MAO:829/15

Kuluttaja-asiamies > XXL Sports & Outdoor Oy

kuluttajansuoja - keskivertokuluttaja - harhaanjohtavuus

Diaarinumero: 2015/131
Antopäivä: 24.11.2015

HAKEMUS

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kunkin kohdan osalta 200.000 euron sakon uhalla kieltää XXL Sports & Outdoor Oy:tä

1) johtamasta kuluttajia harhaan esittämällä markkinoinnissaan hinnanerohyvitystä koskevan lupauksen muodossa toteennäyttämättömiä väitteitä tuotteidensa hintojen edullisimmuudesta;
2) antamasta hinnanerohyvitystä koskevan lupauksen muodossa kuluttajille harhaanjohtavaa käsitystä mahdollisuudesta löytää yrityksen markkinoimia tuotteita muista liikkeistä;
3) kuluttajiin kohdistuvassa markkinoinnissa vertaamasta tuotteensa myyntihintaa maahantuojan tai tavarantoimittajan ilmoittamaan niin sanottuun suositusvähittäishintaan tai ohjevähittäishintaan, jos suositusvähittäishinta tai ohjevähittäishinta ei vastaa yleisesti muiden vähittäismyyjien samasta tuotteesta perimää hintaa; ja
4) esittämästä markkinoinnissa perätöntä väitettä siitä, että tarjoustuote on tarjolla tietyllä hinnalla vain lyhyen rajoitetun ajan, vaikka samaa tuotetta myydään samaan hintaan tarjousajan jälkeen.

Perusteet

Vaatimuskohdat 1 ja 2

XXL Sports & Outdoor Oy (jäljempänä myös XXL) on esittänyt markkinoinnissaan hintalupauksen, jossa tuotteiden edullisimmuutta kuvaaviin ilmaisuihin on yhdistetty lupaus hyvittää hinnanerotus. Kyseisen menettelyn tarkoituksena on ollut luoda kuva, että XXL on markkinoiden edullisin toimija. Tämän väittämän todentamiseksi XXL on esittänyt selvityksen, josta käy ilmi, että todellisuudessa hintalupausta koskevista tuotteista ainoastaan noin 59 prosenttia on löytynyt muiden yritysten tarjonnasta. Näin ollen noin 41 prosenttia XXL:n tuotteista ei käytännössä lainkaan ole ollut sen antaman hintalupauksen piirissä.

XXL:n markkinointinsa perusteeksi esittämässä selvityksessä ei ole kysymys hintavertailusta, jonka perusteella voitaisiin esittää tietoja tuotteiden löydettävyydestä muista liikkeistä tai markkinoiden yleisestä hintatasosta. XXL ei ole aukottomasti kartoittanut markkinoiden tilaa muiden elinkeinonharjoittajien osalta, joten on mahdollista, että kuluttaja löytää tuotteen XXL:n tarjoamaa hintaa halvemmalla. Noin puolelle markkinoiduista tuotteista XXL ei ole löytänyt vertailuhintaa, mutta XXL:n hintalupauksen perusteella kuluttaja on kuitenkin saanut vaikutelman, että XXL on aukottomasti selvittänyt tuotteiden löydettävyyden ja markkinoiden hintatason.

Kuluttajakäyttäytymistä koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuluttajat tekevät erilaisia johtopäätöksiä sen mukaan, miten informaatiota esitetään. Hintatakuu antaa kuluttajalle mielikuvan siitä, että yritys on luotettavasti selvittänyt hintojen edullisimmuuden kuluttajan puolesta. Näin hintatakuu kannustaa hintavertailujen tekemättä jättämiseen. Katteettomat hintatakuut aiheuttavat kuluttajille taloudellisia menetyksiä.

XXL:n menettelyä on pidettävä kuluttajansuojalain 2 luvun 3 ja 6 §:n tarkoittamana sopimattomana menettelynä, koska se ei ole luotettavalla tavalla selvittänyt, että sen markkinoimat tuotteet ovat hinnaltaan edullisempia kuin tuotteet kilpailevien liikkeiden myymälöissä tai että niitä on mahdollisuus löytää muista liikkeistä. Menettely on ollut omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja on tehnyt ostopäätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.

Vaatimuskohta 3

XXL on käyttänyt tuotteidensa markkinoinnissa vertailuhintoja, jotka yhtiön mukaan perustuvat maahantuojien tai tavarantoimittajien ilmoittamiin suositusvähittäishintoihin. Todetun perusteella on selvää, että XXL ei ole perinyt mainosliitteissä esitetyistä tuotteista kyseistä vertailuhintaa ennen mainoksen julkaisemista tai sen jälkeen. Ilmoitetut suositusvähittäishinnat eivät vastaa tuotteiden yleistä vähittäismarkkinahintaa, eivätkä vähittäismyyjät yleisesti itse tarjoa tuotteita suositusvähittäishinnoilla kuluttajien ostettavaksi.

Kuluttajakäyttäytymistä koskevat tutkimukset osoittavat, että kuluttajat tekevät erilaisia johtopäätöksiä sen mukaan, miten informaatiota, esimerkiksi hintatietoja esitetään. Markkinoinnissa käytetty vertailuhinta tai vertailuhinnan ja myyntihinnan erotusta kuvaava prosenttialennus toimii kiinnekohtana ja saa tarjouksen tuntumaan edulliselta myyntihinnasta riippumatta. Tällöin huomio kiinnittyy oletettuun säästöön eikä siihen, mitä tuote oikeasti maksaa.

XXL on markkinoinnissaan verrannut tuotteidensa myyntihintaa maahantuojan ilmoittamaan suositusvähittäishintaan, vaikka jälkimmäinen hinta ei vastaa yleisesti muiden vähittäismyyjien samasta tuotteesta perimää hintaa, ja antanut näin kuluttajille harhaanjohtavaa tietoa hinnan edullisuudesta. Tämä on ollut omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja on tehnyt ostopäätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. XXL:n markkinointia on pidettävä kuluttajansuojalain 2 luvun 3 ja 6 §:n vastaisena.

Vaatimuskohta 4

XXL:n mainoksissa on käytetty pituudeltaan rajoitettuja tarjouksia, minkä jälkeen samoja tuotteita on lähes heti markkinoitu uudella määräaikaisella tarjouksella samaan hintaan.

Kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 6 kohdan mukaan markkinoinnissa ja asiakassuhteissa pidetään kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimattomana ja lain 2 luvun 6 ja 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla harhaanjohtavana perätöntä väitettä, että kulutushyödyke on tarjolla vain hyvin rajoitetun ajan tai tietyillä ehdoilla vain hyvin rajoitetun ajan, jotta kuluttaja tekisi ostopäätöksen välittömästi.

XXL:n menettelyssä, jossa kolme päivää kestäneen rajoitetun tarjouksen jälkeen samoja tuotteita on myyty uudelleen rajoitettuina tarjouksina ainakin noin kuukauden ajan, on kysymys edellä mainitun asetuksen ja sen taustalla olevan sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11.5.2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) liitteen I eli niin sanotun mustan listan kohdan 7 mukaisesta menettelystä. On selvää, että XXL:n menettelyn tarkoituksena on ollut saada kuluttaja tekemään ostopäätös välittömästi.

Mikäli XXL:n menettelyä ei voida pitää tällaisena, menettelyä on kuitenkin pidettävä kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n vastaisena harhaanjohtavana menettelynä, koska siinä on annettu kuluttajalle harhaanjohtavaa tietoa tuotteen saatavuudesta ja tarjouksen hyödynnettävyydestä. Kuluttajalle on luotu markkinoinnissa totuutta vastaamaton mielikuva siitä, kuinka pitkän ajan tarjouksen kohteena oleva tuote on tarjolla tiettyyn alennettuun hintaan.

VASTAUS

Vaatimukset

XXL Sports & Outdoor Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja ainakin vaaditun uhkasakon määrä on kunkin kohdan osalta 50.000 euroa ylittävältä osin hylättävä.

Perusteet

Vaatimuskohdat 1 ja 2

XXL ei ole markkinoinnissaan kuluttaja-asiamiehen väittämin tavoin esittänyt, että XXL olisi absoluuttisesti markkinoiden edullisin toimija. Sen sijaan XXL on markkinoinnissaan kertonut pyrkivänsä tekemään kaikkensa ollakseen edullisin, seuraavansa jatkuvasti markkinahintoja ja laskevansa hintaa aina huomatessaan, että XXL ei jonkun tuotteensa osalta ole edullisin. Nämä seikat on esitetty markkinoinnissa paitsi totuudenmukaisesti myös selkeästi. Kun otetaan huomioon XXL:n suorittaman hintaseurannan toteuttamistavan laajuus, säännöllisyys ja luotettavuus, XXL:n markkinoima hintalupaus ei ole ollut miltään osin keskivertokuluttajan kannalta harhaanjohtava, vaan keskivertokuluttaja on ymmärtänyt puheena olevan hintalupauksen sen sanamuodon mukaisesti niin, että XXL:n tavoitteena ja pyrkimyksenä on olla markkinoiden edullisin vaihtoehto.

Toisin kuin kuluttaja-asiamies on väittänyt XXL:n markkinoinnissa ei siis ole esitetty, etteikö kuluttaja voisi löytää XXL:n valikoimaan kuuluvia tuotteita halvemmalta keneltäkään XXL:n kilpailijalta. Keskivertokuluttaja ei myöskään saa XXL:n markkinoinnista tällaista käsitystä. Jokainen kuluttaja ymmärtää myös sen, että eri elinkeinonharjoittajien tuotevalikoimat eivät ole koskaan täysin toisiaan vastaavia. Näin ollen siitäkään syystä, että osaa XXL:n tarjoamista tuotteista ei löydy muiden elinkeinonharjoittajien tuotevalikoimista, XXL:n markkinointia ei voi pitää keskivertokuluttajan kannalta sopimattomana.

Vaatimuskohta 3

Kuluttaja-asiamiehen vaatimuksen perusteena oleva käsitys ei vastaa nykypäivää. Urheiluvälinealalla on täysin tavanomaista, että elinkeinonharjoittaja vertaa tuotteensa myyntihintaa niin sanottuun suositusvähittäishintaan riippumatta siitä, vastaako suositusvähittäishinta muiden vähittäismyyjien samasta tuotteesta perimää hintaa. Kuluttajakäyttäytymistä koskevat tutkimukset osoittavat kuluttajien oppivan. Suomessa kuluttajat ovat oppineet sen, että ohjevähittäishinnalla ja nyttemmin suositusvähittäishinnalla viitataan urheiluvälinealalla alan yleiseen vertailuhintaan ja että tällaisia hintoja ei aina noudateta todellisia myyntihintoja määrättäessä. Se, että XXL vertaa omia hintojaan suositusvähittäishintoihin, kuten poikkeuksetta kaikki XXL:n kilpailijatkin tekevät, ja ovat tehneet jo vuosikymmeniä, ei näin ollen ole kuluttajan kannalta harhaanjohtavaa, eikä luo harhaanjohtavaa mielikuvaa hintojen huomattavasta edullisuudesta yleiseen vähittäismarkkinahintaan nähden.

Vaatimuskohta 4

Vaatimuskohta 4 on hylättävä vaatimuskohtaan 3 nähden päällekkäisenä ja rinnasteisena. Joka tapauksessa toisin kuin kuluttaja-asiamies on esittänyt, vaatimuskohdan 4 perusteeksi esitetyssä markkinoinnissa ei ole ollut kysymys alennus- tai tarjousmarkkinoinnista, eikä näin ollen myöskään kestoltaan rajoitetuista tarjouksista. Puheena olevissa XXL:n julkaisemissa mainoksissa on ollut kysymys säännöllisin väliajoin, käytännössä viikoittain, julkaistavista "uutiskirjeistä", tuote-esitteistä ja hinnastoista. Tällaista viikkoilmoittelua harjoittavat lukuisat elinkeinonharjoittajat.

Mikäli XXL:n markkinoinnissa katsottaisiin olevan kysymys joiltain osin väitetystä tarjousmarkkinoinnista, ei markkinoinnissa siitä huolimatta ole esitetty perätöntä väitettä väitetyn tarjouksen kestosta, koska kaikissa kuluttaja-asiamiehen viittaamissa mainoksissa ei ole ollut ylipäänsä minkäänlaista aikaan viittaavaa ilmaisua. Lisäksi ilmaisussa "Tarjoukset ovat voimassa 7.–11. joulukuuta 2014" ei ole kysymys tarjouksen kestoa rajoittavasta ilmaisusta vaan mainoslehtisen joka toisen sivun alalaitaan pienellä kirjasinkoolla kirjatusta vakioehdosta, jollaisia kaikki elinkeinonharjoittajat käyttävät puheena olevan kaltaisessa säännöllisin väliajoin toteutettavassa ilmoittelussaan. Kyseistä ehtoa ei ole miltään osin kohdistettu yksittäiseen tuotteeseen ja sen hintaan. Koska elinkeinonharjoittajan ilmoittelu tarkoittaa elinkeinonharjoittajan tarjousta kuluttajaa kohtaan sopimuksen tekemiseksi, olisi elinkeinonharjoittaja sidottu ilmoittelussaan esittämiensä tuotteiden tarjoamiseen käytännössä päättymättömän ajan esimerkiksi niiden loppumisesta taikka mahdollisesti hintojen noususta huolimatta, ellei ilmoittelussa annetun tarjouksen voimassaoloaikaa olisi rajoitettu. Muun muassa ehdon sanamuodon ja sijoittelun perusteella kuluttajat ymmärtävät ilmaisussa olevan kysymys XXL:n sopimusoikeudelliseen vastuuseen liittyvästä ilmaisusta, eikä sen ymmärretä miltään osin tarkoittavan jonkun väitetyn tarjouksen rajoittamista.

Uhkasakon määrä

Kuluttaja-asiamiehen vaatima uhkasakko on määrältään ylimitoitettu ottaen huomioon, että markkinoilla aikaisemmin olleet elinkeinonharjoittajat ovat käyttäneet kiellettäväksi vaaditun kaltaista markkinointia jo vuosia ja jatkavat sitä edelleen, mutta tästä huolimatta kuluttaja-asiamies on kohdistanut vaatimuksensa ainoastaan markkinoille uutena toimijana tulleeseen XXL:ään. Suuruudeltaan 50.000 euron määräinen uhkasakko on riittävällä tavalla kiellon rikkomisen estävä.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Kuluttaja-asiamies

1. Kuvakaappaus XXL:n verkkosivuilta 12.11.2014 ja kuvia XXL:n liiketiloista 29.4.2015
2. Helsingin Sanomien välissä 1.4.2014 julkaistu XXL:n mainosliite
3. Helsingin Sanomien välissä 4.11.2014 julkaistu XXL:n mainosliite
4. XXL:n kuluttaja-asiamiehelle 29.4.2014 toimittama selvitys
5. Helsingin Sanomien välissä julkaistu XXL:n mainosliite, joka on ollut voimassa 27.11.–3.12.2014
6. Helsingin Sanomien välissä julkaistu XXL:n mainosliite, joka on ollut voimassa 20.–23.11.2014
7. Helsingin Sanomien välissä 4.12.2014 julkaistu XXL:n mainosliite, joka on ollut voimassa 4.–10.12.2014
8. Helsingin Sanomien välissä julkaistu XXL:n mainosliite, joka on ollut voimassa 11.–17.12.2014
9. Helsingin Sanomien välissä 18.12.2014 julkaistu XXL:n mainosliite, joka on ollut voimassa 18.–24.12.2014

XXL Sports & Outdoor Oy

1. XXL:n kilpailijoiden verkkokauppoja ja verkkosivuja koskeva hintaseuranta
2. XXL:n kilpailijoiden markkinointi- ja mainosmateriaalia koskeva hintaseuranta
3. XXL:n Bike&Ski-osaston hintaseuranta
4. XXL:n Outdoor&Hunting-osaston hintaseuranta
5. XXL:n Shoes-osaston hintaseuranta
6. XXL:n Sport&Health-osaston hintaseuranta
7. XXL:n Textiles-osaston hintaseuranta
8. Esimerkkejä XXL:n jatkuvasta "vapaamuotoisesta" hintaseurannasta
9. Esimerkki XXL:n hintaseurannasta verrattuna käyttötarkoitukseltaan vastaaviin tuotteisiin
10. Esimerkki XXL:n yhdistetyssä tuotepakkauksessa myytäviä tuotteita koskevasta hintaseurannasta
11. Saatavuudeltaan rajoitetut tarjoukset XXL:n markkinoinnissa
12. Yleiskuvia XXL:n myymälätiloista
13. Yleiskuvia XXL:n verkkokaupasta
14. Esimerkkejä urheiluvaatteiden ja välineiden vähittäiskaupan alalla noudatettavasta markkinointikäytännöstä
15. Ote kuluttaja-asiamiehen uutiskirjeestä 2/2015: Asiantuntijakirjoitus: Ohjevähittäishinta-termi voi johtaa kuluttajia harhaan

Henkilötodistelu

XXL Sports & Outdoor Oy

1. TS, toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. AS, eCommerce Manager
3. TJV, eCommerce Director
4. TK, myyntipäällikkö
5. EL, Category Manager

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

1. Kuluttaja-asiamiehen vaatimustensa tueksi vetoamat kansalliset säännökset niin kuluttajansuojalain markkinointia ja menettelyjä asiakassuhteessa koskevassa 2 luvussa kuin mainitun luvun 15 §:n 3 kohdan nojalla kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetussa valtioneuvoston asetuksessa ovat tulleet voimaan 1.10.2008. Näiden säännösten taustalla on sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi, jonka tarkoituksena on sen 13. johdantokappaleessa esitetyn perusteella korvata jäsenvaltioiden erilaiset voimassa olevat yleislausekkeet ja oikeusperiaatteet. Sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä että kansallisessa oikeuskäytännössä on vakiintuneesti todettu, että jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä tiukempia toimenpiteitä edes silloin, kun ne haluavat saavuttaa korkeatasoisemman kuluttajansuojan (ks. esim. määräys Cdiscount SA, C-13/15, EU:C:2015:560, kohta 34 ja KKO 2011:65, kohta 7).

2. Muun ohessa markkinointia koskevan kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen (1 kohta) ja omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt (2 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan sopimattomina pidetään erityisesti menettelyjä, jotka ovat 4–14 §:n vastaisia. Luvun 3 §:n 3 momentin mukaan, jos menettely on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tämän kuluttajaryhmän näkökulmasta. Jos menettely on omiaan heikentämään sellaisten kuluttajien päätöksentekoa, jotka ovat erityisen alttiita vaikuttamiselle ikänsä, vammansa tai herkkäuskoisuutensa vuoksi, ja elinkeinonharjoittajan olisi pitänyt se kohtuudella ymmärtää, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tällaisen kuluttajaryhmän näkökulmasta.

3. Kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Pykälän 2 momentin perusteella totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti muun ohessa kulutushyödykkeen hintaa tai sen määräytymisen perusteita, erityistä hintaetua ja maksuehtoja (3 kohta).

4. Arvioitaessa elinkeinonharjoittajan menettelyn sopimattomuutta kuluttajien kannalta arvioinnissa on edellä perustelujen kohdassa 1 viitatut unionioikeudelliset tavoitteet huomioon ottaen merkitystä keskivertokuluttajan määritelmällä sellaisena kuin se on esitetty unionin oikeudessa.

5. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (nykyisin Euroopan unionin tuomioistuin) on jo 1990-luvulla määritellyt unionioikeudellisen kuluttajan ensin kohtuullisen valistuneeksi (tuomio Mars, C-470/93, EU:C:1995:224, kohta 24) ja myöhemmin siten, että arvioinnissa otetaan huomioon valistuneen, kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan oletetut odotukset (tuomio Gut Springenheide ja Tusky, C-210/96, EU:C:1998:369, kohta 31).

6. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 18. johdantokappaleen mukaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja direktiiviin sisältyvän suojelun tehokkaan soveltamisen mahdollistamiseksi tässä direktiivissä otetaan mittapuuksi yhteisöjen tuomioistuimen tulkinnan mukainen valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja, ottaen huomioon sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset tekijät. Direktiivissä on myös säännöksiä, joilla estetään sellaisten kuluttajien hyväksikäyttö, jotka erityispiirteidensä vuoksi ovat erityisen alttiita sopimattomille kaupallisille menettelyille. Jos kaupallinen menettely on kuitenkin erityisesti suunnattu jollekin tietylle kuluttajaryhmälle, kuten lapsille, on toivottavaa, että kaupallisen menettelyn vaikutusta arvioidaan kyseiseen ryhmään kuuluvan keskivertohenkilön kannalta. Tämän vuoksi on kohtuullista sisällyttää niiden menettelyiden luetteloon, jotka ovat kaikissa tilanteissa sopimattomia, säännös, jolla lapsia suojellaan heihin suoraan kohdistetulta kohtuuttomalta ostopaineelta, kuitenkaan kieltämättä kokonaan lapsille suunnattua mainontaa. Keskivertokuluttaja ei ole tilastollinen mittapuu. Kansallisten tuomioistuinten ja viranomaisten on yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen käytettävä omaa harkintakykyään keskivertokuluttajan tyypillisen reaktion arvioimiseksi kussakin tapauksessa.

7. Suomalaisessa kuluttajaoikeudessa kuluttajien suojaamisen lähtökohdat eivät vanhastaan ole rakentuneet täysin vastaavalle ajattelulle kuin unionin oikeudessa. Oikeuskirjallisuudessa on ennen edellä mainittua kuluttajansuojalainsäädännön vuoden 2008 muutosta ja sen jälkeenkin (Wilhelmsson, teoksessa Yritysoikeus, 2006, s. 923–924 ja Viitanen – Wilhelmsson, teoksessa Yritysoikeus, 2014, s. 1036–1038) tuotu esiin, että unionin oikeuden mukaan kuluttaja on aktiivinen sisämarkkinakuluttaja, joka on hyvin informoitu, etsii sisämarkkinoilla parhaat tarjoukset ja pystyy tekemään omissa asioissaan päätöksiä omalla riskillään. Unionin tuomioistuin on luonut niin sanotun Gut Springenheide -määritelmän, joka on toistettu myös sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin johdanto-osassa. Sen mukaan mittapuuksi on otettu valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. Suomen kuluttajakuva on poikennut edellä kuvatusta. Suomen hallitseva kuluttajakuva ei ole ollut aktiivinen informaation etsijä ja käyttäjä, vaan pikemminkin henkilö, joka passiivisesti ja ohimennen vilkaisee häneen kohdistuvaa informaatiota. Esimerkiksi Suomen markkinoinnin sääntelyssä on lähdetty siitä, etteivät kuluttajat lue markkinointitiedotuksia sanasta sanaan, vaan useimmiten tekevät päätöksensä ilmoituksen kuvien ja otsakkeiden pintapuolisen tarkastelun perusteella. Siten oikeuskirjallisuudessa esitetyn mukaan, kun perustana on tällainen näkemys kuluttajan tavasta toimia markkinoilla, on itsestään selvää, ettei oikeus informaatioon ole voinut saada yhtä keskeistä asemaa kuin Euroopan unionissa. Meillä on korostettu enemmänkin tarvetta suojata kuluttajaa hänen omien kulutuspäätöstensä epäonnistumisesta huolimatta sekä hänen oikeuttaan taloudelliseen ja fyysiseen turvallisuuteen.

8. Nyt käsillä olevaa XXL:n markkinointia ei ole suunnattu erityisesti sellaisille kuluttajaryhmille, jotka erityispiirteidensä vuoksi ovat erityisen alttiita sopimattomille kaupallisille menettelyille vaan tavanomaisille kuluttajille. Asiassa ei ole ilmennyt, että tällaiset suomalaiset kuluttajat olisivat vähemmän valistuneita, tarkkaavaisia ja huolellisia kuin muut eurooppalaiset kuluttajat keskimäärin.

Vaatimuskohdat 1 ja 2

9. XXL on käyttänyt markkinoinnissaan hintalupausta, josta yhtiön verkkosivuilla, lehtimainoksissa ja yrityksen liiketiloissa on esitetty seuraavaa:

"Hintalupaus tavaratalossa

- Hintalupauksemme on, että pyrimme aina olemaan markkinoiden edullisin vaihtoehto. Teemme kaikkemme, jotta sinä asiakkaana voisit luottaa siihen, että saat tuotteet meiltä edullisimmin.
- Seuraamme markkinahintoja jatkuvasti ja laskemme hintojamme aina, jos huomaamme, ettemme ole riittävän edullinen. Asiakkaana voit myös auttaa meitä tämän lupauksen toteuttamisessa.
- Jos löydät meiltä ostamasi tuotteen muualta edullisemmin 30 päivän sisällä, hyvitämme sinulle hinnanerotuksen alkuperäistä kuittia vastaan. Sinun tulee todistaa tuotteen halvempi hinta esittämällä ilmoitus, asiakaslehti, tuotekuvasto tai vastaava.
- Hintalupaus kattaa kaikki samalla markkina-alueella (100 kilometrin säteellä myymälästä) toimivat myymälät. Hintalupaus ei koske luvanvaraisia aseita, verkkokauppaa eikä kuluttajille henkilökohtaisesti annettuja tarjouksia."

"Hintalupaus verkossa

- Mikäli löydät muusta suomalaisesta (suomalainen .fi-domain) verkkokaupasta 30 päivän sisällä ostopäivästä alhaisemman hinnan kuin se, mitä me tarjoamme, pyydämme sinua ottamaan yhteyttä sähköpostitse. Mikäli olet jo ehtinyt tehdä tilauksesi, lähetä meille sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@xxl.fi otsikolla ’hintalupaus’. Sisällytäthän sähköpostiisi tilausnumerosi sekä url-linkin alhaisemmasta hinnasta.
- Mikäli et ole vielä tilannut tuotetta, voit tehdä tilauksen normaalisti ja lähettää meille sen jälkeen sähköpostia yllämainittujen ohjeiden mukaisesti. Hintalupaus ei koske luvanvaraisia aseita ja kuluttajille henkilökohtaisesti annettuja tarjouksia."

10. XXL on kuluttaja-asiamiehen esittämän mukaan käyttänyt myymälöidensä seinämainoksissa otsikkoa "Takuumme!" esitellessään hintalupauksensa, 100 päivän vaihto- ja palautusoikeutensa, 100 prosentin tyytyväisyystakuunsa sekä pyörätakuunsa.

11. Kuluttaja-asiamiehen mukaan kuluttajakäyttäytymistä koskevat tutkimukset osoittavat, että kuluttajat eivät aina toimi rationaalisesti ja tee harkittuja ratkaisuja ja että kuluttajat tekevät erilaisia johtopäätöksiä sen mukaan, miten informaatiota esitetään. Markkinaoikeus toteaa, että tällaiset yleiset tutkimukselliset johtopäätökset ovat sinällään vailla epäilyksiä hyväksyttävissä. Kuten edellä viitatussa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 18. johdantokappaleessa on tuotu esiin, keskivertokuluttajan tyypillistä reaktiota on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti. Mainoksen mahdollista harhaanjohtavuutta voidaan selvittää myös todistelulla, kuten asiantuntijoita kuulemalla tai mielipidemittauksia teettämällä (ks. tuomio Gut Springenheide ja Tusky, EU:C:1998:369, kohta 35), olkoonkin, että harhaanjohtavuuden arviointi on viime kädessä oikeudellista eikä tilastollista. Kuluttaja-asiamies ei ole esittänyt todistelua siitä, miten kuluttajat käsittävät XXL:n hintalupauksen.

12. Kuluttaja-asiamiehen vetoamat markkinatuomioistuimen päätökset 1999:17 ja 2002:6 eroavat käytettyjen markkinointi-ilmaisujen suhteen nyt käsillä olevasta tapauksesta. Mainituista päätöksistä ei myöskään ilmene, millaista kuluttajan määritelmää niissä on käytetty harhaanjohtavuuden arvioinnin mittapuuna.

13. Päätelmiä XXL:n hintalupauksesta ei voi tehdä pelkästään sen markkinoinnissaan käyttämien otsikoiden perusteella. Saadakseen ylipäätään edes jonkinlaisen käsityksen XXL:n hintalupauksen sisällöstä kuluttaja joutuu tutustumaan varsinaisen tekstin sisältöön edes jossain määrin.

14. Puheena olevassa XXL:n hintalupauksessa ei ole todettu esimerkiksi, että XXL varmistaisi, että sen hinnat olisivat muiden hintoja alemmat. XXL:n hintalupauksen sanamuoto ei tarkoita sitä, että XXL väittäisi sillä olevan edullisimmat hinnat. Sen sijaan sanamuodon mukaan XXL pyrkii toiminnallaan, johon osaltaan liittyy tietyin edellytyksin jälkikäteinen mahdollisuus hinnanerohyvitykseen, siihen, että se olisi markkinoiden edullisin vaihtoehto. Myöskään valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja ei saata ymmärtää XXL:n hintalupausta väitteeksi siitä, että sen hinnat aina olisivat markkinoiden edullisimmat. Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksen 1 perusteella asiassa ei ole kysymys siitä, onko XXL noudattanut hintalupaustaan eli onko se aina laskenut hintaansa havaittuaan kilpailijansa hinnan alemmaksi. Todetut seikat huomioon ottaen kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimus 1, joka sanamuotonsa mukaan on perustettu siihen, että XXL toteennäyttämättömästi väittäisi tuotteidensa hintojen olevan edullisimmat, on hylättävä.

15. XXL:n kuluttaja-asiamiehelle osoittamasta selvityksestä käy ilmi, että XXL:n hintalupausta koskevista tuotteista noin 59 prosenttia on löytynyt muiden yritysten tarjonnasta. XXL on esittänyt, että tällainen prosenttiosuus olisi tosiasiassa jonkin verran suurempi.

16. Useat liikunta- ja ulkoilutuotteita valmistavat elinkeinonharjoittajat valmistavat tuotteita, jotka eivät ominaisuuksiltaan poikkea kovinkaan paljon saman valmistajan jostain toisesta tuotteesta. Yhden valmistajan samaan käyttötarkoitukseen tarkoitettujen tuotteiden kirjo voi olla varsin laaja siten, että tuotteiden ominaisuuksien erot ilmenevät hinnan portaittaisena kohoamisena. Tämän kuin myös sen, että mainittuja tuotteita myyvien volyymiltaan ja tuoterakenteiltaan erilaisten kilpailijoiden tuotevalikoimat eivät tuotenimikkeiden lukuisuudesta johtuen välttämättä vastaa toisiaan, tietävät myös kuluttajat. Näihin seikkoihin nähden valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja ei saata pelkästään XXL:n lupaaman hinnanerohyvityksen perusteella päätyä sellaiseen käsitykseen, että XXL:n markkinoimia yksittäisiä tuotenimikkeitä löytyisi aina myös muista liikkeistä. Näin ollen, ja kun kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksen 2 piirissä ei ole kysymys esimerkiksi siitä, edellyttääkö XXL:n lupaaman hinnanerohyvityksen saaminen tuotteiden identtisyyttä vai ainoastaan niiden vastaavuutta keskeisiltä ominaisuuksiltaan ja onko XXL:n markkinointi siten mahdollisesti tässä suhteessa ollut harhaanjohtavaa, kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimus 2 on hylättävä.

Vaatimuskohta 3

17. XXL on käyttänyt mainoksissaan esimerkiksi seuraavia ja muita vastaavia ilmaisuja, joissa mainitut vertailuhinnat perustuvat XXL:n selvityksen mukaan maahantuojien tai tavarantoimittajien ilmoittamiin suositusvähittäishintoihin:

- Skarn Hood -softshell-takki merkinnällä "49,90
–75 %". Tuotteelle on esitetty suluissa vertailuhinnaksi 199 euroa käyttämällä ilmaisua "(199 €)".

- Vapor X 80 Skate -luistin merkinnällä "SR-koko 99,90
–80 %". Tuotteelle on esitetty suluissa vertailuhinnaksi 350/495 euroa käyttämällä ilmaisua "(350 € / 495 €)".

18. XXL:n mainoksissa ei ole ilmaistu, mistä hinnasta suluissa olevassa vertailuhinnassa eli sulkuhinnassa on kysymys. Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksessa 3 ei kuitenkaan ole kysymys tällaisesta yksilöimättömyydestä mahdollisesti aiheutuvasta harhaanjohtavuudesta. Kuluttaja-asiamiehen mukaan puheena oleva kieltovaatimus perustuu siihen lähtökohtaan, että XXL on ilmoittanut, ettei sulkuhinnan käyttäminen sen mainoksissa liity alennus- tai tarjoushinnoitteluun ja että sulkuhinnassa on kysymys maahantuojien tai tavarantoimittajien ilmoittamista suositusvähittäishinnoista, joista aiemmin käytettiin myös ilmaisua ohjevähittäishinta.

19. XXL:n mukaan Suomessa kuluttajat ovat oppineet sen, että ohjevähittäishinnalla ja nyttemmin suositusvähittäishinnalla viitataan urheiluvälinealalla alan yleiseen vertailuhintaan ja että tällaisia hintoja ei aina noudateta todellisia myyntihintoja määrättäessä. Se, että XXL vertaa omia hintojaan suositusvähittäishintoihin, kuten poikkeuksetta kaikki XXL:n kilpailijatkin tekevät, ja ovat tehneet jo vuosikymmeniä, ei näin ollen ole XXL:n mukaan kuluttajan kannalta harhaanjohtavaa, eikä luo harhaanjohtavaa mielikuvaa hintojen huomattavasta edullisuudesta yleiseen vähittäismarkkinahintaan nähden.

20. Kuten jo edellä perustelujen kohdassa 3 on esitetty, kuluttajansuojalain 2 luvun 6 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti kulutushyödykkeen hintaa tai sen määräytymisen perusteita, erityistä hintaetua ja maksuehtoja.

21. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 6 artiklan 1 kohdan perusteella kaupallista menettelyä pidetään harhaanjohtavana, jos se sisältää virheellistä tietoa ja on siten totuudenvastainen tai jos se millään tavoin, yleinen esitystapa mukaan luettuna, harhauttaa tai on omiaan harhauttamaan keskivertokuluttajaa, vaikka tieto olisikin tosiasiallisesti virheetön muun ohella hinnan tai sen laskentatavan tai erityisen luonteen (d alakohta) osalta, ja jos se joka tapauksessa saa tai todennäköisesti saa hänet tekemään kaupallisen ratkaisun, jota hän ei muuten olisi tehnyt.

22. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa ja soveltamista varten annetuissa Euroopan komission ohjeissa SEC(2009) 1666 on tuotu esiin muun ohessa (s. 35), että ohjevähittäishinnat ovat hintoja, joilla valmistaja tai jokin muu toimitusketjun osapuoli suosittelee vähittäismyyjän myyvän tuotteen. Mainitun direktiivin mukaisesti ohjevähittäishinnat saattavat olla 6 artiklan 1 kohdan d alakohdan vastaisia, koska ne ovat usein näennäisiä. Ohjeen mukaan tästä on esimerkkinä tapaus, jossa elinkeinonharjoittajat käyttävät kohtuuttoman korkeita ohjevähittäishintoja hintavertailuja varten ja antavat siten kuluttajille sen käsityksen, että nämä saavat heiltä huomattavan alennuksen. Jäsenvaltioissa saatujen kokemusten perusteella hintavertailun harhaanjohtavuuden arvioinnissa on pääasiallisesti selvitettävä, vastaako ohjevähittäishinta tuotteen yleistä markkinahintaa ja/tai onko sitä käytetty markkinoilla jo huomattavan pitkään.

23. Asiassa ei ole osoitettu, että kuluttajat tietäisivät mitä hintaa urheiluvälinealalla käytetään vertailuhintana, jonka XXL on markkinoinnissaan ilmoittanut sulkuhintana. Toisaalta asiassa on XXL:n asiakirjatodisteen 14 perusteella ilmennyt, ettei tuotteita myydä puheena olevalla alalla kuluttajille tyypillisesti maahantuojien tai tavarantoimittajien suositusvähittäishinnoilla tai ohjevähittäishinnoilla vaan näitä alemmilla hinnoilla. Tähän nähden XXL:n menettely käyttää markkinoinnissaan vertailuhintana suositusvähittäishintaa on antanut keskivertokuluttajalle harhaanjohtavaa tietoa XXL:n hintojen tosiasiallisesta edullisuudesta, mikä on ollut omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja on tehnyt ostopäätöksen, jota hän ei ilman annettua tietoa olisi tehnyt. Tällainen menettely on kuluttajansuojalain 2 luvun 3 ja 6 §:n vastaista.

24. XXL:n menettelyn lainvastaisuuden arviointiin markkinaoikeudessa eivät vaikuta urheiluvälinealalla yleensä mahdollisesti omaksutut menettelytavat tai se, miten kuluttaja-asiamies virassaan on katsonut asiakseen valvoa muiden kyseisen alan elinkeinonharjoittajien menettelytapoja.

Vaatimuskohta 4

25. XXL on markkinoinnissaan tarjonnut tuotteita eri mainoksissa samalla myyntihinnalla seuraavasti:

- Otto Young Helmet -kypärää on markkinoitu 19,90 euron myyntihintaan ilmoittamalla vertailuhinnaksi 69 euroa ja käyttämällä merkintää
"–71 %". Tällainen ilmoitus on ollut mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 27. marraskuuta – 3. joulukuuta 2014" ja mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 20.–23. marraskuuta 2014".

- Burton Afterschool Special Snowboard W/Binding Kids -lumilautaa on markkinoitu 179 euron myyntihintaan ilmoittamalla vertailuhinnaksi 229 euroa mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 18.–24. joulukuuta 2014" ja mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 11.–17. joulukuuta 2014". Mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 4.–10. joulukuuta 2014, mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 27. marraskuuta – 3. joulukuuta 2014" ja mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 20.–23. marraskuuta 2014" edellä mainitun myyntihinnaltaan 179 euron lumilaudan vertailuhinnaksi on ilmoitettu 200 euroa ja viimeksi mainitussa mainoksessa on myös käytetty merkintää"–10 %".

- Mini Ski -minisuksia on markkinoitu 29,90 euron myyntihintaan ilmoittamalla vertailuhinnaksi 44,90 euroa mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 11.–17. joulukuuta 2014", mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 4.–10. joulukuuta 2014", mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 27. marraskuuta – 3. joulukuuta 2014" ja mainoksessa, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 20.–23. marraskuuta 2014". Muissa näistä mainoksissa kuin siinä, jossa on todettu, että "Tarjoukset ovat voimassa 4.–10. joulukuuta 2014", on käytetty myös merkintää "–33 %".

26. Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin liitteessä I on luettelo kaupallisista menettelyistä, joita pidetään kaikissa olosuhteissa sopimattomina. Direktiivin 17. johdantokappaleessa on selvennetty, että näitä menettelyjä voidaan pitää sopimattomina ilman 5–9 artiklan säännöksiin perustuvaa tapauskohtaista arviointia, mitä edelleen on selvennetty direktiivin täytäntöönpano- ja soveltamisohjeissa SEC(2009) 1666 esittämällä (s. 55), että tällöin ei ole tarpeen pohtia menettelyn vaikutusta keskivertokuluttajan taloudelliseen käyttäytymiseen.

27. Mainitun direktiivin luettelon I kohdan 7 mukaan harhaanjohtava kaupallinen menettely on perätön ilmoitus, että tuote on saatavilla vain hyvin rajoitetun ajan tai että se on saatavilla tietyillä ehdoilla vain hyvin rajoitetun ajan, jotta kuluttajat tekisivät päätöksen välittömästi eikä heille jäisi riittävää tilaisuutta tai riittävästi aikaa tehdä perusteltu valinta.

28. Kuluttajansuojalain 2 luvun 15 §:n 3 kohdan perusteella valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä edellä mainitun direktiivin liitteen I panemiseksi täytäntöön. Kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 6 kohdan perusteella pidetään kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimattomana ja lain 2 luvun 6 ja 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla harhaanjohtavana perätöntä väitettä, että kulutushyödyke on tarjolla vain hyvin rajoitetun ajan tai tietyillä ehdoilla vain hyvin rajoitetun ajan, jotta kuluttaja tekisi ostopäätöksen välittömästi.

29. XXL:n edellä perustelujen kohdassa 25 kuvatussa markkinoinnissa on käytetty tyypillisiä alennettuun hintaan viittaavia prosentti-ilmaisuja. Kun kuluttajien ei ole osoitettu tietävän, mitä hintaa XXL käyttää markkinoinnissaan suluissa olevana vertailuhintana, tällaiset hinnat yhdessä XXL:n käyttämien prosentti-ilmaisujen kanssa ovat omiaan vahvistamaan kuluttajien käsitystä alennetuista hinnoista. Myös mainosesitteiden ilmaisut ajallisesta kestosta, kuten esimerkiksi ilmaisu "Tarjoukset ovat voimassa 20.–23. marraskuuta 2014", joka luo mielikuvan tiettynä ajanjaksona tarjouksessa olevista tuotteista eli niiden alennetuista hinnoista, ovat antaneet vaikutelman siitä, että kulutushyödyke on tarjolla tietyllä hinnalla vain hyvin rajoitetun ajan. Kun tällainen markkinointi on saman tuotteen osalta toistunut ajallisesti, XXL:n menettelyssä on ollut kysymys sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin liitteen I kohdan 7 mukaisesta perättömästä ilmoituksesta ja kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 6 kohdan mukaisesta perättömästä väitteestä.

Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

30. Kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta tämän luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen säännösten vastaista menettelyä taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

31. Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimukset 3 ja 4 eivät ole identtiset ja ne myös lähestyvät XXL:n markkinointia kahdesta eri näkökulmasta, joista kumpikin on kuluttajien kannalta merkityksellinen. Tällainen näkökulmaero on aiheutunut XXL:n markkinoinnissaan käyttämän sulkuhinnan määrittelemättömyydestä sinänsä, minkä menettelyn mahdollisesta harhaanjohtavuudesta kieltovaatimuksissa ei kuitenkaan ole kysymys. Todettu huomioon ottaen kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimusta 4 ei tule XXL:n vaatimin tavoin hylätä sen vuoksi, että kieltovaatimus 3 menestyy.

32. XXL:n edellä lainvastaiseksi katsotun menettelyn kieltäminen on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista. Asiassa ei myöskään ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kiellon tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on otettava huomioon XXL:n maksukyky ja se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavan kiellon rikkomisen. Sanottu huomioon ottaen uhkasakko on asetettava 100.000 euron määräisenä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää XXL Sports & Outdoor Oy:tä kuluttajiin kohdistuvassa markkinoinnissa

a) vertaamasta tuotteensa myyntihintaa maahantuojan tai tavarantoimittajan ilmoittamaan niin sanottuun suositusvähittäishintaan tai ohjevähittäishintaan, jos suositusvähittäishinta tai ohjevähittäishinta ei vastaa yleisesti muiden vähittäismyyjien samasta tuotteesta perimää hintaa; ja
b) esittämästä perätöntä väitettä siitä, että tarjoustuote on tarjolla tietyllä hinnalla vain lyhyen rajoitetun ajan, vaikka samaa tuotetta myydään samaan hintaan tarjousajan jälkeen.

Kieltoa on noudatettava heti nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Kuluttaja-asiamiehen hakemus hylätään muilta osin.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 25.1.2016.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Markus Mattila.


Markkinaoikeuden päätös on kumottu siltä osin kuin kuluttaja-asiamiehen vaatimuskohdassa 1 esittämä vaatimus on hylätty. Näiltä osin asia on palautettu markkinaoikeuteen. KKO:2017:83


 
Julkaistu 25.11.2015