MAO:146/21

Hakemus

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Fi-Nergy Voima Oy:tä ja A:ta

1. muuttamasta kuluttajan ja yhtiön välistä sähkönmyyntisopimusta koskevia sopimusehtoja laskutusvälin, sähkön hinnan tai ennakkolaskutuksessa sovellettavien menettelytapojen, kuten ennakkomaksun määrän, ennakkolaskutusjakson pituuden tai laskunmaksuehdon osalta ilman, että yhtiö on ilmoittanut kuluttajalle ehtomuutoksesta, sen perusteesta sekä kuluttajan mahdollisesta irtisanomisoikeudesta kirjallisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa

2. muuttamasta kuluttajan ja yhtiön välistä toistaiseksi voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta, jossa hinnan muuttaminen edellyttää yhtiön kuluttajalle lähettämää ennakkoilmoitusta, sellaiseksi pörssisähkön hintaa suoraan seuraavaksi sopimukseksi, jonka yhteydessä edellä mainittua ennakkoilmoitusta ei sähkömarkkinalain 93 §:n 1 ja 4 momentin mukaan edellytetä

3. käyttämästä kuluttajia koskevassa ennakkoon tapahtuvassa sähkön laskutuksessa laskutuksen perusteena verkonhaltijan ilmoittaman vuosikulutusarvion ylittäviä kulutusarvioita ilman kuluttajan sähkönkäyttöön liittyvää perustetta

4. menettelemästä sähkön ennakkolaskutuksessaan siten, ettei kuluttaja saa todelliseen kulutukseen perustuvaa laskua, jossa arvioitu sähkönkulutus on tasattu verkonhaltijan ilmoittamaan viimeisimpään mittarilukemaan saakka, vähintään neljä kertaa vuodessa

5. menettelemästä ennakkolaskutuksen sisältävien sähkönmyyntisopimusten osalta siten, ettei kuluttajalle anneta ennen sopimuksen tekemistä eikä sopimusta koskevassa vahvistuksessa selkeästi tietoa siitä, että yhtiö laskuttaa kuluttajaa ennakolta ja tuoda tällöin esiin, miten pitkälle ennakkoon laskutettava jakso ulottuu laskun eräpäivän jälkeen

6. menettelemästä laskutuksessaan siten, ettei yhtiö toimita kuluttajalle loppulaskua kuuden viikon kuluessa siitä, kun sähkön toimitus kuluttajalle on päättynyt

7. menettelemästä laskutuksessaan siten, ettei yhtiö hyvitä kuluttajalle hänen ennakkoon liikaa maksamiaan suorituksia viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun loppulaskun toimittamista koskeva kuuden viikon määräaika on päättynyt, jollei hyvittämisen ole estänyt jokin kuluttajasta johtuva seikka.

Kieltoa on kunkin vaatimuskohdan ja kummankin vastaajan osalta tehostettava 100.000 euron sakon uhalla.

Perusteet

Fi-Nergy Voima Oy (jäljempänä myös Fi-Nergy) on vähittäismyyjänä toimiva sähköntoimittaja, joka toimittaa sähköä jakeluverkon kautta kuluttajille. Fi-Nergy on markkinoinut sähkönmyyntisopimuksia kuluttajille muun ohella puhelimitse, ja kuluttaja on voinut tehdä sopimuksen myös yhtiön internetsivujen sekä sähkön hintavertailusivustojen kautta. Fi-Nergyn pääasiallisena laskutustapana on ollut laskuttaa kuluttajia ennakolta.

Kuluttajat ovat olleet yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon Fi-Nergyn toiminnasta. Fi-Nergyyn liittyviä yhteydenottoja on tullut Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vuoden 2020 aikana yhteensä 931 ja ajanjaksolla 1.1.–31.3.2021 yhteensä 271. Fi-Nergyä koskevien yhteydenottojen määrä ajanjaksolla 1.1.2020–31.3.2021 on ollut siten yhteensä 1202, mikä on yli 25 prosenttia kaikista mainittuna aikana Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tulleista sähköä koskevista yhteydenotoista. Tämä on yhtiön kokoon ja toimintaan nähden poikkeuksellisen suuri osuus ja osoittaa myös sen, ettei yhtiö ole korjannut toiminnassaan ilmenneitä puutteita senkään jälkeen, kun yhtiötä koskeva kieltohakemus on toimitettu markkinaoikeuteen. Fi-Nergyä koskevat kuluttajaongelmat ovat monilta osin pahentuneet sen jälkeen, kun kieltohakemus on toimitettu markkinaoikeudelle. Erityisesti on kasvanut niiden tapausten määrä, joissa kuluttajat eivät ole saaneet loppulaskua kuuden viikon määräajassa eivätkä myöskään ole saaneet rahanpalautuksia tämän jälkeen.

Vaatimuskohta 1

Fi-Nergy on muuttanut kuluttajien kanssa tehtyjen sähkönmyyntisopimusten sopimusehtoja laskutusvälin, sähkön hinnan ja ennakkoon laskutettavan jakson pituuden, ennakkoon laskutettavan sähkönkäytön määrän ja laskun maksuehdon osalta ilman, että se on ilmoittanut kuluttajalle ehtomuutoksesta, sen perusteesta sekä kuluttajan mahdollisesta irtisanomisoikeudesta kirjallisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Menettely on ollut sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisena sopimusehtokäytäntönä kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaista.

Fi-Nergy on tihentänyt laskutusväliä siten, että kuluttaja on saanut laskuja esimerkiksi kuukauden tai puolentoista kuukauden välein, vaikka sopimusvahvistuksessa on ilmoitettu laskutusvälin olevan kaksi kuukautta.

Fi-Nergy on laskuttanut kuluttajia lisäksi siten, että lasku on voinut erääntyä esimerkiksi 45–60 päivää ennen kuin ennakkoon laskutettava jakso on alkanut, vaikka laskun maksuehtona on ollut ”30 päivää ennen toimitusta”.

Fi-Nergy on myös veloittanut kuluttajalta ennakon uudestaan, vaikka häntä koskeva laskennallinen vuosikustannus ei ollut muuttunut siitä, mikä se verkkoyhtiön kulutusarvion perusteella on ollut eikä sähkön hinnassa ollut tapahtunut muutosta. Sopimusehtojen mukaan ”mikäli vuosikustannus muuttuu huomattavasti siirtoyhtiön ilmoituksen mukaan tai sopimuksessa sähkön hinta muuttuu, niin voidaan ennakko laskuttaa päivitetyn tiedon mukaisesti uudestaan”. Tällaista menettelyä, josta Fi-Nergy on käyttänyt nimitystä ”ennakon päivittäminen sopimuksen mukaan” on merkinnyt kuluttajan kannalta sellaista ennakkoon laskutettavaa sähkönkäytön määrää koskevaa sopimusehtojen muuttamista, josta ei ollut hänelle ennakolta ilmoitettu.

Fi-Nergy ei ole lähettänyt muutosilmoituksia lainkaan tai se on lähettänyt ilmoituksen, jota kuluttajat eivät ole tunnistaneet heitä koskevaksi hinnanmuutosilmoitukseksi. Ilmoitus on otsikoitu tiedotteeksi. Otsikosta ei ole käynyt ilmi, että sähkön hinnoittelu muuttuu. Lisäksi kuluttajan alkaessa lukea tiedotetta hän on saanut vaikutelman, että tiedote sisältää yleistä tietoa Fi-Nergyn toiminnasta, eikä tämä ole saanut kuluttajia jatkamaan tiedotteen lukemista etusivun jälkeen. Nekin kuluttajat, jotka ovat lukemista jatkaneet, ovat voineet olettaa, ettei tiedote koske heitä, vaan ainoastaan sellaisia Fi-Nergyn asiakkaita, joilla on ollut yhtiön kanssa tiedotteessa mainittu pörssihintainen sähkönmyyntisopimus. Tiedotteen loppuosassa olleet tiedot Fi-Nergyn tekemistä sopimusmuutoksista on kerrottu epäselvästi.

Vaatimuskohta 2

Fi-Nergy on muuttanut kuluttajan toistaiseksi voimassa olevan ja määrätyllä hinnalla tehdyn sähkönmyyntisopimuksen yksipuolisella ilmoituksella pörssihinnan vaihteluja suoraan seuraavaksi sopimukseksi, jossa hinnan muuttuessa ei edellytetä sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentin mukaista muutosperustetta eikä 4 momentin mukaista kuluttajalle lähetettävää ennakkoilmoitusta, mitä on pidettävä kuluttajien kannalta sopimuksen sisällön olennaisena muuttamisena ja yhtiön menettelyä siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaisena kohtuuttomana sopimusehtokäytäntönä.

Fi-Nergy on tehnyt elo-syyskuussa 2019 kuluttajien kanssa Basic-nimisiä sähkönmyyntisopimuksia, joissa energian hinnaksi on sovittu 4,09 senttiä kilowattitunnilta ja perusmaksuksi 0,00 euroa kilowattitunnilta. Pian sopimuksenteon jälkeen Fi-Nergy on lähettänyt kuluttajille tiedotteen, johon on sisältynyt paitsi yleistä informaatiota yhtiön toiminnasta myös tietoa Basic-sähkönmyyntisopimuksen muuttamisesta yhtiön pörssihintaiseksi Premium-sopimukseksi. Kyse ei ole ollut pelkästä sopimusehtomuutoksesta, vaan yhtiö on muuttanut kuluttajan sopimuksen toiseksi paitsi nimeltään myös sähkönmyyntisopimuksia koskevan sopimustyypin osalta. Vaikka ensin mainitussa sopimustyypissä sähkönmyyjä voi sinänsä muuttaa sähkönhintaa, muutosmenettely on kuitenkin varsin tarkkaan säännelty eli myyjä voi muuttaa hintaa vain, jos tähän on sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentin mukainen peruste ja lisäksi myyjän on säännöksen 4 momentin mukaan lähetettävä kuluttajalle etukäteen hinnanmuutosta koskeva ilmoitus. Sen sijaan sopimuksissa, joissa hinnoittelu seuraa jatkuvasti sähköpörssin hinnoittelua johonkin viitearvoon perustuen, hinnanvaihteluissa ei ole kyse sopimusehtojen muuttamisesta eikä muutos edellytä sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentin mukaista perustetta eikä myöskään 4 momentin mukaista ilmoitusta tarvitse lähettää kuluttajalle.

Sopimustyypin muutos on myös käytännössä merkinnyt olennaista korotusta kuluttajien sähkölaskuun ja sopimuksen hinnoittelua koskevaan rakenteeseen. Kun alkuperäinen sopimus oli tehty hintaan 4,09 senttiä kilowattitunnilta ilman perusmaksua, on hinta muuttunut pörssihintaiseen sähköön siirryttäessä siten, että yhtiön laskuttama hinta on noussut lyhyessä ajassa lähes 10 senttiin kilowattitunnilta lisättynä yhtiön hankintakuluilla sekä marginaalilla, jotka muodostavat kuluttajalle varsin suuren uuden kuluerän eli 1,5 senttiä kilowattitunnilta. Lisäksi hinnanmuutokseen on sisältynyt uuden perusmaksun, 2,99 euroa kuukaudessa, käyttöönotto ja tämän maksun yhtiö on veloittanut kuluttajilta yhdellä kertaa koko seuraavan vuoden osalta, jolloin perusmaksua on tullut maksettavaksi kerralla yhteensä 35,88 euroa. Kysymys ei ole voinut olla sellaisesta vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelmien uudistamisesta, johon sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentin 3 kohdassa on viitattu, koska näin lyhyessä ajassa kyseiset sopimus- tai hinnoittelujärjestelmät eivät ole voineet vielä vanhentua.

Vaatimuskohta 3

Fi-Nergyn menettely, jossa yhtiö on käyttänyt sähkön ennakkolaskutuksessaan sellaisia kulutusarvioita, jotka ilman kuluttajan sähkönkäyttöön liittyvää perustetta ovat ylittäneet verkonhaltijan ilmoittaman sähkönkäytön vuosikulutusarvion, on ollut sopimusehtokäytäntönä kuluttajien kannalta kohtuuton ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

Fi-Nergyn käyttämien sopimusehtojen mukaan ”Sähköstä laskutetaan joka toinen kuukausi arvioidun kulutuksen mukaan. Kuukausittainen arvio on 10 % voimassa olevasta vuosikulutusarviosta”. Laskutapa johtaa siihen, että Fi-Nergy laskuttaa kuluttajaa kahdentoista kuukauden jaksolta 120 prosenttia hänen arvioidusta vuosittaisesta sähkönkäytöstään. Fi-Nergy on laskuissaan veloittanut asiakkailtaan myös sellaisia arvioituja kulutusmääriä, jotka ovat ylittäneet 10 prosentin mukaisen osuuden kuluttajan vuotuisesta sähkönkäyttöarviosta. Ennakkoon laskutettavat erät eivät ole heijastaneet kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta siten kuin sähkömarkkinalain 69 a §:n säännös edellyttää.

Vaatimuskohta 4

Fi-Nergyn menettely, jossa kuluttaja ei saa todelliseen kulutukseen perustuvaa laskua, jossa arvioitu sähkönkulutus on tasattu verkonhaltijan ilmoittamaan viimeisimpään mittarilukemaan saakka, vähintään neljä kertaa vuodessa, on ollut sopimusehtokäytäntönä kuluttajien kannalta kohtuuton ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

Fi-Nergyn sopimusehtojen mukainen joka toinen kuukausi tapahtuva laskutus tarkoittaa, että Fi-Nergy laskuttaa kuluttajaa vuoden jaksolla yhteensä kuusi kertaa. Sähkömarkkinalain 69 §:n mukaan sähkö on laskutettava tosiasiallisen kulutuksen perusteella vähintään neljä kertaa vuodessa. Fi-Nergyn kuudesta vuosittaisesta laskusta vähintään neljän laskun tulee siten olla sellaisia todelliseen kulutukseen perustuvia laskuja, joissa arvioitu kulutus on tasattu verkonhaltijan ilmoittamien mittarilukemien perusteella. Fi-Nergyn laskutuksessa on kuitenkin ollut tapauksia, joissa kuluttaja on saanut kaksi tai kolme arviolaskua peräkkäin. Arviolaskuissa on ollut myös verkonhaltijan ilmoittamia mittarinlukemia, joista kuluttajan todellinen sähkönkäyttö on käynyt ilmi, mutta yhtiö ei kuitenkaan ole näiden lukemien pohjalta muodostanut kuluttajalle tasauslaskua. Kun kuluttaja on saanut peräkkäin kaksi sellaista laskua, joihin tasausta ei ole sisältynyt ja kun jälkimmäiseen laskuun on sisältynyt ennakkolaskutus myös kahdelta tulevalta kuukaudelta, kuluttajan laskutus on perustunut yli seitsemän kuukauden jaksolta pelkkään kulutusarvioon. Arviolaskuja on saattanut olla kolmekin peräkkäin, jolloin pelkkään arvioon perustuva laskutusjakso on ollut vielä tätä pidempi.

Yhtiön sellaisissakaan laskuissa, joihin kulutuksen tasausta on sisältynyt, tasausta ei ole aina tehty verkonhaltijan ilmoittamaan viimeisimpään mittarinlukemaan saakka. Tällaisen vain osan kuluttajan toteutuneesta sähkönkäytöstä käsittävän tasauslaskun ei voida katsoa täyttävän niitä vaatimuksia, joita vähintään neljälle vuosittaiselle tosiasialliseen kulutukseen perustuvalle laskulle on sähkömarkkinalaissa asetettu.

Vaatimuskohta 5

Fi-Nergy on menetellyt kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin 9 kohdan sekä sähkömarkkinalain 86 §:n vastaisesti, kun yhtiö ei ole ennakkolaskutuksen sisältävien sähkönmyyntisopimusten osalta antanut ennen sopimuksen tekemistä kuluttajille selkeästi tietoa siitä, että yhtiö laskuttaa kuluttajaa sähköstään ennakolta, ja kun yhtiö ei ole ilmoittanut, kuinka pitkälle ennakkolaskutusjakso ulottuu laskun eräpäivän jälkeen. Yhtiön käyttämien sopimusvahvistusten osalta menettely on ollut kuluttajansuojalain 6 luvun 13 §:n vastainen.

Menettely on ollut myös kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimatonta ja saman luvun 7 §:n vastaista. Fi-Nergy ei ole antanut ennakkomaksamisen ehdoista kuluttajille tarvittavia ennakkotietoja. Fi-Nergyn monen kuukauden ennakkomaksut sisältävä laskutuskäytäntö on poikkeuksellinen. Jos sähkönmyyjä tällaista käyttää, on sen tuotava se selkeästi esille sekä ennen sopimuksen tekemistä kuluttajalle annettavissa tiedoissa että tälle annettavassa sopimusvahvistuksessa. Tietojen antamatta jättäminen on ollut omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt.

Kuluttajat eivät ole saaneet Fi-Nergyltä selkeällä tavalla tietoa siitä, että yhtiön arviolaskutus merkitsee ennakkolaskutusta, jossa kuluttaja maksaa sähköstään jo ennen kuin hän on sen käyttänyt. Kun kuluttaja on tehnyt Fi-Nergyn kanssa sähkönmyyntisopimuksen yhtiön internetsivuilla olevan tilauspolun kautta, yhtiö on ilmoittanut myyntiehdoissaan, että ”sähköstä laskutetaan joka toinen kuukausi arvioidun kulutuksen perusteella”, ja että laskun maksuehtona on ”30 päivää ennen toimitusta”. Vastaavat tiedot arvioidun kulutuksen perusteella tapahtuvasta laskutuksesta sekä 30 päivän maksuehdosta Fi-Nergy on antanut myös sopimuksen teon jälkeen kuluttajalle toimitetussa sopimusvahvistuksessa. Fi-Nergyn kuluttajiin kohdistamassa puhelinmarkkinoinnissa on myös kerrottu laskutuksen perustumisesta verkkoyhtiön vuosikulutusarvioon ja maksuehdoksi on voitu ilmoittaa myös ”14 päivää ennen toimitusta”.

Se, että Fi-Nergy on sopimusehdoissaan ilmoittanut laskutusvälikseen kaksi kuukautta ja maksuehdokseen ”30 päivää ennen toimitusta”, ei ole antanut kuluttajille selkeää tietoa siitä, miten pitkälle arviolaskutus tosiasiallisesti ulottuu laskun eräpäivän jälkeen. Yhtiön ennakkolaskutusjakso ei ole aina alkanut 30 päivän kuluttua eräpäivästä, vaan yhtiö on laskuttanut kuluttajia myös siten, että eräpäivän ja ennakkolaskutusjakson alkamisen välillä on ollut 45–60 päivää.

Vaatimuskohta 6

Fi-Nergy ei ole toimittanut kuluttajille loppulaskua sähkömarkkinalain 69 §:n 4 momentin mukaisessa kuuden viikon määräajassa siitä, kun sähkön toimitus kuluttajalle on päättynyt. Menettely on ollut sopimusehtokäytäntönä kuluttajien kannalta kohtuuton ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

Kyse ei ole ollut yksittäisistä laskutusvirheistä, vaan tapausten suuri määrä viittaa puutteisiin Fi-Nergyn laskutusjärjestelmässä, jota ei ole nähtävästi ohjelmoitu toimimaan siten, että järjestelmä tuottaisi loppulaskun kuluttajalle automaattisesti aina kun sähköntoimitus hänelle on päättynyt. Yhtiön toimintatapana näyttää sen sijaan monissa tapauksissa olleen, että loppulaskua on ryhdytty muodostamaan vasta kun kuluttaja on ensin reklamoinut asiasta yhtiölle, ja usein loppulaskun saaminen on vaatinut kuluttajalta useitakin yhteydenottoja Fi-Nergyyn.

Joulukuussa 2020 kuluttaja-asiamies on lähettänyt Fi-Nergylle kirjallisen kehotuksen maksaa kaikki avoinna olevat riidattomat saatavat kuluttajille vuoden 2020 loppuun mennessä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan esimerkiksi helmikuussa 2021 Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on tullut edelleen noin 80 yhteydenottoa tapauksista, joissa kuluttajat eivät olleet saaneet loppulaskua ja rahanpalautusta.

Vaatimuskohta 7

Fi-Nergy ei ole hyvittänyt kuluttajille heidän ennakkoon liikaa maksamiaan suorituksia viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun loppulaskun toimittamista koskeva kuuden viikon määräaika on päättynyt, jollei palauttamisen ole estänyt jokin kuluttajasta johtuva seikka. Tämä sopimusehtokäytäntö on ollut kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

Kuluttajat ovat joutuneet toistuvasti loppulaskun viipyessä odottamaan vastaavasti myös palautusta yhtiölle etukäteen maksamistaan ennakkomaksuista.

Joulukuussa 2020 kuluttaja-asiamies on lähettänyt Fi-Nergylle kirjallisen kehotuksen maksaa kaikki avoinna olevat riidattomat saatavat kuluttajille vuoden 2020 loppuun mennessä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan esimerkiksi helmikuussa 2021 Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on tullut edelleen noin 80 yhteydenottoa tapauksista, joissa kuluttajat eivät olleet saaneet loppulaskua ja rahanpalautusta.

Vaatimus henkilökohtaisesta kiellosta

Jotta markkinaoikeuden kieltämien kuluttajansuojalain vastaisten menettelytapojen jatkaminen A:n toimesta voitaisiin jatkossa estää, on erityinen syy kohdistaa kiellot myös henkilökohtaisesti A:han.

Fi-Nergy kuuluu niihin sähkönmyyntiyrityksiin, joissa A on ollut yhtiön liiketoiminnasta ja markkinoinnista vastaava henkilö, ja hän on edustanut Fi-Nergyä, kun yhtiön toimintaan liittyviä kuluttajansuojan ongelmia on käyty lävitse kilpailu- ja kuluttajavirastossa lokakuussa 2019 pidetyssä tapaamisessa. A on käytännössä yksin suunnitellut ja toteuttanut tässä hakemuksessa mainitut Fi-Nergyn sopimusehto- ja markkinointimenettelyt. A on yhtiön hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja Fi-Nergyn internetsivuilla A:n on kerrottu olevan myös yhtiön omistaja.

A on toiminut aiemmin vastuuasemissa sellaisissa sähköä kuluttajille myyneissä yrityksissä kuin Market Energia Sähkönmyynti Oy, 220 Energia Oy ja Werel Oy. Myös näiden yritysten toiminnassa on ollut niin vakavia kuluttajansuojaan liittyviä puutteita ja laiminlyöntejä, että kuluttaja-asiamies on joutunut vuosina 2011–2017 viemään yhtiöiden markkinointi- ja sopimusehtokäytännöt markkinaoikeuden arvioitaviksi. A:n toiminta Market Energia Sähkönmyynti Oy:ssä ja 220 Energia Oy:n sekä Werel Oy:n ja Fi-Nergyn vastuutehtävissä muodostaa käytännössä lähes yhtenäisen ketjun viimeisten 10 vuoden ajalta. Kolmen ensin mainitun yhtiön aktiivinen toimintakausi on ollut melko lyhyt, vain muutamia vuosia, ja menettelytapana on ollut, että kukin yhtiö on kieltojen määräämisen jälkeen ajettu alas ja yhtiön toiminta on vähitellen lopetettu ja sähkönmyyntisopimusten markkinointia on tämän jälkeen jatkettu uuden yhtiön toimesta. Yhtiöt ovat olleet henkilökunnaltaan sinänsä melko pieniä ja A on ollut kussakin yhtiössä toimitusjohtajan, johtajan tai maajohtajan asemassa vastaamassa yhtiöiden käytännön liiketoiminnasta.

Fi-Nergyn menettelytavat sopimusmuutoksissa ja ennakkolaskutuksessa ovat osin samoja, joista edellä mainituille kolmelle aiemmalle yhtiölle on aiemmin annettu uhkasakolla tehostettu kielto. Esimerkiksi menettelytavan, jossa sähkön myyjä käyttää ennakkolaskutuksensa perusteena kuukausittain kymmentä prosenttia kuluttajan vuosikulutusarvioista, markkinaoikeus on kieltänyt jo Market Energia Sähkönmyynti Oy:tä koskevassa ratkaisussaan. A on kuitenkin jatkanut menettelyä jälleen Fi-Nergyn soveltamassa laskutuskäytännössä ja mahdollista on, että vastaava menettely jatkuu jälleen jossakin uudessakin yrityksessä. Kaikilla mainituilla kolmella yhtiöllä on sopimusehtojen muuttamiseen liittyvistä sähkömarkkinalain ja kuluttajansuojalain vastaisista menettelytavoista voimassa oleva uhkasakolla tehostettu kielto siten, että kielto koskee joko muutosten ilmoittamista tai niin sanotun negatiivisen sopimussidonnan käyttöä. Nämä kiellot eivät ole kuitenkaan estäneet sitä, että Fi-Nergy on omassa sopimusmuutoskäytännössään tehnyt jälleen ehtokäytäntöihinsä muutoksia ilman, että muutoksista on asiakkaille ennalta ilmoitettu.

Vaikka A:n tehtävänimikkeet ovat eri yhtiöissä vaihdelleet, hän on kuitenkin ollut liiketoiminnan tosiasiallinen vastuuhenkilö sekä Fi-Nergy Voima Oy:ssä, Market Energia Sähkönmyynti Oy:ssä, 220 Energia Oy:ssä että Werel Oy:ssä ja hänellä on siten ollut myös tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa yhtiöiden markkinoinnin ja sopimusehtokäytäntöjen sisältöön. Sen, että Fi-Nergy on A:n johtamana toiminnassaan jälleen jatkanut markkinaoikeuden jo aiemmin kieltämiä menettelytapoja, voidaan katsoa osoittavan A:ssa myös ilmeistä henkilökohtaista piittaamattomuutta kuluttajien suojaksi asetettujen säännösten noudattamisesta.

Fi-Nergyä koskevista kuluttajien ongelmista on kilpailu- ja kuluttajavirastolle tullut pelkästään tammi-helmikuun 2020 aikana yhteensä noin 460 kuluttajien yhteydenottoa, mikä on täysin poikkeuksellinen määrä muihin sähkönmyyntiyhtiöihin verrattuna.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan tulleista tapauksista ilmenee myös A:n henkilökohtainen rooli siinä, että kuluttajat eivät ole rahanpalautuksia saaneet. Fi-Nergyn asiakaspalvelusta tällaiset asiat on ohjattu yhtiön laskutusvastaavalle, eli A:lle. A:n toiminnan johdosta rahanpalautukset eivät ole edenneet, vaikka kuluttajat ovat niistä reklamoineet.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 9 §:n mukainen neuvotteluvelvollisuus on täytetty sillä, että kuluttaja-asiamiehen ja Fi-Nergyn edustajat, muun muassa A tapasivat kilpailu- ja kuluttajavirastossa lokakuussa 2019 ja tuolloin Fi-Nergyn toiminnassa esiin tulleita ongelmia käytiin lävitse.

Vastaus

Vaatimukset

Fi-Nergy Voima Oy ja A ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Perusteet

Vaatimuskohta 1

Fi-Nergy on ilmoittanut asiakkaille, joilla on ollut toistaiseksi voimassa oleva sopimus, muutoksista kirjallisesti 30 päivää ennen muutoksen voimaantuloa. Ilmoituksen liitteenä ovat olleet uudet ehdot sekä ilmoitus irtisanomisoikeudesta. Mikäli hakemuksessa kuvailtuja tapauksia on ollut, ovat ne olleet yksittäistapauksia ja edustavat yhtiön sopimuskantaan nähden pientä prosentuaalista osuutta.

Vaatimuskohta 2

Fi-Nergyllä on oikeus muuttaa toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Merkitystä ei ole sillä, jos asiakkaan sähkön hinta on voinut kallistua.

Asiakkaille, joilla on ollut toistaiseksi voimassa oleva sopimus, on ilmoitettu 30 päivää ennen muutosta, että sopimus muuttuu pörssisähköpohjaiseksi. Mikäli hakemuksessa kuvailtuja tapauksia on ollut, ovat ne olleet yksittäistapauksia ja edustavat yhtiön sopimuskantaan nähden pientä prosentuaalista osuutta.

Vaatimuskohdat 3–7

Fi-Nergy on toiminut hakemuksessa esitetyllä tavalla, mutta ei toimi näin enää. Perustetta uhkasakon asettamiselle ei enää ole, koska yhtiö on korjannut toimintatapaansa. Tapaukset ovat olleet yksittäistapauksia, eikä tämä ole ollut toimintatapa kaikkien asiakkaiden osalta.

Vaatimus henkilökohtaisesta kiellosta

Kuluttaja-asiamies ei ole täyttänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 9 §:n mukaisia velvoitteitaan neuvotella A:n kanssa henkilökohtaisesti ennen asian viemistä tuomioistuimeen. Neuvotteluja on käyty vain kuluttaja-asiamiehen ja Fi-Nergy Voima Oy:n kanssa, eikä A:n kanssa ole neuvoteltu kiellon kohdistamisesta häneen henkilökohtaisesti. Tällä perusteella hakemus tulee A:n osalta hylätä.

Joka tapauksessa perusteita asettaa uhkasakko A:lle henkilökohtaisesti ei ole. Uhkasakon asettaminen olisi myös kohtuutonta suhteessa sillä saavutettavaan hyötyyn. Fi-Nergy on korjannut suurimman osan hakemuksessa kielletyksi vaadituista menettelyistä, ja niiden osalta, jotka ovat edelleen riitaisia, voi kyse olla korkeintaan yksittäistapauksista. Hakijan lainvastaisiksi katsomien menettelyjen kieltäminen sakon uhalla voidaan joka tapauksessa saavuttaa asettamalla uhkasakko Fi-Nergylle.

A on toiminut Market Energian, nykyisen GNP Energy Finland Oy:n toimitusjohtajana ajalla 1.1.2010–31.5.2012. Hallitus on ollut vastuussa yrityksen päätöksistä, jotka A on vain toteuttanut. Hän on toiminut 220 Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana 1.8.2012–15.3.2015. Tällöin yhtiön osakassopimuksessa on kuitenkin määrätty, että viisihenkisen hallituksen on aina oltava yksimielinen yhtiötä koskevissa päätöksissä, joten A ei ole yksin vastuussa yhtiön päätöksistä. Toimitusjohtaja on ollut vastuussa vain päätöksien käytännön toteutuksesta. A on ollut Werel Oy:ssä maajohtaja ja vastannut ainoastaan asiakaspalvelusta, eikä hänellä ole ollut todellista päätäntävaltaa. Hän on noudattanut hänelle määrättyä tehtävää, eikä hän ole voinut vaikuttaa yrityksen vastuuhenkilöihin ja päätäntäelimiin. GNP Energy Finland Oy on edelleen toiminnassa, 220 Energia Oy on hallitusti neljän vuoden aikana ajettu alas ja Werel Oy on mennyt konkurssiin.

Uhkasakon määrä

Uhkasakon asettaminen olisi kohtuutonta suhteessa sillä saavutettavaan hyötyyn. Fi-Nergy on korjannut suurimman osan hakemuksessa kielletyksi vaadituista menettelyistä, ja niiden osalta, jotka ovat edelleen riitaisia, voi kyse olla korkeintaan yksittäistapauksista. Vaaditun uhkasakon määrä on joka tapauksessa kohtuuton suhteessa Fi-Nergyn liikevoittoon, joka on ollut edellisellä tilikaudella 18.000 euroa. A:n osalta vaadittavan uhkasakon määrä on kohtuuton ottaen huomioon hänen tulotasonsa ja sen, että hän on yksityishenkilö. Mikäli uhkasakko asetetaan, on sen kohtuullinen määrä 20.000 euroa kunkin vaatimuskohdan osalta.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Kuluttaja-asiamies

1. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 26.11.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1287523

2. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 10.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1296019

3. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 4.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1288915

4. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 13.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1291068

5. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 27.11.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1287719

6. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 4.2.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1302379

7. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 20.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1298476

8. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 20.11.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1286275

9. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 11.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1290562

10. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 8.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1295319

11. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 9.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1289873

12. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 5.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1289239

13. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 20.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1292643

14. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 3.2.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1301977

15. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 16.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1291543

16. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 16.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1291585

17. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 5.8.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1262064

18. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 11.6.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1252324

19. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 19.11.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1285739

20. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 10.9.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1269820

21. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 1.2.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1301808

22. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 19.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1292300

23. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 3.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1294446

24. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 17.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1297926

25. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 9.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1295687

26. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 8.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1295313

27. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 11.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1290372

28. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 3.2.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1302113

29. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 23.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1299482

30. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 11.2.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1304191

31. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 6.3.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1309511

32. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 19.11.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1285972

33. Kuvakaappauksia 30.1.2020 Fi-Nergyn nettisivuilla olevasta sähkönmyyntisopimusten ”tilauspolusta”

34. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 10.12.2019 kirjattuun kuluttajan ilmoitukseen 1290091 liittyvä 10.1.2019 tehty puhelinmyyntinauha auki kirjoitettuna sekä kuluttajalle toimitettu sopimusvahvistus

35. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 18.12.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1292164

36. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 15.11.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1285141

37. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 16.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1297585

38. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 9.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1295579

39. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 10.11.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1283726

40. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 12.11.2019 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1284087

41. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 17.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1297842

42. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 10.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1295915

43. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 16.2.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1305194

44. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 12.2.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1304488

45. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 7.1.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1295012

46. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 12.2.2020 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1304550

47. A:n sähköpostiviesti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 3.2.2017

48. Kansanedustajan 11.2.2021 ministerille esittämä kirjallinen kysymys KK 33/2021 vp

49. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 24.3.2021 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1390267

50. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 30.3.2021 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1391420

51. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 23.3.2021 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1390036

52. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 20.3.2021 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1389456

53. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tietojärjestelmään 17.2.2021 kirjattu kuluttajan ilmoitus 1382908

Fi-Nergy Voima Oy ja A

1. Ilmoitus kuluttajalle 3.1.2020

2. Ilmoitus kuluttajalle 15.5.2019

3. Ilmoitus kuluttajalle 28.8.2019

4. Ilmoitus kuluttajalle 21.10.2019

5. 220 Energia Oy:n osakassopimus (salassa pidettävä)

6. A:n verotuspäätös verovuodelta 2019

7. Prosessikaavio 21.12.2020

Henkilötodistelu

Fi-Nergy Voima Oy ja A

1. A, todistelutarkoituksessa

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Asian riidaton tausta ja kysymyksenasettelu

1. Fi-Nergy Voima Oy (jäljempänä myös Fi-Nergy) on vähittäismyyjänä toimiva sähköntoimittaja, joka toimittaa sähköä jakeluverkon kautta kuluttajille, eli loppukäyttäjille. Fi-Nergy on markkinoinut sähkönmyyntisopimuksia kuluttajille pääasiassa puhelimitse ja internetsivuilla. Kuluttaja on voinut tehdä sähkösopimuksen puhelimitse tai yhtiön omien internetsivujen ja sähkön hintavertailusivustojen kautta.

2. Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on tullut useita Fi-Nergyn sopimusmuutoksia ja laskutusta koskevia yhteydenottoja kuluttajilta vuodesta 2019 alkaen.

3. A on kuluttaja-asiamiehen hakemuksen perusteena olevien tapahtumien aikana vuosina 2019–2021 ja edelleen markkinaoikeuskäsittelyn aikana ollut Fi-Nergyn hallituksen ainoa jäsen ja omistaja sekä toiminut Fi-Nergyn palveluksessa ja sen lukuun.

4. Asiassa on kysymys siitä, onko Fi-Nergy menetellyt kuluttajasuhteissaan kuluttajansuojalain vastaisesti sopimusmuutosten ja laskutuksen osalta sekä tuleeko menettely kieltää kuluttaja-asiamiehen esittämin tavoin ja tuleeko kiellon tehosteeksi asettaa uhkasakko. Lisäksi asiassa on kysymys mahdollisen kiellon kohdistamisesta Fi-Nergyn ohella henkilökohtaisesti A:han.

2. Vaatimuskohta 1

5. Kuluttaja-asiamies on esittänyt, että Fi-Nergy on muuttanut kuluttajan ja yhtiön välistä sähkönmyyntisopimusta koskevia sopimusehtoja laskutusvälin, sähkön hinnan ja ennakkolaskutuksessa sovellettavien menettelytapojen, kuten ennakkomaksun määrän, ennakkolaskutusjakson pituuden ja laskunmaksuehdon osalta ilman, että yhtiö on ilmoittanut kuluttajalle ehtomuutoksesta, sen perusteesta sekä kuluttajan mahdollisesta irtisanomisoikeudesta kirjallisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

6. Fi-Nergy ja A ovat kiistäneet menettelyn ja esittäneet, että Fi-Nergy on lähettänyt sopimusmuutoksista ilmoituksia kuluttajille 30 päivää ennen muutoksen voimaantuloa.

7. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Oikeuskäytännössä elinkeinonharjoittajan säännönmukainen menettely sopimuksen soveltamisessa on rinnastettu sopimusehtoon.

8. Vähittäismyyjä saa muuttaa sähkönmyyntisopimuksen mukaisia hintoja ja muita sopimusehtoja sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentissa mainituissa tilanteissa. Tällöin mainitun pykälän 4 momentin mukaan vähittäismyyjän on lähetettävä sopijapuolelleen ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Vähittäismyyjän ilmoituksessa on mainittava, onko sopijapuolella oikeus irtisanoa sopimus. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

9. Sähkömarkkinalain 93 §:n esitöiden (HE 20/2013 vp s. 126) mukaan sen 4 momentissa säädetään yksipuolisen sopimus- tai hintamuutoksen ilmoittamisesta toiselle sopijapuolelle. Ilmoituksessa on kerrottava, miltä osin sopimus muuttuu ja millaiset ovat uudet ehdot tai hinnat muuttuneilta osin, mistä ajankohdasta lukien muutos tulee voimaan sekä sopijapuolen mahdollisesta oikeudesta irtisanoa sopimus muutoksen perusteella. Lisäksi on kerrottava muutoksen peruste. Ilmoitus on lähetettävä sopijapuolelle kirjallisesti. Hinnanmuutoksesta voidaan ilmoittaa asiakkaille esimerkiksi tiedotteella laskun yhteydessä tai erikseen laskutusosoitteeseen lähetettävällä kirjeellä. Muutos voi tulla voimaan pääsääntöisesti aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun liittyjälle tai sähkönkäyttäjälle on lähetetty muutosilmoitus. Lainsäädännön muutoksiin tai viranomaistoimiin perustuvat hinnan- ja muut sopimusmuutokset voidaan kuitenkin toteuttaa lainsäädännön tai viranomaispäätöksen edellyttämänä ajankohtana.

10. Kuluttaja-asiamiehen esittämästä kirjallisesta todistelusta ilmenee, että kuluttajan saaman tilausyhteenvedon mukaan sähköstä laskutetaan joka toinen kuukausi arvioidun kulutuksen perusteella. Fi-Nergy on hakijan kirjallisesta todisteesta 1 ilmenevästi lähettänyt kuluttajalle 14.10.2019 päivätyn laskun, jonka mukaan seuraavan laskun eräpäivä on 1.1.2020. Kuluttaja on kuitenkin saanut 12.11.2019 päivätyn laskun, jossa eräpäivä on ollut 26.11.2019 (hakijan kirjallinen todiste 1). Lisäksi hakijan kirjallisista todisteista 2, 3, 4, 5, 6 ja 8 ilmenee, että Fi-Nergy on poikennut laskutuksessaan kuluttajalle ilmoitetusta kahden kuukauden laskutusvälistä.

11. Kuluttaja-asiamiehen esittämästä kirjallisesta todistelusta ilmenee myös, että Fi-Nergy on (hakijan kirjallinen todiste 9) tehnyt kuluttajan kanssa sopimuksen, jossa sähkön hinta on 3,64 senttiä kilowattitunnilta, ja muuttanut myöhemmin hinnan markkinahintaa peilaavaksi, jolloin sähkön hinta on noussut. Lisäksi hakijan kirjallisista todisteista 1, 3, 8, 10 ja 16 ilmenee, että Fi-Nergy on lisännyt sähkön hintaan perusmaksun määrän ja siten poikennut sähkön hinnassa kuluttajalle sopimuksentekovaiheessa ilmoitetusta hinnasta.

12. Kuluttaja-asiamiehen esittämästä kirjallisesta todistelusta (hakijan kirjalliset todisteet 11, 12, 13, 14 ja 15) ilmenee vielä, että Fi-Nergy on laskuttanut kuluttajalta saman 20 prosentin ennakkomaksun kahdesti, vaikka kuluttajalle on sopimusta tehtäessä ilmoitettu, että ennakkomaksu laskutetaan kerran ensimmäisessä laskussa ja toisesta laskusta lähtien laskutus tapahtuu jälkikäteen toteutuneen kulutuksen mukaan.

13. Kirjallisista todisteista 1, 2, 4, 5 ja 6 ilmenee myös, että kuluttajia on laskutettu ennakkoon kahden kuukauden sijasta myös kolmen tai neljän kuukauden sähköstä. Edelleen kuluttajille on sopimuksen tekemisen yhteydessä ilmoitettu maksuehdoksi 30 päivää ennen toimitusta, mutta hakijan kirjallisista todisteista 1, 2, 3, 4 ja 5 ilmenee, että kuluttajia on laskutettu sähköstä yli 30 päivää ennen laskun kohteena olevaa sähkön toimituskautta.

14. Fi-Nergy on siten poikennut ennakkolaskutuksessa sovellettavien menettelytapojen, kuten ennakkomaksun määrän, ennakkolaskutusjakson pituuden tai laskunmaksuehdon osalta siitä, mitä kuluttajalle on sopimusta tehtäessä ilmoitettu.

15. Asiassa on edellä todetun perusteella arvioitava, onko Fi-Nergy ilmoittanut kuluttajille näistä muutoksista sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin edellyttämällä tavalla.

16. Edellä viitatuista hakijan kirjallisista todisteista ilmenee kuluttajien käsityksen olevan, että he eivät ole saaneet muutoksesta kertovaa ilmoitusta. Osa kuluttajista on kuitenkin ilmoittanut saaneensa ilmoituksen, mutta ei ole käsittänyt sen tarkoittavan muutosta sopimukseen (hakijan kirjallinen todiste 2).

17. A on häntä todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että Fi-Nergy on käytännössä aina lähettänyt sopimusmuutoksista asiakkaalle kirjeen, joka on usein ollut erillisen tiedotteen muodossa. Nämä vastaajien kirjallisista todisteista 1 ja 2 ilmenevät tiedotteet on lähetetty joko laskun mukana tai omana kirjeenään. A on arvellut, että mikäli ilmoitusta ei ole saatu, on se mahdollisesti hävinnyt postissa.

18. Markkinaoikeus toteaa, että hakijan kirjallisina todisteina olevia kirjauksia kuluttajien yhteydenotoista on lähtökohtaisesti pidettävä uskottavana näyttönä tapahtumista. Tätä arviota ei muuta toiseksi A:n kertomus siitä, että kirjeitä on lähetetty, tai vastaajien kirjallisista todisteista 1 ja 2 ilmenevät ilmoitukset, jotka koskevat toisia asiakassuhteita kuin hakijan kirjallisista todisteista ilmenevät asiakassuhteet. Todennäköisyys sille, että kaikki saapumatta jääneet ilmoitukset olisivat hukkuneet postissa, on merkityksettömän pieni.

19. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että edellä viitattujen hakijan kirjallisten todisteiden perusteella kysymys on ollut toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista. Siltä osin kuin hakijan kirjallisista todisteista ilmenee, että kuluttajille on lähetetty ilmoituksia sopimusmuutoksista, ei vastaajien esittämästä toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta koskevasta tiedotteesta (vastaajien kirjallinen todiste 1) kuitenkaan käy selvästi ilmi esimerkiksi se, miten sopimusehtoja on muutettu laskutusvälin tai hinnan osalta. Tiedotteesta ei muutoinkaan käy selkeästi ilmi, miltä osin kuluttajan aikaisempi sopimus muuttuu ja millaiset ovat uudet ehdot muutetuilta osin. Tiedotteessa kuluttajan kannalta olennainen osa, eli sopimusehtojen muuttumista koskeva osa, on myös esitetty vasta tiedotteen lopussa, yrityksen toiminnan yleisen kuvauksen ja e-laskun käyttömahdollisuudesta muistuttamisen jälkeen, mitä ei voida pitää ilmoitustapana kuluttajan kannalta riittävän selvänä. Tätä tiedotetta ei siten voida pitää sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentissa tarkoitettuna ilmoituksena. Markkinaoikeus näin ollen katsoo näytetyksi, että Fi-Nergy ei ole muuttaessaan sopimusehtojaan lähettänyt sopijapuolelleen sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentissa tarkoitettua ilmoitusta.

20. Markkinaoikeus katsoo, että Fi-Nergy on menetellyt vaatimuskohdassa 1 kuvatulla tavalla. Menettely on ollut sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaista.

3. Vaatimuskohta 2

21. Kuluttaja-asiamies on esittänyt, että Fi-Nergy on muuttanut kuluttajan ja sen välistä toistaiseksi voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta, jossa hinnan muuttaminen edellyttää yhtiön kuluttajalle lähettämää ennakkoilmoitusta, sellaiseksi pörssisähkön hintaa suoraan seuraavaksi sopimukseksi, jonka yhteydessä edellä mainittua ennakkoilmoitusta ei sähkömarkkinalain 93 §:n 1 ja 4 momentin mukaan edellytetä.

22. Asiassa on riidatonta, että Fi-Nergy on muuttanut toistaiseksi voimassa olevia sähkönmyyntisopimuksia pörssisähkön hintaa suoraan seuraaviksi sopimuksiksi.

23. Fi-Nergy ja A ovat esittäneet, että Fi-Nergy on voinut muuttaa toistaiseksi voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen pörssisähköpohjaiseksi ilmoittamalla tästä kuluttajalle 30 päivää ennen muutosta.

24. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Oikeuskäytännössä elinkeinonharjoittajan säännönmukainen menettely sopimuksen soveltamisessa on rinnastettu sopimusehtoon.

25. Sähkömarkkinalain 93 §:n mukaan vähittäismyyjä saa muuttaa sähkönmyyntisopimuksen mukaisia hintoja ja muita sopimusehtoja vain mainitun pykälän 1 momentin 1–3 kohdissa ilmoitetuilla perusteilla. Vähittäismyyjä saa siten kyseisen pykälän 1 momentin mukaan muuttaa sähkönmyyntisopimuksen mukaisia sopimusehtoja sopimuksessa yksilöidyllä perusteella edellyttäen, ettei sopimuksen sisältö olennaisesti muutu (1 kohta), jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, jota vähittäismyyjä ei ole voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä (2 kohta), tai, jos muutokseen on erityistä syytä olosuhteiden olennaisen muuttumisen, vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen tai energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamisen johdosta (3 kohta).

26. Sähkömarkkinalain 93 §:n 2 momentin mukaan vähittäismyyjällä on lisäksi oikeus tehdä sopimusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.

27. Kuluttaja-asiamiehen kirjallisesta todistelusta (kirjalliset todisteet 1, 3, 4, 9) ilmenee, että kuluttajien sopimuksia on yksipuolisesti muutettu kiinteähintaisista Basic-nimisistä sopimuksista pörssihintaa seuraaviksi Premium-nimisiksi sopimuksiksi. Markkinaoikeus toteaa, että sähkön hinta ja sen määräytymisperuste muodostavat sähkösopimuksen olennaisen osan. Mikäli sähkön hinnan määräytymisperuste muuttuu kiinteästä hinnasta pörssihintaan sidotuksi, muuttuu sopimuksen sisältö olennaisesti ja merkitsee kuluttajalle uudenlaisen hinnanmuutoksiin liittyvän riskin ottamista. Tällainen sopimusmuutos ei ole vähäinen. Vastaajat eivät ole edes väittäneet, että muutos olisi perustunut lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, taikka käsillä olisi erityistä syytä muutokseen. Tällaisessa muutoksessa ei siten ole ollut kysymys sellaisesta muutoksesta, joka olisi sähkömarkkinalain 93 §:ssä tarkoitetulla tavalla sallittua tehdä yksipuolisella ilmoituksella.

28. Markkinaoikeus katsoo, että Fi-Nergy on menetellyt vaatimuskohdassa 2 kuvatulla tavalla. Menettely on ollut sähkömarkkinalain 93 §:n ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaista.

4. Vaatimuskohta 3

29. Fi-Nergy on myöntänyt sen todistelustakin ilmenevän, että se on käyttänyt kuluttajia koskevassa ennakkoon tapahtuvassa sähkön laskutuksessa laskutuksen perusteena verkonhaltijan ilmoittaman vuosikulutusarvion ylittäviä kulutusarvioita ilman kuluttajan sähkönkäyttöön liittyvää perustetta.

30. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Oikeuskäytännössä elinkeinonharjoittajan säännönmukainen menettely sopimuksen soveltamisessa on rinnastettu sopimusehtoon.

31. Sähkömarkkinalain 69 a §:n mukaan, jos vähittäismyyjä tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta.

32. Markkinaoikeus katsoo, että vaatimuskohdassa 3 kuvattu menettely, jossa Fi-Nergy on käyttänyt laskutuksen perusteena verkonhaltijan ilmoittaman vuosikulutusarvion ylittäviä kulutusarvioita, ei ole heijastanut riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta ja on ollut siten sähkömarkkinalain 69 a §:n vastainen. Menettely on näin ollen ollut kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaista.

5. Vaatimuskohta 4

33. Fi-Nergy on myöntänyt sen todistelustakin ilmenevän, että se on menetellyt sähkön ennakkolaskutuksessaan siten, ettei kuluttaja ole saanut todelliseen kulutukseen perustuvaa laskua, jossa arvioitu sähkönkulutus on tasattu verkonhaltijan ilmoittamaan viimeisimpään mittarilukemaan saakka, vähintään neljä kertaa vuodessa.

34. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Oikeuskäytännössä elinkeinonharjoittajan säännönmukainen menettely sopimuksen soveltamisessa on rinnastettu sopimusehtoon.

35. Sähkömarkkinalain 69 §:n 1 momentin mukaan loppukäyttäjälle toimitettu sähkö on laskutettava tosiasiallisen kulutuksen perusteella vähintään neljä kertaa vuodessa. Muun kuin tuntimittauslaitteiston osalta laskutus voi perustua loppukäyttäjän tekemään mittauslaitteiston luentaan.

36. Markkinaoikeus katsoo, että vaatimuskohdassa 4 kuvattu menettely, jolla Fi-Nergy on jättänyt lähettämättä kuluttajalle todelliseen kulutukseen perustuvaa laskua, jossa arvioitu sähkönkulutus on tasattu verkonhaltijan ilmoittamaan viimeisimpään mittarilukemaan saakka vähintään neljä kertaa vuodessa, on ollut sähkömarkkinalain 69 §:n 1 momentin vastainen. Menettely on näin ollen ollut kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastaista.

6. Vaatimuskohta 5

37. Fi-Nergy on myöntänyt sen todistelustakin ilmenevän, että se on menetellyt ennakkolaskutuksen sisältävien sähkönmyyntisopimusten osalta siten, ettei kuluttajalle anneta ennen sopimuksen tekemistä eikä sopimusta koskevassa vahvistuksessa selkeästi tietoa siitä, että yhtiö laskuttaa kuluttajaa ennakolta ja tuoda tällöin esiin, miten pitkälle ennakkoon laskutettava jakso ulottuu laskun eräpäivän jälkeen.

38. Markkinaoikeus toteaa, että Fi-Nergy on tehnyt sopimuksia kuluttajien kanssa puhelimitse ja internetsivujen välityksellä. Kysymys on näin ollen etämyynnistä. Asiassa on riidatonta, että Fi-Nergy laskuttaa kuluttajia pääasiallisesti ennakolta.

39. Sähkömarkkinalain 86 §:n 1 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan on annettava ennen liittymissopimuksen tekemistä liittyjälle ja ennen sähköverkkosopimuksen tekemistä loppukäyttäjälle tiedot sopimukseen sovellettavista keskeisistä ehdoista sekä tarjolla olevista sopimuksen sisältöä koskevista vaihtoehdoista, kuten hinnoitteluvaihtoehdoista. Vähittäismyyjän on annettava ennen sähkönmyyntisopimuksen tekemistä vastaavat tiedot loppukäyttäjälle.

40. Sähkömarkkinalain 88 §:n 2 momentin mukaan, jos sopimus on tehty kuluttajan kanssa kuluttajansuojalain 6 luvussa tarkoitetussa kotimyynnissä tai etämyynnissä, vahvistusilmoituksen on täytettävä mainitun luvun 13 §:ssä vahvistukselle säädetyt vaatimukset. Tällöin myös vahvistusilmoituksen toimittamisaikaan sovelletaan, mitä mainitussa pykälässä säädetään.

41. Kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan kuluttajalle on annettava ennen koti- tai etämyyntisopimuksen tekemistä maksua, toimitusta ja muuta sopimuksen täyttämistä koskevat ehdot sekä tarvittaessa asiakasvalituksia koskevat käytännöt.

42. Kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:n esitöiden (HE 157/2013 vp s. 35) mukaan pykälässä säädetään tiedoista, jotka kuluttajalle on annettava selkeästi ja ymmärrettävästi ennen koti- tai etämyyntisopimuksen tekemistä.

43. Kuluttajansuojalain 6 luvun 13 §:n 2 momentin mukaan etämyynnissä elinkeinonharjoittajan on toimitettava kuluttajalle vahvistus tehdystä sopimuksesta kohtuullisessa ajassa etämyyntisopimuksen tekemisestä ja viimeistään tavaroiden luovutusajankohtana tai ennen kuin palvelun suorittaminen aloitetaan. Vahvistus on toimitettava pysyvällä tavalla, ja siihen tulee sisältyä kaikki 9 §:ssä tarkoitetut tiedot sekä peruuttamislomake ja -ohje, jollei elinkeinonharjoittaja ole toimittanut näitä kuluttajalle pysyvällä tavalla jo aiemmin.

44. Markkinaoikeus katsoo, että vaatimuskohdassa 5 kuvattu menettely, jossa Fi-Nergy ei ole ennakkolaskutuksen sisältävien sopimusten osalta antanut kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä eikä sopimusta koskevassa vahvistuksessa selkeästi tietoa siitä, että yhtiö laskuttaa kuluttajaa ennakolta ja tuonut tällöin esiin, miten pitkälle ennakkoon laskutettava jakso ulottuu laskun eräpäivän jälkeen, on ollut kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:n 1 momentin 9 kohdan ja 13 §:n 2 momentin vastainen.

7. Vaatimuskohta 6

45. Fi-Nergy on myöntänyt sen todistelustakin ilmenevän, ettei yhtiö toimita kuluttajalle loppulaskua kuuden viikon kuluessa siitä, kun sähkön toimitus kuluttajalle on päättynyt.

46. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Oikeuskäytännössä elinkeinonharjoittajan säännönmukainen menettely sopimuksen soveltamisessa on rinnastettu sopimusehtoon.

47. Sähkömarkkinalain 69 §:n 4 momentin mukaan vähittäismyyjän on toimitettava loppulasku kuluttajalle kuuden viikon kuluessa siitä, kun sähkön toimitus kuluttajalle on päättynyt.

48. Markkinaoikeus katsoo, että vaatimuskohdassa 6 kuvattu Fi-Nergyn menettely, jossa se on jättänyt toimittamatta loppulaskuja kuluttajille kuuden viikon kuluessa siitä, kun sähkön toimitus kuluttajalle on päättynyt, on ollut sähkömarkkinalain 69 §:n 4 momentin vastainen ja siten kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

8. Vaatimuskohta 7

49. Fi-Nergy on myöntänyt sen todistelustakin ilmenevän, että se on menetellyt laskutuksessaan siten, ettei yhtiö ole hyvittänyt kuluttajalle hänen ennakkoon liikaa maksamiaan suorituksia viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun loppulaskun toimittamista koskeva kuuden viikon määräaika on päättynyt siinäkään tapauksessa, ettei hyvittämistä ole estänyt jokin kuluttajasta johtuva seikka.

50. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Oikeuskäytännössä elinkeinonharjoittajan säännönmukainen menettely sopimuksen soveltamisessa on rinnastettu sopimusehtoon.

51. Sähkömarkkinalain 69 §:n 4 momentin mukaan vähittäismyyjän on toimitettava loppulasku kuluttajalle kuuden viikon kuluessa siitä, kun sähkön toimitus kuluttajalle on päättynyt.

52. Energiateollisuus ry:n, joka edustaa muun ohella sähkön tuotantoa, hankintaa, jakelua, siirtoa ja myyntiä harjoittavia yhteisöjä, Yleisten sähkönmyyntiehtojen SME 2014 kohdan 6.8.1. mukaan, mikäli sähkönmyyjä on velvollinen suorittamaan kuluttajalle hyvitystä loppulaskun perusteella, on hyvityssuoritus maksettava asiakkaalle viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun hyvityksen maksamiseen tarvittavat tiedot on toimitettu sähkönmyyjälle.

53. Markkinaoikeus katsoo, että yleisten sähkönmyyntiehtojen SME 2014 mukaisesta edellä todetusta kahden viikon määräajasta voidaan hakea johtoa sille, mitä on pidettävä alalla vakiintuneena ja kuluttajan kannalta kohtuullisena aikana hyvityksen saamiseksi. Kuluttaja-asiamiehen kirjallisista todisteista ilmenee, että myös Fi-Nergy on ilmoittanut soveltavansa sähkönmyyntisopimuksiinsa sähkönmyyntiehtoja SME 2014 (esimerkiksi kirjallinen todiste 1). Asiassa ei ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella Fi-Nergyn olisi ollut nyt kysymyksissä olevissa sopimussuhteissaan ollut perusteltua poiketa sanotusta ajasta.

54. Markkinaoikeus katsoo, että vaatimuskohdassa 7 kuvattu Fi-Nergyn menettely, jossa se on jättänyt hyvittämättä kuluttajan liikaa maksamia suorituksia viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun loppulaskun toimittamista koskeva kuuden viikon määräaika on päättynyt siinäkin tapauksessa, ettei hyvittämistä ole estänyt jokin kuluttajasta johtuva seikka, on ollut kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n 1 momentin vastainen.

9. Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

55. Kuluttajansuojalain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta saman luvun 1 §:n 1 momentin vastaisen sopimusehdon käyttämistä taikka uudistamasta sellaisen tai siihen rinnastettavan sopimusehdon käyttämistä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

56. Kuluttajansuojalain 6 luvun 25 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään seuraamuksista, elinkeinonharjoittajaa, joka rikkoo tämän luvun säännöksiä, voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta tällaista menettelyä taikka uudistamasta sitä tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Kiellon määräämisestä ja sen tehostamisesta uhkasakolla säädetään 2 ja 3 luvussa.

57. Fi-Nergy ja A ovat vastustaneet kiellon määräämistä ja uhkasakon asettamista sillä perusteella, että menettely on ollut yksittäistapauksellista, ja että yhtiö on korjannut menettelynsä.

58. Markkinaoikeus toteaa, että hakijan kieltovaatimuksissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan jo toteuttaman menettelyn lainmukaisuuden arvioinnin ja lainvastaiseen menettelyyn perustuvan markkinaoikeudellisen kiellon määräämisen kannalta ei ole merkitystä sillä, miten elinkeinoharjoittaja on sittemmin mahdollisesti muuttanut aiemmin toteuttamaansa menettelyä. Kun jo toteutettu menettely katsotaan lainvastaiseksi, tulee pääsääntöisesti määrättäväksi myös edellä todettu kielto, koska muutoin on mahdollista, että elinkeinonharjoittaja voisi vailla sanktion uhkaa aloittaa kielletyn menettelyn uudelleen. Kieltoa ei näin ollen ole perustetta jättää määräämättä siitä syystä, että Fi-Nergyn lainvastaiset toimintatavat olisi mahdollisesti jo korjattu. Kieltoa ei ole perustetta jättää määräämättä myöskään siitä syystä, että Fi-Nergyn lainvastaiset toimintatavat olisivat mahdollisesti olleet suhteessa sen asiakasmäärään vain yksittäistapauksellisia.

59. Fi-Nergyn menettely on ollut edellä todetuin tavoin kuluttajansuojalain vastaista. Sen vuoksi Fi-Nergyä on kiellettävä jatkamasta tai uudistamasta lainvastaiseksi katsottua menettelyä.

60. Kieltovaatimukset Fi-Nergyä kohtaan on näin ollen hyväksyttävä. Vaatimuskohdan 1 osalta markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että mikäli sopimusmuutoksen perusteena on lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos voidaan toteuttaa lainsäädännön tai viranomaispäätöksen edellyttämänä ajankohtana.

61. Asiassa ei ole esitetty perusteita, joiden nojalla olisi syytä määrätä, että kieltoja on noudatettava vasta sopeutumisajan jälkeen. Kiellot on siten määrättävä noudatettavaksi heti.

62. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kieltojen tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat kuten se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavien kieltojen rikkomisen.

63. Uhkasakkolain 6 §:n 1 momentin mukaan kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko.

64. A on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että yhtiöllä on noin 25.000 maksavaa asiakasta, mihin nähden yhtiön liiketoimintaa voidaan pitää varsin laajana. Kuluttaja-asiamies on myös esittänyt, että Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tulleiden Fi-Nergyä koskevien kuluttajien yhteydenottojen määrä on ollut poikkeuksellisen suuri muihin sähköyhtiöihin verrattuna. Kysymys on sähkön vähittäismyyntisopimuksista, joilla on katsottava olevan kuluttajille keskimääräistä kuluttajasopimusta suurempi merkitys. Näihin seikkoihin nähden markkinaoikeus katsoo, että uhkasakko tulee asettaa vaaditun määräisenä koskemaan jokaista vaatimuskohdan mukaista kieltoa erikseen.

10. Kiellon kohdistaminen A:han henkilökohtaisesti

65. A on vaatinut, että vaatimus tulee hylätä häneen henkilökohtaisesti kohdistettuna ensisijaisesti siksi, että kuluttaja-asiamies ei ole täyttänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 9 §:n mukaisia velvoitteitaan neuvotella A:n kanssa henkilökohtaisesti ennen hakemuksen tekemistä markkinaoikeudelle. Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä on kilpailu- ja kuluttajavirastoa ohjaava ohjeellinen säännös, jolla ei ole merkitystä markkinaoikeuden toimivallan kannalta tai muutoinkaan asiassa.

66. Kuluttajansuojalain 3 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös 1 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa.

67. Asiassa on riidatonta, että A on tapahtuma-aikana vuodesta 2019 alkaen ja edelleen markkinaoikeuskäsittelyn aikana ollut Fi-Nergyn hallituksen ainoa jäsen ja omistaja sekä toiminut Fi-Nergyn palveluksessa ja yhtiön lukuun.

68. Kuluttajansuojalain esitöissä (HE 8/1977 vp s. 25 ja 30) on todettu, että kielto tulisi voida kohdistaa sekä siihen elinkeinonharjoittajaan, joka on suunnitellut ja toteuttanut markkinointitoimen, että siihen elinkeinonharjoittajaan, jonka lukuun markkinointitoimi suoritetaan. Kiellon kiertämisen estämiseksi tulee myös olla mahdollista kohdistaa kielto elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa. Tätä tarkoittavalla säännöksellä pyritään lähinnä estämään sitä, että yhdenmiehen yhtiön pääosakas tai toimitusjohtaja jatkaa kiellettyä toimintaa uuden yhtiön puitteissa. Lähinnä on pidetty silmällä niitä tilanteita, joissa on pelättävissä, että pienen yhtiön määräävä osakkeenomistaja, joka samalla toimii yhtiön hallituksen ehkä ainoana jäsenenä taikka sen toimitusjohtajana, jatkaa kiellettyä toimintaa uudessa yhtiössä. Säännöksen poikkeusluonnetta on korostettu sillä, että tässä momentissa tarkoitettu kielto voidaan määrätä vain, jos siihen on erityistä syytä. Edelleen samoissa esitöissä (s. 37) on lain 3 luvun 2 §:n 2 momentin osalta todettu, että sen mukainen kielto voidaan kohdistaa myös elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa. Säännöksen perusteena ovat samat näkökohdat kuin 2 luvun 7 §:n 2 momentin kohdalla edellä esitetyt.

69. Asiassa on riidatonta, että A on toiminut Market Energia Sähkönmyynti Oy:n, 220 Energia Oy:n ja Werel Oy:n palveluksessa, ja että mainittuja yhtiöitä on aikaisemmin sekä markkinaoikeuden että kuluttaja-asiamiehen päätöksillä kielletty sakon uhalla muuttamasta sopimusehtojaan sähkömarkkinalain ja kuluttajansuojalain vastaisesti. A on toiminut 220 Energia Oy:ssä nimikkeellä johtaja, hallinto, ja hän on toiminut yhtiön puolesta kyseistä yhtiötä koskevassa asiassa markkinaoikeudessa. Yhtiö on asetettu helmikuussa 2018 selvitystilaan ja A on toiminut yhtenä selvitysmiehenä.

70. A on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että hän oli ollut mukana perustamassa Market Energia Sähkönmyynti Oy:tä ja oli ollut yhtiön toimitusjohtaja ja osaomistaja vuodesta 2010 vuoteen 2012. 220 Energia Oy:ssä hän oli toiminut hallituksen puheenjohtajana kevääseen 2015 asti ja oli ollut yhtiön suurin osakkeenomistaja. Hän oli ollut juoksevista asioista yhtiössä vastaava henkilö, mutta kaikista asioista yhtiössä oli kuitenkin sovittu osakassopimuksen mukaisesti. 220 Energia Oy oli myynyt alkusyksyllä 2015 asiakaskantansa Werel Oy:lle, jossa A oli toiminut asiakaspalvelusta vastaavana. Werel Oy:ssä hänellä ei ollut ollut oikeutta päätöksentekoon. Werel Oy on sittemmin mennyt konkurssiin.

71. Markkinaoikeus toteaa, että A on tapahtuma-aikana ja edelleen markkinaoikeuskäsittelyn aikana ollut Fi-Nergyn hallituksen ainoa jäsen ja omistaja. Markkinaoikeus on edellä katsonut Fi-Nergyn toimineen kuluttajansuojalain vastaisesti ja hyväksynyt kieltovaatimukset Fi-Nergyä kohtaan. Kun näiden seikkojen lisäksi otetaan huomioon A:n aikaisempi toiminta useassa eri sähköyhtiössä, joita kaikkia on sakon uhalla kielletty toimimasta sähkömarkkinalain ja kuluttajansuojalain vastaisesti, on asiassa erityinen syy kohdistaa kielto myös A:han henkilökohtaisesti. Kieltovaatimukset on näin ollen myös A:ta kohtaan hyväksyttävä.

72. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole laissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa kieltojen tehosteeksi myöskään A:n osalta. A on Fi-Nergyn omistaja ja hän on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että yhtiöllä on noin 25.000 maksavaa asiakasta. Jotta sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään annettavien kieltojen rikkomisen, markkinaoikeus arvioi, että uhkasakon tulee olla A:ta ja yhtiötä kohtaan samansuuruinen. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, että uhkasakko tulee asettaa myös A:ta kohtaan 100.000 euron määräisenä erikseen kunkin vaatimuskohdan osalta.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Fi-Nergy Voima Oy:tä ja A:ta

- muuttamasta kuluttajan ja yhtiön välistä sähkönmyyntisopimusta koskevia sopimusehtoja laskutusvälin, sähkön hinnan tai ennakkolaskutuksessa sovellettavien menettelytapojen, kuten ennakkomaksun määrän, ennakkolaskutusjakson pituuden tai laskunmaksuehdon osalta ilman, että yhtiö on ilmoittanut kuluttajalle ehtomuutoksesta, sen perusteesta sekä kuluttajan mahdollisesta irtisanomisoikeudesta kirjallisesti vähintään kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa; jos sopimusmuutoksen perusteena on lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saadaan kuitenkin toteuttaa lainsäädännön tai viranomaispäätöksen edellyttämänä ajankohtana

- muuttamasta kuluttajan ja yhtiön välistä toistaiseksi voimassa olevaa sähkönmyyntisopimusta, jossa hinnan muuttaminen edellyttää yhtiön kuluttajalle lähettämää ennakkoilmoitusta, sellaiseksi pörssisähkön hintaa suoraan seuraavaksi sopimukseksi, jonka yhteydessä edellä mainittua ennakkoilmoitusta ei sähkömarkkinalain 93 §:n 1 ja 4 momentin mukaan edellytetä

- käyttämästä kuluttajia koskevassa ennakkoon tapahtuvassa sähkön laskutuksessa laskutuksen perusteena verkonhaltijan ilmoittaman vuosikulutusarvion ylittäviä kulutusarvioita ilman kuluttajan sähkönkäyttöön liittyvää perustetta

- menettelemästä sähkön ennakkolaskutuksessaan siten, ettei kuluttaja saa todelliseen kulutukseen perustuvaa laskua, jossa arvioitu sähkönkulutus on tasattu verkonhaltijan ilmoittamaan viimeisimpään mittarilukemaan saakka, vähintään neljä kertaa vuodessa

- menettelemästä ennakkolaskutuksen sisältävien sähkönmyyntisopimusten osalta siten, ettei kuluttajalle anneta ennen sopimuksen tekemistä eikä sopimusta koskevassa vahvistuksessa selkeästi tietoa siitä, että yhtiö laskuttaa kuluttajaa ennakolta ja tuoda tällöin esiin, miten pitkälle ennakkoon laskutettava jakso ulottuu laskun eräpäivän jälkeen

- menettelemästä laskutuksessaan siten, ettei yhtiö toimita kuluttajalle loppulaskua kuuden viikon kuluessa siitä, kun sähkön toimitus kuluttajalle on päättynyt

- menettelemästä laskutuksessaan siten, ettei yhtiö hyvitä kuluttajalle hänen ennakkoon liikaa maksamiaan suorituksia viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun loppulaskun toimittamista koskeva kuuden viikon määräaika on päättynyt, jollei hyvittämisen ole estänyt jokin kuluttajasta johtuva seikka.

Sekä Fi-Nergy Voima Oy:n että A:n on noudatettava kutakin kieltoa heti 100.000 euron sakon uhalla.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 27.7.2021.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Riikka Pirttisalo ja Esko Pakka.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen.