MAO:43/21

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 14.5.2020 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennykset

Vaatimukset

Bruksbo i Uppsala Kommanditbolag on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi kansainvälisen rekisteröinnin numero 1450915 RUSTA (kuvio) hylkäämiseksi Suomea koskien.

Perusteet

Valittaja on 27.7.2020 toimittanut markkinaoikeudelle sähköpostiviestin asiamiehensä kautta ja ilmoittanut valittavansa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä. Ottaen huomioon, että asiamies on edustanut valittajaa Patentti- ja rekisterihallituksessa, valittajatahosta ei ole ollut epäselvyyttä. Valitusta on sittemmin täydennetty markkinaoikeuden pyynnöstä muun ohella valittajatahoa koskevien tietojen osalta. Markkinaoikeus on valittajan pyynnöstä ilmoittanut valituksen tulleen perille määräajassa. Valittaja on sopinut markkinaoikeuden kanssa, että valituksen täydennys perusteineen toimitetaan 31.7.2020 mennessä.

Valittajan 27.7.2020 toimittama valitus on kohdistunut Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen kokonaisuudessaan, koska valitusta ei ole rajattu koskemaan tiettyjä päätöksen kohtia. Valittaja on 31.7.2020 toimittanut valituksen perusteet ja tarkentanut, mihin päätöksen kohtiin valitus kohdistuu. Asia ei ole muuttunut toiseksi 31.7.2020 toimitetun täydennyksen johdosta. Valittaja on voinut toimittaa täydennyksen ja perusteet määräajassa toimitetun valituksen tueksi.

Mikäli markkinaoikeus katsoo valituksen olleen puutteellinen, sen on varattava valittajalle tilaisuus kohtuullisessa määräajassa täydentää valitusta. Markkinaoikeus on pyytänyt valittajaa täydentämään valitusta muun ohella perusteiden osalta, ja valittaja on toimittanut ne sovitussa määräajassa. Samalla valittaja on toimittanut myös muut vaaditut tiedot, vaikka markkinaoikeus ei ole lähettänyt näistä erillistä täydennyspyyntöä. Valitus on täyttänyt oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyt vaatimukset.

Kansainvälinen rekisteröinti numero 1450915 RUSTA (kuvio) aiheuttaa sekaannusvaaran valittajan aikaisempaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1124796 RUSTA (kuvio). Aikaisemman kansainvälisen rekisteröinnin kattamat palvelut luokassa 35 ovat samankaltaisia kuin nyt kysymyksessä olevan kansainvälisen rekisteröinnin kattamat luokan 39 palvelut. Vertailtavat merkit ovat merkityssisällöltään, lausuntatavaltaan ja ulkoasultaan identtisiä.

Rusta Retail Finland Oy:n kaupparekisteriin rekisteröity toimiala kattaa samankaltaisia palveluja kansainvälisen rekisteröinnin numero 1450915 RUSTA (kuvio) kattamien luokan 39 palvelujen kanssa. Valittaja kuuluu Rusta Retail Finland Oy:n kanssa samaan Rusta AB -konserniin. Valittajalla on konserniyhteyden kautta implisiittinen lisenssi vedota konserniyhtiön immateriaalioikeuksiin, kuten toiminimeen, konsernin yhteisen edun nimissä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Valituksen on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset. Valituksesta on käytävä ilmi muun ohella valittajan nimi, päätös, johon haetaan muutosta, miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittaja on 27.7.2020 lähettänyt markkinaoikeudelle pelkän sähköpostiviestin, jossa se on ilmoittanut valittavansa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä koskien tavaramerkkirekisteröintiä numero 1450915 RUSTA (kuvio) ja todennut toimittavansa liitteet myöhemmin. Varsinainen valituskirjelmä on toimitettu vasta 31.7.2020. Valitus ei ole saapunut markkinaoikeuteen määräajassa.

Valittaja näyttäisi kuuluvan asiassa vedotun toiminimen, Rusta Retail Finland Oy:n, haltijan kanssa samaan konserniin, joten sillä on intressi asiassa. Rusta Retail Finland Oy:n toimiala ei ole samankaltainen kansainvälisen rekisteröinnin numero 1450915 RUSTA (kuvio) kattamien luokan 39 palvelujen kanssa.

Joint-stock company ”Sovtransavto-Moskva”:n vastaus

Joint-stock company ”Sovtransavto-Moskva” ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastausta.

Valittajan lausuma

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu ja sovellettavista säännöksistä

Asiassa on ensin arvioitava, onko valitusajan kuluessa saapunut sähköpostiviesti ollut sisällöltään riittävä valituksen vireille saattamiseksi ja onko valittaja voinut täydentää valitustaan muun ohella vaatimusten ja perusteiden osalta valitusajan jälkeen.

Käsillä olevaan asiaan sovellettavan tavaramerkkilain (7/1964) 51 a §:n mukaan muutoksenhausta Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen tavaramerkkiä koskevassa asiassa säädetään Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:ssä.

Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, kun päätöksellä on ratkaistu muun ohella kansainvälistä rekisteröintiä koskeva asia (5 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitettaessa 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) on kumottu 1.1.2020 voimaan tulleella oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetulla lailla, jonka 127 §:n mukaan muualla laissa tai asetuksessa olevalla viittauksella hallintolainkäyttölakiin (586/1996) tarkoitetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaan tultua viittausta viimeksi mainittuun lakiin.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain, tavaramerkkilain (7/1964) sekä Patentti- ja rekisterihallituksesta annetun lain perusteella, siltä osin kuin edellä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 14 §:n 1 momentin mukaan valitus on toimitettava valitusajassa toimivaltaiselle hallintotuomioistuimelle, jollei erikseen säädetä, että valitus toimitetaan viranomaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:n 1 momentin mukaan valituksessa on ilmoitettava muun ohella päätös, johon haetaan muutosta (1 kohta), miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (2 kohta) sekä vaatimusten perustelut (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 16 §:n 1 momentin mukaan valitukseen on liitettävä valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen (1 kohta), selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta (2 kohta) ja asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle (3 kohta).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 36 §:n 1 momentin mukaan asia käsitellään hallintotuomioistuimessa kirjallisesti valituksen, valituksen kohteena olevan päätöksen ja muun oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

Kyseisen säännöksen esitöissä (HE 29/2018 vp s. 103) on todettu muun ohella, että kirjallinen käsittely perustuu oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Käsittelyn perustana ovat valitus ja sen kohteena oleva viranomaisen päätös. Lisäksi tuomioistuin pyytää päätöksen tehneeltä viranomaiselta yleensä lausunnon valituksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikeudenkäynnin osapuolet voivat myös toimittaa selvitystä sekä esittää vaatimuksia ja kannanottoja kirjallisessa muodossa, johon rinnastuu myös sähköisessä muodossa toimitettu aineisto.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n mukaan, jos valitus tai muu hallintotuomioistuimelle toimitettu kirjelmä on puutteellinen, hallintotuomioistuimen on varattava kirjelmän laatijalle tilaisuus kohtuullisessa määräajassa täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Täydennyspyynnössä on samalla ilmoitettava, millä tavoin kirjelmä on puutteellinen ja mitä täydentämisen laiminlyönnistä voi seurata.

Kyseisen pykälän esitöiden (HE 29/2018 vp s. 105 ja 106) mukaan lähtökohtana on, että tuomioistuimen tulee varata valittajalle tilaisuus valituksessa olevien puutteiden korjaamiseen silloin, kun valitus liitteineen ei täytä sille mainitun lain 15 ja 16 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Täydennyttämiseen tulee turvautua, kun se on asian jatkokäsittelyn kannalta välttämätöntä. Näin on esimerkiksi silloin, kun muutoksenhakijan vaatimuksia tai niiden perusteluja ei ole valituksessa esitetty niin selkeästi, että viranomainen voisi antaa yksilöidyn ja perustellun vastauksen. Vaatimusten ja perusteluiden puuttuminen tai niiden huomattava epäselvyys on yleensä aina riittävä aihe täydennyspyyntöön. Jos valittaja ei täydennysmenettelystä huolimatta täydennä valitustaan pyydetyllä tavalla hänelle asetetussa määräajassa, valitus voidaan ratkaista tai puutteellisuudesta riippuen jättää tutkimatta siten kuin mainitun lain 8 luvussa säädetään. Tämä edellyttää sitä, että valittajalle on ilmoitettu tutkimattajättämisuhasta täydennyspyynnössä. Määräajan jälkeen toimitettu täydennys otetaan kuitenkin huomioon, jos täydennys saapuu tuomioistuimelle ennen asian ratkaisemista, ja tarvittaessa valittajalle voidaan varata uudelleen tilaisuus valituksessa olevien puutteiden korjaamiseen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Vuosikirjaratkaisussaan KHO 2019:127 korkein hallinto-oikeus on katsonut, että tilanteessa, jossa hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä lähetetystä sähköpostiviestistä ilmeni selvästi valittajana olleen lapsen tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä, sähköpostiviestiä oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut hallinto-oikeudessa vireille. Korkein hallinto-oikeus on tältä osin viitannut muun ohella perustuslain 21 §:ssä mainittuihin oikeusturvan takeisiin ja lastensuojelulain 24 §:n 1 momenttiin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan, kun muutoksenhakijana oli huostaanotettu ja sijaishuoltoon sijoitettu lapsi, muutoksenhakua koskevan oikeuden toteutumiseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vuosikirjaratkaisussaan KHO 2020:134 korkein hallinto-oikeus on todennut, että muutoksenhaun kohteena on hallinto-asiassa tehty päätös, jonka perusteella voidaan määritellä myös henkilöt, joilla on asiassa puhevalta, ja että valituskirjelmän sisältöä koskevien vaatimusten ensisijainen tarkoitus on ohjata muutoksenhakijaa tekemään asianmukainen valituskirjelmä, jonka perusteella tuomioistuin voi tutkia, miltä osin ja millä perusteella muutoksenhakija haluaa muutosta asiassa tehtyyn hallintopäätökseen. Se, miten tarkasti valituskirjelmässä on yksilöitävä vaatimus hallintopäätöksen muuttamisesta, riippuu kunkin valitusasian laadusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun otettiin huomioon esillä olleen toimeentulotukea koskevan asian aikaisempi käsittely Kansaneläkelaitoksessa, jossa toimeentulohakemuksesta tehdyt oikaisuvaatimukset oli hylätty, oikaisuvaatimuksiin annettuihin päätöksiin kohdistuneiden valituskirjelmien vaatimusten enempi yksilöinti ei ollut välttämätöntä valitusten tutkimiseksi.

2 Valituksesta ja sen vireilletulosta

Patentti- ja rekisterihallitus on 14.5.2020 tehnyt päätöksen Bruksbo i Uppsala Kommanditbolagetin tekemän, kansainvälistä rekisteröintiä numero 1450915 RUSTA (kuvio) koskevan väitteen johdosta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan päätös on annettu mainitulle yhtiölle tiedoksi 29.5.2020. Kyseisen yhtiön osalta valitusaika markkinaoikeuteen on siten päättynyt 28.7.2020 kello 16.15.

Erään asianajajan toimesta markkinaoikeuteen on 27.7.2020 kello 16.13 lähetetty seuraava sähköpostiviesti:

”Väitenumero: V201900025
Väitemerkki: Kansainvälinen rekisteröinti nro 1124796 RUSTA

Valitamme Patentti- ja rekisterihallituksen 14.5.2020 antamasta päätöksestä koskien tavaramerkkirekisteröintiä numero 1450915 RUSTA. Toimitamme liitteet myöhemmin.”

Markkinaoikeuden kirjaamosta on 28.7.2020 tiedusteltu edellä mainitun sähköpostiviestin johdosta, ovatko valituksen liitteet tulossa markkinaoikeuteen kyseisen päivän aikana.

Edellä mainitun lisäksi markkinaoikeuden kirjaamosta on pyynnöstä ilmoitettu edellä selostetun sähköpostiviestin saapuneen markkinaoikeuteen 27.7.2020 kello 16.13 ja pyydetty yksilöimään valittajataho.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan edellä mainittu asianajaja on 28.7.2020 sopinut markkinaoikeuden kirjaamon kanssa, että valituksen liitteet voi toimittaa markkinaoikeuteen kyseisen viikon aikana.

Kyseisen asianajajan toimesta on valitusajan päättymisen jälkeen 29.7.2020 lähetetty markkinaoikeudelle valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös ja selvitys päätöksen tiedoksiannosta. Markkinaoikeuden kirjaamon uudistettua pyyntönsä valittajatahon yksilöimisestä mainitun asianajajan toimesta on 30.7.2020 ilmoitettu markkinaoikeudelle muun ohella kyseisen asianajajan edustaman valittajatahon nimi ja lisäksi 31.7.2020 lähetetty markkinaoikeudelle varsinainen valituskirjelmä, josta on käynyt ilmi muun ohella valittajana toimineen tahon vaatimukset ja vaatimusten perusteet.

Markkinaoikeus on pyytänyt valittajaa lausumaan siitä, onko markkinaoikeudelle 27.7.2020 toimitettu sähköpostiviesti täyttänyt oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetyt vaatimukset valituksen sisällölle ja onko kyseistä viestiä voinut täydentää markkinaoikeudelle 29.7.2020 toimitetulla sähköpostiviestillä ja 31.7.2020 toimitetulla kirjelmällä.

Valittaja on esittänyt, että valitus on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Valittaja on edelleen esittänyt, että markkinaoikeus on valittajan pyynnöstä kertonut valituksen tulleen perille määräajassa ja sallinut valituksen täydentämisen 31.7.2020 mennessä.

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan esittänyt, että valitus ei ole saapunut markkinaoikeuteen määräajassa.

3 Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että valitusajan puitteissa markkinaoikeuteen on saapunut ainoastaan erään asianajajan toimesta 27.7.2020 lähetetty sähköpostiviesti. Kyseisestä viestistä ei ole ilmennyt valittajan yksilöintitietoja, sitä, miltä kohdin viestissä mainittuun Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, tai vaatimusten perusteita. Sähköpostiviestin liitteenä ei ole myöskään ollut valituksen kohteena olevaa päätöstä valitusosoituksineen eikä selvitystä päätöksen tiedoksisaannista.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämän julkisen tavaramerkkitietopalvelun avulla on sinänsä ollut selvitettävissä, mitä tahoa sähköpostiviestin lähettäneen asiamiehen asianajotoimisto on edustanut sähköpostiviestissä viitatussa väitemenettelyssä Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Edellä selostetulla tavalla markkinaoikeudelle on toimitettu vasta valitusajan päättymisen jälkeen valittajatahoa koskevat yksilöintitiedot, valituskirjelmä vaatimuksineen ja perusteineen sekä valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen ja selvitys päätöksen tiedoksisaannista.

Kuten teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden keskittämistä markkinaoikeuteen koskevan lainsäädännön esitöissä (HE 124/2012 vp s. 26 ja 56) on tuotu esiin, tavaramerkki- ja muut teollisoikeudelliset valitusasiat ovat erityislaatuisia ja poikkeavat tavanomaisista hallintolainkäyttöasioista. Esitöiden mukaan kyseisissä asioissa yksityinen intressi on korostunut, ja asioissa on usein selkeä kaksiasianosaissuhde. Markkinaoikeus toteaa, että nyt käsiteltävänä olevassa valitusasiassa on kyse asianajajan edustaman oikeushenkilön valituksesta Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkioikeudellisessa väitemenettelyssä tekemään päätökseen. Sekä hallinnollisessa väitemenettelyssä Patentti- ja rekisterihallituksessa että oikeudenkäynnissä markkinaoikeudessa valittajan vastapuolena on ollut toinen oikeushenkilö. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt valittajan tekemän väitteen osittain ja hylännyt sen osittain. Näin ollen molemmilla tahoilla on ollut intressi valittaa kyseisestä päätöksestä, ja molempien osapuolten aseman turvaaminen on otettava asian käsittelyssä markkinaoikeudessa huomioon.

Korkein hallinto-oikeus on edellä mainituissa vuosikirjaratkaisussaan KHO 2019:127 ja KHO 2020:134 soveltanut vaatimuksia hallinto oikeudelle valitusajassa tehtävän valituksen sisällöstä verraten joustavasti. Nyt esillä olevassa valitusasiassa ei kuitenkaan ole kysymys samankaltaisesta luonnollisen henkilön tekemästä valituksesta asiassa, jossa on kyse valittajana olevan henkilön perustavaa laatua olevista sosiaalisista oikeuksista tilanteessa, jossa ei ole viranomaistahon lisäksi varsinaista vastapuolta. Nyt käsillä oleva valitusasia ei siten ole sanotussa suhteessa rinnastettavissa edellä mainituissa korkeimman hallinto oikeuden vuosikirjaratkaisuissa kysymyksessä olleisiin asioihin. Lisäksi on huomattava, että myös korkein hallinto-oikeus on edellä mainitussa vuoden 2020 vuosikirjaratkaisussaan todennut, että se, miten tarkasti valituskirjelmässä on yksilöitävä vaatimus hallintopäätöksen muuttamisesta, riippuu kunkin valitusasian laadusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista. Tuomioistuinmenettely tavaramerkkioikeudellisessa valitusasiassa markkinaoikeudessa muodostaa Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnolliseen väitemenettelyyn nähden oman itsenäisen menettelynsä, jossa käsillä olevassa tapauksessa markkinaoikeudessa edellä todetulla tavalla asianosaisena on valittajan ohella myös tämän vastapuoli. Nyt käsillä olevassa tapauksessa pelkästään valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen tai markkinaoikeudelle myöhemmin toimitettujen väitemenettelyn muiden asiakirjojen perusteella ei ole ollut myöskään pääteltävissä, miltä osin valittajan on ollut tarkoitus hakea muutosta sanottuun päätökseen.

Asiassa on myös otettava huomioon, että valitusaika muun ohella esillä olevan kaltaisissa tavaramerkkioikeudellisissa valitusasioissa on säädetty tavanomaista pidemmäksi eli 60 päivän pituiseksi.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että markkinaoikeudelle valitusajan puitteissa lähetetty yksittäinen sähköpostiviesti, josta on kokonaan puuttunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 15 §:ssä säädetyistä valituksen sisältövaatimuksista muun ohella valittajan yksilöintitiedot sekä vaatimukset perusteineen, on ollut niin puutteellinen, ettei sen voida katsoa täyttäneen valitukselle asetettavia vähimmäisvaatimuksia eikä se ole siten kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi markkinaoikeudessa. Valitusajassa toimitetut viestit ovat sisältäneet pikemminkin ilmoituksen tahdosta valittaa tietystä ratkaisusta kuin varsinaisen, vähintään jonkin vaatimuksen sisältävän valituskirjelmän. Valittajan asiamiehen valitusajan puitteissa toimittamaa sähköpostiviestiä ei ole myöskään voitu oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 40 §:n nojalla sallia täydennettävän ilman, että sovellettava valitusaika menettäisi velvoittavuutensa. Koska valituksen tekemiselle varattu määräaika ei ole pidennettävissä, sen, että markkinaoikeuden kirjaamosta on sallittu valituksen liitteiden toimittaminen valitusajan päättymisen jälkeen, ei ole katsottava antavan aihetta arvioida asiaa toisin. Myöskään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n perusteella ei olisi mahdollista arvioida, perustuuko uuden vaatimuksen esittäminen olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan taikka muuttuuko asia uusien perusteiden esittämisen johdosta myöhemmin toiseksi, jos valitusajassa ei ole alun perin esitetty minkäänlaista vaatimusta eikä perustetta.

Kun valittaja on toimittanut muun ohella varsinaisen valituskirjelmän vaatimuksineen ja perusteineen vasta valitusajan umpeutumisen jälkeen, valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Pekka Savola ja Mirva Näsi.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikedessa 2.3.2022 taltionumero H678.