MAO:8/21

Asian tausta

Tuomi Logistiikka Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.6.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kodinkoneiden hankinnasta Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yksiköiden käyttöön 36 kuukauden sopimuskaudelle sekä mahdolliselle kahden vuoden optiokaudelle.

Tuomi Logistiikka Oy:n toimitusjohtaja on 21.8.2019 tekemällään hankintapäätöksellä 219116/2019 valinnut Power Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 3.250.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Oy Scandinavian Trade & Service Company Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.860 eurolla.

Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja saaduista salassa pidettävistä asiakirjoista.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta, vaikka yksikään Suomen markkinoilla oleva tuote ei ole voinut täyttää tarjouspyynnössä liesien korkeudelle asetettuja vaatimuksia. Hankintayksikkö on vastannut tarjoajien kysymyksiin ja tuonut esiin, että tarjouspyynnössä asetetut mitat ovat olleet ehdottomia ja että niistä ei ole voinut poiketa. Kun hankintayksikkö on vaatinut tuotetta, jonka korkeus on 850–900 mm, niin hankintayksikkö ei olisi saanut hyväksyä tuotetta, jonka korkeus on 848–920 mm.

Hankintayksikön olisi tullut julkaista voittaneen tarjoajan tarjoamien kodinkoneiden mallit.

Vastine

Vaatimukset

Tuomi Logistiikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.464 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön tarjouspyynnössä liesituotteille asettamat vaatimukset ovat perustuneet aiemmalla sopimuskaudella tilattuihin tuotteisiin sekä hankintasäännösten mukaiseen markkinakartoitukseen. Markkinakartoituksesta tai tarjoajien hankintamenettelyn aikana laitevaatimuksiin kohdistuneista kysymyksistä ei ole käynyt ilmi, että markkinoilla ei olisi ollut vähimmäisvaatimusten mukaisia tuotteita.

Saapuneet tarjoukset ovat vastanneet tarjouspyyntöä, eikä hankintayksiköllä ole ollut syytä epäillä, että tarjouksissa annetut tiedot eivät olisi pitäneet paikkaansa. Kaikki tarjoajat valittajaa lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet tarjoustensa hintaliitteiden sisältävän liikesalaisuuksia.

Kuultavan lausunto

Power Finland Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sillä on oikeus saada tieto tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja saaduista salassa pidettävistä asiakirjoista. Hankintayksikkö on virheellisesti hyväksynyt usean tarjotun tuotteen osalta tietoja, jotka ovat olleet ristiriidassa tarjouspyynnön vaatimusten kanssa. Tarjouskilpailuun osallistuneilla on lähtökohtaisesti ollut oikeus saada tietoja kilpailutuksen olennaisista seikoista ja tuotevalinnoista.

Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti ja syrjivästi, koska se on keskustellut hankinnan sisällöstä vain kahden suurimman toimijan kanssa ennen tarjouskilpailua. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Kilpailutukseen on selkeästi rajattu suurten toimijoiden valikoiman mukaisia koneita, mikä on ollut syrjivää muita kodinkonetoimittajia ja valmistajia kohtaan. Kilpailutuksesta olisi pitänyt järjestää avoin kuulemis- ja keskustelutilaisuus kaikille halukkaille toimijoille.

Hankintayksikkö on yhdistänyt eri yksiköidensä hankinnat yhdeksi hankinnaksi ja tämän kautta keinotekoisesti nostanut hankinnan rajaa 3.250.000 euroon. Kaikki kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat olisi tullut kilpailuttaa erikseen tai ainakin hyväksyä osatarjoukset niissä tilanteissa, joissa tavarahankinnan määrä on ylittänyt 60.000 euroa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikköon lisävastineessaan esittänyt, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa tehdä markkinakartoituksia sekä käydä toimittajien kanssa vuoropuhelua hankinnan kohteen määrittelemisestä ja vertailuperusteiden asettamisesta. Aikataulusyyt ovat estäneet avoimen kuulemistilaisuuden järjestämisen kaikkien toimijoiden kanssa.

Hankintasäännösten mukaan samantyyppiset hankinnat tulee kilpailuttaa samassa kokonaisuudessa. Hankintayksiköllä on vapaus päättää siitä, jakaako se hankinnan osiin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien liikesalaisuuksiksi ilmoittamista hinta- ja tuotetiedoista.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle hankintayksikön julkisiksi ilmoittamat tarjousten osat. Näihin on sisältynyt kunkin tarjoajan tarjouslomake, joka on sisältänyt tiedon tarjouksen kokonaishinnasta. Valittajalle ei kuitenkaan ole toimitettu sen vaatimista ja markkinaoikeudelle toimitetuista asiakirjoista tarjoajien salaiseksi merkitsemiä hintaliitteitä, jossa on ollut merkittynä tarjoajien yksityiskohtaiset tuote- ja yksikköhintatiedot.

Valittaja on esittänyt, että sillä on oikeus saada tieto tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja saaduista salassa pidettävistä asiakirjoista, koska hankintayksikkö on virheellisesti hyväksynyt usean tarjotun tuotteen osalta tietoja, jotka ovat olleet ristiriidassa tarjouspyynnön vaatimusten kanssa.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei valittajalla ole oikeutta saada tietoja muiden tarjoajien tuotetietoja sisältävistä asiakirjoista. Hankintayksikön mukaan mainitut asiakirjat sisältävät tarjoajien liikesalaisuuksia.

Tarjouspyyntö on koskenut yhteensä 21 erilaista ominaisuuksiltaan yksilöityä kodinkonetta sekä näihin liittyviä toimitus- ja asennuspalveluja. Tarjoajien asiakirjat sisältävät tiedot tarjottujen kodinkoneiden yksikköhinnoista, merkeistä ja malleista sekä tarjoukseen sisältyvistä palveluista. Tarjottavien tuotteiden on tullut täyttää laatukriteerit, jotta ne on voitu hyväksyä tarjouskilpailuun. Tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat ilmoittaneet pitävänsä tarjouksista ilmeneviä tuotetietoja salassa pidettävinä liikesalaisuuksina.

Valittaja on saanut tiedon vertailuperusteena olleista tarjousten kokonaishinnoista, jotka ovat muodostuneet useiden eri tuotteiden ja niihin liittyvien palvelujen hinnoista. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa muiden tarjoajien tuotteista ja niiden hinnoista, että kysymys on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu, asiaa koskevat valittajalle tiedoksi annetut voittaneen tarjouksen tiedot ja jäljempänä hankintamenettelyn oikeellisuudesta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei tietojen antamatta jättäminen asiakirjoista vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä todetuin perustein valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Pääasian perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 31 §:n mukaan hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Hankintalain 31 §:n esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp s. 121) hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa olisi luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulisi katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen.

Hankintalain 65 §:n 1 momentin mukaan ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ja antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan. Pykälän 2 momentin mukaan markkinakartoituksessa hankintayksikkö voi käyttää riippumattomia asiantuntijoita, muita viranomaisia tai toimittajia. Näiden tahojen neuvoja voidaan käyttää apuna hankintamenettelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta neuvojen käyttäminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen eikä 3 §:ssä tarkoitettujen syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden vastaiseen menettelyyn.

Hankintalain 65 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 163) mukaan, jos hankintayksikkö käyttää apuna ulkopuolista asiantuntemusta, tulee sen varmistua siitä, ettei mikään mukana oleva taho pääse liikaa vaikuttamaan esimerkiksi siihen, miten hankinnan kohde kuvataan tarjouspyynnössä.

Hankintalain 66 §:n mukaan, jos ehdokas, tarjoaja tai tarjoajaan liittyvä yritys on osallistunut hankinnan valmisteluun, on hankintayksikön varmistettava, ettei tämä vääristä kilpailua.

Hankintalain 65 ja 66 § perustuvat lain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 162 ja 163) mukaan julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) 40 ja 41 artikloihin. Hankintalain säännöksiä on näin ollen mahdollisimman pitkälle tulkittava hankintadirektiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti direktiivillä tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi.

Hankintadirektiivin 41 artiklan 1 kohdan mukaan, jos ehdokas tai tarjoaja taikka ehdokkaaseen tai tarjoajaan liittyvä yritys on antanut neuvoja hankintaviranomaiselle, joko 40 artiklan puitteissa tai muutoin, taikka muulla tavoin osallistunut hankintamenettelyn valmisteluun, hankintaviranomaisen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei kyseisen ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen vääristä kilpailua. Artiklan 2 kohdan mukaan toimenpiteitä ovat muun muassa sellaisten tietojen toimittaminen muille ehdokkaille ja tarjoajille, jotka on saatu tai annettu ehdokkaan tai tarjoajan osallistuessa hankintamenettelyn valmisteluun tai jotka ovat tulosta tällaisesta osallistumisesta, sekä riittävien määräaikojen vahvistaminen tarjousten vastaanottamiselle. Asianomaisen ehdokkaan tai tarjoajan saa sulkea pois hankintamenettelystä vain, jos ei ole olemassa muita keinoja varmistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamista. Artiklan 3 kohdan mukaan ennen poissulkemista ehdokkaille tai tarjoajille on annettava tilaisuus osoittaa, ettei niiden osallistuminen hankintamenettelyn valmisteluun johda kilpailun vääristymiseen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Hankintalain 75 §:n esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp s. 174) pykälän 1 momentissa säädetään pääsäännöstä, jonka mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen. Jakamisella tarkoitetaan luontevan hankintakokonaisuuden jakamista osiin esimerkiksi siten, että kokonaisuuden eri osista voisi suorittaa esimerkiksi erillisen kilpailutuksen tai siten, että samassa tarjouskilpailussa hankintayksikkö voi määritellä, millaisista osista tarjoaja voi antaa oman osatarjouksensa.

Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Tuomi Logistiikka Oy on 19.6.2019 julkaistulla tarjouspyynnöllään pyytänyt tarjouksia kodinkoneista.

Tarjouspyynnön hintaliitteessä tarjoajia on pyydetty antamaan kaikille taulukossa mainituille 21 erilaiselle kodinkoneelle arvonlisäveroton hinta sekä täyttämään kaikki hintaliitteessä pyydetyt tiedot tuotteen merkistä ja mallista, tuotenumerosta, kappalehinnasta ja yhteishinnasta.

Hankintapäätöksen mukaan tarjouksen ovat jättäneet määräaikaan mennessä viisi yritystä. Hankintapäätöksen mukaan kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet yritykset ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimukset. Hankintapäätöksen liitteenä olevan vertailutaulukon mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen on tehnyt Power Finland Oy, joka on valittu toimittajaksi.

Hankinnan jakaminen osiin

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siinä, että hankintaa ei ole jaettu osiin. Valittaja on perustellut kyseistä väitettään sillä, että eräät hankintaan kuuluneet osat olisi tullut kilpailuttaa omina kokonaisuuksina tai vaihtoehtoisesti sallia osatarjoukset. Valittajan mukaan hankintayksikkö on syrjinyt suomalaisia toimijoita ja suosinut suuria ulkomaisia toimijoita, kun se on keinotekoisesti nostanut hankinnan taloudellista arvoa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinta on toteutettu yhteishankintana ja tarjouspyynnössä on yksityiskohtaisesti lueteltu yhteishankintaan osallistuvat hankintayksiköt. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että se on toiminut hankintasäännösten mukaan, koska samanaikaisesti kilpailutettavat samantyyppiset hankinnat tulee kilpailuttaa samassa kokonaisuudessa. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että valituksella ei voida saattaa markkinaoikeuden ratkaistavaksi sitä, että hankintasopimusta ei ole jaettu osiin.

Hankintalain 146 §:n 2 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee muun ohella sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin 75 §:n nojalla (2 kohta) tai sitä, että 93 §:ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia (3 kohta).

Hankintalain 146 §:n esitöistä ilmenee (HE 108/2016 vp s. 238), että tällaiset hankintayksikön tarkoituksenmukaisuusharkintaan liittyvät ratkaisut koskevat viime kädessä hankinnan sisältöä eivätkä hankintamenettelyn syrjimättömyyttä tai avoimuutta, eikä niitä koskevien ratkaisujen oikeudellinen arviointi sovellu voimassa olleeseen ja tämän lain mukaiseen julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmään.

Kuten edellä selostetusta ilmenee, hankintalain 146 §:n 2 momentissa säädetään valituskiellosta, jonka mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei lähtökohtaisesti voida saattaa hankintayksikön päätöstä siitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin.

Sen valossa, mitä edellä hankintalain 146 §:ää koskien esitöissä on selostettu, lainsäätäjän voidaan katsoa lähteneen siitä, ettei hankintalain 146 §:n 2 momentin valituskieltoa koskevan säännöksen säätämisellä valituskieltoa ole kuitenkaan tarkoitettu ulottaa muun ohella tilanteisiin, joissa hankintayksikön ratkaisu koskee viime kädessä hankintamenettelyn syrjimättömyyttä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että estettä valituksen tutkimiselle hankintalain 146 §:n 2 momentin valituskieltoa koskevasta säännöksestä huolimatta ei ole siltä osin kuin valitus on perustettu väitteeseen hankintayksikön menettelyn syrjivyydestä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan jakaminen kuuluu lähtökohtaisesti hankintayksikön harkintavaltaan. Hankintayksikön tulee kuitenkin myös tässä suhteessa huolehtia riittävän kilpailun turvaamisesta. Hankinnan jakamista koskevalla ratkaisulla ei saa myöskään kohdella tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi.

Tarjouspyynnössä on todettu, että:

"Tämä tarjouspyyntö sisältää sellaisen kokonaisuuden, jota ei ole sopimuksen toimivuuden ja käytettävyyden vuoksi mahdollista jakaa osiin."

Tarjouspyyntö ei ole edellä todetun mukaisesti mahdollistanut osatarjousten tekemistä. Kilpailutuksen kohteena olleet kodinkoneet ovat kaikki liittyneet samaan hankintakokonaisuuteen, ja ne on ollut tarkoitus toimittaa samalle alueelle. Ne ovat näin ollen olleet luontevasti kilpailutettavissa samassa hankintakokonaisuudessa. Hankintayksikkö on lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa esittänyt edellä todetun mukaisesti perustelut sille, miksi hankinnan kohde on määritelty nyt esitetyllä tavalla. Asiassa ei ole tullut ilmi, että hankintayksikön päätös olla jakamatta hankintaa osiin olisi johtanut tarjoajien epätasapuoliseen tai syrjivään kohteluun.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut olla jakamatta hankintaa osiin eikä se ole muutoinkaan menetellyt sanotulta osin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankinnan valmistelu

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti ja syrjivästi, koska se on keskustellut hankinnan sisällöstä vain kahden suurimman toimijan kanssa ennen tarjouskilpailua.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on toiminut harkintavaltansa puitteissa järjestäessään markkinakartoituksia eikä vuoropuhelun käyminen ole merkinnyt kilpailun vääristymistä siten, että vuoropuheluun osallistuneet tarjoajat eivät olisi saaneet osallistua tarjouskilpailuihin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Tarjoajan osallistuminen tarjouskilpailun valmisteluun tai muu hankintayksikön avustaminen hankintamenettelyssä saattaa vaarantaa hankintamenettelyn avoimuuden tai tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumisen hankinnassa. Mainittujen periaatteiden vaarantumista on aina arvioitava kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet huomioon ottaen.

Hankintayksikkö voi hankintalain 65 ja 66 § sekä hankintadirektiivin 41 artikla huomioon ottaen hankintavaltansa puitteissa tehdä markkinakartoituksia sekä käydä toimittajien kanssa vuoropuhelua hankinnan kohteen määrittelemisestä ja vertailuperusteiden asettamisesta. Tämä ei vielä sellaisenaan tarkoita sellaista hankinnan valmisteluun osallistumista, mikä vääristäisi kilpailua ja estäisi tällaista toimittajaa ottamasta osaa tarjouskilpailuun. Niin ikään hankintadirektiivin mukaisesti, jos tarjoaja osallistuu hankinnan valmisteluun, on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamisesta lähtökohtaisesti pyrittävä varmistumaan muutoin kuin sulkemalla kyseinen tarjoaja tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjouspyynnön vaatimukset ovat perustuneet aiemmalla sopimuskaudella tilattuihin tuotteisiin sekä markkinakartoitukseen. Hankintayksikkö on keväällä 2019 kutsunut voittaneen tarjoajan Power Finland Oy:n ja erään toisen tarjoajan keskusteluihin ja tehnyt keskusteluiden perusteella joitakin muutoksia tarjouspyynnössä asetettuihin laitevaatimuksiin. Keskusteluita on käyty sekä kirjallisesti että suullisesti. Hankintayksikön mukaan hankinnan aikataulu ei ole mahdollistanut avointa kuulemis- ja keskustelutilaisuutta kaikkien halukkaiden toimijoiden kanssa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että toteutettu markkinakartoitus olisi vaikuttanut asetettuihin laitevaatimuksiin siten, että tiettyä toimijaa olisi suosittu muiden kustannuksella taikka joitakin toimijoita olisi syrjitty. Markkinaoikeus katsoo siten jääneen osoittamatta, että edellä todettu huomioon ottaen kyseessä olevan hankinnan valmistelu olisi vaarantanut tarjoajien tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on hyväksynyt tarjouksia, jotka eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. Valittaja on lisäksi esittänyt, että liesituotteiden tilavuudelle ja korkeudelle asetetut kriteerit ovat olleet sellaiset, että yksikään markkinoilla oleva tuote ei ole voinut täyttää niitä.

Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnön hintaliitteelle tarjotun tuotteen merkin ja mallin, mallinumeron sekä hintatiedot. Annettujen tietojen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, etteivätkö tarjouspyynnön vaatimukset ole täyttyneet. Hankintayksikön mukaan sen suorittaman markkinakartoituksen aikana ei ole käynyt ilmi, että markkinoilla ei olisi ollut vähimmäisvaatimusten mukaisia tuotteita.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjouspyynnön muut ehdot" on todettu vähimmäisvaatimuksina muun ohella seuraavaa:

"Tarjotut tuotteet ja palvelut täyttävät tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset."

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön hintaliitteenä on ollut Excel-asiakirja, jossa on esitetty vähimmäisvaatimukset 21 erilaiselle kodinkoneelle, joista kolme on ollut erilaisia liesiä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjottavat tuotteet täyttävät hintaliitteessä yksilöidyt vähimmäisvaatimukset. Hintaliitteessä on edellytetty, että tarjoaja toimittaa jokaisesta tarjoamastaan kodinkoneesta tiedot tuotteen merkistä ja mallista, tuotenumerosta, kappalehinnasta ja yhteishinnasta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on antamassaan tarjouksessa vahvistanut tarjouksensa merkinnällä "Kyllä", että sen tarjoamat tuotteet täyttävät kaikki hintaliitteessä mainitut ehdottomat vaatimukset. Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä hankintayksikön laatiman hintaliitteen täytettynä ja lisäksi tarjoamiensa tuotteiden tuotekoodit.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on lisäksi oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty toimitettavan tuotteista ja niiden ominaisuuksista tarkempia tietoja tai edellytetty, että tiedot tuotteiden ominaisuuksista olisivat muutoin tarkistettavissa.

Kun lisäksi otetaan huomioon se, että hankintayksikkö on esittänyt suorittamansa markkinakartoituksen perusteella käsittäneensä markkinoilla olevan tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten mukaisia tuotteita, hankintayksikkö on voinut näissä olosuhteissa hankintapäätöstä tehdessään luottaa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tuotteiden osalta tarjouspyynnön mukainen.

Markkinaoikeus vielä toteaa, että mikäli tarjouspyynnössä edellytetään liettä, jonka korkeus on säädettävissä välillä 850–900 millimetriä, niin liesi, jonka korkeus on säädettävissä välillä 848–920 millimetriä, toteuttaa tämän vaatimuksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oy Scandinavian Trade & Service Company Ltd:n korvaamaan Tuomi Logistiikka Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.464 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.