MAO:737/17
PÄÄTÖKSET, JOISTA VALITETAAN
Energiaviraston asiavirheen korjaamista koskeva päätös 19.9.2016 ja siihen perustuva pääasiaa koskeva päätös 19.9.2016, molemmat asiassa diaarinumero 788/422/2015
ASIAN TAUSTA
Energiavirasto on 24.6.2015 tekemällään päätöksellä muun ohessa katsonut, ettei Finkraft Oy ole menetellyt sähkömarkkinalain vastaisesti muuttaessaan Kraft Eko -tuotteen sähkönmyyntisopimuksen hintaa sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentin 1 kohdan edellyttämällä sopimuksessa yksilöidyllä perusteella. Finkraft Oy on kuitenkin toiminut sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut lain edellyttämällä tavalla asiakkaalle Finkraft Eko -tuotteen sähkönmyyntisopimuksen hinnanmuutoksesta. Energiavirasto on velvoittanut Finkraft Oy:n palauttamaan asiakkailleen sähkömarkkinalain vastaisesta sopimusehtomuutoksesta aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka se on veloittanut ennen kuin se on ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin edellytysten mukaisesti.
Energiavirasto on 6.11.2015 tekemällään asiavirheen korjaamista koskevalla päätöksellä poistanut Finkraft Oy:tä koskevan 24.6.2015 tekemänsä päätöksen ja ratkaissut asian 6.11.2015 tekemällään uudella päätöksellä. Uusi päätös on eronnut aiemmasta siten, että uudesta päätöksestä on poistettu Energiaviraston toimivaltaan kuulumaton päätökseen epähuomiossa jäänyt virke: "Lisäksi Energiavirasto toteaa, ettei hinnanmuutos ole olennaisesti muuttanut myyntisopimuksen sisältöä."
Finkraft Oy:n edellä todettuja päätöksiä koskevat valitukset on tutkittu markkinaoikeudessa. Markkinaoikeus on 30.5.2016 antamallaan päätöksellä numero 304/16 kumonnut Energiaviraston 6.11.2015 tekemän asiavirheen korjaamista koskevan päätöksen ja 6.11.2015 tekemän pääasiapäätöksen sekä hylännyt Finkraft Oy:n valituksen, joka on koskenut Energiaviraston 24.6.2015 tekemää päätöstä.
Finkraft Oy on 30.6.2016 valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Energiavirasto on 19.9.2016 tekemällään asiavirheen korjaamista koskevalla päätöksellä poistanut 24.6.2015 tekemänsä päätöksen ja ratkaisut asian uudelleen 19.9.2016 tekemällään pääasiapäätöksellä, josta on suhteessa aiempaan päätökseen poistettu edellä todettu virke "Lisäksi Energiavirasto toteaa, ettei hinnanmuutos ole olennaisesti muuttanut myyntisopimuksen sisältöä." Asiavirheen korjaamista koskevan päätöksen perustelujen mukaan Energiaviraston ja kuluttajaviranomaisten välillä on selkeä toimivallanjako. Sopimusehtomuutoksen olennaisuuden arviointi kuuluu kuluttajaviranomaisten toimivaltaan. Siitä lausuessaan Energiavirasto on ylittänyt toimivaltansa ja päätöksen perusteluissa on yksiselitteinen havaittavissa oleva lainsoveltamistilanteessa tapahtunut virhe. Päätöstä tehtäessä on siten tapahtunut hallintolain 50 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen ilmeisen väärä lain soveltaminen. Virheen korjaaminen ei ole tapahtunut Finkraft Oy:n vahingoksi, koska hintamuutoksen olennaisuuteen liittyvällä asiavirheen korjaamisella ei ole vaikutusta Finkraft Oy:n oikeusasemaan hintamuutoksen ilmoittamista koskevan asian käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Näin ollen korjaaminen on voitu tehdä ilman Finkraft Oy:n suostumusta.
Valituksenalaisiin 19.9.2016 tehtyihin päätöksiin on liitetty valitusosoitus markkinaoikeuteen.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
Valitus
Vaatimukset
Finkraft Oy on ensisijaisesti vaatinut, että asian käsittely siirretään Helsingin hallinto-oikeuteen ja toissijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa Energiaviraston 19.9.2016 tekemän päätöksen poistaa sen 24.6.2015 tekemä päätös ja jättää viimeksi mainitun päätöksen sellaiseksi kuin se on 24.6.2015 ratkaistu.
Perusteet
Energiavirasto on 19.9.2016 tekemällään päätöksellä korjannut 24.6.2015 tekemäänsä pääasiapäätöstä. Asiassa ei ole kysymys sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 36 §:n 1 momentin tarkoittamasta asiasta, jossa haetaan muutosta markkinaoikeudelta. Asiassa on kysymys hallintolain tarkoittamasta asiavirheen korjaamisesta, jollaiseen päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta.
Hallintolain 50 §:n mukaan virheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi ilman tämän suostumusta on mahdollista vain, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Tästä ei nyt ole kysymys.
Energiaviraston 24.6.2015 tekemää päätöstä on käytetty Finkraft Oy:n vastauksessa toisessa asiassa Kilpailu- ja kuluttajavirastossa. Päätöksen muuttaminen poistamalla siitä Finkraft Oy:lle suosiollinen lause saattaisi Finkraft Oy:n käsityksen mukaan vaikuttaa kyseisen asian käsittelyyn Kilpailu- ja kuluttajavirastossa. Energiaviraston 24.6.2015 tekemän päätöksen korjaaminen on tapahtunut Finkraft Oy:n vahingoksi ja ilman sen suostumusta.
Energiavirastolla on toimivalta arvioida sähkönmyyntisopimuksen sisällön olennaisuutta. Vaikka näin ei olisikaan, korjattu päätös ei ole perustunut hallintolain 50 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin ilmeisen väärään lain soveltamiseen ottaen huomioon Energiaviraston ja kuluttaja-asiamiehen sähkömarkkinalain 106 §:ssä (588/2013) säädetty toimivallan osittainen päällekkäisyys sähkömarkkinalain noudattamisen valvonnassa. Viimeksi mainitun lainkohdan esitöistä ei selviä, että toimivaltojen tulkinta olisi sellainen kuin Energiavirasto on väittänyt sen olevan.
Energiaviraston lausunto
Vaatimukset
Energiavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Finkraft Oy:n valituksen.
Perusteet
Kaikki Energiaviraston ja Finkraft Oy:n väliseen pääasiaan liittyvät valitukset tulee kokonaisuudessaan käsitellä samassa muutoksenhakutuomioistuimessa eli markkinaoikeudessa.
Hallintolaki ei estä viranomaista korjaamasta päätöstään vain yhden virkkeen osalta.
Ottaen huomioon Energiaviraston ja kuluttajaviranomaisten selkeä toimivallan jako Energiavirastolla ei ole ollut toimivaltaa lausua päätöksessään hintamuutoksen vaikutuksen olennaisuudesta. Näin 24.6.2015 tekemässään päätöksessä lausuessaan Energiavirasto on ylittänyt toimivaltansa. Päätöstä tehtäessä on siten tapahtunut hallintolain 50 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen ilmeisen väärä lain soveltaminen. Tämän vuoksi Energiavirasto on ratkaissut asian uudelleen kyseisen lainkohdan nojalla ja poistanut alkuperäisen päätöksen perusteluosaan virheellisesti jääneen virkkeen.
Virheen korjaaminen ei ole edellyttänyt Finkraft Oy:n suostumusta, koska virheen korjaaminen ei ole tapahtunut millään tavoin sen vahingoksi tai vaikuttanut sen oikeusasemaan.
Vastaselitys
Finkraft Oy on esittänyt, että kun käsillä olevassa asiassa on kysymys pelkästään asiavirheen korjaamisesta, asian ratkaiseminen on siirrettävä Helsingin hallinto-oikeudelle.
Markkinaoikeus on 30.5.2016 antamallaan päätöksellä numero 304/16 kumonnut Energiaviraston 6.11.2015 tekemän asiavirheen korjaamista koskevan päätöksen, eikä Energiavirasto ole hakenut markkinaoikeuden päätökseen muutosta. Asia on saavuttanut oikeusvoiman.
Hallintolain 50 §:n esitöissä todetuin tavoin itseoikaisusääntelyn taustalla on ajatus oikaisujärjestelmän rajoittamisesta koskemaan selviä ja luonteeltaan kiistattomia virheitä. Tässä tapauksessa kysymyksessä ei ole selvä ja kiistaton virhe, eivätkä Energiavirasto ja Finkraft Oy ole päässeet yksimielisyyteen virheen olemassaolosta.
Kun Finkraft Oy on todennut, että päätöksen muuttamisella saattaisi olla vaikutusta Kilpailu- ja kuluttajavirastossa aloitetun asian käsittelyyn, sillä totta kai on vaikutusta. Myös sillä on vaikutusta, että Energiavirasto on oma-aloitteisesti ollut yhteydessä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Ehdoton hallintolaissa säädetty asianosaisen oikeusturvaan liittyvä asia on, että päätöksiä ei korjata asianosaisen vahingoksi ilman sen suostumusta.
Muut kirjelmät
Energiavirasto on esittänyt, että hallintolain 52 §:n 1 momentin mukaisesti viranomaisen on tehtävä aloite virheen korjaamiseksi viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Vaikka markkinaoikeus ei ole vastaselityksessä viitatulla päätöksellään nimenomaisesti palauttanut asiaa Energiaviraston käsiteltäväksi, se ei estä asiavirheen korjaamista myöhemmin oikealla perusteella.
Energiavirasto on ilmoittanut asiavirheen korjaamisesta pääasiaa käsittelevälle korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallintolain 53 §:n 2 momentin mukaisesti sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sillä perusteella, mitä energia-alalla toimivien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä on säädetty.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Markkinaoikeuden toimivalta
Markkinaoikeus on 30.5.2016 antamassaan päätöksessä numero 304/16 ensinnäkin katsonut, että se on ollut toimivaltainen tutkimaan valituksen Energiaviraston päätöksestä, jossa on ollut kysymys Finkraft Oy:n menettelyn sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisuudesta. Toiseksi markkinaoikeus on mainitussa päätöksessään ottaen huomioon hallintolain 52 §:n 3 momentin ja 53 §:n 2 momentin katsonut, että se on ollut toimivaltainen tutkimaan valituksen Energiaviraston päätöksestä, jossa on ollut kysymys Energiaviraston pääasiapäätökseen liittyvästä asiavirheen korjaamisesta.
Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa markkinaoikeus katsoo, että toimivaltainen tuomioistuin tutkimaan asiavirheen korjaamisen kaltaisen pääasiaan kiinteästi liittyvän asian on sama tuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluu pääasiasta tehdyn valituksen tutkiminen riippumatta siitä, onko pääasia kyseisessä tuomioistuimessa enää vireillä. Todetusta seuraavaa markkinaoikeuden toimivaltaa ei ole syytä arvioida toisin siitä syystä, että pääasiaa koskeva jatkovalitus on vireillä ylemmässä tuomioistuimessa eli nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Näin ollen markkinaoikeus on käsillä olevassa tilanteessakin toimivaltainen tutkimaan Finkraft Oy:n valituksen Energiaviraston tekemästä asiavirheen korjaamista koskevasta päätöksestä.
Asiavirheen korjaamisen arviointi
Energiavirasto on 19.9.2016 tekemällään asiavirheen korjaamista koskevalla päätöksellä poistanut Finkraft Oy:tä koskevan 24.6.2015 tekemänsä päätöksen ja ratkaissut asian 19.9.2016 tekemällään uudella päätöksellä. Uusi päätös on eronnut aiemmasta siten, että uudesta päätöksestä on poistettu Energiaviraston mukaan sen toimivaltaan kuulumaton, päätöksen perusteluosaan virheellisesti jäänyt virke: "Lisäksi Energiavirasto toteaa, ettei hinnanmuutos ole olennaisesti muuttanut myyntisopimuksen sisältöä."
Energiaviraston 19.9.2016 tekemän asiavirheen korjaamista koskevan päätöksen perusteluissa on lausuttu muun ohessa seuraavaa: "Energiavirasto toteaa, että lausuessaan hinnanmuutoksen vaikutuksen olennaisuudesta virasto on ylittänyt toimivaltansa ja siten päätöksen perusteluissa on yksiselitteinen havaittavissa oleva lainsoveltamisvaiheessa tapahtunut virhe. Päätöstä tehtäessä on siten tapahtunut hallintolain 50 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen ilmeisen väärä lain soveltaminen. Tämän vuoksi Energiavirasto on katsonut tarpeelliseksi ratkaista asian uudelleen kyseisen lainkohdan nojalla ja poistaa alkuperäisen päätöksen perusteluosaan virheellisesti jääneen virkkeen."
Hallintolain 50 §:n 1 momentin mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen (kohta 1), päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen (kohta 2), päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe (kohta 3) tai asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen (kohta 4). Pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan korjata 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Päätös voidaan korjata 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ainoastaan asianosaisen eduksi.
Hallintolain 52 §:n 1 momentin mukaan viranomainen käsittelee korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Aloite on tehtävä tai vaatimus virheen korjaamiseksi on esitettävä viiden vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Hallintolain 53 §:n 2 momentin mukaan, jos korjattavaan päätökseen on haettu oikaisua, muutosta tai siitä on vireillä erikseen säädetty menettely, korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta on ilmoitettava ja siinä tehty päätös toimitettava tälle viranomaiselle. Korjaamisasian käsittely ei vaikuta valitusajan tai muun määräajan kulumiseen.
Oikeuskirjallisuudessa on tuotu esiin, että asiavirheen korjaaminen ja muutoksenhaku voivat olla vireillä samanaikaisesti, mutta viranomainen ei kuitenkaan voi missään vaiheessa korjaamalla puuttua muutoksenhakuasteen jo antamaan päätökseen (Kulla; Hallintomenettelyn perusteet. 2015, s. 314). Oikeuskirjallisuudessa on myös todettu, että jos hallintopäätöksestä on valitettu, ja hallintotuomioistuin on ehtinyt antaa ratkaisun asiassa, hallintoviranomaisella ei ole enää virheen korjaamismahdollisuutta (Halila – Aer; Oikaisumenettely hallinnossa. 2011, s. 291).
Edelleen oikeuskirjallisuudessa on tuotu esiin, että toimivaltavirheessä ei ole kysymys menettelyvirheestä vaan lain sisällöllisestä soveltamisvirheestä (Kulla, s. 309) ja että korjaamisen vaikutuksen ollessa epäselvä tai vaikeasti ennakoitavissa asianosaiselta on aihetta pyytää nimenomainen suostumus (Kulla, s. 310).
Markkinaoikeus toteaa, että asiavirheen korjaamisen kohteena olevaa Energiaviraston 24.6.2015 tekemää pääasiapäätöstä koskeva valitus on ratkaistu markkinaoikeudessa 30.5.2016 annetulla päätöksellä eli ennen kuin valituksenalaiset päätökset on tehty 19.9.2016. Markkinaoikeus katsoo edellä oikeuskirjallisuudessa esitetty huomioon ottaen, että tässä tilanteessa Energiavirastolla ei ole enää ollut mahdollisuutta korjata 24.6.2015 tekemäänsä pääasiapäätöstä.
Todettu huomioon ottaen Energiaviraston 19.9.2016 tekemä asiavirheen korjaamista koskeva päätös ja sen seurauksena Energiaviraston niin ikään 19.9.2016 tekemä uusi pääasiapäätös on kumottava.
Mikäli edellä todetusta poiketen Energiavirastolla olisi vielä ollut sinänsä mahdollisuus korjata päätöstään, asiaa olisi arvioitava seuraavasti.
Toimivaltavirheessä on kysymys lain sisällöllisestä soveltamisvirheestä. Virheellisen päätöksen poistaminen ja asian ratkaiseminen uudelleen hallintolain 50 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella edellyttää muun ohessa sitä, että päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Mainitussa lainkohdassa ei säädetä, että päätöstä tehtäessä on tapahtunut ilmeisen väärä lain soveltaminen, kuten Energiaviraston asiavirheen korjaamista koskevassa valituksenalaisessa päätöksessä on edellä kuvatuin tavoin esitetty.
Energiaviraston tekemällä pääasiapäätöksensä korjaustoimella ei ole ollut vaikutusta kyseisen päätöksen lopputulokseen eli ratkaisuosaan vaan ainoastaan sen perusteluihin. Todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kyseinen pääasiapäätös ei ole perustunut hallintolain 50 §:n 1 momentin 2 kohdassa todettuun seikkaan. Energiaviraston 19.9.2016 tekemä asiavirheen korjaamista koskeva päätös on jo tästä syystä perustunut mainitun lainkohdan virheelliseen soveltamiseen. Tästäkin syystä valituksenalaiset päätökset olisi kumottava.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Energiaviraston 19.9.2016 tekemän asiavirheen korjaamista koskevan päätöksen ja 19.9.2016 tekemän pääasiapäätöksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen ja Jaakko Ritvala.
HUOMAA
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkastaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.