Asian tausta

Markkinaoikeus on 31.8.2017 antamallaan päätöksellä numero 540/17 (jäljempänä myös kieltopäätös) kieltänyt Bauer Watertechnology Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa se toteennäyttämättömästi esittää vedenkäsittelytuotteita markkinoidessaan, että

a) VesiTekno Oy:n myymät tuotteet TeknoPuhdas PATTERI tai TeknoPuhdas ECOBOOST olisivat vahingollisia putkistoille

b) Vulcan-merkkinen vedenkäsittelyjärjestelmä ei voisi toimia

c) vain magneettikentällä saadaan aikaan mineraalien muokkautumista

tai näihin rinnastettavia ilmaisuja.

Markkinaoikeus on edellä mainitulla päätöksellään määrännyt, että kieltoa on noudatettava 50.000 euron sakon uhalla.

Kyseinen markkinaoikeuden päätös on sittemmin saanut lainvoiman.

Kanne

Vaatimukset

VesiTekno Oy on vaatinut, että markkinaoikeus

1. velvoittaa Bauer Watertechnology Oy:n suorittamaan VesiTekno Oy:lle korvauksena aiheuttamastaan vahingosta 488.654 euroa viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamispäivästä,
2. tuomitsee 31.8.2017 antamassaan päätöksessä numero 540/17 kiellon tehosteeksi asetetun 50.000 euron uhkasakon maksettavaksi ja
3. asettaa 31.8.2017 antamassaan päätöksessä numero 540/17 määrätyn kiellon tehosteeksi uuden 200.000 euron määräisen uhkasakon.

Lisäksi VesiTekno Oy on vaatinut, että Bauer Watertechnology Oy velvoitetaan korvaamaan VesiTekno Oy:n arvonlisäverottomat asianosaiskulut 8.001 eurolla ja oikeudenkäyntikulut 55.669,82 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Vahingonkorvaus

Bauer Watertechnology Oy (jäljempänä myös Bauer) on aiheuttanut VesiTekno Oy:lle (jäljempänä myös VesiTekno) vahinkoa menettelyllä, joka on kielletty kieltopäätöksessä. Bauer on toiminut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti esittämällä perusteettomia väitteitä VesiTeknon pesuaineista, Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmän toimivuudesta sekä siitä, että vain magneettikentällä saadaan aikaan mineraalien muokkautumista. Tämä menettely on vähentänyt VesiTeknon tuotteiden myyntiä, heikentänyt niiden kysyntää ja aiheuttanut katteen menetystä. Vahingonkorvausvaatimus perustuu VesiTeknon asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille suunnatun myynnin ja siitä saadun katteen vähentymiseen pesuaineista ja Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmästä.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastainen menettely täyttää vahingonkorvauslain puhtaan varallisuusvahingon korvaamiselle asetetun edellytyksen, mikä on todettu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2005:105. Asiassa on erittäin painavia syitä puhtaan varallisuusvahingon tuomitsemiselle ottaen huomioon Bauerin menettelyn pitkäkestoisuus ja haitan jatkuminen.

VesiTeknon vahingonkorvaussaatava ei ole vanhentunut velan vanhentumisesta annetun lain 7 §:n 2 momentin eli niin sanotun kymmenen vuoden vanhentumisajan perusteella. VesiTeknon mainetta vahingoittaneet Bauerin toimet ovat toimialan luonteen vuoksi vaikuttaneet VesiTeknon menetykseen pitkällä aikavälillä, eikä todellinen vahinko ole ilmennyt tietyllä hetkellä, jolloin pääsääntöisen kolmen vuoden vanhentumisajan havaittavuusedellytys ei täyty. Koska VesiTeknolle aiheutunut vahinko ei ole ilmennyt tietyllä hetkellä, vanhentumista ei voida arvioida erikseen kustakin tekemättä jääneestä kaupasta aiheutuneesta vahingosta.

Osa VesiTeknolle aiheutuneesta vahingosta, jota on aiheuttanut myös Bauerin toiminnasta VesiTeknolle seurannut imagohaitta ja markkinaosuuden pienentyminen, ei kohdistu tiettyyn määrättyyn hetkeen. Arvioitaessa vanhentumista on otettava huomioon myös Bauerin sopimattoman menettelyn jatkuvuus, jolloin vanhentumisaika tulee laskea menettelyn päättymisestä.

VesiTekno on joka tapauksessa katkaissut vanhentumisen velan vanhentumisesta annetun lain 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti, eikä VesiTeknon vahingonkorvaussaatava ole vanhentunut ennen tämän asian vireille tuloa 17.3.2021. VesiTekno on viitannut vahingon aiheutumiseen 5.12.2016 tekemässään tutkintapyynnössä. Lisäksi vanhentuminen on katkaistu 25.7.2016 markkinaoikeuteen tehdyllä hakemuksella, markkinaoikeuden istunnon 9.5.2017 asiaesittelyssä esitetyllä dialla ja 30.11.2018 markkinaoikeuteen annetulla vastauksella. Katkaisutoimien vuoksi vahingonkorvaussaatava on voinut vanhentua aikaisintaan 30.11.2021.

Vahingon aiheutumista osoittaa VesiTeknon saamien tarjouspyyntöjen merkittävä vähentyminen ja sen tarjousten olennaisesti suurempi hylkäysprosentti vuoden 2009 jälkeen.

VesiTekno on saanut Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmää koskevia tarjouspyyntöjä vuonna 2008 69 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 2 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 2.893,50 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2008 yhteensä 70 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 47.575,25 euroa.

Vuonna 2009 tarjouspyyntöjä on saatu 140 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 18 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 36.419,02 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2009 yhteensä 156 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 83.109,85 euroa.

Vuonna 2010 tarjouspyyntöjä on saatu 47 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 22 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 47.947,33 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2010 yhteensä 68 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 63.369,50 euroa.

Vuonna 2011 tarjouspyyntöjä on saatu 59 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 20 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 56.515,70 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2011 yhteensä 64 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 50.227,69 euroa.

Vuonna 2012 tarjouspyyntöjä on saatu 91 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 33 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 113.526,13 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2012 yhteensä 56 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 32.402,31 euroa.

Vuonna 2013 tarjouspyyntöjä on saatu 47 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 24 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 95.110,74 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2013 yhteensä 54 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 46.997,94 euroa.

Vuonna 2014 tarjouspyyntöjä on saatu 45 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 15 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 66.581,11 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2014 yhteensä 37 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 30.238,35 euroa.

Vuonna 2015 tarjouspyyntöjä on saatu 44 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 12 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 39.605,92 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2015 yhteensä 47 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 29.564,87 euroa.

Vuonna 2016 tarjouspyyntöjä on saatu 51 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 9 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 24.824,67 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2016 yhteensä 36 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 25.106,28 euroa.

Vuonna 2017 tarjouspyyntöjä on saatu 58 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 25 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 63.692,62 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2017 yhteensä 36 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 19.718 euroa.

Vuonna 2018 tarjouspyyntöjä on saatu 55 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 18 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 55.086,92 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2018 yhteensä 31 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 19.809,85 euroa.

Vuonna 2019 tarjouspyyntöjä on saatu 56 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 18 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 46.992,01 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2019 yhteensä 37 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 26.349,29 euroa.

Vuonna 2020 tarjouspyyntöjä on saatu 16 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 15 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 58.318,40 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2020 yhteensä 38 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 25.040,83 euroa.

Vuonna 2021 tarjouspyyntöjä on saatu 41 kappaletta. Tarjouksia on hyväksytty 13 kappaletta ja niiden myyntitulo on ollut 34.420,07 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmiä on myyty vuonna 2021 yhteensä 46 kappaletta ja myyntitulo on ollut yhteensä 41.841,41 euroa.

Myös Bauerin omien tuotteiden harhaanjohtava markkinointi on vaikuttanut VesiTeknolle syntyneeseen vahinkoonmolemmissa tuoteryhmissä. Bauer on markkinoinut vedenkäsittelyjärjestelmäänsä testatusti turvallisena 9.12.2009 jälkeen sekä muun ohella 11.9.2011–19.6.2012. Bauerin markkinointi on ollut harhaanjohtavaa, kun sillä ei ole ollut sertifiointia vedenkäsittelyjärjestelmän kelaputkelle, vaikka järjestelmän ohjausyksikkö on ollut sertifioitu. Bauer on jatkanut menettelyä myös vuonna 2020 ja antanut internetsivuillaan olleella ilmaisulla vaikutelman, että kysymyksessä on yksityiskohtainen tutkimukseen perustuva tieto.

Asunto-osakeyhtiöt yhdessä pienkiinteistöjen kanssa ovat olleet Bauerille tärkeä kohderyhmä ja ensin mainitut Bauerin suurin asiakasryhmä. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt ovat olleet asianosaisten yhteistä kohderyhmää. Bauerin tuotteiden markkinointi messutapahtumissa, internetissä ja myyntiedustajien toimesta on merkinnyt markkinaoikeuden kieltopäätöksessä kiellettyä menettelyä. Bauerin markkinointi harhaanjohtavin ilmaisuin on ollut omiaan vaikuttamaan sen tuotteiden kysyntään VesiTeknon tuotteiden kustannuksella osapuolten keskinäisen kilpailuasetelman vuoksi. Potentiaaliset asiakkaat eivät ole halunneet VesiTeknon tarjousta ja joka tapauksessa sen tarjoukset ovat tulleet hylätyiksi. Erityisesti VesiTeknon myynti asunto-osakeyhtiöille on laskenut lähes olemattomaksi. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien liikevaihto vuosina 2010–2020 on koostunut käytännössä vanhoille asiakkaille tehdystä lisämyynnistä, koska Bauerin toiminta on tyrehdyttänyt uusasiakashankinnan.

Bauerin menettelyn vaikutukset eivät ole päättyneet markkinaoikeuden kieltopäätökseen, vaan VesiTeknolle on aiheutunut vahinkoa myös vuonna 2018 ja tämän jälkeenkin Bauerin rikottua sille määrättyä kieltoa. Vahingon pitkittyminen on seurausta toimialan keskeisten toimijoiden vähäisestä määrästä ja hitaasta vaihtuvuudesta.

VesiTeknon liikevaihdon vähentyminen, josta on aiheutunut kyseisten tuotteiden katteiden pieneneminen, on syy-yhteydessä Bauerin markkinaoikeuden kieltopäätöksessä kiellettyyn menettelyyn ja kiellon rikkomiseen kieltopäätöksen antamisen jälkeen. VesiTekno on markkinoinut tuotteitaan aktiivisesti ja sen tuotteiden myynti on alkanut vähentyä vasta Bauerin menettelyn johdosta. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentissa mainittu edellytys ”on omiaan vaikuttamaan” viittaa jo sanamuotonsa mukaisesti siihen, että säännöksen vastainen menettely on todennäköisesti syy-yhteydessä mahdolliseen vahinkoon. Koska Bauer on menetellyt kyseisen säännöksen vastaisesti, säännöksen sanamuodon mukainen olettama on, että tästä on aiheutunut myös vahinkoa.

Bauer ja sen edustajat ovat esittäneet totuudenvastaisia ja virheellisiä ilmaisuja VesiTeknon pesuaineista sekä haukkuneet niitä. Bauer on väittänyt markkinoinnissaan vuodesta 2010 lähtien, että VesiTeknon Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmän toimintaperiaate olisi fysiikan lakien ja sähköopin perusteiden vastaista, mikä on vaikuttanut VesiTeknon kyseisen tuotteen myyntiin. Muutoinkin VesiTeknon pesuaineiden ja Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmän myynnin lasku on seurausta markkinaoikeuden kieltopäätöksessä arvioiduista Bauerin toimenpiteistäsekä vaikuttamisesta kohdeasiakasryhmään tai näiden konsultteihin suoraan. Bauer on levittänyt väitteitä ja pitänyt esillä lehtiartikkeleita, joilla on heikennetty VesiTeknon yrityskuvaa ja mainetta asiakkaiden silmissä. VesiTeknon myynnin ja katteiden heikentyminen on ajoittunut samaan ajankohtaan Bauerin sopimattoman menettelyn aloittamisen kanssa.

VesiTekno on vuosina 2015–2020 menettänyt pesuaineiden myyntikatetta yhteensä noin 218.014 euroa. Sen pesuaineiden myynnin liikevaihto on vuonna 2014 ollut 121.949 euroa, minkä jälkeen myynnin kasvu on pysähtynyt Bauerin menettelyn vuoksi ja vähentynyt siten, että vuonna 2015 kyseinen liikevaihto on ollut 47.183 euroa ja vuonna 2019 57.062 euroa.

VesiTekno on vuosina 2010–2020 menettänyt Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien myyntikatetta yhteensä 270.550 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien myynnin liikevaihto on ollut vuonna 2009 83.109 euroa ja vuonna 2010 63.369 euroa. Vuosina 2018–2020 kyseinen liikevaihto on ollut 71.198 euroa.

VesiTeknolle 27.1.2018 alkaen aiheutunut vahingon yhteismäärä on ollut 199.428 euroa. Pesuaineiden vahinkomäärä vuonna 2018 on ollut 27.212 euroa, vuonna 2019 57.761 euroa ja vuonna 2020 17.863 euroa eli yhteensä 102.836 euroa. Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien katteen menetys verrattuna vuoteen 2009 on ollut vuonna 2018 34.293 euroa, vuonna 2019 31.023 euroa ja vuonna 2020 31.276 euroa eli yhteensä 96.592 euroa.

Markkinaoikeuden tulee arvioida aiheutuneen vahingon määrä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin perusteella.

Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi

Markkinaoikeuden kieltopäätöksen päätöslauselman kohtien b) ja c) perusteena on ollut Kiinteistö & Talotekniikka 2/2010 -lehden artikkeli ”Uutta potkua putkistoon”. Bauer on pitänyt verkkosivuillaan bauer-wt.com saatavilla kysymyksessä olevan artikkelin kiellosta huolimatta vuoteen 2021 saakka. Bauer on toiminut suunnitelmallisesti ja tahallisesti. Lisäksi Bauer on markkinaoikeuden kieltopäätöksen antamisen ja tämän asian vireille tulon jälkeen pitänyt edelleen saatavilla materiaaleja tai jättänyt vaatimatta sellaisten materiaalien poistamista, joiden laatimiseen se on vaikuttanut, ja joissa annetaan väärää tietoa VesiTeknosta, sen laitteista ja asiaan liittyvästä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n (jäljempänä VTT) raportista. Bauer on vastuussa artikkelien levittämisestä tai ainakin niiden poistamatta jättämisestä. Materiaalit ovat edellä todettu artikkeli, E-Pressi sivustolla Bauerin oma julkaisu tai tiedote asiasta, Publico-julkaisut asiasta, Kiinteistölehden 9/2014 artikkeli ”Putkien syöpyminen on monen talon ongelma” ja kyseisen artikkelinjulkaisut verkkosivuilla, kuten docplayer.fi ja 1stdirectory.co.uk. Materiaalit sisältävät markkinaoikeuden kieltopäätöksessä kiellettyjä väitteitä ja ilmaisuja. Koska Bauer on jatkanut markkinaoikeuden kieltämää menettelyä, tulee markkinaoikeuden kieltopäätöksessä asetettu uhkasakko määrätä maksettavaksi.

Korkeamman uhkasakon asettaminen

Bauerin toimimisesta kieltopäätöksen vastaisesti on aiheuttanut ja uhkaa edelleen aiheutua merkittävää haittaa VesiTeknolle, joten Bauerille tulee asettaa uusi, korkeampi uhkasakko kiellon tehosteeksi.

Vastaus

Vaatimukset

Bauer Watertechnology Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää VesiTekno Oy:n kanteen.

Lisäksi Bauer Watertechnology Oy on vaatinut, että VesiTekno Oy velvoitetaan korvaamaan Bauer Watertechnology Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 146.895,38 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Vahingonkorvaus

Asiassa ei ole erittäin painavia syitä tuomita vahingonkorvausta. Markkinaoikeuden kieltopäätöksessä kielletty Bauerin menettely ei ole ollut vastaavalla tavalla moitittavaa ja tahallista kuin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2005:105 arvioitu menettely. Bauerin menettelyssä on ollut kysymys neljästä yksittäisestä harkitsemattomasta muutaman henkilön kuullen esitetystä ilmaisusta, eikä osassa näistä ilmaisuista ole mainittu VesiTeknoa tai sen tuotteita. Markkinaoikeuden kieltopäätöksessä arvioiduissa Bauerin verkkosivuilla olleissa artikkeleissa ja tiedotteissa ei ole mainittu VesiTeknoa tai sen tuotteita. Bauer on perustanut käsityksensä näissä asiakirjoissa esitettyjen ilmaisujen paikkansapitävyydestä VTT:n tutkimukseen, johon Bauer ei ole tarkoittanut viitata harhaanjohtavasti. Bauerin menettely sen omien tuotteiden markkinoinnissa ei ole kohdistunut VesiTeknoon tai sen tuotteisiin. Bauerin menettelyn tarkoituksena ei ole ollut aiheuttaa vahinkoa VesiTeknolle, eikä se ole ollut siten moitittavaa, että asiassa olisi erittäin painavia syitä tuomita vahingonkorvausta.

Markkinaoikeudellisen kiellon määrääminen ei sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan edellytä, että elinkeinonharjoittaja olisi tosiasiallisesti kärsinyt vahinkoa, joten vahingonkorvauksen tuomitsemista ei voi perustaa oletukseen vahingon aiheutumisesta. On epäuskottavaa, että markkinaoikeuden kieltopäätöksessä kielletty Bauerin menettely olisi vaikuttanut VesiTeknon tuotteiden kysyntään ja myynteihin ottaen huomioon menettelyn luonne ja olosuhteet.

VesiTeknon vahingonkorvaussaatava on vanhentunut velan vanhentumisesta annetun lain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan perustella siltä osin kuin se perustuu ennen 27.1.2018 väitetysti aiheutuneisiin vahinkoihin, koska VesiTekno ei ole katkaissut vahingonkorvaussaatavansa vanhentumista ennen 27.1.2021. Kustakin tekemättä jääneestä VesiTeknon kaupasta menetetty myyntikate on oma, erillinen vahinkoeränsä, joka on syntynyt sillä hetkellä, kun kyseinen kauppa on väitetysti jäänyt tekemättä. Tätä osoittaa myös se, että VesiTekno on eritellyt sille väitetysti aiheutuneen vahingon vuosittain.

Vanhentumisaika on alkanut siitä hetkestä, kun VesiTekno on saanut tai sen olisi pitänyt saada vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseksi riittävät tiedot väittämästään Bauerin menettelystä ja siitä aiheutuneesta vahingosta. VesiTekno on saanut tai sen olisi pitänyt saada tietää markkinaoikeuden kieltopäätöksessä arvioidusta Bauerin menettelystä välittömästi menettelyn jälkeen ja joka tapauksessa viimeistään 25.7.2016, jolloin kieltopäätökseen johtanut asia on tullut vireille markkinaoikeudessa VesiTeknon hakemuksesta. VesiTekno on jo kyseisessä hakemuksessaan vedonnut Bauerin menettelyyn, jonka perusteella se nyt vaatii vahingonkorvausta.

Lisäksi VesiTekno on saanut tietää tai sen olisi pitänyt saada tietää välittömästi vahingon aiheutumishetkellä niistä vahingoista, joita se väittää syntyneen Bauerin ennen 27.1.2018 tapahtuneista menettelyistä, kun otetaan huomioon, että kysymys on ollut VesiTeknon omista tekemättä jääneistä kaupoista.

VesiTekno ei ole yksilöinyt katkaisutoimissaan vahingonkorvaussaatavaa, kun se ei ole vaatinut Bauerilta suoritusta, tai edes todennut, että VesiTekno katsoisi olevansa oikeutettu suoritukseen Bauerilta. VesiTekno ei ole myöskään ilmoittanut katkaisutoimissaan vahingonkorvaussaatavan määrää tai arviota siitä.

VesiTeknon tutkintapyyntö 5.12.2016 ei kohdistu Baueriin, vaan kyseessä on kahden luonnollisen henkilön tekemä tutkintapyyntö kolmatta luonnollista henkilöä kohtaan.

Aiemmissa markkinaoikeuskäsittelyissä esitetyt asiakirjat eivät ole täyttäneet VesiTeknolta edellytettyä korotettua velan yksilöintivaatimusta. Niissä on esitetty vain yleisluonteisia toteamuksia Bauerin menettelystä, josta olisi aiheutunut väitetysti VesiTeknolle haittaa ja vahinkoa ilman, että niissä olisi mainittu Bauerin vahingonkorvausvastuuta tai sen määrää. VesiTekno ei ole aiemmin markkinaoikeuteen toimittamissaan asiakirjoissa tarkoittanut muistuttaa Baueria väitetystä vahingonkorvaussaatavasta katkaisemisen tarkoituksessa, eikä Bauer ole voinut ymmärtää asiakirjoja vanhentumisen katkaisutoimiksi.

Vaikka VesiTeknon hakemus markkinaoikeudelle 25.7.2016, tutkintapyyntö 5.12.2016 tai markkinaoikeuden istunnossa 9.5.2017 esitetty VesiTeknon asiaesittely olisivat katkaisseet vahingonkorvaussaatavan vanhentumisen, VesiTeknon vahingonkorvaussaatava on vanhentunut siltä osin kuin se perustuu ennen 27.1.2018 väitetysti aiheutuneisiin vahinkoihin, koska VesiTekno ei ole katkaissut vanhentumista uudestaan ennen 27.1.2021.

Joka tapauksessa VesiTeknon vahingonkorvaussaatava on vanhentunut markkinaoikeuteen tehdyn hakemuksen perusteella niistä vahingoista, jotka ovat aiheutuneet ennen 25.7.2013, tutkintapyynnön perusteella niistä vahingoista, jota ovat aiheutuneet ennen 5.12.2013, markkinaoikeuden istunnossa esitetyn perusteella niistä vahingoista, jotka ovat aiheutuneet ennen 9.5.2014 ja VesiTeknon markkinaoikeuteen toimittaman vastauksen perusteella niistä vahingoista, jotka ovat aiheutuneet ennen 30.11.2015.

Lisäksi vahingonkorvaussaatava on vanhentunut velan vanhentumisesta annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaisen kymmenen vuoden vanhentumisajan perusteella siltä osin kuin vaatimus perustuu Bauerin menettelyyn, joka on tapahtunut ennen 27.1.2011.

VesiTeknolle ei ole aiheutunut vahinkoa Bauerin menettelystä, eikä väitetty vahinko ole syy-yhteydessä Bauerin menettelyyn. Joka tapauksessa VesiTeknon pesuaineiden ja Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien myynti on kasvanut tai ainakin pysynyt samalla tasolla Bauerin menettelyn aikana ja välittömästi sen jälkeenkin.

VesiTeknon pesuaineiden myynnille ei ole aiheutunut vahinkoa, vaikka markkinaoikeus on kieltopäätöksessä katsonut Bauerin menetelleen sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnasta annetun lain vastaisesti. Bauer tai sen edustajat eivät ole esittäneet muita kuin markkinaoikeuden kieltopäätöksessä sopimattomiksi todettuja ilmaisuja VesiTeknon pesuaineista.

Markkinaoikeuden kieltopäätöksessä sopimattomaksi katsotusta Bauerin menettelystä ei ole aiheutunut vahinkoa VesiTeknon Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmän myynnille vuosina 2010–2020, kun otetaan huomioon Bauerin menettelyn luonne ja menettelyyn liittyvät olosuhteet. Bauer ei ole verkkosivuilleen ladatuissa artikkeleissa tai tiedotteessaan viitannut nimenomaisesti VesiTeknoon tai Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmään. Joka tapauksessa VesiTeknon omankin laskelman mukaan kyseisen järjestelmän myyntimäärät ovat pysyneet samalla tasolla vuosina 2010–2013.

Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmää koskevat tarjouspyynnöt ovat VesiTeknon mukaan olleet vuosina 2010–2021 keskimäärin samalla 51 vuosittaisen tarjouspyynnön tasolla kuin vuonna 2008, jolloin VesiTekno ei ole väittänyt Bauerin menettelyn vaikuttaneen järjestelmän myyntiin, ja jolloin VesiTekno on esittänyt saaneensa 50 tarjouspyyntöä. Vuosina 2008 ja 2009 hyväksyttyjen tarjousten osuus tarjouspyynnöistä on ollut VesiTeknon mukaan kesimäärin 8,5 prosenttia ja vuosina
2010–2021 keskimäärin 40 prosenttia, millä perusteella VesiTeknolle ei ole aiheutunut sen väittämää vahinkoa.

Bauerin omien tuotteiden markkinointi ei ole ollut 9.12.2009 jälkeen eikä muun ohella 11.9.2011–19.6.2012 harhaanjohtavaa, koska se ei ole markkinoinut vedenkäsittelyjärjestelmäänsä testatusti turvallisena. Bauerin omien tuotteiden markkinointi ei ole ollut myöskään vuonna 2020 harhaanjohtavaa. Bauer ei ole ilmoittanut verkkosivujensa ”Usein kysyttyjä kysymyksiä” -osion sisältämän tiedon perustuvan yksityiskohtaiseen tutkimukseen, eikä siinä ole viitattu vedenkäsittelyjärjestelmän sertifiointiin. Lainsäädännössä tai viranomaismääräyksissä ei edellytetä Bauerin vedenkäsittelyjärjestelmien sertifiointia.

Bauerin omien tuotteiden myynnistä tai myynnin lisääntymisestä ei ole aiheutunut VesiTeknolle vahinkoa. Joka tapauksessa Bauerin omien tuotteiden myynti on vähentynyt vuosina 2014–2020. VesiTekno ei ole myöskään yksilöinyt, minkä sen tuotteiden myyntiin Bauerin omien tuotteiden markkinointi olisi vaikuttanut, eikä yksilöinyt syntynyttä vahinkoa.

Markkinaoikeus on todennut kieltopäätöksessään Bauerin esittämät ilmaisut VesiTeknon tuotteista ja niiden toimivuudesta toteennäyttämättömiksi. VesiTeknolla on ollut kieltopäätöksen antamisen jälkeen mahdollisuus korjata mahdollisten asiakkaidensa kielteinen ennakkoasenne VesiTeknon tuotteita kohtaan. Jos VesiTekno ei ole näin tehnyt, se on laiminlyönyt rajoittaa väitettyä vahinkoa.

Bauer on noudattanut markkinaoikeuden kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa, joten VesiTeknolle ei ole tälläkään perusteella voinut aiheutua vahinkoa vuoden 2018 jälkeen.

VesiTeknon saama kielteinen julkisuus eri tuomioistuinten ratkaisujen vuoksi on vähentänyt sen tuotteiden myyntiä. Bauerin toiminta ei ole aiheuttanut VesiTeknon maineen heikentymistä tai markkinaosuuksien pienentymistä.

Vahingonkorvausvaatimus on määrältään perusteeton. VesiTeknon itse laatimiin laskelmiin perustuvat pesuainemyynnit ja Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien myynnit sekä niiden katteet vuosina 2008–2020 eivät osoita sitä, mikä myyntien ja katteiden määrä olisi ollut ilman Bauerin menettelyä.

Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi

Asiassa ei ole perusteita tuomita markkinaoikeuden kieltopäätöksessä asetettua uhkasakkoa maksettavaksi, koska Bauer on noudattanut päätöksessä määrättyä kieltoa. Bauer on poistanut viipymättä kieltopäätöksen antamisen jälkeen verkkosivuiltaan markkinaoikeuden sopimattomaksi katsoman aineiston, kuten Kiinteistö & Talotekniikka 2/2010 -lehden artikkelin ”Uutta potkua putkistoon”. Bauer on uudistanut verkkosivunsa kokonaisuudessaan alkuvuonna 2018, jolloin myös kyseisen artikkelin alun perin sisältänyt osio ”Lue tuloksista” on poistettu verkkosivuilta. Bauer on sulkenut verkkosivunsa vuoden 2021 alussa.

Kyseisen artikkelin sisältävä pdf-tiedosto on kuitenkin jäänyt verkkosivujen palvelimelle, mikä on tullut Bauerin tietoon VesiTeknon saatettua asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Bauer on 28.4.2021 estänyt pääsyn palvelimella olleeseen, artikkelin sisältäneeseen pdf-tiedostoon. Artikkelin sisältävän pdf-tiedoston oleminen Bauerin verkkosivujen palvelimella ei ole rikkonut markkinaoikeuden kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa, kun kysymyksessä ei ole ollut Bauerin tuotteiden markkinointi. Bauer ei ole vastuussa siitä, että muut tahot ovat mahdollisesti käyttäneet poistettuja materiaaleja tai muita mahdollisia materiaaleja, jotka ovat sisältäneet markkinaoikeuden sopimattomaksi katsomia ilmaisuja.

Joka tapauksessa uhkasakko on tuomittava asetettua pienempänä ja enintään 3.000 euron määräisenä, koska Bauer on pyrkinyt noudattamaan markkinaoikeuden määräämää kieltoa ja täyttänyt sen valtaosin siten, että kiellon väitetty rikkomus on ollut erittäin vähäinen ja johtunut Bauerin lievästä huolimattomuudesta. Bauerin maksukyky on alentunut merkittävästi markkinaoikeuden kieltopäätöksen antamisen jälkeen. Koska Bauer on asetettu selvitystilaan 27.11.2020 ja sen toimintaa ollaan lopettamassa, asiassa ei ole riskiä siitä, etteikö Bauer noudattaisi markkinaoikeuden määräämää kieltoa.

Korkeamman uhkasakon asettaminen

Edellä esitetyistä seikoista johtuen korkeamman uhkasakon asettamiselle ei ole perusteita.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

VesiTekno Oy

1. VesiTekno Oy:n asiamiehen kirje Bauer Watertechnology Oy:lle 17.12.2020
2. SH:n sähköposti 4.2.2015
3. KH:n sähköposti 27.2.2009
4. Tallenteet 22.1.2010 tilaisuuden keskusteluista ja niiden litterointi
5. Suomen Asiakastieto Oy, Tilinpäätös ja tunnusluvut, Yrityksen tuloslaskelma 31.12.2016, 31.12.2017, 31.12.2018 ja 31.12.2019
6. Suomen Asiakastieto Oy, Tilinpäätös ja tunnusluvut, Yrityksen tuloslaskelma 31.12.2013, 31.12.2014, 31.12.2015, 31.12.2016, 31.12.2017, 31.12.2018 ja 31.12.2019
7. Kuvakaappaus internetsivulta bauer-wt.com 17.3.2021
8. Kuvakaappaus tiedoston kiinteisto-ja-talotekniikka-2-2010-web.pdf metatiedoista
9. VesiTekno Oy:n hakemus markkinaoikeuteen 25.7.2016 asiassa diaarinumero 2016/441
10. Tutkintapyyntö Helsingin poliisilaitokselle 5.12.2016
11. VesiTekno Oy:n vastaus markkinaoikeuteen 30.11.2018 asiassa diaarinumero 2018/293
12. VesiTekno Oy:n asiaesittelyn diaesitys markkinaoikeuden istunnossa 9.5.2017 asiassa diaarinumero 2016/441
13. Kuvakaappaus verkkosivulta viewer.joomag.com
14. Kuvakaappaus verkkosivulta publico.com
15. Kuvakaappaus verkkosivulta www.epressi.com
16. Kuvakaappaus verkkosivulta bauer-wt.com
17. Kuvakaappaus ja tuloste verkkosivulta 1stdirectory.co.uk 9.8.2022
18. Kuvakaappauksia verkkosivulta docpalyer.fi 9.8.2022
19. AR:n sähköpostiviesti 6.10.2011 sekä sen liite
20. Kuvakaappaus verkkosivulta yumpu.com 9.8.2022
21. Otteita VesiTeknon kirjanpitojärjestelmästä koskien vuosia 2010–2020 (salassa pidettävä)
22. ML:n sähköposti 30.4.2010
23. Sähköpostikirjeenvaihtoa 9.5.2010
24. Sähköpostikirjeenvaihtoa 21.5.2010
25. MT:n sähköposti 23.5.2010 sekä kirjoitus ”Putkiston uusi elämä Bauer-vedenkäsittelylaite laittaa pisteen putkien syöpymiselle”
26. Sähköpostikirjeenvaihtoa 24.5.2010
27. VesiTeknon tarjouksia eri yhteisöille vuosilta 2008–2021 (salassa pidettävä)
28. VesiTeknon tarjouksia eri yhteisöille vuosilta 2008–2021 (salassa pidettävä)

Bauer Watertechnology Oy

1. Markkinaoikeuden päätös 31.8.2017 numero 540/17
2. Talotekniikka-lehden verkkosivuilla 15.4.2015 julkaistu artikkeli ”Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Vesitekno Oy:n kaksi johtohenkilöä kilpailumenettelyrikoksesta”
3. Talouselämä-lehden verkkosivuilla 15.4.2015 julkaistu artikkeli ”Mustamaalasivat kilpailijaa, ja sen bisnes romahti – käräjät määräsivät karun korvaussumman”
4. Verkkosivulla www.mtvuutiset.fi 22.4.2015 julkaistu artikkeli ”Kilpailija sabotoi yritystä valenettisivustolla – isot korvaukset”
5. Kiinteistölehden verkkosivuilla 9.5.2016 julkaistu artikkeli ”Helsingin hovioikeus tuomitsi kaksi Vesitekno Oy:n johtohenkilöä kilpailumenettelyrikoksesta”
6. Ote Google-hakukoneesta 18.4.2021 hakusanoilla ”vesitekno kokemuksia”
7. Ote verkkosivulta keskustelu.suomi24.fi 18.4.2021 keskustelusta ”Onko kokemusta millainen firma VesiTeko on”
8. Kuvakaappaus Wayback Machine -palvelusta verkkosivulta bauer-wt.com 9.3.2018
9. Kuvakaappauksia Wayback Machine -palvelusta verkkosivulta bauer-wt.fi 22.3.2018
10. HK:n sähköposti 28.4.2021
11. Suomen Asiakastieto Oy, Tilinpäätös ja tunnusluvut, Yrityksen tuloslaskelma 31.12.2016, 31.12.2017, 31.12.2018 ja 31.12.2019
12. Luovuttu
13. Luovuttu
14. Hakutuloksia Google-hakukoneesta eri hakusanoilla 9.2.2022
15. MK:n sähköposti 20.12.2012
16. VesiTeknon tiedote 24.10.2017
17. STT Info -palvelun sähköposti 24.10.2017
18. NT:n sähköposti 12.12.2019
19. Kuvakaappauksia verkkosivuilta kl-lampo.com, filterit.fi, elysatorfinland.fi, kevox.fi, hydropath.fi, pirkanmaanvedenkasittely.fi, kaiko.fi, geboshop.fi, korves.fi ja nibe.eu
20. Bauer Watertechnology Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 27.11.2020

Henkilötodistelu

VesiTekno Oy

1. JP, VesiTekno Oy:n toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. HX, VesiTekno Oy:n hallituksen puheenjohtaja, todistelutarkoituksessa
3. JS, Kruunuasunnot Oy:n entinen kehitysjohtaja
4. MT, aiemmin Bauer Watertechnology Oy:n palveluksessa
5. SJA, markkinointiviestintäyrittäjä

Bauer Watertechnology Oy

1. VT, Bauer Watertechnology Oy:n selvitysmies, todistelutarkoituksessa

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asioiden käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä

1. Markkinaoikeus on asioiden valmistelun kuluessa oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 6 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla päättänyt käsitellä nyt kysymyksessä olevan vahingonkorvausta koskevan teollis- ja tekijänoikeudellisen asian (diaarinumero 20084/2021) sekä uhkasakkoa koskeviin vaatimuksiin perustuvan sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevan asian (diaarinumero 20085/2021) samassa oikeudenkäynnissä.

2 Asian tarkastelun lähtökohdat

2. Asiassa on kysymys VesiTekno Oy:n (edellä kuvatuin tavoin tässä tuomiossa myös VesiTekno) vahingonkorvausvaatimuksesta, joka perustuu Bauer Watertechnology Oy:n (edellä kuvatuin tavoin tässä tuomiossa myös Bauer) markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2016/441 31.8.2017 antamalla päätöksellä numero 540/17 (edellä kuvatuin tavoin tässä tuomiossa kieltopäätös) sopimattomaksi menettelyksi elinkeinotoiminnassa katsomaan menettelyyn ja eräisiin muihin tässä asiassa sopimattomiksi väitettyihin menettelyihin. Kieltopäätös on sittemmin tullut lainvoimaiseksi. Lisäksi asiassa on kysymys Bauerille kieltopäätöksessä asetetun uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi ja uuden korkeamman uhkasakon asettamisesta.

3. Markkinaoikeus on kieltopäätöksessä kieltänyt Baueria jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa se toteennäyttämättömästi esittää vedenkäsittelytuotteita markkinoidessaan, että a) VesiTeknon myymät tuotteet TeknoPuhdas PATTERI tai TeknoPuhdas ECOBOOST olisivat vahingollisia putkistoille, b) Vulcan-merkkinen vedenkäsittelyjärjestelmä ei voisi toimia, c) vain magneettikentällä saadaan aikaan mineraalien muokkautumista tai näihin rinnastettavia ilmaisuja. Markkinaoikeus on hylännyt VesiTeknon esittämät kieltovaatimukset muilta osin. Kieltoa on tullut noudattaa 31.8.2017 lukien 50.000 euron sakon uhalla.

4. VesiTeknon vahingonkorvausvaatimus perustuu sen pesuaineiden myynnille aiheutuneeseen vahinkoon vuosilta 2015–2020 ja Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmän myynnille aiheutuneeseen vahinkoon vuosilta 2010–2020 siltä osin kuin myynti on kohdistunut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. VesiTekno on esittänyt, että Bauer on toiminut vastoin markkinaoikeuden kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa ja lisäksi muutoin menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti.

5. Bauer on kiistänyt vahingonkorvausvastuun perusteen, vahingon aiheutumisen, syy-yhteyden ja vahingon määrän sekä vedonnut siihen, että vahingonkorvaussaatava on vanhentunut ensisijaisesti ajalta ennen 27.1.2018 ja vielä kiistänyt toimineensa vastoin kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa.

3 Kysymyksenasettelu vanhentumisen osalta

6. Asiassa on vanhentumisen osalta ensiksi arvioitavana kysymys siitä, onko VesiTeknon väitetty vahingonkorvaussaatava vanhentunut ajalta ennen 27.1.2018 ottaen huomioon, että VesiTekno on riidattomasti katkaissut väitetyn korvaussaatavansa vanhentumisen 27.1.2021. Arvioitavana on erityisesti se, milloin vanhentumisaika on alkanut kulua ja onko VesiTeknon saatava yksilöity velan vanhentumisesta annetun lain (jäljempänä vanhentumislaki) 10 §:n 2 momentissa edellytetyin tavoin väitetyissä VesiTeknon tekemissä katkaisutoimissa.

3.1 Vahingonkorvaussaatavan vanhentumisaika ja sen alkaminen

7. Vanhentumislain 4 §:n mukaan velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua kyseisen lain 5–7 §:ssä tarkoitetusta ajankohdasta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

8. Vanhentumislain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vahingonkorvauksen vanhentumisaika alkaa kulua muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvassa vahingonkorvauksessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta.

9. Vanhentumisajan alkamista koskevan säännöksen tarkoitusta on selostettu hallituksen esityksessä velan vanhentumista ja julkista haastetta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 187/2002 vp). Mainitun hallituksen esityksen (s. 48) mukaan yleisenä lähtökohtana on, että kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun velkoja voi esittää vaatimuksensa. Vahingonkorvausvaatimusten osalta tämä edellyttää, että vahingonkärsijällä on ollut mahdollisuus saada riittävät tiedot korvausedellytyksistä eli aiheutuneesta vahingosta ja sen aiheuttajasta. Laissa tarkoitettu tietämys voi edellyttää tietoa vahingon perustana olevista tapahtumista, aiheutuneesta vammasta, vauriosta tai muusta vahingosta ja sen merkityksestä, tapahtuman ja vahinkojen välisestä syy-yhteydestä ja siitä tahosta, joka on oikeudellisessa vastuussa vahingosta.

10. Mainitussa hallituksen esityksessä (s. 49–50) on todettu lisäksi, että vahingon ilmenemisajankohta vaihtelee suuresti eri vahinkotyyppien välillä. Vanhentumisajan alkamishetkeä ei voida ratkaista yksinomaan sen perusteella, milloin vahingonkärsijä on tosiasiassa saanut tarvittavat tiedot vahingosta, vaan vahingonkärsijältä edellytetään tavanomaista aktiivisuutta vahingon ja siitä vastuussa olevan selvittämiseksi. Vahingonkärsijälle on siten perusteltua asettaa selonottovelvollisuus. Vaikka arviointiperusteet ovat objektiivisia, huomioon otetaan se, mitä juuri kysymyksessä olevassa asemassa olevan henkilön tulee ymmärtää ja miten hänen tulee toimia. Vanhentumisajan alkamisajankohta määräytyy sen perusteella, milloin vahingonkärsijä on saanut riittävät tiedot tosiasioista, eikä vahingonkärsijä voi vedota siihen, ettei hän ole tiennyt, millä perusteilla vastuuvelvollisuus lain mukaan määräytyy. Koska velkoja voi katkaista vanhentumisen vapaamuotoisella muistutuksella, merkitystä ei voida antaa sille, milloin mahdollista oikeudenkäyntiä varten tarvittavat todisteet on saatu tai milloin vaadittava korvausmäärä on täsmentynyt.

11. Oikeuskäytännössä vahingonkorvausvelan vanhentumisajan alkamisen ei ole katsottu edellyttävän, että vahinkoa kärsineellä olisi ollut varma tieto vahingonkorvausvastuun edellytyksenä olevista tosiseikoista. Merkitystä on ollut sillä, onko tieto ollut riittävää, jotta vahinkoa kärsineen on voitu edellyttää sen perusteella katkaisevan korvausvelan vanhentumisen (ks. esim. korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2017:3, kohta 8 ja siinä viitattu oikeuskäytäntö).

12. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että VesiTeknolla on ollut selonottovelvollisuus vahingon ja siitä vastuussa olevan tahon selvittämiseksi. VesiTeknon vahingonkorvaussaatavan vanhentumisaika on alkanut kulua siitä, kun VesiTeknon olisi tullut esittää vahingonkorvausvaatimuksensa eli siitä, kun VesiTekno on tiennyt tai sen olisi tullut tietää, että sille on aiheutunut vahinkoa, ja siitä, minkä tahon toiminnasta tämä vahinko on aiheutunut.

13. VesiTeknon esittämä vahingonkorvausvaatimus perustuu sen pesuaineiden ja Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien myynnin vähentymisestä johtuvaan myyntikatteen menettämiseen, jonka se on väittänyt aiheutuneen Bauerin toiminnasta. Näin ollen VesiTeknon vahingonkorvaussaatavan vanhentumisaika on alkanut kulua siitä, kun se on tiennyt tai sen olisi tullut tietää, että sille on aiheutunut pesuaineiden ja Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien osalta myyntikatteen väitettyä menetystä, joka on aiheutunut sen näkemyksen mukaan Bauerin toiminnasta.

14. VesiTeknon esittämästä asiakirjatodisteesta 9, joka on VesiTeknon markkinaoikeuteen 25.7.2016 toimittama sittemmin kieltopäätökseen johtanut hakemus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2016/441, ilmenee, että VesiTekno on tuolloin vuonna 2016 esittänyt sille aiheutuneen taloudellista vahinkoa Bauerin toiminnasta kuitenkaan yksilöimättä vahinkoja ja esittämättä niiden osalta mitään korvausvaatimuksia. Markkinaoikeus toteaa, että VesiTeknolla on viimeistään 25.7.2016 ollut tieto siitä, että sille on sen näkemyksen mukaan aiheutunut vahinkoa Bauerin toiminnan perusteella.

15. Vahingon ja sen määrän osoittamisen osalta VesiTekno on esittänyt asiakirjatodisteena 28 kopiot tarjouksista, jotka sen mukaan on hylätty Bauerin toiminnan vuoksi. Tarjouksia on esitetty vuosilta 2008–2021.

16. Todistelutarkoituksessa kuultu VesiTeknon toimitusjohtaja JP on kertonut, että VesiTekno seuraa yleensä, mitä tarjouksille tapahtuu niiden lähettämisen jälkeen. Hän on kertonut myös, että VesiTeknolla on ollut käsitys markkinaoikeuden kieltopäätökseen johtaneen asian käsittelyn yhteydessä siitä, että Bauerin menettelystä on aiheutunut VesiTeknolle taloudellista vahinkoa. Hän on kertonut, että tarkoituksena on ollut, että aiheutunut vahinko lasketaan myöhemmin, kun koko vahingon laajuus on nähtävillä. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että VesiTekno on saanut tiedon väittämästään, menetettynä myyntikatteena ilmenneestä vahingosta ja sen määrästä välittömästi kunkin hylätyn taikka hyväksymättä jääneen tarjouksen osalta silloin, kun tarjouksen voimassaoloaika on päättynyt ja kokonaisuudessaan siihen asti hylätyistä taikka hyväksymättä jääneistä tarjouksista viimeistään 25.7.2016, jolloin se on pannut vireille markkinaoikeudessa kieltopäätökseen johtaneen sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevan asian diaarinumero 2016/441.

17. Markkinaoikeus toteaa, että VesiTeknon asiakirjatodisteesta 28 on todettavissa, että VesiTeknon hylätyiksi esittämiä tarjouksia on tehty 25.7.2016 markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2016/441 vireille pannun hakemuksen jälkeenkin. Edellä esitetyillä perusteilla VesiTekno on tullut niidenkin osalta tietoiseksi tarjousten hylkäämisestä taikka hyväksymättä jäämisestä viimeistään kunkin tarjouksen voimassaoloajan päättyessä ja sen on samoin edellä esitetyin perustein tullut olla tietoinen, että niistä aiheutunut väitetty vahinko on johtunut samoista syistä kuin ennen 25.7.2016 väitetysti aiheutunut vahinko.

18. Edellä todetun perusteella VesiTeknolla on viimeistään 25.7.2016 lähtien ollut vahingonkorvausvaatimuksen esittämisen kannalta riittävät tiedot sille viimeistään 25.7.2016 aiheutuneesta vahingosta ja siitä, että Bauer on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti korvausvastuun perustavalla tavalla, joten vanhentumisaika ennen kyseistä hetkeä aiheutuneiden vahinkojen osalta on alkanut kulua viimeistään 25.7.2016. Vanhentumisajan alkamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, että kysymystä Bauerin menettelyn sopimattomuudesta ei ollut vielä tuolloin ratkaistu tai sillä, että VesiTeknon on ollut tarkoitus laatia laskelma aiheutuneesta vahingosta myöhemmin.

19. Vastaavasti 26.7.2016 lähtien VesiTeknolla on ollut riittävät tiedot vahingonkorvausvaatimuksen tekemiseksi kunkin tarjouksen voimassaoloajan umpeutuessa eli niiden vanhentumisaika on alkanut kulua kyseisestä ajankohdasta.

20. Edellä todettu VesiTeknon tietoisuus huomioon ottaen vanhentumisajan alkamishetken on katsottava olevan sidoksissa siihen, milloin VesiTeknon katsotaan saaneen vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseksi tarvittavat tiedot ja vanhentumislain 4 §:n mukaista vanhentumisaikaa on tässä asiassa arvioitava vanhentumislain 7 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti. Asiassa ei siten tule sovellettavaksi vanhentumislain 7 §:n 2 momentin mukainen kymmenen vuoden niin sanottu toissijainen vanhentumisaika.

21. Näin ollen asiassa on seuraavana arvioitava, onko VesiTekno katkaissut väitetyn vahingonkorvaussaatavansa vanhentumisen ennen 27.1.2021, vai onko sen väitetty korvaussaatava vanhentunut joiltain osin.

3.2 Vanhentumisen katkaisutoimien arviointi

22. Vanhentumislain 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan velan vanhentuminen katkeaa, kun velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta. Pykälän 2 momentin mukaan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velka yksilöidään katkaisutoimessa. Jos kysymys on vanhentumislain 7 §:ssä tarkoitetusta vahingonkorvauksesta tai hyvityksestä, velkojan tekemästä muistutuksesta on käytävä ilmi velan peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla, jolleivät ne ole velallisen tiedossa.

23. Vanhentumislain 10 §:ää koskevan hallituksen esityksen (HE 187/2002 vp s. 56–57) mukaan katkaisutoimen yksilöinnin riittävyys ratkaistaan kussakin tapauksessa erikseen. Yksilöintivaatimusta täsmällisempiä tietoja on syytä edellyttää vahingonkorvausveloissa, joissa vaatimuksen perusteet ja suuruus tyypillisesti edellyttävät erityistä selvitystä. Velallisen kannalta on tarpeen, että hän voi velkojan ilmoituksen perusteella arvioida vaatimuksen oikeellisuutta, hankkia omia selvityksiään ja varautua maksuvelvollisuuden täyttämiseen. Korvausvelan tai muun hyvityksen vanhentumista katkaistessaan velkojan on ilmoitettava velan perusteena olevat tosiseikat sekä velan arvioitu määrä muistutushetkellä. Perusteesta on ilmoitettava teko, laiminlyönti, tapahtuma tai muu olosuhde, joka velkojan käsityksen mukaan aiheuttaa korvaus- tai hyvitysvastuun, sekä aiheutettu vahinko. Pelkästään sellainen virheilmoitus, jossa todetaan tuotteen virheellisyys ilmoittamatta minkäänlaista vaatimusta, ei riitä velan vanhentumisen katkaisuksi. Vahingon määrän osalta ei vaadita tarkkaa rahamäärää.

24. Arvioitaessa, millä tavalla vaatimuksen peruste ja määrä on ilmoitettava, voidaan edellä mainitun hallituksen esityksen (s. 57–58) mukaan ottaa huomioon muun muassa velkojan asiantuntemus, selvitysten saatavuus ja velallisen tiedossa olevat seikat. Jos velallisen on katkaisutoimen hetkellä katsottava olleen tietoinen korvauksen tai hyvityksen perusteesta ja määrästä, vanhentuminen katkeaa jo yleisen yksilöintivaatimuksen täyttävällä muistutuksella. Korvaus- ja hyvitysvelkojen vanhentumisen katkaisemista koskevalla säännöksellä ei ole tarkoitus estää tai vaikeuttaa katkaisua silloin, kun saatavan määrä on vaikeasti selvitettävissä. Epäselvissäkin tapauksissa velkojan on ilmoitettava katkaisuhetkellä vallitseva käsityksensä perusteesta ja saatavan määrästä. Jos velkoja laiminlyö saatavan perusteen tai määrän ilmoittamisen, muistutus ei saa aikaan vanhentumisen katkeamista, jollei velkoja voi osoittaa velallisen muutoin tienneen niistä.

25. Oikeuskäytännössä on todettu, että velan vanhentumisen katkaiseva muistutus on mahdollista tehdä, vaikka vahingonkorvausvastuun edellytyksiin liittyisi epäselvyyksiä. Koska vanhentumislain säännösten tavoitteena on vastuusuhteiden joutuisa selvittäminen, vanhentumisajan alkaminen ei voi lykkäytyä sen vuoksi, että velkoja haluaa varmistua vahingonkorvausvastuun edellytyksinä olevista seikoista tai hankkia niistä näyttöä. Jos velkojalla on asiaan liittyvistä tosiasioista sellainen tieto, jonka perusteella hän voi arvioida vahingonkorvausvastuun edellytysten täyttymistä, vanhentumisaika alkaa siitäkin huolimatta, että jokin vahingonkorvausvaatimuksen menestymiseen vaikuttava oikeudellinen kysymys olisi parhaillaan oikeudenkäynnin kohteena (ks. esim. korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2017:3, kohta 10).

26. Markkinaoikeus toteaa, että todistustaakka vanhentumisen katkaisemisesta on VesiTeknolla, joka on väittänyt katkaisseensa vahingonkorvaussaatavan vanhentumisen markkinaoikeuteen 25.7.2016 toimittamallaan hakemuksella, Helsingin poliisilaitokselle 5.12.2016 toimitetulla tutkintapyynnöllä, markkinaoikeuden istunnossa 9.5.2017 asiaesittelyssä apuna käytetyllä esityksellä ja markkinaoikeuteen 30.11.2018 antamallaan vastauksella.

27. VesiTeknon asiakirjatodisteena 9 olevassa 25.7.2016 markkinaoikeuteen toimitetussa hakemuksessa, joka on sittemmin johtanut markkinaoikeuden kieltopäätöksen antamiseen, on esitetty, että ”vuodesta 2009 alkanut Bauerin moitittava menettely on aiheuttanut taloudellista vahinkoa VesiTeknolle”. Hakemuksessa on yksilöity Bauerin moitittavaksi väitetty menettely ja esitetty vuosittaiset Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien myytyjen kappaleiden määrät ja niiden myyntitulo vuosien 2008–2015 ajalta sekä arvio vuoden 2016 myynneistä. Markkinaoikeus toteaa asiakirjatodisteesta ilmenevän, että VesiTekno on sinänsä tuonut hakemuksessaan esiin väitetyn vahingonkorvaussaatavansa perusteen. Asiakirjatodisteessa esitetystä ilmenee lisäksi, että VesiTeknolla olisi tosiasiassa ollut mahdollisuus esittää tuossa vaiheessa vähintään arvio väitetyn vahingon määrästä, kun se on yksilöinyt siinä Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien myyntimäärät ja -tulot. Asiakirjasta ei kuitenkaan ilmene vahingon määrää tai arviota siitä.

28. VesiTeknon asiakirjatodisteena 12 olevassa markkinaoikeuden kieltopäätökseen johtaneessa asiassa 9.5.2017 järjestetyn istunnon asiaesittelyn esityksestä ilmenee VesiTeknon esittäneen, että Bauerin sopimaton menettely on konkreettisesti aiheuttanut merkittävää haittaa VesiTeknolle ja yrityksen maine on huonontunut. Esityksestä ilmenee myös, että VesiTeknon myyntimäärät ovat väitetysti laskeneet Bauerin aloitettua menettelynsä. Asiakirjasta ei kuitenkaan ilmene vahingon määrää tai arviota siitä.

29. VesiTeknon asiakirjatodisteena 11 olevassa sen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2018/293, joka on koskenut Bauerin vireille panemaa VesiTeknon väitettyä sopimatonta menettelyä, markkinaoikeuteen 30.11.2018 toimittamassa vastauksessa on viitattu markkinaoikeuden kieltopäätökseen ja esitetty, että Bauerin toiminta VesiTeknon vahingoittamiseksi on ehtinyt saada huomattavaa vahinkoa aikaan. Tämän lisäksi vastauksessa on eritelty Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmän myyntimäärien kehitystä. Kyseisessä asiakirjatodisteessa on viitattu yleisellä tasolla markkinaoikeuden kieltopäätöksessä arvioidusta menettelystä aiheutuneeseen vahinkoon, myyntimäärien vähenemiseen tai mainehaittaan, mutta niissä ei ole mainittu lainkaan vahingon määrää tai arviota siitä.

30. VesiTeknon asiakirjatodisteena 10 olevassa Helsingin poliisilaitokselle 5.12.2016 osoitetusta tutkintapyynnöstä ilmenee, että poliisia on pyydetty selvittämään, onko eräs Bauer Watertechnology Oy:n toiminnassa vaikuttanut luonnollinen henkilö mahdollisesti syyllistynyt rangaistaviin tekoihin. Asiakirjassa asianomistajiksi on mainittu VesiTeknon vastuuhenkilöitä, mutta ei itse yhtiötä. Asiakirjassa VesiTeknolle ei esitetä aiheutuneen vahinkoa, eikä myöskään esitetä lainkaan vahingon määrää tai arviota siitä.

31. Markkinaoikeus toteaa, että VesiTekno olisi edellä jaksossa 3.1 todetun perusteella voinut ja sen olisi tullut katkaista vahingonkorvaussaatavansa vanhentuminen, jotta sen vahingonkorvaussaatava ei olisi vanhentunut. Kun VesiTeknon todistelusta ei ilmene, että se olisi yksilöinyt väittämissään katkaisutoimissaan vahingonkorvaussaatavaansa vanhentumislain 10 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla, VesiTekno ei ole näyttänyt katkaisseensa Baueriin kohdistamansa vahingonkorvaussaatavansa vanhentumista ennen 27.1.2021.

3.3 Johtopäätökset vahingonkorvaussaatavan vanhentumisesta

32. Edellä todetun perusteella VesiTekno on katkaissut väittämänsä vahingonkorvaussaatavan vanhentumisen vasta 27.1.2021. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että VesiTeknon vahingonkorvaussaatava on vanhentunut vanhentumislain 4 §:n mukaisen kolmen vuoden vanhentumisajan perusteella siltä osin kuin saatava kohdistuu aikaan ennen 27.1.2018. VesiTeknon vahingonkorvausvaatimus on tältä osin hylättävä vahingonkorvaussaatavan vanhentumisen johdosta.

4 Vahingonkorvausvaatimuksen arviointi vanhentumattomilta osin

4.1 VesiTeknon oikeus vahingonkorvaukseen 27.1.2018 jälkeen

33. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että VesiTeknon väitetty vahingonkorvaussaatava on vanhentunut ajalta ennen 27.1.2018. Näin ollen asiassa ei ole tarpeen arvioida sellaisesta Bauerin sopimattomaksi väitetystä menettelystä aiheutuneita vahinkoja, jotka ovat väitetysti aiheutuneet ennen kyseistä päivämäärää.

34. Markkinaoikeus toteaa, että on mahdollista, että Bauerin menettely, joka on tapahtunut ennen 27.1.2018, on voinut johtaa vahinkoon kyseisen päivämäärän jälkeen. Asiassa on siten arvioitava, onko markkinaoikeuden kieltopäätöksessä kielletty menettely taikka Bauerin muu väitetty menettely johtanut vahinkoihin 27.1.2018 jälkeisenä aikana.

4.2 Markkinaoikeuden kieltopäätöksessä sopimattomaksi katsottu menettely

35. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko edellä perustelukappaleessa 3 kuvatusta lainvoimaisessa markkinaoikeuden kieltopäätöksessä todetusta Bauerin sopimattomasta menettelystä aiheutunut VesiTeknolle vahinkoa 27.1.2018 jälkeen.

36. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 7 a §:n mukaan sanotun lain vastaisella menettelyllä aiheutetun vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa. Vahingonkorvauslain 2 §:n 1 momentin mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä mainitussa laissa säädetään, muuta johdu. Vahingonkorvauslain 5 §:n 1 momentin mukaan milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

37. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa tai vastustamisensa perustuu. Lähtökohtana vahingonkorvausasioissa on, että korvausta vaativan tulee näyttää toteen korvauksen edellytykset. Näihin kuuluu muun ohella se, että vahinkoa on aiheutunut (ks. esim. korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2007:52, kohta 4) ja että vahinko on aiheutunut vastaajan tuottamuksesta taikka tahallisuudesta. Mikäli vahinkoa on näytetty aiheutuneen, arvioidaan taloudellisen vahingon korvaamista kysymyksessä olevan kaltaisessa asiassa vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n ja sitä koskevan oikeuskäytännön (ks. esim. korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2005:105) mukaisesti.

38. Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetyn mukaisesti vahingonkorvausvastuuseen vetoavalla asianosaisella, eli tässä tapauksessa VesiTeknolla on todistustaakka muun ohella vahingon aiheutumisesta ja siitä, että vahinko on aiheutunut Bauerin tuottamuksesta taikka tahallisuudesta.

39. VesiTekno on perustanut vahingonkorvausvaatimuksensa siihen, että sen pesuaineiden ja Vulcan-vedenkäsittelyjärjestelmien myynti asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille sekä tästä myynnistä saatu kate on vähentynyt Bauerin toiminnan vuoksi, mistä VesiTeknolle on aiheutunut vahinkoa. Bauer on kiistänyt vahingon aiheutumisen, syy-yhteyden ja vahingon määrän.

40. Markkinaoikeus toteaa, että ainoana varsinaisena asiakirjanäyttönä vahingon aiheutumisesta VesiTekno on esittänyt asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille vuosina 2008–2021 annetut tarjoukset, jotka on jaettu hyväksyttyihin ja hyväksymättömiin (VesiTeknon asiakirjatodisteet 27–28).

41. Markkinaoikeus toteaa, että asiakirjanäyttönä esitetyistä VesiTeknon tarjouksista ei voi päätellä, mistä syystä tarjousta ei ole hyväksytty, eikä etenkään, että tarjouksen hyväksymättä jättäminen olisi johtunut Bauerin toiminnasta. Markkinaoikeus toteaa, että siitä, että tarjousta ei ole hyväksytty ei voi sinänsä päätellä, että kyse olisi tarjoajan kärsimästä vahingosta, sillä on yleisesti tunnettua, että liike-elämässä annetaan tarjouksia, eivätkä kaikki tarjoukset tule hyväksytyiksi.

42. Lisäksi näyttönä vahingon aiheutumisesta on kuultu VesiTeknon toimitusjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa, jotka eivät kuitenkaan ole kertoneet yhdestäkään konkreettisesta tapauksesta, jossa tarjouksen vastaanottanut asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö olisi ilmoittanut tarjouksen hyväksymättä jättämisen johtuvan markkinaoikeuden kieltopäätöksessä kuvatuista tai muista Bauerin toimista.

43. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty mitään sellaista näyttöä, jonka perusteella olisi mahdollista katsoa, että VesiTeknolle olisi aiheutunut vahinkoa kieltopäätöksessä kielletystä Bauerin toiminnasta 27.1.2018 tai sen jälkeen. VesiTeknon vahingonkorvausvaatimus on siten hylättävä tältä osin.

4.3 Muun sopimattomaksi väitetyn menettelyn aiheuttama vahinko

44. VesiTekno on esittänyt, että Bauer on kieltopäätöksessä sopimattomaksi katsotun menettelyn lisäksi menetellyt sopimattomalla tavalla kieltopäätöksen antamisen jälkeen. Jotta VesiTeknon esittämä vahingonkorvausvaatimus voisi menestyä, VesiTeknon on osoitettava, että Bauer on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti, ja että tästä menettelystä on aiheutunut VesiTeknolle vahinkoa. VesiTekno on esittänyt vahingon aiheuttamisen osalta saman näytön sekä kieltopäätöksessä kielletyn toiminnan osalta että sen jälkeen tapahtuneen toiminnan osalta.

45. Markkinaoikeus on edellä perustelukappaleessa 43 esitetyn mukaisesti katsonut, että VesiTekno ei ole osoittanut, että sille olisi aiheutunut vahinkoa Bauerin toiminnan vuoksi. Koska vahingon aiheutuminen on yksi vahingonkorvauksen tuomitsemisen perusteista, ja tämä on VesiTeknolta jäänyt näyttämättä, asiassa ei ole tarpeen arvioida vahingonkorvauksen tuomitseminen osalta lainkaan sitä, onko Bauer menetellyt sopimattomasti. VesiTeknon vaatimukset on siten hylättävä siltä osin kuin ne kohdistuvat kieltopäätöksen jälkeiseen aikaan liittyvään Bauerin väitettyyn sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaiseen menettelyyn.

4.4 Johtopäätös vahingonkorvausvaatimuksen osalta

46. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että VesiTekno ei ole näyttänyt sille aiheutuneen kanteessa tarkoitettua vahinkoa. Näin ollen VesiTeknon vahingonkorvausvaatimus on hylättävä myös siltä osin kuin se ei ole vanhentunut, eikä asiassa ole tarpeen lausua muista vahingonkorvauksen määräämisen edellytyksistä.

5 Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi ja uuden uhkasakon asettaminen

47. Asiassa on vielä arvioitava, onko Bauer noudattanut lainvoiman saaneella markkinaoikeuden kieltopäätöksellä sille asetettua ja sakon uhalla tehostettua markkinaoikeudellista kieltoa. Mikäli Bauer ei ole näin menetellyt, asiassa tulee arvioitavaksi uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi ja uuden, korkeamman uhkasakon asettaminen.

48. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa ei ole säännöstä asetetun uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi. Uhkasakkolain 1 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan, kun viranomaisen antaman käskyn tai kiellon (päävelvoite) tehosteeksi asetetaan uhkasakko ja kun se tuomitaan maksettavaksi. Lain 2 §:n sekä lain 1 ja 2 §:n esitöissä esitetty (HE 63/1990 vp s. 8–9) huomioon ottaen mainittua lakia sovelletaan markkinaoikeudessa kummassakin edellä todetussa vaiheessa.

49. Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

50. Uhkasakkolain 11 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon määrän alentamiseen on muu perusteltu syy.

51. Uhkasakkolain 11 §:n esitöiden (HE 63/1990 vp s. 15) mukaan säännös antaa tuomitsemisesta päättävälle viranomaiselle laajan harkintavallan ottaa huomioon kulloinkin ratkaistavan asian edellyttämät uhkasakon määrän alentamista puoltavat seikat. Käytännössä tärkein peruste on velvoitteen osittainen täyttäminen. Alentamiskynnyksen tulee olla verraten korkea.

52. VesiTekno on perustanut uhkasakon tuomitsemista koskevan vaatimuksensa erityisesti sille, että Bauer on rikkonut sille kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa (i) pitämällä verkkosivuillaan Kiinteistö & Talotekniikka 2/2010 -lehden artikkelia ”Uutta potkua putkistoon”, (ii) julkaisemalla E-Pressi-verkkosivustolla tiedotteen, (iii) julkaisemalla Publico-palvelussa artikkeleita ja (iv) julkaisemalla eri verkkoalustoilla artikkelia ”Putkien syöpyminen on monen talon ongelma”. Asiassa on sinänsä riidatonta, että edellä kuvattu materiaali on ollut kyseisillä verkkosivuilla ja -palveluissa kieltopäätöksen antamisen jälkeen.

53. Bauerin on tullut noudattaa kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa 50.000 euron sakon uhalla heti kyseisen päätöksen antamisen jälkeen.

54. Asiassa on ensin arvioitava edellä perustelukappaleessa 52 esitettyä kohdan (i) mukaista toimintaa eli onko Bauer menetellyt markkinaoikeuden kieltopäätöksen vastaisesti, koska Kiinteistö & Talotekniikka 2/2010 -lehden artikkeli ”Uutta potkua putkistoon” on ollut saatavilla Bauerin verkkosivuilla bauer-wt.com.

55. Markkinaoikeuden kieltopäätöksen kohtien b) ja c) mukaisen kiellon perusteena on muun ohella ollut Kiinteistö & Talotekniikka 2/2010 lehden artikkeli ”Uutta potkua putkistoon”. VesiTekno on edellä kuvatusti osaltaan perustanut uhkasakon tuomitsemista koskevan vaatimuksensa siihen, että kyseinen artikkeli on ollut saatavilla Bauerin verkkosivuilta bauer-wt.com markkinaoikeuden kieltopäätöksen antamisen jälkeen. Asiassa on riidatonta, että kyseinen artikkeli on ollut saatavilla Bauerin verkkosivujen palvelimelta 28.4.2021 asti, jolloin Bauer on estänyt ulkopuolisilta pääsyn kyseiseen artikkeliin.

56. Bauer on esittänyt, että se on poistanut kyseisen artikkelin verkkosivuiltaan välittömästi markkinaoikeuden kieltopäätöksen jälkeen ja että se on uudistanut verkkosivunsa kokonaisuudessaan alkuvuonna 2018, jolloin myös kyseisen artikkelin alun perin sisältänyt osio ”Lue tuloksista” on kokonaisuudessaan poistettu verkkosivuilta. Bauerin toimitusjohtajana kieltopäätöksen antamisen ajankohtana toiminut VT on vahvistanut tämän häntä kuultaessa.

57. Bauerin asiakirjatodisteesta 10 ilmenee, että Bauerin verkkosivuja päivittänyt henkilö on 28.4.2021 ilmoittanut Bauerille sen verkkosivujen olevan suljettu päivitystilaan, joka on viestin mukaan estänyt verkkosivuille pääsyn. Viestin mukaan päivitystila ei kuitenkaan ole estänyt pääsyä palvelimella oleviin tiedostoihin, kuten kyseisen artikkelin sisältämään pdf-tiedostoon, sillä tiedostoon on päässyt muun ohella käyttämällä Google-hakukoneen hakutoimintoa.

58. Markkinaoikeus toteaa, että Bauerin toimista huolimatta artikkeli ”Uutta potkua putkistoon” on ollut tosiasiallisesti saatavilla sen verkkosivuilta muun ohella Google-hakua käyttämällä, vaikkakaan se ei ole näkynyt Bauerin verkkosivuilla omana linkkinään. Asiassa esitetyn perusteella Bauer on pyrkinyt poistamaan artikkelin, mutta toteutetut toimet eivät ole kuitenkaan johtaneet siihen, että artikkeli ei olisi ollut saatavilla.

59. Markkinaoikeus toteaa, että Bauer vastaa verkkosivujensa sisällöstä myös siltä osin kuin edellä mainittu artikkeli on ollut palvelimelta vain hakukoneella saavutettavissa. Markkinaoikeus katsoo, että Bauer on tältä osin rikkonut markkinaoikeuden kieltotuomiossa asetettua kieltoa. Bauerin toiminta ja tapa, jolla kieltoa on rikottu, voidaan ottaa huomioon arvioitaessa uhkasakon määräämistä maksettavaksi.

60. Toiseksi VesiTekno on perustanut uhkasakon tuomitsemista koskevan vaatimuksensa siihen, että Bauer on edellä perustelukappaleen 52 kohdissa (ii)–(iv) esitetyn mukaisesti kieltopäätöksen antamisen jälkeen pitänyt eri verkkosivuilla edelleen saatavilla aineistoja, joissa annetaan väärää tietoa VesiTeknosta, sen laitteista ja VTT:n raportista. VesiTeknon mukaan Bauer on vastuussa aineistojen levittämisestä tai ainakin niiden poistamatta jättämisestä.

61. Bauer on esittänyt, että se ei ole vastuussa siitä, että muut tahot ovat mahdollisesti käyttäneet aineistoja, jotka ovat sisältäneet markkinaoikeuden sopimattomaksi katsomia ilmaisuja.

62. Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeuden kieltopäätös kohdistuu Baueriin ja siinä on kielletty Baueria esittämästä kyseisen aineiston sisältämiä ilmaisuja omassa markkinoinnissaan. Kieltopäätöksessä Baueria ei ole velvoitettu poistamaan tai vaatimaan aineiston poistamista muiden tahojen verkkosivuilta.

63. VesiTekno on esittänyt näyttönä edellä perustelukappaleen 52 (ii) kohdassa mainitun aineiston esillä pitämisestä asiakirjatodisteen 15, joka käsittää kuvakaappauksen verkkosivustolta www.epressi.com. Asiakirjatodiste on päiväämätön, mutta sen sisältämistä tiedoista on sinänsä pääteltävissä, että kuvakaappaus verkkosivustolta on otettu kieltopäätöksen antamisen jälkeen. Verkkosivustolla on esitetty 12.2.2013 julkaistu kirjoitus ”Bauer-vedenkäsittelylaite säästää putkia, rahaa ja ympäristöä”. Otsikon alla ja oikealla puolella lukee ”Bauer Watertechnology Oy”.

64. Markkinaoikeus toteaa, että VesiTekno ei ole edes esittänyt, että Bauer olisi vastuussa verkkosivujen www.epressi.com sisältämistä tiedoista tai toimisi kyseisten verkkosivujen ylläpitäjänä. Asiassa ei ylipäänsä ole esitetty selvitystä verkkosivujen www.epressi.com toiminnasta tai ylläpidosta, eikä siitä, miten kyseinen artikkeli on päätynyt verkkosivuille taikka millä perusteella Bauerin olisi tullut poistaa kyseinen kirjoitus kyseiseltä verkkosivulta. Bauerin selvitysmies VT, joka on aiemmin toiminut yhtiön vastuuhenkilönä, on häntä todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut, että Bauer on poistanut kyseisen artikkelin omilta verkkosivuiltaan kieltopäätöksen jälkeen. Asiassa esitetystä todistelusta ei ole pääteltävissä, että Bauer olisi rikkonut sille määrättyä kieltoa vain sillä perusteella, että verkkosivuilla www.epressi.com on ollut esillä kyseinen kirjoitus. Edellä todettu huomioon ottaen Bauer ei ole tältä osin rikkonut kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa.

65. VesiTekno on esittänyt näyttönä edellä perustelukappaleen 52 (iii)–(iv) kohdissa mainitun aineistojen esillä pitämisestä muun ohella asiakirjatodisteet 13, 14, 17, 18 ja 20, jotka ovat kuvakaappauksia eri verkkosivuilta. Esitetystä todistelusta ei käy ilmi, että Bauer olisi kyseisten verkkosivujen ylläpitäjä tai että se olisi muutoinkaan vastuussa siitä, että kyseiset materiaalit on ladattu verkkosivuille tai esillä kyseisissä palveluissa. Asiassa esitetystä todistelusta ei siten ole pääteltävissä, että Bauer olisi rikkonut sille määrättyä kieltoa vain sillä perusteella, että mainituilla verkkosivuilla ja palveluissa on ollut esillä kyseinen materiaali. Edellä todettu huomioon ottaen Bauer ei ole tältä osin rikkonut kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa.

66. Bauer on edellä perustelukappaleessa 59 kuvatusti rikkonut kieltopäätöksessä määrättyä kieltoa. Markkinaoikeus toteaa, että uhkasakkolain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kieltopäätöksen päävelvoitetta ei siten ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole ollut pätevää syytä, sillä Bauer olisi voinut toimia huolellisemmin poistaessaan materiaalia verkkosivuiltaan.

67. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei Bauer ole täyttänyt kieltopäätöksen määräyksiä kaikilta osin ajalla 31.8.2017–28.4.2021 pitämällä markkinointiaineistoonsa kuuluvaa artikkelia ”Uutta potkua putkistoon” saatavilla verkkosivujensa palvelimella. Bauer on kuitenkin muilta osin noudattanut kieltoa. Lisäksi Bauer on esittänyt edellä kuvatulla tavalla yrittäneensä poistaa myös kyseisen artikkelin verkkosivuiltaan, vaikkakaan tämä ei ole onnistunut. Markkinaoikeus katsoo, että Bauer on noudattanut päävelvoitetta olennaisilta osin ja siten uhkasakko voidaan tuomita uhkasakkolain 11 §:n perusteella asetettua pienempänä. Tämän perusteella markkinaoikeus katsoo, että kiellon tehosteeksi asetettu uhkasakko on tuomittava Bauerin maksettaviksi 15.000 euron määräisenä.

68. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa ei ole säännöstä uuden uhkasakon asettamisesta, kun uhkasakko tuomitaan maksettavaksi. Uuden uhkasakon asettamista koskevan uhkasakkolain 12 §:n 1 momentin mukaan uutta uhkasakkoa ei saa asettaa, ellei kysymystä aikaisemman uhkasakon tuomitsemisesta ole käsitelty. Koska kysymys aikaisemman uhkasakon asettamisesta on käsitelty, uusi uhkasakko voidaan sinänsä asettaa.

69. Markkinaoikeuden 31.8.2017 Bauerille määräämä kielto on edelleen voimassa. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että kiellon vastainen menettely olisi jatkunut Bauerin verkkosivuilla tai muutoinkaan 28.4.2021 jälkeen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon korottamiselle ja että VesiTeknon vaatimus on tältä osin hylättävä. Kieltoa on siten edelleen noudatettava kieltopäätöksessä asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

6 Oikeudenkäyntikulut

6.1 Oikeusohjeet

70. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

71. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

72. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin esitöiden (HE 191/1993 vp s. 12) mukaan silloin, kun samassa asiassa esitetään puolin ja toisin useita vaatimuksia, oikeudenkäyntikulujen kohdentaminen eri vaatimuksiin on usein äärimmäisen vaikeata. Sen lisäksi on usein vaikeata arvioida sitä, mikä merkitys kokonaiskulujen kannalta on sillä vaatimuksella, jonka asianosainen on joko voittanut tai hävinnyt. Sen vuoksi pääsääntönä on, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Joskus on kuitenkin syytä poiketa pykälässä ehdotetusta pääsäännöstä ja velvoittaa asianosainen korvaamaan osaksi vastapuolen kulut.

6.2 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen vahingonkorvausasiassa

73. VesiTekno on hävinnyt asian vahingonkorvausvaatimusta koskevilta osin, joten se on velvollinen korvaamaan kaikki Bauerin tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut vahingonkorvausta koskevassa asiassa.

74. Asianosaiset ovat esittäneet erikseen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset vahingonkorvausasian ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevan asian osalta. Bauerin arvonlisäveroton oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään vahingonkorvausasiassa kulujen osalta 630,38 euroa ja palkkion osalta 97.650 euroa. Asiassa toimitetun laskuerittelyn mukaan vahingonkorvausasian hoitamiseen on käytetty 296,50 tuntia. Vahingonkorvausasiassa käytetty keskituntihinta on ollut 329,34 euroa.

75. VesiTekno on kiistänyt Bauerin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja esittänyt tältä osin, ettei Bauerin käyttämien neljän eri asiamiehen käyttäminen asian hoitamiseen ole ollut perusteltua. VesiTeknolla ei ole ollut Bauerin oikeudenkäyntikuluihin sisältyvien kulujen osalta huomauttamista, mutta se on paljoksunut Bauerin oikeudenkäyntikulujen määrää palkkion osalta ja esittänyt, että kysymyksessä olevan laatuisessa ja laajuisessa asiassa hyväksyttävä tuntihintana on pidettävä 280 euroa ja enimmäistuntimääränä VesiTeknon vahingonkorvausasian laskutusta vastaavaa noin 134 tuntia. VesiTeknon mukaan sille on kantajana aiheutunut enemmän työtä asian ajamisesta markkinaoikeudessa, joten Bauerin käyttämä tuntimäärä ei voi ylittää VesiTeknon vastaavaa määrää.

76. Bauer on esittänyt, että asiassa käytetyt asiamiehet eivät ole tehneet päällekkäistä työtä, vaan että tiettyä työtä on asiaa hoitaneessa asianajotoimistossa jaettu alemman laskutustason omaaville lakimiehille, joista jotkut ovat vaihtuneet asian vireilläolon aikana. Bauerin mukaan vaatimus on perustunut todellisiin työtunteihin, joita on enemmän kuin VesiTeknolla muun ohella sen vuoksi, että Bauerin asiamiehet ovat käyneet läpi kaikki VesiTeknon toimittamat kymmenet hyväksytyt ja hyväksymättä jääneet tarjoukset ja ovatkin selvitystyössään pystyneet havainnoimaan niissä lukuisia epäjohdonmukaisuuksia. Bauerin mukaan tuntiveloitus on ollut kohtuullinen pääkaupunkiseudulla toimivan asianajotoimiston veloitukseksi tämän tyyppisessä asiassa.

77. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka todistustaakka vahingonkorvausasiassa on ollut VesiTeknolla, riidan kohteena on ollut esitettyjen perusteiden sekä VesiTeknon esittämän näytön vuoksi laajahko asia, jonka selvittäminen on vaatinut molemmilta asianosaisilta useita vuosia vanhojen tapahtumien selvittämistä. Toisaalta Bauerin asiamiesten vahingonkorvausasian hoitamiseen käyttämä tuntimäärä on ollut yli kaksinkertainen verrattuna VesiTeknon asiamiehen käyttämään tuntimäärään, mikä voidaan ottaa huomioon Bauerin vaatiman palkkion osalta tarpeellisista toimenpiteistä johtuvien kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrän arvioinnissa.

78. Bauerin oikeudenkäyntikululaskusta ei sinänsä ilmene, että asian hoitamiseen osallistuneet asiamiehet olisivat tehneet päällekkäistä työtä, joten Bauerin oikeudenkäyntikuluvaatimusta ei ole kohtuullistettava tällä VesiTeknon esittämällä perusteella. Myöskään Bauerin asiamiesten keskituntiveloitusta, noin 330 euroa tunnilta, ei ole pidettävä yritysten välisessä laajassa vahingonkorvausasiassa kohtuuttomana tuntiveloituksena.

79. Bauerin asiamiesten asian ajamiseen käyttämien työtuntien kokonaismäärän ei ole kuitenkaan katsottava olevan asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen. Markkinaoikeus harkitsee Bauerin palkkiovaatimuksen kohtuulliseksi määräksi 60.000 euroa. Näin ollen ja ottaen huomioon sen, että VesiTeknolla ei ole ollut huomauttamista Bauerin vaatimuksen määrään kulujen osalta, VesiTekno on velvoitettava korvaamaan Bauerin oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 630,38 eurolla ja palkkion osalta 60.000 eurolla eli yhteensä 60.630,38 eurolla viivästyskorkoineen.

6.3 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa asiassa

80. Sopimattomaan menettelyyn elinkeinotoiminnassa liittyvä VesiTeknon vaatimus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi on tullut hyväksytyksi osaksi ja toisaalta uuden uhkasakon asettamista koskeva vaatimus on tullut hylätyksi. Tällaisessa tilanteessa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta on arvioitava oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin perusteella.

81. Markkinaoikeus toteaa, että VesiTeknon vaatimus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi on muodostanut laajimman osan kysymyksessä olevassa asiassa. Toisaalta sillä, minkä VesiTekno on tässä asiassa hävinnyt, ei ole vain vähäinen merkitys. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että Bauer on syytä velvoittaa osaksi korvaamaan VesiTeknon oikeudenkäyntikulut sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa asiassa.

82. VesiTeknon arvonlisäveroton oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään molemmissa asioissa kulujen osalta yhteensä 4.389,32 euroa ja palkkion osalta yhteensä 51.280,50 euroa eli kokonaisuudessaan yhteensä 55.669,82 euroa. VesiTekno on esittänyt oikeudenkäyntikulujen yhteismäärästä kohdistuvan sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevaan asiaan 40 prosenttia eli 22.267,93 euroa. Kuluista on kohdistunut 1.850 euroa todistajanpalkkioihin, joka määrä on myös jaettu edellä mainitun kahden asian suhteen suhteessa 60/40 eli sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevaan asiaan näitä kuluja on kohdistunut 740 euroa.

83. Bauer on kiistänyt VesiTeknon oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan. Bauer ei ole kiistänyt VesiTeknon vaatimusta palkkion määrän osalta. Sitä vastoin Bauer on pitänyt VesiTeknon vaatimusta kulujen osalta määrältään liiallisena siltä osin kuin vaadittuun määrään sisältyy kuluja todistajina kuulluille JS:lle ja MT:lle maksettavina todistajanpalkkioina yhteensä enemmän kuin 200 euroa. Bauerilla ei ole ollut huomauttamista VesiTeknon oikeudenkäyntikulujen jakosuhteeseen asioiden välillä.

84. Markkinaoikeus toteaa, että todistaja MT:n todistajankertomus on liittynyt lähinnä vahingonkorvausasiaan, mutta se on sisältänyt myös elementtejä, joilla on ollut merkitystä arvioitaessa sitä, onko Bauer noudattanut markkinaoikeuden määräämää kieltoa. MT:n kertomus on siten liittynyt myös sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevaan asiaan. Todistaja JS:n kertomus on puolestaan jo hänen kuulemisen todistusteemankin perusteella liittynyt pelkästään vahingonkorvausasiaan. Näin ollen todistaja MT:lle maksettavaksi määrätty palkkio voidaan ottaa huomioon osana VesiTeknolle määrättävää korvausta sen oikeudenkäyntikuluista.

85. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että VesiTeknon tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa asiassa kulujen osalta 500 euroa ja palkkion osalta 9.500 euroa eli yhteensä 10.000 euroa, jotka Bauer on velvoitettava korvaamaan VesiTeknolle.

7 Asianosaiskulut

86. VesiTekno on vaatinut asianosaiskulujensa korvaamista molemmissa asioissa yhteensä 8.001 eurolla, jonka perusteeksi on ilmoitettu VesiTeknon toimitusjohtajan 190,50 tunnin työmäärä 42 euron tuntihinnalla. VesiTeknon asianosaiskuluvaatimuksesta 60 prosenttia eli 4.800,60 euroa on kohdistunut vahingonkorvausasiaan ja 3.200,40 euroa sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevaan asiaan.

87. VesiTekno on esittänyt, että vaatimus koostuu asian selvittämisestä ja todistelun keräämisestä yhtiön taloushallintojärjestelmästä aiheutuneesta työstä. Bauer on kiistänyt vaatimuksen perusteeltaan ja myöntänyt siitä määrällisesti yhden tunnin 20 euron tuntihinnalla.

88. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Säännöksen esitöiden (HE 107/1998 vp s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Oikeudenkäynti vaatii asianosaiselta aina aikaa. Jos hän on siinä läsnä itse, voidaan aina puhua ajanhukasta. Jo pelkkä mielenkiinnosta johtuva osallistuminen oikeudenkäyntiin voi olla käsitteellisesti oikeudenkäynnistä johtuvaa ajanhukkaa, mutta ei ole hyväksyttävää, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus ulottuu tähän. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä.

89. Markkinaoikeus toteaa, että siltä osin kuin VesiTeknon asianosaiskuluvaatimus kohdistuu vahingonkorvausasiaan, on VesiTeknon vahingonkorvausvaatimus tullut hylätyksi, eikä sillä ole tältä osin oikeutta saada korvausta asianosaiskuluistaan.

90. Siltä osin kuin asianosaiskuluvaatimus kohdistuu sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevaan asiaan, markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden perusteella olisi katsottava, että asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Tällä perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei vaadittuja asianosaiskuluja tule määrätä Bauerin korvattavaksi.

91. VesiTeknon vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on siten kokonaisuudessaan hylättävä.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeuden 31.8.2017 antamalla päätöksellä numero 540/17 Bauer Watertechnology Oy:lle määrätyn kiellon tehosteeksi asetettu uhkasakko tuomitaan Bauer Watertechnology Oy:n maksettavaksi 15.000 euron määräisenä.

Markkinaoikeus velvoittaa VesiTekno Oy:n korvaamaan Bauer Watertechnology Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20084/2021 yhteensä 60.630,38 eurolla viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus velvoittaa Bauer Watertechnology Oy:n korvaamaan VesiTekno Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 20085/2021 yhteensä 10.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää muilta osin VesiTekno Oy:n kanteen ja Bauer Watertechnology Oy:n vaatimukset.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 13.2.2023.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Jaakko Ritvala ja Jari Tiainen.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.