MAO:560/20

Asian tausta

Seinäjoen Energia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.4.2020 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta 50 MW:n KPA-kattilalaitoksen hankinnasta.

Seinäjoen Energia Oy:n toimitusjohtaja on 26.6.2020 tekemillään päätöksillä sulkenut KPA Unicon Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Valmet Technologies Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 50.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 30.7.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 352/20 ja 29.10.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 473/20 hylännyt Seinäjoen Energia Oy:n vaatimukset hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

KPA Unicon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 35.785 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on rikkonut tasapuolisuus-, suhteellisuus- ja avoimuusperiaatetta.

Hankintayksikkö on edellyttänyt hankinnan kohteelta poikkeuksellisen yksityiskohtaisia teknisiä vähimmäisvaatimuksia ja sellaisia erityisiä menetelmiä, jotka ovat suosineet tiettyä tarjoajaa ja olleet ominaisia tietyn tarjoajan palvelulle. Tällainen syrjivä ja tiettyä tarjoajaa suosiva erityinen menetelmä on ollut muun ohella tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksissa edellytetty kattilalaitoksen palamisilman säätöjärjestelmä. Erityiset menetelmät olisi voitu toteuttaa vaihtoehtoisilla tavoilla. Hankintayksikkö ei ole liittänyt tarjouspyyntöön ilmaisua "tai vastaava". Hankintayksikkö on menetellyt hankinnan kohdetta määritellessään hankintasäännösten vastaisesti ja valittajaa syrjivästi.

Alustavasta tarjouspyynnöstä esitettyihin kysymyksiin saatujen vastausten ja alustavien tarjousten määräpäivän välillä on ollut 12 päivää, mistä ajasta todellisia työpäiviä on ollut ainoastaan kahdeksan. Täsmennetyn tarjouspyynnön julkaisemisen ja tarjousten määräpäivän välillä on ollut ainoastaan seitsemän päivää. Kun otetaan huomioon hankinnan laajuus ja tekninen monimutkaisuus, tarjousten jättämiseen varattu aika on ollut poikkeuksellisen lyhyt ja kohtuuton. Koska hankinnalle asetetut vähimmäisvaatimukset ja erityiset menetelmät ovat olleet valittajaa syrjiviä, valittajan on tullut muuttaa teknisiä ratkaisujaan ja teknologiaansa vastaamaan hankintayksikön vaatimia erityisiä menetelmiä, minkä vuoksi tarjouksen ja sen liitteiden valmistelu on ollut huomattavan työlästä ja aikaa vievää.

Valittajan tarjous on vastannut tarjouspyynnössä ja sen liitteissä asetettuja vähimmäisvaatimuksia, ja valittaja on sitoutunut tarjouksessaan täyttämään kaikki tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikön esittämät perusteet valittajan tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta eivät ole olleet sellaisia, että ne olisivat todellisuudessa vaikuttaneet tarjousten vertailtavuuteen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty toimittamaan lopullisia piirustuksia, joissa vähimmäisvaatimukset olisi tullut esittää seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti. Tarjoajan on tullut toimittaa alustavat rakennuslupaa varten tarvittavat dokumentit, ei lopullisia piirustuksia. Valittaja on toimittanut kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt kuvat ja piirustukset. Tarjouspyynnössä on edellytetty teknisesti varsin korkean tason piirustuksia poikkeuksellisen lyhyessä ajassa. Hankintayksikkö on menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti ja syrjivästi sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Neuvotteluissa valittajalle ei ole ilmoitettu sen alustavan tarjouksen olevan olennaisesti puutteellinen tai tarjouspyynnön vastainen, eikä valittajalle ole annettu mahdollisuutta täsmentää tai täydentää tarjoustaan päätöksessä ilmoitettujen puutteiden osalta. Valittajalla ei ole ollut muun ohella mahdollisuutta täsmentää poikkeuksellisen lyhyellä ajalla laadittuja piirustuksia. Hankintayksikkö on menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle mahdollisuutta täsmentää ja täydentää tarjousta neuvottelumenettelyn aikana.

Hankintayksikkö ei ole perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta riittävän selvästi. Valittajalle on jäänyt epäselväksi, miten päätöksessä ilmoitetut puutteet ovat todellisuudessa olleet niin olennaisia, että ne ovat johtaneet valittajan tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Päätös on ollut hankintasäännösten avoimuusperiaatteen vastainen.

Vastine

Vaatimukset

Seinäjoen Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.627,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön tekniset vähimmäisvaatimukset eivät ole olleet syrjiviä. Valittajan lopullinen tarjous on täyttänyt palamisilman säätöjärjestelmää koskevan vähimmäisvaatimuksen.

Tarjouksille varattu määräaika on ollut kohtuullinen. Valittajalla on ollut tiedossa tarjouspyynnön keskeinen sisältö ja hankintamenettelyn aikataulu jo 20.4.2020. Valittajan on tullut viimeistään 13.5.2020 ryhtyä alustavan tarjouksen laatimiseen tietoisena siitä, että toimittajavalinta voidaan tehdä alustavan tarjouksen perusteella.

Alustavassa tarjouspyynnössä tarjoajille on varattu yhteensä 18 päivää tarjouksen laatimiseen. Lisäksi tarjoajille on varattu seitsemän päivää aikaa täsmentää tarjoustaan. Kyseiset ajat ovat täyttäneet hankintasäännösten mukaiset määräajat. Valittaja ei ole kyseenalaistanut hankintamenettelyn aikataulua hankintamenettelyn aikana. Hankintayksikkö on kysynyt neuvotteluissa valittajalta, onko ehdotettu aikataulu riittävä tarjouksen täsmentämiselle. Valittajan allekirjoittamassa neuvottelupöytäkirjassa on todettu, että valittaja täsmentää tarjoustaan 22.6.2020 kello 9.00 mennessä. Valittajalla olisi ollut mahdollisuus pyytää lisäaikaa tarjouksen täsmentämiselle, mutta valittaja ei ole sitä tehnyt. Tarjousaika ei ole ollut poikkeuksellisen lyhyt toimialan käytäntöihin nähden.

Valittajan lopullinen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Valittaja on viitannut tarjouksensa OKmerkinnän yhteydessä tarjouksen liitteenä toimitettuihin piirustuksiin, joista on käynyt ilmi, etteivät kaikki tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset ole täyttyneet. Tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksista ei ole voinut poiketa, ja poikkeaminen on johtanut tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Poissulkemispäätöksen perusteluliitteestä on käynyt ilmi, että valittajan piirustusten perusteella tarjous ei ole täyttänyt tiettyjä vähimmäisvaatimuksia. Piirustusten puutteet ovat olleet tulkittavissa valittajan tekemiksi varaumiksi, jotka ovat olleet tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten vastaisia. Puutteet ovat vaikuttaneet tarjousten vertailukelpoisuuteen ja hankintayksikön sopimusoikeudelliseen asemaan. Kyse ei ole ollut merkityksettömistä puutteista hankinnan kohteeseen nähden, vaan kyse on ollut hankinnan luonteen, laadun ja hankintayksikön tavoitteiden kannalta keskeisistä seikoista.

Valittajalla ei ole ollut oikeutta parantaa tarjoustaan. Hankintayksikkö on pyytänyt alustavat tarjoukset, joita on käsitelty neuvotteluissa. Hankintayksikkö on kiinnittänyt neuvottelukutsun yhteydessä toimitetussa 9.6.2020 päivätyssä työjärjestyksessä ja neuvotteluissa erityistä huomiota valittajan alustavan tarjouksen puutteisiin, joita valittaja ei kuitenkaan ole ottanut huomioon lopullisessa tarjouksessaan. Huomiot ovat koskeneet muun ohella erillisiä huonetiloja ja option yksityiskohtaista kuvausta sekä hankintarajoja. Hankintayksikkö ei ole todennut neuvotteluissa, että valittajan alustava tarjous olisi ollut kaikilta muilta kuin huomautetuilta osin alustavan tarjouspyynnön mukainen. Neuvotteluissa valittaja ei ole esittänyt, että jokin tarjouspyyntöön liittyvä asia olisi ollut epäselvä tai että valittaja ei ehtisi tehdä muutoksia pyydetyssä ajassa. Valittaja on ottanut tietoisen riskin siitä, että sen lopullinen tarjous on tarjouspyynnön vastainen ja että se suljetaan tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on korostanut tarjoajille 15.6.2020 lähetetyssä sähköpostissa, että huonetilajärjestelyjen ja osastoinnin osalta tarjouksen yhteydessä tulee toimittaa vähimmäisvaatimuksen täyttymisen todentamista varten piirustukset ja taulukot. Valittajalle on tullut olla selvää, etteivät pelkät tarjouksen OKmerkinnät ole riittäneet vaan hankintayksikkö on varmistanut vähimmäisvaatimusten täyttymisen piirustuksista.

Poissulkemista koskeva päätös on perusteltu hankintasäännösten mukaisesti. Päätöksessä ja sen liitteessä on ilmoitettu yksityiskohtaisesti valittajan tarjouksen puutteet suhteessa tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksiin ja näin ollen ne syyt, jotka ovat johtaneet valittajan tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Sanallisten perustelujen lisäksi liitteessä on kuvattu poissulkemiseen johtaneet syyt piirroksin.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Valmet Technologies Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 24.492,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tekniset vähimmäisvaatimukset eivät ole suosineet tiettyä tarjoajaa tai tiettyjä tarjoajia. Hankinnan kohteen tarkka määrittely on ollut perusteltua. Kattilalaitos tulee olemaan alueen pääasiallinen lämmöntuottaja noin 30 vuoden ajan. Hankintayksikkö on halunnut turvata laitoksen riittävän laadun asettamalla teknisiä vähimmäisvaatimuksia tavoitteiden sijaan.

Tarjouksen laatimiseen on ollut riittävästi aikaa. Tarjouksen laatimiseen käytettävää aikaa arvioitaessa on otettava huomioon, että hankinnan kohde teknisine eritelmineen vastaa hyvin pitkälti edellisen tarjouskilpailun laitosta. Valittaja on voinut hyödyntää olemassa olevaa aineistoa tarjousta laatiessaan. Tarjouksen laadintaan tarvittava aika on ollut sama kaikille tarjoajille, ja tarjousajan riittävyyttä on tiedusteltu tarjoajilta hankintamenettelyn kuluessa. Valittaja olisi voinut pyytää tarjouksensa valmisteluun enemmän aikaa, jos se olisi arvioinut sen tarpeelliseksi.

Valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia, joten se on tullut sulkea tarjouskilpailusta. Tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous ei ole voinut olla vertailukelpoinen tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen kanssa. Mikäli hankintayksikkö olisi ottanut vertailuun valittajan vähimmäisvaatimuksia vastaamattoman tarjouksen, se olisi syrjinyt voittanutta tarjoajaa, joka on tehnyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia vastaavan tarjouksen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että kun otetaan huomioon hankintayksikön aiempi markkinaoikeuden kumoama hankintapäätös ja siihen liittyvä prosessi, valittajan olisi syrjimättömyyden näkökulmasta olennaista tietää, onko hankintayksikkö teettänyt vuoden 2019 hankintapäätöksen nojalla voittaneella tarjoajalla sellaista suunnittelutyötä, jota ei ole saatettu valittajan tietoon. Mikäli näin on tapahtunut, voittanut tarjoaja on saanut tältäkin osin valittajaan nähden etua esillä olevassa uudessa kilpailutuksessa.

Neuvottelumenettely on toteutettu valittajaa syrjivästi. Hankintayksikön menettely on ollut neuvottelumenettelyn tarkoituksen näkökulmasta ristiriitainen, sillä neuvottelumenettelyn käyttämisen syy on lähtökohtaisesti se, että neuvottelut ja muu vuorovaikutus tarjoajien kanssa on välttämätöntä. Hankintayksikkö on käynyt yhden neuvottelukierroksen valittajan kanssa, mutta tässä yhteydessä hankintayksikkö ei ole ilmoittanut, että valittajan alustavassa tarjouksessa olisi ollut sellaisia olennaisia puutteita tai tarjouspyynnön vastaisuuksia, jotka johtaisivat tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Tässä vaiheessa hanketta layout-kuvat ovat olleet vielä luonnoksia, joiden muokkaus halutunlaiseksi olisi vaatinut myös hankintayksikön panosta ja kommentointiaikaa. Kun otetaan huomioon hankinnan laajuus, tarjousaika sekä kohteen tekninen vaativuus, on ollut syrjivää ja suhteetonta, että valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta layouteista ilmenneistä ja kokonaisuuden kannalta vähäisistä ristiriitaisuuksista johtuen. Vaikka hankintasäännökset eivät määrittele yksityiskohtaisesti erityisalojen hankintojen neuvottelujen kulkua, on omituista, että hankintayksikkö on jo alustavassa tarjouspyynnössä tehnyt päätöksen hankinnan kohteen teknisistä vähimmäisvaatimuksista. Hankinnan kohteen määrittelystä ei ole käyty hankintayksikön ja valittajan kesken aitoa vuoropuhelua.

Toisella hankintakierroksella hankinnan kohdetta on muutettu merkittävästi keskeytettyyn kilpailutukseen verrattuna. Hankinnan kohdetta on muutettu merkittävästi muun ohella layoutin ja laitesijoittelun, ilmajärjestelmän sekä laitoksen automaatiojärjestelmävaatimuksen osalta. Nämä ovat olleet tarjouspyynnössä edellytettyjä vähimmäisvaatimuksia.

Tarjouspyynnön syrjiviä teknisiä vähimmäisvaatimuksia ovat olleet muun ohella layout- ja rakenneratkaisut sekä kattilan ajotapa ilmarekisterikohtaisine ilmamäärämittauksineen. Kattilasiilon korko, sähkösuodattimen sijoittaminen rakennuksen ulkopuolelle ja ilmamäärän mittaus ilmarekisterittäin sekä sen käyttö ajotavassa, jotka on määritelty vähimmäisvaatimuksiksi, ovat voittaneen tarjoajan ratkaisusta löytyviä ominaisuuksia. Vähimmäisvaatimusten asettaminen tiettyä toimittajaa suosivaksi ilman, että kyseisillä vaatimuksilla olisi varsinaista merkitystä hankinnan toteuttamisen kannalta, on ollut syrjivää ja vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun.

Optiokattilan kuvaus on ollut puutteellinen, kun otetaan huomioon optiokattilan hankinnan laajuus. Optiokattilassa käytettävä polttoaine ei ole ollut tarjoushetkellä valittajan tiedossa. Käytettävällä polttoaineella on ollut ratkaiseva vaikutus hinnoitteluun. Se, että hankintayksiköllä ei ole ollut täyttä varmuutta siitä, miten hinta muuttuu valittajan tarjouksessa, on ollut seurausta pikemminkin tarjouspyynnön puutteellisuudesta kuin valittajan tarjouksen puutteellisuudesta.

Muut kirjelmät

Kuultava on esittänyt, että kattilalaitoksen tekniset vähimmäisvaatimukset eivät ole suosineet voittanutta tarjoajaa. Hankintasäännöksissä ei säädetä erityisalojen hankintojen neuvottelujen lukumäärästä, kestosta, neuvottelutavasta eikä neuvottelujen sisällöstä. Hankintayksikkö voi määritellä hankinnan ehdot ja seikat, joista neuvottelumenettelyssä neuvotellaan. Hankintayksikön tarpeet ja tavoitteet ovat tulleet selvitetyiksi jo aiemmassa tarjouskilpailussa. Aiemman tarjouskilpailun päättymisen jälkeen tarjoajilla on ollut mahdollisuus ryhtyä valmistautumaan seuraavaan tarjouskilpailuun. Koska ensimmäinen tarjouspyyntöaineisto on julkaistu jo 20.4.2020, tarjouksen laadintaan on ollut käytettävissä tosiasiassa lähes kaksi kuukautta.

Tarjouspyynnössä on esitetty tarkasti, millä tavoin optiolaitos poikkeaa päälaitoksesta. Polttoainetta ei ole mainittu poikkeamissa. Optiolaitoksessa käytettävällä polttoaineella on suuri merkitys laitoksen suunnittelulle ja hinnoittelulle. Optiolaitoksessa suunnitellaan käytettäväksi samaa polttoainetta kuin varsinaisessa kattilalaitoksessa, koska hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään muuta esittänyt.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta antaa valittajan täsmentää tarjoustaan. Olisi ollut suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden vastaista tarjouksen parantamista, jos valittaja olisi saanut täydentää ja täsmentää tarjouspyynnön vastaisen tarjouksensa vertailukelpoiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole osallistunut ennen hankintailmoituksen julkaisemista tai sen jälkeen valituksen kohteena olevan hankinnan valmisteluun, kuten tarjouspyynnön tai sen liiteaineiston laatimiseen. Hankintayksikkö ei ole antanut voittaneelle tarjoajalle tai muille mahdollisille tarjoajille mitään tietoa tarjouskilpailun sisällöstä ennen osallistumispyynnön julkaisemista. Hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön itse. Suunnitteluaineiston laatimisesta on vastannut ulkopuolinen suunnittelutoimisto, joka ei ole osallistunut tarjoajana hankintamenettelyyn. Hankintayksikkö on teettänyt ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen keväällä 2019 voittaneella tarjoajalla alustavaa esisuunnittelua tarvittavien lähtötietojen saamiseksi ja mahdollistaakseen laitoksen perustusurakan kilpailutuksen. Kyseisellä melko suppealla suunnittelutyöllä ei ole ollut vaikutusta valituksen kohteena olevaan kilpailutukseen, eikä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ole vaarantunut.

Hankintayksikkö on varannut kaikille tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet alustavan tarjouksen jättämiseen, neuvotteluille ja lopullisen tarjouksen jättämiseen. Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö on neuvottelumenettelyn aikana huomauttanut valittajalle tämän tarjouksen olennaisista puutteista. Valittaja on toiminut tarjouskilpailussa passiivisesti. Tarjouspyyntö ei ole myöskään muuttunut merkittävästi aiemman tarjouskilpailun tarjouspyyntöön nähden.

Tarjouspyynnön vähimmäisvaatimus polttoainesiilon korosta on ollut hankinnan kannalta perusteltu, eikä se ole rajoittanut kilpailua. Hankintayksikkö on tehnyt polttoaineen ulkokäsittelyjärjestelmästä hankintasopimuksen kolmannen tahon kanssa. Polttoainesiilon kuljettimen paikka on määritellyt myös vaatimuksen polttoainesiilon laipan korolle, eikä tästä ole voitu poiketa. Tässä tapauksessa vähimmäisvaatimus polttoainesiilon korkeudesta olisi ollut helposti toteutettavissa lisäämällä lieriöön lisäosia. Kattilahankinnoissa siilon korko määräytyy myös rakennuspaikan muodon ja tilan perusteella. Siilon korko on aina tapauskohtainen.

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta sähkösuodattimen sijoittamisesta rakennuksen ulkopuolelle. Koska kyseessä on melua aiheuttava laite ja kattilalaitoksen melulle on asetettu maksimiraja, tarjoajan on tullut määrittää sähkösuodattimen sijoittaminen siten, että kattilalaitos täyttää melurajat.

Valittaja on antanut tarjouksessaan kiinteän hinnan optiokattilasta ja todennut, että toimitussisältö on sama kuin kattilalaitoksella. Optiokattilan polttoainetta koskeva vähimmäisvaatimus ei ole voinut jäädä valittajalle epäselväksi. Tarjouspyynnössä on kuvattu yksityiskohtaisesti, miten optiokattila on poikennut peruskattilasta. Poikkeamissa ei ole mainittu polttoainetta, joten on selvää, että polttoaine on sama kuin peruskattilassa.

Hankintayksikkö ei ole vaatinut lopullisia piirustuksia vaan piirustukset, joista kattilalaitoksen tarjouspyynnön mukaisuus on voitu tarkistaa. Valittajan tarjouksessa on ollut vaaditut piirustukset, mutta piirustuksista on käynyt ilmi, että kaikki tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset eivät ole täyttyneet.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön layout- ja rakenneratkaisuehdotukset ovat perustuneet voittaneen tarjoajan esittämään toteutustapaan. Perustusurakan kilpailutus vaatii varsin yksityiskohtaisen suunnittelun laitostoimittajalta. Perustuksiin olennaisesti liittyvät sijoittelut ja kuormitukset eivät synny ilman prosessi, layout- ja rakennussuunnittelua. Jos yhdeltä kilpailutukseen osallistuneelta tarjoajalta on tilattu prosessi-, layout- ja rakennussuunnittelua, jota on käytetty hankinnan kohteen teknisten määrittelyjen perusteena, tämä tarjoaja on erilaisessa asemassa muihin tarjoajiin verrattuna niin tarjouksen sisällön kuin aikataulun suhteen. Edellä mainitut suunnitelmat olisi tullut toteuttaa nyt kyseessä olevan kilpailutuksen jälkeen. Laitoskokonaisuudelle on haettu ja saatu rakennuslupa ennen kuin valituksen kohteena oleva hankintapäätös on tehty. Valittajalla on syy epäillä, että lupaa on haettu voittaneen tarjoajan suunnittelutyöstä syntyneen dokumentaation pohjalta.

Se, että hankintayksikkö on tilannut voittaneelta tarjoajalta suunnittelutyötä keskeytetyn tarjouskilpailun pohjalta, on johtanut tilanteeseen, jossa voittanut tarjoaja on aloittanut projektin jo hyvissä ajoin ennen nyt kyseessä olevaa tarjouskilpailua. Perustuskuormakuvien laadinta sekä rakennuslupadokumentaation teettäminen voittaneella tarjoajalla on asettanut sen täysin erilaiseen tilanteeseen valittajaan verrattuna. Voittaneelle tarjoajalle tarjouksen tekeminen on ollut helppoa, koska se on päässyt tekemään tarjouksen itse laatimansa kysely-layoutin pohjalta. Voittaneella tarjoajalla on ollut valmiina tarjouspyynnön mukaiset layout-kuvat ennen kuin valittaja on saanut tarjouspyynnön.

Voittaneella tarjoajalla on ollut valittajaa tarkempi kuva kaikista teknisistä spesifikaatioista ja laitemitoituksista sekä rakennuksen dimensioista. Voittanut tarjoaja on pystynyt kilpailuttamaan näillä tiedoilla muun ohella urakkaansa kuuluneet teräsrakenne- ja rakennustekniset työt hyvissä ajoin ennen uuden kilpailutuksen alkua.

Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö on harkinnut käyttävänsä optiokattilassa kierrätyspolttoaineita. Optiolaitoksessa käytettävää polttoainetta ei ole määritelty tarjouspyynnössä selkeästi. Neuvotteluissa optiokattilan kuvaukseen ei ole tullut muutosta. Kierrätyspolttoainetta käyttävän kattilan hinta olisi merkittävästi kalliimpi kuin tarjouspyynnön mukaisen kattilan hinta.

Valittajan tarjoukseen virheellisesti jäänyt kattilasiilon koron mitta on seikka, joka olisi voitu helposti korjata huomauttamalla siitä valittajalle.

Kuultava on esittänyt, että se ei ole tehnyt nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa prosessi-, layout- tai rakennussuunnittelua, eikä se ole laatinut tarjouspyyntöaineistoa miltään osin. Kaikki prosessisuunnitellulla tarkoitetut seikat on määritelty jo ensimmäisen tarjouskilpailun tarjouspyyntöön. Myös huonetilaohjelma on perustunut jo aiemmassa tarjouskilpailussa esitettyihin perusratkaisuihin. Voittanut tarjoaja ei ole ollut missään tekemisissä hankintayksikön kanssa huonetilojen määrittelyssä. Esillä olevan tarjouskilpailun tarjouspyyntöön sisältyneet layout-vähimmäisvaatimukset ovat olleet yleisluonteisia, ja ne ovat antaneet tarjoajille kohtuullisen runsaasti vapautta suunnitella tarjottava rakennus parhaaksi katsomallaan tavalla.

Voittaneen tarjoajan suorittama alustava esisuunnittelutyö on käsittänyt sen ensimmäisessä tarjouskilpailussa tarjoaman kattilalaitosrakennuksen maaperään kohdistuvia alustavia kuormitustietoja, suunnittelua siitä, mihin ja minkälaista paalutusta rakennuspaikalla tehtäisiin, sekä viemäröinnin alustavia sijainteja. Nämä ovat rakennuksen perustustöihin eli varsinaisen rakennuksen ja sen liitynnän alla olevaan maapohjaan liittyviä seikkoja. Alustavaa esisuunnittelua on tehty hankintayksikön vastuulla olevia perustustöitä ja rakennusluvan hakemisen valmistelua varten. Näillä tiedoilla ei ole ollut mitään merkitystä valituksenalaisessa tarjouskilpailussa. Esisuunnittelua on tehty vain kaksi viikkoa keväällä 2019 ensimmäisen tarjouskilpailun jälkeen. Esisuunnittelua ei ole jatkettu, koska tiedossa ei ole ollut, minkälainen kattilaitos tulee voittamaan uuden tarjouskilpailun. Hankittavaksi päätetty kattilalaitos määrittelee esisuunnittelun sisällön, ei päinvastoin.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan esittämät esisuunnittelua ja optiokattilan epäselvyyttä koskevat väitteet on esitetty valitusajan päättymisen jälkeen vastaselityksessä ja ensimmäisessä lisälausumassa, ja ne tulee jättää tutkimatta.

Hankintayksikkö on 4.4.2019 tehnyt esisuunnittelua koskevan sopimuksen ensimmäisen tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan kanssa. Esisuunnittelu on valmistunut 18.4.2019, ja sen tarkoituksena on ollut selvittää lähinnä perustusten kuormitustietoja ja alustavia viemäröintipaikkoja perustusurakkaa varten. Esisuunnittelu on ollut sidoksissa voittaneen tarjoajan tarjoamaan laitokseen, joten suunnitteluaineistoa ei ole käytetty valituksenalaisessa kilpailutuksessa. Esisuunnittelu ei ole vaikuttanut uuteen tarjouspyyntöön, eikä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ole vaarantunut.

Tarjouspyynnön layout- ja rakenneratkaisut eivät ole perustuneet voittaneen tarjoajan esittämään toteutustapaan, koska tarjoajat laativat itse layout- ja rakenneratkaisuehdotuksensa. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia layout- ja rakenneratkaisuille lukuun ottamatta rakennusaluetta, korkeusrajoitusta, liittymiä ja huonetilaohjelmaa. Hankintayksikkö on määritellyt kyseiset vähimmäisvaatimukset itse, eikä kukaan tarjoajista ole osallistunut niiden asettamiseen. Ensimmäisen ja esillä olevan kilpailutuksen tarjouspyynnöissä on ollut lähes samanlainen huonetilaohjelma. Esillä olevan kilpailutuksen tarjouspyynnössä on korostettu sitä, että erityyppiset laitteet tulee sijoittaa eri huonetiloihin ja erottaa väliseinillä muun ohella melun, pölyn ja turvallisuuden takia.

Hankintayksikkö on hakenut rakennuslupaa vaillinaisin tiedoin 26.5.2020. Rakennuslupaa on ollut perusteltua hakea ennen kattilatoimittajan valintaa, koska muun ohella kattilarakennukselle myönnetty tietty poikkeuslupa olisi mennyt umpeen syyskuussa 2020. Rakennuslupaa on haettu hankintayksikön suunnitteluasiantuntijan laatimien hakemusdokumenttien perusteella. Lupahakemus on perustunut ensimmäisen ja toisen kilpailutuksen aikana syntyneeseen käsitykseen siitä, millainen rakennus voisi olla ja millainen rakennus alueelle mahtuu. Kumpikaan tarjoajista ei ole ollut mukana rakennuslupaprosessissa. Rakennuslupaa on haettu siten, että se kattaisi molempien tarjoajien ratkaisut. Lupaprosessin aikana hakemusta täydennetään kilpailutuksen lopputuloksen perusteella.

Hankinnan kohteena olevan varsinaisen KPA-kattilalaitoksen pääpolttoaineena käytetään puuta ja turvetta. Optiokattilan osalta ei ole ilmoitettu poikkeuksia tai tarkennuksia käytettävään polttoaineeseen liittyen. Valittajan tarjoaman optiokattilan pääpolttoaine on ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksen mukainen. Mikäli hankintayksikön tarve optiokattilan polttoaineen osalta muuttuisi, hankintayksikkö ei voisi toteuttaa optiokattilaa hankintapäätöksen perusteella, vaan tällainen kattila tultaisiin kilpailuttamaan erikseen.

Valittaja on esittänyt, että sen vaatimukset eivät ole muuttuneet valitusajan jälkeen. Valittaja on esittänyt valitusajan jälkeen optiokattilan hankintaan liittyviä uusia perusteluja vaatimustensa tueksi. Uusien perustelujen esittäminen ei ole johtanut siihen, että asia olisi muuttunut toiseksi. Voittaneen tarjoajan tekemä esisuunnittelu on ollut sellainen seikka, joka on tullut valittajan tietoon vasta valitusajan jälkeen.

Hankintayksikkö ei ole neuvotteluissa kysynyt valittajalta neuvotteluajan pituuden riittävyydestä. Neuvottelupöytäkirjan vahvistaminen ei ole ollut osoitus siitä, että tarjouksille varattu aika olisi ollut valittajan mielestä riittävä.

Valittajalla ei ole huomautettavaa hankintayksikön päivitetystä oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Sen sijaan valittaja paljoksuu voittaneen tarjoajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Asian tutkiminen

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan esittämät voittaneen tarjoajan tekemää suunnittelua ja optiokattilan epäselvyyttä koskevat väitteet on esitetty valitusajan päättymisen jälkeen vastaselityksessä ja ensimmäisessä lisälausumassa, ja ne tulee jättää tutkimatta.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan siltä osin kuin muun ohella vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetussa laissa (erityisalojen hankintalaki) ei toisin säädetä, hankintaasiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on esittänyt valituksessaan, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti neuvottelumenettelyn toteutuksessa, teknisten vähimmäisvaatimusten määrittelemisessä, tarjousten jättämiselle asetettuja määräaikoja asettaessaan, arvioidessaan valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi ja ollessaan varaamatta valittajalle mahdollisuutta täydentää tarjoustaan sekä perustelleessaan valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta. Vastaselityksessään ja lisävastaselityksessään valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä optiokattilan polttoaineen osalta ja että voittanut tarjoaja on osallistunut hankinnan valmisteluun saaden etua nyt tarkasteltavassa tarjouskilpailussa.


Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen valittajan vastaselityksessä ja ensimmäisessä lisälausumassa esitetyssä ei ole ollut kysymys sellaisten uusien perusteiden esittämisestä, joiden johdosta asia olisi muuttunut toiseksi, eikä asian tutkimiselle myöskään sanotuilta osin ole estettä. Näin ollen valittajan esittämät väitteet siitä, että voittanut tarjoaja on osallistunut hankinnan valmisteluun ja että tarjouspyyntöä on pidettävä epäselvänä optiokattilan polttoaineen osalta, tulee ottaa asiaa arvioitaessa huomioon.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Hankintayksikkö on vuonna 2018 kilpailuttanut nyt kyseessä olevaa uutta lämpökattilaa koskevan hankinnan ja 18.3.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut lämpökattilan toimittajaksi Valmet Technologies Oy:n.

Markkinaoikeus on 24.3.2020 antamallaan päätöksellä numero 128/20 kumonnut kyseisen hankintapäätöksen ja kieltänyt hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella. Markkinaoikeus on kyseisessä päätöksessään katsonut muun ohella, että tarjouspyyntöaineisto on ollut epäselvä.

Nyt esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on ilmoittanut 23.4.2020 julkaistulla erityisalojen EUhankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta KPAkattilalaitoksen hankinnasta. Tarjouskilpailu on sisältänyt option vastaavantyyppisestä KPAkattilalaitoksesta.

Hankintailmoituksessa osallistumishakemusten määräpäiväksi on asetettu 5.5.2020. Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kaksi osallistumishakemusta. Hankintayksikkö on 11.5.2020 hyväksynyt osallistumishakemukset jättäneet tarjoajat neuvottelumenettelyyn molempien ehdokkaiden täyttäessä asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintayksikkö on 13.5.2020 lähettänyt tarjoajille neuvottelukutsun ja alustavan tarjouspyynnön, jossa alustavien tarjousten määräpäiväksi on asetettu 1.6.2020. Hankintayksikkö on saanut määräpäivään mennessä molemmilta tarjoajilta alustavat tarjoukset. Hankintayksikkö on 11.6.2020 ja 12.6.2020 neuvotellut tarjoajien kanssa alustavien tarjousten sisällöstä.

Hankintayksikkö on 15.6.2020 lähettänyt tarjoajille muistiot neuvotteluista ja lopullisen tarjouspyynnön, jossa lopullisten tarjousten määräpäiväksi on asetettu 22.6.2020. Määräpäivään mennessä hankintayksikkö on saanut lopulliset tarjoukset molemmilta tarjoajilta. Hankintayksikkö on 26.6.2020 tekemillään päätöksillä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Valituksessa esitettyjen väitteiden johdosta esillä olevassa asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnan valmistelun, neuvottelumenettelyn toteutuksen, tarjouspyynnön laatimisen ja tarjousten jättämiselle asetettujen määräaikojen osalta. Asiassa on myös arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi ja sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta varaamatta valittajalle mahdollisuutta täsmentää tarjoustaan. Lopuksi asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö perustellut valittajan tarjouksen sulkemisen tarjouskilpailusta hankintasäännösten vastaisesti.

Voittaneen tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on saanut valittajaan nähden etua esillä olevassa tarjouskilpailussa, koska hankintayksikkö on tilannut voittaneelta tarjoajalta suunnittelutyötä aiemman tarjouskilpailun pohjalta. Valittajan mukaan voittanut tarjoaja on ollut erilaisessa asemassa valittajaan nähden tarjouksen sisällön ja aikataulun suhteen, koska hankinnan kohteena olevan kattilalaitoksen layout- ja rakenneratkaisuehdotukset ovat perustuneet voittaneen tarjoajan esittämään toteutustapaan.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole osallistunut ennen hankintailmoituksen julkaisemista tai sen jälkeen valituksen kohteena olevan hankinnan valmisteluun. Hankintayksikön mukaan se on laatinut tarjouspyynnön itse, eikä se ole antanut voittaneelle tarjoajalle tai muille mahdollisille tarjoajille mitään tietoa tarjouskilpailun sisällöstä ennen osallistumispyynnön julkaisua. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnön layout- ja rakenneratkaisut eivät ole perustuneet voittaneen tarjoajan esittämään toteutustapaan, koska tarjoajat laativat itse layout- ja rakenneratkaisuehdotuksensa. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että suunnitteluaineiston laatimisesta on vastannut ulkopuolinen suunnittelutoimisto. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että se on teettänyt ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen keväällä 2019 voittaneella tarjoajalla alustavaa suunnittelua selvittääkseen perustusten kuormitustietoja ja alustavia viemäröintipaikkoja perustusurakkaa varten. Hankintayksikön mukaan suunnittelu on ollut sidoksissa voittaneen tarjoajan aiemmassa tarjouskilpailussa tarjoamaan laitokseen, joten kyseistä suunnitteluaineistoa ei ole käytetty nyt kyseessä olevassa kilpailutuksessa. Hankintayksikön mukaan suunnittelu ei ole vaikuttanut uuteen tarjouspyyntöön, eikä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ole vaarantunut.

Kuultava on esittänyt, että hankintamenettely on toteutettu syrjimättömästi ja hankintasäännösten mukaisesti. Kuultava on lisäksi esittänyt, että se ei ole tehnyt nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa prosessi-, layout- tai rakennussuunnittelua, eikä se ole laatinut tarjouspyyntöaineistoa miltään osin. Kuultava on edelleen esittänyt, että sen keväällä 2019 suorittama alustava suunnittelutyö on koskenut muun ohella alustavia kuormitustietoja, rakennuspaikan paalutusta ja viemäröinnin alustavia sijainteja ja että näillä tiedoilla ei ole ollut mitään merkitystä valituksenalaisessa tarjouskilpailussa.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 70 §:n 1 momentin mukaan, jos ehdokas, tarjoaja tai tarjoajaan liittyvä yritys on osallistunut hankinnan valmisteluun, on hankintayksikön varmistettava, että tämä ei vääristä kilpailua.

Erityisalojen hankintalain 70 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 270) on todettu, että pykälä vastaa pääosin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 66 §:ää. Hankintalain 66 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 164) on todettu, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ehdokkaan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun voi johtaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vaarantumiseen. Siksi hankintayksikön on osaltaan varmistettava, että mikään hankinnan valmisteluun osallistunut taho ei saa sellaista etulyöntiasemaa, joka johtaa hankintamenettelyssä tasapuolisen ja syrjimättömän kilpailutilanteen vaarantumiseen.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi soveltaa ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja valintaan muun ohella hankintalain 81 §:ssä säädettyjä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka osallistuminen hankintamenettelyn valmisteluun on vääristänyt kilpailua, eikä vääristymää voida poistaa muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä (8 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa noudatettava tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatetta hankintamenettelyn läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Tarjoajan osallistuminen tarjouskilpailun valmisteluun tai muu hankintayksikön avustaminen saattaa vaarantaa hankintamenettelyn avoimuuden tai tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumisen hankinnassa.

Asiassa esitetyn mukaan hankintayksikkö on laatinut tarjouspyyntöaineiston itse ja suunnitteluaineiston laatimisesta on vastannut ulkopuolinen suunnittelutoimisto. Sen sijaan hankintayksikkö on teettänyt voittaneella tarjoajalla keväällä 2019 kahden viikon ajan aiempaan hankintamenettelyyn liittyen tiettyä suunnittelutyötä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan suunnittelua on tehty voittaneen tarjoajan aiemman tarjouksen perusteella, ja suunnittelu on koskenut muun ohella perustusten kuormitustietoja, alustavia viemäröintipaikkoja ja rakennuspaikan paalutusta. Hankintayksikön mukaan kyseinen suunnittelutyö ei ole vaikuttanut uuteen tarjouspyyntöön, eikä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ole vaarantunut. Hankintayksikön mukaan se ei ole antanut voittaneella tarjoajalle tai muille mahdollisille tarjoajille mitään tietoa tarjouskilpailun sisällöstä ennen osallistumispyynnön julkaisua.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että hankintayksikkö on teettänyt voittaneella tarjoajalla aiemmassa hankintamenettelyssä tehdyn hankintapäätöksen jälkeen tiettyä suunnittelutyötä, joka on lähinnä liittynyt kyseisen tarjouskilpailun voittaneen tarjouksen mukaisen kattilalaitosrakennuksen perustustöihin. Asiassa ei ole ilmennyt, että kyseinen suunnittelutyö olisi liittynyt nyt kyseessä olevan kattilalaitoksen kilpailutukseen. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi todettavissa, että hankintayksikkö olisi osallistanut voittanutta tarjoajaa hankinnan valmisteluun sellaisella tavalla, joka olisi vaarantanut tarjoajien tasavertaisen ja syrjimättömän kohtelun esillä olevassa tarjouskilpailussa.

Neuvottelumenettelyn toteuttaminen

Valittaja on esittänyt, että neuvottelumenettely on toteutettu valittajaa syrjivästi, koska kohteen määrittelystä ei ole käyty hankintayksikön ja valittajan kesken aitoa vuoropuhelua ja koska hankintayksikkö on jo ennen neuvottelumenettelyä, alustavassa tarjouspyynnössä, tehnyt päätöksen hankinnan kohteen teknisistä vähimmäisvaatimuksista.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä varannut kaikille tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet alustavan tarjouksen jättämiseen, neuvotteluille ja lopullisen tarjouksen jättämiseen.

Kuultava on esittänyt, että hankintasäännöksissä ei säädetä erityisalojen hankinnoissa käytävien neuvottelujen lukumäärästä, kestosta, neuvottelutavasta tai sisällöstä. Kuultava on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on voinut määritellä hankinnan ehdot ja seikat, joista neuvottelumenettelyssä neuvotellaan.

Erityisalojen hankintalain 38 §:n 1 momentin mukaan neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.

Erityisalojen hankintalain 38 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 265) on tuotu esiin, että kyseisen lain mukainen neuvottelumenettely on merkittävästi joustavampi ja tarjoaa hankintayksikölle enemmän harkintavaltaa kuin hankintalain mukainen neuvottelumenettely. Lainkohdassa ei muun ohella aseteta käyttöedellytyksiä neuvottelumenettelylle eikä säännellä neuvottelujen kulkua tai etenemistä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatulla tavalla hankintayksikkö on 13.5.2020 lähettänyt tarjoajille neuvottelukutsun ja alustavan tarjouspyynnön. Neuvottelukutsun kohdassa 1 "Neuvottelumenettelyn kulku" on todettu neuvottelumenettelyn vaiheista ja ajankohdista seuraavaa:

"Seuraavassa esitetään alustava neuvottelumenettelyn etenemistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma voi muuttua neuvottelumenettelyn kuluessa.
-Tarjoajien valinta neuvottelumenettelyyn 11.5.2020
-Neuvottelukutsun ja siihen liittyvien asiakirjojen lähettäminen tarjoajille sekä alustavien tarjousten pyytäminen 13.5.2020
-Alustavaan tarjouspyyntöön liittyvät kysymykset lähetettävä 18.5.2020 klo 12
-Vastaukset alustavaan tarjouspyyntöön liittyviin kysymyksiin annetaan viimeistään 20.5.2020
-Alustavien tarjousten jättöaika 1.6.2020 klo 23."

Neuvottelukutsun kohdassa 2 "Parhaan alustavan tarjouksen valinta" on todettu muun ohella, että hankintailmoituksen yhteydessä hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden valita tarjoaja jo parhaan alustavan tarjouksen perusteella. Neuvottelukutsun kohdassa 5 "Neuvottelut" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Mikäli tilaaja ei ole tehnyt toimittajavalintaa alustavan tarjouksen perusteella, tilaaja neuvottelee erikseen kunkin tarjoajan kanssa.

[– –]

Neuvottelujen kuluessa tarjouspyyntöä ja sen liiteaineistoa täsmennetään ja valmistellaan. Neuvottelujen tarkoituksena on laatia lopullinen tarjouspyyntö. Neuvottelut voivat koskea kaikkia hankintamenettelyyn ja hankinnan kohteeseen liittyviä seikkoja, lukuun ottamatta ehdottomia vähimmäisvaatimuksia."

Kun hankintayksikkö on saanut tarjoajilta alustavat tarjoukset, se on 11.6.2020 ja 12.6.2020 neuvotellut tarjoajien kanssa alustavien tarjousten sisällöstä. Neuvottelujen jälkeen hankintayksikkö on 15.6.2020 lähettänyt tarjoajille lopullisen tarjouspyynnön.

Kun otetaan huomioon erityisalojen hankintalain mukaisen neuvottelumenettelyn joustavuus ja hankintayksiköllä oleva harkintavalta neuvottelujen kulun ja sisällön osalta, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti rajatessaan vähimmäisvaatimukset tarjoajien kanssa käytävien neuvottelujen ulkopuolelle. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi kohdellut valittajaa ja voittanutta tarjoajaa epätasapuolisesti neuvottelumenettelyn toteutuksen osalta. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti neuvottelumenettelyn toteutuksen osalta.

Hankinnan kohteen määrittely tarjouspyynnössä

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä teknisiksi vähimmäisvaatimuksiksi on asetettu sellaisia erityisiä menetelmiä, jotka ovat suosineet voittanutta tarjoajaa. Valittajan mukaan tällaisia syrjiviä ja voittanutta tarjoajaa suosivia erityisiä menetelmiä ovat olleet erityisesti kattilalaitoksen palamisilman säätöjärjestelmä, kattilasiilon täyttölaipan korko ja sähkösuodattimen sijoittaminen rakennuksen ulkopuolelle.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön tekniset vähimmäisvaatimukset eivät ole olleet syrjiviä. Hankintayksikön mukaan valittajan lopullinen tarjous on täyttänyt palamisilman säätöjärjestelmää koskevan vähimmäisvaatimuksen, eikä tarjouspyynnössä ole asetettu vaatimusta sähkösuodattimen sijoittamisesta rakennuksen ulkopuolelle.

Kuultava on esittänyt, että tekniset vähimmäisvaatimukset eivät ole suosineet tiettyä tarjoajaa tai tiettyjä tarjoajia.

Erityisalojen hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä, ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti, ja sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että määrittelystä johtuvien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan tarjous on täyttänyt palamisilman säätöjärjestelmää koskevan vähimmäisvaatimuksen. Asiassa esitetystä selvityksestä ja päätöksestä, jolla valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, ei ole käynyt ilmi, että valittajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen myöskään sähkösuodattimen sijoittamisen osalta. Edellä todetun ja asiassa esitetyn muun selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä ole pidettävä näiltä osin valittajan esittämällä tavalla syrjivänä.

Kattilasiilon täyttölaipan korkeutta koskevan tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisvaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa seuraavaa.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteen "Vähimmäisvaatimukset" kohdassa 4 "Kattilarakennus" kattilasiilon täyttölaipan korkeudeksi on määritelty 27,655 metriä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kattilahankinnoissa siilon korko määräytyy muun ohella rakennuspaikan muodon ja tilan perusteella. Nyt tarkasteltavassa hankinnassa kattilasiilon täyttölaipan korkeus on perustunut polttoainesiilon kuljettimen paikkaan, joka on määritelty hankintayksikön ja kolmannen osapuolen välisessä sopimuksessa. Hankintayksikön mukaan tarjoaja voi vaikuttaa kattilasiilon täyttölaipan korkeuteen laittamalla lieriösiiloon lisäosia.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa asettaa kattilasiilon täyttölaipan korkeutta koskevan vähimmäisvaatimuksen, eikä hankintayksikön voida katsoa menetelleen tältä osin hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida katsoa, että kattilasiilon täyttölaipan korkeudelle asetettu vähimmäisvaatimus olisi ollut syrjivä tai suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä hankintaan sisältyneessä optiokattilassa käytettävän polttoaineen osalta. Valittajan mukaan käytettävällä polttoaineella on ollut ratkaiseva vaikutus tarjouksen hinnoitteluun.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan kohteena olevan varsinaisen KPA-kattilalaitoksen pääpolttoaineena käytetään puuta ja turvetta. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnössä on kuvattu yksityiskohtaisesti, miten optiokattila poikkeaa peruskattilasta. Hankintayksikön mukaan koska poikkeamissa ei ole mainittu polttoainetta, on selvää, että polttoaine on ollut sama kuin peruskattilassa. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että valittajan tarjoaman optiokattilan pääpolttoaine on ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksen mukainen. Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että mikäli sen tarve optiokattilan polttoaineen osalta muuttuisi, se ei voisi toteuttaa optiokattilaa hankintapäätöksen perusteella, vaan tällainen kattila tultaisiin kilpailuttamaan erikseen.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnössä on esitetty tarkasti, millä tavoin optiolaitos poikkeaa päälaitoksesta, eikä polttoainetta ole mainittu poikkeamissa. Kuultavan mukaan optiolaitoksessa on suunniteltu käytettäväksi samaa polttoainetta kuin varsinaisessa kattilalaitoksessa.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Lopullisen tarjouspyynnön kohdassa 3 "Optio" on todettu seuraavaa:

"Hankintaan liittyvät optiot ilmenevät hankintaohjelman kohdasta 4.1.3.

Hankintaan sisältyy lisäksi tilaajan optiona vastaavantyyppinen 50 MW:n KPA-kattilalaitos (Laitosoptio) Seinäjoen voimalaitoksen tontille osoitteeseen Sevontie 1. Laitosoption tarkempi määrittely ilmenee liitteestä 4.10. Laitosoption tulee olla voimassa 31.5.2021 asti."

Lopullisen tarjouspyynnön liitteessä 4.10 "Optiokattila" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Seinäjoen Energia on jättänyt 25.5.2019 ympäristölupahakemuksen noin 49 MW:n lämpökattilalaitoksen rakentamiselle. [– –]

Laitokselle on haettu ns. kaksoislupaa. Alkuvaiheessa laitos toimisi tavanomaisia polttoaineita polttavana laitoksena (ns. mcp-laitos) ja myöhäisemmässä vaiheessa laitoksen polttoaineena käytettäisiin myös kierrätyspolttoainetta, jolloin sovelletaan jätteenpolttoasetuksen (151/2013) vaatimuksia.

Seinäjoen Energia harkitsee myös vaihtoehtoa, että kierrätyspolttoaineita ei tultaisi polttamaan. Tällöin kattilalaitos voitaisiin rakentaa samanlaisena kuin Kapernaumin laitos. Kahden samanlaisen laitoksen eduiksi nähdään muun muassa yhteiset varaosat, edullisempi huolto ja käyttö, sekä edullisempi hankinta. Kattilan tekniikasta ja rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä. [– –]

Edellä kerrottuun perustuen pyydämme antamaan optiohinnan toisesta lämpökattilasta.

[– –]

Optiokattilan toimitus on oltava muuten täysin vastaava kuin peruskyselyn toimitus KAPK6, lukuun ottamatta seuraavassa esitettyjä poikkeuksia ja tarkennuksia:"

Liitteessä on tässä kohdin lueteltu yhteensä 22 poikkeusta tai tarkennusta. Poikkeuksissa ja tarkennuksissa ei ole mainittu polttoainetta.

Valittaja on antanut tarjouksessaan tarjouspyynnössä vaadituin tavoin optiokattilalle kiinteän hinnan. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja ei ole esittänyt hankintayksikölle kysymyksiä optiokattilassa käytettävää polttoainetta koskien.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajille tulee olla selvää, mitä tarjouspyynnössä esitetyillä vaatimuksilla tarkoitetaan.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että optiokattilan on vastattava täysin varsinaista kattilalaitosta erikseen mainittuja poikkeuksia ja tarkennuksia lukuun ottamatta. Koska poikkeuksissa ja tarkennuksissa ei ole mainittu polttoainetta, varsinaisen kattilan ja optiokattilan on tullut vastata toisiaan myös polttoaineen osalta. Valittaja ei ole edes väittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella olisi ollut epäselvää, mitä polttoainetta varsinaisessa kattilalaitoksessa on ollut tarkoitus käyttää. Se, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu, minkälaista ympäristölupaa kattilalle on haettu tai se, että hankintayksikkö on tämän jälkeen todennut harkitsevansa myös vaihtoehtoa, että kierrätyspolttoaineita ei tultaisi polttamaan, ei ole tarkoittanut sitä, ettei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella olisi ollut ammattimaiselle tarjoajalle riittävän selvää, että tarjous tulee antaa sellaisesta kattilalaitoksesta, jossa käytetään samanlaisia polttoaineita kuin peruskattilassa. Myös valittajan tarjouksessa optiokattilalle annetun kiinteän hinnan perusteella on pääteltävissä, että valittaja on ymmärtänyt optiokattilan vastaavan toimitussisällöltään hankinnan kohteena olevaa peruskattilaa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä voida pitää optiokattilassa käytettävän polttoaineen osalta siten epäselvänä, että sen perusteella ei ole voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Määräajat tarjousten jättämiselle

Valittaja on esittänyt, että määräaika tarjousten jättämiselle on ollut poikkeuksellisen lyhyt ja kohtuuton, kun otetaan huomioon hankinnan laatu, laajuus ja monitahoisuus. Valittaja on lisäksi esittänyt, että lopullisten tarjousten jättämiselle olisi tullut varata enemmän aikaa, kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on täsmentänyt lopullista tarjouspyyntöään. Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö ei ole neuvotteluissa kysynyt valittajalta neuvotteluajan pituuden riittävyydestä, eikä neuvottelupöytäkirjan vahvistaminen ole ollut osoitus siitä, että tarjouksille varattu aika olisi ollut valittajan mielestä riittävä. Valittajan mukaan hankinnan kohdetta on muutettu merkittävästi aiempaan kilpailutukseen verrattuna.

Hankintayksikkö on esittänyt, että määräaika tarjousten jättämiselle on ollut kohtuullinen ja hankintasäännösten mukainen. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että valittajalla on ollut tiedossa tarjouspyynnön keskeinen sisältö ja hankintamenettelyn aikataulu jo 20.4.2020 ja että tarjouspyyntö ei ole myöskään muuttunut merkittävästi aiemman tarjouskilpailun tarjouspyynnöstä. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että osapuolet ovat sopineet tarjousajasta hankintasäännösten mukaisesti.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on tiedustellut tarjoajilta, onko tarjousaika ollut riittävä. Kuultavan mukaan valittaja olisi voinut pyytää tarjousajan jatkamista, mikäli se olisi katsonut sen tarpeelliseksi. Kuultava on esittänyt lisäksi, että hankinnan kohde on pitkälti vastannut aiemman tarjouskilpailun kohteena ollutta laitosta ja valittaja on siten voinut hyödyntää tätä olemassa olevaa aineistoa tarjousta laatiessaan.

Erityisalojen hankintalain 60 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettelyn määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon hankinnan laatu ja monitahoisuus sekä tarjousten laatimisen ja toimittamisen vaatima aika.

Erityisalojen hankintalain 60 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 268) on todettu, että suurissa, monimutkaisiin määrittelyihin tai menettelyihin perustuvissa hankinnoissa osallistumishakemusten ja etenkin tarjousten laatimiseen kuluu yleensä pidempi aika kuin pienemmissä ja yksinkertaisemmissa hankinnoissa.

Erityisalojen hankintalain 60 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä tarjousten jättämiselle määräajan hankintayksikön ja menettelyyn valittujen ehdokkaiden välisellä sopimuksella. Edellytyksenä on, että asetettu määräaika on sama kaikille tarjoajille. Jos tarjousten vastaanottamisen määräajasta ei päästä sopimukseen, määräajan on oltava vähintään 10 päivää siitä päivästä, jona ehdokkaille lähetettiin kutsu toimittaa tarjoukset 74 §:n mukaisesti.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan alustava tarjouspyyntö liitteineen on ollut 23.4.2020 julkaistun hankintailmoituksen liitteenä. Edellä kuvatulla tavalla hankintayksikkö on 13.5.2020 lähettänyt tarjoajille neuvottelukutsun ja alustavan tarjouspyynnön, jossa alustavien tarjousten määräpäiväksi on asetettu 1.6.2020. Alustavien tarjousten jättämiseen on siten 13.5.2020 lähtien laskettuna varattu 18 päivää, joka on ylittänyt edellä esitetyn laissa asetetun 10 päivän määräajan. Määräaika on ollut sama valittajalle ja voittaneelle tarjoajalle. Vaikka nyt tarkasteltavaa hankintaa voidaan pitää laajana ja monimutkaisena, markkinaoikeus katsoo, että alustaville tarjouksille asetettua määräaikaa voidaan kuitenkin pitää riittävänä ja kohtuullisena ottaen huomioon, että tarjoajat ovat saaneet kyseessä olevaa tarjouskilpailua koskevaa tietoa jo aiemman tarjouskilpailun yhteydessä ja esillä olevaa hankintaa koskevan hankintailmoituksen liiteasiakirjoista.

Alustavien tarjousten jättämisen jälkeen hankintayksikkö on neuvotellut valittajan ja voittaneen tarjoajan kanssa. Neuvottelujen jälkeen hankintayksikkö on 15.6.2020 lähettänyt valittajalle lopullisen tarjouspyynnön ja 12.6.2020 päivätyn neuvottelupöytäkirjan allekirjoitettavaksi. Lopullisen tarjouspyynnön ja neuvottelupöytäkirjan mukaan täsmennetty eli lopullinen tarjous on tullut jättää 22.6.2020 mennessä. Lopullisten tarjousten jättämiseen on siten varattu lopullisen tarjouspyynnön lähettämisestä laskettuna kuusi päivää, joka on ollut alle laissa asetetun edellä mainitun 10 päivän määräajan. Valittaja on allekirjoittanut edellä mainitun neuvottelupöytäkirjan, jossa lopullisen tarjouksen jättämisen määräaika on määritelty. Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on allekirjoittamalla neuvottelupöytäkirjan ilman varaumia hyväksynyt neuvottelupöytäkirjassa asetetun määräajan ja että näin ollen lopulliselle tarjoukselle asetettu määräaika on asetettu erityisalojen hankintalain 60 §:n 4 momentin mukaisesti hankintayksikön ja valittajan välisellä sopimuksella. Määräaika on ollut sama valittajalle ja voittaneelle tarjoajalle. Edellä todetun perusteella ja ottaen huomioon, että tarjoajat ovat saaneet kyseessä olevaa tarjouskilpailua koskevaa tietoa jo aiemman tarjouskilpailun ja alustavan tarjouspyynnön yhteydessä, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti myöskään lopullisten tarjousten määräaikaa asettaessaan.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittajan mukaan se on sitoutunut tarjouksessaan täyttämään kaikki tarjouspyynnön mukaiset vähimmäisvaatimukset.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön mukaan valittajan toimittamista piirustuksista on käynyt ilmi, että kaikki tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset eivät ole täyttyneet. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että kyse on ollut hankkeen luonteen, laadun ja hankintayksikön tavoitteiden kannalta keskeisistä seikoista.

Kuultava on esittänyt, että valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia, joten se on tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Valittajalle lähetetyn 12.6.2020 päivätyn, valittajan ja hankintayksikön välistä neuvottelua koskevan liikesalaisuutena salassa pidettäväksi pyydetyn neuvottelupöytäkirjan kohdan 4 "Tilaajan kysymykset ja tarkennukset" alakohdan 4.1 "Vähimmäisvaatimukset" alakohdassa 4 "Kattilarakennus" sekä mainitun kohdan 4 alakohdassa 4.4 "Hankintasopimus ja liitteet" on todettu tiettyjä puutteita valittajan toimittamassa alustavassa tarjouksessa ja pyydetty tältä osin täydennyksiä.

Lopullisen tarjouspyynnön kohdan 7 "Tarjous" alakohdassa 7.1 "Yleistä" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjouksen tulee olla tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen, eikä tarjoukseen saa liittää omia ehtoja.

Mikäli tarjous poikkeaa hankintaohjelmassa esitetyistä ratkaisuista, on poikkeamat eriteltävä ja perusteltava erillisessä tarjouksen liitteessä (poikkeamaluettelo). Toimittajan tulee kuitenkin huomata, ettei hankintaohjelmassa ja sen liitteissä esitetyistä pakollisista vaatimuksista (=vähimmäisvaatimus) voi poiketa, koska tämä johtaa tarjouksen hylkäämiseen. Mikäli poikkeamia ei ole tarjouksessa eritelty, eikä tarjouksesta ilmene tarjouspyynnön vastaisuuksia, tarjouksen katsotaan vastaavan tarjouspyynnön ja liitteiden vaatimuksia."

Lopullisen tarjouspyynnön liitteessä "Vähimmäisvaatimukset" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoajaa pyydetään merkitsemään tähän dokumenttiin jokaiseen kohtaan ’OK’, jos vähimmäisvaatimus täyttyy, ja toimittamaan tämä dokumentti tarjouksessa."

Edellä mainitun vähimmäisvaatimuksia koskevan liitteen kohdassa 4 "Kattilarakennus" on asetettu muun ohella seuraavat vähimmäisvaatimukset:

"Seuraavissa dokumenteissa esitetyt määrittelyt ovat vähimmäisvaatimuksia:

[– –]

    • Liitteen 4.6 asemapiirroksen uusien rakenteiden vähimmäisetäisyydet olemassa oleviin rakennuksiin ja tontin rajoille sekä pääkulkureitit kuten seuraavat:

[– –]

      • Ulkokäsittelytoimittajan [– –] kuljettimen paikka kattilasiilon päällä: etäisyys junaradan puoleiseen tontin rajaan 17,4 m, etäisyys tontin rajaan 38,881 m ja kattilasiilon täyttölaipan korkeus 27,655.

[– –]

Vähimmäisvaatimuksena on ottaa huomioon paloturvallisuussuunnitelman (liite 4.5) osastointivaatimukset sekä eri tilojen ja huoneiden varustaminen väliseinällä ja ovilla seuraavan määrittelyn mukaisesti. (Tämä tarkoittaa, että myös tilat ovat erillisiä sisältäen kiinteät seinät, katot/lattiat. Jos kattona on ritilätaso, niin sitä ei voi pitää erillisenä huonetilana).

Kattila- ja pesurirakennus

[– –]

  • KPA-kattilahuone (puolilämmin tila) ritilätasoilla. [– –] Kattilahuoneen 0-kerrokseen tulee sijoittaa mm. kaukolämpöpumput, kattilan kiertopumput, ulospuhallussäiliö ja palamisilman kostutin, vedenkäsittely.

[– –]

  • Puhallinhuone (puolilämmin tila). Kulku kattilahuoneeseen ja haalausreitti ulos pariovella. 0-kerrokseen tulee sijoittaa primääri- ja kokonaisilmapuhaltimet, 1-kerrokseen esim. kompressori.

[– –]

  • Sähkösuodattimen alatila (puolilämmin tila). 0kerrokseen sijoitetaan savukaasu ja kiertokaasupuhaltimet sekä molemmille haalausta varten pariovet."

Vähimmäisvaatimuksia koskevan liitteen kohdassa 6 "Asiakirjatoimitus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Asiakirjojen toimitukseen liittyvät vähimmäisvaatimukset:

  • Asiakirja-aikataulun kohdan 1.2.1 mukaisesti: Alustavat dokumentit tarjouksessa rakennuslupahakemusta varten on vähimmäisvaatimus. Tasokuvat joka kerroksesta, leikkauskuvat eri suunnista ja julkisivukuvat.

[– –]

    • Tarjouksessa tulee toimittaa kaikki Hankintaohjelman kohdassa 1.1 luetellut dokumentit (liitteen nro 1–22). Liitteitä, jotka ovat tarjouspyynnön liitteinä, ei ole välttämätöntä toimittaa tarjouksen liitteenä, jos tarjouksessa Tarjoaja vakuuttaa, että hyväksyy nämä liitteet tarjouspyynnön mukaisena. Tämä on vähimmäisvaatimus."

Valittajan lopullisen tarjouksen kohdassa "Toimitusaika ja sopimusehdot" on todettu, että tarjous ei sisällä poikkeamia hankintaohjelmaan. Valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä tarjouspyynnön liitteenä olevan asiakirjan "Vähimmäisvaatimukset", johon se on merkinnyt jokaisen vähimmäisvaatimuksen perään "OK" osoittaakseen vähimmäisvaatimuksen täyttymisen. Valittaja on lisäksi yksilöinyt, mistä tarjousasiakirjasta tietyn vähimmäisvaatimuksen täyttyminen on käynyt ilmi. Valittaja on merkinnyt esimerkiksi kattilasiilon täyttölaipan korkeutta, kattilahuoneeseen sijoitettavia laitteita sekä puhallinhuonetta ja sähkösuodattimen alatilaa koskevien vähimmäisvaatimusten kohdalle "OK" ja viitannut tarjouksensa liitteenä oleviin piirustuksiin. Valittaja on lisäksi merkinnyt esimerkiksi osastointia ja erillisiä tiloja koskevan vähimmäisvaatimuksen kohdalle "OK" ja viitannut tarjouksensa liitteenä oleviin tekniseen erittelyyn ja piirustuksiin.

Valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä muun ohella kattilalaitoksen piirustuksia.

Liikesalaisuuksiksi määritellyistä piirustuksista on käynyt ilmi tarjouspyynnössä määriteltyjen kattilasiilon täyttölaipan korkeuden, palamisilman kostuttimen sijainnin sekä puhallinhuoneen ja sähkösuodattimen alatilojen erillisyyden osalta seuraavaa.
[

]

Markkinaoikeus toteaa, että erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentissa todetuin tavoin tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa rakennusurakan olevan tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Kattilasiilon täyttölaipan korkeutta koskevasta vaatimuksesta markkinaoikeus toteaa seuraavaa.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnössä kattilasiilon täyttölaipan korkeudeksi on määritelty 27,655 metriä. Kyseessä on ollut vähimmäisvaatimus, josta ei ole voinut poiketa. Valittajan toimittamista ja tarjouspyynnössä edellytetyistä liikesalaisuuksiksi ilmoitetuista julkisivupiirustuksista on käynyt ilmi, että valittajan tarjouksessa kattilasiilon täyttölaippa ei ole edellä kuvatun mukaisesti täyttänyt tätä vähimmäisvaatimusta. Valittaja ei ole esittänyt, että hankintayksikkö olisi tulkinnut julkisivupiirustuksia väärin. Valittaja ei ole myöskään tarjouksen OKmerkintään viittaamista lukuun ottamatta esittänyt, miten sen tarjous olisi täyttänyt kyseisen vähimmäisvaatimuksen. Ottaen huomioon, että valittajan tarjoaman kattilalaitoksen kattilasiilon täyttölaipan korkeuden tarjouspyynnön vastaisuus on käynyt ilmi valittajan tarjouksessa viitatuista ja tarjouspyynnössä edellytetyistä julkisivupiirustuksista, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valittajan toimittamien piirustusten perusteella arvioinut valittajan tarjouksen OKmerkinnästä huolimatta, että valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen kattilasiilon täyttölaipan korkeuden osalta.

Palamisilman kostuttimen sijaintia koskevasta vaatimuksesta markkinaoikeus toteaa seuraavaa.

Tarjouspyynnön mukaan kattilahuoneen 0kerrokseen on tullut sijoittaa muun ohella palamisilman kostutin. Kyseessä on ollut vähimmäisvaatimus, josta ei ole voinut poiketa. Valittajan toimittamasta liikesalaisuudeksi ilmoitetuista teknisestä erittelystä ja piirustuksista on käynyt ilmi, että edellä kuvatun mukaisesti tämä edellytys ei ole täyttynyt. Valittaja ei ole esittänyt, että hankintayksikkö olisi tulkinnut sen tarjousta tältä osin väärin. Valittaja ei ole myöskään tarjouksen OKmerkintään viittaamista lukuun ottamatta esittänyt, miten sen tarjous olisi täyttänyt kyseisen vähimmäisvaatimuksen. Ottaen huomioon, että palamisilman kostuttimen sijainnin tarjouspyynnön vastaisuus on käynyt ilmi valittajan tarjouksen liitteenä toimitetusta teknisestä erittelystä ja tarjouksessa viitatuista sekä tarjouspyynnössä edellytetyistä piirustuksista, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valittajan toimittamien piirustusten ja teknisen erittelyn perusteella arvioinut valittajan tarjouksen OKmerkinnästä huolimatta, että valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen palamisilman kostuttimen sijainnin osalta.

Puhallinhuoneen ja sähkösuodattimen alatilojen erillisyyttä koskevasta vaatimuksesta markkinaoikeus toteaa seuraavaa.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut ottaa huomioon paloturvallisuussuunnitelman osastointivaatimukset sekä eri tilojen ja huoneiden varustaminen väliseinällä ja ovilla tarjouspyynnössä esitetyn määrittelyn mukaisesti. Tarjouspyynnössä on tarkennettu tämän tarkoittaneen sitä, että tilat ovat erillisiä sisältäen muun ohella kiinteät seinät. Kyseessä on ollut vähimmäisvaatimus, josta ei ole voinut poiketa. Tarjouspyynnössä on tämän jälkeen lueteltu eri tiloja, kuten muun ohella puhallinhuone ja sähkösuodattimen alatila. Kyseistä vähimmäisvaatimusta on käsitelty myös hankintayksikön ja valittajan välisissä neuvotteluissa. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajaa täydentämään tarjoustaan tältä osin. Valittajan lopullisen tarjouksen yhteydessä toimitetusta liikesalaisuudeksi ilmoitetuista teknisestä erittelystä ja piirustuksista on kuitenkin käynyt ilmi, että edellä kuvatun mukaisesti tämä edellytys ei ole täyttynyt. Valittaja ei ole esittänyt, että hankintayksikkö olisi tulkinnut sen tarjousta tältä osin väärin. Valittaja ei ole myöskään tarjouksen OKmerkintään viittaamista lukuun ottamatta esittänyt, miten sen tarjous olisi täyttänyt kyseisen vähimmäisvaatimuksen. Ottaen huomioon, että tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten täyttymättä jääminen on käynyt ilmi valittajan tarjouksen liitteenä toimitetusta teknisestä erittelystä ja tarjouksessa viitatuista sekä tarjouspyynnössä edellytetyistä piirustuksista, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valittajan toimittamien piirustusten ja teknisen erittelyn perusteella arvioinut valittajan tarjouksen OKmerkinnästä huolimatta, että valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen puhallinhuoneen ja sähkösuodattimen alatilan erillisyyden osalta.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta jo valittajan tarjouksen kattilasiilon täyttölaipan korkeuden, palamisilman kostuttimen sijainnin sekä puhallinhuoneen ja sähkösuodattimen alatilan sijoittelun perusteella. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen arvioida muita valituksenalaisessa päätöksessä esitettyjä perusteita valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemiselle.

Tarjouksen täsmentäminen

Valittaja on esittänyt, että neuvotteluissa valittajalle ei ole ilmoitettu sen alustavan tarjouksen olleen olennaisesti puutteellinen tai tarjouspyynnön vastainen, eikä valittajalle ole annettu mahdollisuutta täsmentää tai täydentää tarjoustaan valittajan tarjouksen poissulkemista koskevassa päätöksessä ilmoitettujen puutteiden osalta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että neuvottelujen aikaan layout-kuvat ovat olleet vielä luonnoksia, joiden muokkaus halutunlaiseksi olisi vaatinut myös hankintayksikön panosta ja kommentointiaikaa. Valittajan mukaan hankintayksikön olisi tullut varata valittajalle tilaisuus täsmentää tarjoustaan tarjouspyynnön vastaisilta osin.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajalla ei ole ollut oikeutta parantaa tarjoustaan. Hankintayksikkö on esittänyt myös, että se on varannut kaikille tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet alustavan tarjouksen jättämiseen, neuvotteluille sekä lopullisen tarjouksen jättämiseen ja että se on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikön mukaan se on neuvottelumenettelyn aikana valittajan alustavan tarjouksen jälkeen huomauttanut valittajalle tämän alustavan tarjouksen olennaisista puutteista, mutta valittaja on toiminut tarjouskilpailussa passiivisesti. Hankintayksikkö on esittänyt vielä, että se on korostanut tarjoajille 15.6.2020 lähetetyssä sähköpostissa, että huonetilajärjestelyjen ja osastoinnin osalta tarjouksen yhteydessä tulee toimittaa vähimmäisvaatimuksen täyttymisen todentamista varten piirustukset ja taulukot. Hankintayksikön mukaan valittajalle on tullut olla selvää, etteivät pelkät tarjouksen OKmerkinnät ole riittäneet vaan hankintayksikkö on varmistanut vähimmäisvaatimusten täyttymisen piirustuksista.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta antaa valittajan täsmentää tarjoustaan. Kuultavan mukaan olisi ollut suhteellisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden vastaista tarjouksen parantamista, jos valittaja olisi saanut täydentää ja täsmentää tarjouspyynnön vastaisen tarjouksensa vertailukelpoiseksi.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Erityisalojen hankintalain 78 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 271) mukaan pykälä vastaa ehdotetun hankintalain 74 §:ää. Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan kyseisessä lainkohdassa annetaan hankintayksiköille nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Mainituista esitöistä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) ilmenee myös, että hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on erityisalojen hankintalain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita noudattaen oikeus pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja. Pyytäminen on kuitenkin hankintayksikön harkintavallassa, eikä sillä ole tähän velvollisuutta. Edellä kuvatulla tavalla hankintayksikön ja valittajan välisissä neuvotteluissa on käsitelty muun ohella huonetilojen erillisyyttä ja valittajan tarjouksen täydennystarvetta tältä osin. Kun otetaan huomioon hankintayksiköllä oleva harkintavalta ja se, että hankintayksikkö on jo neuvotteluissa tuonut esille valittajan alustavassa tarjouksessa olevia puutteita, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta täsmentää tai täydentää lopullista tarjoustaan. Asiassa esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että hankintayksikkö olisi menetellyt tältä osin syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Valituksenalaisen päätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta riittävän selvästi. Valittajan mukaan sille on jäänyt epäselväksi, miten päätöksessä ilmoitetut puutteet olisivat todellisuudessa olleet niin olennaisia, että ne ovat johtaneet valittajan tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että poissulkemista koskeva päätös on perusteltu hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksikön mukaan päätöksessä ja sen liitteessä on ilmoitettu yksityiskohtaisesti valittajan tarjouksen puutteet suhteessa tarjouspyynnön vaatimuksiin ja näin ollen ne syyt, jotka ovat johtaneet valittajan tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Sanallisten perustelujen lisäksi liitteessä on kuvattu poissulkemiseen johtaneet syyt piirroksin.

Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisessa valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta koskevassa päätöksessä on todettu, että valittajan tarjous ei täytä kaikkia tarjouspyynnössä määriteltyjä vähimmäisvaatimuksia ja että tarjouksessa havaittiin myös poikkeamia ja epäselvyyksiä tarjouspyyntöön nähden. Päätöksessä on lisäksi todettu, että tarkemmat perustelut on esitetty päätöksen liitteessä "KPA Unicon Oy:n tarjouksen hylkäämisen perustelu". Kyseisessä liitteessä on kohdassa 2 "Puutteet" esitetty tarjouspyynnön kolme vähimmäisvaatimusta ja käyty läpi valittajan tarjous kyseisiltä osin sekä sanallisesti että kuvien muodossa. Lisäksi liitteessä on kohdassa "Muut puutteet ja epäselvyydet vähimmäisvaatimuksissa" esitetty viisi tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta ja käyty läpi valittajan tarjous kyseisiltä osin sanallisesti sekä kolmen vaatimuksen osalta myös kuvien muodossa. Kaikkien edellä mainittujen kohtien lopuksi on todettu, että valittajan tarjous ei ole täyttänyt kyseistä tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta koskevan päätöksen hankintasäännösten edellyttämällä tarkkuudella ja valittaja on voinut päätöksessä esitetyn perusteella arvioida päätöksen oikeellisuutta sekä oikeussuojan tarvettaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset, valittajan määrän osalta hyväksymät, oikeudenkäyntikulut sekä asian merkitys, laatu ja laajuus huomioon ottaen määrältään kohtuulliset kuultavan oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa KPA Unicon Oy:n korvaamaan Seinäjoen Energia Oy:n oikeudenkäyntikulut 16.627,50 eurolla viivästyskorkoineen ja Valmet Technologies Oy:n oikeudenkäyntikulut 24.492,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Jaakko Ritvala ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta