MAO:585/20

Asian tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.6.2019 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta sähkörata- ja vahvavirtajärjestelmien kunnossapitopalvelujen hankinnasta Tampereen käyttökeskusalueelle ajalle 1.1.2020–31.12.2024 ja kahden vuoden optiokaudelle.

Väylävirasto on 26.8.2019 tekemällään hankintapäätöksellä asiassa VÄYLÄ/2326/02.01.02/2019 valinnut Winco Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 7.000.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

Winco Oy on 16.10.2019 muuttanut toiminimensä GRK Rail Oy:ksi.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

NRC Group Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.610 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista siltä osin kuin niiden perusteella voidaan varmistua hankintayksikön virheistä voittaneen tarjoajan tarjouksen hyväksymisessä tarjousvertailuun ja sen arvioimisessa tarjousvertailussa.

Perusteet

Tarjouspyynnössä asetettu tarjousten vertailutapa, jossa tarjousten vertailuhinta on muodostettu vähentämällä sopimuksesta mahdollisesti irrotettavaa osuutta koskevien hyvitysten määrä tarjouksissa annetusta sopimuksen kokonaishinnasta, on johtanut hankintasäännösten vastaiseen suorahankintaan. Hankinnasta mahdollisesti irrotettava osuus on jäänyt kokonaan kilpailuttamatta. Tarjoaja on voinut antaa irrotettavissa oleville osuuksille kuinka korkean hinnan tahansa, mikä on ollut vastoin hankintasäännösten julkisten varojen käytön tehostamisen periaatetta. Vertailutapa on siten johtanut hankintasäännösten vastaisesti muun kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet edellä kuvattujen vertailuperusteiden osalta siten puutteelliset, että niiden perusteella ei ole voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö ei ole myöskään soveltanut kyseisiä vertailuperusteita syrjimättömyyden vaatimuksen mukaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Voittaneen tarjoajan tarjoama hyvityshinta ei ole perustunut tosiasiallisiin kustannuksiin tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla.

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti. Hankintayksikkö on jättänyt pisteytyksessä ottamatta huomioon selviä puutteita voittaneen tarjoajan selvityksissä ja sen ilmoittamissa laatutekijöissä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa kuvatulla henkilöstön sijoittumisella ei ole ollut mahdollista päästä hankintayksikön edellyttämiin vasteaikoihin.

Valittaja ei ole saanut käyttöönsä tarpeellisia jäljennöksiä voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista, minkä johdosta voittaneen tarjoajan tarjouskilpailuun hyväksymistä ja tarjousvertailua rasittaneiden virheiden varmentaminen ei ole ollut mahdollista.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.850 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön menettelyssä ei ole ollut sopimuksesta mahdollisesti irrotettavan kokonaisuuden osalta kyse kielletyn suorahankinnan tekemisestä. Väite on joka tapauksessa esitetty ennenaikaisena. Tarjouspyyntö on ollut yksiselitteinen tarjousten vertailuhinnan laskemisperusteiden osalta. Hankintayksikön on tullut etukäteen varautua hankintasopimuskaudella mahdollisesti eteen tulevaan sopimusmuutokseen pyytämällä tarjoajia ilmoittamaan sopimuksesta mahdollisesti irrotettavalle kokonaisuudelle arvonlisäveroton hyvityshinta. Vaihteenlämmityksen kunnossapidon kokonaisuus on ollut kiinteässä yhteydessä tarjousten vertailuhintaan. Tarjoajat ovat tarjouksillaan sitoutuneet siihen, että vaihteenlämmityksen kunnossapidon sopimuksesta irrottamisen jälkeen sopimushinnasta vähennetään tarjouksessa annettu hyvityshinta ja loput sopimukseen jäävät tehtävät suoritetaan hyvityshinnalla vähennetyllä sopimushinnalla. Tarjoajien on siten tullut laskea, millä hinnalla ne ovat pystyneet toteuttamaan sopimukseen jäävät kunnossapitotehtävät, joten tarjoajat eivät ole voineet asettaa hyvityshintaa miten korkeaksi tahansa.

Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Voittanut tarjoaja on saanut vapaasti hinnoitella tarjouksensa. Vaatimus hinnoittelun perustumisesta todellisiin kustannuksiin ja jaotteluun on koskenut sopimushinnan jakamista eri kunnossapitoalueisiin kuuluville tilirataosille ja eri tehtäväkokonaisuuksille, eikä kyse ole ollut hyvityshinnan antamiseen liittyvästä asiasta. Hintojen vaihtelu eri tarjousten välillä on normaalia.

Hankintayksikkö ei ole vertaillut tarjouksia virheellisesti. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut valittajan esittämiä laatuvertailuun vaikuttavia virheellisyyksiä. Valittaja ei ole ottanut voittaneen tarjoajan tarjoamia vasteaikoja arvioidessaan huomioon esimerkiksi sitä, että voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan vikakorjauksiin on ollut tarkoitus osallistua päivystäjiä myös Kouvolan käyttökeskusalueelta. Asiassa on ollut merkitystä myös päivystäjien asuinpaikoilla, eikä vasteaikojen toteutumista ole voitu arvioida pelkästään päivystäjien tukikohtien sijoittumisella.

Valittajalla on ollut mahdollisuus tutusta muiden tarjoajien tarjouksiin siltä osin kuin ne eivät ole sisältäneet salassa pidettäviä tietoja.

Kuultavan lausunto

GRK Rail Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on voinut päättää, onko se käyttänyt vertailuhinnan laskennassa kokonaishintaa vai eriteltyjä yksikköhintoja. Vertailuhinnan laskemisen perusteet ovat käyneet selkeästi ilmi tarjouspyyntöaineistosta. Hankintayksikölle ei ole hankintamenettelyn aikana esitetty kysymyksiä vertailuhinnan laskemisesta. Vaihteenlämmitykseen liittyneet tehtävät ovat kuuluneet hankintaan, eikä niiden irrottaminen sopimuksesta välttämättä tule toteutumaan hankintakaudella. Vaihteenlämmityksen kunnossapidon kilpailuttamisvelvollisuus on perusteltua arvioida vasta siinä vaiheessa, kun kyseiset osat on mahdollisesti irrotettu sopimuksesta.

Kuultavan hinnoittelu on myös hyvityshintojen osalta perustunut todellisiin kustannuksiin. Mikäli vaihteenlämmityksen kunnossapidon tehtävät irrotettaisiin sopimuksesta kesken sopimuskauden, se tulisi muuttamaan voittaneen tarjoajan päivystysjärjestelmää ja rakennetta merkittävästi. Ilmoitetuista vioista merkittävä osa on vaihteenlämmitykseen liittyviä vikoja. Hyvityshintoihin ovat vaikuttaneet lisäksi työn organisointi, alueiden työskentelymahdollisuudet ja koneiden tehokkuus. Tarjouksissa olleet eroavaisuudet hyvityshintojen osalta eivät ole tarkoittaneet sitä, että tarjouspyyntö tulisi katsoa epäselväksi. Kuultavalla ei myöskään ole käyttökeskusalueen radan ja turvalaitteiden kunnossapitosopimuksia, jotka tuottaisivat rinnakkaissopimuksina hintaan vaikuttavia synergiaetuja.

Kuultavan tarjouksessa kuvatulla henkilöstön sijoittumisella on ollut mahdollista päästä hankintayksikön edellyttämiin vasteaikoihin viankorjausten osalta. Arvioitaessa vasteaikojen toteutumista hankintayksikön on tullut kiinnittää huomiota tarjoajan tarjoajien tukikohtien lisäksi päivystävien asentajien asuinpaikkoihin.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on toteuttanut valituksen kohteena olevalla hankintamenettelyllä tosiasiallisesti kaksi erillistä hankintaa, joista vain toinen on kilpailutettu. Hinnaltaan merkittävä vaihteenlämmitykseen liittyvä kunnossapitokokonaisuus on jätetty kilpailuttamatta. Hankintayksikkö on lisäksi varannut tarjouspyynnössä oikeuden muokata merkittävällä tavalla kilpailuttamatta jääneen irrotettavan osuuden sisältöä ja kestoa.

Tarjoaja on voinut vääristyneellä tavalla laskea ensin itsensä kannalta riittävän vertailuhinnan, jonka jälkeen se on voinut lisätä mahdollisesti irrotettavalle kokonaisuudelle kuinka suuren hinnan tahansa ilman, että tällä on ollut tarjoajan kannalta merkitystä hankinnan lopputulokseen.

Valittajan väite kielletystä suorahankinnasta ei ole ollut ennenaikainen, koska irrotettavissa oleva sopimusosuus on nimenomaisesti hankittu muutoksenhaun kohteena olevalla hankintamenettelyllä, jossa tarjoajia on pyydetty antamaan hinta myös kyseiselle osuudelle.

Vikahuollon vasteaikojen osalta on otettava huomioon, että vikahuollot edellyttävät yleensä laitteistoa, jota päivystävät asentajat eivät voi säilyttää kotonaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikköon esittänyt, että vaihteenlämmityksen kunnossapitoon kuuluvat työt kilpailutetaan irrottamisen jälkeen joko omana kokonaisuutenaan tai siten, että työt ovat osana rata- ja turvalaitekunnossapidon hankintaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista siltä osin kuin niiden perusteella voidaan varmistua hankintayksikön virheistä voittaneen tarjoajan tarjouksen hyväksymisessä tarjousvertailuun ja sen arvioimisessa tarjousvertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä pykälän 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja sen esitöiden (HE 12/2006 vp s. 27) mukaisesti asianosaisen tiedonsaantioikeudet oikeudenkäynnissä määräytyvät oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n mukaisesti, joten asiaan ei sovelleta sellaisenaan julkisuuslain 11 §:ssä säädettyjä asianosaisen tiedonsaantioikeuksia ja siinä tarkemmin erikseen määriteltyjä tiedonsaantioikeuden rajoituksia. Julkisuuslain 11 §:ssä asianosaisen tiedonsaantioikeuksien julkisissa hankinnoissa osalta säädetty voidaan kuitenkin ottaa huomioon asian arvioinnissa.

Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Valittaja on esittänyt, että sille tulee antaa tieto voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista tietyiltä osin. Valittajan mukaan esillä olevassa asiassa on kysymys voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta ja tarjousten laatuvertailun oikeellisuuden arvioinnista, ja tämä arviointi perustuu tietopyynnön kohteena olevien asiakirjojen arviointiin.

Hankintayksikköon esittänyt, että valittaja on tutustunut voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoihin hankintayksikön tiloissa siltä osin kuin ne eivät ole sisältäneet salassa pidettäviä tietoja.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat asiakirjat siltä osin kuin ne sisältävät salassa pidettäväksi ilmoitettuja tietoja, joita valittaja ei asiassa saadun selvityksen perusteella ole saanut hankintayksiköltä, sisältävät muun ohella sellaista yksityiskohtaista tietoa voittaneen tarjoajan hinnoittelusta, että kysymys on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joita ei voida muina kuin kokonaishintaa koskevina antaa edes tarjouskilpailuun osallistuvalle asianosaisena pidettävälle valittajalle. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Kun otetaan lisäksi huomioon jäljempänä hankintamenettelyn oikeellisuudesta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisten tietojen antamatta jättäminen myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut hankintasäännösten vastainen tai epäselvä. Tältä osin asiassa on arvioitava myös, onko tarjouspyynnössä esitetty tarjousten vertailutapa johtanut hankintasäännösten vastaiseen suorahankintaan ja muun kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. Lisäksi asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena tai kun se on arvioinut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjousvertailussa.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 43 §:n 1 momentin mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 75 §:n mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä, ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 92 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.

Hankintalain 92 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Erityisalojen hankintalain 94 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta.

Tarjouspyyntö, tarjoukset ja hankintapäätös relevanteilta osin

Hankintayksikkö on pyytänyt 10.6.2019 päivätyllä tarjouspyynnöllään tarjouksia sähkörata- ja vahvavirtajärjestelmien kunnossapidosta Tampereen käyttökeskusalueella.

Tarjouspyynnön kohdan "Päätöksenteon perusteet" alakohdassa C "Tarjousten vertailu" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjousten vertailussa vertailuhintana käytetään kokonaisvertailuhintaa, joka muodostuu summana tarjoajan kokonaishintatarjouksen vertailuhinnasta (tarjouspyynnön liitteen 2 mukaisesti) ja yksikköhintatarjouksessa annetusta henkilötöiden vertailuhinnasta (tarjouspyynnön liitteen 3 mukaisesti). Tarjousten vertailussa halvimman kokonaisvertailuhinnan antanut tarjoaja saa täydet hintapisteet."

Tarjouspyynnön liitteen 1.2 "Sopimushinta ja hintamuutokset" kohdassa 1.3.1 "Kunnossapidon laajuus- ja tasomuutokset" on todettu alleviivattuna ja lihavoidulla tekstillä muun ohella seuraavaa:

"Vaihteenlämmityksen osalta on mahdollista, että sen kunnossapito irrotetaan tästä sopimuksesta Sopimusaikana yhden tai useamman Käyttökeskusalueelle kuuluvan kunnossapitoalueen osalta. Muutoksen hinnoittelussa käytetään liitteessä 2 [Hintatarjous] annettua hyvityshintaa tai siitä johtamalla saatavaa hintaa alla olevan taulukon 1 mukaisesti."

Kyseisen liitteen taulukossa 1 "Määrä- ja laajuusmuutoksien hinnantarkistuksissa ensisijaisesti käytettävät hinnat eri tapauksissa" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Liitteessä 2 [Hintatarjous] annettu hyvityshinta muutokselle tai siitä johtamalla saatava hinta, jos muutosajankohta poikkeaa liitteessä 2 ilmoitetusta tai muutoksen sisältö poikkeaa merkittävästi asiakirjoissa ilmoitetusta (rajapinta kuvattu liitteessä 1.4.1)."

Tarjouspyynnön liitteessä 1.3.2 "Kilpailutettava alue" on kuvattu Suomen kartalla kilpailutettava alue jakautuneina neljään rataosien luokkaan. Kilpailutettavan alueen luokan 1 rataosiin (sähköistetty) ovat kuuluneet Hämeenlinna, Jämsä, Kokemäki, Loimaa, Parkano, Tampere, Toijala ja Seinäjoki.

Tarjouspyynnön liitteen 1.6 "Kunnossapidon laatutavoitteet" kohdassa 2 "Palveluvasteaika" on asetettu palveluvasteajat, joiden puitteissa toimittajan on tullut olla vika- tai vauriopaikalla valmiina käynnistämään korjaustyöt. Vasteajat on jaettu kahteen käyttökeskuksen vikaluokitukseen ja neljään rataosan luokitukseen. Vasteajat on lisäksi jaoteltu määräaikoihin, joissa sähköalan ammattihenkilön on tullut olla vika- tai vauriopaikalla, ja määräaikoihin, joissa tarvittavien koneiden, laitteiden ja koneenkäyttäjien on tullut olla paikalla. Liitteessä on todettu, että vasteajan laskeminen alkaa vikailmoituksen saamisen kellonajasta tai, mikäli toimittaja on saanut vika- tai vaurioilmoituksen kolmannelta osapuolelta suoraan, käyttökeskuksen kirjaamisen ajankohdasta. Liitteen mukaan esimerkiksi käyttökeskuksen vikaluokituksissa 1 rataosan luokituksella 1 (sähköistetty 1) sähköalan ammattihenkilön on tullut olla vika- tai vauriopaikalla 30 minuutissa ja tarvittavien koneiden, laitteiden ja koneenkäyttäjien on tullut olla paikalla 40 minuutissa.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 "Kokonaishintatarjous" on ollut Excelasiakirja, jonka välilehdellä "Kokonaishin.tarj." tarjoajien on tullut syöttää muun ohella arvonlisäverottomat hyvityshinnat vaihteenlämmitykseen liittyvien tehtävien mahdolliselle irrottamiselle käyttökeskusalueella sijaitsevien tilirataosien osalta kunnossapitosopimuksesta. Taulukon laskentakaavoista on käynyt ilmi, että hyvityshinnat ovat vaikuttaneet tarjoajan kokonaishintatarjouksen vertailuhintaan.

Edellä mainitussa Excel-asiakirjassa on todettu hyvityshintojen syöttämiselle varatuissa kohdissa muun ohella seuraavaa:

"Hinnaksi tulee antaa yksi hinta, joka kattaa vaihteenlämmitykseen liittyvien tehtävien irrottamisen 1.1.2022 alkaen. Irrotettavan vaihteenlämmityksen rajapinta on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.4.1. Muutoksen toteutuessa tähän annettu hyvityshinta tai siitä johtamalla saatava hinta vähennetään Sopimushinnasta liitteen 1.2 mukaisesti."

Kyseisessä Excel-asiakirjassa on kutakin kunnossapitoaluetta koskevalla välilehdellä todettu erikseen muun ohella seuraavaa:

"Sopimushinta jakaantuu vuosittain tilirataosille ja tehtäväkokonaisuuksille alla olevan erittelyn mukaisesti (ao. summat yhteenlaskettuna saadaan Sopimushinta ko. rataosan osalta). Tehtäväkokonaisuudella tarkoitetaan useamman liitteen 1.5 [Kunnossapitotöiden tehtäväluettelo] mukaisen tehtävän muodostamaa kokonaisuutta. Hinnoittelun tulee perustua todellisiin kustannuksiin ja jaotteluun."

Tarjouspyynnön kohdan "Päätöksenteon perusteet" alakohdassa C "Tarjousten vertailu" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Laadullinen vertailutekijä: alustava kunnossapitosuunnitelma (maksimissaan 12 pistettä). Alustavan kunnossapitosuunnitelman pisteytettävät kohdat on esitetty tarjouspyynnön liitteessä 5. Arvioitavia osaalueita on yhteensä 6, jotka jokainen pisteytetään liitteen 5 mukaisesti 0–2 pistettä. Pisteitä annetaan yhden pisteen tarkkuudella. Eniten kokonaislaatupisteitä saanut tarjoaja saa tarjousten vertailussa täydet laatupisteet."

Tarjouspyynnön liitteessä 5 "Alustavan kunnossapitosuunnitelman sisältövaatimukset" on yksilöity ne kunnossapitosuunnitelmaan liittyvät tekijät, joista on voinut saada tarjousten vertailussa pisteitä. Pisteitä on voinut saada 0–2 pistettä sen mukaan, miten hyvin kunnossapitosuunnitelman osakohdan kokonaisuus on kohdennettu kohteena olevaan kunnossapitosopimuksen kokonaisuuteen.

Mainitun asiakirjan kohdassa 3 "Ajalliset ja taloudelliset tavoitteet" on alaotsikon "Viankorjauksen ja vasteaikojen toteuttaminen" alla todettu tarjouksessa esitetyn kunnossapitoselvityksen osalta tarjousvertailussa arvioitavana tekijänä seuraavaa:

"Esitys viankorjauksen toteutuksesta huomioiden asetetut vasteajat. Suunnitelma viankorjauksen yhteensovittamisesta päivittäisiin töihin huomioiden vialle lähtöjen vaikutus muihin suoritteisiin."

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleen alustavan kunnossapitosuunnitelman kohdassa 3.2 "Viankorjauksen ja vasteaikojen toteuttaminen" on todettu, että voittanut tarjoaja pääsee viankorjauksessa vaadittuihin vasteaikoihin sijoittamalla resurssit kyseisen liitteen kuvassa 3 esitetyllä tavalla. Suunnitelman mukaan hälytyksen tullessa päivystäjä ehtii tilaajan vaatimassa vasteajassa tukikohdasta vikapaikalle tarkastamaan tilanteen, minkä lisäksi suurin osa vioista on mahdollista korjata päivystysauton työkaluilla ja varaosilla kertakäynnillä. Edelleen suunnitelmassa on todettu muun ohella, että henkilökuntaa on rekrytoitu kattaen koko kunnossapitoalueen.

Edellä mainitun alustavan kunnossapitosuunnitelman kuvasta 3 ilmenee, että voittaneella tarjoajalla on tukikohtia Jyväskylässä, Pirkkalassa Tampereella, Riihimäellä ja Seinäjoella.

Valittajan tarjouksen liitteenä olleen alustavan kunnossapitosuunnitelman kohdassa 3.2 "Viankorjauksen ja vasteaikojen toteuttaminen" on todettu muun ohella, että asentajien sijoittautuminen maantieteellisesti on esitetty suunnitelman kuvassa 3 ja että resurssien sijoitus on optimoitu vasteaikavaatimusten mukaan. Kohdassa on lisäksi todettu, että resurssit sijaitsevat Tampereen käyttökeskusalueella siten, että vika- ja vauriopaikalle voidaan helposti lähettää lähinnä oleva henkilö tai työryhmä. Kohdan mukaan näiden henkilöiden asuinpaikka otetaan vasteaikojen vaatimusten mukaisesti huomioon, mikä lyhentää viankorjauksen vaste- ja viankorjausaikaa, millä puolestaan vaikutetaan liikenteen täsmällisyyteen.

Hankintapäätöksen liitteenä olleessa laatuarvioinnin perusteluasiakirjassa on annettu kaikille vertailluille tarjouksille täydet kaksi pistettä viankorjauksen ja vasteaikojen noudattamisen osalta sillä perusteella, että osakohdan kokonaisuus on kohdennettu hyvin kohteena olevaan kunnossapitosopimuksen kokonaisuuteen. Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta on lisäksi todettu, että tarjoaja on esittänyt hyvin päivystyksen ja viankorjauksen periaatteet sekä käytännön jalkauttamisen, minkä lisäksi viankorjauksen osalta on kuvattu periaatteet yhteensovittamisesta päivittäisiin töihin liittyen.

Hyvityshintojen huomioon ottaminen tarjousvertailussa

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu tarjousten vertailutapa on johtanut hankintasäännösten vastaiseen suorahankintaan. ja lisäksi hankintasäännösten vastaisesti muun kuin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. Edelleen valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hintaa koskevien vertailuperusteiden osalta siten puutteelliset, että niiden perusteella ei ole voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sen menettelyssä ei ole ollut sopimuksesta mahdollisesti irrotettavan kokonaisuuden osalta kyse kielletyn suorahankinnan tekemisestä. Hankintayksikön mukaan se on varautunut mahdolliseen sopimusmuutokseen ilmoittamalla asiasta tarjouspyynnössä etukäteen. Hankintayksikkö on esittänyt lisäksi, että valittajan suorahankintaa koskeva väite on joka tapauksessa esitetty ennenaikaisena. Vielä hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut yksiselitteinen tarjousten vertailuhinnan laskemisperusteiden osalta.

Kuultava on esittänyt, että vaihteenlämmitykseen liittyneet tehtävät ovat kuuluneet hankintaan. Kuultava on esittänyt lisäksi, että tarjouksissa olleet eroavaisuudet hyvityshintojen osalta eivät ole tarkoittaneet sitä, että tarjouspyyntö tulisi katsoa epäselväksi.

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että vaihteenlämmitykseen liittyvät tehtävät on ilmoitettu hankinta-asiakirjoissa nyt kyseessä olevan, avoimella menettelyllä toteutetun hankinnan kohteeseen kuuluviksi. Lisäksi hankinta-asiakirjoissa on esitetty, että sopimuksesta voidaan sopimuskauden aikana irrottaa mainitut vaihteenlämmityksen tehtävät, mikä on tullut ottaa huomioon tarjouksia hinnoiteltaessa. Asiassa saadun selvityksen perusteella nyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä ei ole ollut kysymys siitä, että hankintayksikkö neuvottelisi valitsemiensa toimittajien kanssa hankinta-asiakirjoissa kuvatun hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta tästä etukäteen hankintailmoitusta. Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö ei myöskään ole päättänyt tai muutoin sitoutunut vaihteenlämmityksen tehtävien hankintaan tietyltä tai tietyiltä toimittajilta nyt kyseessä olevan sopimuksen ulkopuolella. Hankintayksikön esittämän mukaan hankinnasta mahdollisesti irrotettava osa kilpailutetaan erikseen tai osana muuta hankintaa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siten, että sen voitaisiin katsoa toteuttaneen nyt kyseessä olevan hankinnan suorahankintana ilman suorahankinnan valinnalle erityisalojen hankintalaissa asetettuja perusteita.

Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu tarjousten vertailutapa ollut muutoin hankintasäännösten vastainen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintayksiköllä on myös harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee vertailuperusteiden vertailutavan ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Edellä esitetyn mukaisesti tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että tarjousten vertailussa on ollut tarkoitus käyttää kokonaisvertailuhintaa, joka on muodostunut summana tarjoajien kokonaishintatarjouksesta ja yksikköhintatarjouksessa annetusta henkilötöiden vertailuhinnasta. Vaihteenlämmityksen osalta tarjouspyynnössä on tuotu esiin, että sen kunnossapito tullaan mahdollisesti irrottamaan sopimuksesta. Tämän muutoksen hinnoittelemiseksi tarjoajien on tullut antaa erilliset hyvityshinnat, jotka on ollut tarkoitus vähentää tarjouspyynnössä määritellystä sopimushinnasta.

Markkinaoikeus katsoo edellä todettu huomioon ottaen, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa päättää soveltaa hintavertailussa tarjouspyynnössä mainittua pisteytystapaa. Tarjouspyynnöstä on selkeästi käynyt ilmi, että tarjousten pisteytys tapahtuu ennalta ilmoitetun laskentakaavan mukaisesti. Tarjouspyynnössä asetetulla hinnoittelumekanismilla hankintayksikkö on ottanut tarjousvertailuun vaikuttavalla tavalla huomioon sopimuskauden aikaisen mahdollisen sopimusmuutoksen, jonka seurauksena tarjoajilta tilattavan palvelujen laajuus on ollut tarkoitus täsmentyä hankintasopimuskauden aikana. Tarjoajat ovat voineet näiden tietojen perusteella määritellä tarjoushintansa osia. Se, että tarjoajat eivät ole voineet varmuudella tietää, irrotetaanko edellä mainittu osa hankinnasta sen sopimuskaudella, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin tarjousvertailun osalta.

Hyvityshinnat on tullut antaa yhtenä hintana kattaen vaihteenlämmitykseen liittyvien tehtävien irrottamisen 1.1.2022 alkaen. Tarjoajat ovat tarjouksen antamisella sitoutuneet toteuttamaan sopimuksen mukaiset tehtävät ilmoittamallaan hyvityshinnalla vähennetyllä sopimushinnalla tilanteessa, jossa vaihteenlämmitykseen liittyvät tehtävät irrotetaan sopimuksesta edellä mainitusta ajankohdasta alkaen. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on voitava sopimusoikeudellisen asemansa turvaamiseksi varautua ennakoitaviin sopimuskauden muutoksiin myös siten, että mahdolliset hankinnan kohdetta supistavat muutokset otetaan huomioon tarjousvertailussa tarjouksen kokonaishintaa alentavalla tavalla. Tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella ymmärtää, mitkä seikat vaikuttavat tarjousvertailussa annettaviin pisteisiin, eikä pisteytystapa ole tältä osin ollut epätasapuolinen tai syrjivä. Tarjouspyynnön ei tältä osin voida myöskään katsoa olleen epäselvä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska sen hinnoittelu ei ole perustunut tosiasiallisiin kustannuksiin.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on voinut hinnoitella tarjouksensa vapaasti.

Kuultava on esittänyt, että sen tarjouksen hinnoittelu on hyvityshintojen osalta perustunut todellisiin kustannuksiin. Kuultavan mukaan, mikäli vaihteenlämmityksen kunnossapidon tehtävät irrotettaisiin sopimuksesta kesken sopimuskauden, se tulisi muuttamaan voittaneen tarjoajan päivystysjärjestelmää ja rakennetta merkittävästi. Kuultavan mukaan hyvityshintoihin ovat vaikuttaneet lisäksi työn organisointi, alueiden työskentelymahdollisuudet ja koneiden tehokkuus.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin.

Tarjoajilla on lähtökohtaisesti oikeus hinnoitella antamansa tarjous haluamallaan tavalla, kunhan tarjous täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset hinnoitteluperusteiden osalta. Asiassa ei edellä sanotun perusteella ole tullut ilmi seikkoja, joiden vuoksi hankintayksikön olisi tullut katsoa voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen sen vuoksi, että se ei olisi perustunut todellisiin kustannuksiin. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei myöskään ole käynyt ilmi, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi vaikuttanut sellaisenaan tai hyvityshinnan vähentämisen jälkeen siten poikkeuksellisen alhaiselta, että hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Tarjousvertailun hankintasäännösten mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on pisteyttänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen virheellisesti. Valittajan mukaan hankintayksikkö on jättänyt pisteytyksessä huomioimatta selviä puutteita voittaneen tarjoajan selvityksissä ja sen ilmoittamissa laatutekijöissä. Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa kuvatulla henkilöstön sijoittumisella ei ole ollut mahdollista päästä hankintayksikön edellyttämiin vasteaikoihin. Vielä valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole soveltanut kyseistä vertailuperustetta syrjimättömyyden vaatimuksen mukaisesti.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole vertaillut tarjouksia virheellisesti. Hankintayksikön mukaan vasteaikoja arvioitaessa on tullut ottaa huomioon esimerkiksi se, että voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan vikakorjauksiin on ollut tarkoitus osallistua päivystäjiä myös Kouvolan käyttökeskusalueelta. Hankintayksikön mukaan asiassa on ollut merkitystä myös päivystäjien asuinpaikoilla eikä vasteaikojen toteutumista ole voitu arvioida pelkästään päivystäjien tukikohtien sijoittumisella.

Kuultava on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa kuvatulla henkilöstön sijoittumisella on ollut mahdollista päästä hankintayksikön edellyttämiin vasteaikoihin viankorjausten osalta.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2020:39 ratkaistavana oli muun ohella kysymys siitä, mikä merkitys hankintayksikön menettelyn lainmukaisuuden arvioinnissa oli sillä, että hankintayksikkö oli vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen mutta ennen hankintasopimuksen tekemistä hävinneen tarjoajan käynnistämän hankintaoikaisumenettelyn yhteydessä tullut tietoiseksi siitä voittaneen tarjoajan tarjouksen liiteasiakirjasta ilmenevästä tiedosta, ettei tarjoukseen sisältynyt laite vastannut tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia.

Mainitussa vuosikirjaratkaisussa todettiin ensinnäkin, että voittanut tarjoaja oli antanut tarjouksensa käyttäen hankintayksikön laatimaa tarjouslomaketta, jossa oli todettu, että tarjoaja tarjoaa varavoimaurakan työt tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti kiinteään kokonaishintaan. Lisäksi voittanut tarjoaja oli ennen hankintapäätöksen tekemistä hankintayksikön kanssa pidetyssä urakkasopimusneuvottelussa todennut, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Kun lisäksi otettiin huomioon, että mainittua materiaalia ei ollut tarjouspyynnössä edellytetty osana tarjousta ja kun sen seikan havaitseminen, että tarjoukseen liiteasiakirjan mukaan sisältynyt laite ei vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia, oli vaatinut toimitetun materiaalin tarkkaa teknistä tulkintaa, hankintayksikkö oli ratkaisun mukaan voinut näissä olosuhteissa hankintapäätöstä tehdessään perustellusti luottaa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjous oli ollut tarjouspyynnön mukainen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Edellä todetun mukaisesti tarjouspyynnön mukaan tarjoajat ovat voineet saada alustavassa kunnossapitosuunnitelmassa esitetyistä seikoista maksimissaan 12 pistettä. Arvioitavia osa-alueita on ollut yhteensä kuusi, jotka jokainen on pisteytetty tarjouspyynnön liitteen 5 mukaisesti asteikolla 0–2 pistettä sen mukaan, miten hyvin alustavassa kunnossapitosuunnitelmassa esitetyt tiedot on kohdennettu kysymyksessä olevaan urakkaan. Yksi pisteisiin oikeuttavista osa-alueista on ollut tarjoajien esitys viankorjauksen ja vasteaikojen toteutuksesta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on saanut esityksestään viankorjauksesta ja vasteaikojen toteuttamisesta enimmäispisteet eli 2 pistettä. Voittanut tarjoaja on tarjouksen liitteeksi toimittamansa alustavan kunnossapitosuunnitelman kohdassa 3.2 esittänyt, miten sen on ollut tarkoitus päästä tarjouspyynnössä edellytettyihin vasteaikoihin viankorjauksen osalta. Kun otetaan huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut viankorjauksen vasteaikavaatimukset esimerkiksi vikaluokituksissa 1 luokan 1 (sähköistetty 1) rataosilla (30 ja 40 minuuttia), sähköistettyjen rataosien sijainnit kilpailutusalueella ja voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa alustavassa kunnossapitosuunnitelmassa kuvatut tukikohtien sijainnit, asetettujen vasteaikavaatimusten täyttymistä voidaan pelkkien tukikohtien sijainnin perusteella pitää sähköistettyjen rataosien ja tukikohtien suuren välimatkan johdosta epätodennäköisenä tietyillä sähköistetyillä rataosilla.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla asetettu tarjousvertailun toteuttamiseen liittyen palveluvasteajat, joiden puitteissa toimittajan on tullut olla vika- tai vauriopaikalla valmiina käynnistämään korjaustyöt. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan edellytetty tarjoajien toimittavan tarjousaineistossaan karttaa tai muuta tarkkaa tietoa korjaustöitä toteuttavien henkilöiden sijoittumisesta kilpailutusalueella. Voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksensa liitteenä olevassa alustavassa kunnossapitosuunnitelmassa, että se pääsee viankorjauksessa vaadittuihin vasteaikoihin. Lisäksi samassa kunnossapitosuunnitelmassa on todettu, että henkilökuntaa on rekrytoitu kattaen koko kunnossapitoalueen. Edelleen vasteaikojen mahdollinen täyttymättä jääminen on edellyttänyt voittaneen tarjoajan toimittaman tarjousaineiston kuten resurssien sijaintien ja niistä pääteltävissä olevien matka-aikojen tarkkaa teknistä tulkintaa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että myös valittaja on todennut tarjouksessaan, että resurssihenkilöiden asuinpaikka otetaan vasteaikojen vaatimusten mukaisesti huomioon, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa rajoissa, kun se on suorittanut tarjousten vertailun ja pisteyttänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää NRC Group Finland Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa NRC Group Finland Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 1.850 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Mirva Näsi ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.