MAO:113/2026

Hakemus

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kieltää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sports Oy:tä, kumpaakin 100.000 euron sakon uhalla, tarjoamasta kuluttajalle matkapaketteja, joista peritään maksu etukäteen, kun matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden varalle ei ole asetettu matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettua vakuutta.

Kuluttaja-asiamies on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus kieltää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sports Oy:tä, kumpaakin 100.000 euron sakon uhalla, tarjoamasta kuluttajalle Sporttiviikonloppua 13.–15.6.2025, Finnhockey School Development Campia 30.6.–4.7.2025, Joogaviikonloppua 11.–12.10.2025, Perhe on paras koko perheen kurssia 30.6.–4.7.2025, tai niihin rinnastettavia majoituksen ja muun matkapalvelun muodostamia matkapaketteja, joista peritään maksu etukäteen, kun matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden varalle ei ole asetettu matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettua vakuutta.

Kieltoa vaaditaan noudatettavaksi päätöksen antopäivästä lukien 30. päivästä.

Perusteet

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on tarjonnut verkkosivuillaan liikuntapalveluiksi nimettyjä Finnhockey School Development Camp -jääkiekkoleiriä, Perhe on Paras -kurssia, Sporttiviikonloppua ja Joogaviikonloppua. Niiden liikunnalliset ja muut aktiviteetit ovat olleet luonteeltaan lähinnä lomailuun yhdistettäviä, ja kyseiset palvelut rinnastuvat siten matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 §:n
4 kohdan esitöissä mainittuihin esimerkkeihin. Kyse on ollut mainitun lainkohdan mukaisista muista matkailupalvelusta.

Kun näiden liikuntapalveluiden yhteydessä on tarjottu majoitusta, ja kun edellä mainitut liikunnalliset ja muut aktiviteetit ovat muodostaneet merkittävän osan yhdistelmän taloudellisesta arvosta, kyse on ollut matkapalveluyhdistelmiä koskevan lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetuista matkapaketeista, joiden tarjoaminen matkustajille olisi edellyttänyt vakuusjärjestelyiden toteuttamista. Koska Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ei ole tehnyt vakuusjärjestelyjä maksukyvyttömyyden varalta ennen matkapakettien tarjoamista, menettely on ollut matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain vastaista. Yhdistäminen on tapahtunut Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön omasta aloitteesta, sen valinnan mukaisesti.

Matkapaketit ovat kulutushyödykkeitä, joita on tarjottu matkustajille, eli kuluttajille. Niiden tarjoaminen on antanut vaikutelman siitä, että matkapaketteja tarjotaan laillisesti. Kun matkapaketteja on tarjottu matkustajille ilman asianmukaista maksukyvyttömyyden varalta asetettavaa vakuutta, menettelyssä on ollut kyse sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin liitteen I kohdan 9 mukaisesta perättömästä ilmoituksesta ja kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 8 kohdan mukaisesta perättömästä ilmoituksesta, joka on kuluttajansuojalain vastaista.

Kuluttajansuojalaki voi tulla sovellettavaksi yhtäältä Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön lukuun tehtyyn markkinointiin ja toisaalta markkinointia käytännössä toteuttaneen Vierumäki Sports Oy:n menettelyyn. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö vastaa kyseessä olevien kulutushyödykkeiden tarjoamisesta ja sillä on ensisijainen mahdollisuus vaikuttaa siihen, ettei lainvastaista tarjontaa tapahdu. Vierumäki Sports Oy on sopimuksen perustella ottanut tarjottavakseen kyseisiä kulutushyödykkeitä. Vierumäki Sports Oy:llä on konkreettiset mahdollisuudet vaikuttaa tarjonnan toteuttamiseen ja sillä on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa vaaditun kiellon mukaista päävelvoitetta.

Hakijan ensisijainen vaatimus on riittävästi yksilöity. Myös Ruotsin markkinaoikeus on antanut vastaavalla tavalla muotoillun kiellon. Kansallisen sääntelyn taustalla on pääosin täysharmonisoiva matkapakettidirektiivi. Direktiivin täysharmonisoivan luonteen vuoksi jäsenvaltiot eivät saa antaa tai pitää voimassa direktiivistä poikkeavia kansallisia säännöksiä seikoista, joita direktiivillä on yhdenmukaistettu.

Kuukauden pituinen siirtymäaika markkinaoikeuden päätöksestä kiellon noudattamisvelvoitteen alkamiseksi on riittävä aika vakuuden järjestämiseen tai ennakkomaksujen perimisestä luopumiseen.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön verkkosivuilla on eroteltu liikuntapalvelut ja muu koulutus. Liikuntapalvelun yhteydessä ei tarjottavan palvelun kohderyhmästä ole käytetty nimitystä opiskelija.

Se, että Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on vapaasta sivistystyöstä annetun lain tarkoittama oppilaitos, ei estä kuluttajansuojalaissa tarkoitetun kieltovaatimuksen kohdistamista siihen. Asiassa ei ole kyse vapaasta sivistystyöstä annetun lain tulkinnasta tai soveltamisesta, eikä mainitun lain säännöksillä muutoinkaan voida syrjäyttää matkustajan suojaksi säädettyjä lakeja matkapalveluyhdistelmistä ja matkapalveluyhdistelmien tarjoajista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilta on 25.11.2025 poistettu maininta siitä, että vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämä koulutus ei kuuluisi kuluttajansuojan piiriin. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on voittoa tavoittelematon yhteisö, tai sillä, mitä Vierumäki Sports Oy ja Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ovat sopineet keskenään toiminnan järjestämisestä ja saatujen myyntitulojen jakamisesta. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ja Vierumäki Sports Oy ovat kuluttajansuojalain tarkoittama elinkeinoharjoittajia.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön vastaus

Vaatimukset

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää hakemuksen.

Perusteet

Hakemuksen kohteena olevat Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön järjestämät kurssit ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisia vapaan sivistystyön koulutuksia. Tällaisiin koulutuksiin tai niihin liittyvään menettelyyn ei sovelleta kuluttajansuojalakia, eikä Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ole toimivaltaa valvoa niitä. Markkinaoikeudella ei siten myöskään ole asiassa toimivaltaa, joten hakemus tulee jättää tutkimatta.

Toissijaisesti hakemus tulee hylätä, koska hakemuksen kohteena olevat kurssit eivät ole matkapaketteja. Kurssien koulutukselliset osuudet ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisia koulutuksia. Ne eivät ole matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 §:n 4 kohdan esitöissä mainittuihin esimerkkeihin rinnastuvia lomailuun yhdistettäviä kursseja, sillä ne järjestetään osana lakisääteistä tehtävää. Kun kurssien pääasiallisena tarkoituksena on koulutus, eikä esimerkiksi virkistäytyminen, kurssien koulutuksellista osuutta ei voida pitää matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 §:n 4 kohdan mukaisena muuna matkailupalveluna. Hakemuksen kohteena olevat kurssit eivät siten muodosta matkapaketteja, koska Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ei yhdistä matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla lain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun majoituksen kanssa muuta matkailupalvelua.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on vapaan sivistystyön koulutuksia koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen perusteella velvollinen tarjoamaan niiden yhteydessä muun ohella majoitusta. Tämän vuoksi majoituksen ja kurssien yhdistäminen ei ole tapahtunut matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 3 §:ssä tarkoittamalla tavalla joko palveluntarjoajan omasta aloitteestaan taikka matkustajan pyynnöstä tai tämän valinnan mukaisesti. Kyse ei ole tästäkään syystä matkapaketista. Koulutuksiin voi myös osallistua opiskelijoita, jotka eivät yövy oppilaitoksessa, minkä vuoksi Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö voi tarjota hakemuksen kohteena olevia koulutuksia myös ilman majoitusta.

Vapaan sivistystyön koulutuksien järjestäjän maksukyvyttömyyden riski on merkittävästi pienempi kuin perinteisillä matkapalveluyhdistelmien tarjoajilla. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön toimintaan ei voida soveltaa samoja osallistujan vähimmäissuojaan liittyviä perusteita järjestäjän vakuuden asettamiselle kuin mitä matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetussa laissa on tarkoitettu.

Edellä todetuista syistä vapaan sivistystyön koulutusta ei voida rinnastaa harrastajille tarjottaviin tennis- tai golfkursseihin, taikka nuoriso- tai purjehdusleireihin, joilla on eri tarkoitus tai tavoitteet. Ruotsin oikeuskäytännön perusteella urheiluturnaukseen katsominen muuksi matkailupalveluksi riippuu olennaisesti siitä, osallistutaanko siihen katsojana vai osallistujana. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön tarjoamissa kursseissa ei ole kyse pääsystä urheilutapahtumiin katsojana, vaan osallistumisesta liikunnallisiin aktiviteetteihin opiskelijana.

Kyseiset koulutukset eivät ole kuluttajansuojalaissa tarkoitettuja kulutushyödykkeitä, eikä tällaista koulutusta tarjota kuluttajille, vaan koulutukseen osallistuvat henkilöt ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan opiskelijoita.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ei ole kyseisten koulutusten järjestäjänä kuluttajansuojalaissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja, vaan lakisääteisen koulutustoiminnan harjoittaja. Yhtiön toiminta tilikausina 2022–2024 on ollut tappiollista tai tuottanut vähäisen tuloksen, mikä osaltaan osoittaa, että kyseisten koulutusten järjestämisellä ei ole ollut varsinaista ansio- tai voitontavoittelutarkoitusta. Vaikka Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on yhtiömuodoltaan osakeyhtiö, se toimii yleishyödyllisenä ja voittoa tavoittelemattomana liikunnan koulutuskeskuksena. Yhtiölle kertyneet voitonjakokelpoiset varat on käytettävä kokonaisuudessaan yhtiön oman yleishyödyllisen toiminnan ylläpitämiseen, kehittämiseen ja jatkuvuuden turvaamiseen. Toiminta on käytännössä lähempänä yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön toimintaa, kuin voittoa tavoittelevan osakeyhtiön toimintaa, ja se rinnastuu julkisyhteisön tai muun julkisen tahon harjoittamaan koulutustoimintaan. Siten Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiöön ei voida soveltaa matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain mukaista vakuudenasettamisvelvollisuutta. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön menettely ei näin ollen myöskään ole ollut sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY tai kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetun valtioneuvoston asetuksen vastaista.

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ei tule pitää muista vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavista toimijoista poikkeavana tahona, jonka tulisi ilmoittautua rekisteriin vakuudenasettamisvelvollisista.

Joka tapauksessa 30 päivän siirtymäaika markkinaoikeuden päätöksen antamisajankohdasta kiellon noudattamisvelvoitteen alkamiseen ei ole riittävä, vaan vähintään kolmen kuukauden siirtymäaika on tarpeen, jotta Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiöllä on mahdollisuus sopeuttaa toimintansa uuteen tilanteeseen.

Kiellon ja uhkasakon määrääminen olisi kohtuutonta ja selvästi epäsuhteessa siihen oikeudelliseen arvioon, jonka Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on muodostanut aiemman siihen kohdistuneen viranomaistoiminnan johdonmukaisuuden ja ennakoitavuuden sekä luottamuksensuojaperiaatteen perusteella.

Kuluttaja asiamiehen kieltovaatimukset on muotoiltu laajemmiksi kuin hakemuksessa yksilöity menettely, ja kielto voi kohdistua ainoastaan lainvastaiseksi todettuun menettelyyn. Toissijainen vaatimus on liian yksilöimätön siltä osin kuin siinä on vaadittu kiellettäviksi vaatimuksessa yksilöityihin kursseihin rinnastettavia majoituksen ja muun matkapalvelun muodostamia matkapaketteja. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön järjestämän koulutustoiminnan laajuus huomioon ottaen sillä tai täytäntöönpanoviranomaisella ei ole mahdollista toissijaisenkaan kieltovaatimuksen perusteella määritellä, mihin kaikkeen toimintaan kielto kohdistuu.

Vierumäki Sports Oy:n vastaus

Vaatimukset

Vierumäki Sports Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää hakemuksen.

Perusteet

Hakemuksen kohteena olevat Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön järjestämät kurssit ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisia vapaan sivistystyön koulutuksia. Tällaisiin koulutuksiin tai niihin liittyvään Vierumäki Sports Oy:n menettelyyn ei sovelleta kuluttajansuojalakia, eikä Kilpailu- ja kuluttajavirastolla ole toimivaltaa valvoa niitä. Markkinaoikeudella ei siten myöskään ole asiassa toimivaltaa, joten hakemus tulee jättää tutkimatta.

Toissijaisesti hakemus tulee hylätä, koska hakemuksen kohteena olevat kurssit eivät ole matkapaketteja, vaan Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön lakisääteisen koulutustehtävän mukaisesti järjestettyjä vapaan sivistystyön koulutuksia.

Vierumäki Sports Oy tilittää hakemuksen kohteena olevista koulutuksista saatavat myyntitulot Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiölle jälkikäteen kuukausittain. Vierumäki Sports Oy ei siten saa koulutusten myynnistä maksettavaa vastiketta hyväkseen. Vierumäki Sports Oy ei ole kyseisiin koulutuksiin liittyvän toiminnan osalta kuluttajansuojalaissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja.

Kyseisten koulutusten järjestäminen kiinteänä kokonaisuutena, johon kuuluu koulutuksellisen sisällön lisäksi muun ohella majoitus, perustuu vapaan sivistystyön koulutuksia koskevan lainsäädäntöön ja ohjeistukseen. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö vastaa koulutusten järjestäjänä siitä, että ne toteutetaan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti, eikä Vierumäki Sports Oy:llä ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten koulutuskokonaisuus on järjestetty. Hakijan vaatimaa kieltoa ei tulisi kohdistaa Vierumäki Sports Oy:öön.

Joka tapauksessa 30 päivän siirtymäaika kiellon noudattamisvelvoitteen alkamiseksi ei ole riittävä aika, vaan vähintään kolmen kuukauden siirtymäaika on tarpeen, jotta Vierumäki Sports Oy:llä on mahdollisuus sopeuttaa toimintansa uuteen tilanteeseen.

Kuluttaja-asiamiehen toissijainen vaatimus on liian yksilöimätön siltä osin kuin siinä on vaadittu kiellettäviksi vaatimuksessa yksilöityihin kursseihin rinnastettavia majoituksen ja muun matkapalvelun muodostamia matkapaketteja.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Kuluttaja-asiamies

1. Otteita verkkosivuilta vierumaki.fi 23.5.2025 koskien liikuntapalvelua Sporttiviikonloppu 13.–15.6.2025
2. Otteita verkkosivuilta vierumaki.fi 12.6.2025 koskien liikuntapalvelua Finnhockey School Development Camp 30.6–4.7.2025
3. Otteita verkkosivuilta vierumaki.fi 23.5.2025 koskien liikuntapalvelua Joogaviikonloppu
11.–12.10.2025
4. Otteita verkkosivuilta vierumaki.fi 23.5.2025 koskien liikuntapalvelua Perhe on Paras -koko perheen kurssi 30.6.–4.7.2025
5. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön kuluttaja-asiamiehelle 16.5.2025 toimittama luettelo vuodelle 2025 suunnitteluista palveluista
6. Otteita verkkosivuilta vierumaki.fi 23.5.2025 tutkintoon johtavista koulutuksista
7. Otteita verkkosivuilta vierumaki.fi 23.5.2025 koskien koulutusten ja liikuntapalvelujen peruutusehtoja

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö

Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 16.12.2011 liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvasta Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiölle
Luettelo Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön vuonna 2025 järjestämistä vapaan sivistystyön koulutuksista
Ketterä käsikirja urheiluopistojen vapaan sivistystyön suunnitteluun 2023
Opetus- ja kulttuuriministeriön ohje 21.6.2022 valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön opiskelijavuorokausien kirjaamisen käytännöiksi
Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön kaupparekisteriote 29.8.2025
Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön yhtiöjärjestys 29.8.2025
Ote Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivulta kkv.fi 28.8.2025 otsikolla koulutuspalvelut
Casa Nordica Altavista C AB -nimisen yhtiön 19.8.2025 tulostettu yhtiöjärjestys
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 6.10.2017 ammatillisten tutkintojen ja koulutusten järjestämisluvasta 1.1.2018 lukien Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiölle
Ote Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkisesta rekisteristä vakuudenasettamisvelvollisista toimijoista 27.8.2025
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 11.11.2022 valtakunnallisten koulutuskeskusten valtionosuuden laskentaperusteena käytettävistä opiskelijavuorokausista vuonna 2023
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 10.11.2023 valtakunnallisten koulutuskeskusten valtionosuuden laskentaperusteena käytettävistä opiskelijavuorokausista vuonna 2024
Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 6.11.2024 valtakunnallisten koulutuskeskusten valtionosuuden laskentaperusteena käytettävistä opiskelijavuorokausista vuonna 2025
Finnhockey School Development Camp -leirin 30.6–4.7.2025 ohjelma
Finnhockey School Development Camp -leirin 30.6.–4.7.2025 allekirjoitettu kurssipäiväkirja
Perhe on paras -kurssin 30.6.–4.7.2025 ohjelma
Perhe on paras -kurssin 30.6.–4.7.2025 allekirjoitettu kurssipäiväkirja
Sporttiviikonloppu -kurssin 13.–15.6.2024 ohjelma
Sporttiviikonloppu -kurssin 13.–15.6.2024 allekirjoitettu kurssipäiväkirja
Joogaviikonloppu -kurssin 11.–12.10.2025 ohjelma
Joogaviikonloppu -kurssin 11.–12.10.2025 allekirjoitettu kurssipäiväkirja
Verkkotuloste 19.11.2025 Vapaan sivistystyön koulutus vierumaki.fi verkkosivuilta
Verkkotuloste 21.11.2025 Perhe on paras -kurssin verkkosivuilta osoitteessa vierumaki.fi
Verkkotuloste 21.11.2025 Finhockey development -leirin verkkosivuilta osoitteessa vierumaki.fi
Verkkotuloste 21.11.2025 Joogaviikonlopun verkkosivuilta osoitteessa vierumaki.fi
Verkkotuloste 21.11.2025 Sporttiviikonlopun verkkosivuilta osoitteessa vierumaki.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriön ohje 17.12.2025 valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön opiskelijavuorokausien kirjaamisen käytännöiksi

Vierumäki Sports Oy

1. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 16.12.2011 liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvasta Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiölle
2. Luettelo Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön vuonna 2025 järjestämistä vapaan sivistystyön koulutuksista
3. Ketterä käsikirja urheiluopistojen vapaan sivistystyön suunnitteluun 2023
4. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohje 21.6.2022 valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön opiskelijavuorokausien kirjaamisen käytännöiksi
5. Ote Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivulta kkv.fi 28.8.2025 otsikolla koulutuspalvelut
6. Lasku Vierumäki Sports Oy:lle 30.4.2025 (salassa pidettävä)
7. Laskun Vierumäki Sports Oy:lle 30.4.2025 erittely (salassa pidettävä)
8. Luovuttu
9. Luovuttu
10. Luovuttu
11. Luovuttu
12. Ote Kilpailu- ja kuluttajaviraston rekisteristä vakuudenasettamisvelvollisista toimijoista
13. Verkkotuloste 19.11.2025 Vapaan sivistystyön koulutus vierumaki.fi verkkosivuilta
14. Verkkotuloste 21.11.2025 Perhe on paras -kurssin verkkosivuilta osoitteessa vierumaki.fi
15. Verkkotuloste 21.11.2025 Finhockey development -leirin verkkosivuilta osoitteessa vierumaki.fi
16. Verkkotuloste 21.11.2025 Joogaviikonlopun verkkosivuilta osoitteessa vierumaki.fi
17. Verkkotuloste 21.11.2025 Sporttiviikonlopun verkkosivuilta osoitteessa vierumaki.fi

Henkilötodistelu

Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö

1. JT, Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö, toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. MT, Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö, vt. rehtori
3. ELH, Urheiluopistot ry, pääsihteeri ja Vapaa Sivistystyö ry, hallituksen toinen varapuheenjohtaja
4. KLH, opetus- ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja

Vierumäki Sports Oy

1. JT, Vierumäki Sports Oy, toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. MK, Vierumäki Sports Oy, talousjohtaja

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

1. Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on tarjonnut hakemuksen kohteena olevia palveluja Sporttiviikonloppu 13.–15.6.2025, Finnhockey School Development Camp 30.6.–4.7.2025, Joogaviikonloppu 11.–12.10.2025, Perhe on paras koko perheen kurssi 30.6.–4.7.2025.

2. On riidatonta, että Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on osana hakemuksen kohteena olevia palveluja hankkinut Vierumäki Sports Oy:ltä asiakaspalvelu-, myynti-, markkinointi- sekä ruokailu- ja majoituspalveluja ja Vierumäki Sports Oy:ltä. Lisäksi on riidatonta, että Vierumäki Sports Oy on markkinoinut kyseisiä palveluja verkkosivuilla vierumaki.fi ja vastaanottanut kyseisistä palveluista maksut asiakkailta, sekä tilittänyt palveluista saadut myyntitulot Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiölle kuukausittain.

3. Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimuksen perusteella on arvioitavana ensinnäkin se, ovatko hakemuksen kohteena olevat palvelut muodostaneet matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuja matkapaketteja, joiden tarjoaminen kuluttajille olisi edellyttänyt matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun vakuuden asettamista. Toiseksi arvioitavaksi tulee kysymys siitä, onko menettelyssä kyse kuluttajansuojalain 2 luvun vastaisesta markkinoinnista, jota koskien markkinaoikeuden on määrättävä kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n mukainen kielto.

4. Vastaajat ovat esittäneet, että kyseisiin palveluihin ei sovelleta kuluttajansuojalakia, koska ne ovat vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisia koulutuksia, minkä vuoksi markkinaoikeus ei ole asiassa toimivaltainen ja hakemus tulee jättää tutkimatta. Vastaajat ovat lisäksi esittäneet, että kyse ei ole kulutushyödykkeistä, eikä Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ole kyseisten koulutusten järjestäjänä kuluttajansuojalaissa tarkoitettu elinkeinoharjoittaja, eivätkä palvelujen ostajat ole kuluttajia vaan opiskelijoita.

5. Markkinaoikeus ottaa todetun johdosta ensin arvioitavaksi, tuleeko kuluttajansuojalaki asiassa sovellettavaksi ja onko markkinaoikeudella toimivalta tutkia asia. Tämän jälkeen markkinaoikeus arvioi tarvittaessa, ovatko hakemuksen kohteena olevat palvelut matkapalveluyhdistelmistä annetun lain tarkoittamia matkapaketteja joiden osalta matkanjärjestäjän on asetettava matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain mukainen vakuus.

6. Jos näin on, markkinaoikeus arvioi onko menettely ollut kuluttajansuojalain vastaista kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (601/2008) perusteella, ja onko asiassa määrättävä kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n mukainen kielto. Tämän jälkeen on vielä tarvittaessa harkittava kiellon määräämistä, ja arvioitava, ovatko kieltovaatimukset vastaajien esittämällä tavalla hylättävä liian yksilöimättöminä, sekä mahdollisen kiellon noudattamiseen tarvittavaa siirtymäaikaa.

2 Markkinaoikeuden toimivalta

7. Markkinaoikeuden toimivallasta säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun
lain 1 luvussa mainituissa laeissa. Lain 1 luvun 6 §:n 1 momentista ilmenevällä tavalla markkinaoikeus käsittelee markkinaoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi kuluttajansuojalaissa. Tässä asiassa on vaadittu kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n mukaista kieltoa, jonka mainitun luvun 17 §:n nojalla määrää markkinaoikeus. Markkinaoikeudella on siten toimivalta ratkaista asia, jos kuluttajansuojalaki tulee asiassa sovellettavaksi.

8. Kuluttajansuojalain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan kyseinen laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille.

9. Markkinaoikeus toteaa, että pois lukien kuluttajansuojalain koti- ja etämyyntiä koskevan 6 luvun 4 §, josta nyt ei ole kyse, laki ei sisällä nimenomaisia säännöksiä, joiden perusteella vapaasta sivistystyöstä annetun lain piiriin kuuluva toiminta olisi rajattu kuluttajansuojalain soveltamisalan ulkopuolelle. Myöskään vapaasta sivistystyöstä annettu laki ei sisällä tällaisia säännöksiä.

10. Kuluttajansuojalain esitöissä on lain soveltamisalan aiemmin esiin tulleista rajanveto-ongelmista todettu muun ohella, että pääosin verovaroin rahoitettava ammatillinen peruskoulutus, joka kuuluu koululainsäädännön ja opetushallituksen valvonnan piiriin, jää kuluttajansuojalain ulkopuolelle, koska tällaisen koulutuksen tarjoajia ei voida pitää elinkeinonharjoittajina. Erilaisia ammatillisia valmiuksia antavia koulutuspalveluja tarjoavat kuitenkin laajassa mitassa myös kaupallisella pohjalla toimivat yritykset. Esimerkkeinä voidaan mainita konekirjoitus- ja kirjanpitokurssit, atk-kurssit sekä muihin toimistotehtäviin valmentavat kurssit, matkailualan kurssit, mannekiinikurssit samoin kuin sähkö- ja rakennuspiirtäjäkurssit. Tämän tyyppisten kurssien markkinointi suuntautuu suurelta osin henkilöihin, joilla ei ennestään ole kyseisen alan ammattitaitoa, vaan jotka haluavat hankkia itselleen uusia valmiuksia parantaakseen työnsaantimahdollisuuksiaan (HE 360/1992 vp s. 6). Esitöissä on edelleen todettu, että kuluttajansuojalain säännöksiä markkinoinnista ja sopimusehtojen valvonnasta tulisi voida soveltaa myös ammatillisia valmiuksia antavien kurssien tai muiden hyödykkeiden tarjontaan elinkeinonharjoittajilta yksityishenkilöille. Kuluttajansuojaviranomaisten suorittama valvonta voi ammatillisia valmiuksia antavan koulutuksen osalta täydentää sitä valvontaa, joka saattaa seurata tällaisen koulutuksen kuulumisesta valtionavun piiriin. Kulutushyödykkeen määritelmän laajennus tekee nimenomaisen viittauksen taloudellisen hyödyn hankkimistarkoitukseen tarpeelliseksi, jotta julkisyhteisöjen järjestämät, pääosin verovaroin rahoitettavat ja ilman taloudellisia tulostavoitteita tarjottavat koulutus- ym. palvelut selkeästi rajautuvat lain ulkopuolelle (HE 360/1992 vp s. 7–8).

11. Kuluttajansuojalain sovellettavuus hakemuksen kohteena oleviin palveluihin riippuu siten ensinnäkin siitä, ovatko palvelut kuluttajansuojalaissa tarkoitettuja kulutushyödykkeitä, ja toiseksi siitä, ovatko vastaajat kuluttajansuojalaissa tarkoitettuja elinkeinoharjoittajia. Kun otetaan huomioon edellä esitöissä todettu, tässä arvioinnissa ei voida antaa merkitystä sille, täyttävätkö kyseiset palvelut vapaata sivistystyötä koskevissa laeissa ja ohjeistuksissa asetetut edellytykset valtionosuuden, eli taloudellisen tuen maksamiseksi Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiölle.

12. Kuluttajansuojalain 1 luvun 5 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalaissa luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittavaksi.

13. Pykälän esitöiden mukaan pykälään on lisätty nimenomainen maininta siitä, että elinkeinonharjoittajana pidettävän henkilön tulee toimia tulon tai muun taloudellisen hyödyn hankkimistarkoituksessa. Tätä on pidetty aiheellisena muun muassa sen selventämiseksi, että julkisyhteisöjen tarjoamat lakisääteiset palvelut, kuten koulutus, terveyden- ja sairaanhoito, lasten päivähoito ja muut vastaavat toiminnot, joita ei harjoiteta kaupallisten periaatteiden pohjalta, jäävät kuluttajansuojalainsäädön ulkopuolelle. Lisäksi aiemmin voimassa olevassa laissa käytetty sanonta ”vastiketta vastaan luovuttaa” on korvattu ilmaisulla ”tarjoaa vastiketta vastaan hankittavaksi”. Muutoksen tarkoituksena on ollut tehdä säännös sanamuodoltaan paremmin laajaan kulutushyödykekäsitteeseen soveltuvaksi (ks. HE 360/1992 vp s. 46). Aiemmin voimassa olleen kuluttajansuojalain 1 luvun 5 §:n esitöissä on todettu, että elinkeinoharjoittajan käsite on kuluttajansuojalaissa tarkoitettu laajaksi. Lähinnä edellytetään elinkeinoharjoittajan toiminnan oleva taloudelliseen tulokseen tähtäävää toimintaa, johon liittyy yrittäjäriski. Elinkeinoharjoittajan toiminnan tulee yleensä olla luonteeltaan ammattimaista. Elinkeinon harjoittaminen ei välttämättä aina edellytä, että toimintaa harjoitetaan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi harjoittajalle itselleen tai toiselle. Elinkeinoharjoittajan käsitteen ulkopuolelle jäävät yleensä yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt. Nämäkin oikeushenkilöt voivat kuitenkin harjoittaa elinkeinotoimintaa. Näin on asianlaita, jos tällainen oikeushenkilö harjoittaa tietynlaajuista hyödykkeen myyntiä (ks. HE 8/1977 vp s. 15–16).

14. Asiassa on riidatonta, että hakemuksen kohteena olevat palvelut on tarjottu kokonaishinnalla ja niistä on peritty asiakkailta maksu etukäteen. Lisäksi on riidatonta, että Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö tarjoaa vapaan sivistystyön koulutuksia laajasti, että yhtiön toimintaan vapaan sivistystyön koulutusten järjestäjänä liittyy muodollisesti ansiotarkoitus ja että hakemuksen kohteena olevia palveluja myydään vastiketta vastaan. Edelleen on riidatonta, että Vierumäki Sports Oy on vastaanottanut hakemuksen kohteena olevista palveluista maksut ja tilittänyt myyntitulot Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiölle jälkikäteen kuukausittain.

15. Asiassa ei ole edes väitetty, että vastaajayhtiöt olisivat julkisyhteisöjä. Pelkästään se, että yhtiöiden toiminta ei ole ollut erityisen voitollista tai että Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön toiminnasta kertynyt taloudellinen hyöty käytetään yhtiön oman yleishyödyllisen toiminnan ylläpitämiseen, kehittämiseen ja jatkuvuuden turvaamiseen, ei myöskään muodosta perustetta rinnastaa vastaajayhtiöitä julkisyhteisöihin. Edellä kuluttajansuojalain esitöissä todetulla tavalla myös yleishyödyllisiä tahoja pidetään elinkeinoharjoittajina siltä osin, kuin ne harjoittavat tietynlaajuista hyödykkeen myyntiä eli elinkeinotoimintaa.

16. Markkinaoikeus katsoo edellä todettu huomioon ottaen, että hakemuksen kohteena olevien palvelujen myynti on ollut ammattimaista taloudelliseen tulokseen tähtäävää toimintaa, johon liittyy yrittäjäriski. Näin ollen vastaajia on pidettävä hakemuksen kohteena olevien palvelujen myymisen ja välittämisen ominaisuudessa elinkeinoharjoittajina.

17. Vastaajat ovat myös kiistäneet, että hakemuksen kohteena olevat palvelut olisivat kuluttajansuojalaissa tarkoitettuja kulutushyödykkeitä.

18. Kuluttajansuojalain 1 luvun 3 §:n mukaan kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tässä laissa tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.

19. Pykälän esitöiden mukaan kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tavaroita, palveluksia ja muita hyödykkeitä tai etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten. Näin ollen ratkaisevaa merkitystä ei enää olisi markkinoinnin kohteella vaan sen kohderyhmällä. Luonnollisen henkilön käsite on tosin laajempi kuin yleiskieleen kuuluva ilmaisu yksityishenkilö ja kattaa esimerkiksi ammatinharjoittajat. Heille elinkeinoaan varten markkinoitavat hyödykkeet jäävät kuitenkin luvun 1 §:n 1 momentin perusteella ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle, sillä mainitun säännöksen mukaan laki koskee vain kulutushyödykkeiden markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Mikäli hyödykkeen tai muun etuuden käyttötarkoituksen perusteella ei suoraan voida ratkaista, onko sitä pidettävä kulutushyödykkeenä, huomio on kiinnitettävä siihen, kohdistuuko hyödykkeen tai etuuden markkinointi yksityishenkilöihin. Tämä ilmenee yleensä markkinointitavasta tai markkinoinnin sisällöstä taikka molemmista (HE 360/1992 vp s.45–46).

20. Kirjallisina todisteina esitettyjen otteiden verkkosivuilta vierumaki.fi perusteella hakemuksen kohteena olevien kurssien tiedot on jaoteltu verkkosivuilla muun ohella aikuisille, lapsille ja nuorille, senioreille, perheille tai yrityksille ja ryhmille suunnatuille (hakijan asiakirjatodisteet 1–4). Sporttiviikonloppu -kurssin tiedot on ollut esitettynä kyseisillä verkkosivuilla aikuisille -otsikon alla, ja kurssin kuvauksessa on mainittu sen sisältävien aktiviteettien olevan suunnattu kaiken tasoisille ja ikäisille liikkujille (hakijan asiakirjatodiste 1). Finnhockey Development Camp ollut lasten ja nuorten jääkiekkoleiri, joka kuvauksen perusteella on tarkoitettu 12–14-vuotiaille (hakijan asiakirjatodiste 2). Joogaviikonloppu -kurssin tiedot on esitetty aikuisille -otsikon alla, koskevan otteen perustella (hakijan asiakirjatodiste 3) ja Perhe on paras- kurssin tiedot on esitetty perheille -otsikon alla ilman tarkempia kuvauksia kohderyhmistä, kuitenkin siten, että perhekurssin lasten ohjelmat on tarkoitettu vähintään
5-vuotiaille lapsille. Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu vastaajayhtiöiden toimitusjohtaja JT on kertonut, että hakemuksen kohteena olevien palvelujen kohderyhmä on laaja, koska vapaata sivistystyötä koskeva sääntely edellyttää, että niitä suunnataan laajalti.

21. Markkinaoikeus katsoo, että hakemuksen kohteena olevat palvelut on niitä koskevan markkinoinnin perusteella tarjottu yksityishenkilöille kuluttajansuojalain 1 luvun 3 §:n tarkoittamalla tavalla, minkä vuoksi kyse on ollut pykälässä tarkoitetuista kulutushyödykkeistä.

22. Vastaajat ovat vielä esittäneet, että hakemuksen kohteena olevat palvelut eivät ole kuluttajille suunnattuja, koska vapaasta sivistystyöstä annetun lain perusteella kurssiin osallistuja on opiskelija eikä kuluttaja.

23. Kuluttajansuojalain 1 luvun 4 §:n mukaan kuluttajana pidetään kyseisessä laissa luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.

24. Markkinaoikeus on edellä todennut, että kyseset palvelut ovat kulutushyödykkeitä, joita on suunnattu yksityishenkilöille eli luonnollisille henkilöille. Kun asiassa ei ole edes väitetty, että kyseisiä palveluita hankittaisiin elinkeinotoimintaa varten, palvelujen ostajia on pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitettuina kuluttajina.

25. Vastaajat ovat vedonneet kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla olleeseen mainintaan siitä, että vapaan sivistystyön oppilaitoksen järjestämä koulutus ei kuulu kuluttajansuojan piiriin (Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön asiakirjatodiste 7, Vierumäki Sports Oy:n asiakirjatodiste 5). Markkinaoikeus toteaa, että tällainen maininta ei ole oikeuslähde, joka tulisi ottaa huomioon arvioitaessa kuluttajansuojalain ulottuvuutta ja siten markkinaoikeuden toimivaltaa.

26. Yhteenvetona markkinaoikeus toteaa, että vastaajayhtiöitä on pidettävä hakemuksen kohteena olevien palvelujen tarjoajan ja välittäjän ominaisuudessa kuluttajansuojalain tarkoittamina elinkeinoharjoittajina ja hakemuksen kohteena olevia palveluja kulutushyödykkeinä sekä kyseisten palvelujen ostajia kuluttajina. Kuluttajansuojalaki tulee asiassa sovellettavaksi, ja markkinaoikeudella on siten myös toimivalta tutkia asia. Vastaajien ensisijaiset vaatimukset hakemuksen tutkimatta jättämisestä on siten hylättävä.

3 Menettelyn arviointi matkapalveluyhdistelmistä annetun lain perusteella

27. Matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 1 §:n mukaan kyseistä lakia sovelletaan matkapaketteihin ja yhdistettyihin matkajärjestelyihin paitsi, jos:
1) matka kestää alle 24 tuntia eikä sisällä yöpymistä;
2) matkapalveluja markkinoidaan rajoitetulle ryhmälle matkustajia satunnaisesti ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua; tai
3) matkapalvelut ostetaan liikematkustamista koskevan yleisen sopimuksen perusteella.

28. Asiassa on riidatonta, että mainitun pykälän 1 ja 3 kohdan mukaiset poikkeukset eivät tule hakemuksen kohteena olevien palvelujen kohdalla sovellettaviksi. Vastaajat ovat kuitenkin riitauttaneet sen, että palveluja olisi markkinoitu pykälän 2 kohdassa tarkoittamalla tavalla taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.

29. Kun otetaan huomioon, että pykälän 2 kohdan soveltaminen edellyttää, että kaikki säännöksessä mainitut edellytykset täyttyvät (ks. HE 105/2017 vp. s.25) ja että asian valmistelun kuluessa on kuitenkin todettu riidattomaksi, ettei kyseisiä palveluja ei ole markkinoitu satunnaisesti, myöskään pykälän 2 kohdan mukainen poikkeus ei tule asiassa sovellettavaksi.

30. Matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 § mukaan matkapalvelulla tarkoitetaan kyseisessä laissa: 1) matkustajien kuljetusta; 2) muussa kuin asumistarkoituksessa tarjottua majoitusta, joka ei ole olennainen osa matkustajien kuljetusta; 3) auton ja muun puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (Puitedirektiivi) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY 3 artiklan 11 kohdassa tarkoitetun moottoriajoneuvon taikka A-luokan ajokorttia edellyttävän moottoripyörän vuokraamista; 4) muuta matkailupalvelua, joka ei ole olennainen osa 1–3 kohdassa tarkoitettua kuljetus-, majoitus- tai vuokrauspalvelua.

31. Mainitun lain 3 §:n 1 momentin mukaan tässä laissa matkapaketilla tarkoitetaan vähintään kahden erityyppisen, samaa matkaa tai lomaa varten ostettavan matkapalvelun yhdistelmää, jos elinkeinonharjoittaja yhdistää kyseiset palvelut joko omasta aloitteestaan taikka matkustajan pyynnöstä tai tämän valinnan mukaisesti ennen kuin kaikki palvelut kattava sopimus tehdään. Pykälän 2 momentissa on säädetty eräistä poikkeuksista, jotka eivät tule asiassa sovellettaviksi sen perusteella mitä asian valmistelun kuluessa on todettu riidattomaksi.

32. Asiassa on riidatonta, että hakemuksen kohteena oleviin palveluihin on sisältynyt matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua muussa kuin asumistarkoituksessa tarjottua majoitusta, joka ei ole olennainen osa matkustajien kuljetusta. Vastaajat ovat kiistäneet, että kyse on lain 3 §:n 1 momentin tarkoittamasta matkapaketista ensinnäkin sillä perusteella, että hakemuksen kohteena olevien palveluihin sisältyvä koulutuksellinen osuus ei ole ollut lain 2 §:n 4 kohdan mukainen muu matkailupalvelu, minkä vuoksi lain 3 §:n 1 momentin edellytys vähintään kahden matkapalvelun yhdistelmästä ei täyty.

33. Matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 §:n 4 kohdan esitöissä on todettu, että muun matkailupalvelun käsite on laaja. Muita matkailupalveluja voivat olla esimerkiksi pääsy konsertteihin, urheilutapahtumiin, retkille tai teemapuistoihin, opastetut vierailut, rinnepassit ja urheiluvälineiden vuokraaminen tai kylpylähoidot. Koulutus- ja terveyspalveluja ei yleensä voida pitää matkailupalveluina. Kuitenkin lähinnä lomailuun yhdistettävät kurssit, kuten harrastajille tarjotut tennis- tai golfkurssit, on katsottava matkailupalveluiksi. Terveyskylpylän tarjoamat palvelut voivat myös olla tässä säännöksessä tarkoitettuja matkailupalveluja, jos niiden pääasiallinen tarkoitus on virkistäytyminen eikä sairauden hoito tai kuntoutus. (HE 105/2017 vp s.26)

34. Matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 ja 3 § perustuvat matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta annettuun direktiivin 2015/2302 3 artiklan 1 ja 2 alakohtiin. Direktiivin johdantokappaleen 18 mukaan muita matkailupalveluja, jotka eivät ole olennainen osa matkustajien kuljetusta, majoitusta tai moottoriajoneuvojen tai tiettyjen moottoripyörien vuokrausta, voivat olla esimerkiksi pääsy konsertteihin, urheilutapahtumiin, retkille tai teemapuistoihin, opastetut vierailut, rinnepassit ja urheiluvarusteiden kuten hiihtovarusteiden vuokraaminen tai kylpylähoidot. Jos tällaisia palveluja yhdistetään ainoastaan yhden muuntyyppisen matkapalvelun, esimerkiksi majoituksen, kanssa, tämän olisi kuitenkin johdettava matkapaketin tai yhdistetyn matkajärjestelyn luomiseen ainoastaan siinä tapauksessa, että ne muodostavat merkittävän osan matkapaketin tai yhdistetyn matkajärjestelyn arvosta, niitä mainostetaan matkan tai loman olennaisena piirteenä tai ne ovat muulla tavoin matkan tai loman olennainen piirre. Jos muut matkailupalvelut muodostavat vähintään 25 prosenttia yhdistelmän arvosta, nämä palvelut olisi katsottava merkittäväksi osaksi pakettia tai yhdistettyjä matkajärjestelyjä.

35. Europan unionin tuomioistuin on aiemmin voimassa olleen direktiivin 90/314/ETY tulkintaa koskien katsonut, ettei sitä, että matkapaketin järjestäjä valitsee kansainvälisen vaihto-oppilasmatkoihin osallistuvien oppilaiden koulun, voida pitää muuna matkailupalveluna, koska tämän tarjotun palvelun erityisenä tavoitteena on oppilaan koulutus (tuomio 11.2.1999, AFS Intercultural Programs Finland ry,
C-237/97, EU:C:1999:69, 30 kohta).

36. Ruotsin oikeuskäytännössä on katsottu, että edellä mainitusta ennakkoratkaisusta ei seuraa, että kaikki aktiviteetit, joihin sisältyy koulutuksellisia piirteitä, olisivat rajattu matkapalvelu -käsitteen ulkopuolelle. Esimerkiksi aktiviteetti, johon liittyy koulutuksellisia piirteitä, mutta johon osallistutaan lomalla tai muutoin vapaa-ajalla kehittääkseen taitoja tietyllä alalla voidaan pitää muuna matkapalveluna. Kyseisessä asiassa arvioitavia purjehdusleirejä pidettiin matkapaketteina, kun niin sisältyi tällaisen aktiviteetin lisäksi majoitusta (ks. Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden tuomio HFD 2015 ref 2, Seglarläger).

37. Asiassa esitetyn kirjallisen todistelun perusteella hakemuksen kohteena oleviin palveluihin on sisältynyt majoituksen ja ruokailujen lisäksi erilaista ohjattua liikuntaa. Sporttiviikonloppu -palvelun malliohjelmaan on sisältynyt esimerkiksi crosstraining, pilates, venyttely, vatsa-pakarajumppa, curling ja jooga (hakijan kirjallinen asiakirjatodiste 1). Finnhockey School Development Camp -leirin malliohjelmaan on kirjattu esimerkiksi Team Building, jääharjoitus, tasapaino, fysiikkaharjoitus ja luento urheiluhengestä (hakijan kirjallinen asiakirjatodiste 2). Joogaviikonlopun malliohjelmaan on puolestaan sisältynyt erilaisia joogamuotoja (hakijan kirjallinen asiakirjatodiste 3). Perhe on Paras -kurssin malliohjelmaan on sisältynyt koko perheen kesäseikkailu, perheen suunnistusralli, aikuisten ja nuorten Sporttitreeni, lasten kaupunkisota, aikuisten ja nuorten omatoiminen pickleball, jousiammuntaa aikuisille ja nuorille ynnä muuta (hakijan asiakirjatodiste 4).

38. Markkinaoikeus toteaa, että ohjatun liikunnan voidaan sinänsä katsoa sisältävän koulutuksellisia piirteitä, kuten opastusta lajiin tai osallistujan tekniikan kehittämiseen kohdistuvaa ohjeistusta. Kun hakemuksen kohteena olevat palvelut kuitenkin on suunnattu hyvin laajalti yksityishenkilöille heidän aiemmasta osaamistasostansa riippumatta, ja palvelut ovat myös ajoittuneet perusopetuksen kesälomakaudelle sekä osin viikonlopuille, niihin sisällytettyjen liikunnallisten osuuksien on kuitenkin katsottava olevan lähinnä lomailuun yhdistettäviä, harrastajille tai liikunnasta muutoin kiinnostuneille suunnattuja kursseja. Näin ollen niitä on pidettävä matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 §:n
4 kohdan mukaisina muina matkapalveluina.

39. Toiseksi vastaajat ovat esittäneet, että vaikka kyse olisi kahden matkapalvelun yhdistämisestä, yhdistäminen ei ole tapahtunut lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla elinkeinoharjoittajan omasta aloitteesta, koska Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö on vapaan sivistystyön koulutuksia koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen perusteella velvollinen tarjoamaan niiden yhteydessä muun ohella majoitusta.

40. Markkinaoikeus toteaa, että vapaan sivistystyön koulutuksia koskevassa lainsäädännössä ja ohjeistuksessa asetettujen edellytysten täyttyminen on merkityksellistä lähinnä sen kannalta, onko Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö oikeutettu vapaasta sivistystyölaista annetun lain 8 §:n mukaiseen valtionosuuteen, eli taloudelliseen tukeen. Tämän asian arvioinnissa ei valtionosuuden saamisen edellytysten täyttymisellä ole merkitystä.

41. Arviointi sen osalta, onko elinkeinoharjoittaja matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 3 §:n
1 momentin tarkoittamalla tavalla yhdistänyt matkapalveluja omasta aloitteestaan tai matkustajan pyynnöstä taikka valinnan mukaisesti, onkin tehtävä sen perusteella, onko yhdistämisen matkustajan näkökulmasta toteuttanut tietty elinkeinoharjoittaja. Tätä tulkintaa tukee myös direktiivin 2015/2302 matkapaketin määritelmää koskevan 3 artiklan 2 kohdan a-alakohdan sanamuoto, jossa ei ole käytetty termiä ”elinkeinoharjoittajan omasta aloitteestaan”, vaan edellytetään sen sijaan, että ”kyseiset palvelut yhdistää yksi elinkeinoharjoittaja”.

42. Tässä tapauksessa on riidatonta, että hakemuksen kohteena olevien palvelujen ohjelma on ollut etukäteen valmiiksi suunniteltu ja laadittu, sekä myös että niitä että tarjottu kokonaishinnalla, jota asiakkailta on etukäteen peritty. Riidatonta on myös, että kyseisiin palveluihin on sisältynyt matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu muu kuin asumistarkoituksessa tarjottu majoitus, joka ei ole olennainen osa osallistujien kuljetusta. Näissä olosuhteissa matkapalvelujen yhdistäminen on matkustajan näkökulmasta arvioituna katsottava tapahtuneen tietyn elinkeinoharjoittajan toimesta.

43. Edellä todetun perusteella hakemuksen kohteena olevat palvelut ovat matkapalveluyhdistelmistä annetun lain 3 §:n 1 momentin tarkoittamia matkapaketteja.

4 Vakuuden asettamisvelvollisuus

44. Matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan Suomeen sijoittautuneen matkanjärjestäjän on asetettava vakuus, joka turvaa matkapaketista matkustajien suorittamien tai heidän puolestaan suoritettujen maksujen palauttamisen siltä osin kuin sopimuksen mukaisia palveluja ei suoriteta matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden vuoksi.

45. Asiassa on riidatonta, ettei Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö ole asettanut mainitussa lainkohdassa tarkoitettua vakuutta ja että Vierumäki Sports Oy on ollut tästä tietoinen. Markkinaoikeus toteaa, että lainkohdan mukainen velvollisuus ei ole harkinnanvarainen matkanjärjestäjän maksukykyä koskevan riskiarvion perusteella.

46. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hakemuksen kohteena olevat palvelut ovat matkapaketteja. Koska Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä on pidettävä matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan Suomeen sijoittautuneen matkanjärjestäjänä, se on ollut velvollinen tullut asettamaan lainkohdassa tarkoitetun kyseisiä matkapaketteja koskevan vakuuden.

5 Markkinoinnin kuluttajansuojalain vastaisuus

47. Markkinaoikeus toteaa, että kuluttajansuojalain vastaista menettelyn sopimattomuutta on vakiintuneesti arvioitu menettelyn kohteena olevien kuluttajien näkökulmasta. Tällaisessa arvioinnissa elinkeinonharjoittajan menettelyn tuottamuksellisuudella ei ole merkitystä, vaan menettelyä arvioidaan objektiivisesti (ks. esim. HE 32/2008 vp s. 22).

48. Kuluttajansuojalain 2 luvun 15 §:n 3 kohdan mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2005/29/EY liitteen I panemiseksi täytäntöön.

49. Kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n mukaan muun ohella seuraavia menettelytapoja markkinoinnissa ja asiakassuhteissa pidetään kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimattomina: perätön ilmoitus tai sellaisen perättömän vaikutelman antaminen, että kulutushyödyke voidaan myydä laillisesti (8 kohta).

50. Kyseinen kohta vastaa direktiivin 2005/29/EY liitteen I kohtaa 9. Kyseistä direktiiviä on sittemmin muutettu, mutta muutokset eivät ole tässä asiassa merkityksellisiä. Direktiivin liitteessä I luetellaan tyhjentävästi ne kaupalliset menettelyt, joita direktiivin 5 artiklan 5 kohdan mukaan pidetään kaikissa olosuhteissa sopimattomina. Mainitun kohdan perusteella direktiivin liite I on täysharmonisoiva. Direktiivin johdantokappaleessa 17 on selvennetty, että liitteessä I todettuja menettelyjä voidaan pitää sopimattomina ilman 5–9 artiklan säännöksiin perustuvaa tapauskohtaista arviointia.

51. Euroopan unionin komission 29.12.2021 julkaistussa tiedonannossa ”Ohjeet sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY tulkintaa ja soveltamista varten” (2021/C 526/01) on tuotu esiin (s. 61–62), että direktiivin liitteen I kohta 9 koskee muun ohella palveluja, jotka eivät ole laittomia, mutta joita voidaan markkinoida ja myydä laillisesti vain tietyin ehdoin ja/tai tietyin rajoituksin. Ohjeessa on esitetty esimerkkinä muun ohella Ruotsin markkinaoikeuden ratkaisu 2009:17, jossa tuomioistuin määräsi kiellon kyseisellä perusteella, kun matkapaketteja oli markkinoitu ilman lakisääteisen vakuuden asettamista.

52. Edellä todettu ilmentää kuluttajien voivan ottaa lähtökohdaksi, että kulutushyödykkeitä voidaan saattaa markkinoille vain kyseisten hyödykkeiden ostettavaksi tarjoamista sääntelevän lainsäädännön mukaisin ehdoin ja rajoituksin. Direktiivin 2005/29/EY liitteen I ja sen nojalla annettujen kansallisten säädösten perusteella on mahdollista puuttua tällaiseen lainvastaiseen markkinointiin.

53. Koska edellä todetusti matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun laissa säädetyt edellytykset maksukyvyttömyyden vuoksi asetettavasta vakuudesta eivät ole täyttyneet, ei matkapaketteja olisi saanut kyseisin tavoin markkinoida kuluttajille. Näin ollen nyt kyseessä olevan menettelyn on katsottava antaneen kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa annetun valtioneuvoston 1 §:n 8 kohdassa tarkoitetun perättömän vaikutelman.

6 Kuluttajansuojalain mukaisen kiellon määrääminen

54. Kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta kyseisen luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen säännösten vastaista menettelyä taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

55. Vastaajat ovat esittäneet, että kieltovaatimukset on muotoiltu laajemmiksi kuin hakemuksessa yksilöity menettely, eikä toissijaisenkaan kieltovaatimuksen perusteella määritellä, mihin kaikkeen toimintaan vaatimus kohdistuu.

56. Asiassa on kyse oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta markkinaoikeudellisesta asiasta. Mainitun lain 5 luvun 4 §:n mukaan markkinaoikeudelliset asiat pannaan vireille hakemuksella, jossa on ilmoitettava muun ohella hakijan yksilöity vaatimus sekä seikat, joihin vaatimus perustuu. Viimeksi mainitun luvun 17 §:n mukaan markkinaoikeudellisten asioiden käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään riita-asian käsittelystä.

57. Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren mukaisissa kieltokanteissa kantajan on yksilöitävä kiellettäväksi vaadittu toiminta niin tarkoin, että kieltovaatimus konkretisoituu faktojen tasolla ja erottuu normin abstraktista kieltoilmauksesta ja että jälkeenpäin on selvitettävissä, onko tuomion jälkeinen vastaajan toiminta ollut kiellon vastaista. Vastaavasti markkinaoikeudellisissa asioissa kieltovaatimuksessa on pääsääntöisesti ilmettävä hakemuksen perusteosassa esitetyt kiellon kohteeksi vaadittavat konkreettiset menettelytavat, joiden tulee liittyä vastaajan jo toteuttamaan menettelyyn, ja kieltovaatimuksen on siten heijastettava lainvastaiseksi väitettyä menettelyä (ks. Ekblom-Wörlund ja Myöhänen, Prosessista markkinaoikeudellisissa asioissa, DL 3/2013, s. 361). Todettua lähtökohtaa ilmentää myös uhkasakkolain 6 §:n 3 momentti, jonka mukaan uhkasakon asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu.

58. Markkinaoikeus on asian kirjallisessa ja suullisessa valmistelussa kiinnittänyt kuluttaja-asiamiehen huomiota vaatimuksen muotoiluun. Kuluttaja-asiamies on vedonnut siihen, että Ruotsin oikeuskäytännössä on määrätty ensisijaista kieltovaatimusta vastaava kielto, ja viitannut kansallisen matkapaketteja koskevan sääntelyn taustalla olevan direktiivin 2015/2302 täysharmonisoivaan luonteeseen. Kuluttaja-asiamies on sittemmin markkinaoikeudessa todennut, että kieltovaatimuksia ei ole tarkoitus kohdistaa verkkosivuilla vierumaki.fi (hakijan asiakirjatodiste 6) lueteltuihin tutkintoon johtaviin koulutuksiin, ja että kyseiset koulutukset on rajattu toissijaisen kieltovaatimuksen ulkopuolelle sillä perusteella, että ne eivät ole kieltovaatimuksessa yksilöityihin palveluihin rinnastettavia.

59. Markkinaoikeus toteaa, että direktiivi 2015/2302 ei säätele uhkasakolla tehostettavan kiellon yksilöimisvelvollisuutta. Direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomusten seuraamuksia koskevassa direktiivin 25 artiklassa on kuitenkin todettu muun ohella, että seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

60. Kuluttaja-asiamiehen ensisijainen vaatimus on koskenut vastaajien kieltämistä sakon uhalla tarjoamasta etukäteen maksettuja matkapaketteja ilman vakuuden asettamista. Vaatimuksessa ei käy lainkaan ilmi sitä, mitä matkapakettia muodostavia palveluja kielto koskisi, vaan kohdistuu yleisesti matkapaketteihin. Kieltovaatimuksessa ei siten ole ilmaistu mitä konkreettisia menettelytapoja kielto koskee. Mikäli ensisijainen kieltovaatimus hyväksyttäisiin ja sen tehosteeksi asetettaisiin uhkasakko, mahdollisessa uhkasakon tuomitsemista koskevassa myöhemmässä oikeudenkäynnissä olisi ratkaistavana käytännössä se, ovatko vastaajat menetelleet matkapalveluyhdistelmistä annetun
lain 3 §:n ja matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain 3 §:n 1 momentin vastaisesti. Uhkasakkoa koskevalla sääntelyllä ei kuitenkaan ole tarkoitettu, että uhkasakkoa tuomittaessa asiaa tutkittaisiin samassa laajuudessa kuin uhkasakkoa asetettaessa. Todettu huomioon ottaen kuluttaja-asiamiehen ensisijainen vaatimus on yksilöimättömänä hylättävä.

61. Kuluttaja-asiamiehen toissijaisessa vaatimuksessa on yksilöity palvelut, jotka ovat hakemuksen kohteena ja vaadittu kiellettäväksi myös niihin rinnastettavien majoituksen ja muun matkapalvelun muodostamien matkapakettien tarjoaminen, joista maksu peritään etukäteen, kun matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden varalle ei ole asetettu vakuutta. Markkinaoikeus toteaa, että kyseiset palvelut on jo toteutettu ja yksilöity menneisyyteen sijoittuvin päivämäärin, minkä vuoksi yksinomaan niihin kohdistuva kielto olisi käytännössä tehoton eikä kielto ole tältä osin kuluttajansuojan kannalta tarpeellista.

62. Kuluttaja-asiamies on edellä todetusti esittänyt, että kieltovaatimuksen ei ole tarkoitus kohdistua Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön tarjoamiin tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Kieltovaatimuksen on siten katsottava käytännössä kohdistuvan toissijaisessa kieltovaatimuksessa yksilöityihin palveluihin rinnastettaviin majoituksen ja muista kuin tutkintoon johtavista koulutuksista koostuvien liikunnallisten aktiviteettien muodostamiin matkapaketteihin.

63. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n 1 momentin sananmuoto nimenomaisesti mahdollistaa elinkeinonharjoittajan kieltämistä uudistamasta kiellettyyn menettelyyn rinnastettavaa menettelyä, markkinaoikeus katsoo, että kuluttaja-asiamiehen vaatima kielto on määrättävissä toissijaisessa kieltovaatimuksessa vaaditusta poiketen, supistettuna päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

64. Vierumäki Sports Oy on esittänyt, ettei sillä ole uhkasakkolain 7 §:n 1 momentin tarkoittamaa oikeudellista ja tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa päävelvoitetta, koska Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiö vastaa yksin hakemuksen kohteena olevien palvelujen suunnittelusta, sisällöstä, järjestämisestä ja toteuttamisesta, joihin Vierumäki Sports Oy ei osallistu millään tavalla.

65. Markkinaoikeus toteaa, että kuluttajansuojalain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan mainittu laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille.

66. Näin ollen kuluttajansuojalaki voi tulla sovellettavaksi yhtäältä Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön lukuun tehtyyn markkinointiin ja toisaalta markkinointia käytännössä välittäjänä toteuttaneen Vierumäki Sports Oy:n menettelyyn. Vierumäki Sports Oy:llä on katsottava olevan oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta, koska sillä on mahdollisuus kieltäytyä markkinoimasta päävelvoitteen kohteena olevia palveluja.

67. Asiassa ei ole erityistä syytä olla tehostamatta kieltoa uhkasakolla. Uhkasakkolain 8 §:n mukaan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Markkinaoikeus toteaa, että kuluttajansuoja-asioissa on ensisijaisesti otettava huomioon se, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Markkinaoikeus katsoo, että uhkasakko kiellolle on asetettava sekä Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiön että Vierumäki Sports Oy:n osalta vaaditun 100.000 euron määräisenä.

68. Vastaajat ovat vielä esittäneet, että vaadittu kolmenkymmenen päivän siirtymäaika markkinaoikeuden päätöksen antamisajankohdasta kiellon noudattamisvelvoitteen alkamiseen on liian lyhyt ja että vähintään kolmen kuukauden siirtymäaika on tarpeen, jotta Vierumäki Sports Oy:llä on mahdollisuus sopeuttaa toimintansa uuteen tilanteeseen. Vierumäki Sports on markkinaoikeudessa esittänyt, että vakuuden hyväksymisprosessi yhden tietyn, tästä asiasta erillisen matkapaketin muodostavan palvelun osalta, oli kestänyt neljä kuukautta, mitä kuluttaja-asiamies ei ole kiistänyt. Kiellon noudattaminen edellyttäisi vakuuden asettamista useamman palvelun osalta. Vierumäki Sports Oy:n mukaan ennakkomaksujen perimisen lopettaminen ei olisi nopeampi vaihtoehto muun ohella, koska maksujen laskuttaminen jälkikäteen edellyttäisi maksua käsittelevän lisähenkilöstön palkkaamista. Kuluttaja-asiamies on puolestaan markkinaoikeudessa esittänyt, että mikäli vakuuden asettamiseen tarvittavat asiakirjat toimitetaan, prosessi kestää kilpailu- ja kuluttajaviraston osalta enintään noin kolme viikkoa, mutta ei osannut sanoa paljonko viivettä mahdollisesti aiheutuu pankkien toiminnan johdosta.

69. Todettuun nähden, ja kun määräajan pituutta harkittaessa on uhkasakkolain 6 §:n 3 momentin mukaan otettava huomioon myös velvoitetun mahdollisuus noudattaa kieltoa, markkinaoikeus katsoo, että kielto on määrättävä noudatettavaksi 8.6.2026 lukien.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiötä ja Vierumäki Sports Oy:tä, kumpaakin 100.000 euron sakon uhalla, tarjoamasta kuluttajalle Sporttiviikonloppuun 13.–15.6.2025, Finnhockey School Development Camp -leiriin 30.6.–4.7.2025, Joogaviikonloppuun
11.–12.10.2025, ja Perhe on paras koko perheen kurssiin 30.6.–4.7.2025 rinnastettavia majoituksen ja muista kuin tutkintoon johtavista koulutuksista koostuvien liikunnallisten aktiviteettien muodostamia matkapaketteja, joista peritään maksu etukäteen, kun matkanjärjestäjän maksukyvyttömyyden varalle ei ole asetettu matkapalveluyhdistelmien tarjoajista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettua vakuutta.

Muilta osin kuluttaja-asiamiehen vaatimukset hylätään.

Kieltoa on noudatettava 8.6.2026 lukien nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 5.5.2026.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Riikka Pirttisalo, ja Tobias von Schantz.

Lainkohta

Lainvoimainen.