MAO:530/20

Salon kaupunki - koulun väistötilojen hankinta

julkinen hankinta - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus - hyvitysmaksu

Diaarinumero: 2020/70
Antopäivä: 1.12.2020


Asian tausta

Salon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.12.2029 julkaistulla sekä 20.12.2019 ja 9.1.2020 korjatulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Perniön Kirkonkylän koulun väistötilojen vuokrausta koskevasta rakennusurakasta 24 kuukauden sopimuskaudelle.

Salon kaupungin opetuslautakunta on 4.2.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 11 valinnut voittaneen tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 185.000 euroa.

Markkinaoikeus on 25.3.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 131/20 hylännyt Suomen Moduulitilat Oy:n vaatimuksen hankintamenettelyn täytäntöönpanon väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 30.6.2020.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Suomen Moduulitilat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 22.230 euroa viivästyskorkoineen 19.3.2019 lukien. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.250 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta pohjapiirroksesta on ilmennyt, että voittaneen tarjoajan tarjoamat tilat eivät ole sisältäneet tarjouspyynnön vaatimusten mukaista teknistä tilaa. Kyseisestä pohjapiirroksesta on ilmennyt lisäksi, että voittaneen tarjoajan tarjoaman tilan alapohja ei ole rajoittunut ryömintätilaan ja sen U-arvo on ollut 0,118 W/m2K. Voittaneen tarjoajan tarjoaman tilan alapohja ei siten ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta alapohjan U-arvosta (0,09 W/m2K tai ryömintätilaan rajoittuen 0,17 W/m2K).

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, joten valittajan olisi tullut voittaa tarjouskilpailu.

Vastine

Vaatimukset

Salon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa hankintasäännösten ja tarjouspyynnön mukaisesti, ja valituksi on tullut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset.

Voittaneen tarjoajan tarjoamassa väistötilassa tekninen tila on sijainnut välikatossa eteisen ja wc-tilan päällä, jonne sijoitetaan ilmanvaihtokone ja lämminvesivaraaja. Voittaneen tarjoajan tarjoamassa väistötilassa ei siis ole ollut tarvetta erilliselle tekniselle tilalle. Tarjouspyynnössä ei ole ollut vaatimuksia teknisen tilan sijainnille, eikä tarjouspyynnössä ole vaadittu, että teknisen tilan tulisi sijaita lattiatasolla. Voittaneen tarjoajan tarjoama väistötila on teknisen tilan osalta ollut tarjouspyynnön mukainen.

Rakennusteknisenä vaatimuksena alapohjan U-arvon osalta on tarjouspyynnössä ollut 0,09 W/m2K. Tämän vaatimuksen osalta hankintayksikkö on lisätietokysymysten yhteydessä vastannut, että alapohjan U-arvovaatimuksena on vähintään 0,17 W/m2K. Voittaneen tarjoajan tarjoaman väistötilan alapohjan U-arvo (0,118 W/m2K) on täyttänyt tämän vaatimuksen, ja tarjous on näin ollen ollut alapohjan Uarvon osalta tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä ei ole ollut vaatimusta, että tarjotussa väistötilassa alapohjan tulisi rajoittua ryömintätilaan. Voittaneen tarjoajan tarjoama väistötila on näin ollen ollut myös alapohjan rakenteen osalta tarjouspyynnön mukainen.

Ei ole kohtuutonta, että asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuistaan. Valittajan vaatimus on myös ollut liiallinen 1.000 euron ylittäviltä osin. Asiassa on kyse vain muutamasta rakennusteknisestä seikasta ja niiden suhteesta tarjouspyyntöön.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden pyynnöstä toimittamassaan lausumassa esittänyt, että se on ennen hankintapäätöksen tekemistä selvittänyt voittaneelta tarjoajalta, miten se on ratkaissut rakennuksen teknisen tilan. Koska hankinnan kohteena olevan rakennuksen lämmitystapa on muuttunut tarjousaikana kaukolämmitteisestä sähkölämmitteiseksi, erillistä varsinaista teknistä huonetilaa ei ole enää välttämättä tarvittu. Voittaneen tarjoajan toteutuksessa tekninen tilavaraus on toteutettu innovatiivisesti hyödyntämällä alakaton yläpuolisia tiloja.

Menettelyssä ei ole ollut kyse tarjousasiakirjojen tai tarjotun kohteen kielletystä parantamisesta, eikä voittanut tarjoaja ole saanut lisäaikaa suhteessa muihin tarjoajiin oman tarjouksensa parantamiseen. Kyseessä on ollut sallittu täsmentäminen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella kysymys siitä, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön vastainen ja olisiko se näin ollen tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) mukaan säännöksen periaate jatkaa voimassa ollutta käytäntöä siitä, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevan hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) on todettu, että hankintayksikön ei tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja voittaneen tarjoajan tarjous

Hankinnan kohteena on ollut Perniön Kirkonkylän koulun väistötiloja koskeva rakennusurakka vuokrahankintana. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Toimitukseen kuuluu väistötilojen toimittaminen osoitteessa Lampolantie 9, Perniö sijaitsevaan rakennuspaikkaan perustustöineen täysin käyttövalmiina. Toimituksen tulee sisältää tarjouspyynnön liitteenä 1 olevan huonetilaohjelman mukaiset tilat, varusteet ja kalusteet käsittävän rakennuksen ja sen perustusten suunnittelun, rakentamisen, kuljetuksen ja pystytyksen sijoituspaikalle sekä vuokra-ajan päätyttyä rakennuksen ja perustusten purkamisen ja siirtämisen pois sijoituspaikalta. Toimitukseen liittyvät työt ja vaatimukset on esitetty tarkemmin tarjouspyynnössä ja sen liitteinä olevissa asiakirjoissa.

[– –]

Rakennustekniset vaatimukset on esitetty tarjouspyynnön liitteenä 1 olevassa huonetilaohjelmassa.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Tarjoukseen liitettävät dokumentit” on ilmoitettu vähimmäisvaatimuksena, että tarjoajan tulee ladata tarjoukseensa luonnokset tarjoamiensa tilojen pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirroksista.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tilaohjelma, yhteensä noin 200 hm2

    • 2 kpl perusopetustiloja (OT3), a´ n. 58–60 m2
    • 1 kpl pienryhmätila (OT1), n. 9–10 m2
    • 1 inva-wc + 2 normi wc-tilaa
    • eteis- ja naulakkotilat
    • tekninen tila
    • siivoustila
    • Kaikki tilat tulee olla käyttökuntoon varustettuja. Kiintokalusteet kuuluvat toimitukseen.

Luokkatiloissa tulee olla valkotaulut, kiinnityspinnat, valkokankaat ja varaukset kattoprojektorille

    • Luokkahuoneissa tulee olla vesipiste.

Rakennustekniset vaatimukset:

    • vaadittava huonekorkeus vähintään 2700 mm.”

Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa muun ohella tarjoamansa väistötilan pohja- ja leikkauspiirroksen. Voittaneen tarjoajan pohjapiirroksessa ei ole mainittu teknistä tilaa. Leikkauspiirroksesta on käynyt ilmi, että muun ohella eteistilojen huonekorkeus on laskettu alakatolla 2360 millimetriin ja kyseisten tilojen yläpuolella on ollut noin 60 senttimetriä korkea tila, jota ei ole merkitty mihinkään käyttöön. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa alustavassa työohjelmassa ei ole mainittu teknistä tilaa, vaan siinä on todettu tarjotuista väistötiloista muun ohella seuraavaa:

”Rakennuksessa on 2 opetustilaa, pienryhmätila, 2 WCtilaa, inva-WC, siivoustila ja eteistilat, jossa naulakot.

Rakennuksessa on sisääntulorappunen ja luiska.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ensinnäkin sillä perusteella, että voittaneen tarjoajan tarjoamassa väistötilassa ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukaista teknistä tilaa.

Hankintayksikkö on tältä osin esittänyt, että se on ennen hankintapäätöksen tekemistä selvittänyt voittaneelta tarjoajalta, miten se on ratkaissut rakennuksen teknisen tilan. Hankintayksikön mukaan kyseessä on ollut sallittu täsmentäminen. Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoamassa väistötilassa tekninen tila on sijainnut välikatossa eteisen ja wc-tilan päällä, eikä voittaneen tarjoajan tarjoamassa väistötilassa ole näin ollen ollut tarvetta erilliselle tekniselle tilalle. Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 104 §:n 2 momentissa todetuin tavoin tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa rakennusurakan olevan tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen tai tarkentaminen on sallittua ainoastaan hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaisissa rajoissa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyn tilaohjelman mukaan tarjottavassa rakennuksessa on tullut olla opetus- ja pienryhmätilojen lisäksi muun ohella tekninen tila. Teknisen tilan sijoittamisesta ei ole esitetty nimenomaisia vaatimuksia, mutta se on mainittu erillisenä tilana tilaohjelman alla samalla tavoin kuin muut rakennukseen sijoitettavat tilat. Vaikka rakennuksen lämmitystapa on hankintayksikön esittämän mukaisesti hankintamenettelyn aikana muutettu kaukolämmitteisestä sähkölämmitteiseksi, niin tarjouspyyntöä ei ole teknistä tilaa koskevan vaatimuksen osalta muutettu hankintamenettelyn aikana.

Edellä kuvatusti tarjoajien on tullut liittää tarjoukseensa muun ohella tarjoamiensa tilojen pohjapiirros. Toisin kuin muiden tarjoajien toimittamissa pohjapiirroksissa, voittaneen tarjoajan pohjapiirroksessa ei ole mainittu teknistä tilaa eikä siitä ole myöskään ilmennyt sellaista tilaa, jonne olisi sijoitettu teknisen tilan laitteita. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa alustavassa työohjelmassa on mainittu kaikki muut tarjouspyynnön tilaohjelman mukaiset tilat teknistä tilaa lukuun ottamatta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä selvittänyt voittaneelta tarjoajalta, miten se on teknistä tilaa koskevan vaatimuksen ratkaissut. Hankintayksikön mukaan erillistä varsinaista teknistä huonetilaa ei ole välttämättä tarvittu, koska rakennuksen lämmitystapa on muutettu sähkölämmitteiseksi, ja voittaneen tarjoajan toteutuksessa tekninen tilavaraus on toteutettu innovatiivisesti hyödyntämällä alakaton yläpuolisia tiloja.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole ilmennyt, että sen tarjoamassa rakennuksessa olisi ollut tarjouspyynnössä tarkoitettua teknistä tilaa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole voittaneen tarjoajan toimittaman tarjousaineiston perusteella voinut pitää leikkauspiirroksesta ilmennyttä muun ohella eteistilojen alakaton yläpuolella ollutta noin 60 senttimetriä korkeaa tilaa tarjouspyynnössä tarkoitettuna teknisenä tilana. Lisäksi mikäli hankintayksikkö olisi sallinut kyseisen tilan käyttämisen teknisenä tilana, leikkauspiirroksen mukaan huonekorkeus muun ohella eteisen ja WCtilojen osalta ei tällöin olisi ollut tarjouspyynnössä edellytettyä 2700 millimetriä, vaan ainoastaan 2360 millimetriä. Hankintayksikkö ei ole voinut saadun täsmennyksen jälkeenkään hyväksyä voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vaatimusten vastaista tarjousta, ja hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 30.6.2020. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Kyseistä 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi edellä todetuin tavoin tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana. Valittajan tarjous on sijoittunut tarjouskilpailussa toiseksi. Koska asiassa ei ole ilmennyt, että valittaja tai sen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ollut 185.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan 173.880 euroa ja toiseksi sijoittuneen valittajan tarjous 222.320 euroa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon hankintayksikön virheen laatu, markkinaoikeus harkitsee hankintalain 155 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvitysmaksun määräksi 10.000 euroa.

Korkein hallinto-oikeus on 16.10.2003 antamassaan päätöksessään taltionumero 2509 katsonut, että hyvitysmaksua on pidettävä korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla perusteeltaan julkisoikeudellisena. Päätöksessä on edelleen katsottu, että kun korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei näin ollen voida soveltaa hyvitysmaksuun eikä hyvitysmaksun maksamisen viivästymisestä myöskään ole annettu erityissäännöstä, vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on lakiin perustumaton. Valittajan vaatimus viivästyskoron maksamisesta asiassa määrättävälle hyvitysmaksulle on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut asian laatuun ja laajuuteen sekä valittajan kirjelmöinnin laajuuteen nähden markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Salon kaupungin maksamaan Suomen Moduulitilat Oy:lle hyvitysmaksuna 10.000 euroa.

Markkinaoikeus hylkää Suomen Moduulitilat Oy:n vaatimuksen viivästyskoron maksamisesta hyvitysmaksulle.

Markkinaoikeus velvoittaa Salon kaupungin korvaamaan Suomen Moduulitilat Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Salon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Pekka Savola ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 11.12.2020