MAO:521/20
Asioiden tausta
Kokkolan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.3.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Piispanmäen monitoimitalon arkkitehtisuunnittelua koskevasta palveluhankinnasta ajalle 18.5.2020–30.6.2023.
Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö on 11.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 11 valinnut Laaja Arkkitehdit Oy:n tarjouksen.
Kokkolan kaupungin Piispanmäen monitoimitalon suunnittelutoimikunta on 2.6.2020 tekemällään päätöksellä § 19 muun ohella keskeyttänyt hankintapäätöksen toteutuksen.
Kokkolan kaupungin Piispanmäen monitoimitalon suunnittelutoimikunta on 18.6.220 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 25 hylännyt Esa Säkkisen hankintaoikaisuvaatimuksen.
Kokkolan kaupungin Piispanmäen monitoimitalon suunnittelutoimikunta on 18.6.2020 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 26 keskeyttänyt hankintamenettelyn.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 300.000–350.000 euroa.
Asioiden käsittely markkinaoikeudessa
Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/218
Valitus
Vaatimukset
A, ART-palvelu A -nimisen toiminimen haltijana, on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 49.800 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia, ja sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksissaan vastaavan arkkitehdin referenssikohteina vähintään kaksi referenssikohdetta, joiden rakennusoikeudellinen laajuus on ollut yli 5.000 neliömetriä. Voittaneen tarjoajan toisen referenssikohteen rakennusoikeudellinen laajuus on ollut vain 3.700 neliömetriä, ja sille on lisäksi ristiriitaisesti esitetty useita bruttoaloja. Kyseinen referenssikohde ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Vastine
Vaatimukset
Kokkolan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.262,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.
Hankintayksikön keskeytettyä hankintamenettelyn 18.6.2020 hankintayksikön 11.5.2020 tekemä hankintapäätös on joka tapauksessa menettänyt merkityksensä, eikä valittajalla ole asiassa enää oikeussuojan tarvetta. Asiassa ei ole perusteita myöskään hyvitysmaksun määräämiselle, koska hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt syrjivästi ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti tarjoajien tarjouksissa ilmoitettuja referenssikohteita vertaillessaan.
Muut kirjelmät
Valittajaon toimittanut lisäkirjelmiä.
Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/255
Valitus
Vaatimukset
A, ART-palvelu A -nimisen toiminimen haltijana, on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 49.800 euroa.
Perustelut
Hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä. Hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut sellaista peruuttamatonta erehdystä tai hankinnan kohteen muuttumista, joka olisi oikeuttanut hankintayksikön keskeyttämään hankintamenettelyn. Hankintayksikkö on keskeyttäessään hankintamenettelyn pyrkinyt korjaamaan huolellisuusvelvoitteensa laiminlyöntejä.
Vastine
Vaatimukset
Kokkolan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 412,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikön 2.6.2020 tekemä päätös ei ole ollut varsinainen hankintamenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös. Valittaja on vaatinut markkinaoikeutta kieltämään hankintapäätöksen täytäntöönpanon, minkä seurauksena markkinaoikeus on toimittanut hankintayksikölle ilmoituksen muutoksenhaun vaikutuksesta hankintasopimuksen tekemiseen. Muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä on tehty päätös hankintapäätöksen toteutuksen keskeyttämisestä eli hankintasopimuksen tekemättä jättämisestä.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintamenettely on keskeytetty jo hankintayksikön 2.6.2020 tekemällä päätöksellä. Hankinnan keskeyttämiselle ei ole esitetty todellisia ja perusteltuja syitä. Päätös on lisäksi ollut turha, sillä markkinaoikeuden ilmoitus muutoksenhaun vaikutuksesta hankintasopimuksen tekemiseen on ollut sitova.
Muut kirjelmät
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön 2.6.2020 tekemän päätöksen perusteella ei ole ollut selvää, onko kyseessä ollut muutoksenhakukelpoinen päätös. Päätökseen ei ole liitetty valitusosoitusta.
Valittaja on toimittanut lisäkirjelmiä.
Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/300
Valitus
Vaatimukset
A, ART-palvelu A -nimisen toiminimen haltijana, on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 49.800 euroa.
Perustelut
Hankinnan keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä. Hankintamenettelyn keskeyttäminen on syrjinyt ensimmäiseen tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia, ja uuden tarjouskilpailun järjestäminen on ollut hankintasäännösten vastaista tinkimistä. Tarjouspyynnön viittaus rakennusoikeudelliseen laajuuteen on ollut selkeä ja ymmärrettävä. Muut tarjoajat voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta ovat antaneet tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisesti ilmoittamalla rakennusoikeudellista laajuutta kuvaavan pinta-alatiedon tarjouksissaan. Osa tarjoajista on supistanut laajuustietoa vastaamaan nimenomaan rakennusoikeudellista laajuutta, mikä tukee siitä, että tarjouspyynnön käsite on ollut selkeä ja ymmärrettävä.
Bruttoala on yleisin käytetty yksikkö arkkitehtitoimistojen julkisissa referenssiluetteloissa. Tarjouspyynnössä vähimmäisvaatimus on määritelty ”rakennusoikeudellisena laajuutena”. Rakennusluvissa bruttoala on eräs tunnusluku, mutta varsinainen rakennusoikeutta kuvaava laajuusluku on rakennusoikeudellinen kokonaiskerrosala, jonka laskutavassa muun ohella ulkoseinästä huomioidaan vain 250 millimetrin paksuus. Hankintayksikkö on voinut olettaa, että tarjouksissa ilmoitettu laajuustieto, joka on ylittänyt vaaditun 5.000 neliömetriä, on tarkoittanut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksen täyttymisen ilmoittamista. Tarjoukset olisi voitu käsitellä uudelleen keskeyttämättä hankintamenettelyä.
Vastine
Vaatimukset
Kokkolan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.712,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintamenettelyn keskeyttämiselle on ollut todellinen ja perusteltu syy. Hankintamenettely on keskeytetty, koska tarjouspyynnössä mainittu käsite ”rakennusoikeudellinen laajuus” on osoittautunut huonosti tunnetuksi tai tulkinnanvaraiseksi, mikä on saattanut myös estää potentiaalisten tarjoajien osallistumisen tarjouskilpailuun. Asiaan on kiinnitetty huomiota sen jälkeen, kun valittaja on 11.5.2020 tehdyn hankintapäätöksen jälkeen tarkentanut omaa tarjoustaan tältä osin. Eri kuntien rakennustarkastusviranomaiset ovat tulkinneet rakennusten kerrosalan laskutapaa eri tavoin, ja lisäksi eri rakennusjärjestyksissä on kuntakohtaisia lisämääräyksiä. Käytetyllä laskutavalla on ollut huomattava merkitys tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen täyttymiseen.
Pääosa tarjoajista on ilmoittanut tarjouksissaan antamansa referenssien tiedot kerrosalaneliöinä tai bruttoneliöinä. Osa tarjoajista ei ollut ilmoittanut minkäänlaista laskentayksikköä. Yksikään tarjoaja ei ole jättänyt tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen mukaista tarjousta. Hankintayksikkö ei ole pystynyt virheensä havaittuaan tarkastamaan referenssikohteiden rakennusoikeudellisia laajuuksia eikä arvioimaan saatuja tarjouksia uudelleen, koska se olisi johtanut uusiin tulkinnanvaraisuuksiin.
Hankintayksiköllä on ollut velvollisuus reagoida omaan virheeseensä. Kilpailutuksessa olleiden puutteiden korjaaminen jälkikäteen ei ole ollut enää mahdollista. Hankintamenettelyn keskeyttämättä jättäminen olisi ollut syrjivää potentiaalisten tarjoajien kannalta. Rakennusoikeudellinen laajuus on saattanut ollut käsitteenä tuntematon muille kuin suomalaisille tarjoajille.
Valittajan esittämä hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton ja ylittää sallitun 10 prosentin määrän hankinnan arvosta.
Vastaselitys
Valittaja on antanut vastaselityksen.
Muut kirjelmät
Valittajaon toimittanut lisäkirjelmiä.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/218 ja 2020/255
Valittaja on vaatinut muun ohella, että hankintayksikön 11.5.2020 tekemä hankintapäätös § 11 ja 2.6.2020 tekemä päätös hankintapäätöksen toteutuksen keskeyttämisestä § 19 kumotaan.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on tehdessään valitukset markkinaoikeuteen ollut oikeudellinen intressi saattaa asiat markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asioissa perusteltu ratkaisu.
Hankintamenettelyn keskeyttäminen 18.6.2020 tehdyllä hankintaoikaisupäätöksellä § 26 on kuitenkin tarkoittanut, että valituksenalainen hankintapäätös ja päätös hankintapäätöksen toteutuksen keskeyttämisestä ovat menettäneet merkityksensä, sillä hankintaa ei voida enää toteuttaa mainitun hankintapäätöksen perusteella. Valittajalla ei näin ollen ole enää oikeussuojansa kannalta oikeudellista intressiä saada markkinaoikeuden aineellista ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt 11.5.2020 tekemänsä hankintapäätöksen § 11 tai 2.6.2020 tekemänsä päätöksen hankintapäätöksen toteutuksen keskeyttämisestä § 19 osalta valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeus ei voi enää myöskään määrätä mainittujen päätösten osalta hankintayksikölle julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (jäljempänä myös hankintalaki) säädettyä seuraamusta.
Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2017:46 todetulla tavalla markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevillä perustelulausumilla hankintayksikön virheellisestä menettelystä ei ole oikeusvoimavaikutusta. Siten valittajalla ei ole oikeudellista intressiä saada myöskään markkinaoikeuden kannanottoa siitä, onko hankintayksikön menettely hankintapäätöksen 11.5.2020 § 11 tai päätöksen 2.6.2020 § 19 osalta mahdollisesti ollut virheellistä.
Edellä todetuin perustein asian käsittely raukeaa pääasian osalta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/218 ja 2020/255.
Valituksen tutkiminen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/300
Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on 18.6.2020 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 25 hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen hankintayksikön 2.6.2020 tekemästä hankintapäätöksen toteutuksen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä § 19. Koska hankintayksikön 18.6.2020 tekemä päätös ei ole muuttanut valittajan oikeusasemaa 2.6.2020 tehtyyn päätökseen verrattuna, valittajalla ei ole oikeutta tehdä markkinaoikeudelle erikseen valitusta hankintayksikön 18.6.2020 tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä § 25. Valitus on siten jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se on kohdistunut hankintayksikön 18.6.2020 tekemään hankintaoikaisupäätökseen § 25.
Pääasiaratkaisun perustelut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/300
Oikeusohjeet
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.
Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) todetun mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.
Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) on puolestaan todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi. Jos hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta.
Mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Asian arviointi
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksiköllä ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely.
Hankintayksikkö on 13.3.2020 päivätyllä tarjouspyynnöllään pyytänyt tarjouksia Piispanmäen monitoimitalon arkkitehtisuunnittelusta. Tarjouspyynnön kohdassa ”Suunnitteluryhmän valintaperuste” on asetettu tarjouksessa nimettävän vastuullisen arkkitehdin osalta muun ohella seuraava vähimmäisvaatimus:
”Vähintään kaksi uudisrakennuskohdetta, joiden rakennusoikeudellinen laajuus on yli 5000 m2, joiden rakennustyöt ovat toteutuneet viimeisen kymmenen (10) vuoden aikana.”
Hankintayksikkö on 18.6.2020 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä
§ 26 keskeyttänyt hankintamenettelyn. Kyseisessä päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:
”Hankintamenettelyssä tuli tarjouksia yhteensä yhdeksän kappaletta. Tarjouksista kaksi hylättiin. Tarjouksista kahdessa kappaleessa ei referenssien osalta mainittu lainkaan ilmoitettujen neliöiden laskentaperustetta ja tarjouksista viidessä kappaleessa ilmoitettiin väärä laskentaperuste.
Todetaan, että määräaikana jätetyistä tarjouksista yksikään ei siten vastannut referenssien ilmoittamisen osalta tarjouspyynnössä edellytettyä.
Perusteet
Todetaan, että tarjouspyynnön referenssivaatimuksissa käytetty termi - rakennusoikeudellinen laajuus, on osoittautunut olevan huonosti tunnettu ja tulkinnanvarainen. Mainittu seikka on ilmeisesti vaikuttanut siihen, ettei tarjouspyynnön ehdot täyttäviä tarjouksia jätetty määräajassa.
Tarjouspyyntöön sisältyvän referenssivaatimuksen mainitun puutteellisuuden korjaaminen jälkikäteen tulkinnallisesti tai muuten ei ole mahdollista vaarantamatta tarjoajien tai potentiaalisten tarjoajien yhdenvertaista kohtelua. Kyseinen puute referenssivaatimuksissa on saattanut poissulkea potentiaalisia tarjoajia.
Näissä olosuhteissa on olemassa todelliset ja perustellut syyt keskeyttää hankintamenettely.”
Valittaja on esittänyt, että hankinnan keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä. Hankintamenettelyn keskeyttäminen on syrjinyt tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia ja uuden tarjouskilpailun järjestäminen olisi hankintasäännösten vastaista tinkimistä. Valittajan mukaan tarjouspyynnön viittaus rakennusoikeudelliseen laajuuteen on ollut selkeä ja ymmärrettävä, ja voittaneen tarjoajan tarjousta lukuun ottamatta muiden tarjoajien tarjoukset ovat tältä osin olleet tarjouspyynnön mukaisia. Tarjoukset olisi voitu vertailla uudelleen hankintamenettelyä keskeyttämättä.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi ja hankintayksiköllä on siten ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Hankintayksikön mukaan tulkinnanvaraisen termin ”rakennusoikeudellinen laajuus” käyttäminen on saattanut myös estää potentiaalisten tarjoajien osallistumisen tarjouskilpailuun.
Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevan hankintaoikaisupäätöksen mukaan hankintamenettely on keskeytetty sen vuoksi, että tarjouspyynnön referenssivaatimuksessa käytetty ilmaisu rakennusoikeudellisesta laajuudesta on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on saanut yhteensä yhdeksän tarjousta, joista kaksi on hankintapäätöksen tekemisen 11.5.2020 yhteydessä suljettu tarjouskilpailusta kyseessä olevan referenssivaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan osa muista tarjoajista on ilmoittanut nimeämänsä vastaavan arkkitehdin referenssikohteiden laajuuden neliömetreinä ja osa bruttoneliömetreinä ja/tai kerrosalaneliömetreinä. Asiassa esitetyn mukaan kyseisten mittayksiköiden rakennusteknisestä sisällöstä ja yhdenmukaisuudesta sekä niiden suhteesta tarjouspyynnössä käytettyyn termiin ”rakennusoikeudellinen laajuus” on voinut esiintyä perustellusti eri näkemyksiä.
Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella sitä, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä.
Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen, eikä kyse ole ollut valittajan väittämällä tavalla tinkimisestä. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/300 on näin ollen hylättävä siltä osin kuin se on kohdistunut hankintayksikön 18.6.2020 tekemään hankintaoikaisupäätökseen § 26.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/218, 2020/255 ja 2020/300
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/218 hankintamenettely on keskeytetty vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Hankintamenettelyn keskeyttäminen on lisäksi osittain liittynyt valittajan valituksessa esittämiin seikkoihin. Tässä suhteessa asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi on ollut perusteltua. Sanottuun nähden olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/218. Vastaavasti hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan kyseisessä asiassa.
Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/255 valittaja on esittänyt, että se on valittanut markkinaoikeuteen muutoksenhaun kohteena olevasta 2.6.2020 tehdystä hankintapäätöksen toteutuksen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä § 19 jäätyään siihen käsitykseen, että kysymyksessä on ollut varsinainen hankintamenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on toimittanut mainitun päätöksen tiedoksi valittajalle. Päätökseen ei ollut liitetty valitusosoitusta. Ottaen kuitenkin huomioon, että valittajalle lähetetystä päätöksestä ei ole yksiselitteisesti käynyt ilmi, onko kyseessä ollut lopullinen hankintamenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös, markkinaoikeus katsoo, että valittaja on voinut perustellusti olla siinä käsityksessä, että sillä on ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Näin ollen ei ole asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, että hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/255.
Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/300 annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/300.
Lopputulos markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/218, 2020/255 ja 2020/300
Asian käsittely raukeaa pääasian osalta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/218 ja 2020/255.
Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/300 siltä osin kuin valitus kohdistuu Kokkolan kaupungin Piispanmäen monitoimitalon suunnittelutoimikunnan 18.6.2020 tekemään hankintaoikaisupäätökseen § 25.
Markkinaoikeus hylkää valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/300 siltä osin kuin valitus kohdistuu Kokkolan kaupungin Piispanmäen monitoimitalon suunnittelutoimikunnan 18.6.2020 tekemään hankintaoikaisupäätökseen § 26.
Markkinaoikeus velvoittaa Kokkolan kaupungin korvaamaan A:n, ART-palvelu A -nimisen toiminimen haltijana, oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/218. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus velvoittaa A:n, ART-palvelu A nimisen toiminimen haltijana, korvaamaan Kokkolan kaupungin oikeudenkäyntikulut 3.712,50 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/300. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Kokkolan kaupungin vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/218 ja 2020/255.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Mirva Näsi ja Markus Ukkola.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.