Kanne

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus vahvistaa hänen saaneen omistusoikeuden Suomen Biisi Oy:n hylkäämään yhdysvaltalaiseen patenttihakemukseen numero 10/208,685 viimeistään 23.6.2010 lukien.

Perusteet

Tausta ja kanteen aineelliset perusteet

A on Yhdysvalloissa 30.7.2002 jätetyssä patenttihakemuksessa numero 10/208,685 esitetyn keksinnön keksijä. Hän on siirtänyt patenttihakemuksen omistamalleen yhtiölle 4.6.2003, jonka jälkeen hakemus on siirretty edelleen Suomen Biisi Oy:lle 16.11.2005.

Suomen Biisi Oy on myynyt patenttihakemuksen Tatami Investments Ltd:lle 8.1.2008. Tatami Investments Ltd ei ole hakenut saantonsa rekisteröintiä Yhdysvaltain patenttirekisteriin. Patenttihakemuksen siirto on purkautunut, kun Tatami Investments Ltd on laiminlyönyt siirron rekisteröinnin hakemisen ja patenttihakemuksen ylläpidon.

Suomen Biisi Oy on asetettu konkurssiin 27.5.2008, yhtiö on sittemmin purkautunut ja se on poistettu kaupparekisteristä.

Patentinhaltija on jättänyt patenttihakemuksen sillensä 23.6.2010 laiminlyömällä vastauksen antamisen Yhdysvaltain patenttiviraston lausumapyyntöön sekä jättämällä maksamatta kyseiseen patenttihakemukseen liittyvät käsittely- ja toimenpidemaksut. Tämän jälkeen A on ottanut vastatakseen patenttihakemuksen maksuista ja patenttiviranomaisen lausumapyyntöihin vastaamisesta. Patenttiviranomainen on 7.1.2013 merkinnyt A:n sekä kaksi muuta suomalaista yksityishenkilöä patenttihakemuksen ja sittemmin myönnetyn patentin haltijaksi perustuen A:n patenttiviranomaiselle toimittamaan hänen ja Suomen Biisi Oy:n välillä 20.12.2005 tehtyyn sopimukseen. Edellä mainitut kaksi muuta henkilöä ovat sittemmin vuosina 2010 ja 2014 siirtäneet kaikki oikeutensa A:lle. Yhdysvaltain patenttiviranomainen on 23.7.2013 myöntänyt patentin numerolla US 8,495,167. A on kanteen vireille tullessa ollut merkittynä kyseisen patentin haltijaksi Yhdysvaltain patenttirekisterissä.

Suomen Biisi Oy tai rekisteröimättömän siirron saaja Tatami Investments Ltd on hylännyt omaisuutensa eli kyseisen patenttihakemuksen edellä kuvatulla tavalla viimeistään 23.6.2010. Suomen Biisi Oy:n ja Tatami Investments Ltd:n välinen sopimus on purkautunut. Kyseessä on irtain omaisuus, joka voidaan vallata, ja A on ottanut tämän jälkeen kyseisen omaisuuden haltuunsa valtauksella. Keksijänä A:lla on ollut oikeus ottaa omistajansa hylkäämä hakemus hallintaansa. Valtauksen soveltuminen patentteihin käy ilmi asiassa esitetystä oikeustieteellisestä asiantuntijalausunnosta. A on vastannut patenttihakemuksen jatkamisesta 23.6.2010 lukien. A:n tulee katsoa saaneen omistusoikeuden patenttihakemukseen valtauksen perusteella viimeistään kyseisestä päivämäärästä lukien.

Markkinaoikeuden toimivalta ja sovellettava laki

Markkinaoikeus on toimivaltainen patentteja koskevissa riita-asioissa. Helsingin käräjäoikeus on jättänyt asiaa koskevan haastehakemuksen tutkimatta 3.5.2023 antamallaan päätöksellä. Käräjäoikeus on katsonut, että toimivaltainen tuomioistuin asiassa on markkinaoikeus.

Patenttilain 64 §:n 1 momentin mukaan patenttilakiin perustuvat riita-asiat käsitellään markkinaoikeudessa. Kyseistä lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 124/2012 vp s. 77–78) mukaan käytettävällä ilmaisulla ”tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat” tarkoitettaisiin viitata kaikkiin riita- ja hakemusasioihin, joissa vaaditaan patenttilakiin perustuvaa seuraamusta tai joissa muutoin on kysymys patenttilakiin perustuvasta asiasta, esimerkiksi paremmasta oikeudesta keksintöön.

A:n vaatimus koskee parempaa oikeutta asiassa kyseessä olevaan patenttiin ja tämän kysymyksen arviointiin tulee soveltaa Suomen lakia, erityisesti patenttilain 44 §:n 5 momenttia, jonka mukaan patenttia koskevassa riita- tai muussa asiassa katsotaan patentinhaltijaksi se, joka patentinhaltijana on viimeksi merkitty patenttirekisteriin. Markkinaoikeus on tämän perusteella toimivaltainen ratkaisemaan asian.

Suomen Biisi Oy:n konkurssipesä on esittänyt väitteen markkinaoikeuden toimivallan puuttumisesta vasta pääasiaan vastaamisen jälkeen, joten kyseinen oikeudenkäyntiväite on jätettävä myöhään esitettynä tutkimatta.

Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:n perusteella asia tulee ratkaista Suomessa Suomen lain mukaan, sillä patentin viimeisellä Yhdysvaltain patenttirekisteriin merkityllä haltijalla ennen A:ta eli Suomen Biisi Oy:llä on ollut kotipaikka Suomessa.

Patentti ja patenttihakemus ovat irtainta omaisuutta riippumatta siitä, mitä maata ne koskevat. Aineettoman irtaimen omaisuuden sijaintipaikkana on pidettävä sen omistajan kotipaikkaa.

Irtaimen omaisuuden omistusoikeuden lainvalinnasta ei ole nimenomaisia säännöksiä. Yhdysvaltain lain ja oikeuskäytännön mukaan Yhdysvalloissa rekisteröidyn patentin omistusoikeus määräytyy patentin alkuperäisen omistajan kotimaan lain mukaisesti silloin, kun kyse on omistusoikeuden määrittelystä sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välillä, joiden kotipaikka on kyseisessä maassa. Tästä seuraa, että suomalainen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan Yhdysvalloissa rekisteröidyn patentin omistusoikeutta koskevan vaatimuksen.

Aiemman ratkaisun oikeusvoima

A on vaatinut Helsingin käräjäoikeudessa Suomen Biisi Oy:tä vastaan 27.5.2008 vireille pannussa kanteessa kyseisen patenttihakemuksen siirtämistä takaisin itselleen perustuen hänen ja Suomen Biisi Oy:n välillä 20.12.2005 tehtyyn sopimukseen. Käräjäoikeus on 26.1.2009 antamallaan tuomiolla hylännyt kanteen ja Helsingin hovioikeus on 24.3.2010 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla tältä osin hyväksynyt käräjäoikeuden ratkaisun.

Tämä kanne ei perustu osaksikaan mainittuun sopimukseen. Koska valtaus on tapahtunut vasta sen jälkeen, kun Helsingin hovioikeus on 24.3.2010 ratkaissut omistusoikeutta koskeneen kysymyksen Suomen Biisi Oy:n hyväksi, on valtaus uutena saantona mahdollinen kyseisen tuomion oikeusvoimavaikutuksesta riippumatta.

Vastaajan asiavaltuus

Vahvistusvaatimus A:n omistusoikeudesta tulee patenttilain perusteella kohdistaa siihen tahoon, jolle kyseinen patenttihakemus oli merkitty Yhdysvaltain patenttirekisterissä ennen häntä. Suomen Biisi Oy on ollut kyseessä olevan patenttihakemuksen haltija Yhdysvaltain patenttirekisterissä ennen kuin se on siirretty A:lle.

Suomen Biisi Oy on sittemmin asetettu konkurssiin, purkautunut ja poistettu kaupparekisteristä. Kyseinen patenttihakemus ei ole Tatami Investments Ltd:lle tehdyn siirron vuoksi sisältynyt pesäluetteloon. Koska patenttihakemuksen tulee kuitenkin katsoa palanneen Suomen Biisi Oy:lle Tatami Investments Ltd:n laiminlyöntien vuoksi, on sitä pidettävä omaisuutena, joka on ilmaantunut Suomen Biisi Oy:lle konkurssin päättymisen jälkeen. Patenttihakemus on konkurssipesään myöhemmin ilmaantunutta omaisuutta. Konkurssipesän pesänhoitaja käyttää tällaisessa tilanteessa konkurssipesän puhevaltaa.

Kantajan vahvistusintressi

A on saattanut Yhdysvalloissa vireille kyseessä olevan patenttihakemuksen perusteella myönnettyyn patenttiin perustuvan patentinloukkauskanteen, jota on vastustettu muun ohella sillä perusteella, ettei hänellä ole ollut oikeudellista perustetta siirtää kyseessä olevaa patenttihakemusta itselleen. Patentin omistusoikeus on Yhdysvalloissa välttämätön prosessinedellytys patentinloukkausta koskevissa asioissa. Siten A:lla on perusteltu intressi saada omistusoikeutensa vahvistettua suhteessa siihen tahoon, joka on ollut merkittynä Yhdysvaltain patenttirekisteriin ennen häntä, eli Suomen Biisi Oy:öön.

Vastaus

Vaatimukset

Suomen Biisi Oy:n konkurssipesä on vaatinut, että markkinaoikeus jättää kanteen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen.

Suomen Biisi Oy:n konkurssipesä on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.099 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asia ei kuulu markkinaoikeuden patenttilain 64 §:n 1 momentin mukaiseen toimivaltaan. Toimivalta on tutkittava viran puolesta.

Patenttihakemus on siirretty ennen Suomen Biisi Oy:n konkurssiin asettamista vuonna 2008 Tatami Investments Ltd:lle. Siitä seuranneen yritysjärjestelyn maksuna saadut osakkeet ovat kuuluneet konkurssipesään ja ovat olleet kirjattuina pesäluetteloon. Konkurssipesä ei tiedä kenelle oikeudet patenttiin kuuluvat tai ovat kuuluneet kyseisen kaupan jälkeen.

Kyseessä olevan keksinnön keksijä ei ole ollut A vaan eräs kolmas henkilö. Kyseessä oleva patentti ei ole kuulunut konkurssipesään, eikä sitä ole mainittu pesäluettelossa. Asiassa ei ole myöhemminkään tullut ilmi, että kyseinen patentti kuuluisi konkurssipesään. Kyse ei ole konkurssipesän jälkiselvitysasiasta, eikä konkurssipesällä ole asiavaltuutta asiassa.

Riita kyseisen patenttihakemuksen omistajuudesta on ollut Suomen Biisi Oy:n ja A:n välinen. Vaikka kyseinen yhtiö on poistettu kaupparekisteristä, niin sen edustaminen määräytyy osakeyhtiölain 20 luvun 21 §:n mukaisesti. Konkurssipesä ei edusta Suomen Biisi Oy:tä.

Konkurssipesä ei ole hylännyt mitään omaisuutta, eikä konkurssilaki edes tunne hylkäämisen käsitettä. Väite valtaamisestakin pitäisi kohdistaa patentin omistajaan.

A:n kanne omistusoikeuden vahvistamisesta kyseiseen patenttihakemukseen ei ole menestynyt Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2009 eikä asiaa koskeva valitus Helsingin hovioikeudessa vuonna 2010. Viimeksi mainitun tuomioistuimen ratkaisun oikeusvoimavaikutuksen vuoksi A:lla ei ole oikeutta vaatia samaa asiaa uudestaan. Uusi perustekin eli valtaamiseen vetoaminen on prekludoitunut mainitussa prosessissa.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

1. Yhdysvaltain patenttiviranomaisen rekisteröimät patenttihakemuksen 10/208,685 ja patentin 8,495,167 siirrot, 14.4.2023
2. Patentin siirtoilmoitus 7.1.2013
3. Patenttijulkaisu US 8,495,167
4. Helsingin hovioikeuden tuomio 24.3.2010 numero 760 ja sen liitteenä oleva Helsingin käräjäoikeuden tuomio 26.1.2009 numero 2656 (ote)
5. Transkriptio käsittelystä US District Court, Northern District of California, 30.11.2023

Suomen Biisi Oy:n konkurssipesä

1. Suomen Biisi Oy:n pesäluettelo 27.5.2008
2. Suomen Biisi Oy:n velkojainkokouksen pöytäkirja 20.11.2014
3. Alustava tarkastuskertomus Suomen Biisi Oy:n konkurssista, 15.1.2009
4. Velallisselvitys Suomen Biisi Oy:n konkurssissa, 29.8.2008
5. Sähköpostikirjeenvaihtoa pesänhoitajan ja Suomen Biisi Oy:n edustajan välillä, 19. ja 20.11.2012
6. Helsingin hovioikeuden tuomio 24.3.2010 numero 760

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on esittänyt tehneensä keksinnön ja siirtäneensä kyseisen keksinnön omistamalleen yhtiölle, joka on siirtänyt keksinnön Suomen Biisi Oy:lle. Kyseiseen keksintöön on haettu 30.7.2002 patenttia muun ohella Yhdysvalloissa. Suomen Biisi Oy on myynyt 8.1.2008 yhdysvaltalaisen patenttihakemuksen Tatami Investments Ltd:lle, joka ei ole hakenut rekisteröintiä saannolleen, minkä vuoksi Yhdysvaltain patenttirekisteriin patenttihakemuksen haltijaksi on jäänyt Suomen Biisi Oy. Suomen Biisi Oy on asetettu 27.5.2008 konkurssiin ja se on sittemmin purkautunut ja poistettu kaupparekisteristä.

2. Asiassa esitetyn perusteella Yhdysvaltain patenttiviranomainen on 23.6.2010 tehnyt päätöksen siitä, että patenttihakemus jää sillensä, koska hakemusmaksuja ei oltu maksettu, eikä sen lausumapyyntöihin oltu vastattu. Tämän jälkeen A on ottanut vastatakseen patenttihakemuksen maksuista ja patenttiviranomaisen lausumapyyntöihin vastaamisesta. Patenttiviranomainen on merkinnyt A:n sekä kaksi muuta henkilöä patenttihakemuksen ja sittemmin myönnetyn patentin haltijoiksi perustuen A:n patenttiviranomaiselle toimittamaan hänen ja Suomen Biisi Oy:n välillä 20.12.2005 tehtyyn sopimukseen. Edellä mainitut kaksi muuta henkilöä ovat sittemmin vuosina 2010 ja 2014 siirtäneet kaikki oikeutensa A:lle.

3. A:n markkinaoikeudessa esittämä vaatimus tarkoittaa sitä, että markkinaoikeuden tulisi vahvistaa, että A:lla on ollut oikeus ottaa Suomen oikeusjärjestelmän mukaisella irtaimen esineen valtauksella haltuunsa edellä kuvattu yhdysvaltalainen patenttihakemus.

4. Asiassa on ensiksi arvioitava, onko markkinaoikeudella asiallista toimivaltaa tutkia kannetta. Asiassa on sen jälkeen tarvittaessa arvioitava muiden prosessinedellytysten täyttymistä.

2 Markkinaoikeuden asiallinen toimivalta

2.1 Asiallisen toimivallan arvioinnin oikeudelliset lähtökohdat

5. Suomen Biisi Oy:n konkurssipesä on vaatinut, että markkinaoikeus jättää kanteen tutkimatta markkinaoikeuden asiallisen toimivallan puuttumisen johdosta. A on vaatinut, että konkurssipesän oikeudenkäyntiväite tulee jättää liian myöhään esitettynä tutkimatta.

6. Oikeudenkäymiskaaren 16 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdollista, yhdellä kertaa. Pykälän 2 momentin mukaan, jos oikeudenkäyntiväite tehdään myöhemmin, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan.

7. Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti tuomioistuimen tulee ottaa asiallinen toimivaltansa huomioon viran puolesta, joten asiassa ei ole merkitystä sillä, milloin tai miten väite toimivallan puuttumisesta on esitetty taikka silläkään, vaikka väitettä ei olisi esitetty lainkaan.

8. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi patenttilaissa.

9. Patenttilain 64 §:n 1 momentin mukaan kyseiseen lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.

10. Hallituksen esityksessä eduskunnalle markkinaoikeutta ja oikeudenkäyntiä markkinaoikeudessa koskevaksi lainsäädännöksi on esitetty kyseisen patenttilain säännöksen säätämistä (HE 124/2012 vp
s. 77–78) ja tuotu esiin, että siinä säädetään markkinaoikeuden toimivallasta patenttia koskevissa riita- ja hakemusasioissa. Esitöissä on edelleen todettu, että käytettävällä ilmaisulla ”tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat” tarkoitetaan viitata kaikkiin riita- ja hakemusasioihin, joissa vaaditaan patenttilakiin perustuvaa seuraamusta tai joissa muutoin on kysymys patenttilakiin perustuvasta asiasta, esimerkiksi paremmasta oikeudesta keksintöön. Sen sijaan säännös ei tarkoita esimerkiksi asioita, joissa on kysymys puhtaasti sopimusoikeudellisesta riidasta, jossa ei edes väitetä loukatun patenttilain säännöksiä.

11. Yleisen tuomioistuimen ja erityistuomioistuimena toimivan työtuomioistuimen toimivaltaa koskevassa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2011:70 on tuotu esiin, että yleisenä tuomioistuimena toimivan käräjäoikeuden asiallinen toimivalta on yleinen. Tämä tarkoittaa sitä, että asia kuuluu sen tutkittavaksi, jollei sitä erityissäännöksin ole määrätty muun tuomioistuimen tutkittavaksi (kohta 2). Todettu viittaa vakiintuneeseen prosessioikeudelliseen lähtökohtaan siitä, että kaikkia erityisiä toimivaltasäännöksiä on tulkittava sananmukaisesti, eikä laajentavaan tulkintaan saa periaatteessa ryhtyä.

2.2 Asiallisen toimivallan arviointi tässä tapauksessa

12. Asiassa on kyse kanteesta, joka koskee yhdysvaltalaisen patenttihakemuksen valtausta. Kanteessa esitetyn perusteella kanteen kohdistaminen Suomen Biisi Oy:n konkurssipesään on perustunut siihen, että Suomen Biisi Oy on ollut viimeinen ennen A:ta Yhdysvaltain patenttirekisteriin merkitty patenttihakemuksen haltija.

13. Koska edellä selostetusti markkinaoikeudella on toimivalta tutkia vain patenttilakiin perustuvia patenttiriita-asioita, asiassa on arvioitava, perustuuko kanne patenttilakiin.

14. Markkinaoikeus toteaa aluksi, että patenttilaissa ei ole säännöksiä, jotka koskevat yhdysvaltalaisia patentteja tai yhdysvaltalaisia patenttihakemuksia. Patenttilaissa ei siten ole säännöksiä myöskään siitä, voidaanko yhdysvaltalainen patenttihakemus vallata tehokkaasti.

15. Patenttilaissa ei muutoinkaan säädetä patenttihakemuksen valtauksesta tai siitä, että kukaan muu kuin sillensä jätetyn patenttihakemuksen hakija voisi saada patenttihakemuksen uudelleen käsiteltäväksi. Markkinaoikeus toteaa, että patenttilaissa ei ole tyhjentävästi säädelty kaikista patentteja koskevista oikeustoimista, ja esimerkiksi patentteja koskevat tietyt sopimusoikeudelliset riita-asiat eivät edellä hallituksen esityksessä HE 124/2012 vp esitetysti perustu patenttilakiin. Edellä todetusti markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia patenttilakiin perustumattomia patentteja sinällään koskevia riita-asioita. A:n esittämässä oikeustieteellisessä asiantuntijalausunnossa on käsitelty patenttihakemuksen valtausta lähinnä yleisten varallisuusoikeudellisten periaatteiden näkökulmasta, eikä siinä ole esitetty syytä sille, että yhdysvaltalaisen patenttihakemuksen valtaaminen voisi perustua patenttilakiin. Lausunnossa on sitä vastoin todettu, ettei patenttilainsäädäntömme aseta estettä sille, etteikö patenttihakemus tai patentti voi olla hylkäämisen ja valtauksen kohteena.

16. A on esittänyt markkinaoikeuden toimivallan perusteeksi erityisesti sen, että asiassa on kyse paremmasta oikeudesta keksintöön, josta säädetään patenttilain 17 §:n 1 momentissa ja 53 §:ssä. Lisäksi A on vedonnut patenttilain 44 §:n 5 momenttiin, jonka mukaan patenttia koskevassa riita- tai muussa asiassa katsotaan patentinhaltijaksi se, joka patentinhaltijana on viimeksi merkitty patenttirekisteriin. Markkinaoikeus toteaa, että kyseiset patenttilain säännökset eivät koske yhdysvaltalaisia patenttihakemuksia eivätkä merkintöjä Yhdysvaltain patenttirekisteriin. Siten ne eivät tule sovellettavaksi tässä asiassa, eikä markkinaoikeuden asiallinen toimivalta voi näin ollen perustua kyseisiin säännöksiin.

17. A on esittänyt myös, että Helsingin käräjäoikeus on jättänyt asiaa koskevan haastehakemuksen tutkimatta 3.5.2023 katsoen asian kuuluvan markkinaoikeuden toimivaltaan. Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeuden arvioidessa omaa toimivaltaansa merkitystä ei ole sillä, miten käräjäoikeus on aiemmin mahdollisesti arvioinut markkinaoikeuden yksinomaista toimivaltaa.

18. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeudella on asiallinen toimivalta tutkia vain laissa erikseen sen käsiteltäväksi säädettyjä asioita. Edellä todetuin perustein kannetta yhdysvaltalaisen patenttihakemuksen valtaamisen vahvistamiseksi ei voi pitää patenttilakiin perustuvana riita-asiana. Näin ollen markkinaoikeudella ei ole asiallista toimivaltaa tutkia asiaa, ja kanne on jätettävä jo tällä perusteella tutkimatta.

3 Oikeudenkäyntikulut

Suomen Biisi Oy:n konkurssipesä on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.099 eurolla viivästyskorkoineen. Konkurssipesä on ilmoittanut, että se ei ole arvonlisäverovelvollinen, eikä se voi vähentää laskuun sisältyvää arvonlisäveroa verotuksessaan.

A on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja lisäksi määrältään 3.000 euroa ylittävältä osin esittäen, että erittelystä ilmenevien tuntien määrä on ollut suoritettuihin toimenpiteisiin nähden liiallinen.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Mainitun luvun 7 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian.

Kanne on jätetty tutkimatta ja näin ollen A on hävinnyt asian. Konkurssipesän oikeudenkäyntikuluvaatimus on perustunut sen pesänhoitajana toimineen asianajajan laskuun, jossa on eritelty 26,5 tuntia toimenpiteitä pääsääntöisesti 220 euron tuntihinnalla. Markkinaoikeus katsoo konkurssipesän esittämän toimenpide-erittelyn ja sen puolesta annettujen lausumien laajuuden huomioon ottaen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneiksi kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi 5.000 euroa sisältäen arvonlisäveron osuuden.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus jättää kanteen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Suomen Biisi Oy:n konkurssipesän oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.6.2024.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Petri Rinkinen ja Pekka Savola.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.