MAO:483/19
Hakemus
Vaatimukset
Elisa Oyj (jäljempänä myös Elisa) on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Telia Finland Oyj:tä (jäljempänä myös Telia) väliaikaisesti vähintään 200.000 euron sakon uhalla
1) käyttämästä matkapuhelinliittymiensä markkinoinnissa totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia ilmaisuja
i) "Liittymät aina ilman sitoutumispakkoa"
ii) "Liittymissä ei ole sitoutumispakkoa. Saat 12 kuukautta kestävän hintaedun ilman määräaikaista sopimusta"
iii) tai muita näihin rinnastettavia ilmaisuja, joissa totuudenvastaisesti tai harhaanjohtavasti väitetään Telian puhelinliittymien olevan aina toistaiseksi voimassaolevia tai muuten ei määräaikaan sidottuja2) jatkamasta toimintatapaa, jossa
i) kuluttajalle luodaan mielikuva maksuvelvollisuudesta Telialle uuden liittymäsopimuksen perusteella, vaikka kuluttaja ennen numeronsiirron toteuttamista päättäisi jäädä aiemman matkapuhelinoperaattorinsa asiakkaaksi
ii) Telia esittää kuluttajalle numeronsiirron peruuntuessa kuluttajan oman ilmoituksen perusteella, että kuluttajan tulisi suorittaa kaikki määräaikaisen sopimuksen maksut, vaikka Telialla on omassa hinnastossaan kuluttajalle edullisempi määräaikaisen sopimuksen irtisanomismaksu
iii) Telia esittää kuluttajalle kohtuuttomana ja lainvastaisena pidettävän 50 euron irtisanomismaksun maksamista tilanteessa, jossa kuluttaja peruu tilauksensa ennen numeronsiirron toteuttamista Telialle.
Perusteet
Telia on ainakin kesäkuusta 2019 lähtien markkinoinut kuluttajille matkapuhelinliittymiään käyttämällä muun muassa ilmaisuja "liittymät aina ilman sitoutumispakkoa" ja "Liittymissä ei ole sitoutumispakkoa. Saat 12 kuukautta kestävän hintaedun ilman määräaikaista sopimusta." Ilmaisut asiallisesti tarkoittavat sitä, että mitkään Telian liittyvät eivät milloinkaan edellytä sitoutumista eli määräaikaista sopimusta. Markkinointi-ilmaisut ovat totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia, sillä todellisuudessa Telian matkapuhelinliittymäsopimuksissa edellytetään sitoutumista 12 kuukauden määräaikaiseen sopimukseen.
Telia on myös matkapuhelinliittymiensä myynnissä ja markkinoinnissa luonut kuluttajille mielikuvan maksuvelvollisuudesta Telialle uuden liittymäsopimuksen perusteella, vaikka kuluttaja ennen numeronsiirron toteuttamista peruuttaisi numeronsiirron ja päättäisi jäädä aiemman matkapuhelinoperaattorinsa asiakkaaksi. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 118 §:n mukaan tilaaja on velvollinen maksamaan viestintäsopimukseen perustuvat maksut vasta siitä lukien, kun yhteys on käytettävissä. Jos numeronsiirtoa ei toteuteta, yhteys ei ole käytettävissä eikä maksuvelvollisuus voi syntyä.
Telian asiakaspalvelijat ovat ilmoittaneet kuluttajille, että numeronsiirtoa ei voi perua ilman maksuvelvollisuutta, mikäli sopimus Telian kanssa on tehty muutoin kuin etämyynnissä eli esimerkiksi myymälässä. Telia on myös esittänyt, että asiakas olisi velvollinen maksamaan Telialle uuden liittymäsopimuksen maksut koko sopimuskaudelta, vaikka asiakas peruuttaisi numeronsiirron Telialle vastaanotettuaan nykyisen operaattorinsa tarjouksen ja päättäessään jäädä nykyisen operaattorinsa asiakkaaksi. Telia on lisäksi vaatinut 50 euron irtisanomismaksun maksamista sellaisilta kuluttaja-asiakkailta, jotka ovat pyrkineet peruuttamaan numeronsiirron ennen numeron siirtymistä Telialle. Telia on edelleen esittänyt kuluttajille, että näille avataan määräaikainen Telian liittymä uudella numerolla, mikäli numeronsiirtoa ei toteuteta.
Telian menettely on ollut selvästi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin ja 1 §:n 1 momentin vastaista. Menettely on kuluttajille ja Elisalle vahingollista ja se tulee kieltää väliaikaisesti, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
Vastaus
Vaatimukset
Telia Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus jättää tutkimatta tai hylkää väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.
Perusteet
Telian markkinointi-ilmaisuja "liittymät aina ilman sitoutumispakkoa" ja "liittymissä ei ole sitoutumispakkoa" on käytetty ainoastaan muutaman kerran Telian verkkosivuilla Telia rajaton -puhelinliittymien markkinoinnin yhteydessä. Kyseisissä liittymissä ei ole ollut määräaikaisuutta. Kuluttajilla on myös aina valittavissa toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Ilmaisut eivät siis ole olleet totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia. Telia on kuitenkin poistanut kyseiset ilmaisut verkkosivuiltaan 9.10.2019 eli jo ennen kuin Elisa on hakenut markkinaoikeudelta ilmaisujen kieltämistä. Kyseisten ilmaisujen osalta Elisalla ei ole oikeussuojan tarvetta eivätkä väliaikaisen kiellon määräämistä koskevat edellytykset täyty.
Telian irtisanomismaksua koskeva toimintatapa ei ole ollut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastainen. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 118 § koskee vain tilannetta, jossa viestintäpalvelun toimitus on viivästynyt. Sopimuksessa sovitun irtisanomismaksun kyseisen säännöksen mukaisuuden arvioinnin osalta toimivaltainen viranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto. Markkinaoikeudella ei ole sopimattomasta elinkeinotoiminnasta annetun lain perusteella toimivaltaa puuttua Telian ja sen asiakkaiden välisiin sopimusehtoihin. Kieltovaatimus 2(i) on myös siten yksilöimätön, ettei sen perusteella ole mahdollista ennustaa mikä menettely on sallittua ja mikä on kiellettyä. Irtisanomismaksu on lisäksi kohtuullinen, koska ilman tällaista irtisanomisehtoa kuluttaja-asiakkaat olisivat sidottuja määräaikaiseen sopimukseen ja velvollisia maksamaan kuukausimaksut koko sopimuskaudelta. Telia on kuitenkin päättänyt luopua irtisanomismaksun vaatimisesta kuluttajilta niiden määräaikaisten sopimusten osalta, joissa numeronsiirto Telialle ei ole vielä toteutunut. Telia tulee ohjeistamaan tämän käytännön henkilöstölleen ja myyjilleen.
Väliaikaisen kiellon määräämisen edellytykset eivät täyty muun ohella siksi, että Telia on jo lopettanut hakemuksessa mainittujen markkinointi-ilmaisujen käytön ja irtisanomismaksun perimisen tilanteessa, jossa numeronsiirtoa ei ole tapahtunut. Väliaikaiselle kiellolle ei siten ole tarvetta, asialla ei ole kiire, eikä kiellon määräämättä jättämisellä ole esimerkiksi mitään vaikutuksia kuluttajille.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Markkinaoikeus voi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla kieltää elinkeinonharjoittajaa jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n vastaista menettelyä. Markkinaoikeus voi lain 7 §:n mukaan määrätä 6 §:ssä tarkoitetun kiellon myös väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin ei sisälly erikseen säännöksiä siitä, millä edellytyksillä väliaikainen kielto voidaan määrätä. Lain 7 §:n säännöstä edeltänyt vastaava säännös (1061/1978) oli samansisältöinen. Tuota säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 114/1978 vp s. 18) on todettu, että väliaikainen kielto tulee antaa lähinnä vain silloin, kun on todennäköistä, että lain 1–3 §:n vastainen menettely tullaan vähintään samassa laajuudessa kieltämään myös lopullisessa ratkaisussa.
Väliaikaisen kiellon tarkoituksena on mahdollistaa nopea puuttuminen sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa ja estää kiellettyjen häiriöiden aiheuttaminen kilpailutilanteeseen oikeudenkäynnin aikana. Väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen ratkaisu perustuu väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaariseen tutkintaan. Asianosaisten vaatimustensa tueksi esittämät perusteet ja todisteet tulevat siten tarkemmin arvioitaviksi vasta pääasian käsittelyn yhteydessä. Väliaikaisesta kiellosta päätettäessä merkitystä on annettava myös asian laadulle ja kiireellisyydelle sekä kiellon määräämisen ja määräämättä jättämisen vaikutuksille niin osapuolten kuin kuluttajienkin kannalta.
Riippumatta väitettyä oikeudenvastaisuutta koskevasta harkinnasta väliaikaisen kiellon määrääminen ei lähtökohtaisesti ole tarpeen, mikäli voidaan pitää varsin todennäköisenä, että vastaaja ei jatka tai uudista hakemuksessa tarkoitettua menettelyä asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Mikäli vastaajan kuitenkin myöhemmin osoitetaan menetelleen toisin, edellytykset väliaikaisen kiellon määräämiselle ovat lähes poikkeuksetta käsillä.
Telia Finland Oyj on kiistänyt menetelleensä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti. Nyt käsillä olevan väliaikaisen oikeussuojan antamista koskevan kysymyksen arvioinnin kannalta olennaista on kuitenkin se, että Telia Finland Oyj on ilmoittanut lopettaneensa hakemuksessa mainittujen markkinointi-ilmaisujen käytön ja irtisanomismaksun perimisen tilanteessa, jossa numeronsiirtoa ei ole tapahtunut. Todettu huomioon ottaen voidaan pitää varsin todennäköisenä, että Telia Finland Oyj ei jatka tai uudista hakemuksessa tarkoitettua menettelyään asian olleessa vireillä markkinaoikeudessa. Tähän nähden väliaikaisen kiellon määräämiselle ainakaan asian käsittelyn tässä vaiheessa ei ole tarvetta ja Elisa Oyj:n vaatimus on siten hylättävä.
Päätöslauselma
Markkinaoikeus hylkää Elisa Oyj:n väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.
Muutoksenhaku
Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.1.2020.
Markkinaoikeustuomari Pekka Savola
Lainvoimaisuus
Lainvoimainen