MAO:590/18

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 23.3.2018 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Siteco Beleuchtungstechnik GmbH on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 268506 Lumossa rekisteröinnin kumoamista varten.

Perusteet

Valituksenalainen tavaramerkki numero 268506 Lumossa on sekoitettavissa valittajan aikaisemmin rekisteröityyn EU-tavaramerkkiin numero 13455209 LUMOS.

Merkkien kattamat tavarat ovat samoja, mikä tulee ottaa huomioon sekaannusvaaraa arvioitaessa erityisesti kohderyhmän osalta.

Valaisintuotteita myydään lähinnä valaisinliikkeissä, rautakaupoissa sekä tavarataloissa. Tuotteita myydään suoraan sekä kuluttajille että elinkeinonharjoittajille. Kuluttajat ostavat useimpia valaistustuotteita, kuten lamppuja suhteellisen harvoin ja ostopäätökseen liittyy vertailu usean eri valaisintuotteen välillä, jolloin kuluttajat joutuvat luottamaan varsin epätäydellisiin muistikuviin valaisintuotteiden tavaramerkeistä. Normaalisti valaisinvalikoima niitä myyvissä liikkeissä on laaja eikä kuluttaja kiinnitä erityistä tarkkaavaisuutta merkkeihin. Samankaltaisten merkkien välille muodostuu helposti mielleyhtymiä epätarkoilla muistikuvilla. Myös elinkeinonharjoittajat olettavat hyvin samankaltaisten merkkien kohdalla, että kyseiset tavarat ovat peräisin samasta yrityksestä.

Kuluttajien huomio kiinnittyy ensiksi merkkien identtiseen alkuosaan Lumos. Merkit ovat kokonaisuutena arvioiden sekä visuaalisesti että foneettisesti hyvin samankaltaiset. Merkit eroavat toisistaan ainoastaan vastaajan merkin loppuosan -SA osalta, mikä ero ei ole riittävä poistamaan merkkien visuaalista tai äänteellistä samankaltaisuutta.

Merkit ovat merkityksen osalta lähes identtiset. Sana lumossa on taivutettu muoto sanasta lumo, joka ei ole tavanomainen suomen kielen sana. On epätodennäköistä, että kuluttaja ymmärtäisi välittömästi lumossa -sanan merkityksen. Sana lumossa on ymmärrettävä, mutta käytännössä sanan lumo taivutus tähän muotoon on varsin epätavanomaista. Vastaajan merkillä ei suoranaisesti ole merkitystä suomen kielessä eikä voida olettaa, että keskivertokuluttaja ajattelisi merkin tarkoitusta. Vastaavasti kohderyhmä ei ryhdy arvioimaan valittajan merkin merkityssisältöä. Jos tavaramerkeillä katsottaisiin olevan jonkinasteinen merkitys, olisi se identtinen ottaen huomioon vastaajan merkin käytön puhekielessä.

Valittajan merkki on niin sanottu fantasiasana, jolla on tavanomaista korkeampi erottamiskyky.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

EK-Profit Oy:n vastaus

EK-Profit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Tavaramerkki numero 268506 Lumossa on kansallinen tavaramerkki, minkä vuoksi sekaannusvaaraa on tarkasteltava vain suomalaisen kohderyhmän näkökulmasta.

Vastaajan merkillä markkinoitavat tuotteet ovat vain yrityskäyttöön markkinoitavia tuotteita. Kohderyhmä on siten tavallista tarkkaavaisempi ja tuntee tavaramerkit paremmin. Tuotteita ei tulla markkinoimaan valaisinliikkeissä, rautakaupoissa tai tavarataloissa, ja niitä markkinoidaan vain Suomessa.

Lumossa on suomenkielinen sana, joka tarkoittaa lumoavaa tai taianomaista. Sana lumos ei suomen kielessä tarkoita mitään. Merkkien välillä on selkeä kahden kirjaimen ero, joka muuttaa merkityksettömän kirjainyhdistelmän suomen kielen sanaksi. Jokainen suomalainen ymmärtää sanan lumossa merkityksen.

Valittajan lausuma

Siteco Beleuchtungstechnik GmbH on esittänyt muun ohella, että vastaajan käytännön toiminnalla ei ole asiassa merkitystä. Kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi kohderyhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi. Merkkien välistä sekaannusvaaraa tulee arvioida keskivertokuluttajan näkökulmasta.

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole valituksenalaisessa päätöksessään arvioinut eikä perustellut näkemystään siitä, että arvioitavana olevat merkit ovat visuaalisesti ja äänteellisesti lähes identtisiä ja eroavat toisistaan ainoastaan sanan loppuosan, viimeisen kahden kirjaimen osalta. Päätöksessä ei myöskään ole otettu riittävästi huomioon, että merkit kattavat nimenomaisesti samoja ja samankaltaisia tavaroita, eikä arvioitu sekaannusvaaraa suhteessa haettuihin tavaroihin ja niiden kohderyhmään.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on kysymys siitä, aiheuttaako rekisteröity tavaramerkki numero 268506 Lumossa sekaannusvaaran aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröityyn valittajan EU-tavaramerkkiin numero 13455209 LUMOS.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan 1 momentin 7 kohdassa mainitulla aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan myös 57 §:ssä tarkoitettua yhteisön tavaramerkkiä, joka on rekisteröity tavaramerkkihakemusta aikaisemman hakemuksen perusteella.

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää mainitussa laissa säädetyin poikkeuksin, joista ei nyt ole kysymys, sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

2 Tavaroiden vertailu

Tavaroiden samankaltaisuutta on arvioitava ottaen huomioon kaikki niihin liittyvät merkitykselliset seikat, kuten tavaroiden luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat ja jakelukanavat sekä se, ovatko ne keskenään kilpailevia tai toisiaan täydentäviä.

Markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiä arvioitaessa tavaroiden vertailussa on merkitystä ainoastaan tavaraluetteloissa mainituilla tavaroilla. Siten vastaajan tarjoamien tavaroiden tosiasiallisella käytöllä ei ole merkitystä tässä arvioinnissa.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessä katsonut, että rekisteröity tavaramerkki numero 268506 Lumossa kattaa luokassa 11 samoja ja samankaltaisia tavaroita kuin valittajan EU-tavaramerkki. Valittajan mukaan merkkien kattamat tavarat ovat kaikilta osin samoja.

Kansallinen rekisteröinti Lumossa kattaa seuraavat tavarat luokassa 11: "Valaisimet ja valaisinreflektorit".

EU-tavaramerkki LUMOS kattaa seuraavat tavarat luokassa 11: "Valaistuslaitteet, mukaan lukien valot ja lamput sekä niiden osat, erityisesti prismalevyt ja prismakalvot; Heijastimet; Valonjohtimet [valaistuslaitteiden osana]; Valonjakajalaitteet ja Niiden osat; Valodiodipohjaiset valaistuslaitteet (LED), myös orgaaniset, LED-lamput ja LED-valot ja niiden osat, valaistuslaitteistot ja niiden osat, myös

LED-pohjaiset; Edellä mainitut tavarat myös valaistusjärjestelmiin asennettuina; Kaikkien edellä mainittujen tavaroiden osat luokassa 11."

Markkinaoikeus toteaa, että kansallisen rekisteröinnin kattamat valaisimet sisältyvät kokonaisuudessaan aikaisemman EU-tavaramerkin kattamiin valaistuslaitteisiin. Myös kansallisen rekisteröinnin kattamien valaisinreflektoreiden on katsottava olevan vastaavia kuin EU-tavaramerkin kattamat heijastimet, jotka tavaraluettelon englanninkielisessä versiossa ovat "reflectors". Vertailtavien merkkien kattamat tavarat luokassa 11 ovat siten samoja.

3 Kohdeyleisö

Sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon asianomaisen tavara- tai palveluryhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. On myös otettava huomioon se, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavara- tai palveluryhmän mukaan (ks. esim. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 25 ja 26 kohta).

Luokassa 11 samoiksi katsotut tavarat on suunnattu pääosin suurelle yleisölle, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Tällaisen keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei ole kysymyksessä olevien tavaroiden osalta pidettävä pääosin tavanomaista korkeampana. Toisaalta tavaroita myydään myös ammattilaisille, joiden tarkkaavaisuusaste on tavanomaista korkeampi.

Kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi kohderyhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi (ks. tuomio 15.7.2011, Ergo Versicherungsgruppe v. SMHV – Société de développement et de recherche industrielle (ERGO), T-220/09, EU:T:2011:392, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Edellä esitetty huomioon ottaen nyt esillä olevassa asiassa merkityksellisen kohdeyleisön on katsottava koostuvan tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista.

4 Merkkien vertailu ja sekaannusvaaran kokonaisarviointi

Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

Keskivertokuluttajalla on ainoastaan harvoin mahdollisuus verrata suoraan eri tavaramerkkejä, vaan hänen on turvauduttava siihen epätäydelliseen muistikuvaan, joka hänellä on tavaramerkeistä. (ks. esim. tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 26 kohta).

Sekaannusvaaran kokonaisarviointi merkitsee huomioon otettavien tekijöiden ja erityisesti tavaramerkkien samankaltaisuuden ja niiden tavaroiden tai palvelujen, joita varten nämä tavaramerkit on tarkoitettu, tiettyä keskinäistä riippuvuutta. Siten tässä arvioinnissa kyseisten tavaroiden tai palvelujen vähäisen samankaltaisuuden saattaa korvata niitä varten tarkoitettujen tavaramerkkien merkittävä samankaltaisuus ja päinvastoin (ks. esim. tuomio 29.9.1998, Canon, C-39/97, EU:C:1998:442, 17 kohta).

Merkkien välillä on sekaannusvaara, mikäli yleisö saattaa luulla, että tavarat ovat peräisin samasta yrityksestä taikka mahdollisesti taloudellisessa etuyhteydessä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä.

Vertailtavat merkit ovat vastaajan kansallinen seitsemänkirjaiminen rekisteröinti Lumossa ja valittajan viisikirjaiminen EU-tavaramerkki LUMOS. Merkeissä ei ole sellaisia osia, joita olisi pidettävä hallitsevimpina. EU-tavaramerkkiä LUMOS ei voida pitää kuvailevana tai viitteellisenä kysymyksessä oleville tavaroille.

Vertailtavien merkkien ulkoasun osalta markkinaoikeus toteaa, että aikaisempi EU-tavaramerkki LUMOS sisältyy kokonaisuudessaan kansalliseen tavaramerkkiin Lumossa, ja merkit eroavat toisistaan ainoastaan kansallisen tavaramerkin lopussa olevan sa-kirjainyhdistelmän osalta. Edellä todettu yhtäläisyys ja vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan kohdeyleisö kiinnittää yleensä huomiota enemmän sanamerkin alkuosaan kuin sen loppuosaan, huomioon ottaen vertailtavia merkkejä on pidettävä ulkoasuiltaan samankaltaisina.

Vastaavasti myös lausuntatavan osalta vertailtavat merkit eroavat ainoastaan kansallisen tavaramerkin lopussa olevan sa-kirjainyhdistelmän osalta ensimmäisten viiden kirjaimen ollessa samoja. Kansallisen tavaramerkin kaksi ensimmäistä tavua muodostavat lausuttaessa aikaisemman EU-tavaramerkin. Tämä yhtäläisyys huomioon ottaen merkkejä on pidettävä lausuntavaltaan samankaltaisina.

Merkityssisällön osalta markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkillä LUMOS ei ole suomen kielessä merkitystä. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että EU-tavaramerkillä olisi jollain muulla suomalaisen keskivertokuluttajan ymmärtämällä kielellä merkityssisältöä. Sen sijaan suomalaisen keskivertokuluttajan on katsottava ymmärtävän, että tavaramerkki Lumossa on suomenkielisen sanan lumo taivutusmuoto. Sana lumo tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan muun ohella taikavoimaa, lumousta, viehätystä tai hurmaa. Tavaramerkit eivät siten ole merkityssisällöltään samankaltaisia.

Ottaen huomioon edellä todettu tavaroiden samanlaisuus sekä vertailtavien merkkien ulkoasun ja lausuntatavan samankaltaisuus sekä keskivertokuluttajalla usein oleva epätäydellinen muistikuva merkeistä, markkinaoikeus katsoo, että merkkien erilaisesta merkityssisällöstä huolimatta kokonaisuutena arvioiden kansallinen tavaramerkki numero 268506 Lumossa aiheuttaa sekaannusvaaran aikaisempaan

EU-tavaramerkkiin numero 13455209 LUMOS. Valituksenalainen päätös on näin ollen kumottava.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 23.3.2018 tekemän päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 268506 Lumossa rekisteröinnin kumoamista varten.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Markus Mattila ja Jenni Ihalainen.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.