MAO:531/20

Orimattilan kaupunki - Kärryaukion saneeraus

julkinen hankinta - tiedon antaminen asiakirjasta - soveltuvuusvaatimusten hyväksyttävyys - hankintamenettelyn keskeyttäminen

Diaarinumero: 2020/208
Antopäivä: 1.12.2020



Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen hankintamenettelyn keskeyttämisestä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 28.600 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.680 eurolla viivästyskorkoineen.

Ykkös Infra Oy on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön toimittamaan sille muiden tarjoajien tarjoukset tarjoushintoineen ja pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa sille vastineen liitteenä olleen tarjousten vertailutaulukon.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn vetoamalla määrärahojen riittämättömyyteen. Valittajan tarjouksen hinta 286.000 euroa on alittanut tarjouspyynnössä esitetyn kustannusarvion 307.276 euroa, joten hankintayksikkö on saanut ainakin yhden sen oman kustannusarvion alittaneen tarjouksen. Hankintamenettelyn tulee johtaa hankintasopimuksen tekemiseen.

Valittajan tulee saada tieto muiden tarjoajien hinnoista oikeussuojakeinojen tarpeellisuuden ja oikeussuojaintressin arvioimiseksi. Hinnat ovat hankintamenettelyssä aina julkista tai vähintään asianosaisjulkista tietoa.

Vastine

Vaatimukset

Orimattilan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.185 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn, koska kaikkien soveltuvuusvaatimukset täyttäneiden tarjoajien tarjousten hinnat ylittivät hankintaan varatut määrärahat. Hankintamenettelyn keskeyttämiselle on näin ollen ollut perusteltu syy.

Valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimusta RALAsertifioinnista tai esittänyt muuta vastaavaa näyttöä ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta. Valittajan itsensä laatima asiakirja ei ole osoittanut ulkopuolisen todentaman laadunhallinnan olemassaoloa ainakaan RALA-sertifiointia tai esimerkiksi SFS-EN ISO 9001 laatusertifiointia vastaavalla tavalla. Hankintayksikön on näin ollen tullut sulkea valittaja tarjouskilpailusta.

Hankintasopimusta ei ole tehty, joten pyydetyt tarjoukset ja tarjousten vertailutaulukko eivät ole tulleet julkisiksi. Muiden tarjoajien hinnoilla ei ole merkitystä valittajan oikeusaseman kannalta. Jotta tulevan kilpailutuksen lopputulos ei vääristyisi, valittajalle ei tule luovuttaa mainittuja asiakirjoja.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2019:145 mukaisesti hankintayksikön olisi tullut ottaa huomioon esitetty korvaava selvitys osaamisesta. Hankintayksikön on tullut sallia se, että valittaja esittää selvityksen RALA-sertifiointia vastaavista laadunhallinnan toimenpiteistä, eikä hankintayksikkö ole voinut sulkea valittajaa tarjouskilpailusta. Valittaja on tarjouksensa liitteessä kuvannut laadunhallintaansa. Ulkopuolinen todennus ei voi olla ehdoton edellytys tarjouskilpailuun osallistumiselle, ja se tulee voida korvata esittämällä valittajan tekemin tavoin hankinnan kohteeseen vastaavat toimintatavat.

Muut kirjelmät

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole edes esittänyt, että valittajan laadunhallintaa kuvaavassa asiakirjassa esittämät toimenpiteet eivät vastaisi soveltuvuusvaatimusta. Ulkopuolinen todentaminen on turha kuluerä, eikä todennuksen puuttuminen voi estää osallistumasta tarjouskilpailuun.

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on ollut hinnaltaan halvin ja virheettömässä menettelyssä sen tarjous olisi tullut valituksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Vaatimukset asiakirjojen esittämisestä ja tiedon antamisesta asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön toimittamaan sille muiden tarjoajien tarjoukset tarjoushintoineen ja pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaa sille vastineen liitteenä olleen tarjousten vertailutaulukon. Valittajan mukaan sen tulee saada tieto muiden tarjoajien hinnoista.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintasopimusta ei ole tehty, joten pyydetyt tarjoukset ja tarjousten vertailutaulukko eivät ole tulleet julkisiksi. Hankintayksikön mukaan muiden tarjoajien hinnoilla ei ole merkitystä valittajan oikeusaseman kannalta. Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajalle ei tule luovuttaa mainittuja asiakirjoja, jotta tulevan kilpailutuksen lopputulos ei vääristyisi.

Markkinaoikeus toteaa, että tässä hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevassa asiassa hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeuteen saadut tarjoukset, joiden hintakohdissa on todettu ”Piilotettu”, ja tarjousten vertailutaulukon, joka on sisältänyt tarjousten hintatiedot. Tarjoushinnat sisältäviä tarjouksia ei ole toimitettu markkinaoikeuteen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 42 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen on hallintotuomioistuimen pyynnöstä toimitettava sille päätöksen perusteena olleet asiakirjat ja muu tarvittava selvitys. Lain 50 §:n mukaan hallintotuomioistuimella on oikeus pyynnöstä saada maksutta viranomaiselta salassapitosäännösten estämättä kaikki asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot ja asiakirjat. Tuomioistuin voi määrätä viranomaisen esittämään tarpeellisen selvityksen.

Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskeva hankintalain 125 § vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ää, jonka esitöissä (HE 182/2010 vp s. 23) on todettu, että hankinnan keskeyttämistilanteessa hankintayksikön tulee usein ottaa kantaa myös keskeytettyä menettelyä koskevien asiakirjojen julkisuuteen. Esitöissä on myös tuotu esiin, että hankinnan keskeyttämistilanteessa asianosaisen tiedonsaanti-intressi ei koske kilpailevia tarjouksia, vaan hankintayksikön keskeyttämispäätöstä ja sen perusteluita, ja että tarjousasiakirjat voidaan pitää salassa, kunnes hankintayksikkö on tehnyt ratkaisunsa uudessa hankintamenettelyssä tai päättänyt luopua hankinnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että kun laissa ei säädetä markkinaoikeuden mahdollisuudesta määrätä hankintayksikköä toimittamaan asiakirjoja suoraan valittajalle, valittajan on katsottava tarkoittaneen, että markkinaoikeuden tulisi määrätä hankintayksikkö toimittamaan tarjoajien tarjoukset tarjoushintoineen markkinaoikeudelle ja markkinaoikeuden edelleen valittajalle. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetty muu selvitys huomioon ottaen tarjoukset tarjoushintoineen eivät ole tarpeen asian ratkaisemiseksi, eikä markkinaoikeuden ole tarpeen määrätä hankintayksikköä toimittamaan niitä markkinaoikeudelle. Vaatimus on näin ollen tältä osin hylättävä.

Markkinaoikeuteen toimitetun tarjousten vertailutaulukon osalta kyse on puolestaan asianosaisen oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 7 §:n 1 momentin mukaan viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä. Pykälän 2 momentin mukaan julkista hankintaa koskevat osallistumishakemukset, tarjoukset sekä muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat 1 momentissa tarkoitetuin rajoituksin julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty.

Julkisuuslain 11 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely on valituksenalaisella päätöksellä keskeytetty, eikä hankintasopimusta ole tehty. Tarjoajien yksikkö- ja kokonaishinnat sisältävä vertailutaulukko ei siten ole tullut julkisuuslain 7 §:n 2 momentin perusteella julkiseksi, joten kyse on oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä tarkoitetusta muusta kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta.

Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle tarjousten vertailutaulukon yksikköhintoja lukuun ottamatta. Harkittaessa valittajan vaatiman tarjousten vertailutaulukon antamista valittajalle kokonaisuudessaan on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Tässä oikeudenkäynnissä on kysymys keskeisesti siitä, onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta ja onko hankintayksiköllä ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Markkinaoikeus katsoo, että muiden tarjoajien tarjousten yksikköhinnat eivät sisällä sellaisia tietoja, jotka voivat tai ovat voineet vaikuttaa asian käsittelyyn eli tässä tapauksessa hankintayksikön harkintaan valittajan tarjouskilpailusta sulkemisessa tai hankintamenettelyn keskeyttämisessä. Valittajalla ei näin ollen ole oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaista oikeutta saada tietoa mainituista asiakirjoista, eivätkä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset tässä asiassa edellytä näiden tietojen antamista. Vaatimus tiedon saamisesta asiakirjasta on siten hylättävä siltä osin kuin valittajalle ei ole jo toimitettu sen pyytämiä tietoja.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on todettu, että hankintayksikkö ei ole EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen tavoin sidottu esimerkiksi hankintadirektiivin liitteessä listattuihin soveltuvuusselvityksiin.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain 125 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan pykälä säilyy muuttumattomana tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.

Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) on hankintamenettelyn keskeyttämisestä todettu, että hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Esitöiden mukaan hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Koska hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, ei hyväksyttävää ole hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi. Vielä esitöiden mukaan oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä uudella säännöksellä ole tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2019:145 on arvioitu Rakentamisen Laatu Rala ry:n niin sanotun RALApätevyysraportin esittämistä koskevaa tarjouspyynnön vaatimusta. Asiassa on ollut kysymys tilanteesta, jossa tarjoajan soveltuvuuden oli tarjouspyynnön mukaan voinut osoittaa ainoastaan RALApätevyysraportilla. Tarjouskilpailuun osallistuminen oli edellyttänyt siten edellä mainitun yksityisoikeudellisen yhdistyksen antaman maksullisen pätevyysraportin hankkimista, eikä tarjouspyynnössä ollut ilmoitettu mahdollisuudesta osoittaa soveltuvuus muulla vaihtoehtoisella selvityksellä. Asiassa ei ollut käynyt ilmi, että hankintayksikön pyytämiä tietoja ei olisi ollut mahdollista esittää muutoin kuin RALApätevyysraportilla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimukset olivat edellyttäneet kyseisessä kansallisessa hankinnassa, että tarjoajan soveltuvuutta koskevan vaatimuksen täyttyminen oli voitu tarvittaessa osoittaa muullakin vastaavanlaisella selvityksellä kuin vain Rakentamisen Laatu Rala ry:n myöntämällä pätevyydellä. Lisäksi hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä olisi ratkaisun mukaan tullut ilmetä mahdollisuus RALA-pätevyysraportin asemesta toimittaa vaihtoehtoinen korvaava selvitys, josta mainittua raporttia vastaavat tiedot ilmenivät.

Tarjouspyyntö, valittajan tarjous ja valituksenalainen päätös

Tarjouspyynnössä on soveltuvuusvaatimusten osalta todettu muun ohella seuraavaa:

”1. Tarjoajan (yrityksen) osaamisen ja kyvykkyyden kelpoisuusehdot (2 vaihtoehtoa kyvykkyyden osoittamiseksi, joko A ja B tai kohdat B ja C mukaan).

A) Tarjoajalla tulee olla vähintään Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämät tähän urakkaan soveltuvat toimialapätevyydet

18.3a Pääurakointi; putkilinjat ja johtoverkot

18.6a Pääurakointi; tiet, kadut

Sekä Rakentamisen laatu RALA ry:n myöntämä tähän urakkaan soveltuva yritystasoinen RALA-sertifikaatti tai muu vastaava näyttö ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta, esimerkiksi tähän urakkaan soveltuva SFS-EN ISO 9001 laatusertifikaatti.

[– –]

B) Tarjoajalla tulee olla viimeksi kuluneiden viiden (5) vuoden aikana tehtynä / käynnissä vähintään kolme yli 300.000 euron vastaavanlaista infrarakennusurakkaa, jotka ovat sisältäneet myös tien / kadun rakentamista sekä vesihuoltorakentamista.

[– –]

C) Em. kohdan A RALA-pätevyyksien puuttuessa voidaan pätevyys osoittaa referenssein, jotka ovat sisältäneet edellä mainittujen toimialapätevyyksien urakoita. Tällöin yrityksellä tulee olla viimeisen viiden vuoden aikana tehtynä / käynnissä vähintään 2 kpl yli 500.000 euron (alv 0 %) infrarakentamisen kokonaisurakkaa, joihin sisältyy edellä mainittujen toimialapätevyyksien rakentamista. Rakennuttaja arvioi referenssien kelpoisuuden ja riittävyyden.

[– –]

Jos osaamisen ja kyvykkyyden kelpoisuusehtojen täyttymiseksi esitetään em. referenssit, niin tarjoajalla tulee olla Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä tähän urakkaan soveltuva yritystasoinen RALA-sertifikaatti tai muu vastaava näyttö ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta, esimerkiksi tähän urakkaan soveltuva SFS-EN ISO 9001 laatusertifikaatti.”

Valittaja on tarjouksessaan vastannut A-kohtaan ”ei”, B-kohtaan ”kyllä” sekä liittänyt tarjoukseensa referenssiluettelon ja C-kohtaan ”kyllä” sekä liittänyt tarjoukseensa referenssiluettelon ja asiakirjan ”Laatu ja toimintakäsikirja Ykkös Infra.pdf”.

Valituksenalaisen päätöksen johdanto-osasta on ilmennyt, että viidestä saadusta tarjouksesta kaksi tarjoajaa tai niiden tarjousta ei ole täyttänyt tilaajan asettamia vaatimuksia ja ne on suljettu tarjouskilpailusta. Varsinaisena päätöksenä on kuitenkin ollut vain se, että hankintamenettely keskeytetään, koska hankintaan varatut määrärahat eivät ole riittäneet hankinnan toteuttamiseen tarjotuilla hinnoilla.

Asian arviointi

Asiassa on valituksen perusteella ratkaistava, onko hankintayksikkö voinut arvioida, ettei valittaja ole täyttänyt soveltuvuutta koskevia vaatimuksia, ja onko hankintayksikkö voinut keskeyttää hankintamenettelyn sillä perusteella, että kaikkien soveltuvuusvaatimukset täyttäneiden tarjoajien tarjousten hinnat ovat ylittäneet hankintaan varatut määrärahat.

Valittaja on esittänyt, että korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2019:145 mukaisesti hankintayksikön olisi tullut valittajan soveltuvuutta arvioidessaan ottaa huomioon valittajan esittämä korvaava selvitys valittajan osaamisesta. Valittajan mukaan hankintayksikön on tullut sallia se, että valittaja esittää selvityksen RALA-sertifiointia vastaavista laadunhallinnan toimenpiteistä, eikä hankintayksiköllä ole ollut oikeutta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta. Valittaja on tarjouksensa liitteenä olleella asiakirjalla kuvannut laadunhallintaansa. Valittajan mukaan ulkopuolinen laadunhallinnan todennus ei voi olla ehdoton edellytys tarjouskilpailuun osallistumiselle.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimusta RALA-sertifioinnista tai esittänyt muuta vastaavaa näyttöä ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta. Hankintayksikön mukaan valittajan itsensä laatima asiakirja ei osoita ulkopuolisen todentaman laadunhallinnan olemassaoloa ainakaan RALAsertifiointia tai esimerkiksi SFS-EN ISO 9001 laatusertifiointia vastaavalla tavalla. Hankintayksikkö on esittänyt, että sen on näin ollen tullut sulkea valittaja tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa näiden vaatimusten asettamisessa. Niiden tulee kuitenkin olla suhteellisuuden vaatimusten mukaisia ja puolueettomia sekä perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta eivätkä ne saa tarpeettomasti estää osallistumista tarjouskilpailuun tai rajoittaa kilpailua.

Edellä selostetusti hankintayksikkö on tarjouspyynnössä edellyttänyt yhtenä soveltuvuusvaatimuksena Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämää kyseessä olevaan urakkaan soveltuvaa yritystasoista RALAsertifikaattia tai muuta vastaavaa näyttöä ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta, esimerkiksi kyseessä olevaan urakkaan soveltuvaa SFS-EN ISO 9001 laatusertifikaattia.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut hankintalain 105 §:n perusteella edellyttää RALAsertifikaattia tai vastaavaa selvitystä ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta. Valittajan itsensä laatimaa selvitystä projektissa käytettävistä ulkopuolista todennusta vastaavista toimintatavoista laadunvarmistuksessa ei voida pitää sellaisena vastaavana selvityksenä laadunhallinnasta, jonka keskeisenä edellytyksenä on pidettävä sitä, että laadunhallinnan on tullut olla ulkopuolisen tahon todentama.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on valittajan soveltuvuutta arvioidessaan päätynyt siihen, että valittaja ei ole täyttänyt hankintayksikön asettamia vaatimuksia. Hankintayksikkö on siten voinut ottaa tämän lähtökohdaksi harkitessaan, jatkaako se hankintamenettelyä vai keskeyttääkö se hankintamenettelyn.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 125 §:n perusteella hankintayksiköllä on oikeus keskeyttää hankintamenettely vain todellisesta ja perustellusta syystä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely tilanteessa, jossa kaikki hyväksyttävät tarjoukset ovat ylittäneet hankinnan toteuttamiseen varatut määrärahat. Asiassa ei ole muutoinkaan tullut ilmi, etteikö hankintamenettelyn keskeyttäminen olisi perustunut todellisiin ja perusteltuihin syihin, tai että keskeyttäminen olisi vaikuttanut tarjoajiin syrjivästi. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn esittämällään perusteella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Ykkös Infra Oy:n vaatimukset asiakirjojen esittämisestä ja tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ykkös Infra Oy:n korvaamaan Orimattilan kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.185 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Pekka Savola ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 14.12.2020