MAO:581/20

Asian tausta ja käsittely markkinaoikeudessa ennen suullista käsittelyä


Mehiläinen Yhtiöt Oy (jäljempänä myös Mehiläinen) ja Pihlajalinna Oyj (jäljempänä myös Pihlajalinna) ovat 5.11.2019 allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Mehiläinen tekee vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista. Julkisen ostotarjouksen toteuttamisen jälkeen Mehiläinen käyttää Pihlajalinnassa yksinomaista määräysvaltaa.

Edellä mainittu järjestely on kuulunut yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (jäljempänä EU:n sulautuma-asetus) soveltamisalaan. Euroopan komissio on 28.1.2020 antamallaan päätöksellä siirtänyt asian käsittelyn kokonaisuudessaan Suomeen.

Mehiläinen Yhtiöt Oy on 10.2.2020 toimittanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (jäljempänä myös KKV tai virasto) edellä mainittua yrityskauppaa koskeneen yrityskauppailmoituksen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 27.5.2020 tekemällään päätöksellä jatkanut edellä mainitun yrityskauppa-asian käsittelymääräaikaa samalla määrällä päiviä kuin mitä Pihlajalinnalta 14.5. ja 20.5.2020 pyydettyjen tietojen toimittaminen myöhästyy niiden toimittamiselle asetetuista määräajoista.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 29.9.2020 tehnyt markkinaoikeudelle esityksen Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämiseksi.

KKV on esityksessään vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan sellaisena kuin se on ilmoitettu virastolle 10.2.2020.

Mehiläinen Yhtiöt Oy on vastauksessaan vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää esityksen tutkimatta tai hylkää sen. Toissijaisesti Mehiläinen on vaatinut, että markkinaoikeus hyväksyy yrityskaupan yrityskauppailmoituksen mukaisessa muodossa ehdoitta tai markkinaoikeuden asianmukaisiksi katsomilla ehdoilla. Lisäksi Mehiläinen on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 797.676,84 eurolla viivästyskorkoineen.

Mehiläinen on esittänyt ensisijaisen vaatimuksensa perusteeksi sen, että yrityskauppa on tullut hyväksytyksi 24.6.2020 tai viimeistään 22.7.2020, koska KKV:lla ei ole ollut lainmukaisia perusteita jatkaa 27.5.2020 tekemällään päätöksellä yrityskaupan käsittelymääräaikaa.

Pihlajalinna Oyj on vastauksessaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää esityksen ja hyväksyy yrityskaupan ehdoitta taikka toissijaisesti Mehiläisen esittämillä ehdoilla tai muilla markkinaoikeuden soveliaiksi katsomilla ehdoilla. Lisäksi Pihlajalinna on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 140.652,15 eurolla viivästyskorkoineen.

Pihlajalinna on ilmoittanut yhtyvänsä Mehiläisen näkemyksiin siitä, että yrityskauppa on KKV:n menettelyvirheiden vuoksi jo tullut hyväksytyksi.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on antanut Mehiläisen ja Pihlajalinnan vastausten johdosta vastaselityksen.

Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj ovat antaneet lisävastaukset.

Markkinaoikeus on 22.10.2020 määrännyt, että Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj eivät saa ryhtyä toimenpiteisiin kysymyksessä olevan yrityskaupan toteuttamiseksi, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian tai asiassa toisin määrätään.

Markkinaoikeus on 28.10.2020 ja 13.11.2020 toimittanut valmisteluistunnon. Sanotuista valmisteluistunnoista on laadittu erilliset pöytäkirjat.

Suullinen käsittely ja sen jälkeiset lisäselvitykset

Markkinaoikeus on 16.–18.11. ja 20.11.2020 toimittanut asiassa suullisen käsittelyn, josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

Mehiläinen Yhtiöt Oy ja Pihlajalinna Oyj ovat markkinaoikeuden suullisen käsittelyn jälkeen ensin 23.11.2020 ja sen jälkeen 25.11.2020 julkaisseet kumpikin kysymyksessä olevan esityksen kohteena olevasta yrityskaupasta pörssitiedotteen.

Markkinaoikeus on edellä mainittujen pörssitiedotteiden johdosta lähettänyt Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, Mehiläiselle ja Pihlajalinnalle selvityspyynnön, jossa asianosaisia on pyydetty lausumaan kysymyksessä olevan esityksen kohteena olevan yrityskaupan voimassaolosta sekä asianosaisten oikeudellisesta intressistä saada markkinaoikeuden perusteltu ratkaisu käsillä olevassa asiassa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lausumassaan muun ohella esittänyt tulkitsevansa yrityskaupan osapuolten pörssitiedotteita siten, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistymisprosessi on päättynyt eikä virastolle ilmoitettua yrityskauppajärjestelyä ole enää olemassa. Yrityskaupan osapuolilla ei ole asiassa oikeudellista intressiä saada markkinaoikeuden perusteltua ratkaisua, koska markkinaoikeudessa vireillä olevassa asia koskee vain virastolle 10.2.2020 ilmoitettua järjestelyä eikä markkinaoikeuden päätöksen oikeusvaikutus tulisi ulottumaan sellaisenaan mahdolliseen uuteen järjestelyyn, jonka toteuttaminen edellyttäisi uutta yrityskauppailmoitusta.

Mehiläinen Yhtiöt Oy on lausumassaan muun ohella esittänyt, että julkinen ostotarjous on säännelty prosessi ja tarjouksentekijä on ostotarjouksen hyväksymisajan päättymisen jälkeen velvollinen ilmoittamaan ostotarjouksen tuloksen. Koska ostotarjouksen toteuttamisedellytykset eivät olleet täyttyneet, Mehiläisellä ei ostotarjouksen hyväksymisajan päätyttyä ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin ilmoittaa, ettei se voi toteuttaa ostotarjousta.

Yrityskaupan toteuttaakseen Mehiläinen joutuu tekemään uuden ostotarjouksen joko yksipuolisesti tai Pihlajalinnan kanssa sovitun mukaisesti. Näin toteutettu yrityskauppa olisi kuitenkin sama kuin osapuolten välillä 5.11.2019 solmittu ja KKV:lle 10.2.2020 ilmoitettu yrityskauppa. Asian arvioinnissa ei siten ole merkitystä sillä, joutuuko Mehiläinen tekemään uuden ostotarjouksen vai ei, sillä kysymyksessä ei olisi uusi itsenäisesti arvioitava yrityskauppa.

Mehiläinen ei voi yksipuolisesti tai Pihlajalinnan kanssa sopien muuttaa ostotarjouksen hintaa tai muita ehtoja ilman, että ostotarjous raukeaa ja Mehiläinen joutuu tekemään uuden ostotarjouksen. Tästä syystä asian liian ankara muodollinen arviointi johtaisi siihen, että Mehiläisellä ei olisi käytettävissään oikeussuojakeinoja. Käsillä oleva tilanne on aiheutunut siitä, että KKV on pysäyttänyt käsittelymääräajan lainvastaisesti. Mehiläisellä ei ole ollut edellytyksiä jatkaa ostotarjouksen hyväksymisaikaa raukeamispäivän yli siten, että hyväksymisajassa olisi otettu huomioon markkinaoikeuskäsittelyn kokonaiskesto, sillä tämä olisi edellyttänyt muutoksia ostotarjousta varten hankittuihin rahoitusjärjestelyihin.

Niin kauan kuin yrityskaupan toteuttamiseksi on olemassa riittävä tahtotila, yhdistymissopimuksen ja sen perusteella tehdyn julkisen ostotarjouksen päättymisellä ei ole asiassa merkitystä. Mehiläinen uskoo edelleen vahvasti Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yhdistymisen hyötyihin ja on julkisesti ilmoittanut pyrkivänsä selvittämään yhtiöiden välistä yhdistymistä edellyttäen, että markkinaoikeuden päätös tämän mahdollistaa.

Yrityskauppa on tullut KKV:n menettelyvirheiden vuoksi jo hyväksytyksi ja Mehiläiselle on syntynyt asian käsittelyn pitkittymisestä merkittävää vahinkoa. Mehiläisen oikeussuojan kannalta on välttämätöntä, että markkinaoikeus ratkaisee kilpailuoikeudellisten kysymysten ohella KKV:n menettelyvirheitä koskevan Mehiläisen vaatimuksen.

Pihlajalinna Oyj on antanut lausuman, joka on ollut keskeiseltä sisällöltään yhdenmukainen edellä selostetun Mehiläisen lausuman kanssa. Lisäksi Pihlajalinna on muun ohella esittänyt, että Mehiläisen ja Pihlajalinnan välillä ei tällä hetkellä ole olemassa uutta sitoumusta yrityskaupasta ja, mikäli yrityskauppa toteutettaisiin, Mehiläisen olisi tehtävä uusi ostotarjous. Tällä ei kuitenkaan ole merkitystä asian arvioinnissa etenkin, jos kauppa olisi sama kuin osapuolten välillä 5.11.2019 solmittu ja KKV:lle ilmoitettu yrityskauppa. Mehiläinen on osoittanut riittävällä varmuudella aikomuksensa pyrkiä toteuttamaan Mehiläisen ja Pihlajalinnan yhdistyminen. Pihlajalinnalle on syntynyt asian käsittelyn pitkittymisestä merkittävää haittaa ja vahinkoa. Pihlajalinnalla yhtiönä ja sen osakkeenomistajilla on merkittävä oikeudellinen intressi saada asiassa markkinaoikeuden perusteltu ratkaisu.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on Mehiläisen ja Pihlajalinnan lausumien johdosta antamassaan lausumassa muun ohella esittänyt, että osapuolten markkinaoikeudelle toimittamien lausumien perusteella on saatu vahvistus sille, että viraston kieltoesityksen kohteena oleva yritysjärjestely on peruuntunut eikä Mehiläisen 10.2.2020 vireille tulleen yrityskauppailmoituksen mukaista järjestelyä ole enää olemassa. Edellytykset yrityskaupan käsittelylle markkinaoikeudessa ovat siten poistuneet.

Mehiläinen Yhtiöt Oy on KKV:n lausuman johdosta antamassaan lausumassa muun ohella esittänyt, että asiassa on tärkeä ottaa huomioon kilpailulainsäädännön ohella myös arvopaperimarkkinalainsäädännöstä seuraavat velvoitteet ja tarkastella asiaa sen koko kontekstissa. Kumpikin yrityskaupan osapuolista on lausumissaan nimenomaisesti ilmaissut, ettei yrityskaupasta ole luovuttu. Mehiläisen oikeudellinen intressi ei ole poistunut siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa asian käsittelyn raukeamiselta edellytetään.

Pihlajalinna Oyj on KKV:n lausuman johdosta antamassaan lausumassa muun ohella esittänyt, ettei se, että Pihlajalinnalla on pörssiyhtiönä ollut velvollisuus tiedottaa asioista totuudenmukaisesti, poista yrityskaupan osapuolten oikeudellista intressiä. Yrityskaupan ilmoittaja Mehiläinen ei ole peruuttanut yrityskauppailmoitustaan, vaan on selvästi ilmaissut, että sillä on riittävä, jopa vankka, tahtotila yrityskauppajärjestelyn toteuttamiseksi. Yrityskaupan ei siten voida todeta rauenneen. Osapuolten oikeudellinen intressi on jopa korostunut viranomaisen toiminnan ollessa ilmeisessä ristiriidassa osapuolten selvästi esittämän tahdon ja oikeussuojan tarpeen kanssa. Asiassa ei ole olemassa mitään laillista tai käytännön estettä sille, että KKV:n erittäin pitkään kestäneen tutkinnan takia päättynyt Mehiläisen ostotarjous tehtäisiin uudelleen julkisia ostotarjouksia koskevia laillisia edellytyksiä noudattaen ja yritysjärjestely toteutettaisiin siinä muodossa kuin se oli tarkoitettu toteutettavan ja on ilmoitettu KKV:lle.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

1. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esityksessään vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Mehiläinen Yhtiöt Oy:n ja Pihlajalinna Oyj:n yrityskaupan sellaisena kuin se on ilmoitettu KKV:lle 10.2.2020. Käsillä olevan asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana KKV on kuitenkin sittemmin esittänyt näkemyksenään, että sille 10.2.2020 ilmoitetun yrityskauppajärjestelyn on Mehiläisen ja Pihlajalinnan 23. ja 25.11.2020 julkaisemien pörssitiedotteiden ja yhtiöiden markkinaoikeudessa esittämän valossa katsottava peruuntuneen, minkä vuoksi markkinaoikeuden tulisi tästä syystä jättää asia tutkimatta tai antaa päätös asian käsittelyn raukeamisesta, koska yrityskaupan osapuolilla ei enää ole oikeudellista intressiä asiassa.

2. Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat vastustaneet KKV:n esitystä ja vaatineet, että markkinaoikeus hyväksyy yrityskaupan yrityskauppailmoituksen mukaisessa muodossa ehdoitta tai markkinaoikeuden asianmukaisiksi katsomilla ehdoilla. Mehilänen ja Pihlajalinna ovat edelleen esittäneet, että kysymyksessä olevan KKV:n esityksen kohteena olevasta yrityskaupasta ei ole luovuttu ja yrityskaupan osapuolten oikeudellinen intressi edellyttää, että markkinaoikeus antaa perustellun ratkaisun KKV:n menettelyvirheitä koskevien väitteiden osalta ja tarvittaessa asiaan liittyvien kilpailuoikeudellisten kysymysten osalta.

3. Edellä esitetyn valossa asiassa tulee ensimmäiseksi arvioitavaksi, mikä merkitys asiassa on annettava sille, että kysymyksessä olevan KKV:n esityksen kohteena olevan Mehiläisen ja Pihlajalinnan yrityskauppajärjestelyn on esitetty peruuntuneen markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

Asian arviointi

4. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 82 §:n 4 momentin mukaan asian käsittely raukeaa, jos vaatimus peruutetaan tai jos siihen on muu vastaava syy.

5. Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 151) mukaan asian käsittely voi raueta muistakin syistä kuin vaatimuksen peruutuksen johdosta. Asian käsittelyn raukeamisessa on kyse tilanteista, joissa oikeusturvan tarve on poistunut oikeudenkäynnin aikana. Asian käsittely raukeaa vain, jos on selvää, että oikeusturvan tarvetta ei enää ole.

6. Oikeuskirjallisuudessa (Mäenpää, Olli, Oikeudenkäynti hallintoasioissa, Helsinki 2019, s. 228–230) on valitusoikeuden edellytysten osalta todettu, että valituksen kohteena olevalla päätöksellä on oltava vaikutusta oikeudellisesti määriteltyyn intressiin, joten pelkästään perusteltu ja tosiasiallinen intressi asiassa ei riitä. Oikeusturvan tarve ei sellaisenaan perusta valitusoikeutta. Näin ollen valittajan oma arvio, jonka mukaan hän tarvitsee oikeusturvaa, ei vielä perusta hänelle oikeutta valituksen tekemiseen. Valitusoikeus perustuu ensisijaisesti päätöksen oikeusvaikutuksiin ja niitä määritteleviin säännöksiin, joita arvioidaan objektiivisesti. Oikeusturvan tarve voi kuitenkin vahvistaa valitusoikeutta, kun liikutaan valitusoikeutta koskevan säännöksen tulkinnallisella raja-alueella. Se voi esimerkiksi vahvistaa arviota päätöksen vaikutusten välittömyydestä varsinkin, jos muuta oikeusturvakeinoa ei ole käytettävissä.

7. Edelleen oikeuskirjallisuudessa (Koivuluoma, Anu ym., Hallintolainkäyttö, 2. uud. p., Helsinki 2020, s. 275) on todettu, että asian käsittelyn raukeamisessa on kyse tilanteista, joissa oikeudenkäynnin edellytykset ovat lakanneet oikeudenkäynnin aikana.

8. Asiassa esitetyn mukaan Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat 5.11.2019 allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Mehiläinen tekee vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista. Julkisen ostotarjouksen toteuttamisen jälkeen Mehiläinen käyttää Pihlajalinnassa yksinomaista määräysvaltaa.

9. Edelleen asiassa esitetyn mukaan mainittu yrityskauppajärjestely on kuulunut EU:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Euroopan komissio on 28.1.2020 antamallaan päätöksellä siirtänyt asian käsittelyn kokonaisuudessaan Suomeen.

10. Mehiläinen on sittemmin 10.2.2020 toimittanut KKV:lle edellä mainittua yrityskauppaa koskeneen yrityskauppailmoituksen.

11. KKV on 27.5.2020 tekemällään päätöksellä jatkanut edellä mainitun yrityskauppa-asian käsittelymääräaikaa samalla määrällä päiviä kuin mitä Pihlajalinnalta 14.5. ja 20.5.2020 pyydettyjen tietojen toimittaminen myöhästyy niiden toimittamiselle asetetuista määräajoista.

12. Sittemmin KKV on 29.9.2020 tehnyt markkinaoikeudelle esityksen Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yrityskaupan kieltämiseksi.

13. Kysymyksessä olevan KKV:n esityksen markkinaoikeuskäsittelyn aikana Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat ensin 23.11.2020 ja sen jälkeen 25.11.2020 julkaisseet kumpikin esityksen kohteena olevaa yrityskauppaa koskien pörssitiedotteen. Molemmat yhtiöt ovat 23.11.2020 tiedottaneet Mehiläisen kaikista Pihlajalinnan osakkeista tekemän vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen hyväksymisajan päättymisestä ja alustavasta tuloksesta sekä 25.11.2020 mainitun ostotarjouksen lopullisesta tuloksesta.

14. Mehiläisen pörssitiedotteessa 25.11.2020 on todettu muun ohella seuraavaa:

"Mehiläinen Yhtiöt Oy ("Mehiläinen") ja Pihlajalinna Oyj ("Pihlajalinna") ovat 5.11.2019 allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Mehiläinen on tehnyt vapaaehtoisen Pihlajalinnan hallituksen suositteleman julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista ("Ostotarjous"). Ostotarjouksen hyväksymisaika alkoi 9.1.2020 klo 9.30 (Suomen aikaa), ja se päättyi 20.11.2020 klo 16.00 (Suomen aikaa).

Ostotarjouksen toteuttaminen on muiden ehtojen ohella ehdollinen yrityskauppavalvontaan liittyvän hyväksynnän saamiselle ja sille, että Ostotarjous on hyväksytty sellaisten osakkeiden osalta, jotka edustavat yhdessä Mehiläisen muutoin hankkimien osakkeiden kanssa yli yhdeksääkymmentä prosenttia (90 %) Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista ja äänistä.

[- -]

Tämän pörssitiedotteen päivämäärään mennessä Ostotarjoukselle ei ole saatu yrityskauppavalvontaan liittyvää hyväksyntää, eikä Ostotarjouksen vähimmäishyväksyntäehto ole täyttynyt. Tämän johdosta Mehiläinen ei toteuta Ostotarjousta.

Asianomaisille arvo-osuustileille kirjattu luovutusrajoitus koskien osakkeita, joiden osalta Ostotarjous on pätevästi hyväksytty, poistetaan mahdollisimman pian ja arviolta 30.11.2020 mennessä. Osakkeenomistajien, jotka ovat hyväksyneet Ostotarjouksen omistamiensa Pihlajalinnan osakkeiden osalta, ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin luovutusrajoitusten poistamiseen liittyen.

Kuten Mehiläinen tiedotti 23.11.2020, Mehiläinen jatkaa markkinaoikeusprosessia tavoitteenaan saada markkinaoikeuden päätös lakisääteisen käsittelyajan päättymiseen mennessä. Mikäli Mehiläinen saisi markkinaoikeudelta myönteisen päätöksen, Mehiläinen pyrkisi yhteistyöhön Pihlajalinnan kanssa selvittääkseen näiden kahden yhtiön mahdollista yhdistymistä myöhemmin toteutettavalla yritysjärjestelyllä. Markkinaoikeusprosessin kulusta ei kuitenkaan voi olla varmuutta, mukaan lukien siitä, hyväksyykö markkinaoikeus ehdotetun yhdistymisen hyväksyttävin ehdoin, tai lainkaan. Vaikka Mehiläinen saisi markkinaoikeudelta myönteisen päätöksen, Mehiläisen ja Pihlajalinnan välillä mahdollisesti käytävistä keskusteluista ei voi olla varmuutta, mukaan lukien minkään Mehiläisen ja Pihlajalinnan välisen yritysjärjestelyn toteutumisesta tai sen ehdoista, mikäli tällainen yritysjärjestely toteutuu. Mehiläinen tiedottaa erikseen markkinaoikeusprosessin lopputuloksesta sekä Pihlajalinnan kanssa myöhemmin mahdollisesti käytävien keskusteluiden lopputuloksesta."

15. Pihlajalinnan pörssitiedotteessa 25.11.2020 on todettu edellä mainittujen Mehiläisen julkistamien tietojen lisäksi muun ohella seuraavaa:

"Kuten Mehiläinen Yhtiöt Oy:n tiedotteesta ilmenee, Mehiläinen Yhtiöt Oy ei toteuta Ostotarjoustaan. Vaikka markkinaoikeus antaisi päätöksen, joka olisi mahdollistanut Mehiläisen 20.11.2020 päättyneen Ostotarjouksen hyväksymisen, ei yhtiöiden välinen yhdistymisprosessi jatku, vaan se on nyt päättynyt. Kuten Pihlajalinna tiedotti 23.11.2020, Pihlajalinna ei ole sitoutunut uusiin neuvotteluihin Mehiläisen kanssa."

16. Kilpailulaissa yrityskaupalla tarkoitetaan kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun määräysvallan tai vastaavan tosiasiallisen määräysvallan hankkimista, elinkeinonharjoittajan koko liiketoiminnan tai sen osan hankkimista, sulautumista sekä sellaisen yhteisyrityksen perustamista, joka huolehtii pysyvästi kaikista itsenäiselle yritykselle kuuluvista tehtävistä (kilpailulain 21 §).

17. Kilpailulain 22 §:ssä säädetään niistä tapauksista, joissa yrityskauppaan sovelletaan kilpailulain säännöksiä. Kilpailulain säännöksiä yrityskauppavalvonnasta ei kuitenkaan sovelleta, jos yrityskauppa kuuluu EU:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan, paitsi jos Euroopan komissio siirtää yrityskeskittymän Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi.

18. Kilpailulain 23 §:n 1 momentin mukaan yrityskauppa on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sopimuksen tekemisen, määräysvallan hankkimisen tai arvopaperimarkkinalain (495/1989) 6 luvun 3 §:n mukaisen julkisen ostotarjouksen julkistamisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen kaupan täytäntöönpanoa. Yrityskauppa voidaan myös ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle heti, kun osapuolet voivat osoittaa riittävällä varmuudella aikomuksensa tehdä yrityskauppa.

19. Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan esityksen kohteena oleva yrityskauppa on perustunut edellä selostettuun Mehiläisen ja Pihlajalinnan 5.11.2019 allekirjoittamaan yhdistymissopimukseen, jonka mukaan Mehiläinen tekee vapaaehtoisen julkisen käteisostotarjouksen kaikista Pihlajalinnan liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista osakkeista.

20. Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainitun yhdistymissopimuksen ehdoista (sopimuskohdat 1.56 ja 6.1) on katsottava seuraavan, että yhdistymissopimus raukeaa muun ohella, jos tarjoaja, eli Mehiläinen, ilmoittaa, ettei se toteuta ostotarjoustaan.

21. Markkinaoikeus vielä toteaa, että Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat kumpikin edellä mainituissa pörssitiedotteissaan 25.11.2020 ilmoittaneet sekä tuoneet myös markkinaoikeudelle toimittamissaan lausumissa esille sen, että Mehiläinen ei toteuta ostotarjoustaan Pihlajalinnan osakkeista.

22. Edellä esitetyn on katsottava merkitsevän, että kysymyksessä olevan esityksen kohteena olevan yrityskauppajärjestelyn perustana ollut Mehiläisen ja Pihlajalinnan välinen yhdistymissopimus on rauennut.

23. Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat edellä mainitusta yrityskauppajärjestelystä 23.11.2020 ja 25.11.2020 julkaisemissaan pörssitiedotteissaan edelleen tuoneet esille sen, että yhtiöiden välinen yhdistymisprosessi on tässä vaiheessa päättynyt ja että asiassa odotetaan markkinaoikeuden päätöstä. Tämän lisäksi Pihlajalinna on ilmoittanut 25.11.2020 julkaisemassaan pörssitiedotteessa, ettei yhtiö ole sitoutunut uusiin neuvotteluihin Mehiläisen kanssa. Mehiläinen on puolestaan omassa samana päivänä julkaisemassaan pörssitiedotteessa ilmoittanut, ettei uusista yrityskauppajärjestelyjä koskevista keskusteluista Mehiläisen ja Pihlajalinnan välillä taikka tällaisten järjestelyjen toteuttamisesta ole varmuutta.

24. Edellä esitetty selvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo asiassa näytetyksi, että kysymyksessä olevan esityksen kohteena oleva yrityskauppajärjestely, joka on perustunut Mehiläisen ja Pihlajalinnan välillä 5.11.2019 tehtyyn ja nyttemmin rauenneeseen yhdistymissopimukseen, on peruuntunut. Tätä arviota ei ole katsottava muuttavan se, että Mehiläinen ei ole peruuttanut 10.2.2020 KKV:lle tekemäänsä yrityskauppailmoitusta.

25. On lisäksi huomattava, kuten myös Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat markkinaoikeudelle toimittamissaan lausumissa todenneet, että toteuttaakseen tulevaisuudessa mahdollisen yrityskaupan Pihlajalinnan kanssa Mehiläinen joutuisi tekemään uuden ostotarjouksen. Tästä mahdolliseen uuteen ostotarjouksen perustuvasta yrityskauppajärjestelystä Mehiläinen joutuisi puolestaan sekä EU:n sulautuma-asetuksen että kilpailulain säännösten mukaan tekemään uuden yrityskauppailmoituksen siinäkin tilanteessa, että mahdollinen uusi yrityskauppajärjestely olisi samansisältöinen kuin KKV:lle 10.2.2020 ilmoitettu yrityskauppajärjestely.

26. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva KKV:n kieltoesityksen kohteena oleva yrityskauppajärjestely on peruuntunut ja että edellytykset KKV:n esityksen käsittelylle markkinaoikeudessa ovat oikeudenkäynnin aikana lakanneet.

27. Asiassa ei muutoinkaan ole katsottava esitetyn objektiivisesti perusteltua oikeudellista intressiä sille, että kysymyksessä olevaa KKV:n esitystä olisi tarpeen arvioida miltään osin.

28. Ensinnäkin on huomattava, että tuomioistuimen ratkaisun perustelut eivät lähtökohtaisesti omaa oikeusvoimavaikutusta.

29. Lisäksi on huomattava, että yrityskaupan kilpailuvaikutuksia selvitetään ja arvioidaan aina suhteessa tulevaan kilpailutilanteeseen. Näin ollen Mehiläisen mahdolliseen myöhempään ostotarjoukseen ja yrityskauppailmoitukseen perustuvaa yrityskauppaa tultaisiin arvioimaan todennäköisesti ainakin osittain käsillä olevaan tilanteeseen nähden eri kilpailutilanteessa, vaikka mahdollinen uusi yrityskauppa toteutettaisiin samalla tavalla kuin se oli 10.2.2020 ilmoitettu KKV:lle. Markkinaoikeuden käsillä olevassa asiassa mahdollisesti esittämät kannanotot eivät siten tulisi omaamaan myöskään minkäänlaista todistusvaikutusta mahdolliseen myöhempään yrityskauppailmoitukseen perustuvan yrityskaupan arvioinnissa.

Johtopäätös

30. Edellä todetulla tavalla esityksen kohteena oleva yrityskauppajärjestely on peruuntunut ja edellytykset esityksen käsittelylle markkinaoikeudessa ovat oikeudenkäynnin aikana lakanneet. Sanotun johdosta asian käsittelyn on katsottava raukeavan. Koska mainittu yrityskauppajärjestely on todetulla tavalla peruuntunut, Mehiläisen ja Pihlajalinnan oikeusturvan ei ole katsottava edellyttävän, että kyseistä yrityskauppajärjestelyä taikka siihen liittynyttä KKV:n menettelyä tai kysymyksessä olevaa KKV:n kieltoesitystä arvioitaisiin markkinaoikeudessa miltään osin.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

31. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

32. Kun otetaan huomioon, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksen kohteena oleva yrityskauppajärjestely on Mehiläisen ja Pihlajalinnan suorittamien toimenpiteiden seurauksena peruuntunut ja asian käsittelyn raukeaminen markkinaoikeudessa on perustunut tähän seikkaan, Kilpailu- ja kuluttajavirastoa ei tule velvoittaa korvaamaan yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja, vaan ne saavat vastata oikeudenkäyntikuluistaan itse.

Lopputulos

Asian käsittely raukeaa.

Markkinaoikeus hylkää Mehiläinen Yhtiöt Oy:n ja Pihlajalinna Oyj:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi markkinaoikeuden 22.10.2020 määräämä väliaikainen täytäntöönpanokielto raukeaa.

Muutoksenhaku

Kilpailulain 44 §:n 2 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Valitusosoitus on liitteenä.


Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Pasi Yli-Ikkelä sekä asiantuntijajäsen Antti Aine.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta