MAO:193/14

Kuluttaja-asiamies > Elisa Oyj

kohtuuton sopimusehto

Diaarinumero: 278/13/M2
Antopäivä: 24.3.2014

HAKEMUS

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä 100.000 euron sakon uhalla käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä puhelinliittymiä koskevissa sopimuksissa sopimusehtoa, jonka mukaan paperilaskusta veloitetaan erillinen maksu.

Perusteet

Elisa Oyj on helmikuussa 2013 ilmoittanut asiakkailleen, että paperilaskun hinnoittelu muuttuu siten, että Saunalahden matkapuhelinasiakkailta paperilaskusta veloitetaan 1,90 euroa 1.4.2013 lukien.

Elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana.

Maksaminen on kauppasopimuksissa yleensä ostajan keskeisin sopimusvelvoite. Myymälämyynnissä, jossa maksaminen tapahtuu usein ilman erillistä laskua, laskulla maksaminen merkitsee useimmiten maksuajan myöntämistä ostajalle. Jos laskulla maksamista tarjotaan ostajalle tavanomaisen maksutavan vaihtoehtona, laskulla maksamisesta voidaan periä erillinen laskutuslisä. Lisän periminen edellyttää, että kuluttajalle on ollut tarjolla ainakin yksi lisämaksuton, yleisesti käytetty ja tavanomainen maksutapa.

Laskutus eli erillisen laskun toimittaminen on tavallisinta kestosopimuksissa, esimerkiksi puhelinliittymäsopimuksissa, joissa maksu määräytyy usein käytön perusteella ja määrä on selvillä vasta sovitun laskutuskauden päätyttyä. Myyjän tehtävänä on ilmoittaa ostajalle suoritettava määrä. Ostaja ei siis voi tehdä oikean suuruista suoritusta ilman, että myyjä toimittaa selvityksen laskutuskautena kertyneestä määrästä. Laskun toimittaminen on tällöin kaupan välttämätön osa ja kuuluu selkeästi myyjän perusvelvollisuuksiin. Erillisen laskutuslisän perimiselle ei tällaisessa tilanteessa ole perusteita.

Yleisenä sopimusoikeudellisena lähtökohtana voi pitää sitä, että sopimussuhteen peruselementtejä, kuten sopimuksen allekirjoittamista, ei voi tuotteistaa ja hinnoitella erikseen. Sopimuksissa, joissa ostaja ei voi suorittaa maksuvelvollisuuttaan saamatta ensin myyjältä laskua, tämä koskee myös laskun toimittamista.

Kun kyse on sopimuksesta, jossa kuluttaja ei voi maksaa ilman myyjältä saatua laskua, kuluttajan tulee saada ilman eri maksua lasku sellaisella tavalla, joka on kyseisiä sopimuksia tekeville kuluttajille tavanomainen eikä edellytä kuluttajan puolelta erityisiä toimenpiteitä. Paperille tulostettu ja postitse saajalle toimitettu lasku on edelleen laskuttamisen perusmuoto, joka täyttää nämä vaatimukset. Kuluttajalle tulee toimittaa tällainen lasku ilman eri maksua, jollei kuluttaja nimenomaan ole valinnut muunlaista tapaa lisämaksuttoman laskun saamiseen. Puhelinliittymä on sellainen hyödyke, ettei siihen voida liittää oletusta sähköisestä laskutuksesta e-laskulla, sähköpostilla tai yrityksen verkkopalvelussa. Puhelinliittymäasiakkaalla ei voida olettaa olevan internet-yhteyttä ja verkkopankkitunnuksia tai sähköpostia käytössään. Sitä, että tekstiviestillä lähetetään asiakkaalle tietoja esimerkiksi laskun määrästä, ei voida pitää lainkaan varsinaisena laskutustapana.

Tietoyhteiskunnassa viestintäpalvelut ja erityisesti puhelinliittymät ovat luonteensa vuoksi välttämättömyyspalveluita. Puhelinliittymä on siten välttämätön palvelu kaikille käyttäjäryhmille mukaan lukien erilaiset erityisryhmät. Puhelinliittymän luonne välttämättömyyspalveluna on otettu huomioon myös viestintämarkkinoita koskevassa lainsäädännössä. Näissä palveluissa laskutustavan on oltava tasapuolinen kaikille asiakkaille. Internet-yhteyttä edellyttävä laskutustapa ei ole tosiasiassa kaikkien kuluttajien käytettävissä. Kaikilla asiakkailla ei myöskään ole mahdollisuutta saada verkkopankkitunnuksia käyttöönsä.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan internetin käyttö yleistyy enää vain hitaasti. Vuonna 2013 internetiä käytti 85 prosenttia 16–89-vuotiaasta väestöstä, kun kriteeriksi otetaan internetin käyttö kolmen viimeisen kuukauden aikana. Internetin käyttäjiä 75–89-vuotiaista vastaavin kriteerein oli 27 prosenttia sanotusta ikäluokasta.

Kaikkien kuluttajien täytyy voida luottaa siihen, ettei yrityksen tarjoaman perusmuotoisen puhelinliittymän käyttöön liity ehtoja, jotka edellyttävät kuluttajilta uusien palvelujen käyttöönottoa tai muiden laitteiden hankintaa. Puhelinliittymiin ei voida liittää oletusta siitä, että asiakkaalla olisi internet-yhteys ja verkkopankkitunnukset tai sähköposti käytössään. Kaikki asiakkaat eivät voi tosiasiassa välttyä Elisa Oyj:n sopimusehtojen mukaiselta paperilaskuun liitetyltä maksulta. Heikompia kuluttajaryhmiä ei saa välttämättömyyspalveluiden sopimusehdoissa asettaa huonompaan asemaan kuin muita kuluttajaryhmiä, joilla on mahdollisuus ja valmius sähköiseen laskuun laskutustapana. Välttämättömyyspalveluissa tarjolla tulee olla paperilasku eikä siitä saa veloittaa erillistä maksua.

Elisa Oyj:n käyttämä edellä todettu sopimusehto ja sopimuskäytäntö on kuluttajan kannalta kohtuuton ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

VASTAUS

Vaatimukset

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta lakiin perustumattomana siltä osin kuin se koskee muita kuin kuluttajien kanssa tehtäviä matkapuhelinliittymäsopimuksia. Lisäksi Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kokonaan hylkää kuluttaja-asiamiehen hakemuksen.

Perusteet

Elisa Oyj tarjoaa asiakkailleen useita erilaisia laskun toimitustapoja. Näitä ovat e-lasku, tekstiviestilasku, sähköpostilasku ja paperilasku. Kaikissa laskuntoimitustavoissa lasku on nähtävissä myös sähköisessä muodossa oma.saunalahti.fi-palvelussa.

Sähköiset laskun toimitustavat ovat maksuttomia, mutta paperille tulostetun laskun toimittamisesta postitse Elisa Oyj veloittaa tällä hetkellä hinnastonsa mukaisesti 1,90 euroa laskua kohden. Lisämaksu on otettu käyttöön, koska laskun toimittamisesta postitse aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Maksuttomia ovat sähköisesti toimitettavat laskut samoin kuin paperilasku kiinteiden lankapuhelimien osalta. Sähköinen laskutus säästää luontoa ja alentaa laskutuskustannuksia. Sähköisten laskutus- ja maksutapojen käyttö edistää myös tietoyhteiskunnan kehitystä.

Matkapuhelinliittymien markkinoilla on tavanomaista veloittaa postitse toimitettavista paperille tulostetuista laskuista erikseen. Elisa Oyj:n kilpailija DNA Oy veloittaa paperilaskusta 1,90 euroa ja TeliaSonera Finland Oyj 2,90 euroa laskua kohti.

Toisin kuin kuluttaja-asiamies on esittänyt, nykyisin yleisesti käytetty ja tavanomainen laskutustapa matkapuhelinliittymien osalta on laskun sähköinen toimittaminen, ei paperilasku. Elisa Oyj tarjoaa kuluttajille ilman lisämaksua kaikki sähköiset laskun toimittamistavat. Lisäksi jokaiseen Elisa Oyj:n matkapuhelinliittymän perusmaksuun sisältyy internet-yhteys. Internetiä pääsee käyttämään ilmaiseksi myös kirjastoissa, kahviloissa sekä pankkien konttoreissa. Tekstiviesti on vakiotoiminto kaikissa puhelimissa. Tämä laskun toimitustapa ei edellytä edes internet-yhteyttä.

Asiassa on huomattava, että laskutustavassa ja maksutavassa on kysymys kahdesta täysin eri asiasta. Laskutustapa viittaa siihen, millä tavoin lasku toimitetaan asiakkaalle. Elisa Oyj tarjoaa asiakkailleen erilaisia laskun toimittamistapoja, joista asiakas valitsee käyttöönsä haluamansa tavan. Maksutapa puolestaan tarkoittaa sitä menetelmää, jolla asiakas maksaa laskunsa; laskun voi maksaa pankin konttorin tiskillä, maksupalveluna, maksuautomaatilla, suoraveloituksella tai verkkopankissa verkkopankkitunnuksilla taikka e-laskuna. Laskutustapa ei määrää maksutapaa, vaan tämä on asiakkaan vapaasti päätettävissä.

Paperilasku on palvelu, josta aiheutuu lisäkustannuksia ja josta veloitetaan siten erikseen Elisa Oyj:n palveluhinnaston mukainen maksu. Kuluttajan on sopimuksenteon yhteydessä erikseen valittava haluamansa laskutustapa tarjotuista vaihtoehdoista. Kunkin eri laskutustavan kohdalla on ilmoitettu selkeästi sen hinta.

Kuluttaja ei paperilaskuakaan maksaessaan voi välttyä kuluttaja-asiamiehen viittaamilta erityisiltä toimenpiteiltä, sillä maksaminen edellyttää joka tapauksessa pankin konttorissa vierailua tai maksupalvelukuoren tai maksuautomaatin käyttöä. Kaikki suurimmat pankit veloittavat näiden palveluiden käytöstä.

Finanssialan keskusliiton tutkimuksen mukaan myös senioreiden internetin käyttö on lisääntynyt pitkällä aikavälillä ja etenkin viime aikoina. Sähköinen maksutapa on myös senioreiden tavanomaisin maksutapa.

Elisa Oyj:n matkapuhelinliittymien asiakkaista selvä enemmistö on valinnut laskutustavakseen sähköisen laskun.

Kuluttaja-asiamiehen käyttämää käsitettä välttämättömyyspalvelu ei ole määritelty lainsäädännössä. Kuluttaja-asiamiehen itse kehittämästä käsitteestä, jonka sisältö ei ole selvä, ei voida johtaa mitään velvollisuuksia elinkeinonharjoittajille.

Viestintämarkkinalain 7 lukuun, jonka otsikko on käyttäjän oikeudet, otetun 67 §:n 3 momentin 20 kohdan mukaan viestintäpalvelusopimuksessa tulee mainita laskun eri maksutavat ja niistä aiheutuvat hintaerot. Lainkohtaa koskevissa esitöissä hintaerolla on tarkoitettu muun ohella paperisen laskun ja e-laskun välistä hintaeroa. Kun nyt tarkasteltavana oleva sopimusehto on nimenomaisesti kuluttajien suojaksi säädetyn pakottavan viestintämarkkinalain säännöksen mukainen, se ei voi olla kohtuuton.

Hakemuksessa tarkoitettu sopimusehto ei ole kohtuuton eikä edellytyksiä kiellon määräämiselle siten ole. Muiden kuin matkapuhelinliittymiä koskevien sopimusten osalta kieltovaatimus on joka tapauksessa lakiin perustumaton. Mahdollisen uhkasakon määrän Elisa Oyj on kiistänyt 50.000 euron ylittäviltä osin.

TODISTELU

Asiakirjatodisteet

Kuluttaja-asiamies

1. Elisa Oyj:n tiedote "Paperilaskun hinta yhdenmukaistuu 1.4.2013"

2. Tilastokeskuksen julkaisu väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä 2013 (= vastaajan asiakirjatodiste 4)

Elisa Oyj

1. DNA-hinnastoja 9/2013 ja Sonera-hinnasto 26.8.2013

2. Viestintäviraston toimialakatsaus 2012

3. Finanssialan Keskusliiton tutkimus Senioreiden säästämisestä ja maksutavoista vuonna 2013

4. Tilastokeskuksen julkaisu väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä 2013 (= hakijan asiakirjatodiste 2)

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Elisa Oyj tarjoaa kuluttaja-asiakkaille matkapuhelinliittymiä. Elisa Oyj:n laatimassa Saunalahden matkapuhelinliittymää koskevassa sopimuksessa on seuraava ehto: "Laskun toimitustapa: paperilasku (maksullinen palvelu, 1,90 €/lasku)". Vastaavan sisältöinen ehto on Elisa-matkapuhelinliittymää koskevassa sopimuksessa henkilöasiakkaalle.

2. Asiassa on riidatonta, että Saunalahti Group Oyj, joka on sulautunut Elisa Oyj:hin 31.12.2011, on vuodesta 2008 perinyt matkapuhelinliittymien käytöstä lähetettävästä paperilaskusta 0,95 euron määräistä maksua. Helmikuussa 2013 Elisa Oyj on ilmoittanut asiakkailleen, että paperilaskun hinnoittelu muuttuu siten, että 1.4.2013 lukien paperilaskun hinta on 1,90 euroa.

3. Tehdessään Elisa Oyj:n kanssa Saunalahden tai Elisa-matkapuhelinliittymää koskevan liittymäsopimuksen kuluttajan on valittava laskun toimitustapa. Mikäli kuluttaja valitsee laskun toimitustavaksi paperilaskun, kuluttajan on hyväksyttävä edellä mainittu sopimusehto. Paperilaskulla tarkoitetaan tässä yhteydessä Elisa Oyj:n paperille tulostamaa ja kuluttajalle postitse toimittamaa laskua. Kuluttajan valittavana olevat sähköiset laskun toimitustavat ovat maksuttomia.

4. Kuluttaja-asiamiehen hakemuksen perusteella asiassa on ensimmäiseksi ratkaistava, onko kohdassa 1 mainittua sopimusehtoa pidettävä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kohtuuttomana sopimusehtona. Mikäli ehto on kohtuuton, asiassa on vielä arvioitava mainitun luvun 2 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämiseen ja uhkasakon asettamiseen liittyviä näkökohtia.

Oikeudelliset lähtökohdat

5. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana.

6. Kuluttajansuojalainsäädännön säätämisen yhtenä tavoitteena on esitöiden (HE 8/1977 vp s. 5) perusteella ollut eräiden sopimusten oikeusvaikutusten sääntely kuluttajien oikeussuojan lisäämiseksi lähinnä vakiosopimuksissa. Kuluttajansuojalain sopimusehtojen sääntelyä koskevissa edellä mainituissa alkuperäisissä esitöissä vakioehtojen osalta on katsottu olevan vaara, että myyjäpuoli käyttää hyväkseen sopimusvapauteen perustuvaa tilannetta lieventämällä omaa vastuutaan sopimuksen rikkomistapauksissa tai lisäämällä ostajan velvollisuuksia (s. 31). Näistä syistä kuluttajansuojalakiin on otettu edellä todettu sopimusehdon sääntelyä kohtuuttomuustilanteissa koskeva yleislauseke, jolla pyritään suojaamaan kuluttajia sellaisia elinkeinonharjoittajan käyttämiä sopimusehtoja vastaan, jotka tyypiltään ovat kohtuuttomia kuluttajansuojan kannalta (s. 36).

7. Edelleen esitöiden mukaan (s. 34–36) vakiosopimuksen ehdoilla pyritään tavallisesti toisaalta täsmentämään ja toisaalta muuttamaan osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia suhteessa tahdonvaltaisiin oikeussääntöihin, joten lakia soveltavat viranomaiset joutuvat ottamaan tahdonvaltaiset oikeussäännöt yhdeksi arviointinsa lähtökohdaksi. Pääsääntöisesti kohtuuttomina olisi pidettävä sopimusehtoja, jotka kuluttajien vahingoksi syrjäyttävät kauppaoikeuden tahdonvaltaiset normit. Palvelualan sopimusehtojen sääntely olisi esitöiden mukaan ongelmallinen nimenomaan sen vuoksi, että sääntelykenttä on laaja ja kirjava ja koska siviilioikeudellisia taustasäännöksiä ei ole aina helppo osoittaa, mutta juuri tästä syystä sopimusehtojen sääntelymahdollisuutta olisi näidenkin sopimusten osalta pidettävä tärkeänä.

8. Edelleen esitöiden mukaan kohtuuttomuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon sopimuksen tai sopimusehdon kokonaisvaikutukset sekä asianomaisen alan erityispiirteet. Kokonaisvaikutuksia arvioitaessa myös hinta on otettava huomioon. Ehto, joka tahdonvaltaisesta säännöksestä poiketen yksipuolisesti suosii myyjää tavalla, joka järkyttää osapuolten keskinäistä tasapainoa, on kohtuuton.

9. Kuluttajansuojalain 3 luku on vuonna 1994 muutettu vastaamaan Euroopan yhteisöjen direktiiviä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (93/13/ETY) ottaen kuitenkin huomioon, että mainittu direktiivi on sen 8 artiklan perusteella niin sanottu minimidirektiivi. Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan sopimusehtoa, josta ei ole erikseen neuvoteltu, pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vastaisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksista johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille. Mainitun artiklan 3 kohdan mukaan direktiivin liitteenä on lisäksi ohjeellinen luettelo, joka ei ole tyhjentävä, niistä ehdoista, joita voidaan pitää kohtuuttomina.

10. Kuluttajansuojalain 3 luvun edellä mainitun direktiivin voimaan saattamiseen liittyvissä esitöissä (HE 218/1994 vp s. 9) on todettu, että direktiivin liitteen sopimusehtoluettelo vastaa pitkälti myös Suomen lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä vallitsevia käsityksiä siitä, minkälaisia ehtoja on pidettävä kohtuuttomina. Myöhemmin näissä esitöissä on esitetty, että kun direktiivin luetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, yksittäistä ehtoa ei voida pitää kohtuullisena yksin sen vuoksi, että se ei esiinny liitteessä. Lähtökohtana kuitenkin on, että luettelo on laadittu kohtuuttomuusarvioinnin apuvälineeksi ja että siihen on pyritty kokoamaan ehtoja, jotka yleensä ovat kuluttajasopimuksissa kohtuuttomia (s. 10–14).

11. Viestintämarkkinalain 7 luvussa säädetään sen otsikon perusteella käyttäjän eli henkilön, joka käyttää teleyrityksen tarjoamia palveluja muuhun kuin teletoimintaan, oikeuksista. Mainitussa luvussa olevan 67 §:n 3 momentin 20 kohdan mukaan viestintäpalvelusopimuksessa on mainittava muun ohella laskun eri maksutavat ja niistä aiheutuvat hintaerot. Lainkohdan esitöiden (HE 238/2010 vp s. 102) mukaan hintaeroilla tarkoitetaan esimerkiksi paperisen laskun ja e-laskun välistä hintaeroa. Elisa Oyj:n mukaan lainkohdasta ja sen esitöistä voidaan päätellä lainsäätäjän nimenomaisesti hyväksyneen sen, että paperilaskusta ja sähköisestä laskusta voidaan veloittaa eri hinta.

12. Markkinaoikeus toteaa viestintämarkkinalain 83 §:n 1 momentissa säädetyn, että kuluttajan ja teleyrityksen väliseen oikeussuhteeseen sovelletaan lisäksi kuluttajansuojalakia. Pykälän 2 momentissa on lisäksi säädetty, että Viestintävirasto valvoo teleyritysten sopimusehtojen käyttöä ja että sopimusehtojen käyttöä kuluttajansuojan kannalta valvoo myös kuluttaja-asiamies. Ensiksi mainittua momenttia koskevien esitöiden (HE 112/2002 vp s. 165) mukaan kuluttajansuojalain säännökset täydentävät erityislainsäädännössä olevaa sääntelyä soveltuvin osin.

13. Viestintämarkkinalaissa ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole säädetty teleyrityksen oikeuksista ja velvollisuuksista kuluttaja-asiakasta kohtaan esimerkiksi paperilaskua koskien. Sen vuoksi viestintämarkkinalain sääntelyllä ei ole hakemuksen perustana olevan sopimusehdon väitettyä kohtuuttomuutta arvioitaessa Elisa Oyj:n väittämää merkitystä.

Kohtuuttomuusarvioinnin lähtökohdat

14. Yleisistä velvoiteoikeudellisista periaatteista johtuen velkojan velvollisuus on, kun se päättää ryhtyä saatavaansa velkomaan, ilmoittaa velalliselle ne seikat, jotka ovat välttämättömiä oikeansuuruisen ja oikea-aikaisen suorituksen tekemiseksi. Tämän voidaan katsoa merkitsevän, että velkojan tulee myös lähtökohtaisesti vastata niistä kustannuksista, jotka tästä yleensä laskun muodossa tehdystä velkomisesta aiheutuvat.

15. Vastaavasti velallisen velvollisuutena on huolehtia maksamisesta eli oikean suorituksen tekemisestä velkojalle sekä vastata maksamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kestovelkasuhteissa, joissa velan määrä perustuu laskutuskauden aikaiseen palvelujen käyttöön, kuten esimerkiksi nyt kysymyksessä olevassa matkapuhelinliittymää koskevassa sopimussuhteessa, velallisella on mahdollisuus varmistua veloitettavan määrän oikeellisuudesta vain siten, että hän saa yksilöinnin palvelun käytöstä laskutuskaudella.

16. Sopimusvapauden periaatteen mukaisesti sopimusosapuolet voivat sopia muun ohella siitä, millaiset ehdot koskevat laskutusta. Kuten edeltä ilmenee, kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin säännöksellä on tarkoitettu kattaa juuri niitä tilanteita, joissa sopimussuhteen ehto on sinänsä tahdonvaltaisesti sopimussuhteen osapuolten päätettävissä. Vakiosopimusten osalta, jollaisesta nyt on kysymys, kuluttajalla ei kuitenkaan tyypillisesti ole tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella yksittäisen ehdon sisällöstä, vaan kuluttajan on joko hyväksyttävä ehto sellaisenaan tai oltava lainkaan tekemästä sopimusta. Kohtuuttomuusarvioinnin lähtökohdaksi on siten otettava se edellä käsitellyistä kuluttajaoikeudellisista oikeuslähteistä ilmenevä tarkastelutapa, suosiiko ehto yksipuolisesti palveluntarjoajana olevaa elinkeinonharjoittajaa siten, että se aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan sopimukseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan epätasapainon.

Ehdon kohtuuttomuudesta

17. Elisa Oyj on esittänyt, että kuluttajilla on käytettävissä ilman lisämaksua kaikki sähköiset laskun toimitustavat ja että jokaiseen Elisa Oyj:n matkapuhelinliittymän perusmaksuun sisältyy internet-yhteys. Lisäksi Elisa Oyj on viitannut siihen, että internetiä pääsee käyttämään ilmaiseksi kirjastoissa, kahviloissa ja pankkien konttoreissa, sekä siihen, että kuluttaja saa kaikki laskun maksamiseksi tarvittavat tiedot myös tekstiviestillä. Vielä Elisa Oyj on esittänyt selvitystä sähköisten laskutustapojen ja maksutapojen yleisyydestä Suomessa. Elisa Oyj:n mukaan paperilaskussa on kysymys lisäpalvelun tarjoamisesta kuluttajalle.

18. Asiassa asiakirjatodisteina esitetyistä tietoyhteiskunnan kehitykseen ja maksutapoihin liittyvistä selvityksistä ei ole pääteltävissä, että sähköisten laskutustapojen voitaisiin katsoa vielä siinä määrin korvanneen paperilaskutuksen, etteikö paperilaskun perusteella maksaminen olisi yhä varsin monille kuluttajille käytännössä ainoa tosiasiallinen maksutapa.

19. Voimassaolevaan oikeuteen ei sisälly nimenomaista säännöstä, joka kieltäisi elinkeinonharjoittajaa veloittamasta kuluttajalta paperilaskusta maksua. Lainsäädäntö ei kuitenkaan sisällä matkapuhelinpalvelujen osalta poikkeusta siitä velvoiteoikeudellisista periaatteista seuraavasta lähtökohdasta, että elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus tarjota ainakin yksi kuluttajalle tosiasiallisesti maksuton laskun toimitustapa.

20. Selvää on, että elinkeinonharjoittaja voi hinnoitella tarjoamansa palvelun. Paperilaskun maksullisuudessa ei kuitenkaan Elisa Oyj:n väittämin tavoin voi olla kysymys lisäpalvelun tarjoamisesta kuluttajalle, vaan Elisan Oyj:n oman velvollisuuden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten siirtämisestä kuluttajan vastattavaksi.

21. Elisa Oyj:n mukaan kohtuuttomuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon laskun toimittamisesta veloitettava määrä ja sen tosiasiallinen vaikutus sopimustasapainoon. Elisa Oyj on ilmoittanut, ettei se lähetä ainakaan Elisa-matkapuhelinliittymän osalta lainkaan laskua, jos asiakkaan sillä hetkellä maksettavana oleva määrä on alle 8 euroa.

22. Kuten edellä on todettu, kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla tehtävässä kohtuuttomuusarvioinnissa on otettava huomioon sopimuksen tai sopimusehdon kokonaisvaikutukset ja niitä arvioitaessa myös hinta.

23. Markkinaoikeus toteaa, että Elisa Oyj:n puheena oleva kuluttajasopimusten sopimusehto merkitsee velvoiteoikeudellisiin periaatteisiin verrattuna olennaista sopimusosapuolten velvollisuuksien muutosta verrattuna siihen, miten velvollisuudet yleensä jakautuvat. Kokonaisarvioinnissa ei kuitenkaan voida kokonaan sivuuttaa ehdon tosiasiallista vaikutusta sopimustasapainoon eli laskun toimittamisesta veloitettavaa määrää. Kohtuuttomuuden kokonaisarviointi on siten tehtävä ottaen huomioon Elisa Oyj:n paperilaskun toimittamisesta nyt käytetyn sopimusehdon perusteella veloittama määrä suhteessa matkapuhelinliittymän hintaan.

24. Asiassa ei ole väitetty, etteikö paperilaskun toimittamisesta kuluttaja-asiakkaalle sinänsä aiheutuisi kustannuksia Elisa Oyj:lle. Asiassa ei myöskään ole väitetty, että paperilaskun toimittamisesta sopimusehdon mukaisesti veloitettu 1,90 euron maksu olisi Elisa Oyj:lle tosiasiallisesti aiheutuneisiin kustannuksiin nähden ylimitoitettu.

25. Markkinaoikeus katsoo, että laskua kohti veloitettavaa 1,90 euron maksua ei voida pitää vähämerkityksellisenä verrattuna siihen, mitä kuluttaja tyypillisesti maksaa matkapuhelinliittymän käytöstä. Esimerkiksi suhteessa 8 euron laskuun 1,90 euron lisäkustannus on merkittävän suuri, eikä suhteessa esimerkiksi 30 euron laskuunkaan mitenkään vähäinen. Sopimusehdon kokonaisvaikutusten tarkastelun perusteella sopimusehto, jonka mukaan Elisa Oyj:llä on oikeus veloittaa matkapuhelinliittymän paperilaskun toimittamisesta 1,90 euron maksu laskua kohti, on kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton.

Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

26. Kuluttajansuojalain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta 1 §:n 1 momentin vastaisen sopimusehdon käyttämistä taikka uudistamasta sellaisen tai siihen rinnastettavan sopimusehdon käyttämistä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

27. Jo luvun 2 §:n 1 momentin sanamuodosta käy ilmi, että arvioinnin kohteena on elinkeinonharjoittajan käyttämä sopimusehto. Tässä asiassa kysymys on siten kohdassa 1 mainitusta sopimusehdosta. Jos ehto on kohtuuton, sen käyttäminen voidaan kieltää. Kiellon kohteena voi myös olla käytettyyn sopimusehtoon rinnastettava ehto, jolla voidaan ymmärtää ehtoa, joka vaikutuksiltaan johtaa samankaltaiseen kohtuuttomaan lopputulokseen kuin sopimuksessa nimenomaisesti käytetty ehto.

28. Kuluttaja-asiamies on kuitenkin vaatinut kiellettäväksi kaikki sellaiset Elisa Oyj:n puhelinliittymiä koskevissa sopimuksissa olevat ehdot, joiden perusteella paperilaskun toimittamisesta ylipäätään veloitetaan maksu, maksun määrästä riippumatta. Selvää on, että kuluttajasuojalain 3 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista kieltää edellä todetuin tavoin kohtuuttomaksi arvioidun sopimusehdon käyttäminen ja että tällainen kielto voidaan ulottaa myös yli 1,90 euron maksun veloittamiseen paperilaskusta.

29. Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että myös tätä alempi maksu saattaa olla kohtuuton. Tällainen mahdollisesti kohtuuton maksu on esimerkiksi Elisa Oyj:n ennen 1.4.2013 veloittama 0,95 euroa. Edellä todetulla tavalla sopimusehdon kohtuuttomuus on kuitenkin arvioitava yksittäistapauksessa ottaen huomioon käytetyn sopimusehdon kokonaisvaikutukset. Näin on etenkin silloin, kun tarkastelun kohteena oleva ehto koskee seikkaa, joka sinänsä on sopimusosapuolten tahdonvaltaisesti sovittavissa.

30. Edellä lausuttuun nähden kuluttajansuojan kannalta ei ole perusteita ulottaa kieltoa kuluttaja-asiamiehen vaatimin tavoin paperilaskun toimittamisesta veloitettavaan erilliseen maksuun ylipäänsä sen määrästä riippumatta. Siten sekään, mitä edellä mainitussa direktiivissä 93/13/ETY ja sen liitteessä on määrätty, ei anna aihetta toisenlaiseen johtopäätökseen.

31. Asiassa ei ole edes väitetty, että Elisa Oyj:n kuluttajien kanssa tekemissä puhelinliittymäsopimuksissa olisi muiden kuin matkapuhelinliittymien osalta ehto, jonka mukaan paperilaskun toimittamisesta veloitettaisiin erikseen maksu. Asiassa ei myöskään ole esitetty perusteita sille, miksi kielto tulisi määrätä tällä tavoin Elisa Oyj:n toteuttamaa menettelyä laajempana.

32. Elisa Oyj ei ole tuonut esille seikkoja, joiden perusteella kiellon voimaantuloa tulisi lykätä. Kielto määrätään siten noudatettavaksi heti.

33. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on otettava huomioon Elisa Oyj:n maksukyky ja se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavan kiellon rikkomisen. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että uhkasakko on asetettava vaaditun 100.000 euron määräisenä.

34. Markkinaoikeuden nyt määräämässä päätöslauselmalta ilmenevässä kiellossa on kysymys kiellosta käyttää tyypillisesti kuluttajien kannalta kohtuutonta sopimusehtoa tulevaisuudessa. Jo tästä syystä kiellolla ei ole vaikutusta ennen markkinaoikeuden päätöksen antamista tehtyihin suorituksiin.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Elisa Oyj:tä käyttämästä kuluttajien kanssa tehtävissä matkapuhelinliittymiä koskevissa sopimuksissa sopimusehtoa, jonka mukaan paperilaskun toimittamisesta veloitetaan erillinen 1,90 euron tai sitä suurempi maksu laskua kohti.

Kieltoa on noudatettava heti nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Muilta osin kuluttaja-asiamiehen hakemus hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 23.5.2014.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Reima Jussila sekä asiantuntijajäsen Risto Väntsi.

LAINVOIMAISUUS

Ei Lainvoimainen.

 
Julkaistu 24.3.2014