Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 24.5.2022 patentin numero FI 128069 pysyttämisestä voimassa muutetussa muodossa (liite 1)

Asian tausta

Neste Oyj on 20.7.2018 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Purification of recycled and renewable organic material” (kierrätetyn ja uusiutuvan orgaanisen materiaalin puhdistus). Hakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20185652.

Patentti- ja rekisterihallitus on 13.9.2019 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 128069.

UPM-Kymmene Oyj on 11.6.2020 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut patentin kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 24.5.2022 tekemällään päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossa.

UPM-Kymmene Oyj on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 128069 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukset käsittävät sellaista, joka ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Patenttivaatimukseen 1 lisätyillä viitenumeroilla on pyritty vaikuttamaan mainitun patenttivaatimuksen tulkintaan tavalla, joka ei käy ilmi perusasiakirjasta.

Patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voisi sen perusteella käyttää keksintöä. Mainitussa patenttivaatimuksessa on esitetty piirre, jonka mukaan kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen klooripitoisuutta alennetaan lämmittämällä kyseinen orgaaninen aine 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Kyseisellä menetelmävaiheella ei ole mahdollista alentaa prosessivirran klooripitoisuutta, koska kloorin ainemäärä prosessivirrassa pysyy ennallaan, vaikka kloori sitoutuisi muihin molekyyleihin. Patenttivaatimuksessa 1 ei ole esitetty mitään prosessista poistuvaa virtaa, jonka mukana kloori voisi poistua.

Patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet käyvät ilmi viitejulkaisusta D1, joten mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä ei ole uusi kyseisestä viitejulkaisusta tunnettuun nähden. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei viitejulkaisusta D1 kävisi ilmi menetelmävaihetta, jossa kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta lämmitetään 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty kierrätetyn voiteluöljyn puhdistusprosessi, jossa mainittua öljyä lämmitetään 300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa tislauksesta erillisessä menetelmävaiheessa, minkä jälkeen puhdistettu öljy vetykäsitellään. Näin ollen myös kyseinen patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmävaihe on tunnettu viitejulkaisusta D1.

Myös viitejulkaisun D3 osalta Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei siitä kävisi ilmi menetelmävaihetta, jossa kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta lämmitetään 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Mainitussa viitejulkaisussa on esitetty prosessi, jossa lähtöaine syötetään 300–500 °C:ssa toteutettuun pyrolyysiin. Siitä saatavasta hiilivetytuotteesta erotetaan kaasufaasi, joka johdetaan skrubberiin. Kaasufaasista poistetaan skrubberissa kloori alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Skrubberiin johdettava orgaaninen aine on siten lämmitetty vähintään 300 °C:n lämpötilaan, joten kyseinen patenttivaatimuksessa 1 esitetty piirre käy ilmi viitejulkaisusta D3 vähintään epäsuorasti.

Jos tarkastelun lähtökohdaksi otetaan Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä esitetty näkemys, jonka mukaan viitejulkaisusta D1 olisi tunnettu kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen lämmitys 170 °C:n lämpötilaan, patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaisi viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä siltä osin, että mainittu orgaaninen aine lämmitetään 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että mainitun eron teknisenä vaikutuksena olisi klooria epäpuhtautena sisältävien hiilivetyjen hajoaminen.

Viitejulkaisusta D1 tunnettu käsittelylämpötila 170 °C on tarkasteltavana olevassa patentissa esitetyn, optimaalisia tuloksia tuottavan lämpötilan vaihteluvälin 150–400 °C sisällä. Patenttivaatimuksessa 1 määritelty vaihteluväli 200–300 °C on patentissa esitetty edullisena vaihteluvälinä, mutta sen ei ole esitetty tuottavan optimaalisia tuloksia antavasta vaihteluvälistä poikkeavaa teknistä vaikutusta. Näin ollen klooria epäpuhtautena sisältävien hiilivetyjen on katsottava hajoavan myös viitejulkaisusta D1 tunnetussa prosessissa, joten Patentti- ja rekisterihallituksen esittämä tekninen vaikutus saavutetaan jo viitejulkaisusta D1 tunnetulla menetelmällä eikä objektiivinen tekninen ongelma ole muodostettavissa sen perusteella. Objektiiviseksi tekniseksi ongelmaksi on siten valittava vaihtoehtoisen menetelmän aikaansaaminen.

Viitejulkaisu D4 on asianomaisen tekniikan alan käsikirja, jossa on selostettu alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvia prosesseja. Mainitun viitejulkaisun mukaan lipeäkäsittely on käytetyin ja tunnetuin puhdistusmenetelmä ja lämpötila on yksi lipeäkäsittelyprosessin tehokkuuteen vaikuttavista parametreistä. Näin ollen viitejulkaisusta D1 tunnetulle menetelmälle vaihtoehtoista menetelmää etsivä alan ammattimies olisi yleistietojensa perusteella optimoinut lipeäkäsittelyn toteutuslämpötilaa ja päätynyt ilman keksinnöllistä panosta patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn vaihteluväliin sisältyviin lämpötiloihin. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisusta D1, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä sisältää perinteisen lipeäkäsittelyprosessin piirteet, ja patenttivaatimuksessa on lisäksi esitetty, että prosessi poistaa myös klooria. Viimeksi mainittu piirre ei tee patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä uutta tai keksinnöllistä. Mainitussa patenttivaatimuksessa esitetylle lämpötilan vaihteluvälille ei ole esitetty mitään erityistä teknistä vaikutusta, ja lämpötila on alan ammattimiehelle ilmeinen säädettävä prosessiparametri. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten eroa olennaisesti siitä, mikä kuuluu alan ammattimiehen yleistietoihin, joita edustaa viitejulkaisu D4.

Viitejulkaisusta D1 tunnetulle menetelmälle vaihtoehtoista menetelmää etsivä alan ammattimies olisi perehtynyt viitejulkaisuun D8, jossa on esitetty menetelmä kloorin poistamiseksi öljystä. Kyseisessä menetelmässä öljyä lämmitetään 200–300 °C:n lämpötilassa alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Viitejulkaisussa D8 esitetyn perusteella alan ammattimies olisi ilman keksinnöllistä panosta päätynyt valitsemaan viitejulkaisun D1 prosessille lämpötilan, joka on patenttivaatimuksessa 1 esitetyn vaihteluvälin 200–300 °C sisällä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä.

Viitejulkaisussa D5 on esitetty viitejulkaisun D6 englanninkielinen tiivistelmä. Sen mukaan viitejulkaisussa D6 on esitetty kierrätettyä orgaanista ainetta käsittävän jäteöljyn puhdistaminen epäpuhtauksista lämmittämällä sitä 100–130 °C:n lämpötilassa alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosan mukaan kloorin poisto toteutetaan 100–450 °C:n lämpötilassa. Viitejulkaisusta D5 tai D6 tunnetulla prosessilla saadaan siten sama kloorinpoistovaikutus kuin patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä menetelmällä. Patenttivaatimuksessa 1 esitettyä viitejulkaisusta D5 tai D6 tunnettua hieman korkeampaa lämpötilaa ei voida pitää keksinnöllisenä. Näin ollen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D5 tai D6 tunnetusta menetelmästä.

Viitejulkaisussa D7 on esitetty, että muovista pyrolyysin avulla saadusta pyrolyysiöljystä voidaan poistaa klooria alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen avulla. Mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty pyrolyysiöljyn lämmitystä, mutta viitejulkaisuissa D1–D6 esitetty lämmitys on alan ammattimiehelle ilmeinen käsittelyvaihe. Vetykäsittely on esitetty viitejulkaisussa D7 yhtenä puhdistetun pyrolyysiöljyn mahdollisena jälkikäsittelyvaiheena. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisusta D7, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen 16.9.2022 antaman lausunnon mukaan valituksessa ei ole esitetty sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Patenttivaatimuksessa mahdollisesti esitetyt viitenumerot eivät vaikuta patenttilain 39 §:n mukaisesti tulkittuun patenttisuojan laajuuteen. Viitenumeroiden lisäyksellä ei myöskään ole vaikutusta keksintöön, jolle patenttisuojaa haetaan. Patenttivaatimus ei siten viitenumeroiden lisäämisen jälkeen tule käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Väitekäsittelyssä hyväksyttäväksi katsotussa patenttivaatimusasetelmassa patenttisuojaa ei ole laajennettu sen jälkeen, kun patenttilain 19 §:ssä tarkoitettu ilmoitus on annettu.

Patenttivaatimus 1 kohdistuu menetelmään kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistamiseksi, joten mainitun patenttivaatimuksen tarkoittamassa menetelmässä epäpuhtaus poistetaan kyseisestä aineesta. Patenttivaatimuksessa 1 on lisäksi määritelty, että poistettava epäpuhtaus on klooria. Mainitussa patenttivaatimuksessa esitetyn keksinnön toteutus käy selvästi ilmi keksinnön selityksestä, eikä patenttilain 8 § edellytä, että keksintöä olisi voitava käyttää yksin patenttivaatimuksessa esitetyn perusteella. Keksinnön selityksen on näin ollen katsottava olevan niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta puhdistetaan lämmittämällä se 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Viitejulkaisusta D1 tunnetussa menetelmässä vastaava puhdistusvaihe suoritetaan 80–170 °C:n lämpötilassa. Viitejulkaisun D1 menetelmässä lämpötilan nostaminen 300 °C:seen on osa tislausvaihetta, jossa kierrätetty jäteöljy tislataan jakeiksi. Kysymyksessä ei siten ole patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu puhdistusvaihe. Viitejulkaisusta D1 ei myöskään käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että vetyviimeistelyyn sisältyisi katalyyttinen vetykäsittely. Patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisusta D3 tunnettu menetelmävaihe, jossa lähtöaineelle suoritetaan pyrolyysi 300–500 °C:n lämpötilassa, ei vastaa patenttivaatimuksessa 1 esitettyä puhdistusvaihetta. Lisäksi viitejulkaisun D3 menetelmässä pyrolyysiä ei suoriteta alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa, vaan mainittu vesiliuos lisätään pesuriin, jonne pyrolyysistä saatava kaasumainen hiilivetyvirta johdetaan kloorin poistoa varten. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D3 tunnettuun nähden.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä siltä osin, että ensin mainitussa puhdistettava aine lämmitetään 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Alan ammattimiehellä ei ole syytä muuttaa viitejulkaisusta D1 tunnetussa menetelmässä käytetyn reaktorin optimilämpötilaa alan yleistietojen perusteella. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä, kun lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisussa D4 esitetyt alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluvat prosessit.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä ei ole kysymys viitejulkaisussa D4 selostetusta perinteisestä lipeäkäsittelystä, joka toteutetaan selvästi alemmassa lämpötilassa kuin mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä. Näin ollen alan ammattimiehelle ei ole perinteisen lipeäkäsittelyn perusteella ilmeistä lämmittää orgaanista ainetta patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa kloorin poistamiseksi orgaanisesta aineesta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen tämän yleistietojen perusteella.

Alan ammattimiehellä ei ole syytä muuttaa viitejulkaisusta D1 tunnetussa menetelmässä käytetyn reaktorin optimilämpötilaa 170 °C myöskään viitejulkaisun D8 perusteella, vaan alan ammattimies kiinnittäisi huomionsa menetelmässä käytettävän alkaliyhdisteen määrään, koska kyseisen yhdisteen liiallinen määrä aiheuttaa korroosiota prosessilaitteissa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta tekniikasta myös siinä tapauksessa, että lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisusta D8 tunnettu tekniikka.

Alan ammattimiehellä ei ole syytä muuttaa viitejulkaisusta D6 tunnetussa menetelmässä käytettävää orgaanisen aineen esikäsittelylämpötilaa 100–130 °C. Mainitussa viitejulkaisussa ei myöskään ole esitetty kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen vetykäsittelyä vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D6 yksin tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D7 ei ole esitetty kloorin poistoa 200–300 °C:n lämpötilassa alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti kyseisestä viitejulkaisusta tunnetusta tekniikasta.

Neste Oyj:n vastaus

Vaatimukset

Neste Oyj on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Toissijaisesti Neste Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 128069 voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 tai 2 mukaisessa muodossa. Neste Oyj on toimittanut vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1 (liite 3) ja 2 (liite 4) markkinaoikeuteen 13.1.2023 antamansa lausuman yhteydessä patenttivaatimusasetelmina B ja C.

Perusteet

Patenttivaatimuksissa esitetyt viitenumerot eivät vaikuta patentin suojapiiriin, ja patenttivaatimuksesta on ilman viitenumeroitakin käytävä ilmi, mille patenttisuojaa haetaan. Viitenumeroiden lisääminen patenttivaatimuksiin ei siten voi olla sellainen muutos, että patenttia haettaisiin sellaiselle keksinnölle, joka ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Patenttilain 8 §:n mukaan keksinnön selityksen tulee olla niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää patenttivaatimuksessa esitettyä keksintöä. Patenttilaki ei siten edellytä, että keksintöä voisi käyttää pelkästään patenttivaatimuksessa esitetyn perusteella. Tarkasteltavana olevan patentin selitysosassa on esitetty, että klooriepäpuhtaudet jäävät vesifaasiin, joka poistetaan puhdistetusta orgaanisesta aineesta. Näin ollen alan ammattimies pystyy selityksen perusteella käyttämään patenttivaatimuksessa 1 esitettyä menetelmää.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty käytetyn voiteluöljyn uudelleenkäsittelyprosessi. Mainitussa prosessissa voiteluöljy esikäsitellään lisäämällä siihen alkalimetalliyhdistettä, kuten natriumaluminaattia (NaAlO₂) tai natriumhydroksidia (NaOH), jolla seoksen pH nostetaan haluttuun arvoon. Mainitussa viitejulkaisussa on lisäksi esitetty, että käyttämällä natriumaluminaattia lähtöaineesta voidaan poistaa ainakin osa fosforiyhdisteistä. Viitejulkaisussa D1 ei siten ole esitetty, että kyseisellä prosessilla voidaan poistaa klooria orgaanisesta aineesta siten, että klooripitoisuus alenee vähintään puoleen.

Viitejulkaisusta D1 tunnetussa menetelmässä öljy lämmitetään 300 °C:n lämpötilaan esikäsittelyvaiheen jälkeen tulevassa tislausvaiheessa. Esikäsittelyvaihe toteutetaan lämpötilassa 80–170 °C. Mainittu tislausvaihe ei vastaa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirrettä, jossa orgaaninen aine lämmitetään 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa, koska tislausvaiheessa vesifaasi poistuu öljystä. Kyseinen piirre ei siten ole tunnettu viitejulkaisusta D1.

Viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän vetyviimeistelyvaihe ei vastaa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vetykäsittelyä vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa, koska viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi, että vetykäsittelykatalyytti olisi läsnä vetyviimeistelyvaiheessa. Vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa toteutettavan vetykäsittelyn osalta viitejulkaisusta D1 ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, käsitelläänkö mainitussa vaiheessa esikäsiteltyä vai esikäsittelemätöntä öljyä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D3 esitetyssä menetelmässä pyrolyysin jälkeisestä ensimmäisestä erotusvaiheesta johdetaan kaasumainen hiilivetyvirta pesuriin, jossa voi olla kloorin poistoon käytettävää lipeää. Mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi, että pesurikäsittely toteutettaisiin 200–300 °C:n lämpötilassa. Lisäksi viitejulkaisusta D3 tunnetussa menetelmässä kaasuvirta, josta kloori on poistettu, johdetaan suoraan toiseen erotusyksikköön ilman katalyyttistä vetykäsittelyä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi myös viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D1 esitetty menetelmä liittyy käytetyn voiteluöljyn, eli kierrätetyn orgaanisen aineen, puhdistamiseen. Mainitusta viitejulkaisusta tunnettu menetelmä on siten kehitetty samaan tarkoitukseen kuin patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja edustaa viimeksi mainitun lähintä tekniikan tasoa.

Patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä eroaa viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä ainakin siltä osin, että ensin mainitun menetelmän esikäsittelyvaiheessa orgaaninen aine lämmitetään 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa, kun taas viimeksi mainitun menetelmän esikäsittelyvaihe toteutetaan enintään 170 °C:n lämpötilassa. Mainitun eron tekninen vaikutus on klooria sisältävien epäpuhtauksien poistaminen orgaanisesta aineesta, koska viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän esikäsittelyvaiheen tarkoitus on poistaa mahdollisimman paljon fosforia sisältäviä epäpuhtauksia ennen tislausta ja vetykäsittelyä. Viitejulkaisuun D1 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten klooriepäpuhtauksien poistaminen kierrätetystä orgaanisesta aineesta.

Viitejulkaisu D1 ei ohjaa alan ammattimiestä ratkaisemaan edellä mainittua objektiivista teknistä ongelmaa patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla, koska mainitussa viitejulkaisussa ei edes mainita klooria sisältävien epäpuhtauksien poistoa. Lisäksi viitejulkaisu D1 ei ohjaa nostamaan esikäsittelyvaiheen lämpötilaa vaan alkaliyhdisteen annostusta lisäämällä nostamaan seoksen pH:n riittävän korkealle, jotta esikäsittelyvaiheessa muodostuisi mahdollisimman paljon kiinteitä fosfaatti- ja fosforiyhdisteitä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä.

Viitejulkaisussa D4 on esitetty useita öljyn lipeäkäsittelymenetelmiä. Kyseisissä menetelmissä lipeäkäsiteltävä öljy esilämmitetään 30–65 °C:n lämpötilaan. Näin ollen alan ammattimiehen yleistietoihin on katsottava kuuluvan 30–65 °C:n lämpötilassa toteutettava perinteinen lipeäkäsittely. Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä ei ole kysymys perinteisestä lipeäkäsittelystä, eikä alan ammattimies päätyisi perinteisestä lipeäkäsittelystä lähtemällä ilmeisellä tavalla patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään, jossa esikäsittely toteutetaan 200–300 °C:n lämpötilassa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen tämän yleistietojen perusteella.

Viitejulkaisussa D8 on esitetty menetelmä, jolla poistetaan typpeä ja klooria sisältäviä epäpuhtauksia erityisesti jätemuovista krakkaamalla saadusta öljystä. Mainitusta viitejulkaisusta tunnetussa menetelmässä käytetään korkeita, jopa yli 400 °C:n lämpötiloja. Viitejulkaisusta D1 tunnetussa menetelmässä esikäsittely toteutetaan enintään 170 °C:n lämpötilassa. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty, ettei jäteöljyä tule ylikäsitellä, koska se voi johtaa rasvojen ja rasvahappojen hydrolyysiin ja saippuoiden muodostumiseen. Viitejulkaisusta D8 tunnetussa menetelmässä käsitellään pyrolyysiöljyä, joten kyseisessä menetelmässä ei ole vastaavaa ongelmaa. Näin ollen alan ammattimies ei soveltaisi viitejulkaisun D8 menetelmässä käytettyjä korkeita lämpötiloja viitejulkaisun D1 menetelmässä, koska viimeksi mainittu ohjaa alan ammattimiestä välttämään rasvojen ja rasvahappojen hydrolyysiä. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän perusteella siinäkään tapauksessa, että huomioon otetaan lisäksi viitejulkaisussa D8 esitetty.

Viitejulkaisussa D6 on esitetty menetelmä, jossa jäteöljy haihdutetaan 200–500 °C:n lämpötilassa ja jäähdytetään 100–130 °C:n lämpötilaan ennen käsittelyä natriumhydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Alan ammattimies ei mainitussa viitejulkaisussa esitetyn perusteella toteuttaisi natriumhydroksidikäsittelyä viimeksi mainittua korkeammissa lämpötiloissa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D6 tunnetusta menetelmästä.

Viitejulkaisussa D7 on tarkasteltu kloorin poistoa muovijätteen käsittelyvirrasta, mutta käsiteltävän materiaalin lämmittämistä ei ole esitetty kloorin poiston yhteydessä. Koska viitejulkaisuissa D1–D6 ei ole esitetty puhdistusvaihetta, jossa orgaaninen aine lämmitetään 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa, alan ammattimies ei voi päätyä patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään viitejulkaisun D7 ja minkä tahansa viitejulkaisuista D1–D6 yhdistelmän perusteella. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti mistä tahansa mainitusta yhdistelmästä.

Valittajan lausuma

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt lausumassaan 28.11.2022, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman (liite 2) patenttivaatimus 1 kattaa suoritusmuodon, jossa esilämmitys toteutetaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa ja jossa kloori poistetaan esimerkiksi adsorbentin avulla. Tällaista suoritusmuotoa ei ole esitetty perusasiakirjassa, joten patenttivaatimus 1 koskee keksintöä, joka ei ole käynyt ilmi hakemuksesta sitä tehtäessä.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty, että orgaanista ainetta ja alkalimetallihydroksidia sisältävä prosessivirta ohjataan syötteeksi tislaukseen, ja ennen tislausta kyseinen syöte lämmitetään 300 °C:n lämpötilaan ja pidetään mainitussa lämpötilassa 30 minuutin–2 tunnin ajan sitä samalla sekoittaen. Kysymyksessä on siten tislausta edeltävä esikäsittelyvaihe, jossa orgaaninen aine lämmitetään 300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla.

Viitejulkaisussa D1 on myös esitetty, että siitä tunnetussa menetelmässä kierrätetyn öljyn esikäsittelyllä poistetaan epäpuhtauksia, jotka likaavat vetyviimeistelyvaiheessa käytettävän katalyytin. Myös puhdistetun orgaanisen aineen vetykäsittely vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa on siten tunnettua viitejulkaisusta D1, eikä patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä näin ollen ole uusi mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D1 on esitetty käsiteltävän prosessivirran lämmitys 300 °C:n lämpötilaan ja tislaus 350–520 °C:n lämpötilassa. Alan ammattimies ei siten mainitussa viitejulkaisussa esitetyn perusteella jättäisi valitsematta patenttivaatimuksessa 1 esitetylle vaihteluvälille sijoittuvia lämpötiloja.

Muut kirjelmät

Neste Oyj on antanut lausuman 13.1.2023 ja toimittanut sen yhteydessä uuden vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 (patenttivaatimusasetelma B) sekä vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 (patenttivaatimusasetelma C).

Neste Oyj on edellä mainitussa lausumassaan esittänyt, ettei patenttivaatimuksessa 1 ole piirrettä, jonka mukaan kloori poistetaan tuotteesta adsorbentin avulla. Mainittu piirre ei siten voi muodostaa patenttivaatimuksessa 1 esitettyjen piirteiden kanssa yhdistelmää, joka olisi tullut käydä ilmi perusasiakirjasta.

Selityksen riittävyyden arvioinnissa ei ole kysymys siitä, mitä piirteitä on luettava osaksi patenttivaatimuksessa esitettyä keksintöä, vaan siitä, voiko alan ammattimies keksinnön selityksen ja yleistietojensa perusteella käyttää patenttivaatimuksessa esitettyä keksintöä.

Viitejulkaisussa D1 ei ole esitetty menetelmää, jossa orgaanista ainetta puhdistetaan 200–300 °C:n lämpötilassa alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa siten, että puhdistetussa orgaanisessa aineessa on yli 50 % vähemmän klooria kuin puhdistamattomassa orgaanisessa aineessa. Lisäksi mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty menetelmää, jossa puhdistettu orgaaninen aine vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun nähden.

Puhdistuskäsittely alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa ja tislaus ovat luonteeltaan erilaisia menetelmiä. Ensin mainittu on toteutettava suljetussa astiassa, koska muutoin vesi höyrystyisi, eikä vesiliuoksen läsnäolo olisi mahdollista. Viimeksi mainitun tarkoituksena puolestaan on höyrystää seoksen komponentteja. Vaikka viitejulkaisussa D1 on esitetty korkeiden lämpötilojen käyttö tislausvaiheessa, alan ammattimies ei sen perusteella nostaisi alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa toteutettavan puhdistuskäsittelyn lämpötilaa.

Alan ammattimiehen yleistietoihin kuuluva perinteinen lipeäkäsittely toteutetaan yleisesti 30–65 °C:n lämpötilassa ja enintään 74 °C:n lämpötilassa, kuten viitejulkaisussa D4 on esitetty. Alan ammattimies ei näin ollen nostaisi viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän puhdistuskäsittelyvaiheen lämpötilaa myöskään yleistietojensa perusteella.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimukseen 1 tehdyille muutoksille on löydettävissä tuki esimerkiksi alkuperäisestä patenttivaatimuksesta 27 ja selityksen sivun 5 riveiltä 18–19.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 kohdistuu menetelmään, jolla jätemuovin pyrolyysiöljystä poistetaan erityisesti klooria, mutta myös muita epäpuhtauksia, kuten fosforia, rikkiä ja metalleja. Viitejulkaisusta D1 tunnettu menetelmä liittyy jäteöljyn puhdistukseen ja käsittelyyn, joten mainitussa viitejulkaisussa ei ole esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän kanssa samaan tarkoitukseen kehitettyä menetelmää. Viitejulkaisu D1 ei näin ollen edusta vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Viitejulkaisussa D8 on esitetty menetelmä, jolla poistetaan klooria ja typpeä jätemuovista krakkaamalla tai pyrolyysin avulla valmistetusta öljystä. Viitejulkaisusta D8 tunnettu menetelmä on siten kehitetty samaan tarkoitukseen ja pyrkii samaan tavoitteeseen kuin vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ja edustaa näin ollen viimeksi mainitun lähintä tekniikan tasoa.

Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä ainakin siltä osin, että ensin mainitussa puhdistettu orgaaninen aine vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa. Tämän vaiheen avulla on mahdollista poistaa puhdistetusta orgaanisesta aineesta muita epäpuhtauksia, kuten happea, rikkiä, typpeä, fosforia, piitä ja metalleja. Viitejulkaisuun D8 nähden ratkaistava objektiivinen tekninen ongelma on siten, kuinka tehostaa jätemuovista valmistetun ja puhdistetun pyrolyysiöljyn epäpuhtauksien poistoa.

Viitejulkaisussa D8 ei ole selostettu vetykäsittelyä eikä mainittu muita epäpuhtauksia kuin kloori ja typpi. Puhdistetun pyrolyysiöljyn vetykäsittely ei siten ole alan ammattimiehelle ilmeistä viitejulkaisussa D8 esitetyn perusteella. Pyrolyysiöljyn vetykäsittelyä ei ole esitetty myöskään muissa asiassa esillä olevissa viitejulkaisuissa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa siten olennaisesti viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä, vaikka huomioon otettaisiin mainituissa muissa viitejulkaisuissa esitetty.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksessa 1 on täsmennetty vetykäsittelyvaiheen olosuhteita. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 on siten hyväksyttävissä samoilla perusteilla kuin ensisijainen patenttivaatimusasetelma ja vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1.

UPM-Kymmene Oyj on antanut lisälausuman 17.2.2023 ja toimittanut sen yhteydessä markkinaoikeuteen viitejulkaisun D9.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt mainitussa lisälausumassaan, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 kohdistuu keksintöön, joka ei käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta. Patenttivaatimukseen 1 on valittu eri listoilta menetelmän syötteeksi jätemuovin pyrolyysiöljy, alkalimetallihydroksidin käyttö puhdistuksessa ja puhdistusvaiheen lämpötila. Perusasiakirjassa ei ole selvästi ja yksiselitteisesti esitetty tällaista piirteiden yhdistelmää, joten vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia.

Patenttivaatimukseen 1 on valittu selitysosassa puhdistusvaiheen edullisiksi esitetyistä piirteistä vain lämpötila. Perusasiakirjassa ei ole esitetty, että vain lämpötilan valinta johtaa haluttuun lopputulokseen, kun syötteenä on pyrolyysiöljy ja puhdistusvaihe toteutetaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Myöskään vetykäsittelyvaiheen edullisia piirteitä ei patenttivaatimuksessa 1 ole esitetty. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 sisältää siten lisättyä materiaalia myös mainitulla perusteella.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 1 esitetyn puhdistusvaiheen lämpötila on valittu yhdeltä listalta ja lämmityksen toteuttaminen alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa toiselta listalta. Puhdistusvaiheen muita edullisia piirteitä ei ole esitetty patenttivaatimuksessa 1. Näin ollen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia samoilla perusteilla kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1.

Viitejulkaisussa D9 on esitetty menetelmä, jolla valmistetaan polttoainekomponentteja jätepyrolyysiöljystä. Mainitussa menetelmässä pyrolyysiöljy puhdistetaan lämpökäsittelyllä 200–400 °C:n lämpötilassa alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa, minkä jälkeen puhdistettu pyrolyysiöljy vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksessa 1 esitetyt vetykäsittelyvaiheen prosessiolosuhteet ovat myös tunnettuja mainitusta viitejulkaisusta. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 ja 2 patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä ei siten ole uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D1 esitetylle menetelmälle vaihtoehtoa etsivä alan ammattimies olisi päätynyt käyttämään kloorin poistoon viitejulkaisussa D8 esitettyä neste-neste-erotusta, joka toteutetaan yli 200 °C:n lämpötilassa alkalimetalliyhdisteen vesiliuoksen läsnä ollessa. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei siten eroa olennaisesti viitejulkaisusta D1 tunnetusta menetelmästä, kun lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisussa D8 esitetty. Vastaavilla perusteilla myöskään vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D9 lähtöaineena käytettävät pyrolyysiöljyt sisältävät epäpuhtauksia, kuten klooria. Yli 20 ppm klooria sisältävän pyrolyysiöljyn valinta mainitusta viitejulkaisusta tunnetun menetelmän lähtöaineeksi on alan ammattimiehelle ilmeistä. Näin ollen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 ja 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisusta D9 tunnetusta menetelmästä.

Neste Oyj on esittänyt lisälausumassaan 24.3.2023, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 piirteiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksista 1, 2, 3 ja 27 siten, että jätemuovin pyrolyysiöljy on esitetty yhtenä vaihtoehtoisena syöttönä perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 27, puhdistus lämmittämällä alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 2, ja mainitun puhdistusvaiheen lämpötila on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 3. Mainitut patenttivaatimukset on esitetty yhdistelmänä perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmassa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimus 1 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.

Lämpötilan vaihteluväli 200–300 °C on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 3 edullisena vaihteluvälinä, mutta patenttivaatimuksessa 2 ei ole esitetty, että lämmitystä alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa edustaisi mitään tiettyä edullisuustasoa. Vastaavilla perusteilla myöskään ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 ei sisällä lisättyä materiaalia.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 piirteiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimuksista 1, 2, 3 ja 16–20.

Viitejulkaisu on uutuuden este vain, jos ei ole epäilystäkään siitä, että patenttivaatimuksen kaikki piirteet käyvät selvästi ja yksiselitteisesti ilmi kyseisestä viitejulkaisusta. Tämä ehto ei täyty viitejulkaisun D9 osalta.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D9 tunnetusta menetelmästä siten, ettei viimeksi mainitusta käy ilmi lähtöaineen klooripitoisuutta, lämpökäsitellyn tuotteen klooripitoisuutta, puhdistusvaihetta eikä mahdollisen alkalimetallihydroksidin lisäämistä vesiliuoksena.

Patenttivaatimuksen 1 piirre, jonka mukaan puhdistettu kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine käsittää alle 50 % lähtöaineen klooripitoisuudesta, on mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän tekninen piirre, jonka mukainen klooripitoisuus on saavutettava lämmittämällä orgaanista ainetta 200–300 °C:n lämpötilaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Menetelmät, joissa mainittua klooripitoisuutta ei saavuteta, eivät kuulu patenttivaatimuksen 1 kattamiin menetelmiin.

Viitejulkaisussa D9 on esitetty pyrolyysiöljyn käsittely korkeassa lämpötilassa ja paineessa (HTHP). Mainitussa viitejulkaisussa esitetyn mukaan HTHP-käsittely on katalysoimaton, ja mainitun käsittelyn aikana käsiteltävässä aineessa tapahtuu kemiallisia reaktioita. HTHP-käsittely ei siten ole patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettu puhdistusvaihe kloorin poistamiseksi vaan reaktiovaihe, jossa muokataan pyrolyysiöljyn kemiallista koostumusta. Mainittua käsittelyä voidaan tehostaa esimerkiksi lisäämällä alkalimetallihydroksidia käsiteltävään pyrolyysiöljyyn. Toisin kuin patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä, viitejulkaisusta D9 tunnetussa menetelmässä alkalimetallihydroksidia ei lisätä seokseen vesiliuoksena. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisusta D9 tunnetun menetelmän lähtöaine ei ole jätemuovin pyrolyysiöljy, vaan viitejulkaisun D9 menetelmässä pyrolyysiöljy on tyypillisesti valmistettu biomassasta, joka voi lisäksi sisältää muovijätettä. Jätemuovi on näin ollen mainittu vain pyrolyysiöljyn mahdollisena lisäraaka-aineena usean muun mahdollisen raaka-aineen joukossa.

Viitejulkaisussa D9 ei ole esitetty, että osittain jätemuovista valmistettuun pyrolyysiöljyyn lisättäisiin natriumhydroksidia. Mainitussa viitejulkaisussa ei siten ole selostettu yhtenä kokonaisuutena jätemuovista osittain valmistetun pyrolyysiöljyn HTHP-käsittelyä natriumhydroksidin läsnä ollessa. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun nähden.

Viitejulkaisusta D9 tunnetussa menetelmässä ei vetykäsitellä puhdistettua pyrolyysiöljyä, vaan kerasyötteenä käytetään raakamäntyöljyä. Myös mainitussa viitejulkaisussa esitetyt vetysyötön arvot liittyvät raakamäntyöljyn käyttöön kerasyötteenä, eivätkä ne siten ole sovellettavissa silloin, kun syötteenä on pelkästään puhdistettu pyrolyysiöljy. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun menetelmään nähden.

Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän tarkoitus on kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen puhdistaminen kloorista. Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1 patenttivaatimuksessa 1 mainittu orgaaninen aine on täsmennetty jätemuovin pyrolyysiöljyksi. Viitejulkaisussa D9 esitetyn menetelmän tarkoitus on konvertoida erityisesti biomassaa hiilivedyiksi. Menetelmän ensimmäisenä vaiheena on biomassan pyrolyysi, minkä jälkeen pyrolyysiöljystä tuotetaan hiilivetyjä. Näin ollen mainitusta viitejulkaisusta tunnetun menetelmän tarkoituksena ei ole yleisesti orgaanisen aineen puhdistaminen eikä erityisesti kloorin poisto orgaanisesta aineesta. Klooria ei ole mainittu viitejulkaisussa D9 pyrolyysiöljyn mahdollisena epäpuhtautena. Viitejulkaisun D9 menetelmä on siten kehitetty eri tarkoitukseen kuin patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, eikä viitejulkaisu D9 näin ollen edusta mainitun patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Viitejulkaisussa D1 esitetyn menetelmän tarkoitus on puhdistaa käytettyä voiteluöljyä, joten mainittu menetelmä on kehitetty samaan tarkoitukseen kuin tarkasteltavana olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Viitejulkaisun D1 on siten sopiva valinta mainitun patenttivaatimuksen lähintä tekniikan tasoa edustavaksi viitejulkaisuksi.

Viitejulkaisussa D1 ei selosteta kloorin poistoa, eikä alan ammattimies siten mainitun viitejulkaisun perusteella tiedä, miten siinä esitettyä menetelmää tulisi muokata, jotta kloorin poisto tehostuisi. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmään nähden.

Tarkasteltavana olevassa patentissa esitetty esimerkki liittyy jätemuovin pyrolyysiöljyn käsittelyyn, joten vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä saadaan aikaan tekninen vaikutus viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden. Alan ammattimies ottaisi huomioon mainitussa viitejulkaisussa esitetyn varoituksen eikä käyttäisi esikäsittelyssä viitejulkaisussa D8 esitettyjä lämpötiloja. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmään nähden.

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän tarkoitus on orgaanisen aineen, eli jätemuovin pyrolyysiöljyn, puhdistaminen. Viitejulkaisusta D1 tunnetun menetelmän tarkoitus on sama, kun taas viitejulkaisun D9 menetelmä on kehitetty eri tarkoitukseen kuin molemmat edellä mainitut menetelmät. Alan ammattimiehellä ei siten ole syytä yhdistää viitejulkaisuja D1 ja D9.

Ensisijaisen ja vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen, vaikka lähintä tekniikan tasoa edustamaan valittaisiin viitejulkaisu D9. Mainitusta viitejulkaisusta tunnetun menetelmän esikäsittelyvaiheen yhteydessä ei ole mainittu alkalimetallihydroksidin tai 200–300 °C:n käyttöä. Viitejulkaisussa D9 selostettu HTHP-käsittely ei ole puhdistusmenetelmä vaan menetelmä, jolla tuotetaan pyrolyysiöljyyn kemiallisia reaktioita, kuten ligniiniyhdisteiden depolymerisaatioreaktioita. Kloorin poisto on esitetty kolmannen vaiheen vetykäsittelyn yhteydessä, joten mainittu viitejulkaisu ohjaa alan ammattimiestä käyttämään kloorin poistoon katalyyttistä vetykäsittelyä.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt toisessa lisälausumassaan 27.4.2023, että patenttivaatimuksen 1 mukaan lämpökäsittely suoritetaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Viitejulkaisussa D9 esitetyn perusteella pyrolyysiöljyn vesipitoisuus on tyypillisesti 20–30 %, joten vaikka mainitusta viitejulkaisusta tunnetussa menetelmässä alkalimetallihydroksidia ei lisättäisi pyrolyysiöljyyn vesiliuoksena, lämpökäsittely kuitenkin suoritetaan alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa.

Neste Oyj on esittänyt toisessa lisälausumassaan 15.5.2023, ettei viitejulkaisun D9 menetelmässä lähtöaineena käytettävä, biomassasta saatu pyrolyysiöljy välttämättä sisällä klooria epäpuhtautena. Tarkasteltavana olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on pelkästään tästä syystä uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun menetelmään nähden.

Patenttivaatimus 1 ei sinänsä rajoitu menetelmään, jossa alkalimetallihydroksidi lisätään orgaaniseen aineeseen vesiliuoksena. Viitejulkaisussa D9 ei kuitenkaan ole esitetty, että alkalimetallihydroksidi olisi lämpökäsittelyssä läsnä vesiliuoksena, ja alkalimetallihydroksidin lisääminen pyrolyysiöljyyn on esitetty mainitussa viitejulkaisussa vain yhtenä vaihtoehtona.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt kolmannessa lisälausumassaan 6.6.2023, että viitejulkaisu D8a ja sen käännös D8 voivat edustaa patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D8a ja D9 yhdistelmään nähden.

Neste Oyj on esittänyt kolmannessa lisälausumassaan 30.6.2023, että viitejulkaisussa D8a esitetyssä menetelmässä öljy vetykäsitellään ennen käsittelyä alkalimetallihydroksidin kanssa. Mainitun viitejulkaisun menetelmä ei sisällä patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vaihetta, jossa puhdistettu orgaaninen aine vetykäsitellään vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa. Kyseisen eron tekninen vaikutus on kloorista puhdistetun orgaanisen aineen puhdistaminen muista epäpuhtauksista.

Viitejulkaisussa D8a ei ole esitetty lämpökäsittelyvaiheessa puhdistetun orgaanisen aineen vetykäsittelyä, ja mainitussa viitejulkaisussa on esitetty, ettei orgaanista ainetta ole tarpeen jatkokäsitellä alkalimetallihydroksidikäsittelyn jälkeen.

Viitejulkaisusta D9 tunnetussa menetelmässä on HTHP-vaiheen jälkeen tuleva vetykäsittelyvaihe. HTHP-vaiheen tarkoitus ei ole pyrolyysiöljyn puhdistaminen vaan sen kemiallisen koostumuksen muuttaminen. Alan ammattimies ei siten viitejulkaisussa D9 esitetyn perusteella lisäisi viitejulkaisun D8a menetelmään puhdistusvaiheen jälkeen toteutettavaa vetykäsittelyvaihetta. Tarkasteltavana olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksessa 1 esitetty menetelmä on siten keksinnöllinen viitejulkaisujen D8a ja D9 yhdistelmään nähden.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian arvioinnin lähtökohta

Asiassa on UPM-Kymmene Oyj:n valituksen ja Neste Oyj:n vastauksen johdosta kysymys siitä, onko markkinaoikeuden tarkasteltavina olevissa patenttivaatimusasetelmissa esitetyn keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi selityksen perusteella käyttää mainittua keksintöä, käsittävätkö mainitut patenttivaatimusasetelmat sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksesta sitä tehtäessä, ja onko mainituissa patenttivaatimusasetelmissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtaneen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Keksinnön selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä, tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Patenttiasetuksen 21 §:n 1 momentin mukaan suomalaisen patenttihakemuksen, patenttilain 38 §:n mukaan käsiteltäväksi otettavan patenttihakemuksen ja kansalliseksi hakemukseksi muunnetun eurooppapatenttia koskevan hakemuksen perusasiakirjana pidetään mainitussa asetuksessa suomen-, ruotsin- tai englanninkielistä selitystä piirustuksineen sekä patenttivaatimuksia, jotka sisältyvät hakemukseen, kun hakemus tehtiin tai on katsottava tehdyksi.

3 Patenttivaatimukset

Markkinaoikeuden käsiteltävinä olevassa ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–25.

Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–24. Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 2 on itsenäinen menetelmävaatimus 1 ja epäitsenäiset menetelmävaatimukset 2–19.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D1: EP 0574272
D2: US 20130090502
D3: WO 2018025104
D4: O’Brien; Fats and Oils, Formulating and Processing for Applications
D5: Brinkman et al; Recovery of Navy Distillate Fuel from Reclaimed Product
D6a: JP 5431484
D6: JP 5431484:n selitysosan käännös
D7: Punkkinen et al; Thermal Conversion of plastic-containing waste: A Review
D8a: JP 2003034794
D8: JP 2003034794:n selitysosan käännös
D9: WO 2014001632

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako UPM-Kymmene Oyj:n valituksessaan käyttämän mukainen):

P1: Menetelmä kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen (10) puhdistamiseksi,
P2: jolloin kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine käsittää enemmän kuin 20 ppm klooria, joka menetelmä käsittää vaiheet:
P3: (a) hankitaan kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10);
P4: (b) puhdistetaan orgaanista kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10) lämmittämällä (b1) 200–300 °C lämpötilaan kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10) alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa, jolloin saadaan puhdistettua kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (31,51),
P5: joka käsittää alle 50 % aiemmin vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen (10) klooripitoisuudesta, ja
P6: (c) vetykäsitellään (60) puhdistettua kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (31,51) vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa,
P7: jolloin saadaan puhdistettua vetykäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (61), joka käsittää alle 50 % aiemmin vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta

5.1.1 Selityksen riittävyys

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että alan ammattimies ei voi selityksen perusteella käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää, koska patenttivaatimuksessa 1 ei ole esitetty vesifaasin poistoa, joka poistaisi kloorin puhdistettavaa orgaanista ainetta sisältävästä prosessivirrasta. Vesifaasin poisto on katsottava kyseisen menetelmän olennaiseksi piirteeksi, koska ilman sitä kloori ei poistu puhdistettavasta orgaanisesta aineesta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei kuitenkaan välttämättä sisällä vesifaasin poistovaihetta, koska kyseinen vaihe on selitysosassa esitetty vain mahdollisesti suoritettavana vaiheena.

Neste Oyj on esittänyt, että vesifaasin erotus ja poisto on esitetty keksinnön selityksessä, joten alan ammattimies voi selityksen perusteella käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää.

Markkinaoikeus toteaa, että keksinnön selitys voidaan katsoa riittämättömäksi, jos asiassa esitettyjen todennettavissa olevien seikkojen perusteella on syytä vakavasti epäillä selityksen riittävyyttä.

Patenttivaatimuksen 1 piirteissä P1 ja P2 on esitetty mainitussa patenttivaatimuksessa esitetyn menetelmän käyttötarkoitukseksi vähintään 20 ppm:ia klooria epäpuhtautena sisältävän kierrätetyn tai uusiutuva orgaanisen aineen puhdistaminen. UPM-Kymmene Oyj:n esittämän perusteella patenttivaatimuksessa 1 ei ole esitetty fyysistä menetelmäaskelta, joka poistaisi kloorin prosessivirrasta. Näin ollen mainitun käyttötarkoituksen ei ole katsottava ilmaisevan patenttivaatimuksessa 1 esitetyillä fyysisillä menetelmäaskelilla välttämättä saatavaa teknistä vaikutusta, vaan sen on katsottava ilmaisevan menetelmän erityisen sovelluksen, joka edellyttää sellaisia lisäpiirteitä, jotka eivät käy epäsuorasti ilmi patenttivaatimuksen 1 muista menetelmäpiirteistä ja joita ilman patenttivaatimuksessa 1 ilmaistu menetelmän käyttötarkoitus ei toteudu (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisu T 1931/14). Mainitun käyttötarkoituksen on siten katsottava olevan patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää osaltaan määrittelevä toiminnallinen tekninen piirre, joka käsittää kloorin erotuksen ja poiston puhdistettavasta orgaanisesta aineesta.

UPM-Kymmene Oyj:n itsensäkin esittämän mukaisesti vesifaasin poiston ei ole patentin selitysosassa korostettu olevan keksinnön olennainen piirre, vaan se on esitetty ainoastaan mahdollisesti suoritettavana vaiheena. Näin ollen selityksen riittävyyden ei voida katsoa edellyttävän, että selitysosassa olisi kuvattu, kuinka kloori poistetaan prosessivirrasta ilman vesifaasin erotusta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei UPM-Kymmene Oyj ole esittänyt sellaisia todennettavissa olevien seikkoja, joiden perusteella olisi syytä vakavasti epäillä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selityksen riittävyyttä. Patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän selitys on siten niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää kyseistä menetelmää. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole esitetty patenttilain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.2 Lisätty materiaali

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimukseen 1 lisätyt viitenumerot ovat saaneet kyseisen patenttivaatimuksen käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta. UPM-Kymmene Oyj on lisäksi esittänyt, että patenttivaatimuksessa 1 esitetty lämpökäsittelyvaiheen lämpötila ja sen toteutus alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa on valittu kahdelta eri listalta ja että perusasiakirjan selitysosassa on esitetty valitun edullisen lämpötilan lisäksi myös muita edullisen suoritusmuodon piirteitä, joita ei ole esitetty patenttivaatimuksessa 1, mikä myös saa aikaan sen, että patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia.

Neste Oyj on esittänyt, että viitenumerot eivät vaikuta patenttivaatimuksen tuottamaan suojapiiriin, joten niiden lisääminen patenttivaatimukseen ei saa aikaan lisättyä materiaalia. Neste Oyj on lisäksi esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 piirteet ja niiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta, eikä asiassa ole tarpeen tarkastella, onko tarvittava tuki löydettävissä perusasiakirjan selitysosasta.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksessa esitettyjen viitenumeroiden tarkoitus on auttaa ymmärtämään, mitä patenttivaatimuksella on haluttu suojata (ks. myös T 237/84). Viitenumeroiden tarkoitus ei ole määritellä patenttivaatimuksen suojan kohdetta. Näin ollen viitenumeroiden lisääminen patenttivaatimukseen ei ole sellainen muutos, joka voisi saada aikaan lisättyä materiaalia.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevan patentin myöntämiseen johtanut patenttihakemus on tehty 20.7.2018, jolloin Patentti- ja rekisterihallitukselle on toimitettu englanninkielinen selitys, englanninkieliset patenttivaatimukset ja piirustus. Tarkasteltavana olevan patentin perusasiakirjana on siten pidettävä mainittuja englanninkielisiä asiakirjoja.

Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet on sellaisinaan esitetty perusasiakirjan patenttivaatimusasetelman alkuperäisissä patenttivaatimuksissa 1, 2 ja 3. Alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 3 on ollut viittaus alkuperäiseen patenttivaatimukseen 2, jossa puolestaan on ollut viittaus alkuperäiseen patenttivaatimukseen 1. Näin ollen myös alkuperäisten patenttivaatimusten 1, 2 ja 3 yhdistelmä on käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta.

Alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 2 ei ole esitetty keskenään samanarvoisia vaihtoehtoja sisältävää listaa, vaan mainitussa patenttivaatimuksessa on esitetty lämpökäsittelyn toteuttaminen vain alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Kyseisen piirteen osalta ei siten ole kysymys valinnasta samanarvoisia vaihtoehtoja sisältävältä listalta.

Orgaanisen aineen lämpökäsittelyn lämpötilaksi on alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 3 esitetty yleisesti 150–400 ja edullisesti 200–300 °C, joista viimeksi mainittu on esitetty tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1. Koska alkuperäiseen patenttivaatimukseen 3 sisältyvää kahta lämpötila-aluetta ei ole mainitussa patenttivaatimuksessa esitetty samanarvoisina, tarkasteltavana olevaan patenttivaatimukseen 1 sisältyvän lämpötila-alueen 200–300 °C osalta kysymys ei ole valinnasta samanarvoisia vaihtoehtoja sisältävältä listalta, vaan mainittu lämpötila-alue on alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 3 selvästi erotettu lämpötila-alueesta 150–400 °C ilmaisemalla ensin mainitun olevan edullinen lämpötila-alue. Näin ollen ensin mainittua lämpötila-aluetta ei ole tarpeen valita alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 3 esitetyistä kahdesta lämpötila-alueesta, vaan kyseinen lämpötila-alue on mainitussa patenttivaatimuksessa valmiiksi yksilöity.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta. Asiassa ei siten ole tarpeen arvioida, onko patenttivaatimukselle 1 löydettävissä tuki perusasiakirjan selitysosasta. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ei näin ollen ole esitetty patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.1.3 Uutuus

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu uutuus mihin tahansa viitejulkaisuista D1, D3 tai D9 nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa esitetyltä keksinnöltä puuttuu uutuus, jos mainittu keksintö käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi viitejulkaisusta. Uutuuden puuttumiselle ei ole riittävää, että mainittu keksintö mahdollisesti tai todennäköisesti käy ilmi jostakin viitejulkaisusta (ks. esim. T 450/89).

Viitejulkaisussa D1 on esitetty menetelmä vetykäsittelykatalyytin käyttöikää olennaisesti lyhentävän fosforin poistamiseksi käytetystä voiteluöljystä. Kyseisessä viitejulkaisussa on esitetty, että käytetty voiteluöljy sisältää usein kloorattuja liuottimia (D1, s. 2 r. 26). Lisäksi viitejulkaisun D1 taulukossa I sivulla 6 on esitetty uudelleen käsiteltävän käytetyn öljyn tyypillinen koostumus. Kyseisessä taulukossa esitetyn mukaan tällainen käytetty öljy sisältää 600–1500 ppm klooria. Viitejulkaisun D1 sivulta 9 alkaen on esitetty esimerkki fosforin poistosta mainitussa viitejulkaisussa esitetyllä menetelmällä. Mainitun viitejulkaisun sivun 10 taulukosta IV ei käy ilmi, että kyseisessä esimerkissä käsitelty öljy olisi sisältänyt klooria, eikä viitejulkaisusta D1 käy muutenkaan selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, että siinä esitetyllä menetelmällä poistettaisiin klooria käytetystä voiteluöljystä. Koska edellä selityksen riittävyyden käsittelyn yhteydessä todetun mukaisesti kloorin poisto on patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää määrittelevä toiminnallinen tekninen piirre, mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä on jo tästä syystä uusi viitejulkaisusta D1 tunnettuun menetelmään nähden (ks. T 848/93).

Viitejulkaisussa D3 on esitetty hiilivetytuotteiden valmistus muovijätteestä pyrolyysin avulla pyrolyysiyksikössä, jossa muovijätteestä poistuu myös klooria. Pyrolyysiyksiköstä saatava kaasumainen hiilivetytuote johdetaan pesuriin, jossa kaasumaisesta hiilivetyvirrasta poistuu klooria esimerkiksi natriumhydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Viitejulkaisussa D3 ei ole esitetty, että kaasumainen hiilivetytuote lämmitettäisiin pesurissa 200–300 °C:n lämpötilaan. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D3 tunnettuun menetelmään nähden.

Viitejulkaisussa D9 on esitetty menetelmä, jossa biomassasta valmistetaan pyrolyysiöljyä. Näin saadulle pyrolyysiöljylle suoritetaan HTHP (High Temperature High Pressure) -käsittely mahdollisesti alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa, minkä jälkeen HTHP-käsittelystä saatu tuote vetykäsitellään. Viitejulkaisusta D9 ei käy ilmi, että HTHP-käsiteltävä pyrolyysiöljy sisältäisi klooria, jonka poisto on mainitussa viitejulkaisussa esitetty vain vetykäsittelyn määritelmän yhteydessä. Mainitussa yhteydessä esitetyn mukaan orgaanisiin yhdisteisiin sitoutunut kloori poistuu vetykäsittelyssä vetykloridihappona. Kloorin poisto vetykäsittelemällä on siten esitetty viitejulkaisussa D9 vain yleisellä tasolla, eikä mainitusta viitejulkaisusta ole katsottava käyvän ilmi kloorin poistoa pyrolyysiöljystä ennen vetykäsittelyä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä klooria poistetaan orgaanisesta aineesta ennen vetykäsittelyä, jotta vetykäsittelyssä ei muodostuisi vetykloridihappoa. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on siten uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun menetelmään nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D1, D3 tai D9 tunnettuun nähden.

5.1.4 Keksinnöllisyys

Lähin tekniikan taso

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D1, D8a tai D9. UPM-Kymmene Oyj on myös esittänyt, että mainitulta menetelmältä puuttuu keksinnöllisyys, kun huomioon otetaan viitejulkaisusta D4 tunnettu alan ammattimiehen yleistieto yksin, viitejulkaisusta D5/D6 tunnettu tekniikka yksin tai viitejulkaisusta D7 tunnettu tekniikka yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoihin.

Neste Oyj on esittänyt muun ohella, että tarkasteltavina olevista viitejulkaisuista vain viitejulkaisu D1 on sopiva edustamaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa. Asiassa on siten ensin arvioitava, mikä tai mitkä mainituista viitejulkaisuista edustavat mainitun menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytettävää lähintä tekniikan tasoa edustaa tyypillisesti viitejulkaisu, josta käy ilmi tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa esitettyyn keksintöön nähden samaan tarkoitukseen kehitetty tai samaan tavoitteeseen pyrkivä ratkaisu. Mainitun tarkoituksen tai tavoitteen tulisi mieluiten olla sellainen, että se on mainittu viitejulkaisussa saavuttamisen arvoisena tavoitteena (ks. esim. T 298/93, perustelujen kohta 2.2.2). Lisäperuste lähimmän tekniikan tason valinnalle on teknisen ongelman samankaltaisuus (ks. esim. T 1965/17, perustelujen kohta 4.4). Pelkkä rakenteellinen samankaltaisuus ei ole lähimmän tekniikan tason valintaperuste (ks. esim. T 273/92).

Tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1 esitetyn menetelmän tarkoitus on käsitellä suuria määriä klooria ja happea sisältäviä kierrätettyjä tai uusiutuvia orgaanisia aineita. Kloori poistetaan kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta ennen vetykäsittelyä toteutettavalla lämpökäsittelyllä, jotta orgaanisen aineen vetykäsittelyssä ei muodostuisi vetykloridihappoa tai mainitun hapon muodostuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä käsiteltävä orgaaninen aine on erityisesti muovijätteestä valmistettava pyrolyysiöljy.

Viitejulkaisussa D1 esitetyn menetelmän tarkoituksena on poistaa vetykäsittelykatalyytin käyttöikää olennaisesti lyhentävää fosforia käytetystä voiteluöljystä. Mainitusta viitejulkaisusta ei käy ilmi, että menetelmän tarkoituksena olisi poistaa myös klooria.

Viitejulkaisussa D4 on esitetty erilaisten kasviöljyjen perinteinen lipeäkäsittely, jonka tarkoitus on poistaa fosforia ja pigmenttiaineita. Mainitussa viitejulkaisussa on myös esitetty seoksen lämmitys 74 °C:seen. Mainitun lämmityksen tarkoitukseksi on esitetty seokseen muodostuvan emulsion hajottaminen. Viitejulkaisussa D4 ei ole esitetty kloorin poistoa lämpökäsittelyllä alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa.

Viitejulkaisu D5 on kirjallisuuskatsaus, johon on tässä asiassa viitattu japanilaisen patenttijulkaisun numero JP 5431484 osalta. Mainittu patenttijulkaisu on toimitettu markkinaoikeuteen viitejulkaisuna D6a ja sen selitysosan englanninkielinen käännös viitejulkaisuna D6. Asiassa ei ole esitetty, että käännöksen sisältö poikkeaisi alkuperäisen japaninkielisen tekstin sisällöstä. Näin ollen viitejulkaisuissa D5 ja D6a esitetyn osalta markkinaoikeus tarkastelee viitejulkaisua D6.

Viitejulkaisussa D6 on esitetty käytetyn voiteluöljyn lämpökäsittely ja lämpökäsittelystä saatavan raskaan öljyjakeen neutralointi sekä rikin- ja suolanpoisto reagoittamalla mainittu öljyjae natriumhydroksidin kanssa. Viitejulkaisussa D6 ei ole esitetty kloorin poistoa lämpökäsittelyllä.

Viitejulkaisun D7 kappaleessa 5.1.5, johon asiassa on vedottu, on tarkasteltu kloorin poistoa ennen pyrolyysia sekä pyrolyysin aikana. Mainitussa kappaleessa on lisäksi esitetty ekstruuderin käyttö kloorin poistoon muovijätteestä. Viimeksi mainitun tekniikan yhteydessä on esitetty kalsiumhydroksidin käyttö korroosio-ongelmien vähentämiseen. Mainitussa kappaleessa ei ole esitetty kloorin poistoa lämpökäsittelemällä pyrolyysiöljyä alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa.

Viitejulkaisu D8a on japanilainen patenttijulkaisu, ja asiassa vedottu viitejulkaisu D8 sen selitysosan englanninkielinen konekäännös. Asiassa ei ole esitetty, että käännöksen sisältö poikkeaisi alkuperäisen japaninkielisen tekstin sisällöstä. Näin ollen viitejulkaisussa D8a esitetyn osalta markkinaoikeus tarkastelee viitejulkaisua D8.

Viitejulkaisussa D8 esitetyn menetelmän tarkoitus on poistaa klooria ja typpeä muovijätteestä valmistetusta pyrolyysiöljystä lämpökäsittelemällä sitä alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa (D8, esimerkki 1 ja sen taulukko 4). Mainitussa viitejulkaisussa esitetyn mukaan polttoaineena käytettävän pyrolyysiöljyn klooripitoisuuden vähentäminen on toivottavaa ympäristösyistä.

Viitejulkaisussa D9 on esitetty menetelmä, jossa biomassasta valmistetaan pyrolyysiöljyä. Näin saadulle pyrolyysiöljylle suoritetaan HTHP (High Temperature High Pressure) -käsittely mahdollisesti alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa, minkä jälkeen HTHP-käsittelystä saatu tuote vetykäsitellään. Viitejulkaisusta D9 ei käy ilmi, että HTHP-käsiteltävä pyrolyysiöljy sisältäisi klooria, jonka poisto on mainitussa viitejulkaisussa esitetty vain vetykäsittelyn määritelmän yhteydessä. Viitejulkaisussa D9 ei siten ole esitetty, että siinä selostetun menetelmän tarkoituksena olisi kloorin poisto pyrolyysiöljystä lämpökäsittelyn avulla.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D8 on esitetty patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden samaan tarkoitukseen kehitetty menetelmä. Lisäksi kloorin poisto pyrolyysiöljystä on mainitussa viitejulkaisussa esitetty saavuttamisen arvoisena tavoitteena. Näin ollen viitejulkaisun D8 on katsottava edustavan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Ero lähimpään tekniikan tasoon nähden

Asiassa on vailla erimielisyyttä, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa viitejulkaisusta D8 tunnetusta menetelmästä piirteiden P6 ja P7 osalta, eikä markkinaoikeudella on aihetta arvioida asiaa tältä osin toisin.

Objektiivinen tekninen ongelma ja sen ratkaisun ilmeisyys

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että viitejulkaisuun D8 nähden ratkaistavana objektiivisena teknisenä ongelmana on puhdistetun öljyn jatkokäsittelymenetelmän tarjoaminen.

Neste Oyj on esittänyt, että viitejulkaisuun D8 nähden ratkaistavaksi objektiiviseksi ongelmaksi tulisi valita muiden epäpuhtauksien, kuten hapen, rikin, typen, fosforin, piin ja metallien, poiston parantaminen puhdistetusta kierrätetystä tai uusiutuvasta orgaanisesta aineesta.

Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjan selitysosassa esitetyn mukaan vetykäsittelyllä voidaan poistaa epäpuhtauksia, kuten happea, rikkiä, typpeä, fosforia, piitä ja metalleja. Piirteiden P6 ja P7 teknisen vaikutuksen on siten katsottava olevan mainittujen epäpuhtauksien poistaminen, ja viitejulkaisuun D8 nähden muodostettavana objektiivisena teknisenä ongelmana on siten, kuinka poistaa viitejulkaisun D8 menetelmässä saadusta puhdistetusta pyrolyysiöljystä epäpuhtauksia, kuten happea, rikkiä, typpeä, fosforia, piitä ja metalleja.

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen ratkaisu edellä todettuun objektiiviseen tekniseen ongelmaan on alan ammattimiehelle ilmeinen, kun viitejulkaisun D8 lisäksi otetaan huomioon viitejulkaisussa D9 esitetty. Viitejulkaisut D8 ja D9 liittyvät pyrolyysiöljyn käsittelyyn, ja viimeksi mainitussa on esitetty muun ohella heteroatomien poisto vetykäsittelyllä.

Neste Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen ratkaisu objektiiviseen tekniseen ongelmaan ei ole alan ammattimiehelle ilmeinen, koska alan ammattimies ei viitejulkaisun D9 perusteella suorittaisi vetykäsittelyä pyrolyysiöljylle, josta on poistettu klooria lämpökäsittelemällä sitä alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu D9 liittyy pyrolyysiöljyn valmistamiseen biomassasta ja nestemäisenä polttoaineena käyttökelpoisten hiilivetyjen tuottamiseen vetykäsittelemällä mainitulla tavalla valmistettua ja HTHP-käsiteltyä pyrolyysiöljyä. Viitejulkaisu D9 liittyy siten viitejulkaisun D8 tekniikan alalle läheiseen tekniikan alaan, joten edellä mainittua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva alan ammattimies tarkastelisi viitejulkaisun D9 teknistä opetusta.

Viitejulkaisussa D9 on esitetty, että vetykäsittelyllä voidaan poistaa orgaanisiin yhdisteisiin sitoutunutta happea (D9, s. 4 rivit 30–31). Viitejulkaisussa D9 on myös esitetty, että HTHP-käsitelty pyrolyysiöljy johdetaan vetykäsittelyyn, jossa muun ohella poistetaan heteroatomeja (D9, s. 11 r. 27). Vetykäsittelykatalyytiksi voidaan valita HDO-katalyytti (D9, s. 11 r. 38), joka katalysoi heteroatomien, esimerkiksi hapen, poistoa orgaanisista yhdisteistä (D9, s. 12 kaksi ensimmäistä riviä).

Viitejulkaisussa D9 ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella alan ammattimies toteuttaisi vetykäsittelyn vain biomassasta valmistetulle ja/tai HTHP-käsitellylle pyrolyysiöljylle. Viitejulkaisussa D9 ei erityisesti ole esitetty, ettei vetykäsittely ole toteutettavissa viitejulkaisussa D8 esitetyn mukaisesti jätemuovista valmistetulle ja lämpökäsittelemällä kloorista puhdistetulle pyrolyysiöljylle. Näin ollen edellä todettua objektiivista teknistä ongelmaa ratkaiseva ja erityisesti hapen poistoon pyrkivä alan ammattimies lisäisi viitejulkaisussa D9 esitetyn vetykäsittelyvaiheen viitejulkaisusta D8 tunnettuun menetelmään ja päätyisi ilman keksinnöllistä panosta patenttivaatimukseen 1 sisältyvään menetelmään.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole keksinnöllinen viitejulkaisujen D8 (D8a) ja D9 yhdistelmästä tunnettuun tekniikkaan nähden. Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei siten ole hyväksyttävissä.

5.2 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P1: Menetelmä kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen (10) puhdistamiseksi,
P2a: jolloin kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine on jätemuovin pyrolyysiöljy (WPPO) ja käsittää enemmän kuin 20 ppm klooria, joka menetelmä käsittää vaiheet:
P3: (a) hankitaan kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10);
P4: (b) puhdistetaan orgaanista kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10) lämmittämällä (b1) 200–300 °C lämpötilaan kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10) alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa, jolloin saadaan puhdistettua kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (31,51),
P5: joka käsittää alle 50 % aiemmin vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen (10) klooripitoisuudesta, ja
P6: (c) vetykäsitellään (60) puhdistettua kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (31,51) vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa,
P7: jolloin saadaan puhdistettua vetykäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (61), joka käsittää alle 50 % aiemmin vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta.

5.2.1 Lisätty materiaali

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia, koska sen sisältämiä piirteitä on valittu useilta perusasiakirjan selitysosassa esitetyiltä listoilta ja koska selitysosassa on esitetty muitakin menetelmän edullisen suoritusmuodon piirteitä kuin lämpökäsittelyn lämpötilan vaihteluväli.

Neste Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet ja niiden yhdistelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän piirteet on sellaisinaan esitetty perusasiakirjan patenttivaatimusasetelman alkuperäisissä patenttivaatimuksissa 1, 2, 3 ja 27. Alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 27 on ollut viittaus mihin tahansa alkuperäisistä patenttivaatimuksista 1–26. Alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 3 on ollut viittaus alkuperäiseen patenttivaatimukseen 2, jossa puolestaan on ollut viittaus alkuperäiseen patenttivaatimukseen 1. Näin ollen alkuperäisten patenttivaatimusten 1, 2, 3 ja 27 yhdistelmä on käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta.

Alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 2 ei ole esitetty keskenään samanarvoisia vaihtoehtoja sisältävää listaa, vaan mainitussa patenttivaatimuksessa on esitetty lämpökäsittelyn toteuttaminen vain alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa. Kyseisen piirteen osalta ei siten ole kysymys valinnasta samanarvoisia vaihtoehtoja sisältävältä listalta.

Orgaanisen aineen lämpökäsittelyn lämpötilaksi on alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 3 esitetty yleisesti 150–400 ja edullisesti 200–300 °C, joista viimeksi mainittu on esitetty tarkasteltavana olevassa patenttivaatimuksessa 1. Koska alkuperäiseen patenttivaatimukseen 3 sisältyvää kahta lämpötila-aluetta ei ole mainitussa patenttivaatimuksessa esitetty samanarvoisina, tarkasteltavana olevaan patenttivaatimukseen 1 sisältyvän lämpötila-alueen 200–300 °C osalta kysymys ei ole valinnasta samanarvoisia vaihtoehtoja sisältävältä listalta, vaan mainittu lämpötila-alue on alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 3 selvästi erotettu lämpötila-alueesta 150–400 °C ilmaisemalla ensin mainitun olevan edullinen lämpötila-alue. Näin ollen ensin mainittua lämpötila-aluetta ei ole tarpeen valita alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 3 esitetyistä kahdesta lämpötila-alueesta, vaan kyseinen lämpötila-alue on mainitussa patenttivaatimuksessa valmiiksi osoitettu.

Alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 27 on esitetty useita kierrätettyjä tai uusiutuvia orgaanisia aineita. Jätemuovin pyrolyysiöljy (WPPO) on mainitussa patenttivaatimuksessa esitetty yhtenä kolmesta tärkeimmästä aineesta. Jätemuovin pyrolyysiöljyä ei ole mainitulla kolmen tärkeimmän aineen listalla ilmaistu siten, että se erottuisi kahdesta muusta tärkeimmästä aineesta, joten tältä osin kysymys on valinnasta kolme samanarvoista ainetta sisältävältä listalta.

Koska patenttivaatimuksen 1 muiden piirteiden osalta ei edellä todetulla tavalla ole kysymys valinnasta samanarvoisia jäseniä sisältävältä listalta, vain piirteen P2a orgaaninen aine, eli jätemuovin pyrolyysiöljy, on valittu yhdeltä kolme samanarvoista jäsentä sisältävältä listalta. Tällainen yhden jäsenen valinta erillisiä jäseniä sisältävältä listalta ei Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen käytännön mukaan saa aikaan lisättyä materiaalia (ks. esim. T 2134/10, perustelujen kohdat 4–6).

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta. Asiassa ei siten ole tarpeen arvioida, onko patenttivaatimukselle 1 löydettävissä tuki perusasiakirjan selitysosasta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 hyväksymiselle ei näin ollen ole esitetty patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.2.2 Uutuus

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun menetelmään nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että Viitejulkaisussa D9 on esitetty menetelmä, jossa biomassasta valmistetaan pyrolyysiöljyä. Näin saadulle pyrolyysiöljylle suoritetaan HTHP (High Temperature High Pressure) -käsittely mahdollisesti alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa, minkä jälkeen HTHP-käsittelystä saatu tuote vetykäsitellään. Viitejulkaisusta D9 ei käy ilmi, että HTHP-käsiteltävä pyrolyysiöljy sisältäisi klooria, jonka poisto on mainitussa viitejulkaisussa esitetty vain vetykäsittelyn määritelmän yhteydessä. Mainitussa määritelmässä esitetyn mukaan orgaanisiin yhdisteisiin sitoutunut kloori poistuu vetykäsittelyssä vetykloridihappona. Näin ollen mainitusta viitejulkaisusta ei ole katsottava käyvän ilmi kloorin poistoa pyrolyysiöljystä ennen vetykäsittelyä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä klooria poistetaan orgaanisesta aineesta ennen vetykäsittelyä, jotta vetykäsittelyssä ei muodostuisi vetykloridihappoa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun menetelmään nähden.

5.2.3 Keksinnöllisyys

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukaiselta menetelmältä puuttuu keksinnöllisyys siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisujen D1 ja D8 yhdistelmästä tai viitejulkaisusta D9 yksin.

UPM-Kymmene Oyj on lisäksi esittänyt viitejulkaisujen D8 ja D9 yhdistelmän keksinnöllisyyden esteenä kolmannessa lisälausumassaan, jossa se on tarkastellut muun ohella viitejulkaisun D8 esimerkkiä 1 ja esittänyt, että mainitussa esimerkissä poistetaan klooria jätemuovin pyrolyysiöljystä patenttivaatimuksen 1 mukaisella lämpökäsittelyllä. UPM-Kymmene Oyj:n on siten katsottava esittäneen mainittujen viitejulkaisujen yhdistelmän myös nyt tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän keksinnöllisyyden esteenä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt tarkasteltavana olevan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä siten, että ensin mainitun piirteessä P2a kierrätetyksi tai uusiutuvaksi orgaaniseksi aineeksi on määritelty jätemuovin pyrolyysiöljy (WPPO).

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman tarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla viitejulkaisu D8 edustaa myös nyt tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähintä tekniikan tasoa.

Viitejulkaisun D8 esimerkissä 1 käsiteltävänä orgaanisena aineena on jätemuovin pyrolyysiöljy, joten nyt tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirre P2a on tunnettu mainitusta lähintä tekniikan tasoa edustavasta viitejulkaisusta. Nyt tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän lähimmästä tekniikan tasosta erottavat piirteet ovat siten samat kuin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän vastaavat piirteet, eli piirteet P6 ja P7.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman keksinnöllisyystarkastelun yhteydessä esitetyillä perusteilla myöskään nyt tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen D8 ja D9 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 ei siten ole hyväksyttävissä.

5.3 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2

Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

P1: Menetelmä kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen (10) puhdistamiseksi,
P2a: jolloin kierrätetty tai uusiutuva orgaaninen aine on jätemuovin pyrolyysiöljy (WPPO) ja käsittää enemmän kuin 20 ppm klooria, joka menetelmä käsittää vaiheet:
P3: (a) hankitaan kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10);
P4: (b) puhdistetaan orgaanista kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10) lämmittämällä (b1) 200–300 °C lämpötilaan kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (10) alkalimetallihydroksidin vesiliuoksen läsnä ollessa, jolloin saadaan puhdistettua kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (31,51),
P5: joka käsittää alle 50 % aiemmin vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen (10) klooripitoisuudesta, ja
P6: (c) vetykäsitellään (60) puhdistettua kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (31,51) vetykäsittelykatalyytin läsnä ollessa,
P6.1: ja vetykäsittelyvaihe tapahtuu jatkuvassa vetyvirtauksessa, ja jatkuvan vetyvirtauksen H2/syöttösuhde on 500–2000 n-l/l, edullisesti 800–1400 n‑l/l, lämpötilassa 270–380 °C, edullisesti 275–360 °C, edullisemmin 300−350 °C, paineessa 4–20 MPa ja vetykäsittelykatalyytti käsittää ainakin yhtä komponenttia, joka on valittu jaksollisen IUPAC-järjestelmän ryhmästä 6, 8 tai 10,
P7: jolloin saadaan puhdistettua vetykäsiteltyä kierrätettyä tai uusiutuvaa orgaanista ainetta (61), joka käsittää alle 50 % aiemmin vaiheessa (a) hankitun kierrätetyn tai uusiutuvan orgaanisen aineen klooripitoisuudesta.

5.3.1 Lisätty materiaali

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että nyt tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 sisältää lisättyä materiaalia, koska sen sisältämä piirteiden yhdistelmä ei ole käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjasta.

Neste Oyj on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 piirteet ja niiden yhdistelmä käyvät selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteet on sellaisinaan esitetty perusasiakirjan patenttivaatimusasetelman alkuperäisissä patenttivaatimuksissa 1, 2, 3 ja 16–20. Alkuperäinen patenttivaatimus 2 on viitannut alkuperäiseen patenttivaatimukseen 1, alkuperäinen patenttivaatimus 3 alkuperäiseen patenttivaatimukseen 2, alkuperäinen patenttivaatimus 16 muun ohella alkuperäiseen patenttivaatimukseen 3, alkuperäinen patenttivaatimus 17 alkuperäiseen patenttivaatimukseen 16, alkuperäinen patenttivaatimus 18 muun ohella alkuperäiseen patenttivaatimukseen 17, alkuperäinen patenttivaatimus 19 muun ohella alkuperäiseen patenttivaatimukseen 18 ja alkuperäinen patenttivaatimus 20 muun ohella alkuperäiseen patenttivaatimukseen 19. Näin ollen myös alkuperäisten patenttivaatimusten 1, 2, 3 ja 16–20 yhdistelmä on käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta.

Tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteistä vain piirteessä P2a esitetty jätemuovin pyrolyysiöljy (WPPO) on valittu alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 27 esitetyltä kolmen tärkeimmän orgaanisen aineen listalta, koska jätemuovin pyrolyysiöljyä ei mainitulla listalla ole ilmaistu muista kahdesta orgaanisesta aineesta eroavalla tavalla. Tällainen yhden jäsenen valinta erillisiä jäseniä sisältävältä listalta ei Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen käytännön mukaan kuitenkaan saa aikaan lisättyä materiaalia.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käy selvästi ja yksiselitteisesti ilmi perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta. Asiassa ei siten ole tarpeen arvioida, onko patenttivaatimukselle 1 löydettävissä tuki perusasiakirjan selitysosasta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 hyväksymiselle ei näin ollen ole esitetty patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.3.2 Uutuus

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, ettei tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ole uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D9 on esitetty menetelmä, jossa biomassasta valmistetaan pyrolyysiöljyä. Näin saadulle pyrolyysiöljylle suoritetaan HTHP (High Temperature High Pressure) -käsittely mahdollisesti alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa, minkä jälkeen HTHP-käsittelystä saatu tuote vetykäsitellään. Viitejulkaisusta D9 ei käy ilmi, että HTHP-käsiteltävä pyrolyysiöljy sisältäisi klooria, jonka poisto on mainitussa viitejulkaisussa esitetty vain vetykäsittelyn määritelmän yhteydessä. Mainitussa määritelmässä esitetyn mukaan orgaanisiin yhdisteisiin sitoutunut kloori poistuu vetykäsittelyssä vetykloridihappona. Näin ollen mainitusta viitejulkaisusta ei ole katsottava käyvän ilmi kloorin poistoa pyrolyysiöljystä ennen vetykäsittelyä. Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä klooria poistetaan orgaanisesta aineesta ennen vetykäsittelyä, jotta vetykäsittelyssä ei muodostuisi vetykloridihappoa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun menetelmään nähden.

5.3.3 Keksinnöllisyys

UPM-Kymmene Oyj on esittänyt, että jos tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmän katsotaan olevan uusi viitejulkaisusta D9 tunnettuun nähden, se ei ole keksinnöllinen mainitusta viitejulkaisusta tunnettuun nähden.

UPM-Kymmene Oyj on lisäksi esittänyt viitejulkaisujen D8 ja D9 yhdistelmän keksinnöllisyyden esteenä kolmannessa lisälausumassaan todeten kyseisessä lisälausumassaan, että patenttivaatimuksessa 1 ei ole määritelty mitään vetykäsittelykatalyyttiä tai vetykäsittelyn olosuhteita. Koska tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 piirteessä P6.1 on esitetty sekä vetykäsittelykatalyyttiä että vetykäsittelyn olosuhteita määritteleviä piirteitä, UPM-Kymmene Oyj ei ole esittänyt mainittujen viitejulkaisujen yhdistelmää nyt tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän keksinnöllisyyden esteenä. Kyseisen menetelmän keksinnöllisyys on siten arvioitava vain viitejulkaisusta D9 yksin tunnettuun nähden.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D9 on esitetty menetelmä, jossa biomassasta valmistetaan pyrolyysiöljyä. Näin saadulle pyrolyysiöljylle suoritetaan HTHP (High Temperature High Pressure) -käsittely mahdollisesti alkalimetallihydroksidin läsnä ollessa, minkä jälkeen HTHP-käsittelystä saatu tuote vetykäsitellään. Viitejulkaisusta D9 ei käy ilmi, että HTHP-käsiteltävä pyrolyysiöljy sisältäisi klooria, jonka poisto on mainitussa viitejulkaisussa esitetty vain yleisellä tasolla vetykäsittelyn määritelmän yhteydessä.

Viitejulkaisussa D9 ei siten ole esitetty menetelmää kloorin poistamiseksi pyrolyysiöljystä ennen vetykäsittelyä. Viitejulkaisussa D9 ei ole myöskään esitetty, että klooria poistettaisiin HTHP-käsitellystä pyrolyysiöljystä vetykäsittelyssä, vaan edellä todetulla tavalla kloorin poisto vetykäsittelemällä on viitejulkaisussa D9 esitetty vain yleisellä tasolla vetykäsittelyn määritelmän yhteydessä. Näin ollen viitejulkaisusta D9 ei käy ilmi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään nähden samaan tarkoitukseen kehitettyä menetelmää, joten alan ammattimies ei viitejulkaisusta D9 tunnetusta menetelmästä lähtemällä päätyisi ilman keksinnöllistä panosta tai jälkikäteispäättelyä tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltavana olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on keksinnöllinen viitejulkaisusta D9 yksin tunnettuun nähden. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 hyväksymiselle ei siten ole esitetty myöskään patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua estettä.

5.4 Johtopäätös

Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 on hyväksyttävissä. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 mukaisessa muutetussa muodossa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 24.5.2022 antaman päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 128069 pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 mukaisessa muodossa.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Esko Pakka sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen‑Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.