MAO:527/20

Ylivieskan kaupunki - ambulanssit

julkinen hankinta - vertailuperusteet

Diaarinumero: 2020/237
Antopäivä: 27.11.2020


Asian tausta

Ylivieskan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.3.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoidon käyttöön tulevien ambulanssien hankinnasta 24 kuukauden sopimuskaudelle ja optiokaudelle vuodeksi 2022.

Ylivieskan kaupungin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja on 19.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 7 valinnut Profile Vehicles Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 3.150.000 euroa.

Markkinaoikeus on 15.6.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 271/20 hylännyt Ylivieskan kaupungin vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

J5L-Production Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä.

Perustelut

Tarjouspyynnön vertailuperuste kestävän kehityksen sertifikaatista on ollut hankintasäännösten vastainen. Kyseinen sertifikaatti ei ole tunnettu, eikä valittaja ole tarjousta tehdessään voinut tietää, mitä vaatimuksella on tarkoitettu ja miten se on liittynyt hankinnan kohteeseen. Myös vertailuperuste ajoneuvon tyyppihyväksynnästä (European Whole Vehicle Type Approval, EWVTA) on ollut hankintasäännösten vastainen. Kuten valituksen liitteenä olleesta lausunnosta ilmenee, tarjouspyynnön mukainen ajoneuvo voidaan hyväksyä liikennekäyttöön vain yksittäishyväksyntämenettelyssä, joten EU-tyyppihyväksynnän olemassaolo ja siihen liittyvä ajoneuvojen tuotannon vaatimuksenmukaisuuden valvonta ei voi olla osoitus yksittäishyväksyttävien ajoneuvojen laadusta.

Vastine

Vaatimukset

Ylivieskan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.100 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti. Tarjouspyynnön vertailuperusteena ovat olleet erilaiset laadunhallintajärjestelmät, joista nyt esillä ovat olleet kestävän kehityksen sertifikaatti ja ajoneuvon korityön tyyppihyväksyntä.

Tarjouspyynnössä ei ole nimetty mitään tiettyä kestävän kehityksen sertifikaattia. Sertifioitu johtamisjärjestelmä on yleinen edellytys. Valittajan esittämän sertifikaatin mukaan valittaja on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen periaatteita (Global Compact). Suomeen on perustettu vuonna 2019 oma verkosto, Global Compact Network Finland, edistämään yritysten vastuullisuustyötä YK:n periaatteiden mukaisesti. Verkostossa on mukana yli 90 yritystä eri toimialoilta. YK Global Compact pitää yllä jäsenrekisteriä sitoutuneista suomalaisista yrityksistä. Valittaja ei ole YK:n ylläpitämässä rekisterissä, eikä hankintayksikkö ole vakuuttunut siitä, että valittaja on sitoutunut noudattamaan YK:n kestävän kehityksen periaatteita. Valittajan esittämä sertifikaatti on siten ollut harhaanjohtava, eikä pisteitä ole voinut antaa. Sertifikaatin allekirjoittanut taho ei ole myöskään ollut akkreditoitu toimija.

EWVTA-tyyppihyväksyntä on ollut korkeimman tason todiste siitä, että valmistajalla on teknologinen ja teollinen kyky valmistaa maksimaalisen turvallisia tuotteita sekä potilaan että ajoneuvossa työskentelevän henkilöstön näkökulmasta. Kyseisessä tyyppihyväksyntäprosessissa auditoidaan tuotteen lisäksi tuotantotilat ja siten varmistutaan siitä, että ajoneuvot valmistetaan sellaisin menetelmin ja sellaisissa tiloissa, joissa ne normien ja määräysten mukaan tulee valmistaa.

Kuultavan lausunto

Profile Vehicles Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole määritelty kestävän kehityksen sertifikaatin sertifiointikriteerejä tai sitä, kenellä on oikeus myöntää kyseinen sertifikaatti. Yksilöimätöntä sertifiointia ei ole voinut tehdä eikä akkreditointia hakea, joten tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia. Viittaus kansallisiin tai kansainvälisesti harmonisoituihin standardeihin on täyttänyt kyseisen vaatimuksen.

Jos hankintayksikkö on voinut asettaa tyyppihyväksyntää koskevan vertailuperusteen, vertailussa olisi tullut ottaa huomioon myös vastaavien muiden arviointilaitosten antamat todistukset, joten hankintayksikön olisi tullut hyväksyä valittajan esittämä näyttö vastaavasta tyyppihyväksynnästä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja keskeiset oikeusohjeet

Valituksen perusteella asiassa on ensiksi arvioitavana, onko tarjouspyynnössä asetettu vertailuperuste kestävän kehityksen sertifikaatista ollut riittävän selvä ja onko vertailuperuste ajoneuvon tyyppihyväksynnästä liittynyt hankinnan kohteeseen. Asiassa on sen jälkeen tarvittaessa arvioitava hankintayksikön menettelyä tarjousten vertailussa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 21 mukaan hankintalaissa merkillä tarkoitetaan mitä tahansa asiakirjaa, sertifikaattia tai todistusta, jolla vahvistetaan, että kyseessä olevat urakat, tuotteet, palvelut, prosessit tai menettelyt täyttävät hankintayksikön asettamat vaatimukset.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hankinnan kohteen kuvauksessa, tarjouspyynnössä esitettyjen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteissa tai sopimuksen toteuttamisen ehdoissa vaatia tiettyä merkkiä näytöksi siitä, että hankinnan kohde vastaa vaadittuja ympäristöominaisuuksia, sosiaalisia ominaisuuksia tai muita ominaisuuksia. Edellytyksenä tietyn merkin vaatimiselle on, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

1) merkille asetetut vaatimukset koskevat ainoastaan perusteita, jotka liittyvät hankinnan kohteeseen ja soveltuvat hankinnan kohteena olevien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittelemiseen;
2) merkille asetetut vaatimukset perustuvat puolueettomasti todennettavissa oleviin ja syrjimättömiin perusteisiin;
3) merkit vahvistetaan avoimessa menettelyssä, johon viranomaiset, kuluttajat, työmarkkinaosapuolet, valmistajat, kaupan edustajat ja valtioista riippumattomat organisaatiot sekä muut asiaankuuluvat sidosryhmät voivat osallistua;
4) kaikkien asianomaisten osapuolten on mahdollista saada merkki;
5) merkille asetetut vaatimukset laatii kolmas osapuoli, johon merkkiä hakeva toimittaja ei voi käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa.

Hankintalain 72 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö ei edellytä hankinnan kohteen täyttävän kaikkia merkille asetettuja vaatimuksia tai merkkiin sisältyy vaatimuksia, jotka eivät liity hankinnan kohteeseen, sen on ilmoitettava ne hankinnan kohteeseen liittyvät ja merkille asetetut vaatimukset, joihin viitataan. Erityistä merkkiä vaativan hankintayksikön on hyväksyttävä kaikki merkit, joilla varmistetaan, että hankinnan kohde täyttää vastaavat merkille asetetut vaatimukset. Pykälän 3 momentin mukaan, jos tarjoajalla ei todistettavasti ole ollut mahdollisuutta saada hankintayksikön ilmoittamaa erityistä merkkiä tai vastaavaa merkkiä asetettujen määräaikojen kuluessa syistä, jotka eivät johdu kyseisestä tarjoajasta, hankintayksikön on hyväksyttävä muita asianmukaisia todistuskeinoja. Tällaisia todistuskeinoja ovat valmistajan tekniset asiakirjat, edellyttäen, että asianomainen tarjoaja todistaa, että sen toimittamat rakennusurakat, tavarat tai palvelut täyttävät tietylle merkille asetetut vaatimukset tai hankintayksikön ilmoittamat tietyt vaatimukset.

Hankintalain 93 §:n 2 momentissa säädetään muun ohella, että hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Pykälän 5 momentissa säädetään muun ohella, että vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia ambulanssien hankinnasta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde siten, että hinnasta ja laadusta on voinut saada kummastakin 500 pistettä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Kuvaus hankinnasta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Valmiin ambulanssin tulee täyttää SFS EN 1789 + A2 standardin mukaiset vaatimukset sekä ajoneuvolain 12.12.2014/1042 määrätyt M-luokan ominaisuudet tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Mikäli jäljempänä SFS EN 1789 + A2 standardiin on poikkeama, noudatetaan Tilaajan vaatimuksia.”

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on esitetty korityön teknisiä vaatimuksia, muun ohella ”Korimuutostöissä ja varustelussa tulee huomioida SFS EN 1789 + A2 vaatimukset” sekä väliotsikon ”Hoitotila” kohdassa ”Hoitotilan väliseinä” muun ohella vaatimukset ”Kulkuaukollinen väliseinä” ja ”Apukuljettajan puolella ikkuna, teipattuna himmennyskalvolla”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Yleiset kriteerit/tiedot” on väliotsikon ”Tarjoajalla on käytössä laadunhallintajärjestelmä” alla lueteltu muun ohella ”Kestävän kehityksen sertifikaatti”, ”Laatujärjestelmä ISO 9001:2015”, ”Ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2015” ja ”Työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä ISO 45001:2015”. Tarjoajan on kussakin kohdassa tullut valita ”Sertifikoitu”, josta on saanut 20 pistettä, ”Auditoitu”, josta on saanut 10 pistettä tai ”Ei kumpaakaan yllä mainituista”, josta ei ole saanut pisteitä. Väliotsikon ”Tuotteen laatu” jälkeen on esitetty muun ohella ”European Whole Vehicle Type Approval (EWVTA). Todistus toimitettava.” Kohdassa on todettu ”Valittava” ja mainittu ”Hyväksyntä olemassa 20p”.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon mukaan kestävän kehityksen sertifikaatista valittaja on saanut 10 ja voittanut tarjoaja 20 pistettä. Tyyppihyväksynnästä valittaja ei ole saanut pisteitä, ja voittanut tarjoaja on saanut 20 pistettä. Valittaja on saanut kokonaisuudessaan 925 ja voittanut tarjoaja 936,96 pistettä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetettu vertailuperuste kestävän kehityksen sertifikaatista on ollut hankintasäännösten vastainen. Valittajan mukaan kyseinen sertifikaatti ei ole tunnettu, eikä valittaja ole tarjousta tehdessään voinut tietää, mitä vaatimuksella on tarkoitettu. Valittaja on esittänyt myös, että tarjouspyynnössä ei ole määritelty kestävän kehityksen sertifikaatin sertifiointikriteerejä tai sitä, kenellä on oikeus myöntää kyseinen sertifikaatti, eikä yksilöimätöntä sertifiointia ole voinut tehdä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole nimetty mitään tiettyä kestävän kehityksen sertifikaattia, ja sertifioitu johtamisjärjestelmä on yleinen edellytys. Hankintayksikön mukaan valittaja on selvityksessään sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen periaatteita (Global Compact), mutta valittaja ei ole ollut YK:n ylläpitämässä rekisterissä. Hankintayksikkö on esittänyt myös, että sertifikaatin allekirjoittanut taho ei ole ollut akkreditoitu.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja ettei hankintayksikölle anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnössä vertailuperusteesta ”kestävän kehityksen sertifikaatti” on voinut saada 20 tai 10 pistettä, jos tarjoaja on valinnut tarjouslomaketta täyttäessään sertifioinnin tai auditoinnin. Markkinaoikeus toteaa, että vertailuperustetta ei ole enemmälti kuvattu taikka edellytetty tarjoajaa nimeämään sertifikaattia tai liittämään sitä tarjoukseen. Tarjoajat ovat näin ollen voineet vedota kyseisen vertailuperusteen täyttämiseksi mihin tahansa itse valitsemaansa kestävän kehityksen sertifikaattiin tai auditointiin edellyttäen, että sertifikaatin myöntäjällä on ollut oikeus asianomainen sertifikaatti myöntää. Kyseinen vertailuperuste on asetettu riittävän selvästi, ja ilmoitettu kiinteä pisteytys huomioon ottaen hankintayksiköllä ei ole ollut liiallista harkintavaltaa tarjousvertailussa. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tätä vertailuperustetta asettaessaan.

Valittaja on esittänyt, että myös vertailuperuste ajoneuvon EU-tyyppihyväksynnästä on ollut hankintasäännösten vastainen. Valittajan mukaan kuten valituksen liitteenä olleesta lausunnosta ilmenee, tarjouspyynnön mukainen ajoneuvo voidaan hyväksyä liikennekäyttöön vain yksittäishyväksyntämenettelyssä, joten EU-tyyppihyväksynnän olemassaolo ja siihen liittyvä ajoneuvojen tuotannon vaatimuksenmukaisuuden valvonta ei voi olla osoitus yksittäishyväksyttävien ajoneuvojen laadusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että EU-tyyppihyväksyntä on osoittanut, että valmistajalla on kyky valmistaa maksimaalisen turvallisia tuotteita, ja kyseisessä tyyppihyväksyntäprosessissa auditoidaan tuotteen lisäksi tuotantotilat ja siten varmistutaan siitä, että ajoneuvot valmistetaan säännösten mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä viitannut ambulansseja koskevaan standardiin ”SFS EN 1789 + A2”. Hankintayksikkö on esittänyt tarjouspyynnön liitteessä 1 ainakin hoitotilan ja ohjaamon väliseinän kulkuaukkoa sekä apukuljettajan puolella himmennyskalvolla teipattua ikkunaa koskevia vaatimuksia. Valittajan esittämän ajoneuvojen tyyppi- ja yksittäishyväksyntää suorittavan Oy Testmill Ltd:n antaman lausunnon perusteella on pääteltävissä, että tarjoajat ovat voineet ymmärtää vaatimusten poikenneen standardista, mikä olisi tarkoittanut sitä, että tyyppihyväksyntää tarjouspyynnön mukaisille ambulansseille ei olisi voinut saada. Kyseisen lausunnon mukaan tyyppihyväksynnästä ei voi myöskään tehdä päätelmiä saman valmistajan yksittäishyväksyttyjen ajoneuvojen tuotannosta. Hankintayksikkö ei ole kiistänyt näitä seikkoja, vaan on lähinnä esittänyt, että tyyppihyväksyntä olisi silti osoitus valmistajan tuotannon laadusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnön vaatimuksillaan poikennut ambulanssistandardista, eikä EU-tyyppihyväksyntää tarjouspyynnön mukaisille ambulansseille ole siten voinut saada. Näin ollen EU-tyyppihyväksynnän käyttäminen vertailuperusteena ei ole hankintalain 94 §:n mukaisesti liittynyt hankinnan kohteeseen, ja hankintayksikkö on menetellyt tämän vertailuperusteen asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Ylivieskan kaupunki aikoo edelleen toteuttaa ambulanssien hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Ylivieskan kaupungin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtajan 19.5.2020 tekemän hankintapäätöksen § 7. Markkinaoikeus kieltää Ylivieskan kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 250.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Ylivieskan kaupungin korvaamaan J5L-Production Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.600 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää Ylivieskan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Pekka Savola sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 9.12.2020