Kanne

Vaatimukset

Stromma Suomi Oy Ab ja Strömma Turism & Sjöfart AB ovat vaatineet, että markkinaoikeus

1. ensisijaisesti kumoaa Helsinki Lines Oy:n aputoiminimen Helsinki City Pass rekisteröinnin tai
   
   
2. toissijaisesti

a) vahvistaa, ettei verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttö edelleenohjaustarkoituksessa loukkaa aputoiminimirekisteröintiä Helsinki City Pass, sekä

b) vahvistaa, että aputoiminimirekisteröinti Helsinki City Pass ei oikeuta Helsinki Lines Oy:tä kieltämään Stromma Suomi Oy Ab:ia ja Strömma Turism & Sjöfart AB:ia käyttämästä verkkotunnusta helsinkicitypass.fi edelleenohjaustarkoituksessa ja/tai vaatimaan verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi poistoa rekisteristä ja sen johdosta verkkotunnuksen siirtoa Helsinki Lines Oy:lle.

Lisäksi Stromma Suomi Oy Ab ja Strömma Turism & Sjöfart AB ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Helsinki Lines Oy:n korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 158.914,01 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Aputoiminimen Helsinki City Pass rekisteröinnin kumoamisvaatimus (kannevaatimus 1)

Helsinki Lines Oy:n aputoiminimi Helsinki City Pass ei ole toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksilöivä. Toiminimilain yksilöivyysvaatimus vastaa pitkälti tavaramerkille asetettua erottamiskykyvaatimusta, eikä aputoiminimi Helsinki City Pass ole myöskään erottamiskykyinen.

Helsinki Lines Oy:n aputoiminimi Helsinki City Pass ensinnäkin kuvailee tuotetta kaupunkipassi, joka on voimassa Helsingissä, ja toisekseen se kuvailee Helsinki Lines Oy:n tarjoamaa alennus- tai etukorttia ja siihen liittyvää toimintaa, mikä on aputoiminimelle rekisteröity toimiala. Helsinki City Pass on yleinen nimitys kyseisille tuotteille ja palveluille. Kenenkään ei tulisi saada yksinoikeutta ja kielto-oikeutta täysin kuvaileviin ilmaisuihin ja yleisiin nimityksiin.

Helsinki Lines Oy:n aputoiminimeen sisältyvät sanat ”city” ja ”pass” ovat yleiskielen sanoja, ja sana ”Helsinki” on paikkakunta. Suomalainen keskivertokuluttaja ymmärtää englannin kielen sanoista koostuvan aputoiminimen merkityssisällön. Suomalainen kohdeyleisö ymmärtää välittömästi sanojen ”Helsinki”, ”City” ja ”Pass” erikseen sekä näiden yleisen merkityksen kokonaisuudessaan tarkoittavan Helsinki-kaupunkipassia tai lippua. Sanat kuvaavat selkeästi tuotetta, tuotteen käyttöaluetta ja paikkaa. Näin ollen aputoiminimi Helsinki City Pass ei sisällä mitään yritystä yksilöivää osaa.

”City Pass” on maailmanlaajuisesti yleinen nimitys etenkin turisteille suunnatuille kaupunkipasseille ja etukorteille, jotka tyypillisesti oikeuttavat sisäänpääsyyn tai alennuksiin kaupunkien eri nähtävyyksiin ja kiertoajeluille. Matkailualan yritykset käyttävät markkinoinnissa tyypillisesti sellaisenaan ja yhdistelmiä sanoista ”city pass” esimerkiksi Google-hakusanana. Kuluttajat käyttävät mainittuja hakusanoja löytääkseen verkossa tarjolla olevia tietyn kaupungin kaupunkipasseja. Kyseiset sanat eivät voi olla yksittäisen tahon yksinoikeuden piirissä.

Sanayhdistelmää ”city pass” käytetään yleisenä käsitteenä yhdessä paikkakunnan nimen kanssa. Sana ”Helsinki” ei nimessä Helsinki City Pass ole omiaan kuvailemaan, mistä yritys on kotoisin, toisin sanoen yksilöimään yritystä tai sen toimintaa. Päinvastoin sana ”Helsinki” kuvaa nimessä Helsinki City Pass puhtaasti palvelun maantieteellistä aluetta. Kokonaisuutena arvioiden aputoiminimi Helsinki City Pass on nähtävä yksittäisen tuotteen yksilöiväksi nimeksi eli täysin toiminnan laatua ja sen puitteissa tarjottavia tuotteita kuvailevana nimenä. Aputoiminimi Helsinki City Pass on tarjottavan palvelun yleinen nimitys, jota useampi toimija käyttää samalla markkinaalueella. Aputoiminimi muodostuu yleisesti toiminimissä käytetyistä ilmaisuista ”Helsinki”, ”City” ja ”Pass”, joille yksittäin tai tällaisena kuvailevana kokonaisuutena ei voi saada yksinoikeussuojaa. Aputoiminimi Helsinki City Pass ei siten ole kykenevä yksilöimään nimenomaan Helsinki Lines Oy:n aputoiminimellä harjoittamaa toimintaa muiden elinkeinonharjoittajien toimintaan nähden, eikä aputoiminimeä voida mieltää omaperäisyyttä omaavaksi liikenimeksi.

Helsinki Lines Oy käyttää myös itse aputoiminimeään Helsinki City Pass verkkosivuillaan www.citypass.fi ainoastaan kuvailemaan tarjoamiaan tuotteita eli kaupunkipasseja, jotka oikeuttavat tiettyihin etuihin Helsingissä. Tämäkin osoittaa selvästi, että sanayhdistelmää “Helsinki city pass” käytetään kuvailemaan Helsinki Lines Oy:n tarjoamaa tuotetta, ei yksilöimään Helsinki Lines Oy:n liiketoimintaa. Helsinki Lines Oy tarjoaa kaupunkipasseja nimellä Helsinki City Pass. Toiminimilain yksilöivyyden käsitteeseen kuuluu se, että aputoiminimi tulee voida mieltää elinkeinonharjoittajan liikenimeksi. Aputoiminimi ei voi olla pelkästään tuotteen nimitys.

Aputoiminimi Helsinki City Pass on ensisijaisesti kumottava toiminimilain 19 §:n 1 momentin nojalla. Suurissa kaupungeissa on jo 1990-luvun lopusta lähtien ollut tarjoilla paljon kaupunkipasseja, joiden määrä on 2000-luvulla vain jatkanut kasvuaan sekä vahvistanut asemaansa tärkeänä kaupunkimatkailun tuotteena. On siis selvää, että ainakin jo vuoteen 2000 mennessä ja joka tapauksessa ennen aputoiminimen Helsinki City Pass rekisteröintihetkeä 21.10.2015 ”city pass” (suomeksi ”kaupunkipassi”) on ollut yleinen nimitys, jota on käytetty maailmanlaajuisesti sekä matkailualalla toimivien yritysten että kuluttajien keskuudessa kaupunkipasseille. Yhtä lailla ”Helsinki city pass” on ollut yleinen nimitys kaupunkipassille, joka kuvailee juuri Helsingissä toimivaa kaupunkipassia tai -korttia ja ilmaisee aputoiminimellä Helsinki City Pass tapahtuvaa toimintaa.

Aputoiminimi Helsinki City Pass on toissijaisesti kumottava toiminimilain 19 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla. On joka tapauksessa ilmeistä, että täysin kuvailevat ilmaisut ”city pass” ja ”Helsinki city pass” ovat matkailualan kehityksen ja kaupunkipassien kasvavan suosion myötä tulleet yleisiksi nimityksiksi Helsingissä toimivalle kaupunkipassille tai kortille ennen verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi merkitsemistä 17.7.2017 ja viimeistään ennen kanteen vireilletuloa 16.6.2023.

Stromma Suomi Oy Ab:n ja Strömma Turism & Sjöfart AB:n oikeussuojan tarve koskien kannevaatimuksia 2a ja 2b

Stromma Suomi Oy Ab:lla ja Strömma Turism & Sjöfart AB:lla (jäljempänä yhdessä myös Strömma-yhtiöt) on oikeussuojan tarve ja oikeudellinen intressi saada vahvistusvaatimukset 2a ja 2b tutkituiksi.

Mikäli markkinaoikeus vahvistaa Strömma-yhtiöiden vaatimuksen mukaisesti, että Strömma Turism & Sjöfart AB:n verkkotunnus ei loukkaa Helsinki Lines Oy:n aputoiminimeä, Strömma-yhtiöt ovat esittäneet sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitetun hyväksyttävän perusteen verkkotunnuksen merkitsemiselle. Tällöin Helsinki Lines Oy:n verkkotunnuksen siirtoa koskevalle vaatimukselle ei ole perustetta ja Liikenne ja viestintäviraston 17.5.2023 antama päätös verkkotunnuksen siirtämisestä on kumottava, kuten Strömma Turism & Sjöfart AB on päätöstä koskevassa valituksessa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 250/2023 vaatinut. Jo tällä perusteella Strömma-yhtiöillä on ilmeinen oikeudellinen intressi saada vahvistusvaatimuksensa 2a ja 2b tutkituiksi ja ratkaistuiksi. Samoin perustein vahvistusintressi on myös ajankohtainen, sillä Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä koskeva valitusasia on vireillä.

Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista Strömma-yhtiöiden tässä asiassa esittämiä vahvistusvaatimuksia erikseen vireillä olevan edellä mainitun valitusasian yhteydessä. Helsinki Lines Oy:n aputoiminimen kumoamista koskeva kysymys ja vahvistusvaatimukset ovat esikysymyksiä valitusasian ratkaisun kannalta. Strömma-yhtiöillä on siten oikeudellinen intressi saada vahvistusvaatimuksensa tutkituksi ja ratkaistuksi siitä syystä, että ne pitävät kysymystä merkityksellisenä verkkotunnuksen siirtoa koskevien edellytysten kannalta mutta eivät voi saada kysymykseen ratkaisua valitusasian yhteydessä.

Strömma-yhtiöillä on oikeudellinen intressi asiassa myös siitä syystä, että Helsinki Lines Oy on ryhtynyt toimenpiteisiin estääkseen niitä käyttämästä tunnusta helsinkicitypass.fi omassa toiminnassaan. Menettelyn loukkaavuutta koskeva epäselvyys ei ole ehdoton edellytys negatiivisen vahvistuskanteen tutkimiselle.

Vireilläolovaikutus koskien kannevaatimusta 2b

Valitusasia ei voi luoda vireilläolovaikutusta ja estettä vahvistusvaatimuksen 2b tutkimiselle esillä olevassa riita-asiassa. Valitusasiassa ja Strömma-yhtiöiden vahvistusvaatimuksessa 2b ei ole kyse vireilläolovaikutuksesta puhuttaessa tarkoitetulla tavalla ”samasta asiasta”.

Jotta kyse voisi olla mainitun vaikutuksen aikaansaavasta ”samasta asiasta”, perusedellytyksenä on, että uusi oikeudenkäynti syntyy samojen asianosaisten välille. Tämä perusedellytys jää täyttymättä, sillä Stromma Suomi Oy Ab esiintyy esillä olevassa aputoiminimen kumoamista ja negatiivista vahvistuskannetta koskevassa riita-asiassa kokonaan uutena asianosaisena suhteessa vireillä olevaan valitusasiaan.

Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa käsitellä esitettyä vahvistusvaatimusta vireillä olevan valitusasian yhteydessä. Tämän toimivaltarajoituksen vuoksi valitusasiassa ja kyseessä olevassa riita-asiassa ei ole eikä edes voi olla kyse ”samasta asiasta” vireilläolovaikutuksen luovalla tavalla.

Helsinki Lines Oy:n oikeus vedota aputoiminimeensä Helsinki City Pass (kannevaatimus 2)

Strömma-yhtiöiden vahvistusvaatimukset perustuvat toiminimilain 27 §:än, ja ne on arvioitava toiminimilain 3 ja 5 §:ien nojalla.

”Helsinki City Pass” viittaa ainoastaan tiettyyn tuotteeseen eli Helsingissä toimivaan kaupunkipassiin. Aputoiminimi Helsinki City Pass on näin ollen täysin kuvaileva ja yleinen nimitys. Yhtä lailla kuvaileva verkkotunnus helsinkicitypass.fi ei voi olla sekoitettavissa kyseiseen aputoiminimeen. Markkinaoikeuden tulee näin ollen, ellei se kumoa Helsinki Lines Oy:n aputoiminimirekisteröintiä, vahvistaa, että verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttö ei muodosta aputoiminimen Helsinki City Pass loukkausta.

Sanojen ”Helsinki”, ”City” ja ”Pass” kirjoittaminen yhdessä ja lisättynä päätteellä ”.fi”, kuten verkkotunnus helsinkicitypass.fi, erottuu myös jo sellaisenaan riittävästi täysin kuvailevasta ilmaisusta Helsinki City Pass. Sekoitettavuus poistuu joka tapauksessa sen takia, että sivulla www.helsinkicard.com, jolle verkkotunnus helsinkicitypass.fi edelleen ohjaa, myydään kaupunkikortteja nimeltään Helsinki Card by Stromma.

Kuvailevien toiminimien suoja-ala on heikko. Aputoiminimen Helsinki City Pass kuvailevasta ja ei-yksilöivästä kokonaisuudesta johtuen se ei ainakaan anna haltijalleen oikeutta kieltää kolmansia käyttämästä vastaavaa kuvailevaa ilmaisua toiminnassaan eikä myöskään verkkotunnuksen muodossa. Näin ollen Helsinki Lines Oy ei voi kieltää Strömma Turism & Sjöfart AB:ia käyttämästä tämän verkkotunnusta helsinkicitypass.fi sellaisenaan tai edelleenohjaamaan verkkovierailijat toiselle verkkosivulle.

Kaupparekisterin nykykäytäntö merkitsee erinäisten yleissanojen ja käsitteiden käytön monopolisointia, ellei oikeuskäytäntö mahdollista sitä, että aputoiminiminä rekisteröityjä kuvailevia käsitteitä voidaan käyttää omien tuotteiden ja palveluiden kuvailemisessa, kuten Strömma Turism & Sjöfart AB on tehnyt rekisteröimällä verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi ohjatakseen liikennettä verkkosivuilleen, joilla Stromma Suomi Oy Ab:n palveluita myydään.

Helsinki Lines Oy on joka tapauksessa menettänyt passiivisuutensa perusteella oikeuden kieltää Strömma-yhtiöitä käyttämästä verkkotunnusta helsinkicitypass.fi ja siten myös vaatia aputoiminimeensä vedoten verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi rekisteröinnin poistoa ja siirtoa itselleen.

Tunnusmerkkioikeudellisten yhtäläisyyksien kautta tavaramerkkilain 15 §:n passiviteettisäännöksen tulee katsoa analogisesti ulottuvan verkkotunnusoikeudellisten kysymysten arviointiin, aputoiminimiin ja esillä olevaan asiaan. Myös yleisiin siviilioikeudellisiin periaatteisiin lukeutuvan passiviteettiperiaatteen mukaisesti vaatimuksen esittäjän on reagoitava havaitsemaansa menettelyyn ja esitettävä vaatimuksensa kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on tullut tai hänen olisi pitänyt tulla tietoiseksi vaatimuksen perusteena olevista seikoista. Passiviteettiperiaate tulee sovellettavaksi esillä olevaan asiaan myös ilman nimenomaista toiminimilain säännöstä.

Asianosaiset ovat toimineet Helsingissä ainakin yli 20 vuotta yhdessä kaupunkimatkailun toimialalla. Helsinki Lines Oy harjoittaa erityisesti kaupunki- ja vesibussikiertoajeluilla kilpailevaa toimintaa Strömma-yhtiöiden toiminnan kanssa. Asianosaiset ovat Helsingissä merkittävimmät kiertoajeluita tarjoavat toimijat. Strömma-yhtiöt ovat tarjonneet kaupunkipasseja Helsingissä ainakin jo vuodesta 1983 lähtien.

Helsinki Lines Oy on lokakuussa 2015 rekisteröinyt aputoiminimen Helsinki City Pass huolimatta siitä, että Stromma Suomi Oy Ab:lla on jo tuolloin ollut hallussaan ja käytössään vuonna 2003 merkitty verkkotunnus helsinkipass.fi, jota Stromma Suomi Oy Ab on käyttänyt ensimmäisen kerran verkkosivustona vuosina 2003 ja 2004. Tämän jälkeen kyseistä verkkotunnusta on käytetty ohjaamaan vierailijat sivustolle www.helsinkicard.com. Lisäksi Stromma Suomi Oy Ab on vuonna 2007 merkinnyt verkkotunnuksen helsinkipass.com, vuonna 2011 hakenut tunnukselle HELSINKI PASS tavaramerkkirekisteröintiä, jonka Patentti- ja rekisterihallitus on kuitenkin hylännyt kuvailevana, ja vuonna 2012 rekisteröinyt aputoiminimen Helsinki City Sightseeing. Tämän lisäksi Strömma Turism & Sjöfart AB oli jo kesäkuussa 2015 ottanut käyttöönsä EU-tavaramerkkinä rekisteröidyn MY STOCKHOLM PASS tuotenimen kaupunkikortilleen Tukholmassa, ja Strömma Turism & Sjöfart AB oli lisäksi jo hakenut EU-tavaramerkkirekisteröintiä myös merkille STOCKHOLM PASS.

Helsinki Lines Oy:n on jo verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi merkitsemishetkestä 17.7.2017 lähtien täytynyt olla tietoinen siitä, että Strömma-yhtiöillä on hallussaan kyseinen verkkotunnus. Helsinki Lines Oy:n on lisäksi täytynyt olla tietoinen siitä, että Strömma-yhtiöt ovat ennen ja jälkeen 17.7.2017 hyödyntäneet Helsinki-kaupunkikorttinsa verkkomarkkinoinnissa kuvailevia nimiä ”Helsinki city pass”, ”Helsinki pass”, ”city”, ”pass”, ”Helsinki” ja niiden erilaisia yhdistelmiä hakusanoina.

Silti Helsinki Lines Oy on lähestynyt Strömma Turism & Sjöfart AB:ia ja vaatinut verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi siirtämistä Helsinki Lines Oy:lle ensimmäisen kerran vasta 13.3.2023 eli kuusi vuotta verkkotunnuksen merkitsemisen 17.7.2017 jälkeen. Helsinki Lines Oy ei näin ollen ole ryhtynyt toimenpiteisiin kohtuullisessa viiden vuoden ajassa.

Helsinki Lines Oy tulisi saamaan valtavan taloudellisen hyödyn siitä, että Strömma-yhtiöiden käytössä vuodesta 2017 ollut verkkotunnus helsinkicitypass.fi siirrettäisiin Helsinki Lines Oy:n käyttöön. Strömma-yhtiöiden on täytynyt voida perustellusti olettaa ja luottaa siihen, että Helsinki Lines Oy:llä ei ole viiden vuoden jälkeen vaatimuksia verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi ja hakusanojen käytön perusteella.

Strömma-yhtiöiden oikeus käyttää verkkotunnusta helsinkicitypass.fi säilyy Helsinki Lines Oy:n aputoiminimen Helsinki City Pass rinnalla.

Vastaus

Vaatimukset

Helsinki Lines Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti hylkää kannevaatimuksen 1 ja jättää kannevaatimuksen 2 tutkimatta tai toissijaisesti hylkää kanteen kokonaisuudessaan.

Lisäksi Helsinki Lines Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Stromma Suomi Oy Ab:n ja Strömma Turism & Sjöfart AB:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 40.881,27 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Aputoiminimen Helsinki City Pass rekisteröinnin kumoamisvaatimus (kannevaatimus 1)

Helsinki Lines Oy:n aputoiminimeksi rekisteröity yhdistelmä Helsinki City Pass on kokonaisuutena arvioiden toiminimilaissa tarkoitetulla tavalla yksilöivä ja lain mukaisesti rekisteröity sen koostuessa maantieteellisestä paikannimestä ”Helsinki” sekä yleiskielen sanoista ”City” ja ”Pass”.

Kaupparekisterissä ei ole muita yhdistelmän City Pass sisältäviä toiminimiä, joten näiden sanojen yhdistelmä ei yleisesti esiinny kyseessä olevalla toimialalla eikä ylipäätään toiminimissä. Sanayhdistelmä ”City Pass” ei ole Suomessa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla yleisesti käytössä.

Toisaalta vaikka myös sanayhdistelmä City Pass katsottaisiin kuvailevaksi, Helsinki Lines Oy:n aputoiminimi on silti toiminimilaissa tarkoitetulla tavalla yksilöivä. Aputoiminimen sisältämä sana ”Helsinki” ei ilmaise toiminnan laatua vaan sitä, missä toimintaa harjoitetaan.

Toiminimilain perusteella rekisteröintikelvottomia ovat ainoastaan toiminimet, jotka on muodostettu joko yksinomaan toimialaa kuvailevista sanoista tai yksinomaan paikkakunnan nimestä. Sen sijaan toiminimi, joka on näiden kahden yhdistelmä eli jossa on sekä paikkakunnan nimi että toimintaa kuvailevia sanoja, yksilöi elinkeinonharjoittajan. Siten tällainen aputoiminimi on lain mukaan kokonaisuudessaan yksilöivä ja rekisteröitävissä. Rekisterikäytännössä onkin johdonmukaisesti katsottu, että toimialaa kuvaavista sanoista ja paikkakunnan nimestä muodostettu toiminimi on laissa tarkoitetulla tavalla yksilöivä.

Tavaramerkin erottamiskykyä arvioidaan eri perustein kuin toiminimen yksilöivyyttä. Näillä kahdella tunnusmerkkioikeudella on erilaiset funktiot. Toiminimen tarkoituksena on yksilöidä yritys, kun taas tavaramerkin tarkoitus on erottaa merkinhaltijan tavarat tai palvelut muiden vastaavista tavaroista tai palveluista. Tämän seurauksena myös toiminimen yksilöivyysvaatimus on erilainen kuin tavaramerkin erottamiskykyvaatimus. Toiminimilain yksilöivyysvaatimusta koskeva sanamuoto eroaa merkittävästi tavaramerkkilain erottamiskykyä koskevasta vaatimuksesta. Tavaramerkkilain sanamuoto edellyttää, toisin kuin toiminimilaki, että tavaramerkissä on oltava vähintään yksi itsessään erottamiskykyinen elementti.

Strömma-yhtiöiden viittaukset siihen, miten niiden mielestä tunnusta Helsinki City Pass on käytetty Helsinki Lines Oy:n tuotteen nimityksenä, eivät osoita, että aputoiminimeltä Helsinki City Pass puuttuisi toiminimilaissa tarkoitettu yksilöivyys. Missään ei ole kielletty käyttämästä toiminimeä tai aputoiminimeä myös tavaramerkkinä, ja on hyvin yleistä, että yhtiön toiminimen dominanttia tai aputoiminimeä käytetään myös tavaramerkkinä. Saman nimityksen käyttö tavaramerkinomaisesti ei tarkoita, ettei sama tunnus voisi olla myös toiminimi tai aputoiminimi.

Stromma Suomi Oy Ab:n ja Strömma Turism & Sjöfart AB:n oikeussuojan tarve koskien kannevaatimuksia 2a ja 2b

Strömma-yhtiöiden vahvistusvaatimukset 2a ja 2b tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä, koska yhtiöiltä puuttuu oikeussuojan tarve.

Strömma-yhtiöiltä puuttuu ajankohtainen vahvistusintressi. Helsinki Lines Oy ei ole ennen oikeudenkäyntiä väittänyt, että verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttäminen loukkaisi sen aputoiminimirekisteröintiä Helsinki City Pass tai kieltänyt verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttämistä, joten nyt ei ole kyse väitetystä oikeudenloukkauksesta eikä myöskään esitetystä kieltovaatimuksesta, joiden on vakiintuneesti katsottu synnyttävän vahvistusintressin. Vahvistusintressin on oltava olemassa jo ennen kanteen nostamista, eikä intressin arvioinnissa voida ottaa huomioon vasta oikeudenkäynnin yhteydessä lausuttuja seikkoja.

Oikeudellisen suojan tarvetta ja vahvistusintressiä ei voida perustaa myöskään verkkotunnusta koskevaan valitusasiaan. Vaikka Helsinki Lines Oy on sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa oikeutetulla tavalla vaatinut lain vastaisesti merkityn verkkotunnuksen siirtämistä itselleen, siirtovaatimus ei ole perustunut siihen, että verkkotunnus loukkaisi Helsinki Lines Oy:n aputoimioikeutta, eikä siirtovaatimus muutoinkaan miltään osin perustu toiminimilakiin, sekaannusvaaraan, toiminimen loukkaukseen tai toiminimilain mukaiseen kieltoon. Siirtovaatimuksen esittäminen ei tarkoita verkkotunnuksen käytön kieltämistä.

Strömma-yhtiöiden esittämää yhteyttä vahvistusvaatimusten ja verkkotunnusta koskevan valituksen välillä ei ole olemassa. Toiminimilain mukainen loukkauskysymys ja kielto-oikeuden olemassaolo ratkaistaan muilla perusteilla kuin verkkotunnuksen poistaminen, eikä ne näin ollen ole eivätkä edes voisi olla verkkotunnuksen poistamisasian esikysymyksiä. Se, että vahvistusvaatimuksia ei ole mahdollista tutkia valitusprosessissa, osoittaa yksiselitteisesti, ettei vahvistusvaatimusten käsittelyyn ole lainsäädännön mukaista oikeutettua intressiä. Verkkotunnusta koskevan poistovaatimuksen vastaajalla ei ole oikeutta aloittaa hallinnollisen menettelyn rinnalla erillistä oikeudenkäyntiä sen tutkimiseksi, voidaanko hänellä katsoa olevan jokin sellainen oikeudellisesti relevantti peruste poistovaatimuksen vastustamiseksi, jota ei voida tutkia ja vahvistaa kyseisessä hallinnollisessa menettelyssä.

Stromma Suomi Oy Ab ei ole osapuoli verkkotunnuksen poistamista koskevassa prosessissa, minkä johdosta Stromma Suomi Oy Ab:n vahvistusintressiä ei voi miltään osin perustaa verkkotunnusta koskevaan valitusasiaan.

Ennen oikeudenkäynnin aloittamista ei ole myöskään ollut olemassa toiminimilain 27 §:ssä tarkoitettua epätietoisuutta siitä, loukkaako tietty menettely toisen toiminimioikeutta, mikä on asetettu vahvistusvaatimuksen käsittelemisen ehdottomaksi edellytykseksi. Sitä, että Helsinki Lines Oy on vaatinut verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi siirtämistä itselleen, ei voida katsoa toiminimilain 27 §:ssä tarkoitetuksi epätietoisuudeksi. Helsinki Lines Oy ei ole muulloinkaan esittänyt minkäänlaisia toiminimilakiin perustuvia vaatimuksia koskien verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttämistä eikä ole ennen tämän oikeudenkäynnin aloittamista tai sen ulkopuolella esittänyt, että verkkotunnuksen käyttäminen täyttää aputoiminimen loukkauksen määritelmän.

Vireilläolovaikutus koskien kannevaatimusta 2b

Strömma-yhtiöiden vahvistusvaatimus 2b tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä myös vireilläolovaikutuksen perusteella.

Vahvistusvaatimus 2b koskee ainoastaan verkkotunnuksen poistamisperusteiden olemassaoloa ja siirtämistä koskevan valituksen tutkimisen edellytyksiä ja siten suoraan ja yksinomaan sellaista asiaa, joka on jo vireillä markkinaoikeudessa hallintovalituksena.

Se, että Stromma Suomi Oy Ab on verkkotunnusvalituksen asianosaisten lisäksi otettu toiseksi kantajaksi, ei poista sitä tosiasiaa, että vahvistusvaatimuksen 2b sisältö koskee yksinomaan hallintovalituksen perusteita ja siten samaa asiaa, joka on jo vireillä ja jota käsitellään markkinaoikeudessa. Stromma Suomi Oy Ab:lla ei voida katsoa olevan oikeudellisen suojan tarvetta siltä osin kuin vaatimukset perustuvat pelkästään verkkotunnusta koskevaan hallinnolliseen asiaan, jossa se ei ole asianosainen. Stromma Suomi Oy Ab:lla ei myöskään ole asiassa mitään omia ja itsenäisiä vaatimuksia, joita Strömma Turism & Sjöfart AB ei olisi voinut yksinkin esittää ja joiden takia Stromma Suomi Oy Ab:n siten olisi ylipäätään tarpeellista olla asiassa toisena kantajana.

Esillä olevassa riita-asiassa ei voida ottaa tutkittavaksi eikä käsitellä sitä, onko Liikenne- ja viestintäviraston päätös 17.5.2023 ollut lain mukainen vai ei.

Markkinaoikeudessa vireillä oleva valitusasia saa näin ollen aikaan vireilläolovaikutuksen, joka tarkoittaa sitä, että samaa asiaa ei voida saattaa samanaikaisesti toisen oikeudenkäynnin kohteeksi.

Helsinki Lines Oy:n oikeus vedota aputoiminimeensä Helsinki City Pass (kannevaatimus 2)

Strömma-yhtiöiden verkkotunnuksen hesinkicitypass.fi käyttö loukkaa Helsinki Lines Oy:n rekisteröityä aputoiminimeä Helsinki City Pass, ja vahvistusvaatimus 2a on siten joka tapauksessa hylättävä.

Vaikka kuvailevista sanoista muodostettu toiminimi saa ainoastaan kapeaa tai rajoitettua suojaa, myös tällainen aputoiminimi on oikeutettu oikeussuojaan vähintään silloin, kun toinen elinkeinonharjoittaja käyttää täsmälleen samaa sanayhdistelmää muuttamattomana ja ilman mitään lisäyksiä.

Verkkotunnuksessa helsinkicitypass.fi on käytetty Helsinki Lines Oy:n koko aputoiminimeä Helsinki City Pass sellaisenaan ja samassa sanajärjestyksessä. Verkkotunnukseen ei ole otettu mukaan eikä myöskään jätetty pois mitään muita sanoja, joiden avulla tunnusten erottaminen olisi mahdollista.

Verkkotunnuspääte ”.fi”, joka on automaattisesti kaikissa Suomen kansallisen päätteen alle rekisteröidyissä verkkotunnuksissa ja joka on siten erottamiskyvyltään rinnastettavissa yhtiömuotoa osoittavaan osaan, on toiminimioikeudellisesti merkityksetön. Pelkkä verkkotunnuspäätteen .fi lisääminen ei poista tunnusten sekoitettavuutta eikä estä kielto-oikeuden käyttämistä. Kun vertailtavissa tunnuksissa ei näin ollen ole muuta eroa kuin kaksi välilyöntiä, joita ei ole edes teknisesti mahdollista ottaa mukaan verkkotunnukseen, tunnukset ovat identtiset ja sekoitettavissa toisiinsa.

Strömma-yhtiöt eivät ole käyttäneet verkkotunnusta helsinkicitypass.fi kuvaillakseen omia tavaroitaan tai palveluitaan, vaan heidän tuotettaan kuvaillaan sanayhdistelmällä ”Helsinki Card”. Verkkotunnusta helsinkicitypass.fi on käytetty ohjaamaan verkkovierailijat Stromma Suomi Oy Ab:n verkkosivuille www.helsinkicard.com, jolla esitellään Helsinki Lines Oy:n kanssa samalla alalla toimivien Strömma-yhtiöiden kilpailevaa tuotetta. Verkkotunnusta käytetään siten kilpailevassa eli täysin samanlaisessa toiminnassa. Verkkotunnuksen käyttö tällaisessa edelleenohjaustarkoituksessa on sellaista käyttöä elinkeinotoiminnassa, jota toiminimilain 3 §:ssä tarkoitetaan. Strömma-yhtiöt ovat lisäksi hyödyntäneet verkkotunnusta helsinkicitypass.fi aktiivisesti kilpailevan toimintansa Googlemarkkinoinnissa.

Mikäli Strömma-yhtiöiden vahvistusvaatimusta 2b ei jätetä tutkimatta, se on hylättävä lakiin perustumattomana. Vahvistusvaatimuksen kielto-oikeutta koskeva osa on hylättävä, koska Helsinki Lines Oy:llä on oikeus kieltää verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttäminen sen kanssa kilpailevassa toiminnassa. Kun verkkotunnus on muodostettu aputoiminimestä sellaisenaan, se loukkaa oikeutta aputoiminimeen ja aputoiminimen haltijalla on toiminimilain perusteella kielto-oikeus.

Oikeus vaatia verkkotunnuksen poistamista rekisteristä ei ole riippuvainen toiminimilakiin perustuvasta kielto-oikeudesta vaan perustuu yksinomaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain säännöksiin. Verkkotunnusta helsinkicitypass.fi koskeva siirtovaatimus ei perustu Helsinki Lines Oy:n toiminimioikeudelliseen kielto-oikeuteen, joten kielto-oikeuden menettäminen ei edes teoriassa voisi vaikuttaa verkkotunnusta koskevaan valitusasiaan. Verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi siirtämistä koskeva Liikenne- ja viestintäviraston päätös on mahdollista kumota ainoastaan sillä perusteella, että päätös on tehty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain vastaisesti.

Helsinki Lines Oy:llä on sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitettu oikeus vaatia suojattua aputoiminimeään vastaavan verkkotunnuksen poistamista rekisteristä tai sen siirtämistä itselleen. Markkinaoikeus ei edes teoriassa voisi vahvistusvaatimuksen 2b hyväksymisellä kumota toisen lain nimenomaiseen säännökseen perustuvaa oikeutta vaatia verkkotunnuksen poistamista ja siirtämistä.

Laissa sähköisen viestinnän palveluista ei ole asetettu määräaikaa verkkotunnuksen poistamis- tai siirtovaatimuksen esittämiselle. Kyseisessä laissa ei myöskään ole minkäänlaista uhkaa puhevallan menettämisestä ajan kulumisen tai passiivisuuden nojalla. Strömma-yhtiöiden esittämät Helsinki Lines Oy:n väitettyyn passiviteettiin liittyvät perusteet eivät voi vaikuttaa verkkotunnusta koskevan valitusasian käsittelyyn.

Tavaramerkkilain 15 §:ää ei voida soveltaa tähän asiaan. Toiminimilaissa ei ole vastaavaa passiviteettisäännöstä kuin tavaramerkkilaissa, joten lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut ajallisesti rajoittaa toiminimien haltijoiden oikeutta ryhtyä toimenpiteisiin toiminimensä johdosta. Immateriaalioikeudelliset passiviteettisäännökset soveltuvat ainoastaan tilanteisiin, joissa se tunnus, jota on käytetty pitkän aikaa, saa yksinoikeussuojaa eli on rekisteröity tai vakiintunut. Näin ollen vaikka katsottaisiin, että tavaramerkkilain 15 §:n passiviteettisäännöstä voitaisiin soveltaa analogisesti esillä olevaan asiaan, passiviteettiväite olisi joka tapauksessa hylättävä sillä perusteella, etteivät Strömma-yhtiöt ole käyttäneet sellaista tunnusta, joka nauttisi yksinoikeussuojaa.

Yleinen yksityisoikeudellinen periaate, jonka mukaan kanne on nostettava tai muu vaatimus esitettävä kohtuullisessa ajassa, soveltuu ainoastaan yksityisoikeuden alalla eli sitä ei voida soveltaa hallinnolliseen asiaan, kuten vaatimukseen poistaa lain vastaisesti merkitty verkkotunnus rekisteristä. Helsinki Lines Oy on puuttunut kyseessä olevaan verkkotunnukseen viivytyksettä havaittuaan keväällä 2023, että yhtiölle rekisteröityä aputoiminimeä vastaava verkkotunnus on rekisteröity kilpailijalle ja ohjattu kilpailijan verkkosivulle.

Strömma-yhtiöt eivät ole esittäneet näyttöä yhtäältä siitä, että verkkotunnusta helsinkicitypass.fi olisi käytetty yli viisi vuotta sitten sellaisella tavalla, joka olisi edes voinut käynnistää kohtuullisen ajan laskemisen, tai toisaalta siitä, että Helsinki Lines Oy olisi ollut tietoinen tällaisesta verkkotunnuksen käytöstä. Asianosaisten muut tunnukset ja niiden alla harjoitettu toiminta eivät osoita verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttöä tai Helsinki Lines Oy:n tietoisuutta verkkotunnuksen käytöstä. Ei myöskään ole mitään perusteita katsoa, että Helsinki Lines Oy:n olisi pitänyt olla tietoinen verkkotunnuksesta helsinkicitypass.fi.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Stromma Suomi Oy Ab ja Strömma Turism & Sjöfart AB

1. Otteita Stromma Suomi Oy Ab:n verkkosivuilta www.stromma.com ja www.helsinkicard.com
2. Stromma Suomi Oy Ab:n (Y-tunnus 1928483-2) kaupparekisteriote
3. Luovuttu
4. Luovuttu
5. Luovuttu
6. Wayback Machine -ote 15.6.2015 verkkosivulta www.mystockholmpass.com
7. Luovuttu
8. Luovuttu
9. Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätös 6.7.2011, sillensäjättämispäätös 24.10.2011 ja ote Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta koskien merkkiä Helsinki pass
10. Helsinki Card -markkinointimateriaalia vuosilta 2000–2015
11. Helsinki Lines Oy:n asiamiehen kirje Strömma Turism & Sjöfart AB:lle 13.3.2023
12. Luovuttu
13. Wayback machine -ote 6.11.2003 verkkosivulta www.helsinkipass.fi
14. Tulokset Google-haulle City Pass + kaupunki, 3 kpl (Copenhagen, Madrid, Riga)
15. Hakutulokset sanoille ”helsinki”, ”pass” ja ”city” Patentti- ja rekisterihallituksen yritysnimipalvelussa
16. Sähköpostiviesti Liikenne- ja viestintävirastolta 7.6.2023 koskien verkkotunnuksen helsinkipass.fi historiaa
17. Helsinki Lines Oy:n asiamiehen kirje Stromma Suomi Oy Ab:lle 13.6.2023 liitteineen
18. Otteita verkkosivulta www.citypassguide.weebly.com
19. Tulokset Google-hauille kaupunki + city pass, 11 kpl (Helsinki, Stockholm, Goteborg, Oslo, Copenhagen, Berlin, Brussels, Rome, Buenos Aires, Cape Town, Dubai)
20. Ote verkkosivulta www.freetoursbyfoot.com otsikolla “Which Copenhagen City Pass is Best?”
21. DeepL-sanakirjahaun tulokset sanoille ”city pass” ja ”city card”
22. Otteet Go City- verkkosivustolta about us (https://gocity.com/enus/about-go-city) ja City Destination Alliance (https://citydestinationsalliance.eu/new-platform-city-cards-acrosseurope-love-city-cards/) ja TravelDailyNews:n verkkoartikkeli “Top European cities exchange know-how to improve City Cards” 25.4.2013 Todistusteema: Kaupunkikortteja on tarjottu jo 1990-luvun lopulta lähtien; Nimikettä ”city card” / ”city pass” on käytetty jo vuosikymmenten ajan yleisterminä kuvaamaan kaupunkipassituotetta.
23. Tulos Google-haulle ”helsinki city pass”
24. Otteita Stromma Suomi Oy Ab:n verkkosivulta www.stromma.com ja markkinointimateriaalia
25. Otteita Helsinki Lines Oy:n verkkosivulta www.citypass.fi
26. Wayback machine -otteita vuosilta 2007–2015 verkkosivulta www.viator.com
27. Otteita Stromma Suomi Oy Ab:n ja Strömma Turism & Sjöfart AB:n Google-hakusanaluettelosta vuosilta 2014–2017

Helsinki Lines Oy

1. Kaupparekisterin nimiohjeet verkkosivulta www.prh.fi
2. Kuvakaappaus Stromma Suomi Oy Ab:n ja Strömma Turism & Sjöfart AB:n verkkosivusta www.helsinkicard.com
3. Verkkotunnuksella helsinkicitypass.fi tehdyn Google-haun tulokset
4. Tuloste Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän yritys- ja yhteisöhausta sanayhdistelmällä ”City Pass”
5. Stromma Suomi Oy Ab:n kaupparekisteriote

Henkilötodistelu

Stromma Suomi Oy Ab ja Strömma Turism & Sjöfart AB

1. PK, todistelutarkoituksessa
2. AA, todistajana

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian taustaa ja kysymyksenasettelu

1. Strömma Turism & Sjöfart AB on ruotsalainen osakeyhtiö ja Strömma-konsernin emoyhtiö. Strömma Turism & Sjöfart AB omistaa Stromma Suomi Oy Ab:n. Näiden Strömma-yhtiöiden pääliiketoiminta-alue on matkailupalvelujen tarjoaminen turisteille.

2. Stromma Suomi Oy Ab on 1.9.2003 merkityn verkkotunnuksen helsinkipass.fi haltija. Strömma Turism & Sjöfart AB:lle on puolestaan 17.7.2017 merkitty verkkotunnus helsinkicitypass.fi. Mainitut verkkotunnukset edelleenohjaavat verkkoliikennettä Stromma Suomi Oy Ab:n käyttämälle verkkosivulle www.helsinkicard.com, jossa esitellään Stromma Suomi Oy Ab:n tarjoamia matkailualan tuotteita.

3. Myös Helsinki Lines Oy:n pääliiketoiminta-alue on matkailupalvelujen tarjoaminen turisteille. Asiassa on riidatonta, että asianosaiset ovat kilpailijoita ja merkittävimmät toimijat tällä pääliiketoiminta-alueellaan Helsingissä. Sekä Stromma Suomi Oy Ab että Helsinki Lines Oy tarjoavat Helsingissä kuluttajille tietynlaisia kaupunkikortteja, jotka oikeuttavat Helsingissä sisäänpääsyyn nähtävyyksiin sekä kulkuneuvoihin kortin voimassaolon aikana.

4. Helsinki Lines Oy tarjoaa Helsingissä edellä mainittuja kaupunkikortteja kuluttajille nimellä Helsinki City Pass, ja kyseinen tunnus on 21.10.2015 rekisteröity sille aputoiminimeksi. Aputoiminimen toimialana on alennus- ja etukorttimyynti. Helsinki Lines Oy:n alennus ja etukorttimyynnille käyttämien verkkosivujen osoite on www.citypass.fi, jota vastaava verkkotunnus on merkitty sille 9.11.2015.

5. Helsinki Lines Oy on 23.3.2023 sähköisen viestinnän palveluista annetun lain nojalla vaatinut Liikenne- ja viestintävirastolta Strömma Turism & Sjöfart AB:n verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi siirtoa omaan käyttöönsä. Helsinki Lines Oy on perustanut vaatimuksensa aputoiminimeensä Helsinki City Pass. Liikenne- ja viestintävirasto on 17.5.2023 antamallaan päätöksellä päättänyt siirtää verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi Helsinki Lines Oy:n käyttöön. Päätöksen mukaan verkkotunnus on sen merkitsemishetkellä vastannut Helsinki Lines Oy:n suojattua nimeä eikä Strömma Turism & Sjöfart AB ole määräajassa esittänyt oikeudellisesti relevanttia hyväksyttää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle. Strömma Turism & Sjöfart AB on valittanut Liikenne- ja viestintäviraston päätöksestä markkinaoikeuteen, joka on ratkaissut kyseisen valitusasian yhtä aikaa tämän riita-asian ratkaisun kanssa annetulla erillisellä päätöksellä.

6. Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko Helsinki Lines Oy:n aputoiminimi Helsinki City Pass toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksilöivä vai onko se kumottava toiminimilain vastaisena. Mikäli aputoiminimeä ei kumota, asiassa on toissijaisesti arvioitava, onko verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttäminen Strömma-yhtiöiden toimesta loukannut Helsinki Lines Oy:n aputoiminimioikeutta, ja tarvittaessa, onko Helsinki Lines Oy menettänyt passiivisuutensa perusteella oikeuden kieltää Strömma-yhtiöitä käyttämästä verkkotunnustaan vastaavaa tunnusta ja oikeuden vaatia aputoiminimeensä vedoten verkkotunnuksen siirtoa itselleen. Mikäli Helsinki Lines Oy:n aputoiminimeä ei kumota ensisijaisen kannevaatimuksen perusteella, asiassa on myös arvioitava toissijaisten kannevaatimusten tutkimisen edellytyksiä.

2 Aputoiminimen Helsinki City Pass yksilöivyys

2.1 Oikeusohjeet

7. Toiminimilain 1 §:n 1 momentin mukaan toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Pykälän 2 momentin mukaan kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Pykälän 3 momentin mukaan, mitä mainitussa laissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä.

8. Toiminimilain 8 §:n mukaan toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon.

9. Toiminimilain 19 §:n 1 momentin mukaan, jos toiminimi on rekisteröity tämän lain tai muiden toiminimeä koskevien säännösten vastaisesti ja rekisteröinnille on edelleen olemassa este, tuomioistuin voi kanteesta kumota rekisteröinnin. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan rekisteröinti voidaan niin ikään kumota, jos toiminimi on tullut lainvastaiseksi sen jälkeen, kun se on rekisteröity ja on edelleen lainvastainen.

2.2 Asian arviointi

10. Helsinki Lines Oy:n aputoiminimi Helsinki City Pass on rekisteröity vuonna 2015 toimialalle alennus- ja etukorttimyynti. Asiassa ei sinänsä ole erimielisyyttä siitä, että aputoiminimen sisältämä sana ”Helsinki” on paikkakunnan nimi, joka ei siten toiminimilain esitöissä todetulla tavalla sellaisenaan yksin kelpaa toiminimeksi (ks. HE 238/1978 vp s. 23). Erimielisyyttä ei ole myöskään siitä, että sanat ”City” ja ”Pass” ovat englanninkielisiä yleissanoja. Asiassa on kuitenkin erimielisyyttä siitä, ilmaiseeko mainittu aputoiminimi vain sen kattaman toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen vai onko aputoiminimi toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla yksilöivä.

11. Markkinaoikeus toteaa, että englanninkielinen sana ”city” tarkoittaa suomeksi kaupunkia. Englanninkielisellä sanalla ”pass” sen sijaan on useita eri merkityksiä sen tarkoittaessa substantiivina suomeksi muun ohella passia, lippua, kulkulupaa, reittiä, kulkua tai solaa. Lisäksi sillä on verbinä lukuisia eri merkityksiä, kuten esimerkiksi ohittaa, kulua, tulla hyväksytyksi tai jättää väliin. DeepL-verkkosanakirjassa (kantajien asiakirjatodiste 21) sanayhdistelmä ”city pass” on suomennettu kaupunkipassiksi ja vaihtoehtoisesti kaupunkikortiksi tai kaupunkilupakortiksi.

12. Kysymys siitä, ilmaiseeko tietty termi toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla vain toiminnan laadun, on lähtökohtaisesti oikeudellista arviointia. Toiminimilain 8 §:ssä todetuin tavoin toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Näin ollen sanayhdistelmän ”city pass” yksilöivyyttä arvioitaessa voidaan osaltaan ottaa huomioon myös asiassa esitetty todistelu siitä, miten mainittua sanayhdistelmää on käytetty.

13. Markkinaoikeudessa kuultujen Stromma Suomi Oy Ab:n toimitusjohtaja PK:n ja Strömma Turism & Sjöfart AB:n työntekijä AA:n mukaan termit ”city pass” ja ”city card” ovat olleet Euroopassa matkailualalla tunnettuja ja yleisesti käytössä jo ainakin 20 vuotta ja ne tarkoittavat matkailijoille tarjottavaa korttia tai passia, joka oikeuttaa sisäänpääsyyn tai alennuksiin esimerkiksi nähtävyyksiin tietyssä kaupungissa.

14. Suuri osa asiassa esitetystä tämänkaltaisten tuotteiden nimitystä koskevasta asiakirjatodistelusta (erityisesti kantajien asiakirjatodisteet 6, 14, 18, 19 ja 22) on koskenut sitä, että toimialalla muualla Euroopassa tai Euroopan ulkopuolella käytetään sanoja ”pass”, ”card”, ”city pass” ja ”city card” nimityksenä tietynlaiselle passille tai kortille, joka oikeuttaa muun ohella sisäänpääsyyn tai alennuksiin joihinkin kohteisiin tietyssä kaupungissa.

15. Asiassa on kuitenkin kysymys siitä, miten suomalainen kohdeyleisö ymmärtää aputoiminimen Helsinki City Pass, joten asiassa on tarkasteltava erityisesti sitä, miten sanayhdistelmää ”city pass” on käytetty ja miten se ymmärretään Suomessa.

16. PK:n ja AA:n mukaan Suomessa on toisena maana Euroopassa otettu Strömma-yhtiöiden edeltäjän toimesta käyttöön kyseessä olevan kaltainen tuote 1980luvun alussa nimellä Helsinki Card.

17. Suurin osa asiassa esitetystä Suomea koskevasta asiakirjatodistelusta (kantajien asiakirjatodisteet 1, 10, 13, 17, 23, 24 ja 25) koskee asianosaisten omien tuotteiden markkinointia. Mainitun näytön ja kuultava PK:n mukaan Strömma-yhtiöt sekä niiden edeltäjät ovat itse käyttäneet Suomessa omasta tuotteestaan nimitystä Helsinki Card siihen myöhemmin 2010-luvulla tehtyine lisäyksineen ”my” ja ”by Stromma” riippumatta siitä, että niiden verkkosivujen osoite on 2000-luvun alussa ollut helsinkipass.fi. Helsinki Lines Oy on puolestaan käyttänyt tuotteestaan nimitystä Helsinki City Pass. Sekä Helsinki Card että Helsinki City Pass -nimityksillä markkinoituja tuotteita on myös kuvailtu tarkemmin esimerkiksi käsitteellä ”tourist card” seuraavasti: ”Helsinki City Pass: Visit Helsinki with a tourist card”, ja ”[t]he Helsinki Card is a tourist card which will allow you to enjoy the main attractions in the city” (kantajien asiakirjatodisteet 19 ja 23).

18. Sinänsä Patentti- ja rekisterihallitus on ilmaisua ”Helsinki pass” koskevassa tavaramerkkioikeudellisessa välipäätöksessään (kantajien asiakirjatodiste 9) vuonna 2011 todennut muun ohella, että sana ”pass” tarkoittaa passia, joka varsinaisen matkustusasiakirjamerkityksensä lisäksi merkitsee lupakirjaa ja todistusta, ja että kyseistä sanaa käytetään yleisesti kaupunkisanan yhteydessä kuvailemaan tietyllä alueella käytössä olevaa alennuspassia. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka toiminimen yksilöivyyttä arvioidaan eri perustein kuin tavaramerkin erottamiskykyä, asiassa voidaan osaltaan ottaa huomioon Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkioikeudellinen näkemys siitä, miten sana ”pass” Suomessa ymmärretään. Tätä ei kuitenkaan yksin voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, miten suomalaisen kohdeyleisön on esillä olevassa toiminimioikeudellisessa asiassa katsottava ymmärtävän sanayhdistelmän ”city pass”. Asiassa esitetty muu Suomea koskeva näyttö (kantajien asiakirjatodisteet 1, 17, 23, 24 ja 25) osoittaa pikemminkin, että Suomessa sanayhdistelmää ”city pass” on käytetty pääasiassa viittaamaan Helsinki Lines Oy:n tuotteeseen.

19. Toiminimilain 8 §:n esitöiden (HE 238/1978 vp s. 23) mukaan yksilöivyysvaatimusta voidaan perustella paitsi elinkeinonharjoittajan tarpeella pystyä toiminimen avulla yksilöimään yrityksensä myös sillä, että yhdelle elinkeinonharjoittajalla ei tule antaa yksinoikeutta joihinkin yleisessä käytössä oleviin sanoihin. Esitöiden mukaan toiminimi ei tämän vuoksi ole yksilöivä, jos se on pelkästään kuvaileva. Yleinen toiminnan laatua koskeva maininta taikka tavaroiden tai palvelujen nimityksen sisältävä ilmaisu ei 8 §:n mukaan sellaisenaan kelpaa toiminimeksi. Oikeuskirjallisuudessa (Castrén, Toiminimi, 2008, s. 175) on todettu, että toiminimilain esitöissä mainittujen yksilöivyysvaatimuksen perustelujen vuoksi toiminimi ei ole yksilöivä, jos se on liian kuvaileva.

20. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetystä näytöstä sitä kokonaisuutena arvioiden voida päätellä, että sanayhdistelmää ”city pass” olisi vuonna 2015 tai sen jälkeenkään käytetty Suomessa Helsinki Lines Oy:n aputoiminimen kattaman toimialan, eli alennus- ja etukorttimyynnin, mukaisen palvelun tai palvelun sisältämän tuotteen yleisenä nimityksenä toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Suomalaisen kohdeyleisön ei ole katsottava vuonna 2015 tai sen jälkeenkään myöskään ymmärtäneen sanayhdistelmää ”city pass” välittömästi Helsinki Lines Oy:n aputoiminimen kattamalla toimialalla tarjottavan palvelun tai sen sisältämän tuotteen laatua kuvailevana terminä toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

21. Todettuun nähden markkinaoikeus katsoo myös, että paikkakunnan nimeä ilmaisevan sanan ”Helsinki” liittämineen sanayhdistelmään ”city pass” ei muuta sanayhdistelmän merkitystä ainakaan aputoiminimen Helsinki City Pass yksilöivyyttä heikentävästi.

22. Helsinki Lines Oy:n aputoiminimeä Helsinki City Pass on näin ollen pidettävä toiminimilain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla riittävän yksilöivänä, eikä sen rekisteröintiä tule kumota toiminimilain 19 §:n 1 tai 2 momentin perusteella.

23. Strömma-yhtiöiden ensisijainen kannevaatimus 1 on siten hylättävä, ja asiassa on seuraavaksi otettava kantaa yhtiöiden toissijaisiin vahvistusvaatimuksiin.

3 Asiassa esitetyt vahvistusvaatimukset

3.1 Vahvistusvaatimusten tutkiminen

24. Helsinki Lines Oy on vaatinut, että Strömma-yhtiöiden vahvistusvaatimukset 2a ja 2b jätetään ensisijaisesti tutkimatta. Vaatimus on perustettu oikeussuojan tarpeen puuttumiseen ja vahvistusvaatimuksen 2b osalta lisäksi niin sanottuun vireilläolovaikutukseen (lis pendens).

25. Oikeussuojan tarpeeseen liittyvästä vahvistusintressistä on säädetty toiminimilain 27 §:ssä, jonka mukaan kanne sen seikan vahvistamiseksi, onko oikeus toiminimeen olemassa tai loukkaako tietty menettely sellaista oikeutta, voidaan ottaa tuomioistuimessa käsiteltäväksi, jos asiasta on epätietoisuutta ja tästä on kantajalle haittaa. Säännöksen esitöiden (HE 238/1978 vp s. 35) mukaan vahvistuskanteen ajamiselle voi olla olemassa järkevä oikeudellinen intressi, vaikka oikeutta toiminimeen ei olisikaan riitautettu, ja kielteiseen vahvistustuomioon tähtäävää kannetta voi olla tarkoituksenmukaista ajaa esimerkiksi sen seikan osoittamiseksi, että vastaajan yksinoikeus toiminimeen ei ole esteenä kantajan toiminimen käytölle.

26. Asiassa on riidatonta, että Helsinki Lines Oy on 13.3.2023 lähettänyt Strömma Turism & Sjöfart AB:lle kirjeen, jossa on pyydetty verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi siirtoa Helsinki Lines Oy:lle, ja tämän jälkeen 23.3.2023 vaatinut Liikenne- ja viestintävirastolta verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi siirtoa omaan käyttöönsä perustaen vaatimuksensa aputoiminimeensä Helsinki City Pass. Helsinki Lines Oy on 13.6.2023 riidattomasti myös lähettänyt Stromma Suomi Oy Ab:lle kirjeen, jossa on muun ohella esitetty, että Stromma Suomi Oy Ab on loukannut Helsinki Lines Oy:n yksinoikeutta käyttämällä Helsinki Lines Oy:n aputoiminimeä Helsinki City Pass Google-mainonnassa. Lisäksi Helsinki Lines Oy on markkinaoikeudessa esittänyt, että Strömma-yhtiöiden verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttö on loukannut Helsinki Lines Oy:n rekisteröityä aputoiminimeä.

27. Markkinaoikeus katsoo olevan selvää, että sekä Stromma Suomi Oy Ab:lla verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttäjänä että Strömma Turism & Sjöfart AB:lla mainitun verkkotunnuksen haltijana on Helsinki Lines Oy:n edellä mainittujen toimien perusteella oikeussuojan tarve asiassa. Vahvistusvaatimuksissa 2a ja 2b tarkoitetuista seikoista on katsottava olleen epätietoisuutta jo kanteen nostamisen hetkellä, ja tästä on ollut Strömma-yhtiöille haittaa toiminimilain 27 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

28. Lähtökohtaisesti haastehakemuksen jättämisellä syntyvä jutun vireilläolovaikutus tarkoittaa sitä, ettei samaa asiaa saa oikeudenkäynnin kestäessä saattaa toisen oikeudenkäynnin kohteeksi. Tietty ”asia” voi olla kerrallaan käsiteltävänä vain yhdessä oikeudenkäynnissä, ja tämä estää näin myös keskenään ristiriitaisten tuomioiden antamisen samassa asiassa. Prosessiekonomiaan pohjautuvasta vireilläolovaikutuksesta ei ole esimerkiksi oikeudenkäymiskaaressa nimenomaisesti säännelty.

29. Strömma-yhtiöiden mukaan niiden vahvistusvaatimus 2b perustuu toiminimilain 27 §:än ja se on arvioitava toiminimilain 3 ja 5 §:n nojalla. Tämän riita-asian kanssa samana päivänä markkinaoikeudessa vireille tullut verkkotunnusta koskeva valitusasia, jossa valittaja Strömma Turism & Sjöfart AB vaatii Liikenne- ja viestintäviraston verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi siirtämistä koskevan päätöksen kumoamista, perustuu puolestaan sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. On selvää, että markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista vahvistusvaatimusta 2b vireillä olevan valitusasian yhteydessä ja että Liikenne- ja viestintäviraston päätös voidaan kumota ainoastaan mainitussa valitusasiassa annettavalla ratkaisulla.

30. Markkinaoikeus katsoo, että nyt arvioitavana olevassa vahvistusvaatimuksessa 2b ja valitusasiassa, joka on ratkaistu yhtä aikaa tämän riita-asian ratkaisun kanssa annetulla erillisellä päätöksellä, ei ole kyse vireilläolovaikutuksen luovasta ”samasta asiasta”, eikä valitusasian vireilläolo siten estä vahvistusvaatimuksen 2b tutkimista.

31. Edellä todetuin perustein vahvistusvaatimuksia 2a ja 2b ei voida jättää tutkimatta Helsinki Lines Oy:n esittämillä perusteilla.

3.2 Toiminimioikeuden loukkauksen arviointi

32. Toiminimilain 3 §:n 1 momentin mukaan yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetä, että toiminimen haltija ei saata kärsiä siitä vahinkoa. Toiminimilain 5 §:n 1 momentin mukaan toiminimien sekoitettavuuteen voidaan vedota vain, jos niiden haltijat harjoittavat samaa tai samankaltaista toimintaa. Edellä todetuin tavoin toiminimilain 1 §:n 3 momentin mukaan, mitä mainitussa laissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä.

33. Asiassa on Strömma-yhtiöiden vahvistusvaatimusten johdosta arvioitava, onko niiden käyttämä verkkotunnus helsinkicitypass.fi sekoitettavissa Helsinki Lines Oy:n aikaisempaan aputoiminimeen Helsinki City Pass ja loukkaako verkkotunnuksen käyttö verkkoliikenteen edelleenohjaustarkoituksessa Helsinki Lines Oy:n oikeutta aputoiminimeen Helsinki City Pass.

34. Verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi osa ”.fi” on Suomen kansallinen verkkotunnuspääte eli maatunnus, joka ei ole olennainen aputoiminimen ja verkkotunnuksen sekoitettavuusarvioinnissa. Ottaen huomioon, että verkkotunnukseen ei ole teknisesti mahdollista lisätä välilyöntejä ja että pelkästään samojen sanojen kirjoittamisella pienillä tai isoilla alkukirjaimilla ei voi olla ratkaisevaa merkitystä sekoitettavuusarvioinnissa, vertailtavat tunnukset ovat kokonaisuutena arvioiden käytännössä identtiset. Tunnusten on katsottava olevan sellaisenaan sekoitettavissa toisiinsa riippumatta siitä, kuinka laajaa suojaa aputoiminimi Helsinki City Pass saa sen yksilöivyyden asteen perusteella.

35. Strömma-yhtiöt ovat vedonneet vielä siihen, että verkkosivuilla www.helsinkicard.com, joille verkkotunnus helsinkicitypass.fi edelleenohjaa verkkoliikennettä, myydään Stromma Suomi Oy Ab:n tuotteita nimellä Helsinki Card by Stromma, mikä poistaa sekoitettavuuden. Strömma-yhtiöiden mukaan ne ovat käyttäneet verkkotunnusta helsinkicitypass.fi ainoastaan tuotteidensa kuvailemiseen.

36. Asiassa esitetyn selvityksen (kantajien asiakirjatodiste 1) mukaan verkkosivuilla www.helsinkicard.com käytetään muun ohella ilmaisua ”Helsinki Card by Stromma” ja vastaavan ilmaisun sisältävää logoa sekä ilmaisua ”Helsinki Card is Part of Stromma”.

37. Ottaen huomioon mitä markkinaoikeus on edellä todennut sanayhdistelmän ”city pass” yksilöivyydestä, markkinaoikeus katsoo, ettei verkkotunnusta helsinkicitypass.fi voida katsoa käytetyn ainoastaan Strömma-yhtiöiden tuotteiden kuvailemiseen. Edellä todetut verkkoliikenteen uudelleenohjauksen kohteena olevilla verkkosivuilla olevat yksittäiset maininnat eivät poista oikeuskäytännössä (ks. esim. korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 1998:154) tarkoitetulla tavalla sekoitettavuuden vaaraa aputoiminimen Helsinki City Pass sekä Strömma-yhtiöiden käyttämän verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi välillä.

38. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttäminen Strömma-yhtiöiden tavoin verkkoliikenteen edelleenohjaustarkoituksessa samassa tai samankaltaisessa toiminnassa kuin Helsinki Lines Oy loukkaa Helsinki Lines Oy:n oikeutta aputoiminimeen Helsinki City Pass.

3.3 Onko Helsinki Lines Oy menettänyt passiivisuuden perusteella oikeuden vedota aputoiminimeensä

39. Strömma-yhtiöt ovat esittäneet, että Helsinki Lines Oy on joka tapauksessa menettänyt passiivisuutensa perusteella oikeuden kieltää Strömma-yhtiöitä käyttämästä verkkotunnusta helsinkicitypass.fi uudelleenohjaustarkoituksessa ja siten myös vaatia aputoiminimeensä Helsinki City Pass vedoten verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi rekisteröinnin poistoa ja siirtoa itselleen.

40. Tietynlaisesta oikeudenhaltijan passiivisuustilanteesta säädetään muun ohella toiminimilain 6 §:n 2 momentissa ja tavaramerkkilain 15 §:ssä. Kyseiset säännökset eivät kuitenkaan sovellu esillä olevassa asiassa, jossa ei ole edes väitetty, että verkkotunnus helsinkicitypass.fi olisi vakiintunut toiminimilaissa tai tavaramerkkilaissa tarkoitetulla tavalla. Kyseisten säännösten ei voida katsoa soveltuvan myöskään analogisesti esillä olevaan asiaan.

41. Jotta Helsinki Lines Oy:n voitaisiin katsoa yksityisoikeuden alalla sovellettavan periaatteen mukaisesti passiivisuuden perusteella menettäneen oikeutensa vedota aputoiminimeensä esillä olevassa asiassa, Helsinki Lines Oy:n olisi ensinnäkin katsottava tienneen tai vähintään pitäneen tietää verkkotunnuksesta helsinkicitypass.fi ja sen käytöstä.

42. Verkkotunnus helsinkicitypass.fi on merkitty Strömma Turism & Sjöfart AB:lle 17.7.2017. Kuultava PK:n kertoman mukaan verkkotunnusta on käytetty loppuvuodesta 2022 lukien edelleenohjaamaan verkkovierailijat Stromma Suomi Oy Ab:n käyttämälle verkkosivulle www.helsinkicard.com ja tätä ennen verkkovierailijat ohjattiin sellaisen kolmannen tahon verkkosivuille, jonka kanssa Strömma-yhtiöt tekivät markkinointiyhteistyötä. PK:n mukaan ulkopuoliset voivat havaita tällaisen edelleenohjauskäytön ainoastaan kirjoittamalla kyseisen verkko-osoitteen verkkoselaimen osoitekenttään.

43. Asiassa on esitetty selvitystä (erityisesti kantajien asiakirjatodisteet 10 ja 24) siitä, miten Strömma-yhtiöt sekä niiden edeltäjät ovat ennen verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi merkitsemistä ja sen jälkeen käyttäneet kyseessä olevien tuotteidensa markkinoinnissa Suomessa ja Ruotsissa erinäisiä tunnuksia ja ilmaisuja, jotka ovat sisältäneet muun ohella sanoja ”Card”, ”Pass”, ”City” ja ”Helsinki” sekä näiden yhdistelmiä. Stromma Suomi Oy Ab on asiassa esitetyn selvityksen (kuultava PK) mukaan käyttänyt esimerkiksi verkkotunnusta helsinkipass.fi 2000-luvulla ensin verkkosivustonsa osoitteena ja tämän jälkeen edelleenohjaustarkoituksessa. Strömma Turism & Sjöfart AB:lle on vuonna 2007 merkitty verkkotunnus helsinkipass.com.

44. Siitä huolimatta, että asianosaiset ovat kilpailijoita ja merkittävimmät toimijat Helsingissä pääliiketoiminta-alueellaan, Helsinki Lines Oy:n ei voida asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa olleen tai edes pitäneen olla tietoinen vuonna 2017 merkitystä verkkotunnuksesta helsinkicitypass.fi tai sen käytöstä edelleenohjaustarkoituksessa ennen kevättä 2023, jolloin Helsinki Lines Oy on pyytänyt Strömma Turism & Sjöfart AB:lta verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi siirtoa itselleen.

45. Jo edellä todetusta seuraa, ettei Helsinki Lines Oy:n voida katsoa passiivisuuden perusteella menettäneen oikeutta vedota aputoiminimeensä Helsinki City Pass Strömma-yhtiöitä vastaan vahvistusvaatimuksessa 2b tarkoitetulla tavalla. Asiaa ei ole siten tarpeen arvioida enemmälti.

3.4 Johtopäätökset vahvistusvaatimuksista

46. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että verkkotunnuksen helsinkicitypass.fi käyttäminen verkkoliikenteen edelleenohjaustarkoituksessa loukkaa Helsinki Lines Oy:n oikeutta aputoiminimeen Helsinki City Pass ja että Helsinki Lines Oy ei ole menettänyt oikeuttaan vedota aputoiminimeensä Strömma-yhtiöitä vastaan.

47. Edellä todetuin perustein Strömma-yhtiöiden vahvistusvaatimukset 2a ja 2b on hylättävä kokonaisuudessaan.

4 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

48. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

49. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

50. Strömma-yhtiöiden kannevaatimukset on hylätty. Toisaalta myös Helsinki Lines Oy:n vaatimus toissijaisten kannevaatimusten tutkimatta jättämisestä on hylätty. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta on näin ollen arvioitava oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisena osavoittotilanteena. Vaikka Helsinki Lines Oy:n tutkimattajättämisvaatimuksella ei ole ollut vain vähäistä merkitystä asiassa, pääasiavaatimusten merkitys asiassa on ollut selvästi suurempi. Strömma-yhtiöt on siten velvoitettava korvaamaan Helsinki Lines Oy:n oikeudenkäyntikulut osaksi.

51. Helsinki Lines Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Strömma-yhtiöt yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 191,27 eurolla ja palkkion osalta 40.690 eurolla eli yhteensä 40.881,27 eurolla viivästyskorkoineen.

52. Strömma-yhtiöt ovat kiistäneet Helsinki Lines Oy:n esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen palkkion osalta paljoksuen sitä 39.000 euroa ylittäviltä osin. Strömma-yhtiöiden mukaan Helsinki Lines Oy:n käyttämän asiamiehen vuoden 2024 tuntiveloitus 380 euroa on ollut liian korkea verrattuna niiden itsensä käyttämien asiamiesten keskimääräiseen tuntihintaan 360 euroa.

53. Markkinaoikeus katsoo, että Helsinki Lines Oy:n asiamiehen tuntiveloitus ei sellaisenaan ole peruste pitää Helsinki Lines Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta kohtuuttomana ottaen lisäksi huomioon, että yhtiön oikeudenkäyntikulut ovat kokonaisuutena olleet selvästi Strömma-yhtiöiden kuluja vähäisemmät. Ottaen huomioon kuinka suurelta ja keskeisiltä osin asianosaiset ovat toisaalta voittaneet ja toisaalta hävinneet asian ja sen, ettei Strömma-yhtiöillä ole ollut huomauttamista Helsinki Lines Oy:n vaatimuksen määrään siihen sisältyvien kulujen osalta, markkinaoikeus katsoo, että Strömma-yhtiöt on velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan Helsinki Lines Oy:n oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 191,27 eurolla ja palkkion osalta 33.000 eurolla eli yhteensä 33.191,27 eurolla viivästyskorkoineen.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää Stromma Suomi Oy Ab:n ja Strömma Turism & Sjöfart AB:n kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Stromma Suomi Oy Ab:n ja Strömma Turism & Sjöfart AB:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Helsinki Lines Oy:n oikeudenkäyntikulut 33.191,27 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 29.7.2024.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Mirva Näsi ja Tobias von Schantz.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.