MAO:10/10

PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Energiamarkkinavirasto (jäljempänä myös virasto) on 14.11.2008 antamallaan päätöksellä vahvistanut KENET Oy:n sähköverkkotoiminnan ensimmäisen valvontajakson 1.1.2005–31.12.2007 toteutuneeksi tuotoksi 4.950.000 euroa ja kohtuulliseksi tuotoksi 3.860.000 euroa. Energiamarkkinavirasto on vahvistanut ensimmäisen valvontajakson kertyneen tuoton ylijäämän olevan 1.080.000 euroa.

Energiamarkkinavirasto on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että valvontapäätöksessä vahvistetaan verkonhaltijan osalta erikseen ensimmäisen valvontajakson aikana kertynyt tuotto ja se, kuinka suurella euromäärällä valvontajakson aikana kertynyt tuotto ylittää tai alittaa kohtuullisena pidettävän tuottotason. Verkonhaltijan on otettava toisella valvontajaksolla (1.1.2008–31.12.2011) huomioon ensimmäisen valvontajakson valvontapäätös määrittäessään siirtopalvelusta perittävien maksujen suuruutta. Ensimmäisellä valvontajaksolla kertynyt tuoton alijäämä on verkonhaltijan käytössä vastaavalla euromäärällä ainoastaan toisen valvontajakson aikana. Ensimmäisellä valvontajaksolla kertynyt tuoton ylijäämä puolestaan pienentää automaattisesti vastaavalla euromäärällä toisella valvontajaksolla kohtuullisena pidettävää tuottotasoa.

Päätöksen mukaan virasto on laskenut valvontajakson eri vuosina 2005, 2006 ja 2007 kertyneet tuotot yhteen ja vähentänyt summasta vastaavina vuosina kohtuullisena pidettävien tuottojen summan. Kohtuullisena pidettävä tuottotaso on määritetty valvontajaksoa koskevassa vahvistuspäätöksessä (Dnro 808/425/2004) vahvistettuja periaatteita ja menetelmiä noudattaen.

Energiamarkkinavirasto on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti.

Asianosainen harjoittaa sähkömarkkinalain mukaista luvanvaraista sähköverkkotoimintaa ja on siten sähkömarkkinalain 3 §:n 8 kohdassa määritelty verkonhaltija.

Sähkömarkkinalain 38 c §:n 1 momentin mukaan Energiamarkkinaviraston tulee 38 a §:ssä tarkoitetun valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän.

Valvontajakson päätyttyä Energiamarkkinaviraston tulee antaa päätös, jossa arvioidaan onko hinnoittelu ollut valvontajakson aikana kokonaisuudessaan säännösten ja sähkömarkkinalain 38 a §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman vahvistuspäätöksen mukaista. Valvontajakson päätyttyä verkonhaltijan tulee Energiamarkkinaviraston päätöksen perusteella palauttaa mahdollinen ylituotto siirtopalvelujen hintoja alentamalla asiakkaille.

Eduskunnan talousvaliokunta on sähkömarkkinalakiesitystä koskevassa mietinnössään (TaVM 56/1994) todennut, että useamman vuoden valvontajaksolla pyritään tasaamaan eri syistä mahdollisesti johtuvia vuosittaisia vaihteluita. Valvontajakson päätyttyä viraston tulee velvoittaa verkonhaltija alentamaan seuraavalla jaksolla siirtopalvelumaksujaan määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton. Verkonhaltijalla on mahdollisuus korottaa maksujaan, jos kohtuullinen tuotto on alittunut.

Asianosainen on vaatinut vuotta 2007 koskevissa laskelmissa käytettävien toteutuneiden operatiivisten kustannusten korjaamista siltä osin, mitkä kustannukset liittyvät tilikauden aikana rakennettuihin ja verkon omistajille myytyihin verkon osiin. Näitä kustannuksia vastaava erä on tilinpäätöksessä Työlaskutus konserniin. Asianosainen on toimittanut verkkoyhtiön tilikohtaisen tuloslaskelman ja vaatinut toteutuneiden operatiivisten kustannusten korjaamista vuodelle 2007 eliminoimalla tilikauden aikana rakennettuihin ja verkon omistajille myytyihin verkon osiin kohdistuvat kustannukset. Lisäksi asianosainen on vaatinut viralliseen eriytettyyn tilinpäätökseen sisältyvän taseen korjaamista korollisten ja korottomien velkojen osalta.

Energiamarkkinavirasto on todennut sähkömarkkinalain 29 §:n, 31 §:n ja 32 §:n perusteella, että eriytetty tilinpäätös (tuloslaskelma, tase ja niiden lisätiedot) tulee liittää yrityksen tilinpäätöksen liitetiedoiksi ja on näin ollen osa yrityksen tilinpäätöstä. Tilinpäätöksen hyväksymisestä ja julkistamisesta on voimassa se, mitä edellä on mainittu kirjanpitolainsäädännön vaatimuksista sekä asianomaisen yhteisölainsäädännön vaatimuksista, joten yrityksen yhtiökokous vahvistaa eriytetyt tilinpäätökset yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Energiamarkkinavirasto toteaa edelleen, että eriytettyjä tilinpäätöksiä koskevat myös vaatimukset oikeiden ja riittävien tietojen antamisesta. Energiamarkkinavirasto toteaa lisäksi, että myös eriytetyn tilinpäätöksen muuttamisen osalta on voimassa sama menettely kuin yrityksen vahvistetun tilinpäätöksen muuttamisesta. Näin ollen, mikäli eriytetyt tilinpäätökset on laadittu niin, että ne eivät anna oikeaa ja riittävää kuvaa eriytettyjen toimintojen tuloksesta sekä taloudellisesta asemasta, tulee eriytetyt tilinpäätökset laatia uudelleen sekä suorittaa tarvittavat uuden tilinpäätöksen hyväksyttämistoimenpiteet. Edellä kerrotun perusteella Energiamarkkinavirasto toteaa, että eriytetyn tilinpäätöksen muuttaminen tulee käsitellä yhtiökokouksessa, joka tarvittaessa hyväksyy muutoksen vahvistamalla yrityksen uuden tilinpäätöksen.

KENET Oy ei ole laatinut uutta eriytettyä tilinpäätöslaskelmaa vuodelta 2007. Tämän perusteella Energiamarkkinavirasto on hylännyt vaatimuksen korollisen ja korottomien velkojen korjaamisesta ja käyttää valvontapäätökseen liittyvien laskelmien pohjana vahvistettua vuoden 2007 eriytettyä tasetta. Aiempi vahvistettu eriytetty tilinpäätös vuodelta 2007 ei myöskään sisällä ilmeisiä sähkömarkkinalain ja muiden eriyttämistä koskevien säännösten vastaisia menettelyjä. Tämän perusteella Energiamarkkinavirasto on hylännyt vaatimukset eriytetyn tilinpäätöksen osalta ja käyttää valvontapäätökseen liittyvien laskelmien pohjana asianosaisen vahvistettua vuoden 2007 eriytettyä tilinpäätöstä.

Päätöstä on ollut noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

VALITUS

Vaatimukset KENET Oy (jäljempänä myös KENET) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Energiamarkkinaviraston päätöksen (Dnro 43/424/2007) ja palauttaa asian Energiamarkkinavirastoon päätöksen muuttamiseksi siten, että KENETin sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelmasta eliminoidaan sen Kokkolan Energian sähköverkkoon tekemiä investointeja vastaavat kustannukset (yhteensä noin 917.000 euroa), jotka on otettava huomioon verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina vuokrajärjestelyä purettaessa, ja KENETin ensimmäisen valvontajakson toteutunutta tuottoa ja tuoton ylijäämää korjataan vastaavasti.

KENET on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus muuttaa Energiamarkkinaviraston päätöstä ensisijaisesti vaadituin tavoin.

KENET on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Energiamarkkinaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa 13.250,70 eurolla korkoineen.

Perusteet Yleistä

KENET on Kokkolan kaupungin kokonaan omistama ja vuonna 2006 perustama tytäryhtiö, jonka ensimmäinen varsinainen toimintavuosi oli 2007. KENET aloitti varsinainen toimintansa sähkön jakeluverkonhaltijana 1.1.2007 Kokkolan Energian sähkönsiirtoyksikön seuraajayhtiönä. KENET toimii kiinteässä toiminnallisessa yhteistyössä Kokkolan kaupungin organisaatioon kuuluvan liikelaitoksen Kokkolan Energian kanssa.

Aloittaessaan toimintansa KENET osti verkkoliiketoiminnan Kokkolan Energialta ja aiemmin Kokkolan Energian sähkönsiirtoyksikön palveluksessa olleet työntekijät siirtyivät yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Verkko-omaisuutta ei ole siirretty KENETin omistukseen, vaan KENET harjoittaa jakeluverkkotoimintaa Kokkolan Energian omistamassa sähköverkossa vuokrasopimuksen perusteella.

Sähköverkko koostuu Kokkolan kaupungin jakeluverkosta ja 1.1.2007 alkaen Kokkolan Energialle Kemira Oyj:n tytäryhtiö OnePoint Oy:ltä siirtyneestä Ykspihlajan teollisuusalueen sähköverkosta eli teollisuusverkosta.

Ensimmäisellä valvontajaksolla Kokkolan Energian ja sittemmin KENETin sähköverkkoliiketoiminnassa ei ole tapahtunut verkkoliiketoiminnan yhtiöittämistä ja teollisuusverkon mukaan tuloa lukuun ottamatta muita olennaisia toiminnallisia tai taloudellisia muutoksia. Ainoa muutos sähköverkkoliiketoiminnassa on ollut KENETin perustaminen ja siirtyminen liikelaitoksen itse omistaman sähköverkon käyttämisestä vuokrasopimuksen perusteella hallinnoidun sähköverkon käyttämiseen.

KENETin aloittaessa varsinaisen verkkotoiminnan 1.1.2007 noudatettiin menettelyä, jonka tarkoituksena oli, että KENET verkkoyhtiönä rakennuttaisi tilikauden aikana omaan lukuunsa vuoden aikana toteutettavat verkkoinvestoinnit ja myisi nämä tilikauden päättyessä vuokranantajalleen eli Kokkolan Energialle. Tämä suunniteltu menettely havaittiin tilikauden 2007 aikana epätarkoituksenmukaiseksi, koska menettely olisi rasittanut kohtuuttomasti pienellä pääomalla toimivan yhtiön maksuvalmiutta. Vuoden 2007 aikana menettelyä muutettiin siten, että vuokranantaja Kokkolan Energia rakentaa omistamansa verkon suoraan omistukseensa.

KENETin vuoden 2007 tilinpäätös sisältää edellä esitetyllä perusteella alkuvuoden 2007 osalta noin 917 tuhatta euroa verkonrakentamiskuluja eli verkkoinvestointeja sekä vastaavan määrän verkon myyntituloja. Vuoden 2007 kokonaisinvestoinnit Kokkolan Energian sähköverkkoon olivat noin 1,5 miljoonaa euroa, mutta loppuvuoden osalta investoinnit eivät enää näy KENETin tilinpäätöksessä.

Valvontapäätöksen lainvastaisuus

Valvontajaksolla sovellettavien sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmien mukaan Energiamarkkinavirasto purkaa hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa vuokrausjärjestelyn, mikäli verkonhaltija on vuokrannut hallinnassaan olevan verkon. Suuntaviivoissa korostetaan, että verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määriteltäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa verkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama.

Tästä suuntaviivoissa ilmoittamastaan lähtökohdasta huolimatta virasto on valituksenalaisessa päätöksessään kohdellut KENETin hallinnassa vuokrasopimuksen perusteella ollutta verkkoa ja KENETin siihen tekemiä investointeja eri tavalla vuonna 2007 kuin vuosina 2005 ja 2006.

Energiamarkkinavirasto ei ole purkanut vuokrausjärjestelyä kokonaan, vaan se on jättänyt valvonnan lähtökohtana olevan jatkuvuuden periaatteen vastaisesti KENETin vuokranantajansa Kokkolan Energian sähköverkkoon tekemät investoinnit KENETin tuloslaskelmaan kuluksi. Aikaisemmassa liikelaitosrakenteessa verkko-omaisuuteen tehdyt vuotuiset verkkoinvestoinnit kirjattiin taseeseen. Nyt valvontapäätöksessään virasto on kirjannut osan näistä investoinneista KENETin kontrolloitaviin operatiivisiin kustannuksiin, minkä johdosta viraston laskelmat ovat johtaneet siihen, että KENETin verkkotoiminta näyttäisi vuoden 2007 osalta merkittävästi ylituottoiselta, vaikka yhtiö on tietoisesti pyrkinyt tasaamaan valvontajakson alkupuolen ylituottoa merkittävällä alituotolla vuonna 2007.

KENETin vuoden 2007 aikana tekemät investoinnit Kokkolan Energian sähköverkkoon olivat noin 917.000 euroa, mikä näkyy Energiamarkkinaviraston laskelmissa sähköverkkoa vuokraavan KENETin liikevaihdon ja operatiivisten kustannusten kasvuna. Jos KENET itse omistaisi sähköverkon, kirjattaisiin nämä erät KENETin taseeseen, jolloin ne poistuisivat sekä yhtiön liikevaihdosta että sen operatiivisista kustannuksista. Kun jatkossa vuokranantaja tekee itse rakennustyöt, eivät verkkoinvestoinnit ole enää KENETin tilinpäätöksessä.

Energiamarkkinaviraston valituksenalainen päätös johtaa KENETin kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen, sillä riidanalaiset 917.000 euron suuruiset kustannukset ovat huomattavan suuri summa suhteutettuna KENETin sähkönsiirron liikevaihtoon ja tyypillisiin vuotuisiin investointeihin. Päätös käytännössä poistaa KENETin mahdollisuuden tehdä liikevoittoa ja maksaa vuokraa verkon omistavalle Kokkolan kaupungille.

Energiamarkkinaviraston puutteellisen ohjeistuksen vuoksi KENET ei ole tiennyt, että sen olisi tullut eriyttää tilinpäätöksessään vuokrasopimuksen perusteella hallinnoimaansa verkkoon tehdyt investoinnit sähköverkkoliiketoimintaa koskevasta tilinpäätöksestä, jotta virasto purkaisi verkonvuokrausjärjestelyn kokonaisuudessaan ja eliminoisi verkkoinvestoinnit operatiivisista kustannuksista. Virasto ei ole edes KENETin valvontapäätösluonnoksesta 3.10.2008 antaman lausunnon saatuaan ohjeistanut yhtiötä laatimaan virallista ja vahvistettua eriytettyä tilinpäätöstä, jossa vuokraverkkoon tehdyt investoinnit olisi eriytetty sähköverkkoliiketoiminnan tilinpäätöksestä.

KENETin tilintarkastetusta kirjanpidosta on suoraan saatavissa KENETin viittaamat tiedot, joten eriytetyn tilinpäätöksen laatiminen saati sen virallinen tilintarkastaminen ja vahvistaminen kirjanpitolain mukaisesti eivät ole tarpeen tietojen oikeellisuuden vahvistamiseksi.

Valituksenalainen päätös on sähkömarkkinalain, hallintolain sekä yleisen hallinto-oikeudellisen luottamuksensuojan periaatteen vastainen siltä osin kuin virasto on ennalta vahvistamista valvontamenetelmistään poiketen purkanut KENETin verkonvuokrajärjestelyn ainoastaan osittain tavalla, joka johtaa verkonhaltijan kannalta mahdollisimman epäedulliseen lopputulokseen. Menettely on myös tasapuolisen kohtelun vastaista, koska se asettaa vuokraverkossa toimivan yhtiön taloudellisesti huonompaan asemaan kuin itse omistamassaan verkossa toimivan yhtiön.

Valvontajärjestelmä ei voi satunnaisen muotoseikan vuoksi saattaa taloudelliseen ahdinkoon verkonhaltijaa, jolla on jo ennestään maan edullisimpaan kuuluvat sähkön siirtohinnat, ja joka on pyrkinyt pysymään ennakoimissaan tuottorajoissa valvontajakson aikana.

LAUSUNTO

Vaatimukset Energiamarkkinavirasto on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana

Perusteet Yleistä

Energiamarkkinavirasto on tehnyt vahvistuspäätöksensä Energiamarkkinavirastosta annetusta laista ja sähkömarkkinalaista ilmenevän toimivaltansa puitteissa. Se on noudattanut päätöksiä tehdessään sähkömarkkinalain säännöksiä sekä ottanut huomioon myös säännöksiä koskevista lainvalmisteluasiakirjoista ilmenevät perustelut, säännösten taustalla olevan Euroopan yhteisöjen sähkön sisämarkkinadirektiivin 2003/54/EY säännökset ja tavoitteet sekä kohtuullisen tuoton valvontaa koskevan oikeuskäytännön. Virasto on niin ikään noudattanut hallintolakia ja suhteuttanut harkintavallan käyttönsä yleisiin hallinto-oikeudellisiin periaatteisiin. Valituksenalainen päätös ei siten ole perustunut virheelliseen lain soveltamiseen.

Energiamarkkinavirasto on vuonna 2004 antamassaan KENET Oy:tä koskevassa valvontajakson 1.1.2005–31.12.2007 vahvistuspäätöksessä vahvistanut yhtiön verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät. Markkinaoikeus on sittemmin 21.12.2006 antamallaan päätöksellä muuttanut eräiltä osin verkkotoiminnan tuottoa koskevia menetelmiä. Energiamarkkinavirasto on valituksen kohteena olevaa valvontapäätöstä valmistellessaan noudattanut kyseisiä menetelmiä.

Energiamarkkinaviraston laatima asiakirja ”sähkön jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnin suuntaviivat vuosille 2005–2007” (22.6.2004, dnro 9/429/2004) ei ole hallintopäätös, josta verkonhaltijalla olisi muutoksenhakuoikeus ja joka sisältäisi verkonhaltijaa koskevia velvoitteita. Virasto on pyrkinyt noudattamaan suuntaviiva-asiakirjassa kuvattuja menetelmiä valmistellessaan hallintopäätöstä, jolla on vahvistettu verkonhaltijan verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät valvontajaksolle. Virasto voi vahvistuspäätöksessä myös poiketa suuntaviivoissa kuvatuista menetelmistä, mikäli vahvistuspäätöksen valmistelun yhteydessä tälle ilmenee perusteltu syy. Vahvistuspäätöksessä esitetty verkkovuokramallin purkaminen ei poikkea suuntaviivoissa esitetystä.

Valituksenalaisessa valvontapäätöksessä valittajayhtiölle vuokratut verkkokomponentit on sisällytetty mukaan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan. Näin Energiamarkkinavirasto on sisällyttänyt vuokraverkon verkkotoimintaan sitoutuneeksi pääomaksi ja käsitellyt KENETin hallinnassa olevaa verkkoa samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama.

Valittajayhtiötä koskevassa valvontapäätöksessä myös toteutunutta tuottoa laskettaessa tuloslaskelmaan merkityt verkonhaltijan maksamat verkkovuokrat on eliminoitu. Koska kohtuullisuuslaskelmassa verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä vuokratut verkkokomponentit on sisällytetty mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen, sisältyy myös verkko-omaisuuden poistoon vuokratusta verkko-omaisuudesta laskettu tasapoisto.

KENETin verkkovuokramallin purkaminen on tehty ensimmäistä valvontajaksoa koskevan vahvistuspäätöksen mukaisesti.

Vuokraverkon verkkoinvestointien käsittely valvontapäätöksessä

KENETin kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset on laskettu ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksellä vahvistettuja periaatteita ja menetelmiä noudattaen. Energiamarkkinavirasto laskee yhtiön operatiiviset kustannukset virallisen sähköverkkotoiminnan tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja ratkaisu perustuu tältä osin sähkömarkkinalain 29 §:n, 31 §:n ja 32 §:n soveltamiseen.

Kustannusten kohdistaminen liiketoiminnoille on yhtiön sisäisesti päätettävissä oleva toimintatapa. Verkonhaltijan toimintaan liittyy sellaisia kustannuksia, jotka voidaan perustellusti kirjata joko investoinniksi tai kuluksi tuloslaskelmaan. Esimerkiksi verkoston korvausinvestointeihin ja investointihankkeeseen liittyviin työkustannuksiin saattaa liittyä tulkinnanvaraisuutta.

Energiamarkkinavirasto katsoo, ettei se ole velvollinen oikaisemaan tilinpäätöksen mukaisia tuloslaskelman kustannuksia verkonhaltijoiden vaatimuksesta jälkikäteen, jotta verkonhaltija voisi saada taloudellisesti parhaan lopputuloksen.

Virasto ei ole laskenut operatiivisia kustannuksia virheellisesti vuoden 2007 osalta.

Virasto ei ole koskaan velvoittanut verkonhaltijoita muuttamaan eriyttämiskäytäntöjään takautuvasti. Mikäli verkonhaltija voisi muuttaa virallista sähköverkkotoiminnan tilinpäätöstä tai virallisen tilinpäätöksen liitetietoina hyväksyttyjä eriytettyjä tilinpäätöksiä halutessaan takautuvasti ilman, että niin on vahvistettu kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaan, niin virastolla ei olisi keinoja varmistaa tietojen oikeellisuutta.

Mitä yhdenmukaisempia eriyttämiskäytännöt ovat, sitä tasavertaisemmassa asemassa verkonhaltijat ovat hinnoittelun kohtuullisuuden valvonnan osalta toisiinsa nähden. Mikäli KENETin vaatimus hyväksytään, yhtiö ei ole enää samassa asemassa kuin ne verkonhaltijat, jotka ovat noudattaneet sähkömarkkinalain mukaisia eriyttämissäännöksiä ja eriyttäneet etukäteen sovituilla käytännöillä verkkotoiminnan ja muut liiketoiminnot.

Valittajayhtiön tulee vastata oikeudenkäyntikuluistaan asian lopputuloksesta riippumatta.

VASTASELITYS KENET on lausunut vastaselityksenään muun ohella seuraavaa.

KENET ei ole ollut tietoinen siitä, että vuokraverkkomallin purkaminen Energiamarkkinaviraston suuntaviivoissaan ilmoittamalla tavalla edellyttäisi emoyhtiöltä vuokrattuun verkkoon kohdistuvien investointikustannusten ja -tulojen eriyttämistä sähköverkkotoiminnan tilinpäätöksestä. KENET on perustellusti uskonut viraston omatoimisesti itse purkavan vuokraverkkomallin kokonaisuudessaan siten, että vuokraverkkoa kohdeltaisiin kaikilta osin samalla tavalla kuin verkonhaltijan omistamaa verkkoa. Mikäli valvontapäätöksen korjaaminen edellyttää uuden eriytetyn tilinpäätöksen laatimista ja virallista vahvistamista, KENET voi sen tehdä. Yhtiön vuoden 2007 tilinpäätökseen liittyvän muotovirheen jääminen rasittamaan yhtiön toimintaa olisi kohtuutonta.

Toiselta yhtiöltä vuokrattu sähköverkko ei ole yhtiön oma verkko, ja tällaiseen toisen yhtiön omistamaan sähköverkkoon kohdistettu rakentaminen, suunnittelu ja ylläpito eivät ole sähköverkkotoimintaa, vaan muuta liiketoimintaa. Kun verkkoyhtiö toimii toiselta yhtiöltä, emoyhtiöltä tai täysin ulkopuoliselta yhtiöltä, vuokratussa sähköverkossa, sen tulee sähkömarkkinalainsäädännön mukaisesti laatia eriytetty sähköverkkotoiminnan tilinpäätös, jonka tuloslaskelmasta on poistettu vuokraverkkoon kohdistuneet investointikustannukset ja -tulot.

Sähköverkkoliiketoimintojen eriyttämisestä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen (79/2005) 3 §:n mukaan merkitykseltään vähäisiksi katsotaan sellaiset muut liiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500.000 euroa vuodessa. Merkitykseltään vähäiseksi katsottua muuta liiketoimintaa ei tule eriyttää sähköverkkotoiminnasta.

KENETin verkkotoiminnan tilinpäätös sisältää vuokraverkkoon tehtyjä urakointeja yhteensä 917.000 euroa eli muuta liiketoimintaa, joka ei ole laajuudeltaan vähäistä.

KENETin vuokranantajansa sähköverkkoon suorittamat kehittämistoimenpiteet töineen ja komponentteineen kuuluvat kirjanpitolain nojalla yksiselitteisesti tuloslaskelmaan kuluina ja tuloina, eikä tällaisia toisen omistamaan omaisuuteen kohdistuvia kustannuksia voi kirjata investointeina yhtiön omaan taseeseen. KENET ei ole vuoden 2007 aikana muuttanut kirjaamiskäytäntöään, vaan tosiasiallista toimintaansa.

Alkuvuoden 2007 aikana investointikustannukset on kirjattava KENETin tuloslaskelmaan kuluina ja tuloina. Loppuvuodesta 2007 lukien nämä kustannukset syntyvät suoraan Kokkolan Energialle, joka voi kirjata ne investointeina taseeseensa, koska ne kohdistuvat sen itse omistamaan verkkoon.

Vuokraverkossa toimivien verkonhaltijoiden tasapuolinen kohtelu omistamassaan verkossa toimivien verkonhaltijoiden kanssa edellyttää siten vuokraverkkojärjestelyn purkamista myös näiden tuloslaskelmaan kuluina ja tuloina kirjattujen verkkoinvestointien osalta.

LISÄKIRJELMÄT Energiamarkkinavirasto on lausumissaan 25.5.2009 ja 20.8.2009 muun ohella esittänyt, että KENET harjoittaa vuokraverkossa toimivana verkonhaltijana sähkömarkkinalain mukaista sähköverkkotoimintaa omalla vastuualueellaan. KENETin verkkoluvan perusteella hallinnoiman omalla vastuualueella olevan verkon rakentamis-, suunnittelu-, ylläpito- ja vastaavat toimet kuuluvat sähköverkkotoimintaan, koska nämä toimenpiteet ovat tarpeen sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Tästä johtuen yllä mainittuja toimintoja ei siten ole sähkömarkkinalain mukaan mahdollista eriyttää sähköverkkotoiminnasta muuhun liiketoimintaan kuuluvaksi.

Eriyttämiskäytännön valinta tehdään vähintään yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan noudattaen eriyttämisestä annettuja säännöksiä. Mikäli verkonhaltija haluaa muuttaa eriyttämiskäytäntöään, se tehdään seuraavasta tilikaudesta alkaen. Energiamarkkinavirasto on katsonut, ettei se ole velvollinen oikaisemaan sähköverkkotoiminnan tuloslaskelman tuottoja ja kuluja jälkikäteen kohtuullisen tuoton laskelmissa, kun virallinen oikeudellisesti eriytetyn sähköverkkotoiminnan tilinpäätös on sähkömarkkinalain mukainen.

Energiamarkkinavirasto on 22.6.2004 laatinut suuntaviiva-asiakirjan valmistellessaan vahvistuspäätöstä, jolla vahvistetaan verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät valvontajaksolle ja viraston vahvistuspäätös perustuu hyvin pitkälle suuntaviiva-asiakirjassa kuvattuihin menetelmiin. Virasto voi ja sen pitääkin vahvistuspäätöksessä poiketa suuntaviivoissa kuvatuista menetelmistä, mikäli vahvistuspäätöksen valmistelun yhteydessä tälle ilmenee perusteltu syy. Luottamuksensuojan periaate voi perustua vain annetulle vahvistuspäätökselle, eikä suuntaviiva-asiakirjalle, jolla on valmisteluasiakirjan status suhteessa vahvistuspäätökseen.

Sähkömarkkinalain mukaan verkkoluvan haltija vastaa verkkotoiminnasta ja muun muassa tekee verkkoa koskevat sopimukset ja päätökset ja vastaa muistakin verkonhaltijalle kuuluvista velvoitteista. Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antaman asetuksen 2 §:n mukaan sähköverkkotoimintaan kuuluu myös sellainen sähköverkon rakentaminen, joka on tarpeen verkonhaltijan omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten. Omalla verkolla tarkoitetaan verkonhaltijan hallinnassa olevaa ja sen omalla vastuualueella sijaitsevaa verkkoa.

Verkonhaltijan vastuualue on rajattu sähköverkkoluvassa. KENET on rakentanut verkkoa omalla vastuualueellaan, joten sen on tullut kirjata rakentaminen omaan verkkotoimintaansa. Verkon kehittämis- ja ylläpitotoimien eriyttäminen sähköverkkotoiminnasta muuhun liiketoimintaan kuuluvaksi on sähkömarkkinalain vastaista.

VALMISTELEVA SUULLINEN KÄSITTELY

Markkinaoikeus on 25.8.2009 toimittanut asianosaisten käsitysten ja ratkaisemiseen vaikuttavien kirjallisten selvitysten selvittämiseksi valmistelevan suullisen käsittelyn.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tausta

Sähköverkkopalvelujen hinnoittelun ja verkkotoiminnan tuoton kohtuullisuutta koskevassa valvonnassa on Suomessa siirrytty sähkömarkkinalakiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta nojalla tehdyillä muutoksilla (1172/2004) tapauskohtaisesta, jälkikäteisestä valvonnasta kattavaan, kaikkiin verkonhaltijoihin yhtenäisesti kohdistuvaan ja suuressa määrin etukäteisenä pidettävään valvontaan. Edellä mainittu sääntely on tullut voimaan joulukuussa 2004, jolloin Energiamarkkinavirasto on antanut kullekin sähköverkonhaltijalle ensimmäistä valvontajaksoa 1.1.2005–31.12.2007 koskevan vahvistuspäätöksensä.

Direktiivin 2003/54/EY 23 artiklan 2 kohdan mukaan sääntelyviranomaisten on vahvistettava tai hyväksyttävä ennen niiden voimaantuloa ainakin ne menetelmät, joita käytetään seuraavien seikkojen laskennassa tai niitä koskevien ehtojen ja edellytysten vahvistamisessa: a) liittäminen ja pääsy kansallisiin verkkoihin, siirto- ja jakelutariffit mukaan luettuina. Näiden tariffien tai menetelmien on mahdollistettava tarvittavien investointien toteuttaminen verkkoihin niin, että kyseisillä investoinneilla voidaan varmistaa verkkojen toimivuus.

Direktiivin 2003/54/EY 15 perustelukappaleessa todetaan lisäksi, että sääntelyviranomaisilla olisi oltava valtuudet määrittää tai hyväksyä tariffit tai ainakin siirto- ja jakelutariffien laskentamenetelmät. Nämä tariffit olisi julkaistava ennen niiden voimaantuloa, jotta vältetään epävarmuus ja kalliit ja aikaavievät riidat.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 29.10.2009 antamassaan tuomiossa asiassa C-274/08 (komissio v. Ruotsi, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, tuomion kohdat 28–38) tuonut esiin edellä esitetyn direktiivin 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan säännöksen sisältävän myös aineellisen säännön eli sen, että näiden tariffien tai menetelmien on mahdollistettava tarvittavien investointien toteuttaminen verkkoihin niin, että kyseisillä investoinneilla voidaan varmistaa verkkojen toimivuus. Tällaisia investointeja voidaan odottaa talouden toimijoilta vain, jos nämä tariffit tai menetelmät ovat riittävän tarkkoja ja mahdollistavat tyydyttävän ennustettavuuden. Tuomion mukaan direktiivin 23 artiklan 2 kohdan a alakohdasta ei ole syytä tehdä tulkintaa, joka poikkeaisi tämän säännöksen sanamuodosta. Mainitussa säännöksessä vaaditaan näin ollen edellä mainituilta tariffeilta riittävän suurta ennustettavuutta.

Energiamarkkinaviraston tulee sähkömarkkinalain 38 a §:n 1 momentin mukaan päätöksellään vahvistaa verkonhaltijan ja järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan noudatettavaksi erilaisia palvelujen ehtoja ja palvelujen hinnoittelua koskevia menetelmiä ennen niiden käyttöönottamista. Sen on säännöksen 1 kohdan mukaan vahvistettava menetelmät verkonhaltijoiden verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana.

Hinnoittelussa noudatettavien menetelmien vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan sähkömarkkinalain 38 a §:n 2 momentin mukaan määrätä
1) verkkotoimintaan sitoutuneen pääoman arvostusperiaatteista
2) verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän tuoton määrittämistavasta
3) verkkotoiminnan tuloksen määrittämistavasta sekä sen edellyttämästä tuloslaskelman ja taseen oikaisusta
4) verkkotoiminnan tehostamiseen kannustavasta tavoitteesta ja sen määrittämistavasta sekä menetelmästä, jolla tehostamistavoitetta sovelletaan hinnoittelussa
5) hinnoittelurakenteen määrittämistavasta, jos määrittämistapa on tarpeen verkkoon pääsyn toteuttamiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi taikka jos määrittämistapa liittyy järjestelmävastuun piiriin kuuluvien palvelujen hinnoitteluun.

Energiamarkkinaviraston tulee sähkömarkkinalain 38 c §:n mukaan valvontajakson päätyttyä antamallaan päätöksellä velvoittaa verkonhaltija alentamaan 38 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen menetelmien perusteella määritettyjä siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa ylittänyt kohtuullisen tuoton määrän, taikka oikeuttaa verkonhaltija korottamaan siirtopalvelumaksujaan kuluvan valvontajakson aikana sillä määrällä, jolla verkkotoiminnan tuotto on päättyneen valvontajakson kuluessa alittanut kohtuullisen tuoton määrän.

Viraston vahvistuspäätöksissä määritellyillä menetelmillä laskettua tuottoa verrataan siten valvontajakson jälkeen verkkotoiminnan määrätyin, operatiivisten kustannusten tehostamistavoitteenkin sisältävin menetelmin oikaistuun ja sähköntoimituksissa tapahtuneiden keskeytysten aiheuttaman haitan huomioon ottavaan toteutuneeseen tuottoon. Sallitun ja oikaistun toteutuneen tuoton erotus osoittaa joko valvontajakson ylijäämää, joka verkonhaltijan on palautettava sähkön käyttäjille seuraavalla valvontajaksolla siirtopalvelumaksujaan alentamalla, tai alijäämää, joka oikeuttaa verkonhaltijan seuraavalla valvontajaksolla maksujensa korotuksiin.

Energiamarkkinavirasto on 14.11.2008 antamillaan niin sanotuilla valvontapäätöksillä vahvistanut sähköverkonhaltijoiden verkkotoiminnan toteutuneen ja kohtuullisen tuoton vuosina 2005–2007. Päätökset perustuvat Energiamarkkinaviraston 29.12.2004 antamissa vahvistuspäätöksissä vahvistettuihin menetelmiin, joita markkinaoikeus käsittelemiensä verkonhaltijoiden tekemien valitusten perusteella osin muutti 21.12.2006 antamillaan päätöksillä.

Sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuusvalvonta perustuu näin ollen sekä Energiamarkkinaviraston edellä mainittuihin valvontajakson alkamista edeltäviin vahvistuspäätöksiin että viraston valvontajakson päätyttyä tekemään valittajaa koskevaan valvontapäätökseen, jonka sisällöstä tässä asiassa on kysymys.

Sähkömarkkinalain mukainen eriyttäminen

Sähkömarkkinalain 28 §:n mukaan sähkömarkkinoilla toimivan yrityksen on eriytettävä sähköverkkotoiminta muista sähköliiketoiminnoista sekä sähköliiketoiminnot muista yrityksen harjoittamista liiketoiminnoista.

Verkonhaltijan on eriytettävä toisistaan seuraavat sähköverkkotoiminnan osatoiminnot:

1) kantaverkkotoiminta ja jakeluverkkotoiminta; sekä

2) jakeluverkkotoiminnat, joita harjoitetaan toisistaan maantieteellisesti erillään sijaitsevissa vastuualueen osissa, jos osissa sovelletaan 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuja omia siirtopalvelujen hintoja.

Sähköliiketoimintoja ei kuitenkaan tarvitse eriyttää toisistaan ja muista liiketoiminnoista, jos liiketoiminta on määrältään tai suhteessa yrityksen harjoittamiin muihin liiketoimintoihin verrattuna vähäistä. Ministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, milloin liiketoiminta on merkitykseltään vähäistä.

Sähkömarkkinalain 29 §:ssä todetaan eriyttämisellä tarkoitettavan tässä laissa sitä, että eriytettäville sähköliiketoiminnoille on tilikausittain laadittava tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ja tase, joiden tulee olla yrityksen kirjanpidosta johdettavissa, on laadittava soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten mukaisesti. Mainitun lain 31 §:n mukaan sähköliiketoimintaa harjoittavan yhteisön sekä kunnan tai valtion laitoksen tilintarkastajien tulee tarkastaa eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat, taseet ja niiden lisätiedot osana yhteisön, kunnan tai laitoksen lakisääteistä tilintarkastusta.

Edelleen sähkömarkkinalain 32 §:n mukaan sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset tulee julkaista. Tilinpäätökset tulee liittää sähköliiketoimintaa harjoittavan yrityksen tai konsernin taikka kunnan, kuntayhtymän tai valtion laitoksen viralliseen tilinpäätökseen sekä julkaistavaan vuosikertomukseen taikka vuosikertomusta vastaavaan sidosryhmien saataville toimitettuun muuhun julkiseen asiakirjaan. Lain 34 §:ssä on säädetty oikeus antaa ministeriön asetuksella tarkempia sännöksiä eriyttämisen toteuttamisesta.

Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antama asetus

Kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antaman asetuksen (79/2005) 2 §:n mukaan asetuksessa tarkoitetaan 1) verkonhaltijalla yhteisöä tai laitosta, johon sovelletaan sähkömarkkinalain verkonhaltijaa koskevia säännöksiä; 2) sähköliiketoiminnoilla sähköverkkotoimintaa ja muita sähköliiketoimintoja; 3) sähköverkkotoiminnalla sähköverkon asettamista vastiketta vastaan sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön; sähköverkkotoimintaan kuuluvat myös sellainen sähköverkon suunnittelu, rakentaminen, ylläpito ja käyttö, asiakkaiden sähkölaitteiden liittäminen verkkoon, sähkön mittaus ja muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen verkonhaltijan omassa verkossa tapahtuvaa sähkönsiirtoa ja muita verkon palveluja varten; 4) muilla sähköliiketoiminnoilla sähköntuotanto- ja sähkönmyyntiliiketoimintoja; 5) muilla liiketoiminnoilla kaikkia muita kuin edellä 2—4 kohdissa mainittuja liiketoimintoja; 6) sähköverkkotoiminnan osatoiminnoilla sähkömarkkinalain 28 §:n 2 momentin nojalla toisistaan eriytettäviä toimintoja.

Energiamarkkinavirasto on esittänyt, että vuokraverkossa toimiva verkonhaltija olisi omistamassaan verkossa toimivan verkonhaltijan ohella asetuksen 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu omassa verkossa toimiva verkonhaltija. Valittajayhtiö on ollut tältä osin asetuksen tulkinnasta eri mieltä.

Asetuksen 3 §:n mukaan eriytettäessä sähköliiketoimintoja muista liiketoiminnoista katsotaan merkitykseltään vähäisiksi sellaiset sähköliiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500 000 euroa vuodessa. Merkitykseltään vähäiseksi ei kuitenkaan katsota verkonhaltijan harjoittamaa sähköverkkotoimintaa tai sähköverkkotoiminnan osatoimintoa. Eriytettäessä muita liiketoimintoja sähköliiketoiminnoista katsotaan merkitykseltään vähäisiksi sellaiset muut liiketoiminnat, joiden yhteinen liikevaihto on alle 10 prosenttia yhteisön tai laitoksen liikevaihdosta ja suuruudeltaan alle 500 000 euroa vuodessa.

Energiamarkkinaviraston ensimmäistä valvontajaksoa koskeva ohjeistus

Markkinaoikeus toteaa, että Energiamarkkinaviraston 29.12.2004 antamissa ensimmäistä valvontajaksoa koskevissa verkonhaltijoiden vahvistuspäätöksissä on liitteenä 1 esitetty menetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan tuoton määrittämiseksi 1.1.2005 alkavalla ja 31.12.2007 päättyvällä valvontakaudella (jäljempänä myös suuntaviivat).

Mainituissa suuntaviivoissa todetaan varsinaisen verkko-omaisuuden oikaisemista koskevassa luvussa 2.1.1 (s.2), että mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan verkon, niin hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa vuokrausjärjestely puretaan, jolloin vuokratut verkkokomponentit sisällytetään mukaan verkonhaltijan verkko-omaisuuteen ja edelleen verkkotoimintaan sitoutuneeseen pääomaan. Verkkotoimintaan sitoutunutta pääomaa määritettäessä verkonhaltijan hallinnassa olevaa verkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama. Edelleen verkko-omaisuudesta tehtäviä poistoja koskevassa luvussa 4.6.1 (s.32) todetaan, että mikäli verkonhaltija on vuokrannut osittain tai kokonaan hallinnassaan olevan verkon, niin Energiamarkkinavirasto purkaa vuokrausjärjestelyn hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissa. Kohtuullisuuslaskelmissa vuokrattua verkko-omaisuutta käsitellään samalla tavoin kuin jos kyseinen verkko-omaisuus olisi verkonhaltijan omistama.

Energiamarkkinavirasto on 13.12.2007 antamillaan päätöksillä vahvistanut sähköverkonhaltijoiden noudatettaviksi menetelmät sähköverkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi 1.1.2008 alkavalla ja 31.12.2011 päättyvällä valvontajaksolla. Markkinaoikeus toteaa tätä valvontajaksoa koskevien päätösten liitteenä 1 olleissa suuntaviivoissa esitetyn (s.3 ja 42) vastaavan olennaiselta sisällöltään nyt kysymyksessä olevan ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksissä edellä esitetyksi todettua.

Energiamarkkinaviraston 26.4.2007 sähkö- ja maakaasuliiketoimintojen laskennallisesta eriyttämisestä antaman suosituksen liiketoimintojen sisältöä koskevassa luvussa esitetyn mukaan sähköverkkotoiminta sisältää muun ohella seuraavat toimenpiteet silloin, kun ne kohdistuvat verkonhaltijan omaan verkkoon:

– sähköverkon suunnittelu
– rakentaminen
– ylläpito ja käyttö
– sähkön mittaus, eli laskutuksen perustana oleva mittarointi ja mittareiden lukeminen sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille
– muut sellaiset sähkön siirtoon tarvittavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sähkön siirtoa ja muita verkon palveluita varten.

Muiden yhtiöiden sähköverkkoihin kohdistuva verkon rakentaminen, suunnittelu, ylläpito ja käyttö ym. lasketaan kuuluvaksi yhtiön muuhun liiketoimintaan.

Edelleen suosituksen samassa luvussa on muiden liiketoimintojen osalta todettu, että urakointi tarkoittaa muuhun kuin yhtiön omaan verkkoon kohdistuvaa suunnittelu- rakennus ja ylläpitotoimintaa. Muuta liiketoimintaa ovat myös yrityksen ulkopuolelle (ml. konserniyhtiöihin) myytävät taloushallinto-, henkilöstöhallinto-, atk- yms. palvelut. Muiden liiketoimintojen eriytettyä tilinpäätöstä ei tarvitse lain mukaan julkaista virallisen tilinpäätöksen yhteydessä, mutta Energiamarkkinavirasto edellyttää suosituksessaan sähkömarkkinalain 42 §:n nojalla, että yhtiöt laativat sellaisen. Energiamarkkinaviraston tilinpäätöskysely on jaoteltu siten, että sen yhteydessä yritysten tulee ilmoittaa virastolle myös muiden liiketoimintojen eriytetty tuloslaskelma ja tase. Muut liiketoiminnot tulee joka tapauksessa eriyttää sähköliiketoiminnoista, mikäli ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä.

Investointien ja kulujen välistä rajapintaa käsittelevässä suosituksen kolmannessa luvussa on henkilöstökustannusten osalta todettu, että investointihankkeeseen liittyvästä tarvikkeiden hankinnasta, asennuksesta, verkostosuunnittelusta ja maastosuunnittelusta aiheutuneet henkilöstökustannukset aktivoidaan taseeseen.

Suosituksen kahdeksannessa luvussa on vielä eriytettyjen tilinpäätösten julkaisemisen osalta todettu, että sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset tulee esittää virallisen tilinpäätöksen liitetietona sekä julkaistavassa vuosikertomuksessa. Yritysten viralliset tilinpäätökset tulee toimittaa Energiamarkkinavirastolle vuosittain toukokuun loppuun mennessä tai jos tilinpäätöstä ei tuolloin vielä ole vahvistettu, 14 päivän kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Asianosaisten välinen yhteydenpito syksyllä 2008

KENET on esittänyt, että se on välittömästi Energiamarkkinaviraston 2.9.2008 lähettämän luonnoksen valvontapäätökseksi saatuaan havainnut, että päätösluonnoksen liitteenä olleet laskelmat sisältävät vaikutukseltaan huomattavan virheen. Virheen oli havaittu johtuvan siitä, että yhtiön kontrolloitaviin operatiivisiin kustannuksiin oli vuoden 2007 osalta lisätty lähes miljoonan euron määräiset erät verkkoinvestointeja.

KENET oli antanut 3.10.2008 Energiamarkkinaviraston mainitusta päätösluonnoksesta yksityiskohtaisen lausunnon, jossa yhtiö oli kiinnittänyt huomiota siihen, että se oli virheellisesti siirtänyt tilinpäätöksestä viraston valvontatietojärjestelmään tuloslaskelmansa eristä ”aineet, tarvikkeet ja tavarat” sekä ”varastojen muutokset” yhteensä 917.730 euroa liikaa toteutuneisiin kontrolloitaviin operatiivisiin kustannuksiin. KENET oli todennut näiden menojen kohdistuneen tilikauden 2007 aikana rakennettuihin ja verkon omistajalle myytyihin verkon osiin, jotka on vastaavasti esitetty tilinpäätöksessä erässä ”työlaskutus konserniin”. Lausunnossa oli korostettu, etteivät nämä erät olleet verkkoyhtiön käyttömenoja, ja pyydetty Energiamarkkinavirastoa täten oikaisemaan virhe.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajayhtiön virastolle 3.10.2008 esittämät muutosvaatimukset yhtiön näkemyksen mukaan virheellisen valvontapäätösluonnoksen oikaisemisesta vastaavat sitä, mistä valvontapäätöstä koskevassa valituksessa on kysymys.

KENET on viitannut ennen valvontapäätöksen antamista suorittamiensa toimenpiteiden osalta muun ohella siihen, ettei Energiamarkkinavirasto ollut yhtiön lausunnon saatuaan ohjeistanut sitä eriyttämään vuokraverkkoon tehtyjä investointeja sähköverkkotoiminnan tilinpäätöksestä.

Valittajan esittämän mukaan viraston laskentatoimen asiantuntija oli 21.10.2008 valittajalle lähettämässään sähköpostiviestissä todennut tarvitsevansa lisätietoja yhtiön korjausehdotuksiin liittyen ja pyytänyt yhtiötä toimittamaan valvontatietojärjestelmässä olevista vuosien 2006 ja 2007 verkkotoiminnan tuloslaskelmista tilikohtaiset tiedot.

KENET oli 24.10.2008 toimittanut sähköpostitse viraston pyytämiä tilikohtaisia tietoja, joista oli ilmennyt muun muassa verkonomistajalle Kokkolan Energialle vuonna 2007 myytyjen verkkorakennussuoritteiden osuus eli kolmelta kustannustililtä yhteissummaltaan 917.730 euroa, joka summa oli viestin mukaan vastaavasti sisältynyt yhteen tulotiliin.

Edellä esitetyn sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen KENET oli ilmoittamansa mukaan vielä varmistanut puhelimitse viraston edustajalta, ettei muuta selvitystä asiassa enää tarvita, ja näin ollen uskonut viraston ottavan sen lausunnossa esitetyn huomioon vuokrausjärjestelyn purkamisen osalta.

Valittajayhtiön ensimmäisen valvontajakson tilinpäätösten eriyttäminen

KENET on esittänyt, ettei sähkömarkkinalain mukaisia eriyttämislaskelmia tarvitsisi Energiamarkkinaviraston ohjeistuksen perusteella hyväksyä yhtiökokouksessa, ja että yhtiö on voinut ainakin syksyllä 2008 ennen valituksenalaisen päätöksen antamista esittää Energiamarkkinavirastolle aiemmin toimitetusta tilinpäätöksestä poikkeavia tietoja valvontapäätöksen kohtuullisen tuoton laskelmaa varten.

Energiamarkkinavirasto on puolestaan esittänyt, ettei se ole velvollinen oikaisemaan tilinpäätöksen mukaisia tuloslaskelman kustannuksia verkonhaltijan vaatimuksesta jälkikäteen siten, että verkonhaltija saisi taloudellisesti parhaan lopputuloksen.

Energiamarkkinavirasto on esittänyt asiassa KHT-tilintarkastaja Pekka Pajamon 11.11.2008 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, ettei lainsäädännössämme ole yksityiskohtaisesti määritelty sitä, milloin tilinpäätös tulisi laatia uudestaan. Mikäli kirjanpitovelvollisen hallitus tai toimitusjohtaja toteaa, että tilinpäätökseen sisältyvät eriytetyt laskelmat on laadittu niin, että ne eivät anna oikeaa ja riittävää kuvaa eriytettyjen toimintojen tuloksesta, tulee nämä laskelmat laatia uudelleen ja hyväksyttää uusi eriytetty tilinpäätös yhtiökokouksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään, että tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tilinpäätöksen liitetiedoilla tarkoitetaan taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman liitteenä olevia tietoja.

Kirjallisuudessa on todettu, että taseen ja tuloslaskelman kaavat on määrätty kirjanpitoasetuksessa, niin myös rahoituslaskelman kulku. Kaavat perustuvat Euroopan yhteisöjen tilinpäätösdirektiiveihin (neljäs ja seitsemäs yhtiöoikeudellinen direktiivi) eikä niistä voi omaehtoisesti eikä kirjanpitolautakunnan poikkeusluvallakaan poiketa. Näin ollen kirjanpitovelvollinen ei voi lähtökohtaisesti valita, esittääkö yksittäisen tiedon taseessa, tuloslaskelmassa, rahoituslaskelmassa vai liitetietona. (Leppiniemi – Leppiniemi: Hyvä tilinpäätöskäytäntö, Helsinki 2009, s. 166).

Markkinaoikeus toteaa Energiamarkkinaviraston antaneen 26.4.2007 suosituksessaan verkonhaltijoille ohjeen, että eriytetyt tilinpäätökset tulee esittää virallisen vahvistetun tilinpäätöksen liitetietona. Yritysten viralliset tilinpäätökset on tullut suosituksen mukaan toimittaa Energiamarkkinavirastolle vuosittain toukokuun loppuun mennessä tai jos tilinpäätöstä ei tuolloin vielä ole vahvistettu, 14 päivän kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.

Näillä perusteilla markkinaoikeus lähtökohtaisesti hyväksyy Energiamarkkinaviraston valituksenalaisen päätöksen sisältämän ratkaisun siitä, että virasto on hylännyt asianosaisen vaatimuksen syksyllä 2008 toimitetun lisäselvityksen käyttämisestä ja päätynyt käyttämään valittajayhtiön keväällä 2008 toimittamaa vahvistettua vuoden 2007 tilinpäätöstä valvontapäätökseen liittyvien laskelmien pohjana.

Siltä osin kuin valittajayhtiön syksyllä 2008 Energiamarkkinavirastolle esittämät tiedot ovat olleet ainoastaan aiemmin vahvistetun tilinpäätöksen selventämistarkoituksessa laadittuja tai viraston nimenomaisesti pyytämiä tilikohtaisia tuloslaskelmatietoja, valittajayhtiön toimittama selvitys on kuitenkin otettava huomioon tulkittaessa vahvistettua tilinpäätöstä vuokraverkkoon tehtyjen investointien osalta.

Sähköverkkoon kohdistuvien investointikustannusten käsittely valvontapäätöksessä

KENET on aloittanut toimintansa emoyhtiöstään oikeudellisesti eriytettynä sähköverkonhaltijana 1.1.2007 eli ensimmäisen valvontajakson viimeisenä vuonna. Valittajayhtiön esittämän mukaan sähköverkkoon kohdistuvien investointikustannusten käsittelyssä vuokraverkon haltijaa ei tule asettaa heikompaan asemaan kuin emoyhtiötä vuosina 2005 ja 2006. KENET on vedonnut siihen, etteivät valittajayhtiön liiketoiminnassa yhtiöittämisen vuoksi tapahtuneet muutokset ole oikeuttaneet Energiamarkkinavirastoa kohtelemaan KENETin hallinnassa vuokrasopimuksen perusteella ollutta verkkoa ja valittajayhtiön siihen tekemiä investointeja eri tavalla vuonna 2007 kuin ennen verkkotoiminnan yhtiöittämisen toteuttamista vuosina 2005 ja 2006.

Sähkömarkkinalain muuttamiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 127/2004 vp s. 58) on todettu edellä mainitun lain 38 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että ”eri verkonhaltijoiden välillä on erilaisesta yrityshistoriasta johtuen huomattavia eroja. Tämän vuoksi vahvistuspäätöksissä tulisi eri verkonhaltijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi soveltaa yhtenäisiä laskentamenetelmiä”. Markkinaoikeus toteaa sähköverkkoliiketoiminnan luovutusta kesken valvontajakson käsittelevän sähkömarkkinalain 38 d §:n osalta hallituksen esityksessä lisäksi lausutun ”että pykälässä säädettäisiin valvontajakson jatkumisesta ja vastuiden siirtymisestä verkonhaltijan luovuttaessa sähköverkkoliiketoiminnan uudelle toiminnanharjoittajalle tai verkonhaltijan sulautuessa toiseen verkonhaltijaan. Säännös sisältäisi verkkotoiminnan luovutusta koskevan yleisperiaatteen, jonka mukaan luovutettavaa tai siirtyvää verkkoliiketoimintaa koskevaa vahvistuspäätöstä sekä siihen liittyviä velvoitteita ja oikeuksia sovellettaisiin myös verkkoliiketoiminnan vastaanottavaan toiminnanharjoittajaan valvontajakson loppuajan”.

Eduskunnan talousvaliokunta on todennut mietinnössään sähköverkkotoiminnan valvonnan osalta, että ehdotettujen uusien säännösten mukaan Energiamarkkinaviraston tulee vahvistaa etukäteen ne palvelujen ehdot ja palvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät, joiden perusteella sähköverkkopalvelujen hinnoittelu muodostuu kohtuulliseksi. Verkkotoimintaa harjoittavat yritykset tietävät verkkopalvelumaksujen asettamisessa käytettävät reunaehdot etukäteen, mikä helpottaa liiketoiminnan, talousarvion ja tariffien suunnittelua. Annetuissa rajoissa yritykset päättävät itse omat tariffinsa ja yksittäiset verkkopalvelumaksunsa (TaVM 27/2004).

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu Energiamarkkinaviraston ensimmäistä valvontajaksoa koskevissa suuntaviivoissa esittämä kanta, että verkonhaltijan hallinnassaan olevaa verkkoa käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä, onko kyseinen verkko verkonhaltijan omistama vai vuokraama tukee valittajayhtiön vaatimusta siitä, että hinnoittelun kohtuullisuusarvioinnin tulee olla tasapuolista omistus- ja yhtiömuodosta riippumatta. Sähkömarkkinalain esityöt tukevat niin ikään tasapuolisuusperiaatetta omassa ja vuokraverkossa toimivien verkonhaltijoiden kohtuullisen tuoton laskentatavan osalta sekä jatkuvuuden periaatetta saman valvontajakson aikana tapahtuvien verkkoliiketoiminnan omistusmuutosten osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että Energiamarkkinaviraston ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksen liitteenä esitetyissä suuntaviivoissa ilmoittama seikka, että virasto purkaa vuokrausjärjestelyn hinnoittelun kohtuullisuuslaskelmissaan on ollut yksiselitteisesti muotoiltu kannanotto vuokraverkossa toimivan verkonhaltijan asemaan. Virasto ei ole esitetyn selvityksen perusteella muuttanut mainittua vuokrausjärjestelyä koskevaa linjaustansa verkonhaltijoille kysymyksessä olevan valvontajakson kuluessa.

Ensimmäisellä valvontajaksolla verkonhaltijoiden käytössä ei ole vielä ollut aiempaa kokemusta Energiamarkkinaviraston vahvistamiensa valvontamenetelmien perusteella tekemän valvontapäätöksen sisällöstä eikä verkonhaltijoilla sinänsä ole voinut olla konkreettista tietoa uudesta valvontamallin yksityiskohtaisesta soveltamisesta viraston valvontapäätöksessä.

Valittajayhtiöllä on katsottava kuitenkin olleen jo vuokraverkonhaltijana toimintansa aloittaessaan verrattain selkeä käsitys siitä, miten Energiamarkkinavirasto tulisi tulevassa valvontapäätöksessä käsittelemään sähköverkkoon kohdistuvia investointikuluja Kokkolan Energian omistamassa verkossa, mikäli vuokraverkkoon perustuvaan verkkoliiketoiminnan harjoittamiseen ei olisi valvontajakson viimeisen vuoden alussa lainkaan siirrytty. Esitetyn selvityksen perusteella Kokkolan Energialta KENET Oy:lle siirtyneessä sähköverkkoliiketoiminnassa ei tapahtunut sähkömarkkinalain nojalla yhtiöitetyn verkkotoiminnan aloittamisen lisäksi olennaisia muutoksia ensimmäisellä valvontajaksolla.

Harkittaessa vuokraverkossa kesken ensimmäisen valvontajakson toimintansa aloittavan verkonhaltijan perusteltua käsitystä tulevan valvontapäätöksen laskentamallin sisällöstä on otettava lisäksi huomioon yhteisöjen tuomioistuimen mainitussa 29.10.2009 antamassaan tuomiossa direktiivin 2003/54/EY 23 artiklan 2 kohdan osalta lausuma siitä, että kansallisen sääntelyviranomaisen menetelmiltä ja tariffeilta vaaditaan riittävän suurta ennustettavuutta.

Valittajayhtiön on katsottava voineen jo ensimmäisen valvontajakson vahvistuspäätöksen suuntaviivoissa esitettyjen tietojen perusteella luottaa asiassa vetoamaansa vuokraverkkoon kohdistuneista investoinneista aiheutuneiden kustannusten käsittelytapaan viraston kohtuullisen tuoton laskentamallissa kysymyksessä olevalla valvontajaksolla.

Asiassa ei siten ole annettava sähköverkkoon kohdistuvien investointikustannusten käsittelyssä ratkaisuun vaikuttavaa merkitystä esitetyille tulkintavaihtoehdoille siitä, onko vuokraverkossa toimiva verkonhaltija omistamassaan verkossa toimivan verkonhaltijan ohella kauppa- ja teollisuusministeriön sähköliiketoimintojen eriyttämisestä antaman asetuksen 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu omassa verkossa sähköverkkotoimintaa harjoittava verkonhaltija.

Markkinaoikeus katsoo näillä perusteilla, että Energiamarkkinaviraston olisi tullut vuotta 2007 koskevassa kohtuullisen tuoton laskelmassa eliminoida KENET Oy:n sähköverkkoliiketoiminnan tuloslaskelmasta valittajayhtiön Kokkolan Energian omistamaan sähköverkkoon tekemien investointien aiheuttamat kustannukset, ja ottaa mainitut kustannukset huomioon verkko-omaisuuteen tehtyinä investointeina purkaessaan vuokraverkkojärjestelyn laskentamallissaan.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajayhtiön ensimmäisen valvontajakson kertyneen tuoton ylijäämän tarkka määrittäminen tapahtuu soveliaimmin valituksessa ensisijaisesti vaaditulla tavalla Energiamarkkinavirastossa.

Koska Energiamarkkinavirasto on menetellyt edellä todetussa laajuudessa sähkömarkkinalain 38 c §:ssä säädetyn vastaisesti, valituksenalainen päätös on kumottava ja asia on palautettava Energiamarkkinavirastolle asianmukaisen valvontapäätöksen tekemistä varten.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaisesta säädettyä voidaan säännöksen mukaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen.

Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on mainitun säännöksen 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hallintolainkäyttölain esitöissä (HE 217/1995) on todettu, että lain 74 §:n 1 momenttia sovellettaessa huomioon voitaisiin ratkaisun lopputuloksen lisäksi ottaa myös muita seikkoja, joita voisivat olla muun muassa asian riitaisuus ja merkittävyys asianosaiselle. Korvausvelvollisuutta määrättäessä ei siten tarvitsisi eikä tulisikaan kaavamaisesti seurata sitä, miten asianosaiset voittavat tai häviävät asian. Yleisenä perusteena olisi sen arviointi, olisiko kohtuutonta, että vastapuoli joutuu kantamaan oikeudenkäyntikulunsa, ja kysymys olisi siten asian lopputuloksen ja eräiden muiden seikkojen pohjalta tehtävästä arviosta.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että KENET Oy saisi pitää oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.

Energiamarkkinavirasto on antanut valittajayhtiön laskusta 26.10.2009 saapuneen lausuman, jossa virasto on kiistänyt oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan. Virasto on katsonut laskusta ilmenevät käytetyn tuntimäärän ja tehdyt toimenpiteet kohtuullisiksi, mutta on paljoksunut käytettyä noin 300 euron arvonlisäverotonta tuntiveloitusta 250 euron ylittävältä osalta.

Markkinaoikeus katsoo asian olleen oikeudellisesti vaativa eikä näin ollen ole sinänsä aihetta alentaa valittajayhtiön asiamiehen korvattavaa tuntiveloitusta viraston esittämällä tavalla.

Asian oikeudellisten kysymysten tulkinnanvaraisuus ja lopputulos huomioon ottaen Energiamarkkinavirasto on velvoitettava korvaamaan valittajayhtiön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Energiamarkkinaviraston päätöksen 14.11.2008 (Dnro 43/424/2007) KENET Oy:n sähköverkkotoiminnan kohtuullisesta ja toteutuneesta tuotosta ensimmäisen valvontajakson 1.1.2005–31.12.2007 aikana.

Asia palautetaan edellä mainituilla perusteilla Energiamarkkinavirastolle uudelleen käsiteltäväksi uuden ensimmäistä valvontajaksoa koskevan valvontapäätöksen antamiseksi KENET Oy:lle.

Markkinaoikeus velvoittaa Energiamarkkinaviraston korvaamaan KENET Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä päivästä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Nora Steiner-Forsberg sekä asiantuntijajäsen Erkki Lakervi.