MAO:501/20

Asian tausta

Porvoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.12.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Jokilaakson koulun tilaelementtirakenteisen siirtokelpoisen alakoulun rakennusurakasta sekä puitesopimuksesta vastaavien koulu- ja päiväkotikohteiden hankintaan ajalle 1.5.2019–30.4.2021 ja kahden vuoden optiokaudelle.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 7 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 20.12.2019 antamallaan päätöksellä numero 559/19 kumonnut Porvoon kaupunginhallituksen 20.5.2019 tekemät edellä todettuun hankintailmoitukseen liittyvät hankintapäätökset § 172 ja 174 sekä kieltänyt Porvoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön 500.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeuden päätöksessä on todettu, että hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden uudelleen, vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen. Lisäksi markkinaoikeuden päätöksen mukaan, mikäli Porvoon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa Jokilaakson tilaelementtirakenteisen siirtokelpoisen koulun rakennusurakan ja tehdä vastaavista koulu- ja päiväkotikohteista puitesopimuksen kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen, vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon kyseisessä päätöksessä mainitut seikat.

Porvoon kaupunginhallitus on 3.2.2020 tekemällään päätöksellä § 23 sulkenut aiemmilla päätöksillään valitsemansa tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta, päätöksellä § 24 sulkenut Flexator Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja päätöksellä § 25 keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus asiassa dnro 2020/79

Vaatimukset

Flexator Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen 3.2.2020 tehdyn poissulkemispäätöksen § 24 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 9.424 eurolla.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeuden 20.12.2019 antamalla päätöksellä numero 559/19 Porvoon kaupungille asetettu 500.000 euron uhkasakko tuomitaan maksettavaksi.

Perustelut

Valittajan tarjous ei ole ollut hankintayksikön päätöksessään esittämällä tavalla tarjouspyynnön vastainen perustamistavan, aurinkopaneelijärjestelmän tehon, palovaroitinjärjestelmän eikä routasuojausten ja täyttöjen osalta.

Hankintayksikköä on markkinaoikeuden samaa hankintaa koskevalla päätöksellä kielletty tekemästä hankintasopimusta tai panemasta aiempia päätöksiään täytäntöön 500.000 euron sakon uhalla. Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta edellä viitatuin virheellisin tulkinnoin on merkinnyt uhkasakon nojalla kiellettyä menettelyä. Ottaen huomioon hankintayksikön päätöksen perustelut kyseisellä päätöksellä on pyritty kiertämään markkinaoikeuden kieltopäätöstä.

Valitus asiassa dnro 2020/80

Vaatimukset

Flexator Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen 3.2.2020 tehdyn keskeyttämispäätöksen § 25 ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.440 eurolla.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeuden 20.12.2019 antamalla päätöksellä numero 559/19 Porvoon kaupungille asetettu 500.000 euron uhkasakko tuomitaan maksettavaksi.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole osoittanut todellisia ja perusteltuja syitä hankintamenettelyn keskeyttämiselle, vaan keskeyttämispäätöksellä on ollut tarkoitus kiertää markkinaoikeuden kieltopäätöstä.

Porvoon kaupunginhallitus on 3.2.2020 tekemällään päätöksellä § 24 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta hankintasäännösten vastaisesti. Kyseisen poissulkemispäätöksen tarkoituksena on ollut aikaansaada tilanne, jossa tarjouskilpailuun jää vain yksi tarjous ja hankintayksikkö saa muodollisen perusteen hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Hankintayksikkö ei ole osoittanut keskeyttämiselle muita hankintasäännösten tarkoittamia perusteita.

Keskeyttämispäätöksessä on ylimalkaisesti mainittu syksyn 2019 aikana tehdyistä uusista päätöksistä ja valmistelutoimenpiteistä kaupungin tulevan kouluverkon osalta. Väitettyjä päätöksiä ja valmistelutoimenpiteitä ei ole yksilöity, mistä syystä niiden asianmukaisuuden arviointi ei ole ollut mahdollista. Jos perusteet ovat olleet todellisia, keskeyttämispäätös olisi tullut tehdä jo syksyn 2019 aikana, eikä vasta markkinaoikeuden kieltopäätöksen antamisen 20.12.2019 jälkeen.

Keskeyttämispäätöksessä mainitut perusteet ja niiden yksilöimättömyys sekä kyseisen päätöksen ajankohta suhteessa markkinaoikeuden kieltopäätökseen viittaavat hankintayksikön pyrkivän kiertämään markkinaoikeuden kieltopäätöstä.

Hankintayksikkö on tekemällä hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen ryhtynyt markkinaoikeuden kieltopäätöksen vastaisesti hankinnan panemiseen muutoin täytäntöön. Keskeyttämispäätöksellä on siis pyritty kiertämään markkinaoikeuden kieltopäätöstä.

Vastine asioissa dnrot 2020/79 ja 2020/80

Vaatimukset

Porvoon kaupunki on asioissa dnrot 2020/79 ja 2020/80 antamassaan yhteisessä vastineessa vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

Perusteet

Valituksenalaisessa tarjouksen poissulkemista koskevassa päätöksessä on esitetty ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden nojalla valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta.

Hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena on ollut se, että tarjouspyyntöä vastaamattomien tarjousten poissulkemisen jälkeen jäljelle on jäänyt vain yksi tarjous. Keskeyttäminen on ollut tarpeellista myös siksi, että syksyn 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana on tehty ja myöhemmin tullaan tekemään uusia kouluverkkoa koskevia linjauksia. Rakennusurakasta ja puitejärjestelystä koostuneen hankinnan puitejärjestelyosiota on pidetty jatkossa hankintayksikölle sellaisenaan tarpeettomana.

Pitkän markkinaoikeusprosessin keskellä on käyty keskustelua kaupungin kouluverkosta. Porvoon kaupunginvaltuusto on 29.1.2020 tekemässään päätöksessä § 6 linjannut, että niin sanotut itäiset sivistyspalvelut tullaan toteuttamaan kunnostamalla vanhoja koulurakennuksia, ja esitys pitkään valmistellun uuden sivistysrakennuksen rakentamisesta on hylätty. Keskeytetyssä hankintamenettelyssä uudet koulurakennukset mahdollistava puitejärjestely on ollut valmistellun hankinnan välttämätön osa ja se on perustunut pitkälti uusien koulurakennusten rakentamisen tarpeeseen. Hankinnan kohdetta ei olisi voitu kesken tarjousten arvioinnin lainmukaisesti puolittaa tai muutenkaan muuttaa.

Tarjoajien poissulkemisen ei voida katsoa merkitsevän sellaista menettelyä, joka mahdollistaisi uhkasakon maksettavaksi tuomitsemisen markkinaoikeuden kieltopäätöksen nojalla. Myöskään hankintamenettelyn keskeyttämistä ei voida luonnehtia sellaiseksi valituksella kumotun päätöksen täytäntöönpanoksi, johon uhkasakko on liitetty.

Mikäli hankintayksikkö määrättäisiin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja, kohtuullinen määrä olisi korkeintaan kymmenesosa valittajan puheena olevissa asioissa yhteensä vaatimasta 16.864 eurosta.

Vastaselitys asioissa dnrot 2020/79 ja 2020/80

Valittaja on asioissa dnrot 2020/79 ja 2020/80 antamassaan yhteisessä vastaselityksessä esittänyt, että vastineessa ei ole esitetty asiallisia ja hankintasäännösten mukaisia perusteita valittajan tarjouksen poissulkemiselle.

Puitejärjestelyn keskeyttämispäätöksellä hankintayksikkö on pyrkinyt kiertämään markkinaoikeuden kieltopäätöstä ja siihen, ettei sen tarvitsisi noudattaa alkuperäisen kilpailutuksen tarjouksen jättäneiden edullisuusjärjestystä.

Puitesopimusjärjestelyä ei tarvitse sen tarpeettomuuden johdosta keskeyttää, sillä kaupunki voisi vain jättää puitesopimuksen käyttämättä.

Muut kirjelmät asioissa dnrot 2020/79 ja 2020/80

Hankintayksikkö on asioissa dnrot 2020/79 ja 2020/80 antamassaan yhteisessä lisävastineessaesittänyt, että poissulkemisen edellytysten arviointi on perustunut markkinaoikeuden kieltopäätökseen ja siten voinut tulla tehtäväksi vasta kyseisen päätöksen jälkeen. Keskeyttämispäätöksen perusteet ovat päätöksessä selitetysti liittyneet sekä poissulkemiseen että hankintatarpeen kehittymiseen.

Kilpailutettuun kokonaisuuteen olennaisena osana sisältynyttä puitejärjestelyä ei ole voitu pudottaa pois hankinnan piiristä ennen tai jälkeen hankintapäätöksen tekemisen. Tällainen hankinnan kohteen muutos olisi merkinnyt alalla toimivien toimijoiden tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumista ja olisi ollut ristiriidassa hankintasääntelyn kiellettyjä sopimusmuutoksia koskevien sääntöjen kanssa. Hankintapäätöstä ei olisi voitu tehdä tietäen, että puitejärjestely tultaisiin kokonaan jättämään käyttämättä.

Markkinaoikeus on asioissa dnrot 2020/79 ja 2020/80 varannut valittajalle tilaisuuden lausuman antamiselle hankintayksikön esittämästä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista koskevasta vaatimuksesta. Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain 125 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan pykälä on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 73 a §:ään nähden.

Vanhan hankintalain 73 a §:n esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) on todettu, että hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Keskeyttäminen ei myöskään ole sallittua, jos keskeyttämisen tarkoituksena on kiertää lain säännösten soveltaminen tai estää tarjoajan mahdollisuus saada oikeussuojaa.

Esitöiden mukaan oikeuskäytännössä hyväksyttävinä hankinnan keskeyttämisen perusteina on pidetty muun ohella sitä, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi sekä sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous. Hyväksyttävinä keskeyttämisperusteina on pidetty myös hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta, hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana ja epäonnistunutta tarjouspyyntöä, jonka perusteella on ollut mahdotonta suorittaa vertailua.

Esitöissä on lisäksi todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta tulkintakäytäntöä.

Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä.

Asian arviointi

Asiassa on ensin arvioitava sitä, onko hankintayksiköllä ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Ratkaisu tähän kysymykseen määrittää tarpeen lausua muista valittajan esittämistä vaatimuksista.

Valituksenalaisessa keskeyttämispäätöksessä hankintamenettelyn keskeyttämistä on perusteltu seuraavasti:

"Kaupunki toteaa, että tarjouskilpailussa olisi jäljellä vain yksi tarjous, kun kaksi tarjouspyyntöä vastaamatonta tarjousta on suljettu pois tarjouskilpailusta. Lisäksi kaupunki on syksyn 2019 aikana tehnyt uusia päätöksiä ja valmistelutoimenpiteitä, jotka koskevat kaupungin tulevaisuuden kouluverkkoa, ja tällaisia tullaan tekemään lähiaikoina lisää. Hankinta joudutaan muuttuneen hankintatarpeen vuoksi toteuttamaan jatkossa osin uudenlaisen kilpailutuksin turvin."

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että jo syksyn 2019 aikana ja alkuvuodesta 2020 se on tehnyt uusia kouluverkkoa koskevia linjauksia. Näiden linjausten vuoksi rakennusurakasta ja puitejärjestelystä koostuneen hankinnan puitejärjestelyosiota on pidetty jatkossa hankintayksikölle sellaisenaan tarpeettomana. Hankintayksikön mukaan hankintapäätöksen tekeminen tietäen, että puitejärjestely tultaisiin jättämään kokonaan käyttämättä, olisi merkinnyt alan toimijoiden tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumista. Tällöin kysymys olisi myös hankintasäännöksissä kielletystä sopimusmuutoksesta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta. Hyväksyttävänä syynä hankintamenettelyn keskeyttämiselle on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet eivät edellytä hankintayksikköä tekemään hankintapäätöstä, jos hankintamenettelyn aikana hankinnan toteuttaminen osoittautuu epätarkoituksenmukaiseksi. Hankintayksikön hankintatarpeensa muutoksesta esittämää ei ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella aihetta epäillä.

Hankintayksikkö ei sinänsä ole hankinta-asiakirjoissa sitoutunut hankkimaan tiettyä volyymiä puitejärjestelyn kautta. Hankintailmoituksessa on kuitenkin ilmoitettu, että valitun toimittajan kanssa solmitaan puitesopimus, jonka perusteella tilaajalla on mahdollisuus vastaavien koulu- ja päiväkotikohteiden hankintaan sopimuskauden aikana. Potentiaalisten tarjoajien on siten tullut tarjouskilpailuun osallistumista harkitessaan ottaa huomioon myös hankinnan kohteeseen sisältynyt puitejärjestely, jonka mukaisiin lisätilauksiin niiden on tullut varautua. Hankinnan osana olleen puitejärjestelyn muuttuminen tarpeettomaksi on saattanut merkitä hankinnan kohteen muuttumista mahdolliseksi myös pienemmille taloudellisille toimijoille.

Markkinaoikeus katsoo, että jo hankintayksikön esittämä hankinnan tarpeen muutos ja sen aiheuttamat muutokset hankinnan kohteelle ovat olleet todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Syyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle ovat ilmenneet riittävässä määrin valituksenalaisesta keskeyttämispäätöksestä.

Kun valituksenalainen keskeyttämispäätös ei ole lainvastainen ja kun perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen on liittynyt jo hankinnan tarpeen muutokseen, valittajalla ei ole oikeussuojan tarvetta saada markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, onko valittaja voitu sulkea tarjouskilpailusta.

Edellä todettu huomioon valitus asiassa dnro 2020/80 on hylättävä ja asian dnro 2020/79 käsittely on todettava rauenneeksi muiden pääasiavaatimusten paitsi uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi koskevien vaatimusten osalta.

Uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi koskevat vaatimukset

Edellä mainitussa markkinaoikeuden 20.12.2019 antamassa päätöksessä numero 559/19 hankintayksikölle määrätyn velvoitteen sisältönä on ollut se, että hankintayksikköä on kielletty tekemästä hankintasopimusta 20.5.2019 tehtyjen hankintapäätösten perusteella tai panemasta kyseisiä hankintapäätöksiä muutoinkaan täytäntöön 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Hankintamenettelyn keskeyttäminen on tarkoittanut sitä, että hankintayksikön 20.5.2019 tekemien hankintapäätösten perusteella ei ole tehty hankintasopimusta eikä niitä ole pantu muutoinkaan täytäntöön.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole laiminlyönyt noudattaa edellä mainitussa markkinaoikeuden kieltopäätöksessä määrättyä velvoitetta, eikä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi siten ole perusteita. Asioissa dnrot 2020/79 ja 2020/80 esitetyt vaatimukset uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Valituksenalaiset päätökset on tehty samana päivänä, ja hankintamenettelyn keskeyttämispäätös on ollut valittajan tiedossa jo valittajan valittaessa poissulkemispäätöksestä. Tästä syystä ja asiakokonaisuuden lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sitä vastoin mainittu lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Asian diaarinumero 2020/79 käsittely markkinaoikeudessa raukeaa siltä osin kuin Flexator Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja velvoittaa Porvoon kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä. Muilta osin valitus asiassa diaarinumero 2020/79 hylätään.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 2020/80.

Markkinaoikeus velvoittaa Flexator Oy:n korvaamaan Porvoon kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen ja Esko Pakka sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.