MAO:561/20

Asioiden tausta

Muuramen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 28.10.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 22.11.2019 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Mäkelänmäen koulun uuden alakoulun kokonaissuunnittelua koskevasta palveluhankinnasta.

Muuramen kunnanhallitus on 9.12.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 234 muun ohella sulkenut A:.n toiminimellään ART-palvelu A:n antaman tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Sitowise Oy:n tarjouksen.

Muuramen kunnanhallitus on 20.1.2020 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 16 (oikeastaan 17 §) poistanut 9.12.2019 tehdyn hankintapäätöksen § 234 ja valinnut Arkkitehtipalvelu Oy:n tarjouksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on noin 1.071.000 euroa.

Markkinaoikeus on 3.4.2020 antamallaan päätöksellä numero 143/20 sallinut Muuramen kunnanhallituksen päätöksen 20.1.2020 täytäntöönpanon.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Asia diaarinumero 2019/427

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen 9.12.2019 tehdyn hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 95.850 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulunsa tässä asiassa ja asiassa 2020/55 yhteensä 9.000 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjous on suljettu virheellisesti tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei tarjouksessa ole täyttynyt suunnittelijan vasteaikaa työmaalla koskevaa vaatimus. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut kyseiseen vaatimukseen ja näin ollen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Vastine

Vaatimukset

Muuramen kunta on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää sen. Lisäksi kunta on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.876,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Muuramen kunnanhallitus on 20.1.2020 käsitellyt valittajan ja erään toisen tarjoajan tekemät hankintaoikaisuvaatimukset, joiden johdosta se on poistanut 9.12.2019 tekemänsä hankintapäätöksen, johon valittajan valitus perustuu. Valittajalla ei näin ollen ole enää oikeussuojan tarvetta 9.12.2019 tehdyn hankintapäätöksen osalta. Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään 20.1.2020 ottanut myös valittajan tarjouksen mukaan tarjousten vertailuun.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että koska hankintayksikkö on tehnyt valituksen johdosta hankintaoikaisupäätöksen, jossa on otettu huomioon valittajan tarjous tarjousvertailussa, markkinaoikeus voi todeta valitusperusteen rauenneen ja jatkaa asian käsittelyä vain 20.1.2020 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen osalta.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen sen tulee kuitenkin korvata valittajan oikeudenkäyntikulut vaatimuksen mukaisesti. Hankintayksikön tulee pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, koska se ei ole menetellyt hankinnassa huolellisesti.

Asia diaarinumero 2020/55

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa 20.1.2020 tehdyn valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 95.850 euroa. Lisäksi valittaja on edellä todetusti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulunsa tässä asiassa ja asiassa 2019/427 yhteensä 9.000 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjousvertailussa on huomioitu väärin se, että valittaja on antanut kaksi erillistä tarjousta. Kalliimmasta tarjouksesta on otettu hinta ja halvemmasta tarjouksesta rakennesuunnittelun alikonsultin osuus. Valittajan tarjoukset on tullut arvioida erikseen.

Suunnittelutarjousten laadun arviointiperusteet ovat olleet epätarkoituksenmukaiset ja epäselvät. Valittaja on tulkinnut arviointiperusteita siten, että projektinvetäjän (pääsuunnittelija) osaaminen ja kokemus arvioidaan 35 prosentin painoarvolla ja muu henkilökunta (arkkitehti-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelu) 20 prosentin painoarvolla laskien osaajien pisteet osa-alueittain yhteen. Pääsuunnittelijaa ei ole mainittu osa-alueissa ja valittaja on luontevasti olettanut projektinvetäjällä tarkoitettavan kokonaissuunnittelun projektinvetäjää, eli pääsuunnittelijaa. Siten valittaja on tarjouksessaan panostanut sitouttamaan kunkin osa-alueen vahvimman osaajan vähintään 50 prosentin osuudella mukaan.

Hankintayksikön tarjousvertailussaan käyttämä tulkinta, jonka mukaan niin sanottu kakkoshenkilö arvioidaan vain, jos hänen osuutensa on 50 prosenttia tai enemmän, on johtanut erikoiseen tilanteeseen, jossa parhaat pisteet on saanut, kun osa-alueen vastuullinen osaaja sitoutuu vähemmän kuin kakkososaaja tai ei ole ollenkaan muita suunnittelijoita tai asiantuntijoita. Vastuusuunnittelijaan panostamisen ei olisi tullut johtaa kakkoshenkilön nollapisteisiin.

On kyseenalaista, että menettely, jossa projektin vetäjä arvioidaan osa-alueittain eikä pääsuunnittelijaa lainkaan, voisi kuulua hankintayksikön harkintavaltaan. Jos tällainen kuitenkin hyväksytään, tulee ottaa huomioon, ettei toteutettu arviointitapa ole suhteessa hankinnan kohteen vaatimuksiin parhaasta sitoutuneesta osaavasta toimijasta, joka on ollut laadun yleiskriteeri ja hankintayksikön tulisi antaa pisteitä molemmille osa-alueiden sitoutuneille suunnittelijoille silloin, kun heidän sitoutumisensa on yhteensä vähintään 80 prosenttia (30 prosenttia + 50 prosenttia). Valittaja olisi voinut tarjouksessaan ilmoittaa prosenttiosuudet tai henkilöt myös toisin päin.

Vertailuperustetta "Muun projektiin osallistuvan henkilöstön laatukriteerien arvostelu suoritetaan sen henkilön mukaan, jonka työpanos on vähintään 50 prosenttia koko hankkeeseen käytettävästä työajasta" on ollut mahdollista lukea niin, että kyseessä on projektinvetäjä pois lukien muun henkilöstön koko hankkeeseen käytettävä työaika, jolloin jo 25 prosentin osuus koko osiosta täyttää vaatimuksen.

Vastine

Vaatimukset

Muuramen kunta on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää sen. Lisäksi kunta on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.905,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään 20.1.2020 ottanut myös valittajan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun ja Muuramen kunnanhallitus on 9.3.2020 tehnyt edelleen uuden päätöksen, jossa tarjousvertailua on vielä korjattu hankintaoikaisupäätökseen 20.1.2020 nähden siten, että valittajan molemmat tarjoukset on otettu erikseen tarjousvertailuun. Näin ollen valittajalla ei ole sen tarjouksen poissulkemiseen liittyen enää oikeussuojan tarvetta. Markkinaoikeuden tulisi siten poistaa valitus käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Tarjousten vertailuperusteet eivät ole olleet epäselvät. Tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, että hankintayksikkö arvioi kokonaissuunnittelutarjoukseen sisältyvät arkkitehti-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnitteluosiot kunkin erikseen ja että laatuarvioinnissa arvioidaan kunkin suunnittelutoimialan vetäjä ja muu projektiin (suunnittelutoimialaan) osallistuva henkilöstö. Muun projektiin osallistuvan henkilöstön osalta tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, että laadun vertailussa otetaan huomioon vain sellaiset henkilöt, joiden työpanos on vähintään 50 prosenttia.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkintavallassa, jota ei ole ylitetty. Tarjousten vertailuperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja ne ovat koskeneet yhtä lailla kaikkia tarjoajia ja olleet kaikkien tarjoajien tiedossa. Tarjousvertailu on tehty vertailuperusteiden mukaisesti, eivätkä vertailuperusteet ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tai syrjineet ketään tarjoajaa.

Vastaselitys ja lisävastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia syrjivästi, kun se on jättänyt pisteyttämättä muun projektin osallistuvan henkilöstön osaamisen ja kokemuksen, mikäli projektin vetäjän työpanos on ollut yli 50 prosenttia.

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty ilmoittamaan työpanoksen osuutta henkilöittäin ja muutama tarjoaja on jättänyt ilmoittamatta kyseiset tiedot.

Tarjousvertailu on kysymyksessä olevilta osin lisäksi perustunut tietoon, jonka paikkansa pitävyyttä hankintayksikkö ei voisi lainkaan tarkistaa. Tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamat työmääräosuudet ovat olleet ainoastaan tarjoajien itse ilmoittamia arvioita.

Muut kirjelmät

Valittaja ja hankintayksikkö ovat antaneet lisäkirjelmiä oikeudenkäyntikuluihin liittyen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut asiassa diaarinumero 2019/427

Valittaja on vaatinut muun ohella, että hankintayksikön 9.12.2019 tekemä hankintapäätös kumotaan ja tarjous hyväksytään tarjousvertailuun.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on tehdessään valituksen markkinaoikeuteen ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa perusteltu ratkaisu. Valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiantila on kuitenkin muuttunut hankintayksikön tehtyä 20.1.2020 hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on muun ohella poistanut 9.12.2019 tekemänsä hankintapäätöksen. Tämä on tarkoittanut sitä, ettei hankintaa enää toteuteta 9.12.2019 tehdyn hankintapäätöksen perusteella.

Myös valittaja on esittänyt, että markkinaoikeus voi todeta valitusperusteen rauenneen ja jatkaa asian käsittelyä vain 20.1.2020 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen osalta.

Kun valittajalla ei siten ole enää oikeudellista intressiä saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt 9.12.2019 tehdyn hankintapäätöksen § 234 osalta hankintasäännösten vastaisesti, asian käsittely raukeaa pääasian osalta.

Perustelut asiassa diaarinumero 2020/55

Valituksen tutkiminen

Valittaja on vaatinut muun ohella, että hankintayksikön 20.1.2020 tekemä hankintaoikaisupäätös § 17 kumotaan. Valittaja on perustellut vaatimustaan muun ohella sillä, että tarjouspyyntö on ollut laadun vertailuperusteiden osalta tulkinnanvarainen.

Hankintayksikkö on ensisijaisesti vaatinut valituksen tutkimatta jättämistä, koska valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta tarjouksensa hylkäämiseen liittyen hankintayksikön otettua valittajan molemmat tarjoukset mukaan tarjousvertailuun sittemmin 9.3.2020 tekemällään päätöksellä. Hankintayksikön mukaan markkinaoikeuden tulisi poistaa valitus käsittelystään antamatta pääasiassa ratkaisua.

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Edellä todetusti hankintayksikkö on 20.1.2020 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on poistanut 9.12.2019 tekemänsä hankintapäätöksen ja tehnyt uuden hankintapäätöksen, jossa se on muun ohella ottanut valittajan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun. Tämän jälkeen hankintayksikkö on 9.3.2020 tehnyt edelleen uuden päätöksen, jossa tarjousten vertailua on vielä korjattu hankintaoikaisupäätökseen 20.1.2020 nähden siten, että valittajan molemmat tarjoukset on otettu erikseen tarjousvertailuun. Kyseisellä päätöksellä ei ole kuitenkaan ollut muilta osin vaikutusta hankintaoikaisupäätökseen 20.1.2020.

Ottaen huomioon valittajan vaatimukset ja niiden perustelut markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole korjannut hankintaoikaisupäätöstään 20.1.2020 hankintayksikön esittämin tavoin siten, että valittajalla ei olisi enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä. Edellä esitetyn perusteella valitus on tutkittava.

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on 9.3.2020 tekemällään päätöksellä ottanut valittajan molemmat tarjoukset mukaan tarjousvertailuun ja vertaillut tarjoukset uudelleen. Tähän nähden asiassa ei ole enää tarpeen lausua siitä valittajan väitteestä, että tarjousvertailussa on huomioitu väärin se, että valittaja on antanut kaksi erillistä tarjousta.

Asiassa on valituksen johdosta siten enää arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla epäselvä ja mitä merkitystä asiassa on valittajan vertailuperusteiden tarkoituksenmukaisuutta koskevilla väitteillä. Lisäksi asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö kohdellut tarjousvertailussa hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 201) mukaan, jos hankintayksikkö haluaa ottaa henkilöstön laadun huomioon tarjousten vertailussa, tulisi sen varmistaa asianmukaisilla sopimusoikeuden keinoilla, että tarjouksessa hankintasopimuksen toteuttamiseen osoitettu henkilöstö tosiasiallisesti täyttää määritellyt laatuvaatimukset ja että kyseinen henkilöstö voidaan korvata vain hankintaviranomaisen suostumuksella. Tässä tapauksessa hankintayksikön pitää voida tarkistaa, että korvaava henkilöstö on laatutasoltaan vastaavaa.

Asian arviointi

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Mäkelänmäen koulun uuden alakoulun kokonaissuunnittelupalvelusta. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena on ollut hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous siten, että laadun painoarvo on ollut 70 prosenttia ja hinnan painoarvo 30 prosenttia.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen suunnittelu- ja rakennuttamisohjelman kohdan 4 "Projektin organisointi" mukaan suunnittelun organisoitumistapa on ollut kokonaissuunnittelu, jossa pääsuunnittelusta vastaa arkkitehti. Kokonaisuussuunnittelu on jaettu seuraaviin osiin: arkkitehtisuunnittelu (pääsuunnittelu), rakennesuunnittelu, LVIA-suunnittelu ja sähkösuunnittelu. Mainitun liitteen kohdassa 5.2 "Kokonaissuunnittelu" on kuvattu kunkin kokonaissuunnitteluun kuuluvan osan tehtävien laajuus. Kohdassa on todettu, että arkkitehtisuunnitteluun sisällytetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset pääsuunnittelijan tehtävät.

Suunnittelu- ja rakennuttamisohjelman kohdassa 12 "Tarjous" on esitetty tarjoukselle asetetut vaatimukset. Kohdassa on todettu muun ohella, että kokonaissuunnittelutarjoukseen tulee liittää kuvaus kunkin suunnittelutoimialan projektin vetäjän koulutuksesta, pätevyydestä, kokemuksesta ja referensseistä erityisesti koulu-, päiväkoti- tai vastaavista rakennuskohteista sekä niin sanotuista terve talo- ja tietomallinnusosaamisesta (kohta 2), muun projektiin osallistuvan henkilöstön (enintään 2/suunnittelutoimiala) koulutuksesta, kokemuksesta ja referensseistä erityisesti koulu-, päiväkoti- tai vastaavista rakennuskohteista (kohta 3), tiedot yrityksen (kyseisen suunnittelutoimialan ja -yksikön) teknisistä valmiuksista, välineistä ja henkilöstöresursseista (kohta 4), ja kokonaistyömääräarvio tunteina tähän projektiin tarvittavasta työmäärästä (kohta 7).

Suunnittelu- ja rakennuttamisohjelman kohdassa 13 "Tarjouksen hyväksymisperusteet" on ilmoitettu muun ohella laatukriteerit ja niiden painotus sekä todettu, että laatuarvostelua varten konsultin tulee toimittaa tilaajalle kohdassa 12 esitetty aineisto. Edelleen mainitussa kohdassa on esitetty, että kunkin suunnittelutoimialan muun projektiin osallistuvan henkilöstön laatukriteerien arvostelu suoritetaan sen henkilön mukaan, jonka työpanos on vähintään 50 prosenttia koko hankkeeseen käytettävästä kyseisen toimialan työajasta. Vielä mainitussa kohdassa on esitetty, että tilaaja arvioi kokonaissuunnittelutarjoukseen sisältyvät arkkitehti-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnitteluosiot kunkin erikseen ja laskee pisteet yhteen, minkä johdosta kokonaissuunnittelutarjouksen tulee sisältää kunkin suunnittelutoimialan laatuarvioinnissa tarvittavat asiakirjat ja kokonaissuunnitteluhinta tulee eritellä suunnittelutoimialoittain.

Tarjouspyynnön liitteessä "Tarjousten arviointiperusteet" on esitetty laatuarvostelussa käytettävä pisteytys. Muun projektiin osallistuvan henkilöstön pisteytyksen osalta on todettu muun ohella, että muun projektiin osallistuvan henkilön laatukriteerien arvostelu suoritetaan sen henkilön mukaan, jonka työpanos on vähintään 50 prosenttia koko hankkeeseen käytettävästä työajasta.

Valittajan on valituksessaan katsottava esittäneen, että suunnittelutarjousten laadun vertailuperusteet ovat olleet epäselvät erityisesti projektiin osallistuvan henkilöstön arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden osalta ja että hankintayksikkö on ylittänyt harkintavaltansa asettaessaan kyseiset vertailuperusteet. Valittajan mukaan tarjousvertailu on työpanoksen osalta lisäksi perustunut tietoon, jonka paikkansa pitävyyttä hankintayksikkö ei voisi lainkaan tarkistaa eikä tarjouspyynnössä ole edes pyydetty ilmoittamaan työpanoksen osuutta henkilöittäin. Valittaja on vielä esittänyt, että hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia syrjivästi, kun se on jättänyt pisteyttämättä muun projektin osallistuvan henkilöstön osaamisen ja kokemuksen, mikäli projektin vetäjän työpanos on ollut yli 50 prosenttia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeittensa mukaisesti ja sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet sekä niiden painotuksen. Hankintasäännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai sen tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että hankintayksikkö arvioi kokonaissuunnittelutarjoukseen sisältyvät arkkitehti-, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnitteluosiot kunkin erikseen ja että laatuarvioinnissa arvioidaan muun ohella kunkin suunnittelutoimialan projektinvetäjä ja enintään yksi muu projektiin osallistuva henkilö, mikäli henkilön työpanos täyttää sille asetetut edellytykset. Pääsuunnittelijan tehtävien on ilmoitettu kuuluvan arkkitehtisuunnitteluun. Niin ikään tarjouspyynnössä on yksityiskohtaisesti kuvattu, mihin seikkoihin projektin vetäjän ja muun projektiin osallistuvan henkilöstön pisteytys perustuu.

Kuitenkin tarjouspyynnössä on eri kohdissa esitetty eri tavalla se, verrataanko muun projektiin osallistuvan henkilön työpanosta koko hankkeeseen käytettävään työaikaan vai koko hankkeeseen käytettävään kyseisen toimialan työaikaan.

Markkinaoikeus katsoo tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen, että muun projektiin osallistuvan henkilöstön työpanosta on tullut tarjouspyynnön mukaan verrata kyseisen suunnittelutoimialan kokonaistyöaikaan eikä edellä mainituilla tarjouspyynnön eriävillä sanamuodoilla voida katsoa olleen sellaista merkitystä, etteivät alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat olisi niiden perusteella kyenneet tekemään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Valittajan esittämä tulkinta siitä, että muun projektiin osallistuvan henkilöstön työpanosta koskevaa vaatimusta voisi tulkita siten, että kyse on projektinvetäjä pois lukien muun henkilöstön koko hankkeeseen käytettävästä työajasta, ei ole hankinta-asiakirjoissa esitettyyn nähden perusteltu.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole nimenomaisesti pyydetty tarjoajia ilmoittamaan työpanoksen osuutta henkilöittäin. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajaa liittämään tarjoukseensa kuvaus muun ohella projektin vetäjän ja muun projektiin osallistuvan henkilöstön osaamisesta ja kokemuksesta laatuarvostelua varten. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kunkin suunnittelutoimialan suunnittelusta vastaavan henkilön työpanos tulee olla vähintään 30 prosenttia koko hankkeeseen käytettävästä työajasta ja että laatukriteerien arvostelu suoritetaan muun projektiin osallistuvan henkilöstön osalta sen henkilön mukaan, jonka työpanos on vähintään 50 prosenttia koko hankkeeseen käytettävästä työajasta. Siten alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut tarjouspyynnön perusteella ymmärtää, että henkilön työpanos tulee ilmoittaa, jotta tarjous täyttää sille tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ja että muun henkilöstön osalta on mahdollista saada tarjousvertailussa pisteitä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut riittävän selvä, jotta sen perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Siltä osin kuin valittaja on väittänyt, että tarjousvertailu on perustunut tietoon, jonka paikkansa pitävyyttä hankintayksikkö ei voisi lainkaan tarkistaa, markkinaoikeus toteaa seuraavan. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Tarjoajat ovat tarjouksissaan ilmoittaneet projektiin valitsemansa henkilöt. Suunnittelu- ja rakennuttamisohjelmassa on lisäksi ilmoitettu, että konsulttien vastuulliset henkilöt kirjataan konsulttisopimuksiin, eikä heitä saa vaihtaa työn kuluessa ilman tilaajan suostumusta. Siten vertailuperusteet eivät ole olleet tältäkään osin hankintasäännösten vastaiset.

Edellä vertailuperusteiden sisällöstä lausuttu huomioon ottaen hankintayksikön ei ole tullut antaa valittajan esittämällä tavalla laatuvertailussa pisteitä muun projektiin osallistuvan henkilöstön osaamisesta ja kokemuksesta, jos jo projektin vetäjän työpanos on ollut yli 50 prosenttia kyseisen suunnittelutoimialan kokonaistyöajasta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Asiassa diaarinumero 2019/427 on oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta sovellettava ennen 1.1.2020 voimassa olleita säännöksiä.

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa diaarinumero 2020/55 on oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta sovellettava 1.1.2020 jälkeen voimaan tulleita säännöksiä.

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/427 poistanut valituksenalaisen hankintapäätöksen vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeuteen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätöksen poistaminen on perustunut osin niihin seikkoihin, joihin valittaja on vaatimustensa tueksi markkinaoikeudessa vedonnut. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että valittajalla on ollut perusteltu syy saattaa hankintamenettelyn lainmukaisuus markkinaoikeuden tutkittavaksi. Toisaalta asiassa diaarinumero 2020/55 markkinaoikeus on katsonut, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti ja hylännyt valittajan kyseisessä asiassa tekemän valituksen.

Näin ollen asioissa annetut ratkaisut huomioon ottaen asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Asian käsittely raukeaa pääasian osalta asiassa diaarinumero 2019/427.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 2020/55.

Markkinaoikeus hylkää A:n ja Muuramen kunnan vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asiat ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Esko Pakka ja Jenni Poropudas.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta