiakirjan kuva 6 ja sitä koskeva selitys perusasiakirjan sivulla 12 liittyvät fyysisen anturin äkilliseen vikaantumiseen. Selityksen mukaan anturin vikaantuminen todetaan, kun H2SΔ- suureen arvoon tulee suuri muutos. Kun tällainen suuri muutos on todettu, virtuaalisen anturin lukemiin ei tehdä jaksollisia korjauksia, vaan vikaantuminen todetaan vertaamalla H2SΔ- suureen arvoa asianmukaiseen raja-arvoon. Perusasiakirjan sivun 13 taulukon rivillä 4 on esitetty, että fyysisen anturin vikaantumistilanteessa sen huonontumisen toteamisessa käytettävien ”statistiikkojen” Σ(correction) ja Σ|correction| arvot ovat pienet eivätkä ylitä kyseisen taulukon rivillä 2 esitettyjä huonontumisen toteamisen raja-arvoja. Näin ollen myöskään kuvan 6 esimerkin selostuksesta ei käy ilmi, että fyysisen anturin vikaantumisen toteamiseen käytettäisiin fyysisen anturin huonontumisen toteamista piirteen A6' tarkoittamalla tavalla. Patenttivaatimuksen 1 piirre A6' ei siten käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.

4.5 Neljässijainen patenttivaatimusasetelma

Neljässijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako ABB Schweiz AG:n esittämän mukainen):

Järjestelmä toimilaitteen antureiden yhdistämiseksi käsittää:
F1: ainakin yhden reaalianturin (108), joka on kytketty toimilaitteeseen ja tuottaa reaalisia anturisignaaleja;
F2: ainakin yhden virtuaalianturin (110), joka tuottaa toimilaitteen estimoidun asennon määrittäviä virtuaalisia anturisignaaleja seuraamalla jatkuvasti toimilaitteen ohjaamiseen käytettyjä signaaleja;
F3: prosessorin (112) mainittujen reaalisten anturisignaalien ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien yhdistämiseksi vian havaitsemiseksi mainitussa ainakin yhdessä reaalianturissa,
tunnettu siitä, että mainittu prosessori on konfiguroitu:
A1'': - vertaamaan mainittujen reaalisten anturinsignaalien indikoimaa toimilaitteen asentoa ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien indikoimaa toimilaitteen asentoa eron määrittämiseksi indikoidussa toimilaitteen asennossa ja seuraamaan mainittua eroa, jossa mainittu ero on nykyinen varianssi mainittujen reaalisten anturisignaalien ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien indikoimien asentojen välillä,
A2: - soveltamaan jaksottaisia korjauksia mainittuun virtuaaliseen anturiin,
A3: - akkumuloimaan jaksottaisia korjauksia ja/tai jaksottaisten korjauksien absoluuttisia arvoja,
A4: - soveltamaan unohdustekijää (k_ff) määrättyinä ajanjaksoina (t_ff) mainittuihin akkumuloituihin jaksottaisiin korjauksiin ja/tai soveltamaan unohdustekijä (k_ff1) määrättyinä ajanjaksoina (t_ff1) mainittuihin akkumuloituihin absoluuttisiin arvoihin mainituista jaksottaisista korjauksista siten, että mainittuja akkumuloituja jaksottaisia korjauksia ja/tai mainittuja akkumuloituja absoluuttisia arvoja mainituista jaksoittaisista korjauksista jaksoittain vähennetään tietyillä osuuksilla niiden nykyisistä arvoista,
A5: - vertaamaan mainittuja akkumuloituja jaksottaisia korjauksia ja/tai mainittuja akkumuloituja absoluuttisia arvoja jaksottaisista korjauksista rajaan huonontumisen määrittämiseksi mainitussa reaalianturissa,
A6': - määrittämään mainitun ainakin yhden reaalianturin vikaantuminen, kun mainittu ero ylittää erorajan ja kun mainittu huonontuminen on määritetty, ja
F4: - käyttämään mainittujen virtuaalisten anturisignaalien määrittelemää estimoitua toimilaitteen asentoa toimilaitteen toiminnan jatkamiseksi mainitun ainakin yhden reaalianturin vian määrittämisen yhteydessä.

Neljässijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 vastaa muutoin kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusta 1, mutta piirteessä A1'' kolmassijaisessa patenttivaatimusasetelmassa käytetty ilmaisu ”seuraamaan mainitun eron tilastoa” on muutettu muotoon ”seuraamaan mainittua eroa” ja näin muutettua piirrettä on vielä täsmennetty piirteellä ”mainittu ero on nykyinen varianssi mainittujen reaalisten anturisignaalien ja mainittujen virtuaalisten anturisignaalien indikoimien asentojen välillä”. Vastaavasti piirteessä A6' on muutettu ilmaisu ”mainittu tilasto” ilmaisuksi ”mainittu ero”.

Lisätty materiaali

ABB Schweiz AG on esittänyt, että neljässijaiseen patenttivaatimusasetelmaan tehdyt muutokset ovat löydettävissä perusasiakirjan selityksestä.

Markkinaoikeus toteaa, että koska myös neljässijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 sisältää piirteiden F1–F4 ja A2–A5 yhdistelmän, johon on lisäksi yhdistetty perusasiakirjan patenttivaatimukseen 4 osittain perustuva piirre A1'', sekä piirteen A2, se käsittää edellä kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman käsittelyn yhteydessä todetuilla perusteilla sellaista, joka ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että muutettu piirre A1'' määrittelee seurattavan eron perusasiakirjan selityksen sivulla 9 esitetyksi suureeksi H2SΔ, joten kyseinen piirre sinänsä perustuu kuvassa 2 ja siihen liittyvässä selityksessä esitettyyn erityiseen suoritusmuotoon. Muutettu piirre A6' sen sijaan edellyttää edelleen, että fyysisen anturin vikaantumisen toteamisen yhteydessä todetaan myös fyysisen anturin huonontuminen. Näin ollen muutettu piirre A6' käsittää edellä kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman käsittelyn yhteydessä esitetyillä perusteilla sellaista, joka ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että neljässijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta. Neljässijainen patenttivaatimusasetelma ei näin ollen ole hyväksyttävissä.

4.6 Johtopäätös

Markkinaoikeudessa esitetyt patenttivaatimusasetelmat eivät ole hyväksyttävissä. Valitus on siten hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.