MAO:6/21

Asian tausta

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut omasta sekä Espoon kaupunkia lukuun ottamatta sen jäsenkuntien ja Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän puolesta 24.2.2020 julkaistulla ja 13.3.2020 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta suurkeittiöpesuaineita, sairaalavälineiden pesuaineita, siivousaineita, etanolipohjaisia pintojen desinfiointiaineita sekä sänkyjen ja apuvälineiden pesuaineita koskevasta tavarahankinnasta neljälle vuodelle, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Hankinta on jaettu viiteen osaan, joista osat 2 ja 5 on tarjouspyynnön mukaan jaettu kahteen alaosaan. Hankinnan osan 2 ensimmäinen eli suuria tuotteita koskeva alaosa on edelleen jaettu kolmeen tuoteryhmään.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän HUS Logistiikka -toimialajohtaja on 28.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 159 valinnut muun ohella hankinnan osan 1 sekä osan 2 alaosan 2.1 tuoteryhmien 2.1.1 ja 2.1.2 osalta Diversey Suomi Oy:n tarjouksen. Lisäksi hankinnan osan 2 alaosan 2.2 osalta hankintapäätöksessä on valittu Diversey Suomi Oy:n tarjoamia yksittäisiä tuotteita.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut neljän vuoden sopimuskaudella noin 3.244.000 euroa. Osien 1 ja 2 ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut tarjouspyynnön perusteella neljän vuoden sopimuskaudella 1.264.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

KiiltoClean Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen osan 1, osan 2 alaosan 2.1 tuoteryhmien 2.1.1 ja 2.1.2 sekä alaosan 2.2 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Muutoksenhaun kohteena olevaan hankintapäätökseen johtaneet tarjousvertailut on tehty voittaneen tarjoajan tarjouksessa annettujen väärien tietojen pohjalta. Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena ja tarjouspyynnössä asetettujen ehtojen vastaisena. Hankintayksikön menettely ei ole täyttänyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun, avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut ilmoittaa hankinnan osassa 1, millä tarjotuilla koneastiapesun aineiden annostussuhteilla astiat puhdistuvat liottamatta sairaaloiden toiminnan pysyessä ennallaan. Myös hankinnan osan 2 alaosan 2.1 tuoteryhmän 2.1.1 osalta on edellytetty annostussuhteen (g/litra) ilmoittamista tarjouksissa. Kun tarkastellaan voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamia rivikohtaisia annostussuhteita ja verrataan niitä samoille tuotteille ilmoitettuihin valmistajan virallisiin annostussuhteisiin, voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettujen annostussuhteiden voidaan todeta olleen tosiasiallista annostelua merkittävästi pienemmät hankinnan osassa 1, osan 2 alaosan 2.1 tuoteryhmissä 2.1.1, 2.1.2 sekä alaosassa 2.2. Tällä virheellisellä menettelyllä on saatu voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoista poikkeuksellisen alhaiset. Voittaneen tarjoajan ilmoittamilla annostussuhteilla ei tosiasiallisesti voida saavuttaa tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettua puhtaustasoja.

Hankinnan osassa 1 voittaneen tarjoajan 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen osalta tarjoaman tuotteen pH-arvo vaihtelee virallisen tuotetiedotteen mukaan kahden ja alle kahden välillä. Voittaneen tarjoajan tarjous on tältä osin ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty, että tarjotun tuotteen pH-arvo on tasan kaksi. Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittajan tältä osin tarjoama tuote ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjojen vähimmäisvaatimusta pH-arvon osalta. Hankintayksikkö ei ole kohdellut tältä osin voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousta tasapuolisesti.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta hankinnan osan 1 osalta ja muilta osin hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.625 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta hankinnan osan 1 osalta, sillä hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tältä osin tarjouskilpailusta, eikä valittaja ole hakenut muutosta viimeksi mainittuun päätökseen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on valinnut muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään voittaneen tarjoajan tarjouksen. Hankintayksikkö on tarjouspyynnön hintaliitteellä ilmoittanut yksiselitteisesti, minkälainen pesutulos on tullut saavuttaa tarjouspyynnössä ilmoitetulla annostussuhteella. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuvattu hankinnan kohde ja sopimusehdot selvästi, eikä tarjoajille voida katsoa syntyneen väärinkäsitystä siitä, mihin ne ovat tarjouksen jättämällä sitoutuneet. Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintapäätöstä tehdessään syytä epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamia tietoja, eikä tarjouspyyntöasiakirjoissa ole vaadittu tarjoajia esittämään näyttöä vaatimusten täyttymisestä.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Tarjousten hintaeroja tulee arvioida kokonaisuutena. Tarjoajilla on mahdollisuus rakentaa tarjouksensa siten, että joitakin tuotteita tarjotaan muita tuotteita halvemmalla. Tarjouksia kokonaisuutena arvioitaessa voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole poikennut muista tarjouksista niin paljon kuin yksittäisissä hankinnan osa-alueissa tai yksittäisillä riveillä. Hankintayksiköllä ei myöskään ole ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan korottavan hintaa sopimuskaudella, eikä hankintayksiköllä ole aikomusta sopimuskaudella tällaista hyväksyä. Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyyntöasiakirjoissa tiukat ja selvät ehdot tuotteiden ominaisuuksille ja hinnoille, ja nämä ehdot tulevat myös osaksi hankintasopimusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on annettu ristiriitaista tietoa hankinnan osaan 1 kuuluneen 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen osalta. Tarjouksessa on yhtäältä annettu vastaukseksi "kyllä" tarjouspyynnön kysymykseen siitä, täyttävätkö tarjotut tuotteet niitä koskevat vähimmäisvaatimukset, mutta toisaalta edellä mainitun tuotteen pH-arvoa koskeva tieto on poikennut vähimmäisvaatimuksesta. Hankintayksikkö on lähettänyt voittaneelle tarjoajalle täsmennyspyynnön. Voittanut tarjoaja on pyyntöön antamassaan vastauksessa vahvistanut, että tarjotun tuotteen pH-arvo on kaksi. Tältäkään osin hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa käytetty annostussuhde (g/litra) on ollut tasapuolinen, koska siinä on otettu huomioon erilaiset annostelumäärät. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on asettanut vertailuperusteet tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Kuultavan lausunto

Diversey Suomi Oy on esittänyt, että sen tarjous on kaikki tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset huomioon ottaen ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen hankinnan osaan 1 kuuluneen 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen osalta. Hankintayksikön hankintapäätös on ollut hankintasäännösten mukainen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sillä on asiassa oikeussuojan tarve, koska valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksia ei ole käsitelty tasapuolisesti. Myös voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman pH-arvon vuoksi.

Käyttöliuoksen annostusta ei tulisi käyttää hankinnoissa vaikutuksellisena kriteerinä, koska annostussuhteeseen vaikuttavat aina useat puhdistusaineesta riippumattomat tekijät, käyttöliuoksille ei voida määrittää yksiselitteistä vähimmäisannosta, eikä annostussuhteelle ole myöskään olemassa standardia. Arvioidut tai ilmoitetut annostussuhteet eivät välttämättä vastaa tosiasiallisesti tarvittavaa annostusta, jolloin käyttöliuoksen todellinen kulutusmäärä voi kasvaa merkittävästi. Käyttöliuosten annostussuhteet johtavat näin ollen harhaanjohtavaan lopputulokseen hintavertailussa. Annostussuhdetta ei olisi tullut ottaa osaksi hintavertailua.

Tarjousvertailussa huomioon otetut annostussuhteet ovat olleet tarjoajien itsensä ilmoittamia perustelemattomia ja toteen näyttämättömiä arvoja. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole pyydetty edes aineiden virallisia tuotekortteja, joista valmistajan oikeiksi ja riittäviksi katsomat vähimmäisannostussuhteet olisivat käyneet ilmi. Tarjouksessa ei voida ilmoittaa valmistajan tuotekorttia alhaisempaa arvoa, koska arvo ei tällöin vastaa todellisuutta. Tarjouspyynnössä asetettujen astioiden puhtautta koskevien kriteerien toteutumista ei voida taata tarjouksissa annetuilla tiedoilla. Tämä voi johtaa jopa potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Hankinnassa on mukana satoja erilaisia pesu- ja huuhtelukoneita, joihin ei edes voida asettaa niin pieniä annostussuhteita, kuin voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu.

Valittaja tuntee voittaneen tarjoajan hankinnan osaan 1 kuuluneen 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen osalta tarjoaman tuotteen ja sen käyttötarkoituksen. Valittajan suorittaman mittauksen perusteella tuotteen pH-arvo on keskimäärin 0,06, mikä tarkoittaa, että tarjottu tuote on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta hankinnan osan 1 osalta, sillä hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tältä osin tarjouskilpailusta, eikä valittaja ole hakenut muutosta viimeksi mainittuun päätökseen.

Valittaja on esittänyt, että sillä on asiassa oikeussuojan tarve, koska valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksia ei ole käsitelty tasapuolisesti. Valittajan mukaan myös voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman pH-arvon vuoksi.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 85 §:n 1 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Vanhan hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Hakijana (aikaisemmin asia saatettiin vireille markkinaoikeudessa hakemuksella) on voinut olla myös toimittaja, jonka hankintayksikkö on muutoin lainvastaisesti jättänyt tarjousmenettelyn ulkopuolelle.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintapäätöksen kohdassa "Tarjousvertailu" on hankinnan osan 1 "Suurkeittiöpesuaineet" osalta todettu muun ohella, että kahdesta osaan saapuneesta tarjouksesta valittajan tarjoama tuote tuotepositioon "Puhdistusaine keittiölaite, astianpesukone" ei ole täyttänyt hankinnan kohteelle asetettuja vähimmäisvaatimuksia pH-arvon osalta. Kohdan mukaan valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta hankinnan osan 1 osalta, minkä johdosta osan 1 toimittajaksi on valittu ainoan hyväksyttävän tarjouksen antanut Diversey Suomi Oy.

Valittaja on edellä kuvattuun hankintapäätökseen kohdistamassaan valituksessa esittänyt, että myös voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena hankinnan osassa 1. Valittaja on lisäksi esittänyt muita perusteita sille, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta hankinnan osassa 1.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu sekä se, että vain valittaja ja voittanut tarjoaja ovat antaneet tarjouksen hankinnan osassa 1, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla on oikeudellinen intressi hakea muutosta hankintapäätökseen myös hankinnan osassa 1, jossa sen tarjous on suljettu tarjouskilpailusta mutta jossa voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole suljettu tarjouskilpailusta. Valitus on näin ollen otettava tutkittavaksi myös hankinnan osan 1 osalta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, ovatko tarjouspyynnössä asetetut kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja hintojen vertailumekanismi olleet julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisia ja onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena tai hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan mainitun lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan hankintayksiköille annetaan aiempaa laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) on edelleen todettu, että hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä olisi olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 174) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn asiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee noudattaa ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta¸ jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville ehdokkaille tai tarjoajille.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän
5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, mainitun lain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205 ja 206) mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen. Toisin kuin poissulkemisperusteissa ja soveltuvuusvaatimuksissa, joissa selvitykset vaaditaan vasta tarjouskilpailun voittajalta, hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten taustojen selvittäminen on tehtävä kaikilta tarjoajilta, joiden tarjoukset ovat hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia.

Hankintalain 96 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Tarjouspyynnöstä ja saaduista tarjouksista

Tarjouspyynnön kohdassa "Kokonaismäärä tai laajuus" on todettu muun ohella, että hankinnan "ennakoitu kokonaisarvo (alv 0 %) per vuosi" on hankinnan osan 1 osalta 65.000 euroa ja hankinnan osan 2 osalta 251.000 euroa.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" tarjoajien on tullut kaikkien hankinnan viiden osan osalta ilmoittaa, täyttävätkö tarjotut tuotteet kyseisen osan hintalomakkeella ilmoitetut tuotteita koskevat vähimmäisvaatimukset. Samassa kohdassa on ilmoitettu, että kyseessä on vähimmäisvaatimus.

Tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Hankinta on jaettu viiteen (5) osaan. Tarjoaja voi tarjota halutessaan yhteen tai useampaan hankinnan osaan. Hankinnan osien sisältämät tuoteryhmät / tuotteet vertaillaan seuraavasti:

OSA 1

Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on paras hinta-laatusuhde. Hankinnan osalle valitaan yksi (1) Toimittaja. Toimittajaksi valitaan tarjoaja, joka saa eniten pisteitä tarjousten vertailussa. Tarjoajan tulee tarjota kaikki osan sisältämät tuotteet.

OSA 2

Osa 2 on jaettu kahteen osaan: 2.1) suuret tuotteet ja 2.2) muut koot. Tilaaja valitsee osalle 2.1 yhdet kokonaistoimittajat tuoteryhmittäin (yksi toimittaja per hintalomakkeella esitetty tuoteryhmä) ja osalle 2.2 rivikohtaiset toimittajat. Tarjoaja voi tarjota halutessaan molempiin osiin.

Osa 2.1: Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on halvin hinta. Tuoteryhmittäin toimittajaksi valitaan tarjoaja, jolla on alhaisin vertailuhinta. Tuoteryhmät vertaillaan erikseen. Tarjoajan tulee tarjota kaikki tuotteet siitä tuoteryhmästä, mihin tarjous kohdistuu. Tarjoaja voi tarjota yhtä tai useampaa tuoteryhmää.

Osa 2.2: Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on halvin hinta. Jokaiselle osa 2.2:n tuotteelle valitaan yksi Toimittaja (rivikohtainen toimittaja). Rivikohtaiseksi toimittajaksi valitaan tarjoaja, jolla on alhaisin vertailuhinta kyseisen tuotteen osalta. Osassa 2.2 tarjoaja saa tarjota yhtä tai useampaa tuotetta."

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankinnan osaa 1 koskeneessa hintaliitteessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoajan tulee täyttää vertailussa käytettävien tuotteiden tiedot ’Tuotteet vertailu’ -taulukkoon. Kaikki ’Tuotteet vertailu’ -taulukossa olevat tuotteet on pakko tarjota. Tarjoajan tulee ilmoittaa millä tarjoamillaan koneastiapesun aineiden annostuksilla (konepesuaine, huuhtelukirkaste yms.) astiat puhdistuvat liottamatta sairaaloiden toiminnan pysyessä ennallaan. Edellytämme, että astioiden pinnalle ei tule ajan kuluessa tärkkelys- tai valkuaislikaa. Annostelu g/litra on ilmoitettava. Ilmoitetulla annostuksella edellytetään astioiden tulevan puhtaiksi ilman liotusta. Annostelu ilmoitetaan tässä taulukossa veden kovuudelle 3 °dH."

Saman liitteen rivin 41 tuotteen "Puhdistusaine keittiölaite, astianpesukone" sarakkeessa "Vähimmäisvaatimukset" on todettu seuraavaa: "Koko 0,5‒2 litraa PH 2".

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankinnan osaa 2 koskeneessa hintaliitteessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Annostelu g/litra on ilmoitettava. Annostelu ilmoitetaan tässä taulukossa veden kovuudelle 3 °dH. Tarjoajan tulee ilmoittaa annostelu yhden koneen yhdelle pesukerralle (kone käyttää 27 litraa vettä per pesukerta) edellä esitetty veden kovuus huomioon otettuna taulukossa siten, että annostelua koskeva sarake (sarake U) vastaa 1 % käyttöliuosta."

Hankinnan osan 1 hintaliitteestä on ilmennyt, että tarjousten vertailuhinta on muodostunut tarjottujen tuotteiden painotettujen hintojen summana. Hankinnan osan 2 hintaliitteestä on ilmennyt, että alaosan 2.1 osalta tuoteryhmien 2.1.1, 2.1.2 ja 2.1.3 tarjousten vertailuhinta on muodostunut tarjottujen tuotteiden painotettujen hintojen summana ja alaosan 2.2 osalta tarjottujen tuotteiden painotettuja hintoja on vertailtu tuotekohtaisesti. Sekä hankinnan osan 1 että osan 2 hintaliitteen painotetut hinnat on muodostettu tarjoajien ilmoittamasta tuotekohtaisesta arvonlisäverottomasta hinnasta, joka on kerrottu annostussuhteella (g/litra) sekä hintaliitteissä esitetyillä hankintayksikön tuotekohtaisella arvioidulla vuosittaisella kulutuksella (litroina).

Sekä voittanut tarjoaja että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" kysymykseen siitä, täyttävätkö tarjotut tuotteet kyseisen osan hintalomakkeella ilmoitetut tuotteita koskevat vähimmäisvaatimukset, vastaukseksi "Kyllä".

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa hintaliitteillä hankinnan osassa 1 ja 2 tarjottujen tuotteiden annostussuhteiksi keskimäärin alhaisempia arvoja kuin valittaja.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa ja sen hankinnan osaan 1 riville 41 "Puhdistusaine keittiölaite, astianpesukone" tarjoamaa Suma Calc D5 -kalkinpoistoainetta koskeneessa tuotekuvauksessa on kohdassa "Tekniset tiedot" esitetty laimentamattoman tuotteen pH-arvoksi "=< 2".

Valittajan tarjouksen liitteenä olleessa ja sen hankinnan osaan 1 riville 41 "Puhdistusaine keittiölaite, astianpesukone" tarjoamaa Kiilto Kalk
-kalkinpoistoainetta koskeneessa tuotekuvauksessa on kohdassa "Tuotteen pH" ilmoitettu arvoksi "1.0 vahvasti hapan".

Hankintayksikkö on lähettänyt voittaneelle tarjoajalle tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumisen jälkeen tarjouksen täsmennyspyynnön, jossa on voittaneen tarjoajan hankinnan osaan 1 tarjoaman Suma Calc D5 -tuotteen osalta pyydetty yhtiötä ilmoittamaan kyseisen tuotteen tiivisteen ylä- ja alarajan pH-arvot. Voittanut tarjoaja on tarjouksen täsmennyksessään ilmoittanut edellä mainitun tuotteen pH-arvoksi 2.

Hankintapäätöksen kohdasta "Tarjousvertailu" ilmenee, että voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta on ollut hankinnan osan 2 alaosan 2.1 tuoteryhmässä 2.1.1 ja 2.1.2 noin neljäosa valittajan tarjouksen vertailuhinnasta. Samasta kohdasta ilmenee, että hankinnan osan 2 alaosassa 2.2 esimerkiksi tuotteen (rivi 38) "Erityisesti laboratoriovälineiden pesuaine pesu-desinfektiokoneessa" osalta voittaneen tarjoajan tarjoaman tuotteen rivikohtainen vertailuhinta on ollut alle viidesosan valittajan tarjoaman tuotteen rivikohtaisesta vertailuhinnasta. Toisaalta alaosan 2.2 tuotteen "Koneellisesti annosteltava puhdistusaine huuhtelu/pesulaitteeseen" (rivi 41) osalta valittajan tarjoaman tuotteen rivikohtainen vertailuhinta on ollut noin viidesosan voittaneen tarjoajan tarjoaman tuotteen rivikohtaisesta vertailuhinnasta.

Tarjousten vertailuhinnat on edellä kuvatulla tavalla laskettu tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan ottamalla huomioon muun ohella hankintayksikön ilmoittama tuotekohtainen arvioitu vuosittainen kulutus. Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu edellä kuvatulla tavalla hankinnan ennakoitu vuosittainen arvo osa-aluekohtaisesti. Voittaneen tarjoajan tarjouksen vuosittaiseen kulutukseen perustuva vertailuhinta on alittanut hankintayksikön esittämän ennakoidun arvon ja valittajan vertailuhinta on ylittänyt kyseisen arvon. Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan vertailuhinta on kuitenkin ollut lähempänä tarjouspyynnössä ilmoitettua hankinnan ennakoitua vuosittaista arvoa kuin valittajan vastaava vertailuhinta sekä hankinnan osassa 1 että osassa 2.

Vertailuperusteiden asettaminen

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjousten vertailussa käytettyjen painotettujen hintojen laskemiseen vaikuttaneet käyttöliuosten annostussuhteet ovat johtaneet harhaanjohtavaan lopputulokseen hintavertailussa. Valittajan mukaan annostussuhteita ei olisi tullut ottaa osaksi hintavertailua.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on asettanut vertailuperusteet tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa käytetty annostussuhde (g/litra) on ollut tasapuolinen, koska siinä on otettu huomioon erilaiset annostelumäärät.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa niin hankinnan kohteen määrittelyn kuin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden asettamisessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö tuottaa vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla määritelty hintaa koskeva kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste ja sen soveltamistapa siten, että tarjouksen ja siinä tarjottujen tuotteiden etusijajärjestys on muodostunut yhtäältä tarjoajien ilmoittamista hinnoista ja toisaalta tarjoajien niin ikään ilmoittamista tuotteiden annostussuhteista (g/litra). Tarjoajien on tullut tarjouksissaan sitoutua tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten, kuten puhtausvaatimusten, täyttymiseen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty tarjoajien esittävän edellä mainitun sitoumuksen ja tuotekohtaisten annostussuhteiden lisäksi muuta selvitystä annostussuhteista ja niihin liittyvistä puhtaustuloksista.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut hinnan vertailuperusteet ja niihin liittyvät annostussuhteiden ilmoittamista koskevat tiedot on kuvattu yksiselitteisesti ja tarjoajille on tullut olla selvää, että niiden on tullut sitoutua annettuihin hintoihin ja annostussuhteita koskeviin tietoihin sopimuskaudella. Tarjoajien sitoutumista antamiinsa tarjoustietoihin on turvattu myös tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnöllä on voitu saada vertailukelpoisia tarjouksia, eikä hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa vertailuperusteet asettaessaan.

Tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus ja poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnössä asetettujen ehtojen vastaisena sekä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Valittaja on perustelunaan esittänyt, että kun tarkastellaan voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamia rivikohtaisia annostussuhteita ja verrataan niitä samoille tuotteille ilmoitettuihin valmistajan virallisiin annostussuhteisiin, voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettujen annostussuhteiden voidaan todeta olleen valmistajan ilmoittamaa annostussuhdetta merkittävästi pienemmät hankinnan osassa 1, osan 2 alaosan 2.1 tuoteryhmissä 2.1.1, 2.1.2 sekä alaosassa 2.2. Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittamilla annostussuhteilla ei tosiasiallisesti voida saavuttaa tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettua puhtaustasoja. Valittajan mukaan tällä virheellisellä menettelyllä voittaneen tarjoajan hinnoista on muodostunut poikkeuksellisen alhaiset.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut hankintapäätöstä tehdessään syytä epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamia tietoja, eikä tarjouspyyntöasiakirjoissa ole vaadittu tarjoajia esittämään näyttöä vaatimusten täyttymisestä. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että se ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksikön mukaan tarjouksia kokonaisuutena arvioitaessa voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole poikennut muista tarjouksista niin paljon kuin yksittäisissä hankinnan osa-alueissa tai yksittäisillä riveillä. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan korottavan hintaa sopimuskaudella, eikä hankintayksiköllä ole aikomusta sopimuskaudella tällaista hyväksyä.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksen sisältöön, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Vastaavasti tarjoajat vastaavat edellä todetuin tavoin tarjouksensa sisällöstä. Koska tarjoaja sitoutuu tarjouksen tekemisellä hankinnan kohteena olevan tavaran toimittamiseen tai palvelun toteuttamiseen tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti, hankintayksiköllä ei ole tarjousten saamisen jälkeen velvollisuutta vaatia tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymisen osoittamista muulla tavalla kuin tarjouksessa jo esitetyllä ilmoituksella, jos tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajia esittämään hankintamenettelyssä muuta näyttöä vaatimusten täyttymisestä.

Voittanut tarjoaja on edellä kuvatulla tavalla sitoutunut tarjouksessaan siihen, että sen tarjoamat tuotteet täyttävät tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut vähimmäisvaatimukset. Kuten edellä on niin ikään todettu, tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole pyydetty tarjoajia esittämään selvitystä ilmoittamistaan annostussuhteista. Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat annostussuhteet eivät olisi pitäneet paikkaansa. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjousten vertailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Poikkeuksellisen alhaisen hinnan osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioimisessa harkintavaltaa. Tarjousten väliset suuretkaan hintaerot eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousten vertailuhinnoissa on ollut edellä kuvatulla tavalla huomattavia eroja voittaneen tarjoajan eduksi hankinnan osassa 1, eräissä hankinnan osan 2 alaosan 2.2 yksittäisissä tuotteissa ja hankinnan osan 2 alaosan 2.1 tuoteryhmissä 2.1.1 ja 2.1.2. Toisaalta joidenkin tuotteiden osalta hintaeroa on ollut toiseen suuntaan. Lisäksi asiassa on huomioitava, että voittaneen tarjoajan tarjouksen vuosittaiseen kulutukseen perustuvat vertailuhinnat ovat olleet valittajan tarjousta lähempänä tarjouspyynnössä esitettyjä hankinnan osa-aluekohtaisia vuosittaisia ennakoituja arvoja. Lisäksi hankintayksikölle on saapunut mainituissa hankinnan osissa, alaosissa ja tuoteryhmissä, alaosan 2.2 tiettyä tuotetta lukuun ottamatta, vain voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjoukset, eikä hankintayksiköllä ole siten ollut tarjousten perusteella mahdollisuutta arvioida hintojen yleistä tasoa. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, että voittanut tarjoaja pystyy suoriutumaan hankinnan toteuttamisesta lakisääteisiä velvoitteita noudattaen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi, kun se ei ole pyytänyt tarjousvertailussa voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjotuista hinnoista taikka sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.

Tarjottujen tuotteiden pH-arvot

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen osalta, koska sen tarjoaman tuotteen pH-arvo ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettua vaatimusta siitä, että pH-arvo on tasan kaksi. Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole kohdellut tältä osin voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousta tasapuolisesti, sillä hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta pHarvoa koskevan vaatimuksen täyttymättä jäämisen johdosta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on annettu ristiriitaista tietoa 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen osalta. Hankintayksikön mukaan se on lähettänyt voittaneelle tarjoajalle täsmennyspyynnön, johon annetussa vastauksessa voittanut tarjoaja on vahvistanut, että kyseisen tuotteen pH-arvo on kaksi. Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole menetellyt tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksia on lähtökohtaisesti arvioitava sellaisina kuin ne ovat saapuneet hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa. Tarjousasiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville tarjoajille.

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla edellytetty, että 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen pH-arvo on 2. Voittaneen tarjoajan tarjousaineistosta ilmenee, että sen tarjoaman 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen pH-arvoksi on ilmoitettu "=<2", minkä voidaan katsoa tarkoittavan arvoa, joka on yhtä paljon tai vähemmän kuin 2. Ilmoitettu arvo on siten sisältänyt myös tarjouspyynnössä edellytetyn arvon ja lisäksi voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että sen tarjoama tuote täyttää tarjouspyynnössä esitetyt vähimmäisvaatimukset. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjousaineistossa ollut edellä mainittu osittainen ristiriitaisuus ei ole ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut vaatimukset ja vertailuperusteet huomioon ottaen luonteeltaan tai merkitykseltään siten olennainen, että hankintayksiköllä ei olisi ollut oikeutta pyytää voittanutta tarjoajaa täsmentämään tarjoustaan tältä osin. Hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten mukaisuutta hankintapäätöstä tehtäessä ei ole aihetta arvioida toisin myöskään sen perusteella, että valittaja on markkinaoikeuskäsittelyssä esittänyt väitteen voittaneen tarjoajan tarjoaman puhdistusaineen pH-arvon tarjouspyynnön vastaisuudesta omien mittaustensa perusteella.

Asiassa saadun selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on täsmennyksessään ilmoittanut, että mainitun tuotteen pH-arvo on 2. Edellä tarjouksen sisältöön luottamisesta esitetyn johdosta hankintayksikkö on voinut arvioida täsmentämisen jälkeen voittaneen tarjoajan tarjouksen tältä osin tarjouspyynnön mukaiseksi.

Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko hankintayksikkö noudattanut tarjousasiakirjojen täsmentämisessä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka mukaisesti täsmentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville tarjoajille. Valittajan tarjous on hankintapäätöksellä suljettu tarjouskilpailusta sen vuoksi, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu pH-arvovaatimus ei ole täyttynyt valittajan tarjoaman 0,5‒2 litran astianpesukoneen puhdistusaineen osalta. Valittaja on ilmoittanut tarjousaineistossaan tarjoamansa tuotteen pH-arvoksi 1. Valittajan tarjousaineistossa ilmoitetusta luvusta 1 on, toisin kuin voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta, voitu suoraan päätellä, että tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimus pH-arvosta ei tältä osin täyty. Voittanut tarjoaja ja valittaja eivät ole näin ollen olleet pH-arvon ilmoittamisen osalta samassa asemassa. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole kohdellut voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousta toisiinsa verrattuina epätasapuolisesti, kun se on pyytänyt vain voittanutta tarjoajaa täsmentämään tarjouksessaan ilmoittamaansa epäselvää arvoa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa KiiltoClean Oy:n korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3.625 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Markus Ukkola sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.