MAO:483/15

ASIAN TAUSTA

Energiavirasto on 24.2.2014 tekemällään päätöksellä (dnro 211/430/2009) sähkömarkkinalain (386/1995) 3 §:n 8 kohdan ja 38 c §:n nojalla vahvistanut Verkko Korpela Oy:n sähköverkkotoiminnan toisen valvontajakson 1.1.2008–31.12.2011 toteutuneen oikaistun tuloksen ja kohtuullisen tuoton sekä kolmannelle valvontajaksolle siirtyvän alijäämän.

Energiavirasto on lausunut valituksenalaisen päätöksensä perusteluina siltä osin kuin asiassa on markkinaoikeudessa kysymys seuraavaa.

Vuokraverkkojärjestelyn purkaminen

Verkkoluvassa määritetyllä vastuualueella olevaan vuokrattuun verkkoon tehtävästä verkonrakentamisesta verkonhaltijalle aiheutuneita kustannuksia ei oteta huomioon määritettäessä vuokraverkossa toimivan yhtiön kontrolloitavia operatiivisia kustannuksia, kuten Energiamarkkinavirasto on Verkko Korpela Oy:lle ilmoittanut sähköpostissa 22.2.2011. Verkonhaltijalla ei ole mahdollisuutta aktivoida edellä mainittuja verkonrakentamiseen liittyviä investointeja, jolloin niistä aiheutuvia kustannuksia ei lasketa mukaan verkonhaltijan kontrolloitavissa oleviin operatiivisiin kustannuksiin. Vuokraverkonhaltijoiden hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa oikaistun tuloksen liikevaihtoon tai liikevoittoon ei tehdä eliminointeja verkonrakentamisesta johtuen.

Energiavirasto käyttää hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa sähköverkkotoiminnan eriytettyä tilinpäätöstä. Hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa Energiavirasto ei voi sähkömarkkinalain vastaisesti käyttää sähköverkkotoiminnan tilinpäätökseen sisältymättömiä tietoja. Sähkömarkkinalain vastaisesti vuonna 2008 eriytettyä sähköverkkotoimintaa vastuualueen mukaisen oman verkon rakentamisen osalta ei kuitenkaan ole katsottu tarpeelliseksi valvontapäätöksellä palauttaa Verkko Korpela Oy:n sähköverkkotoimintaan. Verkko Korpela Oy viittaa lausunnossaan myös verkon omistajan ja samalla konsernin emon Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannuksiin, jotka eivät ole vastaavasti Verkko Korpela Oy:n kustannuksia sähköverkkotoiminnan eriytetyssä tilinpäätöksessä. Kyseiset verkon omistajan kustannukset eivät ole kustannuksia verkonhaltijana toimivalle Verkko Korpela Oy:lle, vaan myyntituloa.

Mikäli Verkko Korpela Oy omistaisi vastuualueen mukaisen sähköverkkonsa, ei kyseessä olevaa yhtiön sisäistä katetta pystyttäisi aktivoimaan yhtiön taseeseen sähköverkon hyödykkeisiin. Lisäksi yleiskustannuslisään sisältyvät Verkko Korpela Oy:n kustannukset huomioidaan valvontamenetelmien mukaisesti kunkin kustannuserän kirjanpitolainsäädännön mukaisen kirjaustavan mukaisesti. Kustannukset hyväksytään verkkotoiminnan kustannuksiksi eikä niihin kohdistu tehostamisvaadetta. Kontrolloitaviin operatiivisiin kustannuksiin sisältyvät vastuualueen oman verkon rakentamisen kustannukset eliminoidaan edelleenkin myös toteutuneiden yleiskustannusten osalta toteutuneista operatiivisista kustannuksista.

Viraston tulkinnan mukaan markkinaoikeuden ratkaisua (MAO:11/10) ei voida tulkita ainakaan siten, että se johtaisi voitto-osuuden luonteisten erien eliminoimiseen hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnasta ja omistajan tuoton siirtämistä hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan ulkopuolelle. Verkko Korpela Oy:n vaatimus johtaisi näiltä osin luonnollisen monopolin erityisvalvonnan tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen.

Verkko Korpela Oy:n lausunnossaan vaatima verkkovuokrasopimuksessa sovittujen katteiden ja yleiskustannuslisän eliminointi yhtiön oikaistun tuloksen laskennasta ei ole valvontamenetelmien mukainen käytäntö. Kyseinen käytäntö merkitsisi käytännössä edellä mainittujen vuokratun verkon omistajalle ja samalla yhtiön konsernin emolle maksettavien voitonjaon luonteisten erien eliminoimista hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnasta ja omistajan tuoton siirtämistä hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan ulkopuolelle. Verkko-omaisuuteen tehtävien investointien kustannukset käsitellään valvontamenetelmissä niin, että taseeseen aktivoidun arvon sijaan käytetään sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannukset ovat tulleet tätä kautta jo huomioitua verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa. Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannusten eliminointi katteineen ja yleiskustannuslisineen Verkko Korpela Oy:n oikaistusta tuloksesta johtaisi peitellyn voitonjaon luonteisesti kaksinkertaiseen tuottoon tältä osin.

Energiaviraston päätöstä on ollut noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

Merkitään, että Energiaviraston nimi on ennen sen 1.1.2014 tapahtunutta nimenmuutosta ollut Energiamarkkinavirasto, josta käytetään jäljempänä myös nimitystä Energiavirasto tai virasto.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Verkko Korpela Oy (jäljempänä myös Verkko Korpela) on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, palauttaa asian Energiaviraston käsiteltäväksi ja velvoittaa Energiaviraston muuttamaan valituksenalaista päätöstä purkamalla vuokraverkkojärjestelyn kohtuullisen tuoton laskentamallissa siten, että kaikki Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon kohdistuvat investointikustannukset, jotka muodostuvat Korpelan Voima kuntayhtymän ja Verkko Korpelan välisen verkkovuokrasopimuksen mukaisesti välittömistä investointikustannuksista sekä yleiskustannuslisästä ja katteesta, oikaistaan pois Verkko Korpelan kohtuullisen tuoton laskelmasta, ja Verkko Korpelan toisen valvontajakson toteutunutta tuottoa sekä tuoton alijäämää korjataan vastaavasti.

Verkko Korpela Oy on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä ensisijaisesti vaadituin tavoin.

Lisäksi Verkko Korpela Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Energiaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 23.924 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Energiavirasto on laskenut Verkko Korpelan kohtuullisen tuoton väärin. Yleiskustannuslisä ja kate tulee välittömien kustannusten lisäksi eliminoida laskettaessa vuokraverkossa toimivan Verkko Korpelan kohtuullista tuottoa. Valituksenalainen päätös on vahvistuspäätöksen, sähkömarkkinalain, oikeuskäytännön ja hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan periaatteen vastainen.

Energiavirasto on soveltanut 1.9.2013 voimaan tulleella uudella sähkömarkkinalailla (588/2013) kumotun vanhan sähkömarkkinalain (386/1995) säännöksiä. Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettu laki (590/2013) ei sisällä sellaista siirtymäsäännöstä, jonka perusteella mainitun lain 14 § ei soveltuisi valvontapäätökseen, joka koskee ennen mainitun lain ja uuden sähkömarkkinalain (588/2013) voimaantuloa päättynyttä valvontajaksoa.

Sovellettavaksi mahdollisesti tulevat uuden sähkömarkkinalain ja valvontalain säännökset ovat käytännössä pitkälti samansisältöisiä kuin vanhan sähkömarkkinalain säännökset, joten sovellettavan lain valinnalla ei ole tässä suhteessa suurta merkitystä.

Energiavirasto on vuokraverkkojärjestelyä purkaessaan ottanut valvontajaksolta 2008–2011 huomioon vuoden 2008 osalta kaikki kustannukset. Virasto on vuosina 2009–2011 ottanut huomioon Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon kohdistuvista investoinneista vain Verkko Korpelan välittömät kustannukset. Energiavirasto ei ole ottanut laskennassa huomioon Korpelan Voima kuntayhtymän vuosina 2009–2011 tekemistä verkkoinvestoinneista Verkko Korpelan yleiskustannuslisää ja katetta, jotka ovat erottamaton osa Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannuksia.

Verkko Korpela on 15.11.2013 toimittanut Energiavirastolle toista valvontajaksoa koskevasta valvontapäätösluonnoksesta korjausesityksen sisältävän lausunnon, jossa on yksilöity Korpelan Voima kuntayhtymän verkko-omaisuusinvestointeihin liittyvät välittömät kustannukset, yleiskustannuslisä ja kate.

Verkko Korpela omistaa verkko- ja urakointiliiketoiminnat sekä kaikki liiketoimintojen harjoittamiseen liittyvät omaisuuserät. Yhtiö on Korpelan Voima kuntayhtymän kokonaan omistama tytäryhtiö. Verkko Korpela ei omista sähköverkko-omaisuutta, vaan Verkko Korpela hallinnoi emoyhtiönsä omistamaa sähköverkko-omaisuutta vuokrasopimuksen perusteella. Verkko Korpela maksaa verkko-omaisuuden hallinnoinnista ja käytöstä emoyhtiölleen vuokraa, joka kattaa verkko-omaisuuden aiheuttamat kustannukset ja antaa emoyhtiölle sen strategian mukaisesti käypää tuottoa alhaisemman tuoton sijoitetulle pääomalle.

Valvontajaksolla sovellettavien sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmien mukaan Energiavirasto purkaa hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa vuokrausjärjestelyn, mikäli verkonhaltija on vuokrannut hallinnassaan olevan verkon. Näin on mahdollista laskea kohtuullinen tuotto samoin perustein vuokraverkossa toimiville yrityksille kuin omassa verkossa toimiville yrityksille. Valvontajakson päätyttyä tehtävässä kohtuullisen tuoton laskelmassa on siten otettava huomioon vuokraverkon luonne. Laskelmasta on purettava vuokraverkkojärjestelmä, jotta voidaan laskea Verkko Korpelan kohtuullinen tuotto.

Sähköverkon omistaja Korpelan Voima kuntayhtymä tekee vuosittain investointeja Verkko Korpelalle vuokrattuun sähköverkkoon. Investoinnit on toteutettu vuokrasopimuksen mukaisesti ostamalla tarvittava työ ja tarvikkeet Verkko Korpelalta.

Verkko Korpela on ilmoittanut vuosittain Energiavirastolle Korpelan Voima kuntayhtymän omistamaan sähköverkko-omaisuuteen kohdistuvien investointien myynnin liikevaihdon, joka muodostuu välittömistä kustannuksista ja investointeihin liittyvästä yleiskustannuslisästä ja katteesta.

Kuntayhtymälle myytävien verkko-omaisuusinvestointien arvoon on välittömien kustannusten lisäksi sisällytettävä yleiskustannuslisä ja kate. Tämä perustuu vaatimukseen markkinaehtoisesta hinnoittelusta, joka on vahvistettu veroviranomaisen antamassa ennakkotietopäätöksessä. Kyseessä ei ole voitto-osuuden luonteisten erien eliminoiminen hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnasta.

Valituksenalaisessa päätöksessään Energiavirasto on tulkinnut vastoin aikaisempaa 10.1.2011 tekemäänsä päätöstä ja markkinaoikeuden 11.1.2010 antamaa päätöstä nro 11/10, että vuosina 2009–2011 yleiskustannuslisää ja katetta ei oteta huomioon laskelmassa vuokraverkkojärjestelmän purkamisen yhteydessä.

Ensimmäisen valvontajakson valvontapäätöstä koskevassa päätöksessään nro 11/10 markkinaoikeus oli kumonnut viraston päätöksen. Markkinaoikeus oli katsonut, että purkaessaan vuokraverkkojärjestelmän laskentamallissaan Energiaviraston oli otettava huomioon kohtuullisen tuoton laskelmassa Verkko Korpelan vahvistettuun tilinpäätökseen sisältyvät Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon tekemiä investointeja vastaavat kustannukset verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina.

Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen ennen ensimmäistä valvontajaksoa koskevan uuden valvontapäätöksen tekemistä virasto oli pyytänyt lausuntoa Verkko Korpelalta ensimmäisen valvontajakson 2005–2007 laskelman korjaamista varten. Yhtiö oli 20.9.2010 toimittanut virastolle lausunnon, jossa oli selvitetty yksityiskohtaisesti, miten Verkko Korpelan investointikustannukset olivat muodostuneet. Tämän perusteella on selvää, että yleiskustannuslisä ja kate ovat erottamaton osa investointikustannuksia, jotka on huomioitava oikaistaessa kohtuullisen tuoton laskelmaa.

Energiaviraston on toimittava valvontapäätöstä tehdessään vahvistuspäätöksen ja verkonhaltijoille antamiensa ohjeiden ja neuvojen mukaisesti. Verkonhaltijalla on oikeus luottaa siihen, että toimiessaan vilpittömässä mielessä viraston ohjeistuksen mukaisesti, sitä koskeva valvontapäätös laaditaan ja siinä vahvistettu valvontajakson kohtuullinen sallittu tuotto sekä mahdollinen yli- tai alituotto määritellään viraston ennalta ilmoittamalla tavalla. Luottamuksensuoja kieltää Energiavirastoa muuttamasta ennalta ilmoittamiaan tulkintoja takautuvasti verkonhaltijan vahingoksi.

Energiaviraston lausunto

Vaatimukset

Energiavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Perusteet

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätös tulisi kumota ja asia palauttaa Energiavirastoon. Verkko Korpela on tulkinnut sähkömarkkinalain mukaista ennakollisen valvonnan järjestelmää virheellisesti ja sähkömarkkinalain säännöksiä niiden sanamuodon, lainsäätäjän tarkoituksen sekä vakiintuneen hallinto-oikeudellisen doktriinin vastaisesti. Verkko Korpelalle ei ole syntynyt investointitoiminnasta yleiskustannuslisää eikä katetta.

Verkko Korpelan valitus koskee nimenomaan sähkömarkkinalain (385/1995) 38 a §:n 2 momentin 3 kohdan mukaista yhtiön oikaistun tuloksen laskemista, ei kohtien 1 ja 2 mukaista kohtuullisen tuoton määrittämistä.

Energiavirasto käyttää verkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevien laskelmien perustana oikeudellisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan vahvistettua virallista tilinpäätöstä tai laskennallisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan eriytettyä tilinpäätöstä.

Markkinaoikeuden 11.1.2010 antamat päätökset nrot 10/10, 11/10 ja 13/10 vuokraverkkojärjestelyn purkamisesta ensimmäisellä valvontajaksolla ovat vaikuttaneet menettelytapaan, jonka mukaan virasto purkaa vuokrausjärjestelyn toisella valvontajaksolla. Toisen valvontajakson vahvistuspäätöksiä ei ole katsottu tarpeelliseksi korjata tältä osin, vaan menettelytapa on kirjoitettu auki kolmannen valvontajakson vahvistuspäätöksiin. Verkko Korpela ei ole lausunut kolmannen valvontajakson vahvistuspäätöksestä vuokraverkkojärjestelyn purkamisen osalta.

Energiavirasto purkaa vuokraverkkojärjestelyn toisella ja kolmannella valvontajaksolla seuraavien periaatteiden mukaisesti. Valvontamenetelmissä käsitellään verkonhaltijaa, joka on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon eli toimii vuokraverkossa, täysin yhdenmukaisesti sellaisen verkonhaltijan kanssa, joka omistaa hallinnassaan olevan sähköverkon.

Verkon rakentaminen eli investointitoiminta kuuluu sähköverkkotoimintaan, kun se kohdistuu verkonhaltijan omaan sähköverkkoon. Kyseinen investointitoiminta on osa verkkoluvan mukaisen verkon rakentamista. Verkonhaltija ei voi eriyttää kyseistä toimintaa sähköverkkotoiminnan ulkopuolelle, vaikka verkkoluvan mukaisen vastuualueen mukainen sähköverkko olisi vuokrattu eikä verkkoluvan haltijan omistuksessa. Verkon rakentamisesta aiheutuneet tuotot ja kustannukset kuuluvat verkkoluvan mukaiseen verkkotoimintaan ja ne otetaan huomioon verkonhaltijan oikaistussa taseessa ja oikaistussa tuloslaskelmassa seuraavasti.

Verkkotoiminnan kontrolloitavia operatiivisia kustannuksia määritettäessä verkkoluvassa määritellyllä vastuualueella olevaan vuokrattuun verkkoon tehtävästä verkonrakentamisesta (investoinneista) tai muusta verkkotoimintaan kuuluvasta toiminnasta verkonhaltijalle aiheutuneita operatiivisia kustannuksia, jotka verkonhaltija sähköverkon omistaessaan voisi aktivoida taseeseen, ei oteta huomioon niiltä osin kuin kustannukset eriytetyssä tuloslaskelmassa sisältyvät kontrolloitavissa olevien operatiivisten kustannusten eriin. Verkon rakentamisesta aiheutuneet kyseiset kustannukset eliminoidaan kohtuullisen tuoton laskennassa kontrolloitavissa olevista operatiivisista kustannuksista.

Verkonhaltijan sähköverkkoon sitoutuneen pääoman arvo oikaistaan valvontamenetelmissä vastaamaan markkina-arvoa siten, että kohtuullisen tuoton laskennassa verkonhaltijan eriytetyn taseen mukaisen arvon sijaan käytetään vahvistuspäätöksessä kuvatulla tavalla määritetystä sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa.

Verkkotoimintaan sitoutunutta oikaistua pääomaa määritettäessä vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratun sähköverkon verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen. Koska verkonhaltijan eli vuokraajan hallinnassa oleva verkko-omaisuus sisällytetään verkkotoimintaan sitoutuneeseen oikaistuun pääomaan ja pääomalle määritetään kohtuullinen tuotto, on yhdenmukaisuuden perusteella vastaavasti toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa liikevoittoon (liiketappioon) palautettava eriytettyyn tuloslaskelmaan kirjatut verkonhaltijan maksamat verkko-vuokrat.

Menettelytapa vuokraverkkojärjestelyn purkamisessa verkonhaltijan kustannusten ja omistajan verkkoon sitoutuneen pääoman suhteen on linjassa sähkömarkkinalain tavoitteiden kanssa. Kustannukset on tarkoitettu hyväksyttäväksi siltä osin kuin ne ovat verkonhaltijalle toteutuneet. Hinnoittelun tulee vastata toiminnan kustannuksia ja toiminnan kustannusvastaavuutta arvioidaan kunkin verkonhaltijan kustannusten perusteella, ei siis verkon omistajan kustannusten perusteella. Sähköverkon omistajan verkkotoimintaan sijoittaman pääoman huomioiminen kohtuullisen tuoton laskennassa toteutuu sähköverkon nykykäyttöarvon kautta.

Verkko Korpela on sähkömarkkinalain 28 §:n ja laskennallisesta eriyttämisestä annetun asetuksen 6 §:n vastaisesti vuonna 2008 eriyttänyt sähköverkkotoimintaa vastuualueen mukaisen oman verkon rakentamisen osalta muuhun liiketoimintaan. Tältä osin yhtiön hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa käytetyt sähköverkkotoiminnan eriytetyt tilinpäätöstiedot eivät ole sisältäneet vastuualueen mukaisen oman verkon rakentamisen kustannuksia. Verkko Korpela on itse myöntänyt virheellisen toimintatapansa vuoden 2008 osalta ja korjannut menettelynsä oma-aloitteisesti tilikaudella 2009.

Verkko Korpela on viitannut valituksessaan myös verkon omistajan eli konsernin emoyhtiön Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannuksiin, jotka eivät ole vastaavasti Verkko Korpelan kustannuksia sähköverkkotoiminnan eriytetyssä tilinpäätöksessä. Kyseiset verkonomistajan kustannukset eivät ole kustannuksia verkonhaltijana toimivalle Verkko Korpelalle, vaan myyntituloa.

Mikäli Verkko Korpela omistaisi vastuualueen mukaisen sähköverkkonsa, yhtiön sisäistä katetta ei pystyttäisi aktivoimaan yhtiön taseeseen sähköverkon hyödykkeisiin. Yleiskustannuslisään sisältyvät Verkko Korpelan kustannukset huomioidaan valvontamenetelmien mukaisesti kunkin kustannuserän kirjanpitolainsäädännön mukaisen kirjaustavan mukaisesti. Kustannukset hyväksytään verkkotoiminnan kustannuksiksi eikä niihin kohdistu tehostamisvaadetta. Kontrolloitaviin operatiivisiin kustannuksiin sisältyvät vastuualueen oman verkon rakentamisen kustannukset eliminoidaan edelleen myös toteutuneiden yleiskustannusten osalta toteutuneista operatiivisista kustannuksista.

Verkko Korpelan vaatima verkkovuokrasopimuksessa sovittujen katteen ja yleiskustannuslisän eliminointi yhtiön oikaistun tuloksen laskennasta ei ole valvontamenetelmien mukainen käytäntö. Verkko-omaisuuteen tehtävien investointien kustannukset käsitellään valvontamenetelmissä siten, että taseeseen aktivoidun arvon sijaan käytetään sähköverkon jälleenhankinta-arvosta laskettua sähköverkon nykykäyttöarvoa. Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannukset ovat tulleet tätä kautta jo huomioitua verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa. Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannusten eliminointi katteineen ja yleiskustannuslisineen Verkko Korpelan oikaistusta tuloksesta johtaisi peitellyn voitonjaon luonteisesti kaksinkertaiseen tuottoon tältä osin.

Verkko Korpelan viittaamaa markkinaoikeuden 11.1.2010 antamaa päätöstä nro 11/10 ei voida tulkita ainakaan siten, että se johtaisi voitto-osuuden luonteisten erien eliminoimiseen hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnasta ja omistajan tuoton siirtämistä hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan ulkopuolelle. Verkko Korpelan vaatimus johtaisi näiltä osin luonnollisen monopolin erityisvalvonnan tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen.

Markkinaoikeuden päätöksen nro 11/10 mukaan valitus oli menestynyt siltä osin kuin Verkko Korpela oli vaatinut sen Korpelan Voima kuntayhtymän omistamaan sähköverkkoon vuonna 2007 tekemien investointien aiheuttamien kustannusten eliminoimista sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelmasta ja mainittujen kustannusten ottamista huomioon verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina. Tästä markkinaoikeuden muotoilusta käy selvästi ilmi, että kustannusten on oletettu olevan yhtä suuret Verkko Korpelalle ja Korpelan Voima kuntayhtymälle.

Verkko Korpelan markkinaoikeudelle toimittamista investointien rakentamiskustannuksista käy ilmi, ettei Verkko Korpela ollut tuonut ensimmäistä valvontajaksoa koskevassa prosessissa esille kuntayhtymän investointikustannuksiin sisältyvää Verkko Korpelan kustannuksiin lisättyä katetta ja yleiskustannuslisää. Verkko Korpela oli esittänyt ensimmäistä valvontajaksoa koskevassa 18.12.2008 markkinaoikeudelle toimittamassaan valituksessa, että kyseiset rakentamiskustannukset olivat sisältyneet yhtiön operatiivisiin kustannuksiin.

Energiamarkkinavirasto oli 25.5.2010 pyytänyt Verkko Korpelaa erittelemään niitä kustannuksia vuoden 2007 sähköverkkotoiminnan tuloslaskelmaan sisältyvien operatiivisten kustannusten osuudesta, jotka olivat aiheutuneet emoyhtiön omistamaan verkkoon tehdyistä investoinneista ensimmäisen valvontajakson valvontapäätöksen korjaamiseksi. Verkko Korpelan kate ja yleiskustannuslisä kuntayhtymän investointikustannuksissa olivat selvinneet virastolle vasta yhtiön 20.9.2010 toimittamasta lausunnosta. Tässä vaiheessa markkinaoikeuden päätöksestä nro 11/10 ei ole voinut enää valittaa. Verkko Korpelan ensimmäisen valvontajakson valvontapäätös oli korjattu tällöin markkinaoikeuden päätöksen sanamuodon mukaan. Virasto oli korjannut Verkko Korpelan ensimmäisen valvontajakson valvontapäätöksen oikaistun tuloksen toteutuneiden kontrolloitavien operatiivisten kustannusten laskentaan yhtiön lausunnon mukaisesti verkon omistajan eli Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannukset. Korjauksen myötä Verkko Korpelan toteutuneista kustannuksista oli siis vähennetty kustannuksiin kuulumattomia eriä.

Ilmeinen ristiriita markkinaoikeuden päätöksiin nrot 10/10 ja 13/10 oli korjattu käsittelyssä toisella valvontajaksolla, josta oli ilmoitettu Verkko Korpelalle ensimmäisen valvontajakson valvontapäätöksen korjaamisen jälkeen 22.2.2011.

Energiaviraston soveltama verkkovuokrausjärjestelyn purkamismenetelmä toisella valvontajaksolla on linjassa markkinaoikeuden päätösten nrot 10/10 ja 13/10 kanssa. Markkinaoikeus ei ole voinut tarkoittaa päätöksessään nro 11/10, että operatiivisiin kustannuksiin sisältymättömiä Verkko Korpelan katetta ja yleiskustannuslisää vähennettäisiin yhtiön operatiivisista kustannuksista. Näin on varsinkin, kun otetaan huomioon, että asian käsittelyssä yhtiö on vedonnut vain operatiivisiin kustannuksiinsa.

Virastolla on velvollisuus kehittää valvontamenetelmiä seuraavalle valvontajaksolle. Virasto ei ole sidottu edellisen jakson menetelmiin eikä tulkintaansa markkinaoikeuden 11.1.2010 antamasta päätöksestä nro 11/10 siten, että havaittuja puutteita tai puutteellisiin tietoihin perustuneita linjauksia ei voitaisi oikaista seuraavalle valvontajaksolle.

Verkko Korpela ei ole esittänyt vaatimustensa mukaisten laskentamenetelmien johtavan valvontamenetelmät kokonaisuutena huomioon ottaen kustannuksen laskennan kannalta oikeampaan ja siten hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin kannalta parempaan lopputulokseen, kuten korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2010:86 oikeusohje edellyttää.

Virasto käyttää harkintavaltaa sen suhteen, miten verkkovuokrausjärjestelyn purkamismenetelmä toteutetaan siten, että erityisvalvonnan tavoitteet toteutuvat verkonhaltijoiden, asiakkaiden ja sähköverkkotoiminnan ja sen erityisvalvonnan toimivuuden kannalta. Verkko Korpelan vaatimusten mukainen menettely johtaisi muiden verkonhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun vaarantumiseen.

Arvioitaessa asiaa kokonaisuutena on kohtuullista, että Verkko Korpela vastaa oikeudenkäyntikuluistaan asian lopputuloksesta riippumatta.

Vastaselitys

Verkko Korpela Oy on esittänyt muun ohella, että se ei ole vaatinut kohtuullisen tuoton korjaamista, vaan sen toteutumista seuraavan oikaistun tuloksen korjaamista.

Vuokrasopimuksen mukaan verkkovuokra perustuu vuokratun sähköverkon kuntayhtymälle aiheuttamiin investointeihin, kustannuksiin ja tuottokomponenttiin. Verkko Korpelan ja Korpelan Voima kuntayhtymän välistä sopimusta sääntelevät sähkömarkkinalain lisäksi verotusta koskevat lait ja viranomaisten määräykset.

Energiaviraston on valvovana asiantuntijaviranomaisena pitänyt tietää, että kahden yrityksen välisen hinnoittelun on perustuttava käypään hintaan. Tämä johtuu jo pelkästään verotuksellisista syistä eikä sähköverkkoa vuokraavan yrityksen ja sitä vuokralle antavan yrityksen välisessä hinnoittelussa voida tehdä tältä osin mitään poikkeusta.

Verkko Korpela on edellyttänyt, että sen oikaistun tuloksen laskennassa otetaan huomioon Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon tekemien investointien tulo- ja kuluvaikutukset täysimääräisesti, koska nämä investoinnit aiheuttavat yhtä suuret kulut Verkko Korpelalle kuntayhtymälle maksettavan verkkovuokran kautta. Korpelan Voima kuntayhtymä veloittaa tekemiensä investointien kustannukset (Verkko Korpelalle tulo) Verkko Korpela Oy:ltä verkkovuokrassa (Verkko Korpelalle kulu). Verotuksellisista syistä lisättävällä yleiskustannuslisällä ja katteella ei ole todellisuudessa vaikutusta tulokseen, vaan se on niiden verkkovuokraa korottavan vaikutuksen johdosta +/- nolla. Verkkovuokran hinnoittelumallissa ei jää katetta Verkko Korpelalle eikä myöskään kuntayhtymälle.

Energiavirasto on kasvattanut oikaistussa tuloksessa Verkko Korpelan liikevoittoa yleiskustannuslisän ja katteen verran, vaikka ne sisältyvät Verkko Korpelan todellisiin kustannuksiin verkkovuokran kautta. Mikäli yleiskustannuslisää ja katetta ei huomioida kustannuslisänä Energiaviraston oikaistun tuloksen laskelmassa, se johtaa siihen, että vuokraverkossa toimivaa Verkko Korpelaa kohdellaan toisin kuin omassa verkossa toimivaa yritystä, jonka tulosta kyseiset erät eivät virheellisesti paranna. Verkko Korpela aktivoisi investointikustannuksiin sisältyvät osuuden yleiskustannuslisästä ja katteesta taseeseensa, jos se omistaisi sähköverkon.

Eliminoimatta jätetyt erät ovat Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannuksia, Verkko Korpelan liikevaihtoon sisältyviä tuloja ja Verkko Korpelan maksamaan verkkovuokraan sisältyviä kuluja. Niillä ei ole todellista tulosvaikutusta Verkko Korpelalle, joten ne on siitä syystä eliminoitava oikaistun tuloksen laskelmasta. Kyseisiä eriä ei olisi lainkaan Verkko Korpelalla, jos se omistaisi hallinnoimansa sähköverkon ja jos Verkko Korpelan ei tarvitsisi noudattaa verolain säännöksiä käyvästä hinnasta.

Kyse ei ole sisäisestä katteesta, vaan kahden eri yrityksen väliseen liiketoimintaan liittyvästä hinnoittelusta. Mikäli Verkko Korpela omistaisi vastuualueen mukaisen sähköverkkonsa, se ei myisi investointeja kenellekään, vaan aktivoisi ne omaan taseeseensa. Tällöin ei syntyisi edes yrityksen sisäistä katetta, koska myyntiä ei tapahtuisi, eikä olisi olemassa mitään liikekirjanpidon piiriin kuuluvaa erää.

Verkko Korpela oli 9.10.2008 toimittanut Energiavirastolle Verkko Korpelan ja Korpelan Voima kuntayhtymän välisen sopimuksen verkkovuokran määräytymisperusteista. On selvää, että verkkovuokran määräytymisperusteissa investoinnit tarkoittavat Verkko Korpelan myymien investointien välittömiä kustannuksia, yleiskustannuksia ja tuottoa/katetta. Nämä kirjataan kirjanpitolainsäädännön mukaisesti Korpelan Voima kuntayhtymän taseeseen investointeina.

Verkko Korpela oli 18.12.2008 toimittanut sopimuksen myös markkinaoikeudelle ensimmäisen valvontajakson valvontapäätöstä koskevan valituksen yhteydessä, ja asiaa oli muutoinkin käsitelty Verkko Korpelan silloisessa valituksessa. Viimeistään siinä vaiheessa Energiaviraston olisi tullut perehtyä Verkko Korpelan toimittamiin asiakirjoihin ja ilmaista, jos jokin niissä ei olisi ollut hyväksyttävää käytännön tai sovellettavan lain kannalta. On mahdotonta, että Energiavirasto ei olisi ollut tietoinen asiasta. Virastolla on siten ollut vuotta 2007 koskevaa päätöstä tehdessään 10.1.2011 käytössään kaikki Verkko Korpelaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

Markkinaoikeuden 11.1.2010 antama päätös nro 11/10 on velvoittanut ottamaan huomioon Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon tekemiä investointeja vastaavat kustannukset, jotta vuokraverkkomalli voidaan purkaa oikein ja yhdenvertaisuutta noudattaen. Tämän päätöksen mukaisesti Verkko Korpelan tuloslaskelmasta oli eliminoitu yhtiön emoyhtiönsä omistamaan sähköverkkoon tekemien investointien aiheuttamat kustannukset. Näin ollen kustannuksista oli vähennetty vuokramallin aiheuttamat todelliset kustannukset eikä mitään niihin "kuulumattomia eriä".

Energiavirasto on sidottu noudattamaan markkinaoikeuden päätöstä nro 11/10 siten kuin markkinaoikeus on tarkoittanut sitä noudatettavan. Muussa tapauksessa Energiaviraston olisi tullut hakea muutosta kyseiseen päätökseen.

Verkko Korpelan todellisia operatiivisia kustannuksia ovat kaikki sen virallisella tuloslaskelmalla olevat kulut. Se, että Energiavirasto omassa valvontamallissaan nimittää joitakin kustannuksia operatiivisiksi kuluiksi ja eliminoi osan todellisista operatiivisista kustannuksista pois, ei muuta sitä tosiasiaa, että Energiavirasto on virheellisesti sisällyttänyt laatimansa Verkko Korpelan "oikaistun tuloksen liikevoittoon" eriä, jotka eivät sinne kuulu ja jotka aiheutuvat toimimisesta vuokraverkkoyhtiönä.

Mikäli Energiavirasto pitää jotain toimintamallia puutteellisena tai virheellisenä, se on toimivaltainen ohjeistamaan ja vaatimaan korjaavia toimenpiteitä. Energiaviraston tulee myös pystyä osoittamaan, miksi jokin toimintamalli on puutteellinen tai virheellinen. Jos viraston mukaan jonkun toisen yhtiön toimintamalli on parempi, Energiaviraston tulee ohjeistaa myös muita verkonhaltijoita riittävässä laajuudessa toimimaan vastaavalla tavalla. Toimintatapa, jossa virasto toteaa, mitä jollakin yhtiöllä ei ole, esimerkiksi yleiskustannuslisää ja katetta, mutta ei lausu mitään siitä, mitä kyseisen yhtiön vuokraan on sisällytetty, on täysin puutteellinen. Verkkoyhtiöt eivät voi muuttaa toimintamallejaan vajavaisten tietojen ja perustelemattomien väitteiden perusteella. On selvää, että eri yhtiöiden tiedot ovat vertailtavissa keskenään vain, jos näiden kaikki vertailun kannalta oleelliset tiedot ovat osapuolten käytettävissä periaatteellisella tasolla.

Muut kirjelmät

Energiavirasto on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella, että verotus ja kohtuullisen tuoton laskenta ei ole eikä niiden tarvitse kaikilta osin olla sidoksissa toisiinsa. Kohtuullisen tuoton laskennassa tuloslaskelman eriä voidaan käsitellä ja taseen eriä arvostaa myös yrityksen kirjanpidosta poikkeavalla tavalla. Esimerkiksi tasetta oikaistaessa sähköverkon hyödykkeiden arvona ei käytetä niiden kirjanpitoarvoa, vaan sähköverkon hyödykkeet arvostetaan oikaistussa taseessa nykykäyttöarvoonsa. Oikaistun tuloksen laskennassa yrityksen liikevoittoon puolestaan palautetaan eräitä eriä, jotka yrityksen kirjanpidossa on kirjattu kuluiksi ja jotka myös verotuksessa hyväksyttäisiin kuluiksi. Esimerkiksi verkkovuokrat on tällainen erä. Vastaavasti oikaistun tuloksen laskennassa liikevoittoon ei palauteta eriä, joita ei yrityksen verotuksessa hyväksytä kuluina. Myös verotuksen ja kirjanpidon käytännöt poikkeavat joiltakin osin toisistaan.

Mikäli Verkko Korpela omistaisi vastuualueen mukaisen sähköverkkonsa, se ei pystyisi aktivoimaan taseeseensa yleiskustannuslisää ja katetta, koska sille ei ole verkon rakentamisesta aiheutunut vastaavia kustannuksia, joita se on laskuttanut Korpelan Voima kuntayhtymältä yleiskustannuslisänä ja katteena. Tämä käy ilmi myös Verkko Korpelan 15.11.2013 Energiavirastolle toimittaman lausunnon liitteenä olleista investointimyyntien tuloslaskelmista.

Oikaistun tuloksen laskennassa liikevoittoon palautettavan verkkovuokran määrä on sen suuruinen kuin verkkovuokraa on todellisuudessa maksettu. Energiavirasto ei valvontamenetelmien mukaisesti pienennä oikaistun tuloksen laskennassa liikevoittoon palautettavaa verkkovuokraa Verkko Korpelan esittämällä tavalla, vaan maksettu verkkovuokra palautetaan oikaistua tulosta laskettaessa liikevoittoon täysimääräisenä.

Verkko Korpela on oikeassa siinä, että se oli toimittanut 9.10.2008 Energiavirastolle sen ja Korpelan Voima kuntayhtymän välisen sopimuksen verkkovuokran määräytymisperusteista. Luottamuksensuojaa ei saada lähtökohtaisesti lähettämällä sopimuksia virastolle, koska virasto ei vahvista vuokrasopimuksia tai niissä sovittuja menettelyjä.

Valvontamenetelmät annetaan sähkömarkkinalain mukaisesti etukäteen ja valvontapäätös jälkikäteen, eikä virasto tässä välissä vahvista menettelyjä juridisesti. Energiaviraston lähettämillä valvontakirjeillä ainoastaan selkeytetään menetelmiä ja niiden tulkintaa. Verkko Korpelan mahdollinen virheellinen käsitys valvontamenetelmien vastaisen käytännön hyväksynnästä on yhtiön oma olettamus. Viraston päätöksenteko ei ole muuttunut ennakoimattomasti. Virasto on päätöksensä perusteluissa avoimesti esittänyt ne kriteerit, joihin se on ratkaisunsa perustanut.

Verkko Korpela Oy on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella, että Energiavirastolla ei ole perusteita valita sellaista yrityksen kirjanpidosta poikkeavaa tapaa, joka johtaa sähköverkonhaltijoiden eriarvoiseen kohteluun. Mikäli Energiavirasto kuitenkin käyttää tällaisia yrityksen kirjanpidosta poikkeavia tapoja, niiden pitää kohdella kaikkia sähköverkonhaltijoita yhdenmukaisesti.

On selvää, että verkkovuokrat voidaan oikaistussa tuloksessa palauttaa laskelmaan, koska vastaavasti Energiavirasto lisää laskelmaan kuluksi verkon jälleenhankinta-arvosta lasketun laskennallisen poiston, joka asettaa poistokäytännön osalta kaikki verkonhaltijat samaan asemaan. Näin tehdyt oikaisut ovat osa laskentamallia eivätkä itsessään kohdistu vero- tai kirjanpitolainsäädännön alaisuuteen.

Energiavirasto ei ole pystynyt osoittamaan, kuinka huomioon otettaviksi vaaditut yleiskustannukset ja kate muuttuisivat kaksinkertaiseksi tuotoksi, jos niitä käsiteltäisiin Verkko Korpelan vaatimalla tavalla.

Toimittaessaan Energiavirastolle toista valvontajaksoa koskevia asiakirjoja Verkko Korpela on ollut siinä käsityksessä, että virasto on ymmärtänyt edellä selvitetyn asian. Lisäksi Verkko Korpela on ollut perustellusti siinä käsityksessä, että Energiavirasto on ollut yhtä mieltä asiasta Verkko Korpelan kanssa, koska Energiavirasto on hyväksynyt vuoden osalta 2007 yleiskustannuslisän ja katteen sallittua tuottoa laskettaessa.

Verkko Korpelan investointien myynnin tuloslaskelma, johon Energiavirasto on viitannut, muodostuu suoraan investointityönumeroille kirjatuista välittömistä kustannuksista. Verkonrakentamisen synnyttämät yleiskustannukset, joita ei voida kirjata suoraan investointityönumeroille, ovat verottajan ennakkopäätöksessä antaman hyväksynnän mukaisesti tietty prosenttiosuus toteutuneista suoraan investointityönumeroille kohdennetuista välittömistä kustannuksista.

Verkko Korpelan verkonrakentamistoiminnan aiheuttamat yleiskustannukset on kirjattu eri tileille kustannustekijöiden (palkka, kiinteistöt, vakuutukset) mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköverkkoa rakentavien asentajien työhönottopisteiden lämmitys- ja kunnossapitokustannukset sekä sähköverkon yleissuunnittelua tekevien henkilöiden kuukausipalkat. Näitä tarvitaan jokaisen investointikohteen toteuttamiseen. Yleiskustannuksista ei voida tehdä liikekirjanpidollisin keinoin vastaavanlaista tuloslaskelmaa kuin suoraan investointityönumeroille kirjattavista kustannuksista, koska yleiskustannuksia aiheuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä verkonrakentamistoiminta.

Jos Verkko Korpela rakentaisi itse omistamaansa sähköverkkoa, se kirjaisi investointiin suoraan kohdistuvat kustannukset taseeseen ja yleiskustannukset tuloslaskelmalle kuluksi. Jos Verkko Korpela puolestaan ostaisi itse omistamaansa verkkoon tehtävät investoinnit ulkopuoliselta urakoitsijalta, kirjattaisiin tämän urakoitsijan laskuttama hinta kokonaisuudessaan hyvän kirjanpitotavan mukaisesti taseeseen. Tällöin taseeseen kirjattavaan laskutettuun hintaan sisältyisi myös yleiskustannuslisä ja kate. Muunlaista hinnoitteluperiaatetta voitaisiin käsitellä verotuksessa peiteltynä osingonjakona. Verkko Korpela urakointiyhtiönä Korpelan Voima kuntayhtymälle ja ulkopuolinen yhtiö urakointi-yhtiönä Verkko Korpelalle ovat tässä tilanteessa vertailukelpoisia urakoitsijoita.

Energiavirasto on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella, että Energiavirasto ei ole kiistänyt, ettei Verkko Korpela maksaisi verkkovuokrassa välittömän investointikustannuksen päälle laskettua kustannuserää. Kyseisen suuruista kustannuserää ei ole Verkko Korpelalle rakentamistoiminnasta eli investointitoiminnasta aiheutunut. Sitä ei siten voida eliminoida Verkko Korpelan operatiivisista kustannuksista.

Jos todellisuudessa maksetusta verkkovuokrista vähennettäisiin ennen liikevoittoon palauttamista muita eriä kuin vuokratun verkon käyttö- ja kunnossapitokustannuksia, kyse olisi tältä osin menetelmämuutoksesta.

Energiavirasto on lausumassaan paljoksunut Verkko Korpelan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimusta asian hoitamiseen käytetyn kokonaisajan ja erityisesti asiaan perehtymiseen käytetyn ajan osalta. Tavallista korkeampi tuntiveloitus, joka perustuu erityisasiantuntemuksen omaamiseen, tulisi heijastua perehtymiseen käytettyä aikaa vähentävästi. Samoin muiden vireillä olevien saman toimiston hoitamien valvontapäätöksiä koskevien valitusasioiden tulisi heijastua yleistä perehtymistä koskevaa aikaa vähentävästi tai ainakin siten, että päällekkäinen laskuttaminen ei olisi mahdollista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Sovellettava laki

Energiamarkkinavirasto on 13.12.2007 tekemällään päätöksellä (497/424/2007) vahvistanut Verkko Korpela Oy:n noudatettavaksi menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi sähkömarkkinalain (386/1995) 38 a §:n (1172/2004) nojalla toisella valvontajaksolla 1.1.2008–31.12.2011.

Energiamarkkinavirasto on 15.7.2011 tekemällään päätöksellä (dnro 497/424/2007) muuttanut 13.12.2007 tekemäänsä vahvistuspäätöstä sähkömarkkinalain 38 b §:n (1172/2004) nojalla siltä osin, että rahoitusomaisuudessa ei oteta huomioon eikä taseesta eliminoida myyntisaamisiin sisältyviä eriä. Lisäksi vahvistuspäätöstä on muutettu sähköntoimituksissa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan laatusanktion osalta.

Energiavirasto on 24.2.2014 antamallaan päätöksellä vahvistanut muun ohella sähkömarkkinalain (386/1995) 38 c §:n (1172/2004) nojalla Verkko Korpela Oy:lle sähköverkkotoiminnan toteutuneen oikaistun tuloksen ja kohtuullisen tuoton toisella valvontajaksolla 1.1.2008–31.12.2011.

Edellä mainittu sähkömarkkinalaki on kumottu 1.9.2013 voimaan tulleella sähkömarkkinalailla (588/2013). Samaan aikaan voimaan tullut sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettu laki (590/2013, jäljempänä valvontalaki) sisältää muun ohella sähkömarkkinalain (386/1995) soveltamiskäytäntöä vastaavat säännökset Energiaviraston vahvistamista ehdoista ja menetelmistä (vahvistuspäätös), vahvistuspäätöksen muuttamisesta sekä Energiaviraston päätöksestä valvontajakson päätyttyä.

Valvontalain 40 §:n 1 momentin vahvistuspäätöksiä koskevien siirtymäsäännösten mukaan ennen valvontalain voimaantuloa annetut 10 §:ssä tarkoitetut vahvistuspäätökset jäävät voimaan valvontalain voimaantullessa ja niitä voidaan muuttaa siten kuin valvontalaissa säädetään. Jos muutoksen perusteena on 13 §:n 1 momentin 4 kohta ja olosuhteiden muutos on ilmennyt ennen valvontalain voimaantuloa, katsotaan olosuhteiden muutoksen ilmenneen lain voimaantullessa. Jos muutoksen perusteena on 13 §:n 1 momentin 2 kohta, voi Energiamarkkinavirasto päättää, että määräajaksi annetun vahvistuspäätöksen muutos tulee voimaan lain voimaantulon jälkeen alkavan seuraavan kalenterivuoden alusta. Tässä tapauksessa valvontalain säännöksiä sekä sähkömarkkinalain (588/2013) ja maakaasumarkkinalain muuttamisesta annetun lain (589/2013) säännöksiä sovelletaan valvontalain ja mainittujen lakien voimaan tullessa kesken olevaan valvontajaksoon kohdistuvaan valvontalain 14 §:n mukaiseen päätökseen siltä osin kuin päätös koskee vahvistuspäätöksen muutoksen voimaantulon jälkeistä aikaa.

Valvontalain 14 § sisältää säännöksen Energiaviraston päätöksestä valvontajakson päätyttyä eli niin sanotusta valvontapäätöksestä.

Valvontalain siirtymäsäännöksissä ei ole nimenomaisesti säädetty, tuleeko niin sanottuun valvontapäätökseen, joka koskee valvontajaksoa, joka on jo päättynyt valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain voimaantullessa, soveltaa valvontalain säännöksiä ja uuden sähkömarkkinalain säännöksiä vai kumotun sähkömarkkinalain säännöksiä.

Markkinaoikeus toteaa, että valvontapäätös annetaan vahvistuspäätöksessä vahvistettujen menetelmien perusteella. Valvontapäätöksessä arvioidaan, onko verkonhaltijan noudattama hinnoittelu ollut valvontajakson aikana kokonaisuudessaan säännösten ja aiemmin vahvistetun vahvistuspäätöksen mukaista.

Energiamarkkinaviraston 13.12.2007 tekemän vahvistuspäätöksen liitteessä 1 on ilmoitettu, että virasto vahvistaa vuoden 2012 lokakuun loppuun mennessä verkonhaltijalle annettavissa valvontapäätöksissä valvontajakson aikana kertyneen toteutuneen tuoton sekä tuoton yli- tai alijäämän.

Toinen valvontajakso on päättynyt 31.12.2011 eli yli puolitoista vuotta ennen valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain (588/2013) voimaantuloa 1.9.2013. Valittajan valvontapäätöstä koskeva asia on ollut jo tuolloin valvontalain ja uuden sähkömarkkinalain voimaan tullessa Energiaviraston ratkaistavana.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Energiaviraston on tullut valituksenalaista toisen valvontajakson valvontapäätöstä tehdessään soveltaa kumotun sähkömarkkinalain (386/1995) säännöksiä sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa 31.8.2013.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asiassa on kysymys vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan hallinnassa olevaan sähköverkkoon tehtyjen investointien aiheuttamien kustannusten käsittelystä verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnassa.

Sähkömarkkinalaki (386/1995) ja sen esityöt

Sähkömarkkinalain 14 §:n 2 momentin mukaan verkkopalvelujen hinnoittelun on oltava kohtuullista.

Sähkömarkkinalain 28 §:n 1 momentin mukaan sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista sekä sähköliiketoiminnot muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista.

Sähkömarkkinalain 29 §:n (1172/2004) 1 momentin mukaan eriyttämisellä tarkoitetaan sähkömarkkinalaissa sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille on tilikausittain laadittava tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla yrityksen kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti.

Sähkömarkkinalain 33 §:n (1172/2004) 1 momentin mukaan liiketapahtumat ja tase-erät tulee kirjata liiketoimintojen tuloslaskelmiin ja taseisiin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Yhteiset tulot ja menot sekä tase-erät kirjataan tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä laskennallisesti eri toiminnoille siten, että aiheuttamisperiaate mahdollisuuksien mukaan toteutuu.

Sähkömarkkinalain 38 a §:n (1172/2004) 1 momentin 1 kohdan mukaan sähkömarkkinaviranomaisen tulee päätöksellään vahvistaa verkonhaltijan ja järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan noudatettavaksi ennen niiden käyttöönottamista menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana.

Pykälän 2 momentin mukaan vahvistuspäätöksen tulee perustua 3, 4 ja 6 a luvussa sekä verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa säädettyihin perusteisiin. Hinnoittelussa noudatettavien menetelmien vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan määrätä:
1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteista;
2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta;
3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta.
[– –]

Sähkömarkkinalain 38 c §:n (1172/2004) 1 momentin mukaan sähkömarkkinaviranomaisen tulee 38 a §:ssä tarkoitetun valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän.

Sähkömarkkinalain muuttamiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 127/2004 vp s. 57 ja 58) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 38 a §:n kohdalla todettu muun ohella, että vahvistuspäätöksessä määrätään, miten eri pääomaerät otetaan huomioon hinnoittelun perusteena olevaa verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä. Lisäksi tiettyjen pääomaerien kuten sähköverkon osalta vahvistetaan hinnoittelun perusteena käytettävien pääomien arvostusperiaatteet ja -menetelmät. Sähköverkkojen kirjanpitoarvot eivät yleensä aiemman verosidonnaisuuden vuoksi kuvasta niihin sitoutunutta todellista pääomaa. Myös eri verkonhaltijoiden välillä on erilaisesta yrityshistoriasta johtuen huomattavia eroja. Tämän vuoksi vahvistuspäätöksissä tulee eri verkonhaltijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi soveltaa yhtenäisiä laskentamenetelmiä. Vahvistuspäätöksessä määrätään lisäksi periaatteet, joita sovelletaan verkkotoiminnan tuloslaskelman ja taseen oikaisussa. Näissä periaatteissa määritellään menetelmät, miten verkkotoimintaan sitoutunut pääoma jaetaan omaan ja vieraaseen pääomaan, miten sähköverkosta sekä muusta käyttöomaisuudesta tehtävät poistot käsitellään verkkopalveluiden hinnoittelussa ja verkkopalveluhintojen kohtuullisuuden arvioinnissa.

Sähkön sisämarkkinoita koskevista säännöistä annettu direktiivi

Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaan sääntelyviranomaisten on vahvistettava tai hyväksyttävä ennen niiden voimaantuloa ainakin ne menetelmät, joita käytetään seuraavien seikkojen laskennassa tai niitä koskevien ehtojen ja edellytysten vahvistamisessa:
a) liittäminen ja pääsy kansallisiin verkkoihin, siirto- ja jakelutariffit mukaan luettuina. Näiden tariffien tai menetelmien on mahdollistettava tarvittavien investointien toteuttaminen verkkoihin niin, että kyseisillä investoinneilla voidaan varmistaa verkkojen toimivuus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2009/72/EY 37 artiklan 6 kohdan a alakohta on samansisältöinen.

Unionin tuomioistuimen tuomio

Unionin tuomioistuin on 29.10.2009 antamassaan tuomiossa asiassa C-274/08 (komissio v. Ruotsi, EU:C:2009:673, 28–38 kohdat) tuonut esiin direktiivin 2003/54/EY 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöksen sisältävän myös aineellisen säännön eli sen, että näiden tariffien tai menetelmien on mahdollistettava tarvittavien investointien toteuttaminen verkkoihin niin, että kyseisillä investoinneilla voidaan varmistaa verkkojen toimivuus. Tällaisia investointeja voidaan odottaa talouden toimijoilta vain, jos nämä tariffit tai menetelmät ovat riittävän tarkkoja ja mahdollistavat tyydyttävän ennustettavuuden. Tuomion mukaan direktiivin 23 artiklan 2 kohdan a alakohdasta ei ole syytä tehdä tulkintaa, joka poikkeaisi tämän säännöksen sanamuodosta. Mainitussa säännöksessä vaaditaan näin ollen edellä mainituilta tariffeilta riittävän suurta ennustettavuutta.

Sähköverkkovuokrasopimuksen keskeinen sisältö

Verkko Korpela on vuokrannut 19.12.2006 allekirjoitetulla sähköverkkovuokrasopimuksella emoyhtiöltään Korpelan Voima kuntayhtymältä (jäljempänä myös kuntayhtymä) sopimuksessa tarkemmin määritellyn sähköverkko-omaisuuden. [Liikesalaisuus].

[Liikesalaisuus]

Sopimuksessa on vielä todettu, että Verkko Korpela veloittaa sopimuksen mukaan investointikustannukset kuukausittain Korpelan Voima kuntayhtymältä.

Ensimmäisen valvontajakson (2005–2007) vahvistuspäätös ja sen liitteen 1 keskeinen sisältö

Ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksen (dnro 809/425/2004) liitteen 1 "Menetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontajaksolla" (jäljempänä menetelmäliite) kohdassa 2.1.1 "Varsinaisen verkko-omaisuuden oikaiseminen" on ilmoitettu, että mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan verkon, hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratut verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan. Verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassaan olevaa verkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama tai vuokraama.

Menetelmäliitteen kohdassa 4.5 "Verkkovuokrat" on ilmoitettu, että mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan verkon, Energiamarkkinavirasto purkaa vuokrausjärjestelyn hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa. Kohtuullisuuslaskelmissa vuokrattua verkko-omaisuutta käsitellään samalla tavoin kuin, jos kyseinen verkko-omaisuus olisi verkonhaltijan omistama.

Toisen valvontajakson (2008–2011) vahvistuspäätöksen ja sen liitteen 1 keskeinen sisältö

Verkko Korpelaa koskevan toisen valvontajakson vahvistuspäätöksen "Perustelut" -osassa on todettu, että vahvistettavat menetelmät perustuvat olennaisin osin 1.1.2005 alkaneelle ja 31.12.2007 päättyvälle valvontajaksolle vahvistettuihin lainvoimaisiin menetelmiin.

Vahvistuspäätöksen liitteen 1 "Menetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2008 alkavalla ja 31.12.2011 päättyvällä valvontajaksolla" (jäljempänä menetelmäliite) kohdassa 2.1.1 "Sähköverkon arvostusperiaatteet" on todettu, että verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa sähköverkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama tai vuokraama. Mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassa olevan sähköverkon, verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratut verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan.

Menetelmäliitteen kohdassa 2.1.1.5 "Vuosittain ilmoitettavat tiedot" on ilmoitettu, että jos verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan verkon, hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa vuokrausjärjestely puretaan, joten verkonhaltijan tulee ilmoittaa Energiamarkkinavirastolle vuosittain vastaavat tiedot myös vuokraamiensa verkkokomponenttien osalta.

Menetelmäliitteen luvussa 5 "Tuloslaskelman oikaisu ja verkkotoiminnan tuloksen määrittäminen" on ilmoitettu, että sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan toteutuneen tuloksen laskennassa lähtökohtana on sähkömarkkinalain 29 §:n nojalla verkonhaltijan laatiman eriytetyn sähköverkkotoiminnan tuloslaskelman mukainen liikevoitto (liiketappio), jota oikaistaan mainitussa luvussa esitetyillä menetelmillä, ja oikaisun lopputuloksena saadaan vuosittain verkonhaltijan toteutunut oikaistu tulos laskennallisten yhteisöverojen jälkeen.

Menetelmäliitteen kohdassa 5.2 "Yleistä verkkotoiminnan kuluista" on ilmoitettu, että verkkotoiminnan kulut tulee mahdollisuuksien mukaan kohdistaa toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Lisäksi mainitussa kohdassa on ilmoitettu, että hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa verkkoliiketoiminnan kuluiksi hyväksytään ainoastaan sellaiset kulut, joita vastaan verkkoluvan haltija saa vastinetta. Näin ollen verkkoluvanhaltijan maksamat vastikkeettomat korvaukset eliminoidaan tuloslaskelmasta. Energiamarkkinavirasto lähtökohtaisesti eliminoi hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa tuloslaskelmasta seuraavat useimmiten vastikkeettomat kuluerät: johto-, alue- tariffiero-, resurssi- sekä resurssivarauskorvaukset. Mikäli verkonhaltija haluaa, että näiden kuluerien mukaisia kustannuksia hyväksytään hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa verkkoliiketoiminnan kuluiksi, verkonhaltijan tulee esittää Energiamarkkinavirastolle perusteltu selvitys verkonhaltijan näitä kuluja vastaan saamasta todellisesta vastineesta. Muussa tapauksessa kyseisiä kulueriä käsitellään Energiamarkkinaviraston laskelmissa voitonjaon luonteisina erinä.

Menetelmäliitteen kohdassa 5.4 "Verkkovuokrat" on lausuttu seuraavaa:

"Mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, niin Energiamarkkinavirasto purkaa vuokrausjärjestelyn verkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa. Laskelmissa vuokrattua verkko-omaisuutta käsitellään samalla tavoin kuin, jos kyseinen verkko-omaisuus olisi verkonhaltijan omistama.

Edellä luvussa 2.1.1 on todettu, että kohtuullisuuslaskelmissa verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä vuokratut verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan, jolle määritellään kohtuullinen tuotto luvussa 3 esitetyllä tavalla.

Verkkovuokraan sisältyy verkon omistajalle maksettava tuotto-osa sekä verkon ikääntymistä vastaava poisto-osa. Koska verkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa verkonhaltijan hallinnassa oleva verkko-omaisuus sisällytetään verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan ja pääomalle määritellään kohtuullinen tuotto, tulee yhdenmukaisuuden perusteella toteutunutta tuottoa laskettaessa vastaavasti eliminoida tuloslaskelmaan merkityt verkonhaltijan maksamat verkkovuokrat."

Menetelmäliitteen kohdassa 5.5.1 "Sähköverkosta tehtävät poistot" on ilmoitettu, että vuokrattua verkko-omaisuutta käsitellään laskelmissa samalla tavoin kuin jos kyseinen verkko-omaisuus olisi verkonhaltijan omistama ja että verkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevassa laskennassa verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä vuokratut verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen, jolloin verkon laskennalliseen tasapoistoon sisältyy myös vuokratusta verkko-omaisuudesta laskettu tasapoisto."

Menetelmäliitteen kohdassa 5.10 "Tuloslaskelman oikaisu ja toteutuneen tuoton laskenta" on lausuttu muun ohella seuraavaa:

"Energiamarkkinavirasto laskee verkonhaltijan toteutuneen tuoton vuosittain ja lähtee verkonhaltijan verkkotoiminnan toteutuneen tuoton laskennassa verkonhaltijan sähkömarkkinalain 29 §:n nojalla laatiman eriytetyn sähköverkkotoiminnan tuloslaskelman mukaisesta liikevoitosta (liiketappiosta).

Laskelmassa liikevoittoon (liiketappioon) lisätään aluksi tarkasteluvuoden aikana toteutuneet kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset, maksetut verkkovuokrat, suunnitelman mukaiset poistot sähköverkosta ja liikearvosta, taseeseen kirjattujen siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen kertymän nettomuutos sekä puolet verkonhaltijan toteutuneista keskeytyskustannuksista. Tämän jälkeen näin saadusta luvusta vähennetään tehostamistavoitteen mukaiset verkonhaltijan kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset, sähköverkon jälleenhankinta-arvosta lasketut tasapoistot, puolet keskeytyskustannusten vertailutasosta sekä verkkotoiminnan harjoittamisen turvaamiseksi tarvittavasta rahoitusomaisuudesta aiheutuva kustannus. [– –]"

Oikeudellinen arviointi

Valituksenalainen päätös on vasta toinen sen jälkeen, kun sähköverkkopalvelujen hinnoittelun ja verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevassa valvonnassa on siirrytty sähkömarkkinalakiin tehdyillä muutoksilla tapauskohtaisesta jälkikäteisestä valvonnasta kaikkiin verkonhaltijoihin yhtenäisesti kohdistuvaan ja osittain etukäteisenä pidettävään valvontaan. Verkonhaltijoilla on aiempaa kokemusta siten vain ensimmäiseltä valvontajaksolta (2005–2007) muun ohella siitä, miten vahvistuspäätöstä ja sen menetelmäliitteen sisältöä on sovellettu valvontapäätöstä tehtäessä.

Energiavirasto on valituksenalaisella päätöksellään vahvistanut Verkko Korpelan sähköverkkotoiminnan toisen valvontajakson 1.1.2008–31.12.2011 toteutuneen oikaistun tuloksen ja kohtuullisen tuoton sekä kolmannelle valvontajaksolle siirtyvän alijäämän. Energiavirasto on valvontapäätöksessään eliminoinut vuoden 2008 osalta Verkko Korpelan oikaistusta tuloksesta Verkko Korpelan emoyhtiölleen Korpelan Voima kuntayhtymälle myymien sähköverkkoinvestointien investointikustannukset kokonaan valittajan vaatimalla tavalla. Vuosina 2009–2011 Energiavirasto on eliminoinut Verkko Korpelan oikaistusta tuloksesta tämän kuntayhtymälle myymien sähköverkkoinvestointien välittömät kustannukset, mutta virasto ei ole eliminoinut Verkko Korpelan vaatimuksen mukaisesti kuntayhtymän investointikustannuksiin sisältyvää osuutta Verkko Korpelan yleiskustannuksista ja katteesta.

Valituksenalaisen päätöksen "Perustelut" -osan alakohdassa "Vuokraverkkojärjestelyn purkaminen" on todettu, että sähkömarkkinalain vastaisesti vuonna 2008 eriytettyä sähköverkkotoimintaa vastuualueen mukaisen oman verkon rakentamisen osalta ei ole katsottu tarpeelliseksi valvontapäätöksellä palauttaa Verkko Korpela Oy:n sähköverkkotoimintaan.

Verkko Korpela on valituksessaan vaatinut, että yhtiön oikaistusta tuloksesta eliminoidaan sen emoyhtiön omistamaan sähköverkkoon tekemiä investointeja vastaavat kustannukset kokonaan myös yleiskustannuslisän ja katteen osalta vuosina 2009–2011. Energiaviraston olisi Verkko Korpelan mukaan tullut valituksenalaisessa päätöksessään noudattaa markkinaoikeuden 11.1.2010 antaman Verkko Korpelaa koskevan päätöksen nro 11/10 mukaista laskentatapaa, jota virasto on noudattanut ensimmäisellä valvontajaksolla vuoden 2007 osalta ja toisella valvontajaksolla vuoden 2008 osalta.

Markkinaoikeus on mainitussa aiemmassa lainvoimaisessa päätöksessään nro 11/10 katsonut, että viraston olisi tullut vuotta 2007 koskevassa kohtuullisen tuoton laskelmassa ottaa huomioon Verkko Korpelan vahvistettuun tilinpäätökseen sisältyvät Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon tekemiä investointeja vastaavat kustannukset verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina purkaessaan vuokraverkkojärjestelyn laskentamallissaan.

Verkko Korpela on markkinaoikeuden antaman päätöksen nro 11/10 jälkeen viraston lausuntopyyntöön antamassaan 20.9.2010 päivätyssä korjausesityksessään ensimmäisen valvontajakson (1.1.2005–31.12.2007) valvontapäätökseksi esittänyt, että virasto oikaisee Verkko Korpelan sallittua tuottoa laskiessaan välittömien kustannusten lisäksi myös valvontamallin oikaistun tuloksen liikevoittoon sisältyvän yleiskustannuslisän, joka oli Verkko Korpelan myyntihintoihin kuuluvana komponenttina osa Korpelan Voima kuntayhtymän investointikustannuksia.

Energiavirasto on 10.1.2011 tekemällään päätöksellä (dnro 44/424/2007) vahvistanut Verkko Korpelan ensimmäisen valvontajakson (2005–2007) toteutuneen tuoton ja kohtuullisen tuoton sekä alijäämän. Vuoden 2007 kohtuullista tuottoa koskevassa laskelmassa on Verkko Korpelan toteutuneista operatiivisista kustannuksista vähennetty valittajan vaatimalla tavalla sähköverkkoon tehdyistä investoinneista aiheutuneet kustannukset.

Mainitussa viraston päätöksessä on myös todettu, että markkinaoikeuden päätöksellä nro 11/10 ei ollut muutettu ensimmäistä valvontajaksoa koskevaa vahvistuspäätöstä (dnro 809/425/2004), eikä sillä ollut muutettu kohtuullisen tuoton laskentamenetelmiä tulevissa vahvistuspäätöksissä.

Sähköverkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan lähtökohtana on verkonhaltijan sähkömarkkinalain 29 §:n nojalla verkonhaltijan laatiman eriytetyn sähköverkkotoiminnan tuloslaskelman mukainen liikevoitto tai -tappio. Energiavirasto on ilmoittanut käyttävänsä verkonhaltijan verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden valvontaa koskevien laskelmien perustana oikeudellisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan vahvistettua virallista tilinpäätöstä tai laskennallisesti eriytetyn verkonhaltijan sähköverkkotoiminnan eriytettyä tilinpäätöstä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan yleiskustannuslisä ja kate ovat välittömien investointikustannusten tavoin sisältyneet Verkko Korpelan sähköverkkotoiminnan eriytettyyn tilinpäätökseen.

Sekä ensimmäisen että toisen valvontajakson vahvistuspäätösten menetelmäliitteistä käy ilmi, että Energiavirasto purkaa vuokrausjärjestelyn verkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissa, jos verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon. Laskelmissa vuokrattua verkko-omaisuutta käsitellään samalla tavoin kuin, jos kyseinen verkko-omaisuus olisi verkonhaltijan omistama.

Energiavirasto on valituksenalaista päätöstä koskevassa markkinaoikeudelle antamassaan lausunnossa todennut, että toisella valvontajaksolla valvontamenetelmissä käsitellään verkonhaltijaa, joka on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon eli toimii vuokraverkossa, täysin yhdenmukaisesti sellaisen verkonhaltijan kanssa, joka omistaa hallinnassaan olevan sähköverkon. Verkon rakentamisesta aiheutuneet tuotot ja kustannukset kuuluvat verkkoluvan mukaiseen verkkotoimintaan ja ne otetaan huomioon verkonhaltijan oikaistussa taseessa ja oikaistussa tuloslaskelmassa. Toisen valvontajakson vahvistuspäätöksiä ei Energiaviraston mukaan ole korjattu vuokraverkkojärjestelyn purkamisen osalta viraston viittaamien markkinaoikeuden päätösten nrot 10/10, 11/10 ja 13/10 vuoksi, vaan menettelytapa on kirjattu kolmannen valvontajakson vahvistuspäätöksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että Energiavirasto on kasvattanut valvontapäätöksen oikaistussa tuloslaskelmassa Verkko Korpelan liikevoittoa yleiskustannuslisän ja katteen verran, vaikka ne sisältyvät Verkko Korpelan kustannuksiin emoyhtiölle suoritettavan verkkovuokran kautta.

Virastolla on ollut tieto ensimmäisen valvontajakson uutta valvontapäätöstä 10.1.2011 tehtäessä Verkko Korpelan vaatimien investointikustannusten muodostumisesta välittömistä investointikustannuksista ja yleiskustannuslisästä, ja se on hyväksynyt tuolloin Verkko Korpelan ilmoittamat kustannukset kokonaisuudessaan.

Energiavirasto on sähköpostiviestissään 22.2.2011 ilmoittanut Verkko Korpelalle, että toisella valvontajaksolla (2008–2011) virasto käsittelee vuokraverkonhaltijan, joka on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan sähköverkon, verkkotoimintaan kuuluvina kustannuksina kaikkia samoja kustannuksia kuin verkonhaltijan, joka omistaa sähköverkkonsa.

Toinen valvontajakso on päättynyt 31.12.2011. Toiselle valvontajaksolle (2008–2011) vahvistettu vahvistuspäätös menetelmäliitteineen on ollut samansisältöinen vuokraverkkojärjestelyn purkamisen osalta kuin ensimmäisen valvontajakson (2005–2007) vahvistuspäätös menetelmäliitteineen. Toista valvontajaksoa koskevaa vahvistuspäätöstä ei ole muutettu.

Energiavirasto on asiassa esitetyn selvityksen mukaan hyväksynyt toisen valvontajakson ensimmäiseltä vuodelta eli vuodelta 2008 välittömien kustannusten lisäksi myös yleiskustannuslisän ja katteen vuotta 2007 vastaavalla tavalla. Virasto on vasta helmikuussa 2011 valvontajakson viimeisen vuoden kuluessa esittänyt sähköpostitse Verkko Korpelalle tulkintansa investointikustannusten käsittelystä vuokraverkon purkamisessa toisella valvontajaksolla.

Kun otetaan huomioon Energiaviraston soveltamilta kohtuullisen tuoton laskentamenetelmiltä edellytettävä ennustettavuuden vaatimus, virasto ei ole voinut näissä oloissa muuttaa vuokraverkkojärjestelyn purkamista koskevaa tulkintaansa verkonhaltijan vahingoksi.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Energiaviraston olisi tullut toisen valvontajakson päätyttyä tekemissään verkkotoiminnan tuottoa koskevissa laskelmissaan ottaa huomioon Verkko Korpelan vahvistettuun eriytettyyn tilinpäätökseen sisältyvät Korpelan Voima kuntayhtymän sähköverkkoon tekemiä investointeja vastaavat kustannukset myös yleiskustannuslisän ja katteen osalta verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina purkaessaan vuokraverkkojärjestelyn laskentamallissaan.

Johtopäätös

Energiavirasto on menetellyt edellä todetuin tavoin sähkömarkkinalain 38 c §:ssä säädetyn vastaisesti. Valittajan ensisijainen vaatimus on siten hyväksyttävä, ja Energiaviraston valituksenalainen päätös on kumottava. Asia on palautettava Energiavirastolle uuden valvontapäätöksen tekemistä varten.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hallintolainkäyttölain esitöiden (HE 217/1995 vp s. 87 ja 88) yksityiskohtaisissa perusteluissa on 74 §:n kohdalla todettu muun ohella, että perusteena korvausvelvollisuuden jakautumiselle olisi asiassa annettu ratkaisu. Tämä tarkoittaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 ja 3 §:n säännösten mukaisia periaatteita eli sitä, että asiansa hävinnyt velvoitetaan korvaamaan vastapuolen kulut. Ratkaisun lopputuloksen lisäksi voidaan mainittujen esitöiden mukaan ottaa huomioon myös muita seikkoja. Yleisenä perusteena olisi sen arviointi, olisiko kohtuutonta, että vastapuoli joutuu kantamaan oikeudenkäyntikulunsa. Kysymys on siten asian lopputuloksen ja eräiden muiden seikkojen pohjalta tehtävästä arviosta. Julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta punnittaessa tulisi esitöiden mukaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, onko oikeudenkäynnin aiheena ollut viranomaisen virheellinen menettely.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Verkko Korpela Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi Energiavirasto on hallintolainkäyttölain 74 §:n nojalla määrättävä korvaamaan Verkko Korpela Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Energiaviraston 24.2.2014 tekemän päätöksen dnro 211/430/2009 Verkko Korpela Oy:n sähköverkkotoiminnan toteutuneesta oikaistusta tuloksesta ja kohtuullisesta tuotosta toisella valvontajaksolla 1.1.2008–31.12.2011.

Asia palautetaan Energiavirastolle uudelleen käsiteltäväksi toista valvontajaksoa koskevan uuden valvontapäätöksen tekemiseksi Verkko Korpela Oy:lle.

Markkinaoikeus velvoittaa Energiaviraston korvaamaan Verkko Korpela Oy:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Jaakko Ritvala ja Riitta Hämäläinen sekä asiantuntijajäsen Kim Talus.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 28.7.2017 taltionumero 3704.