MAO:546/20

HUS-Kiinteistöt Oy - vaarallisten jätteiden käsittely

julkinen hankinta - epäselvä tarjouspyyntö - tekninen eritelmä

Diaarinumero: 2020/140
Antopäivä: 14.12.2020

Asian tausta

HUS-Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.12.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta vaarallisten jätteiden käsittelyn palveluhankinnasta tarjouspyynnön mukaan kahden vuoden sopimuskaudelle ja kahden vuoden optiokaudelle.

HUS-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja on 23.3.2020 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan ja erään toisen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta sekä valinnut Fortum Waste Solutions Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.200.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Remeo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.825 eurolla oikeudenkäyntimaksun määrällä lisättynä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittajan tarjouksen jäteohjeen kohdan 33 mukaiset jäteastiat ovat olleet neliön- eivätkä pyöreänmuotoisia.

Hankintayksikön jäteohjeen kohdassa 33 on viitattu eräisiin toiminnallisiin vaatimuksiin ja siihen, että kyseinen jäte on tullut pakata muovitynnyriin. Ilmaus muovitynnyristä ei tarkasti yksilöi sitä, että kyse on ollut pyöreästä tynnyristä, joten valittajan tarjoama neliönmuotoinen tynnyri on ollut tarjouspyynnön mukainen. Kyseisen ilmauksen osalta tarjouspyyntö on ollut myös siten hankintayksiköstä johtuvalla tavalla epäselvä, että hankintayksikkö ei ole voinut sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Hankinnassa on ollut kyse toiminnallisesti kuvatun palvelun hankkimisesta sisältäen palvelun toteuttamisessa tarvittavat jäteastiat. Jäteastian muotoa ei ole määritelty jätteen vaarallisuuden perusteella vaan viittaamalla voittaneen tarjoajan toteuttamaan jätteenkäsittelypalveluun. Hankintayksikkö on tarjouspyynnön teknisissä eritelmissä tarkoittanut edellyttää UN-tyyppihyväksyttyjä jäteastioita. Hankintasäännösten mukaan hankinnan kohteessa ei saa mainita tiettyä valmistajaa, alkuperää tai tuotetyyppiä siten, että viittaus suorii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Jäteohje on viitannut voittaneen tarjoajan tuottamaan jätehuoltopalveluun. Hankinnan kohteen teknisessä eritelmässä ei ole myöskään käytetty ilmausta "tai vastaava".

Vastine

Vaatimukset

HUS-Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.968,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä on edellytetty käytettävän jäteohjeen kohdan 33 ja 50 osalta pyöreitä jätetynnyreitä. Tynnyrillä yleisesti tarkoitetaan pyöreää, lieriömäistä astiaa. Vaatimus tynnyrin muodosta ei ole ollut epäselvä. Valittaja on tarjonnut neliskanttisia jäteastioita. Vaatimus jäteastian muodosta on ollut hankinnassa perusteltu, koska Suomessa jäteohjeiden kohdan 50 mukaista lääkejätettä ainoana jätelaitoksena käsittelevä Fortumin jätteenpolttolaitos edellyttää pyöreiden jätetynnyreiden käyttämistä. Valittajalla olisi ollut mahdollisuus hankkia pyöreitä jäteastioita. Vaatimus ei ole ollut valittajaa syrjivä.

Valittajan tarjoama palvelu on ollut tarjouspyynnön vastainen myös siksi, että jäteohjeen luokan 33 ja 34 jätettä ei ole voinut valittajan tarjouksen mukaisesti pudottaa jätekuiluun tai laittaa jätepuristimeen.

Kuultavan lausunto

Fortum Waste Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Valittajan tarjoamat neliskulmaiset jäteastiat eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia. Jäteohjeen kohdan 33 maininta muovitynnyristä ei ole viitannut Fortumin toteuttamaan palveluun, vaan Liikenne- ja viestintäviraston määräykseen vaarallisten aineiden kuljettamisesta (VAK-määräys). Teknisistä ja toiminnallisista syistä Suomen ainoa vaarallisen jätteen vastaanottolaitos, Fortumin laitos, voi käsitellä ja vastaanottaa tämän tyyppisiä jätteitä vain lieriön muotoisissa tynnyreissä. Siten vaatimus ei ole ollut ketään tarjoajaa syrjivä.

VAK-määräyksen mukaisen päädystä irrotettavan muovitynnyrin tyyppihyväksyntä on 1H2. UN-tyyppihyväksyntä tai VAK-määräykset eivät tunne valittajan mainitsemia neliön muotoisia tynnyreitä, vaan nämä ovat kanistereita. Valittaja on ilmeisesti tarjonnut irrotettavalla päädyllä varustettua kanisteria, jonka tyyppihyväksyntä on 3H2.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tynnyreiden pyöreä muoto on myös vahvistettu hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamalla vastauksella.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön hankinnan kohteen kuvauksesta ei ole käynyt ilmi, että myös jäteasiat sisältyvät hankintaan. Tämä on käynyt ilmi vain muista tarjouspyynnön kohdista. Hankintapäätöksessä valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole perustunut jäteohjeen 50 kohtaan, johon hankintayksikkö on markkinaoikeudessa vedonnut. Kyseisiä seikkoja ei voida ottaa tässä asiassa huomioon tai ainakin hankintapäätöksen perustelut ovat olleet olennaisesti puutteelliset.

Valittajan tarjouksen mukaisesti jäteohjeen kohdan 33 ja 34 jäte voidaan välivarastoida ja toimittaa jätteenpolttolaitokselle Vantaalle, ja jäteohjeen 50 kohdan mukainen jäte toimittaa suoraan voittaneen tarjoajan jätteenkäsittelylaitokseen.

Hankintayksikkö on vedonnut pyöreiden jäteastioiden perusteena voittaneen tarjoajan jätteenkäsittelyprosessin vaatimuksiin, ei sen omiin lähtökohtiin. Vaatimukset eivät edes pidä paikkaansa, koska voittaneen tarjoajan jätteenkäsittelylaitos on ottanut vastaan valittajan jäteohjeen kohdan 50 mukaista jätettä neliönmuotoisessa astiassa. Hankintamenettely näyttää voittaneelle tarjoajalla räätälöidyltä. Valittajan tarjoamat jäteastiat ovat olleet hankintayksikön edellyttämiä UN-tyyppihyväksyttyjä astioita, ja vaatimus pyöreistä tynnyreistä on ollut kilpailua rajoittava eikä ole mahdollistanut yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjoajille.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintaohjelman mukaisesti jäteohjeen kohdan 33 ja 34 mukaisten jätteiden siirtokuormaus ja välivarastointi on ollut sallittua. Valittajan palveluprosessi on ollut tämän mukainen. Jäteohjeen kohdan 33 kiellot on annettu hankintayksikön omaa henkilökuntaa varten. Muussa tapauksessa hankintaohjelman ja jäteohjeen välillä olisi ollut ristiriita, eikä tarjouspyyntöä olisi laadittu riittävän selväksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja keskeiset oikeusohjeet

Hankintayksikkö on valituksenalaisella hankintapäätöksellään muun ohella sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta perustellen päätöstään seuraavasti:

"Remeon tarjous ei täytä hankinnassa noudatettavan HUS:n jäteohjeen luokan 33 koskevaa jätettä.

Remeo Oy oli tarjonnut tarjouspyynnössä pyydettyjen tynnyreiden sijaan neliönmallisia liimakansiastioita."

Asiassa on valituksen perusteella ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt tarjouspyynnön laatiessaan hankintasäännösten mukaisesti ja tarvittaessa sen jälkeen sitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintapäätöksen tehdessään hankintasäännösten mukaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 71 §:n 2 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät on laadittava muun ohella sellaisten suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät määrittämään hankinnan kohteen ja hankintayksiköt pystyvät tekemään hankintasopimuksen (1 kohta) tai viittaamalla hankinnan kohdetta kuvaaviin määritelmiin sekä kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin arviointeihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin, kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tavaroiden käyttöön liittyviin teknisiin määritelmiin. Jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava" (2 kohta).

Hankintalain 71 §:n 3 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on tällöin liitettävä ilmaisu "tai vastaava".

Tarjouspyyntöasiakirjat

Hankintayksikkö on tarjouspyynnöllään pyytänyt tarjousta vaarallisten jätteiden noudosta ja niiden asianmukaisesta hävittämisestä. Tarjouspyynnön mukaan hankinnan sisältöä ja niihin liittyviä asioita on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintaohjelmassa ja tarjouslomakkeessa. Tarjouspyynnön liitteenä on lisäksi ollut sopimusluonnos, "HUS jäteohje" -nimisiä asiakirjoja, yleiset palveluehdot muutoksineen sekä yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja (ESPD-lomake).

Hankintaohjelman kohdan 5 "Hinnoitteluperusteet ja tarjoushinnan ilmoittaminen" mukaan jätehuoltopalvelun hinnan on tullut sisältää kaikki palvelun osat ja palveluun liittyvät toimet, tehtävät ja vastuut, mukaan lukien muun ohella astioiden käyttömaksut palveluntuottajan omistamien astioiden osalta.

Hankintaohjelman kohdan 8 "Tarjottavan palvelun ehdottomat vaatimukset" alakohdassa 8.1 "Kokonaispalvelu ja sen toteuttaminen" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjottavan palvelun tulee sisältää vaarallisen jätteen huoltopalvelu kokonaispalveluperiaatteella, johon kuuluvat vaarallisen jätteen kuljetustilausten vastaanotto, keräys tilauksessa määritellystä noutopisteestä, kuljetus (lähimpään vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen) ja käsittely, raportointi, määrä- ja laatuseuranta ja kehittäminen sopimuksen puitteissa."

Alakohdassa 8.2 "Palvelun piiriin kuuluvat vaaralliset jätteet" on todettu muun ohella seuraavaa:

"33 Nesteitä sisältävä biologinen jäte

  1. Tietosuojattava biologinen jäte

[– –]

50 Lääkejäte

[– –]

Numero jakeen kohdalla viittaa HUS:n jäteohjeen kohtaan, jossa jäte ja sen huolto on kuvattu. Jäteohjekohdat ovat tarjouspyynnön liitteenä 4. [– –]".

Alakohdan 8.3 "Kuljetuspalvelu" alakohdassa 8.3.2 "Keräys tilauksessa määritellystä noutopisteestä" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Palveluntuottajan vastuulla on palvelun mukainen jätekeräys 7 vuorokauden kuluessa tilauksesta ellei tilauksessa ole toisin ilmoitettu. Mikäli jätteen pakkaus ei kelpaa kuljetusastiaksi, palveluntuottaja pakkaa jätteen mukanaan tuomaansa kuljetusastiaan, jonka merkitsee vaarallisten aineitten kuljetus (VAK) -määräysten mukaisesti. Kuljetusastian on oltava uusi, kertakäyttöinen VAK-määräysten mukainen."

Alakohdassa 8.3.3 "Kuljetus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Välivarastointi tai siirtokuormaus on sallittu palveluntuottajalla olevien lupien puitteissa, jotka on esitettävä tarjouksen liitteenä. Poikkeuksena lääkejätteiden kuljetukset, jotka tulee toimittaa suoraan polttolaitokseen. Lääkejäteastioita ei saa avata missään vaiheessa, koska ne sisältävät myös tietosuojattavia tietoja."

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut täyttää tarjouspyynnön liitteenä 2 ollut tarjouslomake. Tarjouslomakkeen välilehdellä 3 "Hintavertailu" on esitetty vertailuhinnan laskentaperusteet, joihin ovat sisältynyt muun ohella "Muovitynnyri, liimakansi, 35 l, UN-Hyv., tyhjänä sisäkkäin varastoitava" ja vastaava 60 litran muovitynnyri. Näiden määräksi on ilmoitettu yhteensä noin 10.500 kappaletta. Tarjoajan on tullut täyttää kappalehinta ja kokonaishinta. Tarjouslomakkeen välilehti 7 "Pakkaukset" on koskenut muun ohella uusien UN-hyväksyttyjen pakkausluokan I ja II astioiden hinnoittelua, ja kohdassa on pyydetty ilmoittamaan 35 ja 60 litran liimakantisen muovitynnyrin, yhteensä noin 10.500 kappaletta, osalta tarjoushinta erikseen myyntipakkaukselle ja vuokrapakkaukselle.

Tarjouspyynnön liitteenä 4 on ollut jätelajeittain "HUS jäteohje" -nimisiä asiakirjoja. Kohdan 33 "Nesteitä sisältävä biologinen jäte" 1.7.2018 päivätyssä ohjeessa on todettu alaotsikon "Jätteen kuvaus" alla muun ohella seuraavaa:

"Tyhjentämättömät, verta tai eritteitä sisältävät imu- ja dreenipussit ja niihin liitetyt letkut ja putket sekä vastaavat perfuusiojätteet sekä pleuradreenilaatikot ja dialyysinestepussit ja letkustot laitetaan tähän jätteeseen.

Jos jäte on merkitty potilastunnisteilla, noudatetaan ohjetta 34. [– –]"

Kyseisessä kohdan 33 ohjeessa on alaotsikon "Pakkaaminen, astiat, merkinnät" alla todettu seuraavaa:

"Koska pakkaus sisältää nestettä, jäte pakataan tiiviisti muovitynnyriin. Pleuradreenilaatikostot voi pakata vuotamattomasti myös muovilaatikkoon. Yksittäisen pakkauksen maksimipaino saa olla 30 kg.

Ulkopakkaukseen liimataan Fortumin tyhjä tarrapohja (ns. blankko-tarra), johon merkitään:
- yksikön tunnistetieto ja keräyksen aloituspäivämäärä
-teksti: ’Nesteitä sisältävä biologinen jäte’.

Merkinnät tehdään ulkopakkauksen kylkeen ennen pakkauksen täyttämistä ja sulkemista.

Nesteitä sisältävä biologinen jäte ja tietosuojattava biologinen jäte voidaan yhdistää samaan tynnyriin ja toimittaa eteenpäin tietosuojattavana biologisena jätteenä, ohjeen 34 mukaisesti.

Tynnyrit ja blankko-tarrat merkintää varten tilataan vaarallisen jätteen kuljetustilauslomakkeella."

Ohjeen alaotsikon "Keräys, varastointi, kuljetus" alla on todettu seuraavaa:

"Jäte toimitetaan osastolta kerran päivässä jäähdytettyyn varastoon.

Jätteitä ei saa pudottaa jätekuilusta, vaan kuljetushenkilökunta suorittaa siirron esimerkiksi vaunuilla. Puristavaan jätesäiliöön pakkauksia ei saa laittaa.

Kuljetus käsittelyyn tilataan Fortumilta vaarallisen jätteen kuljetustilauslomakkeella, lomakkeen ohjeiden mukaan."

Hankintamenettelyn aikana tarjoajat ovat esittäneet kysymyksiä. Kysymys 13 on ollut seuraava:

"TARJOUSLOMAKE: Tarjottavat myyntiastiat: Onko litramäärä tilavuudessa tarkka vai voiko tästä poiketa jollain määritelmällä siten. Nykyisiä astioita ei ole tarkennettu kuin tyypillä ja litramäärällä."

Hankintayksikkö on vastannut tähän seuraavasti:

"Määrä on kohdallaan UN hyv. 60 l astioilla, 35 l astiat voivat vaihdella +- 5 l, tynnyrit ovat pyöreitä."

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankinnan kohteessa ei saa mainita tiettyä valmistajaa, alkuperää tai tuotetyyppiä siten, että viittaus suorii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Valittajan mukaan hankintayksikön vaatimus pyöreistä jäteastioista on perustunut voittaneen tarjoajan jätteenkäsittelyprosessin vaatimuksiin, ei hankintayksikön omiin lähtökohtiin, eikä vaatimus ole edes pitänyt paikkaansa, koska voittaneen tarjoajan jätteenkäsittelylaitos on ottanut vastaan kyseistä jätettä neliönmuotoisessa astiassa. Valittaja on esittänyt myös, että jäteohjeissa on viitattu aiemman toimittajan tuottamaan jätehuoltopalveluun, että jäteohjeen kohdan 33 kiellot on annettu hankintayksikön omaa henkilökuntaa varten ja että muussa tapauksessa hankintaohjelman ja jäteohjeen välillä olisi ollut ristiriita, eikä tarjouspyyntöä olisi laadittu riittävän selväksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että vaatimus jäteastian muodosta on ollut hankinnassa perusteltu, koska Suomessa jäteohjeiden kohdan 50 mukaista lääkejätettä ainoana jätelaitoksena käsittelevän voittaneen tarjoajan jätteenpolttolaitos edellyttää pyöreiden jätetynnyreiden käyttämistä, eikä vaatimus ole ollut valittajaa syrjivä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä 1 olleessa hankintaohjelmassa ei ole mainittu hankinnan kohdetta tai tarjottavan palvelun vaatimuksia kuvaavassa kohdassa 8 tietynlaisten jäteastioiden tarjoamista hankintayksikön käytettäviksi. Hankintaohjelman hinnoitteluperiaatteita kuvaavan kohdan 5 ja tarjouspyynnön liitteenä 2 olleen tarjouslomakkeen perusteella tarjoajille on kuitenkin ollut riittävän selvää, että hankintayksikkö on edellyttänyt tietynlaisten jäteastioiden tarjoamista.

Hankintaohjelman hankinnan ehdottomia vaatimuksia koskevan kohdan 8 alakohdassa 8.2 on viitattu "HUS jäteohjeiden" kohtiin, joissa on alakohdan mukaan kuvattu tiettyä "jätettä ja sen huoltoa". Markkinaoikeus toteaa, että kyseiset jäteohjeet ovat pääasiassa sisältäneet hankintayksikön henkilökunnalle suunnattuja määräyksiä jätteiden käsittelystä mitä ilmeisimmin hankintayksikön aiempaan hankintasopimukseen liittyen. Tätä ilmentää myös se, että jäteohjeen kohdassa 33 on mainittu "Fortumin" tarrapohjan täyttäminen tai jätteen kuljetuksen tilaaminen "Fortumilta", joka on ollut toimittaja aiemmassa sopimuksessa. Hankintayksikkö on kuitenkin hankintapäätöksessä arvioinut ja markkinaoikeudessa esittänyt jäteohjeiden asettavan tarjoajille vaatimuksia.

Markkinaoikeus edellä esitetyn perusteella katsoo, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä siltä osin, mitä tarjoajan täytettäväksi kuuluvia hankinnan ehdottomia vaatimuksia hankintaohjelman kohdan 8.2 mukaisesti "HUS jäteohjeisiin" on sisältynyt. Jäteohjeiden kohdan 33 määräykset ovat olleet myös hankintalain 71 §:n 3 momentin vastaisia ainakin niiltä osin kuin niissä on viitattu Fortumin tarrapohjan täyttämiseen tai jätteen kuljetuksen tilaamiseen Fortumilta.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä edellä kuvatulla tavalla edellyttänyt tarjottavaksi tuotetta "Muovitynnyri, liimakansi, 35 l, UN-Hyv." sekä vastaavalla tavalla määriteltyjä muita tuotteita. Tarjouspyynnössä on siten viitattu yhtäältä tiettyyn tyyppihyväksyntään, jäteastian muotoon, kokoon ja muihin ominaisuuksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että käyttämällä tarjouspyynnössä ilmaisua tynnyri hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia jäteastioista, jotka ovat pyöreänmuotoisia. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan esittänyt jäteastian muotovaatimukselle muuta perustetta kuin sen, että lääkejätettä eli jäteohjeiden kohdan 50 mukaista jätettä otetaan vastaan vain pyöreänmuotoisissa jäteastioissa Suomen ainoassa tällaisia jätteitä käsittelevässä Fortumin jätteenkäsittelylaitoksessa. Valittaja on tältä osin esittänyt selvitystä siitä, että mainittu jätteenkäsittelylaitos tosiasiassa ottaa vastaan myös kanistereihin pakattua lääkejätettä.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt perusteita pyöreänmuotoisten jäteastioiden käyttämiselle kohdan 33 mukaisille jätteille. Jäteohjeiden kohdan 33 määräys tynnyriin pakkaamisesta onkin mitä ilmeisimmin kuvannut hankintayksikön vallinnutta toimintatapaa. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole osoittanut sellaisten perusteiden olemassaoloa, jotka olisivat edellyttäneet yksinomaan pyöreänmuotoisten jäteastioiden tarjoamista. Hankintayksikkö ei ole myöskään mahdollistanut vastaavien astioiden käyttämistä tarjouspyynnössä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön tynnyriä koskeva tekninen määritelmä ei ole hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaisesti mahdollistanut tarjoajille yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun ja on perusteettomasti rajoittanut kilpailua. Jäteastioihin kohdistuvia vaatimuksia ei ole myöskään ainakaan niiden muodon osalta kuvattu hankintalain 71 §:n 2 momentin mukaisesti riittävän täsmällisten toiminnallisten vaatimusten tai standardoitujen teknisten määrittelyjen avulla, eivätkä ne ole sisältäneet kyseisessä momentissa edellytettyä vastaavien tuotteiden tarjoamisen mahdollisuutta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu tai pantu muutoinkaan täytäntöön. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa säädetyt toissijaiset seuraamukset eivät siten tule kyseeseen.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaisia, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli HUS-Kiinteistöt Oy aikoo edelleen toteuttaa vaarallisten jätteiden käsittelypalvelujen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Valittajan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta sisältää 4.6.2020 päivätyn erittelyn perusteella hankintaoikaisuvaatimukseen liittyviä kuluja, jotka eivät ole korvattavia oikeudenkäyntikuluja, kun otetaan huomioon, että hallintolain 64 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa HUS-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtajan 23.3.2020 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää HUS-Kiinteistöt Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 300.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa HUS-Kiinteistöt Oy:n korvaamaan Remeo Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää HUS-Kiinteistöt Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Pekka Savola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta

 
Julkaistu 18.12.2020