Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 24.11.2021 patentin numero FI 127465 pysyttämisestä voimassa muutetussa muodossa

Asian tausta

UPM-Kymmene Corporation on 6.7.2011 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Menetelmä ja laitteisto biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi”. Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20115723. Patenttihakemuksessa pyydetty aikaisin etuoikeuspäivä on 26.11.2010.

Patentti- ja rekisterihallitus on 29.6.2018 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numero FI 127465.

Neste Oyj on 29.3.2019 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.

UPM-Kymmene Corporation on esittänyt Patentti- ja rekisterihallituksessa toimitetussa väitekäsittelyssä neljä vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa (patenttivaatimusasetelmat A–D). Patentti- ja rekisterihallitus on 24.11.2021 tekemällään päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa patenttivaatimusasetelman C mukaisessa muutetussa muodossa.

UPM-Kymmene Corporation on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Corporation on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 127465 voimassa ensisijaisesti markkinaoikeudessa käsiteltävänä olevan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman (Patentti- ja rekisterihallituksessa esitetyn patenttivaatimusasetelman A) mukaisessa muodossa tai vaihtoehtoisesti jonkin markkinaoikeudessa käsiteltävänä olevan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1–7 mukaisessa muodossa.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä olisi uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun menetelmään nähden. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty, että pohjoismaista raakamäntyöljyä tislattaessa pien saannon suuruusluokka on 30 prosenttia kuivasta raakamäntyöljystä, kun taas keksinnön mukaisessa menetelmässä haihdutuksesta tulevan pikijäännöksen määrä on tyypillisesti 5–15 painoprosenttia. Koska viitejulkaisussa N1 esitetyn ja keksinnön mukaisen menetelmän saannot ovat erilaiset, myös menetelmät ovat erilaiset.

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä on viitattu viitejulkaisusta N1 tunnetun menetelmän kuivaus- ja pienpoistovaiheeseen, mutta mainitun kuivausvaiheen osalta on epäselvää, onko siitä edelleen pienpoistoon johdettava jae sama kuin patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu toinen jae. Viitejulkaisussa N1 esitetyn perusteella on myös epäselvää, mistä jakeesta mainitussa viitejulkaisussa käytetään nimitystä piki, koska myös rasvahappokolonnin pohjatuote voi olla osa pikeä. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kaikkien piirteiden yhdistelmä ei siten käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta N1, joten mainitun menetelmän on katsottava olevan uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun nähden.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 12 osalta Patentti- ja rekisterihallitus ei ole valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt, millä perusteella alan ammattimies olisi viitejulkaisun N1 sisällöstä lähtemällä päätynyt ilmeisellä tavalla mainitun patenttivaatimuksen mukaiseen laitteistoon. Mainittu laitteisto ei myöskään ole ilmeinen suunnitteluvaihtoehto keksinnöllisyyden esteeksi esitetylle viitejulkaisussa N9 esitetylle laitteistolle. Näin ollen ensisijainen patenttivaatimusasetelma on hyväksyttävissä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun menetelmään nähden samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Mainitussa viitejulkaisussa ei ole selostettu yksityiskohtaisesti kahdessa haihduttimessa toteutettavaa pienpoistoa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto on keksinnöllinen viitejulkaisuista N1 ja N9 tunnettuun nähden samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto. Näin ollen myös vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 on hyväksyttävissä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta niillä perusteilla, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt valituksenalaisessa päätöksessään patenttivaatimusasetelman B itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän olennaisesta erosta tunnettuun tekniikkaan nähden. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto on keksinnöllinen viitejulkaisuista N1 ja N9 tunnettuun nähden samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto. Näillä perusteilla myös vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 on hyväksyttävissä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimukset 1–11 vastaavat vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksia 1–11, joten ensin mainitut ovat hyväksyttävissä samoilla perusteilla kuin viimeksi mainitut. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimukset 12–14 vastaavat Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessään hyväksyttäväksi katsoman patenttivaatimusasetelman C patenttivaatimuksia 10–12, joten ensin mainitut ovat hyväksyttävissä mainitussa päätöksessä esitetyillä perusteilla.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimukset 1–11 vastaavat Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessään tarkasteleman patenttivaatimusasetelman B patenttivaatimuksia 1–11 ja patenttivaatimukset 12–14 Patentti- ja rekisterihallituksen mainitussa päätöksessään hyväksyttäväksi katsoman patenttivaatimusasetelman C patenttivaatimuksia 10–12, joten vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 on hyväksyttävissä mainitussa päätöksessä esitetyillä perusteilla.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon mukaan arvioitaessa patenttivaatimusasetelmia hakijan esittämän etusijajärjestyksen mukaisessa järjestyksessä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksissa esitetty menetelmä ja laitteisto ovat uusia ja eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Näin ollen vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4 on ensimmäinen hyväksyttävissä oleva patenttivaatimusasetelma, ja tämän perusteella Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt lausunnossaan, että patentti numero FI 127465 tulisi pysyttää voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 mukaisessa muutetussa muodossa.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun menetelmään nähden. Alan ammattimiehen olisi ilmeistä toteuttaa laitteisto mainitusta viitejulkaisusta tunnettua menetelmää varten ja päätyä siten ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisessä patenttivaatimuksessa 12 esitettyyn laitteistoon. Kyseinen laitteisto ei siten ole keksinnöllinen viitejulkaisusta N1 tunnettuun nähden. Kyseinen laitteisto ei myöskään ole keksinnöllinen viitejulkaisusta N9 tunnettuun nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun nähden, eikä itsenäisessä patenttivaatimuksessa 12 esitetty laitteisto eroa olennaisesti viitejulkaisusta N1 tai N9 tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäisen patenttivaatimuksen 12 haihdutinyksikköjä määrittelevillä piirteillä ei ole erityistä teknistä vaikutusta, joten mainitun patenttivaatimuksen mukainen laitteisto ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta N1 tai N9 tunnetusta tekniikasta.

Neste Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Neste Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen kokonaisuudessaan. Toissijaisesti Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta ja, mikäli markkinaoikeus katsoisi jonkin valittajan vaihtoehtoisista patenttivaatimusasetelmista hyväksyttäväksi, palauttaa asian vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien osalta Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Perusteet

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole uusi tunnettuun tekniikkaan nähden Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla. Mainitussa patenttivaatimuksessa ei ole pien saantoon liittyvää piirrettä, joten tarkasteltavana olevassa patentissa ja viitejulkaisussa N1 esitettyjen saantojen erolla ei ole merkitystä patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuuden arvioinnissa. Lisäksi mainitussa patenttivaatimuksessa esitetyt lämpötilan ja paineen vaihteluvälit ovat suuret, eikä tarkasteltavana olevassa patentissa ole esitetty sellaista, joka osoittaisi, että pien saanto olisi enintään 15 painoprosenttia mainittujen vaihteluvälien koko laajuudessa.

Viitejulkaisusta N1 tunnetussa menetelmässä raakamäntyöljy kuivataan ohutkalvohaihduttimessa patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä lämpötila- ja painealueella, joten viitejulkaisusta N1 tunnetussa menetelmässä saadaan kuivauksesta patenttivaatimuksessa 1 esitetty toinen jae, joka johdetaan seuraavaan käsittelyvaiheeseen. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty valinnaisena vaiheena kuivausvaiheesta saatavan tuotteen yhdistäminen toiseen tuotteeseen (ejector oil), joten kuivausvaiheesta saatava tuote voidaan johtaa seuraavaan vaiheeseen myös ilman mainittua yhdistämistä. Lisäksi patenttivaatimuksen 1 sanamuoto edellyttää vain toisen jakeen haihduttamista eikä sulje pois muun jakeen samanaikaista haihduttamista.

Patenttivaatimuksessa 1 ei ole määritelty jäännösjakeen koostumusta. Viitejulkaisusta N1 tunnetussa menetelmässä toteutetaan samat haihdutusvaiheet samoissa olosuhteissa kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä, joten mainittujen menetelmien eri vaiheissa saatavat jakeet ovat myös samanlaiset.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto ei ole keksinnöllinen viitejulkaisusta N1 tai N9 tunnettuun nähden Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä siten, että ensin mainitusta on poistettu vaihtoehto, jossa lisähaihdutusvaiheita on yksi. Viitejulkaisusta N1 tunnetussa menetelmässä on kaksi lisähaihdutusvaihetta, jotka toteutetaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyssä paineessa ja lämpötilassa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto ei ole keksinnöllinen viitejulkaisusta N1 tai N9 tunnettuun nähden vastaavilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 12 mukaiselta laitteistolta puuttuu keksinnöllisyys mainittuihin viitejulkaisuihin nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Mainittu patenttivaatimus eroaa alkuperäisestä patenttivaatimuksesta 1 muun ohella siten, että ensin mainittuun on lisätty alkuperäisestä selityksestä otettuja piirteitä. Kyseiset piirteet ovat peräisin selityksen kohdasta, jossa on lisäksi esitetty, että lisähaihdutusvaihe toteutetaan kahdessa lisähaihduttimessa. Mainitun patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän kahden vaiheen lisähaihdutusvaihetta ei ole määritelty toteutettavaksi kahdessa lisähaihduttimessa. Lisäksi mainittu selityksen kohta liittyy alkuperäisen kuvan 2 mukaisen suoritusmuotoon, jossa kahdesta lisähaihdutusvaiheesta ensimmäinen toteutetaan levymolekyylitislainhaihdutuksella tai ohutkalvohaihdutuksella ja toinen lyhyttiehaihdutuksella. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 ei sisällä myöskään näitä rajoittavia piirteitä. Patenttivaatimuksessa 1 on siten yleistetty alkuperäisessä patenttihakemuksessa esitettyä tavalla, joka ei ole hyväksyttävissä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimusta 1 on lisäksi muutettu perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 nähden siten, että siihen on lisätty lisähaihdutusvaiheen paineen ja lämpötilan lukuarvoalueet. Ensimmäisen lisähaihdutusvaiheen lämpötilaksi ja paineeksi on valittu perusasiakirjassa edullisemmaksi esitetyt vaihtoehdot, kun taas toisen lisähaihdutusvaiheen lämpötilaksi ja paineeksi on valittu edulliseksi esitetyt vaihtoehdot. Mainitut valinnat on näin ollen tehty eri edullisuustasoilta, minkä vuoksi näin muutettu patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 12 eivät ole keksinnöllisiä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 4 on samat muutokset perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmaan nähden kuin vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 2, joten ensin mainittu sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin viimeksi mainittu. Lisäksi vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäiseen patenttivaatimukseen 12 on perusasiakirjan laitteistovaatimukseen nähden lisätty muun ohella piirre, jonka mukaan ensimmäinen haihdutin on ohutkalvohaihdutin. Mainitussa patenttivaatimuksessa ei kuitenkaan ole määritelty, että ensimmäinen vaihe suoritetaan käyttämällä ohutkalvohaihdutinta, kuten perusasiakirjan selityksessä on esitetty. Mainittu muutos sisältää siten lisättyä materiaalia, koska perusasiakirjan selityksessä esitetystä virkkeestä on otettu patenttivaatimukseen vain osa. Voidaan myös katsoa, että haihdutusvaiheiden lukumäärä ja haihdutintyyppi on valittu usealta listalta, eikä näin valittu yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 12 eivät ole myöskään keksinnöllisiä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää vastaavan yleistyksen perusasiakirjassa esitettyyn nähden kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1, joten ensin mainittu sisältää lisättyä materiaalia samoilla mainittua yleistystä koskevilla perusteilla kuin viimeksi mainittu. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 ei siten ole hyväksyttävissä lisätyn materiaalin takia.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole myöskään keksinnöllinen tunnettuun tekniikkaan nähden.

Keksintöä ei ole esitetty tarkasteltavana olevassa patentissa niin selvästi, että alan ammattimies voisi käyttää ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa ja vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1, 2, 4 ja 6 esitettyä keksintöä. Perusasiakirjassa on esitetty, että mäntyöljymateriaalina voidaan käyttää pelkästään mäntyöljystä saatuja rasvahappoja tai vapaita rasvahappoja. Näitä haihduttamalla ei ole mahdollista saada aikaan hiilivetyjä, joten mainitut patenttivaatimusasetelmat kattavat suoritusmuotoja, joiden käyttämistä ei ole patentissa riittävästi selitetty.

Valittajan lausuma

UPM-Kymmene Corporation on esittänyt lausumassaan 25.3.2022, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimukseen 1 lisätyt paineen ja lämpötilan vaihteluvälit ovat löydettävissä alkuperäisestä englanninkielisestä selityksestä sivun 8 riveiltä 18–21. Kahden lisähaihdutusvaiheen osalta mainitun patenttivaatimuksen sanamuoto vastaa alkuperäisen englanninkielisen patenttihakemuksen patenttivaatimuksen 5 sanamuotoa. Kuvan 2 selostuksessa on esitetty muun ohella keksinnön edullisessa suoritusmuodossa käytetyt haihduttimet, joten niiden pois jättäminen muutetusta patenttivaatimuksesta ei tuota lisättyä materiaalia.

Nyt tarkasteltavana olevassa asiassa ei ole kysymys valinnasta usealta listalta, koska alkuperäisessä englanninkielisessä patenttivaatimuksessa 5 on esitetty lisähaihdutusvaiheen ensimmäisen ja toisen vaiheen lämpötila ja paine. Myös alkuperäiset patenttivaatimukset 2 ja 11 on yhdistetty vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 2 alkuperäiseen patenttivaatimukseen 1 kokonaisuudessaan, joten mainittujen alkuperäisten patenttivaatimusten piirteet on esitetty yhtenä kokonaisuutena, eikä niiden yhdistäminen edellytä valintaa. Näin ollen ainoa patenttivaatimuksen 1 muutettu piirre on ensimmäisen lisähaihdutusvaiheen lämpötila ja paine. Nämä muutetut lämpötila ja paine edustavat alkuperäisessä patenttihakemuksessa edullisemmaksi esitettyjä arvoja, joten ne on valittu samalta edullisuustasolta eikä kyseinen valinta siten tuota lisättyä materiaalia. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 ei siten käsitä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käy ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Ensimmäisessä haihdutusvaiheessa käytettävä haihdutin on esitetty patenttivaatimuksessa 12, joten myöskään kyseinen patenttivaatimus ei sisällä lisättyä materiaalia.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimus 1 sisältää alkuperäisten patenttivaatimusten 1, 2, 5 ja 11 piirteiden lisäksi alkuperäisessä englanninkielisessä selityksessä esitetyt ensimmäisen ja toisen haihdutusvaiheen edullisimmat olosuhteet, joten patenttivaatimus 1 ei sisällä lisättyä materiaalia. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto käy ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta samoilla perusteilla kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto.

Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2, 4 ja 6 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

UPM-Kymmene Corporation on täydentänyt 25.3.2022 antamaansa lausumaa 22.4.2022, toimittanut lausumansa täydennyksen yhteydessä markkinaoikeuteen vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 3, 5 ja 7 ja esittänyt vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien osalta etusijajärjestyksen siten kuin sen vaatimukseen on edellä kirjattu. Kyseisessä lausumansa täydennyksessä UPM-Kymmene Corporation on esittänyt, että alkuperäisessä patenttihakemuksessa esitetyn perusteella vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukaiset kaksi lisähaihdutusvaihetta toteutetaan kahdessa lisähaihduttimessa, joten mainittu patenttivaatimus ei tältä osin sisällä lisättyä materiaalia.

Tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyssä keksinnössä on kysymys mäntyöljymateriaalin puhdistamisesta. Alan ammattimies osaa keksinnön selityksen perusteella valita sellaisen mäntyöljymateriaalin, joka sisältää hiilivetyjä ja on puhdistettavissa. Tarkasteltavina olevissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Muut lausumat

Neste Oyj on esittänyt lisälausumassaan 16.6.2022, että kaikki vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat, lukuun ottamatta vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa 1, sisältävät lisättyä materiaalia ja että tarkasteltavana oleva patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää missään vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa määriteltyä keksintöä. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimukset sisältävät lisättyä materiaalia, koska patenttivaatimuksissa esitetyt lisähaihdutusvaiheiden olosuhteet on valittu eri edullisuustasoilta. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 4 ja 5 patenttivaatimuksiin on tehty samat muutokset kuin vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2 ja 3 patenttivaatimuksiin, joten ensin mainitut sisältävät lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin viimeksi mainitut. Lisäksi vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 3, 5 ja 7 eivät ole keksinnöllisiä.

UPM-Kymmene Corporation on antanut 24.5.2023 lisälausuman perusteista, joilla vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 itsenäisten patenttivaatimusten piirteiden yhdistelmän on katsottava käyvän selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 perustuu alkuperäisten patenttivaatimusten 1, 2, 5, 10 ja 11 yhdistelmään, joten mainittujen alkuperäisten patenttivaatimusten piirteiden yhdistelmälle on tuki perusasiakirjassa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimusta 1 on lisäksi rajoitettu alkuperäisessä selityksessä esitetyillä ensimmäisen lisähaihdutusvaiheen lämpötilan ja paineen edullisilla vaihteluväleillä. Muiden vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen piirteiden yhdistelmä perustuu myös edellä mainittuihin alkuperäisiin patenttivaatimuksiin ja selitykseen.

Neste Oyj on antanut toisen lisälausuman 5.6.2023.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on UPM-Kymmene Corporationin valituksen ja Neste Oyj:n vastauksen johdosta kysymys siitä, onko markkinaoikeudessa tarkasteltavina olevissa patenttivaatimusasetelmissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on ollut tunnettua ennen patenttihakemuksen aikaisinta etuoikeuspäivää, käsittävätkö vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2–7 sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, ja tarvittaessa, onko keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää markkinaoikeudessa tarkasteltavina olevissa patenttivaatimusasetelmissa esitettyä keksintöä.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttiasetuksen 19 §:n 1 momentin mukaan patenttivaatimusta ei saa muuttaa siten, että se tulee sisältämään sellaista, mikä ei ilmene asiakirjasta, joka 21 §:n 1 tai 2 momentin tahi 24 §:n 1 momentin mukaan on perusasiakirja.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin (104/1996) mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen- tai ruotsinkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyivät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi. Jos nämä asiakirjat eivät ole sanottuna ajankohtana sisältyneet hakemukseen, perusasiakirjana pidetään tämän jälkeen ensiksi annettua suomen- tai ruotsinkielistä selitystä ja patenttivaatimuksia, jos näiden sisältö selvästi vastaa mainittuna ajankohtana virastossa olevien asiakirjojen sisältöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, tai milloin patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

3 Patenttivaatimukset ja perusasiakirja

Markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevassa ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa (valittajan kirjelmissään käyttämän ilmaisun mukaan patenttivaatimusasetelmassa A) ja vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1–3 (valittajan kirjelmissään käyttämän ilmaisun mukaan patenttivaatimusasetelmissa A1, A2 ja A2.1) on itsenäinen menetelmävaatimus 1, epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2–11, itsenäinen laitteistovaatimus 12 ja epäitsenäiset laitteistovaatimukset 13–16. Vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 4–7 (valittajan kirjelmissään käyttämän ilmaisun mukaan patenttivaatimusasetelmissa A3, A3.1, A4 ja A4.1) on itsenäinen menetelmävaatimus 1, epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2–11, itsenäinen laitteistovaatimus 12 sekä epäitsenäiset laitteistovaatimukset 13 ja 14.

Nyt kyseessä olevan patentin patenttihakemus on tehty 6.7.2011, jolloin patenttiasetuksen 21 § on ollut voimassa säädöksellä numero 104/1996 säädetyssä muodossa. Patenttihakemus on tehty englanninkielisenä, mutta edellä mainitun säädöksellä numero 104/1996 säädetyn patenttiasetuksen 21 §:n perusteella perusasiakirjana pidetään Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitettuja suomen- tai ruotsinkielistä selitystä ja suomen- tai ruotsinkielisiä patenttivaatimuksia.

Patentti- ja rekisterihallitukselle on 6.7.2011 toimitettu englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustukset. Patentti- ja rekisterihallitukselle on 16.9.2011 toimitettu suomenkielinen selitys ja suomenkieliset patenttivaatimukset. Patenttihakemuksen perusasiakirjana on näin ollen pidettävä Patentti- ja rekisterihallitukselle 16.9.2011 toimitettua suomenkielistä selitystä ja suomenkielisiä patenttivaatimuksia sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle 6.7.2011 toimitettuja piirustuksia.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

N1: WO2009125072
N3: EP1291355
N8: US5705722
N9: US20050051419
N13: Norlin, Tall Oil, Ullman’s Encyclopedia of Industrial Chemistry.

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä käytetyn mukainen):

P0: Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P1:(a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa (E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP) ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia, missä haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
P2: (b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae,
P3: (c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae, ja
P4: haihdutuksessa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa,
tunnettu siitä, että
P5: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (G; F, G) toteutetaan yhdessä vaiheessa (G) lämpötilassa 300–390 °C ja paineessa 0,01–15 mbar, tai
P6: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (G; F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G), jolloin
P6.1: ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 180–350 °C ja paineessa 0,1–40 mbar ja
P6.2: toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu piirteisiin jaettuna seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä käytetyn mukainen):

G0: Laitteisto mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi,
tunnettu siitä, että laitteisto käsittää
G1: ensimmäisen haihduttimen (10), joka on järjestetty haihduttamaan mainittua mäntyöljymateriaalia lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja antamaan tulokseksi ensimmäisen jakeen, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), ja vettä, ja toisen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
G2: vähintään yhden lisähaihduttimen (20; 16, 20), joka
G2.1: käsittää kaksi haihdutinta (16, 20) ja joka on järjestetty haihduttamaan mainittua toista jaetta ja antamaan tulokseksi kolmannen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjakeen,
G3: ensimmäisen yhteyden (14), joka on järjestetty syöttämään toinen jae mainittuun vähintään yhteen lisähaihduttimeen (20; 16, 20), ja
G4: valinnaisesti yhden tai useamman lisäyhteyden (19) mainittujen lisähaihduttimien (16, 20) välillä, missä
G5: haihduttimet (10, 16, 20) valitaan haihduttimien joukosta, joissa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa.

Uutuus

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Neste Oyj ovat esittäneet, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun menetelmään nähden.

UPM-Kymmene Corporation on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta N1, koska mainitussa viitejulkaisussa on esitetty, että pohjoismaista raakamäntyöljyä tislattaessa pien saannon suuruusluokka on 30 prosenttia kuivasta raakamäntyöljystä, kun taas keksinnön mukaisessa menetelmässä lisähaihdutusvaiheesta saatavan jäännösjakeen eli pien saannon suuruusluokka on tyypillisesti 5–15 painoprosenttia. UPM-Kymmene Corporationin mukaan viitejulkaisussa N1 esitetty menetelmä ja keksinnön mukainen menetelmä ovat erilaiset, koska niiden saannot ovat erilaiset.

Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että kyseessä on toiminnallinen piirre, joka on esitetty käsiteltävänä olevan patentin selityksessä, mutta ei patenttivaatimuksessa 1.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa ei patenttivaatimukseen tule lukea sellaisia piirteitä, jotka käyvät ilmi vain keksinnön selityksestä mutta joita ei ole nimenomaisesti esitetty tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa (ks. esim. T 1208/97). Koska UPM‑Kymmene Corporationin esittämä toiminnallinen piirre ei sisälly patenttivaatimukseen 1 vaan käy ilmi ainoastaan keksinnön selityksestä, kyseiselle piirteelle ei ole annettava merkitystä arvioitaessa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuutta viitejulkaisuun N1 nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että käsiteltävänä olevan patentin patenttivaatimukseen 1 sisältyy kaksi vaihtoehtoista menetelmän suoritusmuotoa, joista toisessa lisähaihdutus toteutetaan yhdessä vaiheessa ja toisessa kahdessa vaiheessa. Jäljempänä markkinaoikeus käsittelee piirteen P6 mukaista suoritusmuotoa, jossa on kyse kaksivaiheisesta haihdutuksesta.

Uutuuden esteeksi esitetyn viitejulkaisun N1 kuvassa 1 ja siihen liittyvässä selityksessä on esitetty raakamäntyöljyn puhdistusmenetelmä, jossa raakamäntyöljy kuivataan sitä haihduttamalla (N1 sivu 4 rivit 25–28). Kuivatusvaiheessa saadaan jae, joka sisältää vettä, tärpättiä ja kevyitä komponentteja (N1 sivu 4 rivit 30–31) ja joka johdetaan kuivausvaiheesta pienpoistoon (N1 sivu 4 rivi 33). Pienpoistovaiheesta saadaan hartsinerotukseen menevä jae ja pikijae. Hartsin erotuksessa jakeesta erotetaan hartsihapot, ja kevyemmät fraktiot otetaan talteen ylitteenä. Ylitteestä erotetaan tämän jälkeen esiöljy esiöljyn erotuksessa ja rasvahappojae rasvahapon erotuksessa. Rasvahapon erotuksen pohjatuotteena saadaan pohjaöljyä (N1 sivu 5 rivit 24–29).

Edellä kuvatun mukaisesti viitejulkaisun N1 kuvassa 1 ja siihen liittyvässä selityksessä on esitetty raakamäntyöljyn puhdistusmenetelmä, jossa raakamäntyöljy kuivataan haihduttamalla sitä ensimmäisessä haihdutusvaiheessa. Kyseinen vaihe vastaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirrettä P0.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 piirteen P1 mukaisesti keksinnössä on kyse mäntyöljymateriaalin haihduttamisesta. Viitejulkaisun N1 kuvasta 1 tunnetussa menetelmässä mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ohutkalvohaihduttimessa 200–240 °C:n lämpötilassa ja noin 40 mbarin paineessa (N1 sivu 4 rivit 25–28). Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä haihduttaminen toteutetaan piirteen P1 mukaisesti 50–250 °C:n lämpötilassa ja 5–100 mbar paineessa. Viitejulkaisusta N1 tunnetun menetelmän ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötila ja paine ovat siten piirteessä P1 esitettyjen paineen ja lämpötilan vaihteluvälien sisällä.

Viitejulkaisun N1 kuvassa 1 esitetyn menetelmän ensimmäisessä haihdutusvaiheessa saadaan jae, joka sisältää vettä, tärpättiä ja kevyitä komponentteja (N1 sivu 4 rivit 30–31). Kyseisen jakeen koostumus vastaa tarkasteltavana olevassa patentissa esitettyjen keksinnön suoritusesimerkkien ensimmäisestä haihdutusvaiheesta haihduttamalla saadun jakeen koostumusta, joten kysymyksessä on siten piirteessä P1 tarkoitettu ensimmäinen jae.

UPM-Kymmene Corporation on esittänyt, että viitejulkaisun N1 kuivausvaiheen osalta on epäselvää, onko siitä pienpoistoon johdettava jae sama kuin piirteessä P1 tarkoitettu toinen jae. Piirteen P1 mukaan toinen jae käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun N1 kuvan 1 menetelmässä raakamäntyöljy, josta on kuivausvaiheessa, eli ensimmäisessä haihdutusvaiheessa, edellä todetulla tavalla erotettu vettä, tärpättiä ja kevyitä komponentteja sisältävä jae, johdetaan kuivausvaiheesta pienpoistoon (N1 sivu 4 rivi 33). Raakamäntyöljy sisältää tavanomaisesti rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaleja ainesosia ja jäännösainesosia. Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista, jonka perusteella pienpoistoon johdettavan raakamäntyöljyn ei olisi katsottava sisältävän kyseisiä ainesosia. Näin ollen viitejulkaisun N1 kuvan 1 menetelmässä kuivausvaiheessa käsitellyn ja siitä pienpoistovaiheeseen johdettavan raakamäntyöljyn on katsottava vastaavan piirteessä P1 tarkoitettua toista jaetta. Edellä esitetyn mukaisesti piirteen P1 on siten katsottava sisältyvän kokonaisuudessaan viitejulkaisun N1 kuvassa 1 esitettyyn menetelmään.

Markkinaoikeus toteaa, että piirteissä P2 ja P6 on esitetty fyysisinä menetelmävaiheina kaksi lisähaihdutusvaihetta ja piirteissä P6.1 ja P6.2 niiden toteutuslämpötilat ja ‑paineet. Mainittujen piirteiden tarkastelun osalta markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun N1 kuvan 1 menetelmässä pienpoisto voidaan toteuttaa kahdessa peräkkäisessä ohutkalvohaihduttimessa (N1 sivu 4 rivi 34), eli kyseisessä menetelmässä raakamäntyöljyn lisähaihdutusvaihe toteutetaan kahdessa vaiheessa, kuten piirteissä P2 ja P6 on esitetty. Mainitut lisähaihdutusvaiheet toteutetaan 10–30 mbarin paineessa ja 300–320 °C:n lämpötilassa (N1 sivu 7 rivit 1–2). Viitejulkaisun N1 kuvan 1 menetelmän kahden lisähaihdutusvaiheen paineet ja lämpötilat ovat siten patenttivaatimuksen 1 piirteissä P6.1 ja P6.2 esitettyjen paineen ja lämpötilan vaihteluvälien sisällä. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteissä P2, P6, P6.1 ja P6.2 esitettyjen fyysisten menetelmävaiheiden on katsottava sisältyvän viitejulkaisun N1 kuvassa 1 ja siihen liittyvässä edellä mainituissa selityksen kohdissa esitettyyn menetelmään.

Piirteessä P2 on lisäksi toiminnallinen piirre, jonka mukaan mainitun menetelmävaiheen suorittamisen tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae. Viitejulkaisun N1 kuvassa 1 esitetyn menetelmän pienpoistovaiheesta, eli lisähaihdutusvaiheesta, saadaan hartsinerotukseen menevä jae ja pikijae. Edellä todetulla tavalla viitejulkaisusta N1 tunnetun menetelmän haihdutusvaiheiden lämpötilat ja paineet vastaavat patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän ensimmäisen haihdutusvaiheen ja kahden lisähaihdutusvaiheen paineita ja lämpötiloja, joten viitejulkaisusta N1 tunnetun menetelmän pienpoistovaiheesta saatavan, hartsinerotukseen menevän jakeen koostumuksen on myös katsottava vastaavan piirteessä P2 esitettyä kolmannen jakeen koostumusta, kun otetaan huomioon, että viitejulkaisussa N1 esitetyn menetelmän lähtöaineena on raakamäntyöljy ja että piirteessä P2 esitetyt kolmannen jakeen sisältämät ainesosat ovat raakamäntyöljyn tavanomaisesti sisältämiä ainesosia. Viitejulkaisusta N1 tunnetun menetelmän pienpoistovaiheesta saadaan siten kolmas jae ja jäännösjae patenttivaatimuksen 1 piirteessä P2 tarkoitetulla tavalla. Näin ollen edellä kuvattujen fyysisten menetelmävaiheiden lisäksi myös piirteen P2 toiminnallisen piirteen on katsottava sisältyvän viitejulkaisun N1 kuvassa 1 ja siihen liittyvässä selityksen kohdassa esitettyyn menetelmään, joten piirre P2 kokonaisuudessaan sisältyy viitejulkaisun N1 kuvassa 1 esitettyyn menetelmään.

Piirteen P3 tarkastelun osalta markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun N1 kuvassa 1 esitetyssä menetelmässä raakamäntyöljyn kuivausvaiheesta saatava vettä, tärpättiä ja muita kevyitä komponentteja sisältävä jae, eli patenttivaatimuksessa 1 esitetty ensimmäinen jae, voidaan lauhdutuksen jälkeen yhdistää ejektoriöljyvirtaan (N1 sivu 4 rivit 32–33), jota käytetään polttoaineena (N1 sivu 5 rivit 15–16). Pienpoistovaiheesta saatava piirteen P2 mukainen kolmas jae, joka on kaasumainen tuotevirta, johdetaan hartsikolonniin. Pikijae, eli piirteessä P2 esitetty jäännösjae, johon voidaan yhdistää rasvahappokolonnin alitteena saatava tuotevirta, käytetään energiantuotantoon (N1 sivu 5 rivit 32–33). Näin ollen viitejulkaisun N1 kuvassa 1 ja siihen liittyvässä selityksessä esitetyssä menetelmässä otetaan talteen ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla, joten patenttivaatimuksen 1 piirre P3 sisältyy kyseiseen menetelmään.

Piirteen P4 tarkastelun osalta markkinaoikeus toteaa, että edellä todetulla tavalla viitejulkaisun N1 kuvassa 1 esitetyn menetelmän kuivausvaiheessa, eli patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän ensimmäistä piirteen P1 mukaista haihdutusvaihetta vastaavassa vaiheessa, ja pienpoistovaiheessa, eli piirteen P2 mukaista lisähaihdutusvaihetta vastaavassa vaiheessa, käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa. Patenttivaatimuksen 1 piirre P4 sisältyy siten mainitun viitejulkaisun kuvan 1 menetelmään.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun N1 kuvassa 1 ja siihen liittyvässä selityksessä esitetty menetelmä sisältää patenttivaatimuksen 1 piirteet P0, P1, P2, P3, P4, P6, P6.1 ja P6.2. Piirrettä P5 ei ole edellä kuvatun mukaisesti käsitelty tässä yhteydessä, sillä se liittyy käsitellylle kaksivaiheiselle lisähaihdutukselle vaihtoehtoiseen yksivaiheiseen lisähaihdutukseen. Mainitusta viitejulkaisusta N1 tunnettu menetelmä sisältää siten kaikki patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän sellaisen suoritusmuodon piirteet, jossa lisähaihdutusvaihe toteutetaan kahdessa vaiheessa.

UPM-Kymmene Corporation on vielä esittänyt, että viitejulkaisun N1 perusteella on epäselvää, mistä jakeesta mainitussa viitejulkaisussa käytetään nimitystä piki, koska myös rasvahappokolonnin pohjatuote voi olla osa pikeä. Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetulla tavalla viitejulkaisusta N1 tunnetun menetelmän on katsottava sisältävän kaikki sellaiset patenttivaatimuksessa 1 esitetyt piirteet, jotka liittyvät kaksivaiheiseen lisähaihdutukseen. Asian arvioinnissa ei siten ole annettava merkitystä sille, mistä jakeesta mainitussa viitejulkaisussa käytetään nimitystä piki.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun menetelmään nähden. Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.2 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P0: Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P1: (a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa (E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP) ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia, missä haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
P2: (b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae,
P3: (c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae, ja
P4: haihdutuksessa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa,
tunnettu siitä, että
P6: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G), jolloin
P6.1: ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 180–350 °C ja paineessa 0,1–40 mbar ja
P6.2: toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu seuraavasti:

G0: Laitteisto mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi,
tunnettu siitä, että laitteisto käsittää
G1: ensimmäisen haihduttimen (10), joka on järjestetty haihduttamaan mainittua mäntyöljymateriaalia lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja antamaan tulokseksi ensimmäisen jakeen, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), ja vettä, ja toisen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
G2: vähintään yhden lisähaihduttimen (16, 20), joka
G2.1: käsittää kaksi haihdutinta (16, 20) ja joka on järjestetty haihduttamaan mainittua toista jaetta ja antamaan tulokseksi kolmannen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjakeen,
G3: ensimmäisen yhteyden (14), joka on järjestetty syöttämään toinen jae mainittuun vähintään yhteen lisähaihduttimeen (16, 20), ja
G4: valinnaisesti yhden tai useamman lisäyhteyden (19) mainittujen lisähaihduttimien (16, 20) välillä, missä
G5: haihduttimet (10, 16, 20) valitaan haihduttimien joukosta, joissa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa.

Uutuus

Patentti- ja rekisterihallitus sekä Neste Oyj ovat esittäneet, ettei vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun menetelmään nähden. UPM-Kymmene Corporation on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun menetelmään nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä siten, että ensin mainitusta on poistettu yksivaiheiseen lisähaihdutukseen liittyvä piirre P5. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä sisältää siten piirteet P0, P1, P2, P3, P4, P6, P6.1 ja P6.2, jotka edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman uutuustarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla sisältyvät viitejulkaisun N1 kuvasta 1 ja siihen liittyvästä selityksestä tunnettuun menetelmään.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun menetelmään nähden. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 ei jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.3 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P0: Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P1: (a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa (E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP) ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia, missä haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
P2: (b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae,
P3: (c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae, ja
P4: haihdutuksessa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa,
tunnettu siitä, että
P6: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G), jolloin
P6.1’: ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–270 °C ja paineessa 0,1–20 mbar ja
P6.2: toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu seuraavasti:

G0: Laitteisto mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi,
tunnettu siitä, että laitteisto käsittää
G1: ensimmäisen haihduttimen (10), joka on järjestetty haihduttamaan mainittua mäntyöljymateriaalia lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja antamaan tulokseksi ensimmäisen jakeen, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), ja vettä, ja toisen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
G2: vähintään yhden lisähaihduttimen (16, 20), joka
G2.1: käsittää kaksi haihdutinta (16, 20) ja joka on järjestetty haihduttamaan mainittua toista jaetta ja antamaan tulokseksi kolmannen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjakeen,
G3: ensimmäisen yhteyden (14), joka on järjestetty syöttämään toinen jae mainittuun vähintään yhteen lisähaihduttimeen (16, 20), ja
G4: valinnaisesti yhden tai useamman lisäyhteyden (19) mainittujen lisähaihduttimien (16, 20) välillä, missä
G5: haihduttimet (10, 16, 20) valitaan haihduttimien joukosta, joissa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa.

Lisätty materiaali

Neste Oyj on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta. UPM-Kymmene Corporation on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 perustuu muun ohella perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2, 5, 10 ja 11 yhdistelmään.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain 13 §:n mukaan patentin myöntämisen edellytyksenä on, että patenttihakemusta ei ole muutettu siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty (niin sanottua tukea muutoksille tarkoittava edellytys). Tuen on löydyttävä joko alkuperäisistä patenttivaatimuksista taikka muualta alkuperäisestä patenttihakemuksesta (perusasiakirjasta) sitä kokonaisuutena tarkastellen (ks. esim. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisu G 2/10, kohta 4.3). Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuen on löydyttävä perusasiakirjasta piirteiden kokonaisuudelle. Perusasiakirjan selityksessä esitettyjä toisistaan irrallisia suoritusmuotoja ei ole mahdollista yhdistää, ellei esimerkiksi niiden välillä ole viittausta taikka alan ammattimiehen osoitettaisi muutoin niitä yhdistävän. Perusasiakirjaa ei siten voi vapaasti hyödyntää sen sisältämien eri piirteiden varantona (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisut T 1041/07 ja T 1799/12). Ohjeena piirteiden tarkastelemiseen yhdessä voidaan pitää esimerkiksi keksinnön suoritusesimerkkiä tai sitä, että piirteet on selityksessä esitetty keksinnön edullisina piirteinä (ks. esim. T 1869/11 ja T 1799/12). Jos perusasiakirjassa esitetyt piirteet edustavat eri edullisuustasoja, ohjeena piirteiden yhdistämiseen voidaan pitää esimerkiksi samaa edullisuustasoa (ks. esim. T 1511/07, perustelujen kohta 2.2).

Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjan patenttivaatimukset 1, 2, 3, 5, 10 ja 11 kuuluvat seuraavasti:

1. Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka käsittää seuraavat vaiheet:
(a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa
(E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää kevyitä hiilivetyjä ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
(b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja kevyitä neutraaliaineita, ja jäännösjae, ja
(c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (G; F, G) toteutetaan yhdessä vaiheessa (G) tai kahdessa vaiheessa (F, G)

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (G; F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G), jolloin ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 180–350 °C ja paineessa 0,1–40 mbar ja toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen jakeen kevyet hiilivedyt käsittävät hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP).

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun kolmannen jakeen kevyet neutraaliaineet käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP).

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä on ensimmäinen haihdutusvaihe ja kaksi lisähaihdutusvaihetta. Piirteen P1 mukaan ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan 50–250 °C:n lämpötilassa ja 5–100 mbarin paineessa. Piirteen P6.1’ mukaan ensimmäisen lisähaihdutusvaiheen lämpötila on 50–250 °C ja paine 5–100 mbar. Piirteen P6.2 mukaan toisen lisähaihdutusvaiheen lämpötila on puolestaan 200–450 °C ja paine 0–50 mbar.

Ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötila sekä paine on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 2 ja kahden lisähaihdutusvaiheen lämpötilat ja paineet perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 5. Perusasiakirjan patenttivaatimus 5 ei ole riippuvainen patenttivaatimuksesta 2, vaan patenttivaatimus 5 on patenttivaatimuksen 3 kautta riippuvainen vain patenttivaatimuksesta 1. Näin ollen perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmassa ei ole katsottava olevan tukea patenttivaatimuksissa 2 ja 5 esitettyjen ensimmäisen haihdutusvaiheen ja kahden lisähaihdutusvaiheen lämpötilojen ja paineiden yhdistelmälle (ks. esim. Euroopan patenttiviraston teknisen valituslautakunnan ratkaisu T 895/18, kohta 3.2). Lisäksi perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 5 esitetyt ensimmäisen lisähaihdutusvaiheen lämpötila ja paine eivät ole samat kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 piirteessä P6.1’ esitetyt ensimmäisen lisähaihdutusvaiheen lämpötila ja paine. Patenttivaatimuksen 1 piirteissä P1, P6.1’ ja P6.2 esitettyjen lämpötilojen ja paineiden yhdistelmä ei siten voi perustua perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmaan. Asiassa on näin ollen arvioitava, onko mainitulle yhdistelmälle löydettävissä tuki perusasiakirjan selityksestä.

Patenttivaatimuksen 1 piirteissä P1, P6.1’ ja P6.2 esitetyt ensimmäisen haihdutusvaiheen ja kahden lisähaihdutusvaiheen lämpötilat ja paineet käyvät sinänsä ilmi perusasiakirjat selityksen sivun 8 riveiltä 16–17, sivun 8 riviltä 34 ja sivun 9 riviltä 1. Ensin mainitussa selityksen kohdassa on esitetty, että piirteen P1 mukainen ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötila 50–250 °C ja paine 5–100 mbar edustavat keksinnön edullista suoritusmuotoa. Toiseksi mainitussa selityksen kohdassa on vastaavasti esitetty, että piirteessä P6.1’ määritelty ensimmäisen lisähaihdutusvaiheen lämpötila 200–270 °C ja paine 0,1–20 mbar edustavat edullisempaa suoritusmuotoa. Viimeksi mainitussa selityksen kohdassa on puolestaan esitetty, että piirteessä P6.2 määritelty toisen lisähaihdutusvaiheen lämpötila 200–450 °C ja paine 0–50 mbar edustavat edullista suoritusmuotoa. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 piirteissä P1, P6.1’ ja P6.2 esitetyt ensimmäisen haihdutusvaiheen sekä ensimmäisen ja toisen lisähaihdutusvaiheen lämpötilat ja paineet on esitetty perusasiakirjan selityksen sivuilla 8–9 siten, että ne edustavat eri edullisuustasoja. Perusasiakirjan selityksen kyseisen kohdan ei siten voida katsoa ohjaavan mainittujen piirteiden yhdistämiseen patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen, ensimmäisen haihdutusvaiheen ja kaksi lisähaihdutusvaihetta sisältävän menetelmän esimerkki 2 on esitetty perusasiakirjan selityksen sivuilla 15–16. Kyseisessä esimerkissä ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan 137 °C:n lämpötilassa ja 18 mbarin paineessa, ensimmäinen lisähaihdutusvaihe 220 °C:n lämpötilassa ja 1 mbarin paineessa ja toinen lisähaihdutusvaihe 330 °C:n lämpötilassa ja 0,1 mbarin paineessa. Kaikki mainitut lämpötilat ja paineet sijoittuvat perusasiakirjan selityksen sivuilla 8–9 esitetyn edullisemman suoritusmuodon vastaavien vaiheiden lämpötilojen ja paineiden vaihteluväleille. Näin ollen esimerkin 2 on katsottava ohjaavan yhdistämään selityksen sivuilla 8–9 edullisemmiksi esitetyt lämpötilojen ja paineiden vaihteluvälit, eikä eri edullisuustasoja edustavat lämpötilan ja paineen vaihteluvälit ole yhdistettävissä toisiinsa myöskään mainitun esimerkin perusteella. Patenttivaatimuksen 1 piirteissä P1, P6.1’ ja P6.2 esitettyjen lämpötilojen ja paineiden vaihteluvälien yhdistelmän on siten katsottava perustuvan mielivaltaiseen valintaan perusasiakirjassa esitettyjen vaihtoehtojen joukosta, joten kyseinen piirteiden yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 ei siten jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.4 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P0: Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P1: (a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa (E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP) ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia, missä haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
P2: (b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae,
P3: (c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae, ja
P4: haihdutuksessa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa,
tunnettu siitä, että
P6’: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G) kahdessa lisähaihduttimessa, jolloin
P6.1’: ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–270 °C ja paineessa 0,1–20 mbar ja
P6.2: toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu seuraavasti:

G0: Laitteisto mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi,
tunnettu siitä, että laitteisto käsittää
G1: ensimmäisen haihduttimen (10), joka on järjestetty haihduttamaan mainittua mäntyöljymateriaalia lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja antamaan tulokseksi ensimmäisen jakeen, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), ja vettä, ja toisen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
G2: vähintään yhden lisähaihduttimen (16, 20), joka
G2.1: käsittää kaksi haihdutinta (16, 20) ja joka on järjestetty haihduttamaan mainittua toista jaetta ja antamaan tulokseksi kolmannen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjakeen,
G3: ensimmäisen yhteyden (14), joka on järjestetty syöttämään toinen jae mainittuun vähintään yhteen lisähaihduttimeen (16, 20), ja
G4: valinnaisesti yhden tai useamman lisäyhteyden (19) mainittujen lisähaihduttimien (16, 20) välillä, missä
G5: haihduttimet (10, 16, 20) valitaan haihduttimien joukosta, joissa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa.

Lisätty materiaali

Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksessa 1 esitetystä menetelmästä siten, että ensin mainitun piirteessä P6’ on määritelty kahden lisähaihdutusvaiheen toteuttaminen kahdessa lisähaihduttimessa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 sisältää siten piirteissä P1, P6.1’ ja P6.2 esitettyjen lämpötilojen ja paineiden yhdistelmän, joka edellä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3 ei siten jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.5 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P0: Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P1: (a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa (E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP) ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia, missä haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
P2: (b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae,
P3: (c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae, ja
P4: haihdutuksessa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa,
tunnettu siitä, että
P6: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G), jolloin
P6.1’: ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–270 °C ja paineessa 0,1–20 mbar ja
P6.2: toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu seuraavasti (piirrejako ja piirteiden tunnukset Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnossa esitettyjen mukaiset):

G0: Laitteisto mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi,
tunnettu siitä, että laitteisto käsittää
G1: ensimmäisen haihduttimen (10), joka on järjestetty haihduttamaan mainittua mäntyöljymateriaalia lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja antamaan tulokseksi ensimmäisen jakeen, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), ja vettä, ja toisen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
G2: vähintään yhden lisähaihduttimen (16, 20), joka
G2.1: käsittää kaksi haihdutinta (16, 20) ja joka on järjestetty haihduttamaan mainittua toista jaetta ja antamaan tulokseksi kolmannen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjakeen,
G3: ensimmäisen yhteyden (14), joka on järjestetty syöttämään toinen jae mainittuun vähintään yhteen lisähaihduttimeen (16, 20), ja
G4: valinnaisesti yhden tai useamman lisäyhteyden (19) mainittujen lisähaihduttimien (16, 20) välillä, missä
G5: haihduttimet (10, 16, 20) valitaan haihduttimien joukosta, joissa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa
tunnettu siitä, että
G5.1: ensimmäinen haihdutin on ohutkalvohaihdutin,
G5:2: ensimmäinen lisähaihdutin (16) on ohutkalvohaihdutin ja
G5.3: toinen lisähaihdutin on lyhyttiehaihdutin (20) ja
G6: laitteisto käsittää lisäksi vähintään yhden katalyyttisen vetykäsittely-yksikön (C1, C2) ensimmäisen jakeen hiilivetyjen, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), muuttamiseksi yhdeksi tai useammaksi biopolttoaineeksi tai niiden komponenteiksi, jotka valitaan bensiinin, teollisuusbensiinin, lentopetrolin, dieselöljyn ja polttokaasujen joukosta, ja/tai rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), käsittävän kolmannen jakeen muuttamiseksi yhdeksi tai useammaksi biopolttoaineeksi tai niiden komponenteiksi, jotka valitaan dieselöljyn, lentopetrolin, bensiinin, teollisuusbensiinin ja polttokaasujen joukosta.

Lisätty materiaali

Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimus 1 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 ovat samasanaisia. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että ensin mainittu käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, edellä viimeksi mainitun tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4 ei siten jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.6 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P0: Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P1: (a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa (E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP) ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia, missä haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
P2: (b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae,
P3: (c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae, ja
P4: haihdutuksessa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa,
tunnettu siitä, että
P6’: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G) kahdessa lisähaihduttimessa, jolloin
P6.1’: ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–270 °C ja paineessa 0,1–20 mbar ja
P6.2: toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–450 °C ja paineessa 0–50 mbar.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu seuraavasti:

G0: Laitteisto mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi,
tunnettu siitä, että laitteisto käsittää
G1: ensimmäisen haihduttimen (10), joka on järjestetty haihduttamaan mainittua mäntyöljymateriaalia lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja antamaan tulokseksi ensimmäisen jakeen, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), ja vettä, ja toisen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
G2: vähintään yhden lisähaihduttimen (16, 20), joka
G2.1: käsittää kaksi haihdutinta (16, 20) ja joka on järjestetty haihduttamaan mainittua toista jaetta ja antamaan tulokseksi kolmannen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjakeen,
G3: ensimmäisen yhteyden (14), joka on järjestetty syöttämään toinen jae mainittuun vähintään yhteen lisähaihduttimeen (16, 20), ja
G4: valinnaisesti yhden tai useamman lisäyhteyden (19) mainittujen lisähaihduttimien (16, 20) välillä, missä
G5: haihduttimet (10, 16, 20) valitaan haihduttimien joukosta, joissa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa
tunnettu siitä, että
G5.1: ensimmäinen haihdutin on ohutkalvohaihdutin,
G5:2: ensimmäinen lisähaihdutin (16) on ohutkalvohaihdutin ja
G5.3: toinen lisähaihdutin on lyhyttiehaihdutin (20) ja
G6: laitteisto käsittää lisäksi vähintään yhden katalyyttisen vetykäsittely-yksikön (C1, C2) ensimmäisen jakeen hiilivetyjen, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), muuttamiseksi yhdeksi tai useammaksi biopolttoaineeksi tai niiden komponenteiksi, jotka valitaan bensiinin, teollisuusbensiinin, lentopetrolin, dieselöljyn ja polttokaasujen joukosta, ja/tai rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), käsittävän kolmannen jakeen muuttamiseksi yhdeksi tai useammaksi biopolttoaineeksi tai niiden komponenteiksi, jotka valitaan dieselöljyn, lentopetrolin, bensiinin, teollisuusbensiinin ja polttokaasujen joukosta.

Lisätty materiaali

Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimus 1 ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 ovat samasanaisia. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että ensin mainittu käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, edellä viimeksi mainitun tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5 ei siten jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.7 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P0: Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P1: (a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa (E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP) ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia, missä haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
P2: (b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae,
P3: (c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae, ja
P4: haihdutuksessa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa,
tunnettu siitä, että
P6: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G), jolloin
P6.1’: ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–270 °C ja paineessa 0,1–20 mbar ja
P6.2’: toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 300–390 °C ja paineessa 0,01–10 mbar.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu seuraavasti:

G0: Laitteisto mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi,
tunnettu siitä, että laitteisto käsittää
G1: ensimmäisen haihduttimen (10), joka on järjestetty haihduttamaan mainittua mäntyöljymateriaalia lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja antamaan tulokseksi ensimmäisen jakeen, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), ja vettä, ja toisen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
G2: vähintään yhden lisähaihduttimen (16, 20), joka
G2.1: käsittää kaksi haihdutinta (16, 20) ja joka on järjestetty haihduttamaan mainittua toista jaetta ja antamaan tulokseksi kolmannen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjakeen,
G3: ensimmäisen yhteyden (14), joka on järjestetty syöttämään toinen jae mainittuun vähintään yhteen lisähaihduttimeen (16, 20), ja
G4: valinnaisesti yhden tai useamman lisäyhteyden (19) mainittujen lisähaihduttimien (16, 20) välillä, missä
G5: haihduttimet (10, 16, 20) valitaan haihduttimien joukosta, joissa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa
tunnettu siitä, että
G5.1: ensimmäinen haihdutin on ohutkalvohaihdutin,
G5:2: ensimmäinen lisähaihdutin (16) on ohutkalvohaihdutin ja
G5.3: toinen lisähaihdutin on lyhyttiehaihdutin (20) ja
G6: laitteisto käsittää lisäksi vähintään yhden katalyyttisen vetykäsittely-yksikön (C1, C2) ensimmäisen jakeen hiilivetyjen, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), muuttamiseksi yhdeksi tai useammaksi biopolttoaineeksi tai niiden komponenteiksi, jotka valitaan bensiinin, teollisuusbensiinin, lentopetrolin, dieselöljyn ja polttokaasujen joukosta, ja/tai rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), käsittävän kolmannen jakeen muuttamiseksi yhdeksi tai useammaksi biopolttoaineeksi tai niiden komponenteiksi, jotka valitaan dieselöljyn, lentopetrolin, bensiinin, teollisuusbensiinin ja polttokaasujen joukosta.

Lisätty materiaali

Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimuksessa 1 esitetystä menetelmästä siten, että ensin mainitun piirre P6 ei sisällä kahden lisähaihduttimen käyttöä ja että ensin mainitun piirteessä P6.2’ toisen lisähaihdutusvaiheen toteutuslämpötilaksi on määritelty 300–390 °C ja -paineeksi 0,01–10 mbar.

Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimuksen 1 piirteiden P1, P6.1’ ja P6.2’ mukaan ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan 50–250 °C:n lämpötilassa ja 5–100 mbarin paineessa, ensimmäinen lisähaihdutusvaihe 200–270 °C:n lämpötilassa ja 0,1–20 mbarin paineessa ja toinen lisähaihdutusvaihe 300–390 °C:n lämpötilassa ja 0,01–10 mbarin paineessa. Mainitut ensimmäisen haihdutusvaiheen sekä ensimmäisen ja toisen lisähaihdutusvaiheen lämpötilat ja paineet on sinänsä esitetty perusasiakirjan selityksen sivuilla 8–9. Piirteen P1 mukainen ensimmäisen haihdutusvaiheen lämpötila ja paine on mainitussa selityksen kohdassa esitetty edullisen suoritusmuodon lämpötilana ja paineena, kun taas piirteiden P6.1’ ja P6.2’ mukaisia ensimmäisen ja toisen lisähaihdutusvaiheen lämpötiloja ja paineita ei mainitussa selityksen kohdassa ole esitetty edullisen vaan edullisemman suoritusmuodon lämpötiloina ja paineina. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mainituissa piirteissä esitetyt ensimmäisen haihdutusvaiheen sekä ensimmäisen ja toisen lisähaihdutusvaiheen lämpötilat ja paineet on esitetty perusasiakirjan selityksen sivuilla 8–9 siten, että ne edustavat eri edullisuustasoja. Perusasiakirjan selityksen kyseisen kohdan ei siten voida katsoa ohjaavan mainittujen piirteiden yhdistämiseen patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen, ensimmäisen haihdutusvaiheen ja kaksi lisähaihdutusvaihetta sisältävän menetelmän esimerkki 2 on esitetty perusasiakirjan selityksen sivuilla 15–16. Kyseisessä esimerkissä ensimmäinen haihdutusvaihe toteutetaan 137 °C:n lämpötilassa ja 18 mbarin paineessa, ensimmäinen lisähaihdutusvaihe 220 °C:n lämpötilassa ja 1 mbarin paineessa ja toinen lisähaihdutusvaihe 330 °C:n lämpötilassa ja 0,1 mbarin paineessa. Kaikki mainitut lämpötilat ja paineet sijoittuvat perusasiakirjan selityksen sivuilla 8–9 esitetyn edullisemman suoritusmuodon vastaavien vaiheiden lämpötilojen ja paineiden vaihteluväleille. Näin ollen esimerkin 2 on katsottava ohjaavan yhdistämään selityksen sivuilla 8–9 edullisemmiksi esitetyt lämpötilojen ja paineiden vaihteluvälit, eikä eri edullisuustasoja edustavat lämpötilan ja paineen vaihteluvälit ole yhdistettävissä toisiinsa myöskään mainitun esimerkin perusteella. Patenttivaatimuksen 1 piirteissä P1, P6.1’ ja P6.2’ esitettyjen lämpötilojen ja paineiden vaihteluvälien yhdistelmän on siten katsottava perustuvan mielivaltaiseen valintaan perusasiakirjassa esitettyjen vaihtoehtojen joukosta, joten kyseinen piirteiden yhdistelmä ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 ei siten jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.8 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 7

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P0: Menetelmä mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet:
P1: (a) mäntyöljymateriaalia haihdutetaan ensimmäisessä haihdutusvaiheessa (E), jolloin tuloksena on ensimmäinen jae, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP) ja vettä, ja toinen jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia, missä haihdutusvaihe (E) toteutetaan lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar,
P2: (b) mainittua toista jaetta haihdutetaan ainakin yhdessä lisähaihdutusvaiheessa (G; F, G), jolloin tuloksena on kolmas jae, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjae,
P3: (c) otetaan talteen mainitut ensimmäinen jae, kolmas jae ja jäännösjae, ja
P4: haihdutuksessa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa,
tunnettu siitä, että
P6’: mainittu vähintään yksi lisähaihdutusvaihe (F, G) toteutetaan kahdessa vaiheessa (F, G) kahdessa lisähaihduttimessa, jolloin
P6.1’: ensimmäinen (F) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 200–270 °C ja paineessa 0,1–20 mbar ja
P6.2’: toinen (G) mainituista kahdesta lisähaihdutusvaiheesta toteutetaan lämpötilassa 300–390 °C ja paineessa 0,01–10 mbar.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 itsenäinen patenttivaatimus 12 kuuluu seuraavasti:

G0: Laitteisto mäntyöljymateriaalin puhdistamiseksi,
tunnettu siitä, että laitteisto käsittää
G1: ensimmäisen haihduttimen (10), joka on järjestetty haihduttamaan mainittua mäntyöljymateriaalia lämpötilassa 50–250 °C ja paineessa 5–100 mbar ja antamaan tulokseksi ensimmäisen jakeen, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), ja vettä, ja toisen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja, neutraaliaineita ja jäännösainesosia,
G2: vähintään yhden lisähaihduttimen (16, 20), joka
G2.1: käsittää kaksi haihdutinta (16, 20) ja joka on järjestetty haihduttamaan mainittua toista jaetta ja antamaan tulokseksi kolmannen jakeen, joka käsittää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), ja jäännösjakeen,
G3: ensimmäisen yhteyden (14), joka on järjestetty syöttämään toinen jae mainittuun vähintään yhteen lisähaihduttimeen (16, 20), ja
G4: valinnaisesti yhden tai useamman lisäyhteyden (19) mainittujen lisähaihduttimien (16, 20) välillä, missä
G5: haihduttimet (10, 16, 20) valitaan haihduttimien joukosta, joissa käytetään ohutkalvohaihdutustekniikkaa
tunnettu siitä, että
G5.1: ensimmäinen haihdutin on ohutkalvohaihdutin,
G5:2: ensimmäinen lisähaihdutin (16) on ohutkalvohaihdutin ja
G5.3: toinen lisähaihdutin on lyhyttiehaihdutin (20) ja
G6: laitteisto käsittää lisäksi vähintään yhden katalyyttisen vetykäsittelyyksikön (C1, C2) ensimmäisen jakeen hiilivetyjen, joiden kiehumispiste on korkeintaan 250 °C (NTP), muuttamiseksi yhdeksi tai useammaksi biopolttoaineeksi tai niiden komponenteiksi, jotka valitaan bensiinin, teollisuusbensiinin, lentopetrolin, dieselöljyn ja polttokaasujen joukosta, ja/tai rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaliaineita, jotka käsittävät C20–27-hiilivetyjä joiden kiehumispiste on alle 500 °C (NTP), käsittävän kolmannen jakeen muuttamiseksi yhdeksi tai useammaksi biopolttoaineeksi tai niiden komponenteiksi, jotka valitaan dieselöljyn, lentopetrolin, bensiinin, teollisuusbensiinin ja polttokaasujen joukosta.

Lisätty materiaali

Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä eroaa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 patenttivaatimuksessa 1 esitetystä menetelmästä siten, että ensin mainitun piirteessä P6’ on määritelty kahden lisähaihdutusvaiheen toteuttaminen kahdessa lisähaihduttimessa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 patenttivaatimus 1 sisältää siten piirteissä P1, P6.1’ ja P6.2’ esitettyjen lämpötilojen ja paineiden yhdistelmän, joka edellä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 7 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 7 ei siten jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.

5.9 Johtopäätös

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ja vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1–7 eivät ole hyväksyttävissä. Valitus on siten hylättävä. Patentti numero FI 127465 pysyy siten voimassa Patentti- ja rekisterihallituksen 24.11.2021 tekemän päätöksen mukaisessa muodossa.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.