MAO:542/20

Asian tausta

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.12.2019 julkaistulla sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevalla ilmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta ikääntyneiden tehostettua palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta koskevasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta palveluhankinnasta hankinnan osassa 1 ajalle 1.4.2020–31.12.2028 ja hankinnan osassa 2 ajalle 1.1.2021–31.12.2028.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän hallitus on 9.3.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 65 sulkenut hankinnan osaan 2 osallistuneen Esperi Hoiva 1 Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut kyseiseen hankinnan osaan Villa Marin Hoitopalvelut Oy:n, Attendo Oy:n ja Attendo Majakka Oy:n tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 14.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Esperi Hoiva 1 Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen siltä osin kuin Esperi Hoiva 1 Oy on suljettu tarjouskilpailusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.536,30 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa tapahtuneen vakavan virheen perusteella.

Valittajan ja hankintayksikön välillä on kesäkuusta 2016 saakka ollut voimassa vanhusten ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen puitesopimus. Palvelusopimus on koskenut samoja palveluita kuin mitä hankintayksikkö on hankkinut valituksenalaisella päätöksellään, ja joita valittaja on tarjonnut hankintayksikölle operoimassaan Esperi Hoivakoti A:ssa (Hoivakoti A). Hankintayksikkö ei ole reklamoinut valittajaa siitä, ettei se olisi täyttänyt palvelusopimuksen mukaisia velvoitteitaan tai, ettei sen tuottama palvelu olisi täyttänyt palvelusopimuksen mukaisia laatukriteerejä.

Vuonna 2018 valittajan Hoivakoti A:ssa tehtyjen valvontakäyntien jälkeen Länsi-Suomen aluehallintovirasto on todennut, että sille toimitettujen selvitysten, asiakirjojen ja omavalvontasuunnitelman perusteella Hoivakoti A:n toiminnassa ei ole ollut huomautettavaa.

Elokuussa 2019 Hoivakoti A:ssa toimitetun tarkastuksen perusteella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on todennut tarkastuksessa tehdyssä muistiossa, että tilanne yksikössä on hallinnassa ja uuden yksikön johtajan aloitettua yksikössä ei ole näiden asioiden järjestymisen jälkeen huomautettavaa. Muistiossa on myös todettu, ettei hankintayksiköllä ole huomautettavaa yksiköstä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston edustaja on sittemmin käynyt yksikössä 11.12.2019 ja 8.1.2020. Aluehallintovirasto on nostanut tammikuun valvontakäynnin tarkastuspöytäkirjassa esille kysymyksiä yksikön toiminnan ja työn järjestämisestä. Aluehallintoviraston tarkastuspöytäkirjan mukaan henkilöstömitoitus ei ole vastannut asiakkaiden palveluntarvetta. Valittaja on keskustellut henkilöstömitoituksen osalta aluehallintoviraston kanssa samoista asioista, joista se on keskustellut myös sen toimintaa valvovan viranomaisen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) kanssa. Myös aluehallintovirasto on todennut raportissaan, että henkilömitoitusta koskevat laskelmat on tehty ilman, että aluehallintovirastolla on ollut tietoa osa-aikaisten työntekijöiden työtunneista. Valittaja on pyytänyt aluehallintovirastoa järjestämään tapaamisen, jossa olisi mahdollista käydä läpi kansallista henkilöstömitoituksen laskentatapaa. Valittaja on käynyt vastaavaa keskustelua myös muiden valvovien viranomaisten kanssa. Kysymys ei ole ollut poissulkemisperusteen täyttävästä vakavasta virheestä tai rikkeestä, vaan eriävästä tulkinnasta henkilöstömitoituksen laskennassa. Asiaa on edistetty yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa, eikä tarkastuspöytäkirjoista löydy merkittävää huomautettavaa Hoivakoti A:n toiminnasta.

Hankintayksikön valvoja on tehnyt 14.2.2020 valvontakäynnin Hoivakoti A:an ja katsonut henkilöstömitoituksen alittuvan. Valvojan johtopäätös henkilöstömitoituksesta on ollut virheellinen ja valittajan 28.2.2020 toimittama vastaus on ollut riittävä selvitys siitä, että Hoivakoti A:n henkilöstömitoitus on vastannut valtakunnallisesti hyväksyttyä tasoa. Hankintayksikkö ei ole kiistänyt sille toimitettu selvitystä tai esittänyt perusteita, joiden perusteella valittajan henkilöstömitoituksen laskentatapaa voisi pitää virheellisenä. Näin ollen hankintayksikön 14.2.2020 tekemän tarkastuskäynnin yhteydessä antamassa huomautuksessa ei ole ollut kysymys sellaisesta vakavasta virheestä, jonka perusteella valittaja olisi voitu sulkea tarjouskilpailusta. Tarkastus on kohdistunut vain kolmen viikon ajanjaksolle, eikä tulkinnanvaraisille virheille mainitulla ajanjaksolla voida antaa suhteellisuusperiaate huomioon ottaen painoarvoa.

Valvontaviranomaiset eivät ole velvoittaneet valittajaa sakon uhalla noudattamaan annettuja määräyksiä, kieltäneet Hoivakoti A:n käyttöä tai keskeyttäneet palvelujen tarjoamista. Valittajalle ei ole annettu hallintolain 8 a luvussa tarkoitettua hallinnollista ohjausta.

Siinä tapauksessa, että markkinaoikeus katsoisi hankintayksikön voineen sulkea valittajan tarjouskilpailusta, tulee hankintapäätös kumota joka tapauksessa valittajaa epätasapuolisesti kohtelevana ja syrjivänä. Myös muilla tarjoajilla on ollut hankintayksikön laatimien valvontakäyntiraporttien mukaan vastaavia puutteita toiminnassaan.

Vastine

Vaatimukset

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan hankintamenettelystä. Valittajan kyky ja asema luotettavana palveluasumisen palveluntuottajana Hoivakoti A:n yksikössä on oleellisesti ja vakavasti heikentynyt viime vuosien aikana esiintyneiden merkittävien palvelun laatuongelmien ja puutteiden vuoksi.

Valittajan Hoivakoti A:ssa on ollut käynnissä usean vuoden ajan aluehallintoviraston johtama valvontaprosessi, jossa aluehallintovirasto on puuttunut valittajan palvelujen tuottamista koskeviin epäkohtiin ja antanut määräyksiä puutteellisuuksien korjaamisesta. Vuosina 2019 ja 2020 yksikköön on määrätty hankintayksikön tehostetun palveluasumisen asiakkaiden sijoituskielto, joka on ollut edelleen vastineen antamishetkellä voimassa. Lukuisista aluehallintoviraston ja hankintayksikön valvojan valvontakäynneistä huolimatta ongelmat ovat jatkuneet.

Päätös sulkea valittaja hankintamenettelystä on ollut suhteellisuuden ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteiden mukainen. Tehostetussa palveluasumisessa on asiakkaiden kannalta kyse palvelusta, jolle on asetettu erittäin korkeat laadulliset ja sisällölliset vaatimukset. Muiden palveluntuottajien valvontaprosessit ovat päättyneet, koska puutteisiin on tehty palveluntuottajien toimesta asianmukaiset korjaukset ja kyseiset puutteet eivät ole toistuneet. Muille palveluntuottajille ei ole asetettu sanktioita. Hoivakoti A:n valvontaprosessi on ollut kestoltaan poikkeuksellisen pitkä ja jatkunut edelleen vastineen antamishetkellä seurantapalavereilla kerran kuukaudessa.

Aluehallintoviraston ja hankintayksikön valvontakäynnit ovat vuosien aikana virallisesti ja seikkaperäisesti dokumentoitu. Laatuongelmat ja muut puutteellisuudet palvelussa ovat olleet kaikkien valvontaprosessin osapuolten tiedossa. Käytännössä viranomaisjohtoinen valvontaprosessi, siinä esitetyt puutteet ja niiden korjausvaatimukset ovat merkinneet reklamointia palvelusta. Valittaja ei ole valvontaprosessin aikana kiistänyt valvontakäyntien tuloksia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä.

Hankintayksikön valittajan yksikölle asettama tehostetun palveluasumisen sijoituskielto on ollut osoitus siitä, että palvelun laatuongelmiin ja puutteisiin on puututtu myös seuraamusten tasolla.

Kuultavien lausunnot

Attendo Oy, Attendo Majakka Oy ja Villa Marin Hoitopalvelut Oy eivät ole niille kullekin varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikön esittämät virheet ovat olleet usein pieniä ja vaaditut toimenpiteet esimerkiksi yhteystietojen päivittämistä, työasematietojen korjaamista ja erinäisten lisäselvitysten toimittamista. Monen tarkastuskerran osalta on todettu, ettei kohteessa ole ollut huomautettavaa.

Hoivakoti A:n hoitajamitoitus ei ole alittunut hankintayksikön esittämällä tavalla toistuvasti vaan ainoastaan tilapäisesti. Pitkällä aikavälillä hoitajamitoitus on ylittynyt selvästi. Valviran myöntämässä toimiluvassa Hoivakoti A:n hoito- ja hoivahenkilöstön mitoitukseksi on asetettu 0,61 työntekijää asukasta kohti. Hankintayksikön ja valittajan välisessä palvelusopimuksessa hoitajamitoitukseksi on palveluasumisessa määritelty 0,60. Kummassakaan ei ole määritelty hoitajamitoituksen laskentatapaa. Hoitajamitoituksen laskemisessa on siten noudatettava Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen laatimaa ja Valviran hyväksymää valtakunnallista laskentatapaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksien mukaan henkilöstön viikon ajalta yhteen laskettu työaika suhteutetaan henkilöstön lukumäärään jakamalla se keskimääräisellä viikkotyöajalla 38,25 tuntia. Hankintayksikkö ei ole perustellut sitä, miksi valittajan hoitajamitoituksen laskentatapa olisi ollut virheellinen. Hankintayksikkö ei ole kiistänyt sille toimitettuja selvityksiä, joista on ilmennyt hoitajamitoituksen täyttyminen. Valittaja ei ole rikkonut sen ja hankintayksikön välistä palvelusopimusta.

Hoitajamitoitus on alittunut tilapäisesti vain ajalla 18.11.–8.12.2019 influenssakauteen ajoittuvien lukuisten sairauspoissaolojen vuoksi, joihin valittaja ei ole voinut kohtuudella varautua. Valittajan on onnistunut kuitenkin paikata valtaosa poissaoloista Hoivakoti A:n omalla henkilöstöllä. Kokkolan kokoisessa kaupungissa on ollut käytännössä mahdotonta saada lyhyellä varoitusajalla suuria määriä korvaavaa työvoimaa. Pelkkä väliaikainen mitoituksen alittuminen ei ole ollut sellainen toistuva puute, joka olisi oikeuttanut hankintayksikön sulkemaan valittaja tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on laskenut hoitajien toteutuneet työtunnit väärin käsin kirjoitettujen seinälistojen perusteella.

Valittaja on hankintayksikölle 28.3.2020 antamassaan vastineessa ilmoittanut käsityksenään, että hankintayksikön käyttämä hoitajamitoituksen laskutapa on ollut virheellinen.

Hankintayksikkö ei ole noudattanut sen ja valittajan välisessä palvelusopimuksessa edellytettyä reklamaatioprosessia, eikä valvontaprosessien dokumentaatioita voida siten pitää reklamointina. Hankintayksikkö ei siten ole pitänyt valittajan menettelyssä havaittuja puutteita vakavina.

Aluehallintovirasto ei ole kohdistanut Hoivakoti A:an yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa tarkoitettuja sanktioita. Lain mukainen huomautus tai huomion kiinnittäminen ei ole varsinainen sanktio, eikä niihin ole ollut mahdollista hakea muutosta. Aluehallintoviraston tarkastuskäynnit eivät ole johtaneet valituskelpoisten päätösten antamiseen, vaan vain luonteeltaan lieviin valvontatoimenpiteisiin.

Hankintayksikön määräämää sijoituskieltoa ei voida pitää sanktiona, koska se ei ole perustunut lakiin tai osapuolten väliseen sopimukseen.

Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut suhteeton toimenpide sen toiminnassa todettuihin puutteisiin ja poissulkemisella tavoiteltuun päämäärään nähden. Hankintayksikkö on poistanut hoitajamitoituksen laskentaan liittyvät epäselvyydet sopimusteknisesti tulevan hankintasopimuksen osalta sitomalla laskentatavan alan työehtosopimuksen mukaiseen kolmen viikon työaikaan. Valittajan poissulkeminen ei ole ollut välttämätöntä, koska hankintayksikkö on itse sopimusteknisesti vähentänyt hankinnan toteuttamiseen liittyviä riskejä. Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut myös oikeusvarmuuden periaatteiden vastaista.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä ennen sen sulkemista hankintamenettelystä.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt dokumentoidusti, mistä valittajan suorituksista siinä on ollut kysymys tai minkä seikkojen vuoksi poissulkemisperusteet ovat olleet käsillä. Hankintapäätöksessä ei ole otettu kantaa toimenpiteen oikeasuhtaisuuteen tai siihen, miksi vain valittaja on suljettu pois tarjouskilpailusta, vaikka myös muiden tarjoajien toiminnassa on havaittu puutteita.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 12 luvun (107–115 §) säännöksiä.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 114 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikön tulee soveltaa 80 §:ssä ja se voi soveltaa 81 §:ssä säädettyjä poissulkemisperusteita. Ehdokkaiden ja tarjoajien korjaaviin toimenpiteisiin ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamiseen voidaan soveltaa, mitä 82–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 81 §:ssä säädetään harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen. Pykälän 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset.

Hankintalain 81 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp, s. 183–184) on esitetty, että lainkohta perustuu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (jäljempänä hankintadirektiivi) 57 artiklan 2 ja 4 kohtaan. Esitöiden mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa lainkohdassa mainittujen poissulkemisperusteen käyttämisessä. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava menettelyn ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita.

Edelleen esitöiden mukaan pykälän 1 momentin 3 kohdan ammattitoiminnan vakavaksi virheeksi voidaan katsoa muun muassa yksityisen sosiaali- tai terveydenhuollon valvontamenettelyssä havaitut ja toimittajan luotettavuuden kyseenalaistavat epäkohdat palvelujen tuottamisessa. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 luvussa sekä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain 20–22 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tai aluehallintoviraston toimivallasta puuttua palvelujen tuottamista koskeviin epäkohtiin, antaa määräyksiä puutteellisuuksien korjaamisesta, velvoittaa sakon uhalla noudattamaan annettuja määräyksiä, kieltää toimintayksikön tai sen osan käyttö taikka keskeyttämään palvelujen tarjoaminen. Edellä mainitut valvontatoimenpiteet voivat oikeuttaa ehdokkaan tai tarjoajan sulkemiseen tarjouskilpailusta ammattitoimintaan liittyvän vakavan virheen vuoksi.

Hankintadirektiivin 57 artiklan 4 kohdan c alakohdan perusteella hankintaviranomaiset voivat sulkea talouden toimijan pois hankintamenettelystä tilanteessa, jossa hankintaviranomainen voi asianmukaisesti osoittaa, että talouden toimija on syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen, joka kyseenalaistaa sen rehellisyyden.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä (tuomio 19.6.2019, Meca, C-41/18, EU:C:2019:507, 28–30 kohta) ilmenee, että edellä todetun hankintadirektiivin 57 artiklan 4 kohdan sanamuodosta seuraa, että sen arvioiminen, onko talouden toimija suljettava pois hankintamenettelystä, on annettu hankintaviranomaisten eikä kansallisen tuomioistuimen tehtäväksi. Sen tarkoituksena, että kaikilla hankintaviranomaisilla on mahdollisuus sulkea tarjoaja pois hankintamenettelystä, on erityisesti mahdollistaa se, että hankintaviranomainen voi arvioida kunkin tarjoajan rehellisyyden ja luotettavuuden, kuten hankintadirektiivin 57 artiklan 4 kohdan c ja g alakohdasta sekä kyseisen direktiivin johdanto-osan perustelukappaleesta 101 ilmenee. Näiden kummankin poissulkemisperusteen perusteena on sopimuspuoleksi valitun tarjoajan ja hankintaviranomaisen suhteen olennainen osatekijä eli sopimuspuoleksi valitun tarjoajan luotettavuus.

Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.

Hankintalain 87 §:n 3 momentin mukaan yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja on laadittava sähköisesti käyttäen yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan vakiolomakkeen vahvistamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/7 vahvistettua vakiolomaketta.

Edellä mainitun täytäntöönpanoasetuksen liitteenä 2 olevasta yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan vakiolomakkeesta käy ilmi, että mikäli talouden toimija antaa vastaukseksi "kyllä" lomakkeen kysymykseen "Onko talouden toimija syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen?", lomakkeella on ilmoitettava, onko talouden toimija toteuttanut puhdistautumistoimia, sekä esitettävä kuvaus toteutetuista toimista.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Keskeinen tapahtumainkulku

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä on pyytänyt ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen palveluja tuottavia yrityksiä ilmoittautumaan palveluntuottajiksi osallistumispyynnöksi otsikoidulla tarjouspyynnöllä ja sen liitteenä olleessa asiakirjassa "Ilmoittautumismenettelyn kuvaus" kuvatulla tavalla. Nyt kysymyksessä oleva hankinnan osa 2 on ollut jaettuna Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin kohteisiin. Tarjouspyynnön liitteenä olleen asiakirjan "Hankinnan kohde ja palvelukonsepti" mukaan tehostetulla palveluasumisella on tarkoitettu sosiaalihuoltolain 21 §:n 3 ja 4 momentissa mainittuja asumispalveluja. Valittaja on ilmoittautunut hankinnan osaan 2 palveluntuottajaksi Kokkolan kaupungin kohteeseen.

Tarjouspyynnössä on kohdassa "Ilmoittautujaa koskevat pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet" edellytetty ilmoittautujalta vakuutusta siitä, ettei sitä rasita hankintalain 81 §:n 1 momentin 1–3 tai 5–11 kohtien mukainen harkinnanvarainen poissulkemisperuste.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hylkäämisperusteet" on todettu muun ohella, että ilmoittautumisen tulee vastata ilmoittautumispyyntöä ja sen liitteitä sekä niissä mainittuja vaatimuksia.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD) vastaava lomake.

Tarjouspyynnön liitteessä "Ilmoittautumismenettelyn kuvaus" on todettu, että kaikki ilmoittautumispyynnön soveltuvuusvaatimukset ja palvelua koskevat vaatimukset täyttävät ilmoittautujat valitaan palveluntuottajiksi.

Hankintayksikkö on 9.3.2020 tekemällään valituksenalaisella päätöksellä sulkenut valittajan hankintamenettelystä hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella perustellen päätöstä muun ohella seuraavasti. Valittajan tarjoama kohde ja palveluyksikkö on sama, jossa se on tuottanut palvelua jo vuosien ajan. Palveluyksikön toiminnassa on jo pitkään ollut vakavia toiminnallisia ja laadullisia puutteita. Länsi-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt useita valvontakäyntejä yksikköön ja huomauttanut vakavista puutteista. Tämän lisäksi hankintayksikkö on tehnyt yksikköön valvontakäyntejä. Valvontakäynneistä ja huomautuksista huolimatta toiminta ja laatu eivät ole korjaantuneet vaaditulle tasolle.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antaman vastineensa liitteenä esittänyt selvityksen Hoivakoti A:n valvontaprosessissa tehdyistä havainnoista. Selvityksestä ilmenee, että yksikköön on tehty sekä ennalta ilmoitettuja että ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä hankintayksikön valvojan ja aluehallintoviraston toimesta. Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 3.7.2018 tekemän päätöksen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 15.8.2019 päivätyn muistion sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 8.1.2020 suoritettua tarkastuskäyntiä koskevan 28.1.2020 päivätyn tarkastuspöytäkirjan. Esitetyn selvityksen perusteella kohteen valvonnassa on tehty havaintoja muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikön valvojan ennalta ilmoitetulla tarkastuskäynnillä 30.5.2017 on todettu puutteita koulutus- ja työhyvinvointisuunnitelman laadinnassa, ostopalveluasiakkaita koskevissa kirjauksissa sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteystiedoissa. Lisäksi on huomioitu, että siinä tapauksessa, että opiskelija sijaistaa lähihoitajaa tai sairaanhoitajaa ja hänellä ei ole vaadittavaa lääkelupaa, on pystyttävä osoittamaan, että työtehtävät on rajattu niin, ettei opiskelija osallistu lääkehoitoon ja vuorossa on hoitaja, jonka luvat ovat kunnossa.

Hankintayksikön valvojan ennalta ilmoitetulla tarkastuskäynnillä 20.12.2017 on todettu puutteita toimintayksikön esimiehen sijaisen vastuiden ja valtuuksien määrittelyssä, ja henkilöstön pätevyyksistä ei ole saatu yhteenvetoa. Lisäksi on pyydetty lisäselvitys jaksojen 16/17 ja 17/17 toteutuneesta ja suunnitellusta henkilöstömitoituksesta. On huomautettu, että omavalvontasuunnitelman on tullut olla asiakkaiden ja omaisten saatavilla. Lisäksi on pyydetty lisäselvitystä yksikön vastaavalta siitä, miten poistumisharjoitus on toteutettu. On huomautettu, että työasematietoja on tullut korjata ja lisäksi on pyydetty selvitystä siitä, miten toimintayksikössä varmistetaan, että asukkaat saavat kaikki ateriat.

Hankintayksikön valvojan ennalta ilmoitetulla tarkastuskäynnillä 20.1.2018 on käyty läpi kehittämiskohteet ja lisäpyynnöt 20.12.2017 suoritetulta tarkastuskäynniltä. Valvonnassa on todettu, että sijaisjärjestelyt esimiehen ollessa poissa töistä tulee selkiyttää jatkossa myös henkilöstölle. Jaksojen 16/17 yhteenveto oli koostunut tilastoista, joihin oli tulostettu tuntimäärä. Tulosteesta ei ollut laskettavissa hoitajamitoitusta. Omavalvontasuunnitelma ei ollut yksikön seinällä paikalle tultaessa.

Tarkastuksen jälkeen hankintayksikön valvontapäällikkö on ollut yhteydessä aluehallintovirastoon, joka on tehnyt tarkastuskäyntejä Hoivakoti A:an. Tarkastuksissa on todettu edelleen puutteita, jotka on kuitenkin korjattu toukokuussa 2018. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 3.7.2018 tekemällään päätöksellä päättänyt kohteen valvonnan. Päätöksessä on todettu, että sille toimitettujen selvitysten perusteella Hoivakoti A:n toiminnassa ei ollut mitään huomautettavaa.

Hankintayksikön valvojan ennalta ilmoitetulla tarkastuskäynnillä 1.6.2018 on käynyt ilmi, että aluehallintoviraston käynnin jälkeen todetut puutteet on korjattu, eikä estettä asiakkaiden sijoittamiselle Hoivakoti A:an ollut.

Hankintayksikön valvojan ennalta ilmoitetulla asiakaspalautteen takia tehdyllä tarkastuskäynnillä 8.2.2019 on käsitelty asiakaspalautteet ja annettu ne Hoivakoti A:n johdolle tiedoksi. Käynnillä on todettu, että työvuorotaulukot on tarkastettu ja suunnitelmassa mitoitus on ollut 0,51. Toteuman perusteella mitoitus on ollut 0,55. Mitoitus on alittanut selvästi vaaditun mitoituksen 0,61. Yksikön esimies on toiminut pääsääntöisesti myös sairaanhoitajana, ja yksiköllä on ollut vajausta sairaanhoitajien osalta. Hoivakoti A:an on asetettu sanktiona sijoituskielto. Asiakkaita ei sijoiteta hoivakotiin ennen kuin hoitajamitoitus yksikössä on vaadittava 0,61 ja yksikön vastuuhenkilö toimii kokoaikaisesti toimintayksikön johto- ja lähiesimiestehtävissä. Hoito- ja hoivahenkilöstön määrän tulee koostua lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Hoivahenkilöstö ei saa osallistua avustaviin tehtäviin, kuten pyykkihuolto, keittiötoimet tai siivous, vaan näihin tulee olla nimetty oma henkilöstö.

Hoivakoti A:an on ilmoituksen perusteella tehty 18.2.2019 hankintayksikön valvojan toimesta ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti, jonka mukaan yksikön hoitajamitoitus ei ole vastannut vaatimuksia. Lisäksi on tullut tietoon, että asukkaiden paastoaika oli ylittänyt yli 11 tuntia, eli asukkaat olivat saaneet aamupalansa liian myöhään. Tarkastuskäynnillä on haastateltu henkilökuntaa sekä yksikön esimiestä. Tilanne on ollut haasteellinen henkilökunnan suhteen, koska yksikössä on sairastunut runsaasti hoitohenkilökuntaan hengitystievirukseen ja tämä on aiheuttanut vajausta henkilöstömitoituksessa. Sijaisia ei myöskään ollut saatu palkattua tilalle saman ongelman vuoksi. Suunniteltu työtuntimäärä kolmen viikon jaksolle on alittunut. Lisäksi yksi vuoro on suunniteltu avoimena eli siihen ei ollut nimetty työntekijää. Yksiköstä vakuutettiin, että kaikki asukkaat ovat saaneet aamupalansa, mutta hoitajapulan vuoksi paastoaika on ylittynyt muutamassa vuorossa. Valvonnan päätteeksi on vaadittu, että työvuoroluettelossa tulee näkyä työyksikön vaadittava kokonaistuntimäärä ja hoitajanimike. Asiakasturvallisuus ei saa vaarantua eikä paastoaika ylittää 11 tuntia vuorokaudessa. Hoivakoti A:n on tullut laatia järjestelmä, jolla taataan riittävä määrä henkilöstöä takaamaan asianmukainen hoitajamitoitus vuoroihin.

Hoivakoti A:an on tehty ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti 31.3.2019 hankintayksikön valvojan toimesta, jolloin ainoa huomautus henkilöstön taholta on ollut, että keittiövuoroissa ei ole riittävästi joustoa keittiöhenkilöstön taholta, joten lähihoitajille kohdentuu edelleen keittiötöitä iltavuorojen ja viikonloppujen aikana.

Hankintayksikön valvontapäällikkö on 16. ja 17.5.2019 saanut yksikön esimiehen loman aikana Hoivakoti A:n henkilökunnalta ja asukkaiden omaisilta ilmoituksia hoitajavajeesta. Valvontapäällikkö on soittanut 18.5.2019 kello 13 tarkistussoiton Hoivakoti A:an, jolloin on todettu iltavuorossa olleen yhden hoitajan vajaus. Hoivakodin henkilöstön ilmoituksen mukaan hoitajia on puuttunut useammasta vuorosta, ja hoitajat ovat väsyneitä tilanteeseen. Havainnot on käyty läpi 20.5.2019 lomalta palanneen esimiehen kanssa.

Hoivakoti A:n, Pihlajalinnan lääkärin ja hankintayksikön edustajien välillä 2.7.2019 pidetyssä yhteistyöpalaverissa on käyty läpi hoivakodin vastuulääkärin antamaa palautetta. Tällöin on todettu, että Pihlajalinnan viestit eivät ole tavoittaneet hoivakodin hoitajia. Toimintamalli ei ole ollut selkeä puolin ja toisin.

Hankintayksikön valvojan ennalta ilmoitetulla tarkastuskäynnillä 7.8.2019 on todettu hoivakodin uuden esimiehen kanssa, että Hoivakoti A:ssa on ollut haasteita saada sijaisia sekä äkillisiin että pitkiin poissaoloihin. Näin ollen esimiehen työaika on pääsääntöisesti mennyt hoitajamitoituksen riittävyyden varmistamiseen. Esimiehen mukaan on ollut joitakin vuoroja, jolloin ei ole saatu paikalle riittävästi hoitajia. Kevään 2019 aikana tulleita epäkohtia on käyty läpi ja korjaavia toimenpiteitä on tehty ja tehdään edelleen.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 15.8.2019 päivätyssä muistiossa on todettu muun ohella, että siivoukseen on tarkoitus paneutua syksyn aikana. Kesällä siivouksen taso ei ole ollut tyydyttävä. Lisäksi keväältä on ollut paljon poikkeamia, joista iso osa on ollut lääkepoikkeamia, kuten esimerkiksi pillereitä on löydetty lattialta, silmätippoihin ei ole merkitty päivämäärää, lääkekuuri on unohtunut tai dosetissa on ollut väärät lääkkeet. Yksikössä otetaan seuraavaksi työn alle lääkehoidon kuntoon saattaminen. Lopuksi on todettu, että tilanne yksikössä on hallinnassa ja että uuden yksikön johtajan aloitettua yksikössä ei ole näiden asioiden osalta huomautettavaa. Myöskään hankintayksiköllä ei ole ollut huomautettavaa yksiköstä.

Joulukuussa 2019 aluehallintoviraston ja hankintayksikön valvojan kanssa yhteistyössä tehdyillä tarkastuskäynneillä on todettu muun ohella, että ajalla 18.11.–8.12.2019 suunnitelman mukainen hoitajamitoitus on ollut 0,6, kun toteuman mukainen on ollut 0,58. Sairaslomiin ei ole saatu aina sijaista. Lisäksi henkilöstöluettelosta ovat puuttuneet kahden lähihoitajan tiedot, jotka lisättiin luetteloon.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 8.1.2020 suoritettua tarkastuskäyntiä koskevasta 28.1.2020 päivätystä tarkastuspöytäkirjasta on hoitajien kuulemisen perusteella kirjattu muun ohella, että hoitajilla ei ole ollut välineitä hoitaa asiakkaiden haavoja asianmukaisesti. Haavat ovat olleet hyvin vaikeahoitoisia. Lisäksi hoitajien työnjako ja vastuualueet ovat olleet epäselvät, ja hoivakodin siivouksen taso on ollut erittäin huono. Aluehallintoviraston tarkastajat ovat muun ohella ottaneet esille sen, ettei tehostetussa palveluasumisessa saa jättää asiakaskuntaa valvomatta edes öiseen aikaan. Palveluntuottajan on ratkaistava yöaikaisen asiakasturvallisuuden turvaaminen pikaisesti. Hoitohenkilökunnan työnkuvat ja vastuualueet tulisi käydä pikaisesti läpi. Pöytäkirjassa on todettu, että Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston valvonta jatkuu edelleen kohteessa.

Hoivakoti A:an on hankintayksikön ilmoituksen mukaan tehty uusi sijoituskielto keväällä 2020. Hoitajamitoitus tarkistetaan kolmen viikon välein työvuorotaulukoiden toteutumista.

Asian arviointi

Valittaja ei ole esittänyt, että asiassa esitetty tapahtumainkulku ei pitäisi paikkansa. Näin ollen ja edellä todetut oikeusohjeet huomioon ottaen asiassa on arvioitava, onko hankintayksikön esittämä valittajan menettely kyseenalaistanut tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa.

Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että hankintayksikön nyt kysymyksessä olevaan valittajan hoivakotiin kohdistamassa valvonnassa on 30.5.2017 alkaen havaittu puutteita asianmukaisten suunnitelmien, kuten omavalvontasuunnitelman, laadinnassa. Lisäksi puutteita on havaittu esimerkiksi hoitohenkilökunnan pätevyyksiä ja lääkehoidon lupia koskevien raporttien laadinnassa ja toiminnan yleisessä organisoinnissa. Henkilökunnan työvuorolistat ovat tarkastushavaintojen perusteella olleet usein laadittu siten, ettei valvontaviranomaisen ole ollut valvonnan yhteydessä mahdollista todeta asianmukaisen hoitajamitoituksen tai pätevyyksien täyttymistä. Hankintayksikkö on näihin epäkohtiin liittyen joutunut tarkastuskäynneillään antamaan edellä kuvatulla tavalla ohjausta ja neuvontaa palvelun tuottajalle sekä pyytämään puuteisiin liittyviä lisäselvityksiä. Vasta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 3.7.2018 tekemän päätöksen jälkeen mainitut puutteet ovat vähentyneet, mutta niitä on saadun selvityksen mukaan edelleen esiintynyt muun ohella työvuorolistojen laadinnassa.

Vuotta 2019 koskevista tarkastushavainnoista ilmenee, että tarkastusten kohteena olleessa yksikössä on ollut ongelmia saada hoitajille sairaustapausten vuoksi sijaisia. Valittajaa on 18.2.2019 suoritetulla tarkastuskäynnillä kehotettu laatimaan järjestelmä, jolla taataan riittävä määrä henkilöstä takaaman asianmukainen hoitajamitoitus vuoroihin. Edelleen toukokuussa 2019 on todettu ongelmia sairauslomasijaisten saatavuudessa. Elokuussa 2019 laaditun aluehallintoviraston muistion mukaan yksikössä ei ole ollut enää siinä todettujen toimenpiteiden jälkeen huomautettavaa. Ongelmat sairauslomasijaisten saatavuudessa ovat kuitenkin jatkuneet ajalla 18.11–8.12.2019, jolloin hoitajamitoitus yksikössä on ollut alle vaaditun.

Valittajan mukaan hankintayksikkö ja aluehallintovirastokaan eivät ole käyttäneet hoitajamitoituksen laskemisessa valtakunnallisia laskentaperusteita, joihin on valittajan esittämän mukaan liittynyt myös vuoden 2019 aikana epäselvyyksiä. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan esittämistä hoitajamitoituksen laskentatapaan liittyvistä erimielisyyksistä huolimatta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 8.1.2020 suorittamaa tarkastuskäyntiä koskevasta tarkastuspöytäkirjasta ilmenee, että yksikössä on ollut edelleen muitakin puutteita esimerkiksi yöhoitajien toiminnan järjestämisessä, asiakkaiden myös hyvin vaikeahoitoisiksi todettujen haavojen hoidossa, hoitajien työnjaossa ja resursoinnissa sekä puhtaanapidon tasossa.

Markkinaoikeus toteaa, että yksittäin arvioiden valittajan yksikössä havaitut puutteet eivät ole olleet kaikilta osin vakavia. Toisaalta yksikössä on todettu myös vakavia puutteita, kuten puutteita hoitajien määrässä ja haavanhoidossa. Myös siivouksen toistuvia ongelmia voi pitää vakavana puutteena. Eri tasoisia puutteita on edellä todetulla tavalla havaittu lukumäärältään varsin runsaasti useamman vuoden ajalta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella aluehallintoviraston valvonta kohteessa ei ollut päättynyt ennen valituksenalaisen päätöksen tekemisestä. Kuten edellä kuvatulla tavalla hankintalain 81 §:n esitöissä on todettu, myös toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankinnassa on kysymys tehostetusta palveluasumisesta, jolloin asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Hankinnan luonne huomioon ottaen hankintayksiköllä on ollut korostunut tarve varmistua siitä, että sen valitsemat palveluntarjoajat ovat luotettavia. Nyt tarkastelun kohteena oleva hankinta on koskenut samaa toimintaa, jota valittajan Hoivakoti A:ssa tehdyt tarkastushavainnot ovat koskeneet, ja jota mainittu yksikkö on aikaisemmin hoitanut.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on sillä hankintalain 81 §:n soveltamisessa oleva harkintavalta huomioon ottaen voinut pitää valittajan tarjoaman yksikön tarkastuskäynneillä ilmenneitä havaintoja siinä määrin sen luottamusta valittajaan heikentävänä, että se on voinut arvioida hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan soveltamisedellytysten täyttyvän nyt kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä. Tarkastuksissa havaitut puutteet ja hankintayksikön korostunut tarve luotettavalle palveluntarjoajalle huomioon ottaen valittajan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle ei voida pitää suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on kohdellut sitä epätasapuolisesti sulkemalla vain sen tarjouskilpailusta, vaikka vastaavia puutteita on havaittu myös palveluntuottajiksi valittujen tarjoajien kohteissa. Valittaja on esittänyt tältä osin selvitystä kahden muun tarjoajan kohteisiin tehdyistä tarkastuskäynneistä 21.3.2018 ja 26.2.2019. Jälkimmäisen yhteydessä on havaittu puutteita muun muassa lääkehoidossa. Markkinaoikeus toteaa, että saadun selvityksen mukaan kysymys on ollut muiden kohteiden osalta yksittäisistä tarkastuskäynneistä, joissa havaitut puutteet on hankintayksikön mukaan tarkastusten jälkeen korjattu. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt syytä katsoa, että hankintayksikön menettely olisi ollut valittajaa epätasapuolisesti kohtelevaa.

Hankintayksikkö ei ole siten ylittänyt harkintavaltaansa sulkiessaan valittajan hankintamenettelystä.

Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole valittajan esittämällä tavalla varannut sille tilaisuutta puhdistautumistoimien esittämiseen. Lisäksi asiassa on arvioitava hankintapäätöksen perustelujen asianmukaisuutta.

Kun hankintayksikkö on päättänyt käyttää hankintalain 12 luvun mukaisissa hankinnoissa hankintalain 81 §:ssä säädettyjä poissulkemisperusteita, sen on myös annettava hankintamenettelyn aikana tarjoajille mahdollisuus esittää hankintalain 82 §:n mukaisesti näyttöä luotettavuudestaan ja arvioitava kyseinen selvitys ennen kuin se tekee päätöksen tarjoajan tai ehdokkaan sulkemisesta pois tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on osallistumispyyntöön liittämällään yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla pyytänyt tarjoajilta alustavaa selvitystä siitä, ovatko tarjoajat täyttäneet vaatimuksen siitä, ettei yksikään hankintalain 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste koske tarjoajaa. Tässä yhteydessä tarjoajia on myös pyydetty ilmoittamaan, ovatko ne toteuttaneet puhdistautumistoimia. Valittaja on tarjoukseensa liittämällä lomakkeella ilmoittanut, ettei se ole syyllistynyt ammatin harjoittamiseen liittyvään vakavaan virheeseen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan poissulkemisperusteessa on ollut kysymys hankintayksikön ja valittajan välisestä pidempiaikaisesta valvontaprosessista, jonka yhteydessä osapuolet ovat käyneet keskustelua havaituista puutteista, puutteiden merkittävyydestä ja niiden korjaamisesta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei ole ollut tarpeen pyytää valittajalta muuta selvitystä ennen tarjouskilpailusta poissulkemisen arviointia.

Valittajan poissulkemista hankintamenettelystä on valituksenalaisessa päätöksessä perusteltu viittaamalla Hoivakoti A:ssa hankintayksikön ja aluehallintoviraston tekemiin tarkastuksiin ja niissä todettuihin puutteisiin. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittajan tai tarkastuksen kohteena olleen yksikön edustaja on ollut tarkastuskäynneillä läsnä ja valittaja on ollut siten tietoinen poissulkemisen perusteena olleista puutteista. Tämä huomioon ottaen hankintapäätöksestä ovat käyneet riittävällä tavalla ilmi valittajan hankintamenettelystä poissulkemiseen vaikuttaneet seikat, jotta valittaja on voinut hankintapäätöksen tietojen perusteella arvioida hankintamenettelyn oikeellisuutta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Esperi Hoiva 1 Oy:n korvaamaan Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit
Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta