MAO:543/20

Asian tausta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.4.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 24.4.2020 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta yhteysalusliikennepalvelun Porvoo–Sipoo hankinnasta ajalle 1.5.2021–30.4.2026.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 27.5.2020 tekemillään päätöksillä sulkenut EW FINLAND OY:n tarjouksen sekä Suomen Saaristokuljetus Oy:n ja sen tarjouksen tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on 27.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Kymen Saaristoliikenne Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 5.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 16.7.2020 antamallaan päätöksellä numero 343/20 hylännyt hankintayksikön pyynnön sen 27.5.2020 tekemän hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Suomen Saaristokuljetus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.405 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta vetoamalla sellaiseen vaatimukseen, joka ei ole käynyt ilmi tarjouspyynnöstä. Hankintayksikkö on esittänyt vasta hankintapäätöksessään, että Pirttisaaren väylän suurin sallittu kulkusyvyys on ollut 1,8 metriä. Koska hankinta-asiakirjoissa ei ole esitetty syväystä koskevaa tarkkaa vaatimusta, hankintayksikölle on jäänyt rajoittamaton valinnanvapaus sen suhteen, millaisia tarjouksia se hyväksyy. Hankintayksikön menettely on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Hankintayksikkö ei ole liittänyt tarjouspyyntöön karttoja, merikortteja, yksityiskohtaisia reittikuvauksia tai muuta materiaalia, joista olisivat käyneet ilmi päätöksessä viitatut tekniset vaatimukset. Hankinnan kohteen näkökulmasta tiedot syväyksestä ovat olleet merkittäviä, sillä tiedoilla olisi ollut merkitystä potentiaalisille tarjoajille niiden harkitessa osallistumista tarjouskilpailuun. Syväysvaatimuksen epäselvyyden takia tarjouspyyntö ei ole ollut hankintasäännösten edellyttämällä tavalla siten selvä, että sen perusteella olisi voitu saada yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Valittaja on vakuuttanut tarjouksessaan, että sen tarjoama palvelu on palvelukuvauksen mukainen. Valittaja on tutustunut paikan päällä tarjouspyynnön kohteena oleviin reitteihin ja lisäksi suorittanut reittialueen tutkimista omatoimisesti muun ohella kaikuluotauksella. Valittaja on voinut varmistua siitä, että sen tarjoama kalusto on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset.

Vastine

Vaatimukset

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.875 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjoaman Kaisla-aluksen syväykseksi on ilmoitettu tarjouksessa 2,1 metriä. Lisäksi valittaja on ilmoittanut tekevänsä alukseen pieniä muutostöitä, jotka tarjouksen mukaisesti mahdollistavat pohjakosketusten välttämisen matalassa vedessä. Porvoon reitillä on Pirttisaaren väylä, jonka nimelliskulkusyväys on 1,8 metriä.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että palvelun tuottamiseen käytettävät alukset soveltuvat reittialueelle. Tarjoajan on tullut itse tutustua reitin olosuhteisiin ja muun ohella virallisten väylien nimelliskulkusyväykseen. Väylätiedot ovat käyneet ilmi muun ohella virallisista merikartoista. Lähtökohtaisesti aluksilla liikennöidään vain sellaisilla virallisilla kulkuväylillä, joiden suurin sallittu kulkusyväys mahdollistaa aluksen liikennöimisen.

Aluksen päälliköllä on oikeus vastuullaan poiketa virallisilta väyliltä ja ajaa aluksella väylällä, jonka nimelliskulkusyväys on aluksen syväystä pienempi. Yhteysalusliikenteen järjestämisestä vastaava viranomainen ei kuitenkaan voi hyväksyä sellaista tilannetta, jossa jo lähtökohtaisesti palvelun tuottamiseen käytetään alusta, jonka kulkusyväys on väylän nimelliskulkusyväystä isompi. Saariston vakituisilla asukkailla pitää olla luottamus siihen, että yhteysalusliikenne toimii kaikissa olosuhteissa. Reittialueelle ominaiset tyypilliset vedenkorkeuden vaihtelut eivät lähtökohtaisesti voi olla syy olosuhteista johtuvaan liikennekatkoon. Tarjoaja on tarjousta laatiessaan voinut tutustua muun ohella Ilmatieteen laitoksen tilastotietoihin vedenkorkeuden vaihteluista.

Suomenlahdella vallitsevat merenkululliset olosuhteet ovat vaativia, ja vedenkorkeus voi vaihdella useita kymmeniä senttimetrejä. Vedenkorkeuden vaihtelut tarkoittavat sitä, että kulku Pirttisaaren sisäisillä väylillä ei olisi Kaisla-aluksella mahdollista. Vedenkorkeuden vaihtelut voivat aiheuttaa tilanteen, jossa palveluntuottaja ei pysty hoitamaan sopimuksenmukaisia velvoitteitaan. Tämä olisi omiaan heikentämään saariston vakituisten asukkaiden luottamusta liikennettä kohtaan. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, ja se on tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Valittajan esittämä referenssi ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, eikä toinen sen tarjoamista aluksista ole ollut tarjouspyynnössä esitetyn mukaisesti talviliikennehyväksytty.

Kuultavan lausunto

Kymen Saaristoliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.760 eurolla viivästyskorkoineen. Lisäksi kuultava on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sille valituksesta aiheutuneet kulut 550.219,96 eurolla.

Valituksesta on aiheutunut yrittäjäriskin kasvua, markkinaoikeuden käsittelystä johtuvaa aikataulun kiristymistä ja siitä seuraavaa alushankintojen hinnan nousua ja mahdollisia ylimääräisiä kalustohankintoja sekä hankinnan tahallista hankaloittamista.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että kuultavan vaatimus on hylättävä, koska yrittäjäriskin kasvu, yrityksen sisäiset järjestelyt, kuten aikataulun kiristyminen, hintojen nousu ja ylimääräiset kalustohankinnat eivät ole korvattavia oikeudenkäyntikuluja. Vahingonkorvausvaatimuksen käsittely ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että aluksilla liikennöitäisiin vain sellaisilla kulkuväylillä, joiden suurin sallittu kulkusyväys mahdollistaa aluksen liikennöinnin. Hankintayksikön tilaamia vastaavia linjoja liikennöidään tällä hetkellä aluksilla, joiden syväys on suurempi kuin väylän syväys.

Valittajan suorittaman reittialueeseen tutustumisen perusteella on selvää, että reittialueeseen sisältyy useita sellaisia laitureita, joihin ei johda virallista, luodattua väylää ja joissa vedenkorkeus on lähtökohtaisesti matala. Tästä huolimatta nämä laiturit kuuluvat hankinnan kohteena oleviin reitteihin. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajille on jäänyt epäselväksi, millä tavoin liikennöinnin tulisi käytännössä tapahtua. Koska tarjouspyynnössä ei ole esitetty täsmällisiä vaatimuksia muun ohella syväyksestä, on epäselvää, millä perusteilla hankintayksikkö on voinut katsoa valittajan aluksen tällä perusteella tarjouspyynnön vastaiseksi ja toisen tarjoajan tarjoaman aluksen tarjouspyynnön mukaiseksi.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä referenssivaatimuksen osalta. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessä esittänyt valittajan sulkemista tarjouskilpailusta toisen tarjotun aluksen talviliikennöintiä koskevalla perusteella.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Kuultavan vahingonkorvausvaatimus

Kuultava Kymen Saaristoliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sille valituksesta aiheutuneet kulut 550.219,96 eurolla. Kuultava on viitannut kulujen osalta yrittäjäriskin kasvuun, markkinaoikeuden käsittelystä johtuvaan aikataulun kiristymiseen ja siitä seuraavaan alushankintojen hinnan nousuun ja mahdollisiin ylimääräisiin kalustohankintoihin sekä hankinnan tahalliseen hankaloittamiseen. Kuultavan vaatimuksessa on kyse hankintapäätökseen kohdistetun valituksen yhteydessä esitetystä voittaneen tarjoajan valittajaa kohtaan esittämästä vahingonkorvausvaatimuksesta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Markkinaoikeus toteaa, että se on julkista hankintaa koskevassa asiassa toimivaltainen tutkimaan, onko hankinnassa menetelty julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti. Pääasian osalta määrättävissä olevat seuraamukset on lueteltu tyhjentävästi hankintalain 154 §:n 1 momentissa. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia, onko kuultavalle aiheutunut valituksesta taloudellista vahinkoa. Kuultavan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti valittajan soveltuvuutta ja valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 164) mukaan tarjouspyynnön ja neuvottelukutsun tarkoituksena on hankinnan kohteen ja sen toteuttamiseen liittyvien seikkojen kuvaaminen siten, että sen perusteella saadaan lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, joiden perusteella tarjouksia voidaan tasapuolisesti verrata.

Tarjouspyyntö, valittajan tarjous ja hankintapäätös

Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdan "Yleiset kriteerit/tiedot" alakohdassa 1 "Vaatimus" tarjoajien on tullut vakuuttaa vastaamalla "Kyllä", että tarjottava palvelu on palvelukuvauksen mukainen.

Edellä mainitun kohdan alakohdan 2 "Selvitykset" mukaan tarjoajien on tullut toimittaa muun ohella seuraava selvitys:

"Yksityiskohtainen kuvaus tehtävien muutostöiden laajuudesta ja aikataulusta, mikäli tarjottava alus/alukset eivät tässä vaiheessa täytä palvelukuvauksen vaatimuksia".
Palvelukuvauksen kohdassa 2 "Kalusto" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Kuljetuskaluston tulee vastata tilaajan vaatimuksia ja liikennöinti tulee hoitaa palvelutason mukaisesti ympärivuotisesti siihen varatulla kalustolla sellaisissa keliolosuhteissa, että liikennettä voidaan hoitaa turvallisesti. [– –]
Palveluntuottajan tulee olla tutustunut reittialueeseen ja varmistunut, että palvelun tuottamiseen käytettävä kalusto soveltuu reittialueella liikennöimiseen."

Palvelukuvauksen kohdan "Porvoon reitin palvelutaso" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Porvoon reittialueella yhteysalusliikenteen tulee kattaa ympärivuotisesti asutut saaret Pörtö (12) ja Bödö (3), joiden liikenne suuntautuu Kalkkirantaan sekä Kalvön (4) ja Majholmen (2), joiden liikenne suuntautuu Spjutsundiin. Liikennöinti tapahtuu yksityisiin laitureihin, jotka sijaitsevat pääosin vesiliikenneväylien varressa, Kalkkirannassa ja Spjutsundissa on valtion omistamat yhteysaluslaiturit."

Edellä mainitun kohdan alakohdassa 1 "Alusvaatimukset" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Ympärivuotiselta yhteysalukselta vaadittavat ominaisuudet:
[– –] Aluksen syväyksen tulee mahdollistaa liikennöinti reittialueella".

Palvelukuvauksen kohdassa "Sipoon reitin palvelutaso" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Sipoon reittialueella yhteysalusliikenteen tulee kattaa ympärivuotisesti asutut saaret Bärgarholmen (1), Björkholmen (2), Kamsholmen (5), Komsalö (7), Majholmen (2), Norrkullalandet (11), Opanholmen (4), Röysö (5), Röysö Sandholmen (5), Sandholmen (1), Simsalö (24), Skutholmen (4), Stora Svedjeholmen (6) ja Söderkullalandet (2). Aluksen lähtölaituri on Gumbostrandin yhteysaluslaituri, osa vuoroista voi lähteä myös Kalkkirannan yhteysaluslaiturista."

Edellä mainitun kohdan alakohdassa 1 "Alusvaatimukset" on todettu seuraavaa:

"Ympärivuotiselta yhteysalukselta vaadittavat ominaisuudet:
[– –] Aluksen syväyksen tulee mahdollistaa liikennöinti reittialueella".

Palvelukuvauksen liitteessä on esitetty kummankin reittialueen ja saarten liikennöinnin aikataulut.

Valittaja on vakuuttanut tarjouksessaan, että sen tarjoama palvelu on ollut palvelukuvauksen mukainen. Valittaja on lisäksi liittänyt tarjoukseensa selvityksen tehtävien muutostöiden laajuudesta ja aikataulussa. Selvityksessä on kuvattu muun ohella alukseen tehtäviä muutoksia, jotta vältetään pohjakosketukset matalassa vedessä. Selvityksen mukaan muutostyöt tehdään siten, että alus on tarjouspyynnön vaatimusten mukaisessa kunnossa sopimuskauden alkamiseen mennessä.

Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksessään valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta seuraavasti:

"Lisäksi hankintayksikkö havaitsi, ettei Suomen Saaristoliikenne Oy:n tarjoama alus ’Kaisla’ pysty syväytensä (2,1 metriä) puolesta operoimaan Pirttisaaren väylällä, jonka suurin sallittu kulkusyvyys on 1,8 metriä. Tarjouksen liitteenä olevan selvityksen mukaan alukseen olisi tehty muutostöitä, jotka mahdollistaisivat pohjakosketusten välttämisen matalassa vedessä. Suomenlahdella vallitsevat merenkululliset olosuhteet ovat vaativat ja vedenkorkeus voi vaihdella useita kymmeniä senttimetrejä. Vedenkorkeuden vaihtelut tarkoittavat sitä, että kulku Pirttisaaren sisäisillä väylillä ei ole mahdollista alukselle, jolla on väylän nimelliskulkusyväyttä isompi syväys. Lähtökohtaisesti aluksella saa liikennöidä vain sellaisilla väylillä, joiden suurin sallittu kulkusyväys mahdollistaa aluksen liikennöimisen. Mikäli saari jouduttaisiin kiertämään, ei aluksella olisi mahdollista liikennöidä hankintayksikön määrittämän esimerkkiaikataulun mukaan.
Palvelukuvauksessa ilmoitetaan, että aluksen syväyksen tulee mahdollistaa liikennöinti reittialueella. Tarjouspyynnössä ilmoitetaan, että tarjoukseen tulee liittää yksityiskohtainen kuvaus tehtävien muutostöiden laajuudesta ja aikataulusta, mikäli tarjottava alus/alukset eivät tässä vaiheessa täytä palvelukuvauksen vaatimuksia. Suomen Saaristokuljetus Oy:n tarjous ei täytä palvelukuvauksen ja tarjouspyynnön vaatimuksia.
Tarjouksen liitteen selvitystä ei katsottu riittäväksi, jotta alus täyttäisi palvelukuvauksen vaatimukset, eikä se siten sovellu tarjottavaksi tähän palveluun. Tarjous on myös tarjouspyynnön vastainen."

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta tarjouspyynnöstä ilmenemättömällä Pirttisaaren väylän suurimmalla sallitulla kulkusyvyydellä. Valittajan mukaan tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että Pirttisaaren väylän suurin sallittu kulkusyvyys olisi ollut 1,8 metriä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjoajien on tullut itse tutustua reitin olosuhteisiin ja muun ohella virallisten väylien nimelliskulkusyväykseen. Hankintayksikkö on myös esittänyt, että väylätiedot ovat käyneet ilmi muun ohella virallisista merikartoista ja että tarjoajat ovat voineet tutustua muun ohella Ilmatieteen laitoksen tilastotietoihin vedenkorkeuden vaihteluista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeittensa mukaisesti ja harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava hankinnan kohteen määrittelyssä huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuvattava tarjouspyyntöasiakirjoissa sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnössä on todettu sekä Porvoon että Sipoon reittien osalta, että aluksen syväyksen tulee mahdollistaa liikennöinti reittialueella. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan asetettu tarkempia vaatimuksia aluksen syväykselle. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut tutustua reittialueeseen ja varmistua siitä, että palvelun tuottamiseen käytettävä kalusto soveltuu reittialueella liikennöimiseen.

Valittajan mukaan se on tutustunut ennen tarjouksen jättämistä reittialueeseen varmistuakseen siitä, että sen tarjoama kalusto täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Valittaja on tarjouksessaan vakuuttanut, että sen tarjoama palvelu on palvelukuvauksen mukainen sekä ilmoittanut tekevänsä tarjoamaansa alukseen tiettyjä muutostöitä välttääkseen pohjakosketukset matalassa vedessä.

Valituksenalaisella päätöksellä hankintayksikkö on arvioinut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi, koska valittajan alus ei ole 2,1 metrin kulkusyväyksen takia pystynyt liikennöimään Pirttisaaren väylällä, jonka suurin sallittu kulkusyvyys on 1,8 metriä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön ja reittialueeseen tutustumisen perusteella saada erilaisen käsityksen siitä, minkälaiset alukset soveltuvat reittialueelle. Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta Pirttisaaren väylän suurimman sallitun kulkusyvyyden ylittämisen perusteella. Koska kyseessä olevan väylän minimikulkusyvyydessä liikennöiminen on ollut tarjousten valinnassa niin olennainen vaatimus, että hankintayksikkö ei ole hyväksynyt tarjoajan ilmoitusta siitä, että sen tarjoama kalusto on ollut soveltuvaa reiteillä liikennöimiseen, vaan on käyttänyt kyseistä perustetta tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemiseen, niin hankintayksikön olisi tullut avoimuusperiaatteen mukaisesti myös ilmoittaa kyseisestä vaatimuksesta jo tarjouspyynnössä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole avoimuusperiaatteen edellyttämällä tavalla antanut tarjouspyynnössään tarjoajille riittäviä tietoja yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimiseksi. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätöksen perusteella ei ole tehty hankintasopimusta. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aikoo edelleen toteuttaa yhteysalusliikennepalveluhankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajan esittämästä kuluerittelystä ilmenee, että sen vaatimukseen on sisällytetty hankintaoikaisumenettelyyn liittyviä kuluja. Hallintolain 64 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. Näiltä osin valittajan vaatimus on hylättävä sen vuoksi, että hallinnollisen käsittelyn kulut eivät ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset korvattavissa olevat oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Kymen Saaristoliikenne Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus kumoaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 27.5.2020 tekemän hankintapäätöksen asiassa VARELY/3638/2019 Kymen Saaristoliikenne Oy:n tarjouksen valinnasta. Markkinaoikeus kieltää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus kumoaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 27.5.2020 tekemän päätöksen asiassa VARELY/3638/2019 Suomen Saaristokuljetus Oy:n ja sen tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan Suomen Saaristokuljetus Oy:n oikeudenkäyntikulut 13.315 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Kymen Saaristoliikenne Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Pekka Savola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta