MAO:494/20


Asian tausta

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 24.9.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 7.10.2019 julkaistulla korjausilmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisesta hankintajärjestelmästä henkilökuljetusten hankkimiseksi ajalle 1.11.2019–31.12.2029. Hankinnan kohde on jaettu kymmeneen toiminta-alueeseen.

Hankintayksikkö on hyväksynyt useilla päätöksillään dynaamiseen hankintajärjestelmään kaikki osallistumishakemuksen jättäneet ehdokkaat.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on 23.1.2020 päivätyllä ja 31.1.2020 korjatulla tarjouspyynnöllä pyytänyt dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjouksensa dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävästä, rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta henkilökuljetusten palveluhankinnasta ajalle 30.3.2020– 30.3.2021.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on 6.3.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 27 valinnut kaikki tarjouspyynnön ehdot täyttäneet tarjoajat kuljetuspalveluiden tuottajiksi.

Dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisen kilpailutuksen arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut noin 4,1 miljoonaa euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ryhmittymänä tarjouksen jättäneet A, B ja C ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perustelut

Valitus on tutkittava kaikkien toiminta-alueiden osalta. Valittajat ovat jättäneet tarjouksen vain Lahden toiminta-alueelle olettaen saavansa luokseajokorvauksen kaikille muille alueille, eikä tarjouksen tekeminen useammalle alueelle olisi ollut liiketaloudellisesti järkevää. Tarjouspyynnössä ei ole otettu kantaa siihen, vaikuttaako toiminta-alue luokseajokorvaukseen. Tarjousajan jälkeen luokseajokorvaus on esitetty tarjouspyynnöstä poikkeavalla tavalla, jolloin valittajien olisi ollut järkevää tehdä tarjous kaikille alueille. Valittajat olisivat jättäneet tarjouksen myös muihin toiminta-alueisiin, jos luokseajokorvaus olisi esitetty tarjouspyynnössä selkeästi ja tarjousajan päättymisen jälkeen hankintayksiköltä tullut tieto olisi ollut tiedossa.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, eikä se ole ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että liikennöitsijän vastuulla on ollut hankkia kyydinvälityksessä käytettävä autokohtainen päätelaite ja siihen tarvittava dataliittymä. Tarjouspyynnössä on todettu myös, että välityskustannus sisältää kokonaispalveluna liikennöitsijän välityspalvelua varten tarvitseman laite- ja ohjelmistokokonaisuuden sekä välitysohjelmiston ja -laitteiden käyttötuen, asennukset, ohjelmistolisenssit sekä koulutukset. Ristiriitaisten tietojen takia tarjoajat eivät ole voineet tietää, aiheutuuko niille kustannuksia laitekokonaisuudesta ja sen asennuksesta ja minkä suuruisia nämä kustannukset ovat. Kustannukset ovat vaikuttaneet tarjoushintaan. Lisäksi hankintayksikön yhteydenpito tarjoajiin kysymys/vastaus-palstan sulkeutumisen jälkeen on ollut omiaan asettamaan tarjoajat eriarvoiseen asemaan, koska osa tarjoajista on saanut sellaista tietoa, jota muilla tarjoajilla ei ole ollut.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös kyydinjakoperusteiden osalta. Liikennöitsijöiden kannalta olisi ollut oleellista tietää, minkälaiselta alueelta välitysjärjestelmä hakee halvinta autoa. Kun hankintayksiköltä on kysytty, haetaanko ajoneuvoa esimerkiksi Lahden alueella tehdylle tilaukselle koko Lahden alueelta riippumatta tilausosoitteen ja ajoneuvon välisestä etäisyydestä, hankintayksikkö on vastannut kieltävästi. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan tarkentanut, minkä kokoiselta alueelta halvinta ajoneuvoa haetaan. Kun otetaan lisäksi huomioon hankintayksikön yhteydenpito tarjoajiin kysymys/vastaus-palstan ulkopuolella, hankintayksikön toiminta ei ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Lisäksi tarjouspyyntö on ollut epäselvä luokseajokorvauksen osalta. Luokseajokorvauksen perusteiden selkeä määrittely olisi ollut tärkeää, koska se on vaikuttanut tarjoushintoihin ja ilmoitettuihin palvelualueisiin. Hankintayksikkö on antanut luokseajokorvauksen perusteista useanlaista tietoa. Edellä esitetyt epäselvyydet voidaan tulkita myös tarjouspyynnön olennaiseksi muuttamiseksi kesken hankintamenettelyn.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 15.035 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kyseessä on ollut julkiseksi hankinnaksi katsottava dynaamisen hankintajärjestelmän sisäinen kilpailutus, ja valituksen kohteena olevan menettelyn luonteeseen kuuluu, että kaikki vaatimukset täyttäneet tarjoajat hyväksytään palveluntarjoajiksi, eikä tarjouksia siten ole vertailtu tai asetettu etusijajärjestykseen. Kuljetukset valikoituvat välityssovelluksen tekemän laskennan perusteella ottaen huomioon kuljetuksen hinta sekä kuljetuksen lähtöpaikka ja määränpää. Dynaamisen hankintajärjestelmän sisäinen kilpailutus ei yksin ratkaise sitä, kenelle yksittäinen asiakas ohjautuu.

Vaatimukset on esitetty tarjouspyynnössä yksiselitteisesti, ja tarjouspyyntö on ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on mahdollistanut välityskeskuspalvelua koskevassa hankinnassaan erilaisten palveluratkaisujen ja -prosessien tarjoamisen. Voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu on perustunut sovelluspohjaiseen toimintamalliin, joka on edellyttänyt toimiakseen käytännössä ainoastaan mobiilisovelluksen ja verkkoyhteyden.

Kyydinjakoperusteet ovat olleet kaikkien tarjoajien saatavilla tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa. Hankintayksikkö on tarkentanut palvelukuvausta kysymys/vastaus-vaiheessa siten, että tarjoajat ovat pystyneet ottamaan huomioon etusijajärjestyksen toimintaperiaatteet tarjousta jättäessään. Palvelukuvauksessa ilmoitetut etusijajärjestyksen perusteet ovat tuottaneet vertailukelpoisia tarjouksia.

Luokseajokorvauksen perusteet on esitetty tarjouspyynnössä, ja hankintayksikkö on myös tarkentanut niitä kysymys/vastaus-vaiheen aikana. Luokseajokorvauksen perusteet ovat olleet kaikkien tarjoajien tiedossa, ja tarjouspyyntö on tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on antanut kaikille tarjoajille tietoa tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikön saamat yhteydenotot ovat koskeneet kuljetuspalvelun yleistä toteuttamistapaa, kuten muun ohella kuljetuspalvelun järjestämisen muuttumista aiemmasta mallista. Yhteydenotot eivät ole koskeneet tarjouspyynnön sisältöä. Hankintayksikkö ei ole asettanut tarjoajia eriarvoiseen asemaan vastaamalla liikennöitsijöiden yleisiin kysymyksiin.

Korjausilmoituksen laatimisen edellytykset eivät ole täyttyneet, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta julkaista korjausilmoitusta.

Kuultavien lausunnot

D on esittänyt, että hankintamenettely on ollut sekava ja epäoikeudenmukainen. Tarjouspyyntö on poistettu tarjouspalvelujärjestelmästä ja palautettu hieman muutettuna. Tarjoajat eivät ole saaneet vastauksia autojen hakuetäisyyksiin ja -aikoihin tarjouspalvelun avaamista edeltäneissä tiedotustilaisuuksissa. Nämä olisivat olleet tärkeitä tietoja tarjoushinnan määrittelemiseksi. Hankintayksiköltä on kysytty, saako palveluntuottaja luokseajokorvauksen, jos se lähtee eri kunnan puolelta ja on valinnut toiminta-alueiksi kaikki kunnat. Hankintayksikkö on vastannut tähän kieltävästi. Jälkikäteen on selvinnyt, että palveluntuottaja olisikin voinut valita kaikki kunnat luokseajokorvauksen saadakseen. Tämä olisi vaikuttanut tarjoushintaan. Lisäksi hankintayksikkö on vastannut tarjoajien esittämiin kysymyksiin tarjousportaalin ja kysymys/vastaus-menettelyn ulkopuolella. Hankintayksikön menettely on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

E on esittänyt, että kilpailutus ei ole ollut tasapuolinen. Kysymys/vastaus-palstan sulkeutumisen jälkeen osa tarjoajista on saanut hankintayksiköltä vastauksia sellaisiin kysymyksiin, jotka ovat koskeneet kaikkia osallistujia. Kilpailutuksessa on kerrottu, että välitysyhtiö hankkii tarvittavat laitteet ja ohjelmistot asennettuna, mutta nämä ovatkin tulleet liikennöitsijöiden hankittaviksi. Hankintayksikkö on antanut luokseajokorvauksesta epäselviä vastauksia, mikä on vaikuttanut tarjousten sisältöön. Lisäksi kyydinjakoperusteissa on ollut epäselvyyksiä.

Hollolan Rahtipalvelu Oy on esittänyt, että kilpailutus on ollut selkeä ja antanut riittävät tiedot tarjouksen tekemiseksi.

HopLog Oy on esittänyt, että kilpailutus on ollut selkeä ja antanut riittävät tiedot tarjouksen tekemiseksi.

Inter Kuljetus Oy on esittänyt, että kilpailutus on ollut selkeä ja antanut riittävät tiedot tarjouksen tekemiseksi.

F on esittänyt, että palvelukuvaus on ollut ristiriitainen laitekokonaisuuden kustannusten osalta. Hankintayksikkö ei ole tarkentanut tarjoajille laitekokonaisuuden kustannuksia. Tarjoajien on ollut mahdotonta tietää niille aiheutuvia laitekustannuksia, koska 31.1.2020 päivätystä palvelukuvauksesta ei ole voinut esittää tarkentavia kysymyksiä ja aikaisemmat vastaukset ovat perustuneet aikaisempaan palvelukuvaukseen. Lisäksi kyydinjakoperusteiden ja luokseajokorvauksen tulkinnallisuudet ovat johtaneet siihen, että tarjoajat eivät ole voineet tietää, mille alueille on järkevä tarjota ja mille ei. Kilpailutuksen jälkeen ilmenneiden tietojen perusteella tarjous olisi kannattanut jättää useammalle alueelle. Tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyydet ovat olleet hankintayksikön aiheuttamia, ja ne ovat vääristäneet kilpailutusta. On ollut sattumanvaraista, miten tarjoajat ovat ymmärtäneet tarjouspyyntöasiakirjat ja mihin olettamuksiin perustuen ne ovat tehneet tarjouksen.

G on esittänyt, että tarjoajilla ei ole ollut muun ohella tietoa siitä, milloin luokseajokorvauksen saa ja milloin ei. Tämä tieto olisi voinut vaikuttaa tarjoushintaan ratkaisevasti. Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti vastaamalla puhelintiedusteluihin yksilötasolla.

H on esittänyt, että se on uskaltanut valita varman tiedon puutteen vuoksi vain yhden alueen ja saatuaan lisätietoa luokseajokorvauksesta, kyydinjakoperusteista ja etusijajärjestyksestä olevansa halukas lisäämään palvelualueita.

I on esittänyt, että tarjouskilpailu on ollut alusta alkaen sekava. Vaikka hankintayksikkö on todennut, että kaikki vastaukset tulee lähettää kysymyspalstalle, se on kuitenkin vastannut puhelimitse sellaisiin kilpailutukseen liittyviin kysymyksiin, jotka ovat koskeneet kaikkia tarjoajia. Ne tarjoajat, jotka ovat esittäneet kysymyksensä kirjallisesti, eivät ole olleet tasavertaisessa asemassa niiden tarjoajien kanssa, jotka ovat esittäneet kysymyksensä puhelimitse. Hankintayksikkö ei ole vieläkään vastannut luokseajokorvausta koskevaan kysymykseen, mikä on vaikuttanut jätettyyn tarjoukseen ja valittuihin kuntiin. Vaikka tarjoajille ei ole pitänyt aiheutua mitään kustannuksia, tarjoajien on kuitenkin tullut hankkia Android-käyttöjärjestelmällä varustettu laite ja nettiliittymä. Lisäksi kyydinjakoperusteet ovat olleet epäselviä.

Muut 150 kuultavaa eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että tarjouksen hinnoittelulla, kyydinjakoperusteilla ja ilmoitettavilla toiminta-alueilla on ollut vaikutusta siihen, miten valittajat saisivat kyytejä. Näihin liittyvät epäselvyydet ovat johtaneet siihen, että valittajat eivät ole tienneet tarjoushinnan laskentaperusteita ja sitä, mille alueille ilmoittautua tarjoajaksi. Epäselvyydet eivät ole voineet olla vaikuttamatta myöskään muihin tarjouksiin.

Tarjoajille on jäänyt epäselväksi, aiheutuuko niille kustannuksia laitekokonaisuudesta sekä laitteeseen tarvittavasta 4G-liittymästä. Epäselvää on ollut myös, kuinka nopea 4G-liittymän yhteyden on tullut olla, jotta laite varmasti toimii. Tarjouksen kannalta on ollut merkitystä, onko laitekustannus ollut 9,90 euroa kuukaudessa vai onko sen lisäksi aiheutunut kuluja laitteiden ja ohjelmistojen hankkimisesta ja asennuksesta ja niihin tarvittavasta 4G-liittymästä. Tarjoajat eivät ole voineet esittää uusia kysymyksiä 31.1.2020 jälkeen. Kaikki aikaisemmat kysymykset ja vastaukset ovat liittyneet aikaisempaan palvelukuvaukseen, eivätkä 31.1.2020 julkaistuun palvelukuvaukseen.

Tarjouspyyntö on jättänyt kyydinjaon ja luokseajokorvauksen osalta perusteettoman paljon harkintavaltaa välityskeskukselle.

Hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä kyydit on välitetty siten, että luokseajokorvauksen on saanut aina, kun auto siirtyy tilausosoitteeseen toisen kunnan puolelta etäisyydestä riippumatta. Luokseajokorvaus on maksettu kaikille liikennöitsijöille samoin perustein riippumatta ilmoitetusta ajoalueesta tai ajoalueista. Luokseajokorvauksen on saanut myös saman kunnan alueella ajettaessa, jos tilausosoitteeseen on ollut yli 10 kilometriä. Tässä tapauksessa korvausta on tullut pyytää välityskeskukselta. Jos hankinnan väliaikaisen järjestämisen käytännöt olisivat olleet tiedossa tarjouksia tehdessä, kaikki liikennöitsijät olisivat ilmoittautuneet kaikille toiminta-alueille.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Kysymyksenasettelu ja keskeiset oikeusohjeet

Asiassa on ensiksi arvioitava sitä, ovatko valittajat julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettuja asianosaisia dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtyyn hankintapäätökseen kohdistuvassa muutoksenhaussa siltä osin kuin valittajat eivät ole jättäneet tarjousta.

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2014:219 mukaan tulkittaessa aikaisemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:n 1 momentin (321/2010) säännöstä, joka vastaa tältä osin voimassa olevan hankintalain 145 §:n 1 momenttia, muutoksenhakuoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku tulee vireille. Tällöin on otettava muun ohella huomioon, että julkista hankintaa koskevassa asiassa muutoksenhaun kohteena voi olla myös muu kuin hankintamenettelyn lopullinen ratkaisu. Myös toimittaja, joka ei ole jättänyt tarjouskilpailussa tarjousta, voi olla asianosainen, mikäli kilpailutuksen ulkopuolelle jättäytyminen on johtunut tarjouspyynnön ehdoista ja vaatimuksista.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2017:12 mukaan tulkittaessa aikaisemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:n 1 momentin (321/2010) säännöstä muutoksenhakuun oikeutetuista on otettava huomioon niin sanotun valvontadirektiivin (89/665/ETY) tavoite tehokkaasta ja nopeasta oikeussuojasta. Ratkaisun mukaan yhtiö, joka oli saattanut väitteensä tarjouspyynnön syrjivyydestä markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ollut antanut omaa tarjousta, oli tullut ratkaistuksi ja hankintapäätös on pantu täytäntöön hankintasopimuksella, ei ollut käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa. Kyseistä yhtiötä ei pidetty ratkaisussa asianosaisena.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2018:27 oli kysymys kahden samaa hankintamenettelyä koskevan valituksen tutkimisen edellytyksistä markkinaoikeudessa. Toinen valituksista oli tehty tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen tarjousaikana ja toinen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Valitukset markkinaoikeudelle tehnyt yhtiö ei ollut osallistunut tarjouskilpailuun. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että alalla toimivalla yhtiöllä oli tarjouspyyntöön kohdistuvan valituksen osalta aiemmin voimassa olleessa hankintalaissa tarkoitettuun asianosaisasemaan perustuva muutoksenhakuoikeus. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että yhtiöllä ei ollut asianosaisasemaa eikä siten muutoksenhakuoikeutta hankintapäätökseen kohdistuvassa muutoksenhaussa. Yhtiö ei ollut esittänyt sellaisia syitä, jotka olisivat estäneet sitä jättämästä tarjousta. Asiassa ei siten ollut tullut esille seikkoja, joiden perusteella olisi voitu katsoa, että yhtiön mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailussa olisivat olleet unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla olemattomat yhtiön syrjiviksi väittämien teknisten eritelmien tai vaatimusten takia. Kun yhtiö ei ollut osallistunut tarjouskilpailuun eikä myöskään osoittanut pyrkineensä osallistumaan siihen, sillä ei ollut oikeutta muutoksenhakuun hankintapäätöksestä.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (tuomio 12.2.2004, Grossmann Air Service, C-230/02, EU:C:2004:93, 23 ja 36–40 kohdat) mukaan tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla, joka katsoo, että tarjouskilpailua koskevien asiakirjojen syrjiviksi väittämänsä eritelmät ovat estäneet sitä osallistumasta tarjouskilpailuun, on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Unionin tuomioistuimen tuomion perusteella tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä. Unionin tuomioistuimen tuomiossa on viitattu hankintojen oikeussuojajärjestelmän tavoitteeseen varmistaa se, että hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista. Tällä tavoin muutoksenhakumenettelyjä voidaan käyttää erityisesti siinä vaiheessa, jolloin virheellisiä hankintamenettelyjä voidaan oikaista.

Keskeiset tosiseikat

Hankintayksikkö on 23.1.2020 päivätyllä tarjouspyynnöllä (jäljempänä alkuperäinen tarjouspyyntö) ja 31.1.2020 korjatulla dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisellä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia henkilökuljetuksista. Alkuperäisessä tarjouspyynnössä tarjousten jättämiselle asetetun määräajan on ilmoitettu päättyvän 7.2.2020. Korjatussa tarjouspyynnössä tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa on jatkettu 13.2.2020 asti.

Hankinnan kohde on jaettu kymmeneen toiminta-alueeseen, jotka ovat olleet Lahti, Asikkala, Hartola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki ja Pukkila. Tarjoukset ovat voineen koskea yhtä, useampaa tai kaikkia toiminta-alueita.

Alkuperäisessä tarjouspyynnössä tarjoajille on varattu mahdollisuus esittää kysymyksiä 29.1.2020 mennessä. Hankintayksikölle on esitetty kysymyksiä muun ohella luokseajokorvauksesta ja kyydinjakoperusteista. Hankintayksikkö on 30.1.2020 vastannut kysymyksiin ja 31.1.2020 julkaissut korjatun tarjouspyynnön, jossa tarjoajille ei ole enää varattu mahdollisuutta esittää kysymyksiä.

Valittajat ovat jättäneet tarjouksen Lahden toiminta-alueeseen. Hankintayksikkö on 6.3.2020 tehnyt hankintapäätöksen ja valinnut kaikki tarjouksen jättäneet ja tarjouspyynnön ehdot täyttäneet tarjoajat kuljetuspalveluiden tuottajiksi. Hankintapäätös on toimitettu tarjoajille tiedoksi sähköisesti 10.3.2020. Valittajat ovat 20.3.2020 valittaneet hankintapäätöksestä ja vaatineet muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen kokonaisuudessaan.

Asian arviointi

Valittajat ovat jättäneet tarjouksen ainoastaan yhteen kymmenestä hankintaan sisältyneestä toiminta-alueesta, eli Lahden toiminta-alueelle. Toiminta-alueet ovat olleet kuljetuspalvelun sisällön ja tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten osalta samanlaisia ja poikenneet toisistaan lähinnä maantieteellisen alueen osalta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuvattu muun ohella luokseajokorvauksia, joita liikennöitsijät ovat tietyin edellytyksin voineet saada. Asiassa on arvioitava, onko valittajilla valitusoikeus muiden toiminta-alueiden osalta.

Valittajat ovat esittäneet muun ohella, että sekä alkuperäinen että korjattu tarjouspyyntö ovat olleet niin epäselviä, että niiden perusteella ei ole voitu saada keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, eivätkä ne ole jättäneet tarjousta muihin toiminta-alueisiin tarjouspyynnön epäselvyyden takia. Valittajat ovat esittäneet ymmärtäneensä hankintayksikön selvitysten perusteella, että useamman toiminta-alueen tarjoaminen ei olisi liiketaloudellisesti järkevää. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että ne ovat saaneet vasta tarjousajan päättymisen jälkeen ja hankinnan väliaikaisen järjestämisen yhteydessä luokseajokorvauksesta sellaista tietoa, jonka perusteella niiden olisi ollut järkevää jättää tarjous kaikille toiminta-alueille. Valittajat ovat edelleen esittäneet, että osa tarjoajista on saanut hankintayksiköltä hankintamenettelyn aikana sellaista tietoa luokseajokorvauksesta, jota muilla tarjoajilla ei ole ollut.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön julkaisemista koskevalla ratkaisulla on ollut vaikutusta valittajien asemaan. Julkaisemista koskeva ratkaisu on ollut hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaisesti valituksella saatettavissa markkinaoikeuden tutkittavaksi. Valittajat olisivat näin ollen voineet saattaa epäselvänä pitämänsä tarjouspyynnön markkinaoikeuden tutkittavaksi ainakin sen jälkeen, kun hankintayksikkö on vastannut esitettyihin kysymyksiin 30.1.2020 ja julkaissut korjatun tarjouspyynnön 31.1.2020, josta tarjoajat eivät ole enää voineet esittää kysymyksiä. Tarjous on tullut jättää viimeistään 13.2.2020.

Asiassa on vielä arvioitava valituksen tekemisen ajankohdan merkitystä valittajien oikeuteen hakea muutosta hankinnan järjestämistä koskevaan ratkaisuun.

Valittajat eivät ole hakeneet muutosta epäselvänä pitämäänsä tarjouspyyntöön kuin vasta 10.3.2020 tehdyn hankintapäätöksen tiedoksiannon jälkeen 20.3.2020 myös niiden toiminta-alueiden osalta, joihin valittajat eivät ole jättäneet tarjousta. Valittajat ovat siten hakeneet muutosta epäselvänä pitämäänsä tarjouspyyntöön vasta seitsemän viikkoa korjatun tarjouspyynnön julkaisemisen ja noin viisi viikkoa tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen.

Edellä selostetun unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella, jos tarjoaja ei jätä tarjousta syrjiväksi väittämänsä tarjouspyynnön vuoksi, tarjoajan on käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajat eivät ole esittäneet sellaisia syitä, jotka olisivat estäneet niitä jättämästä tarjousta myös muihin kuin tarjoamaansa toiminta-alueeseen. Valittajat eivät olleet osallistuneet tarjouskilpailuun eivätkä myöskään osoittaneet pyrkineensä osallistumaan siihen muutoin kuin tarjoamallaan toiminta-alueella. Valittajien ei ole katsottava käyttäneen muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa, jotta valittajia tarjouskilpailuun näiden toiminta-alueiden osallistumattomana tahona voitaisiin pitää asianosaisena. Valitus on siten jätettävä tutkimatta muiden kuin Lahden toiminta-alueen osalta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja keskeiset oikeusohjeet

Valittajat ovat esittäneet muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä laitekustannusten, kyydinjakoperusteiden ja luokseajokorvauksen osalta ja jättänyt kahden viimeksi mainitun osalta perusteettoman paljon harkintavaltaa välityskeskukselle. Hankintayksikkö on esittänyt, että vaatimukset on esitetty yksiselitteisesti ja tarjouspyyntö on mainituilta osin tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus on pyytänyt hankintayksiköltä selvitystä muun ohella siitä, onko valituksenalaisessa päätöksessä ollut kyse dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisestä kilpailutuksesta ja mikä on ollut kilpailutuksen kohteena ollut yksittäinen hankinta. Markkinaoikeus on pyytänyt selvitystä myös tarjousten vertailusta ja tarjousten etusijajärjestyksestä.

Hankintayksikön mukaan kyseessä on ollut dynaamisen hankintajärjestelmän sisäinen kilpailutus, ja valituksen kohteena olevan menettelyn luonteeseen kuuluu, että kaikki vaatimukset täyttäneet tarjoajat hyväksytään palveluntarjoajiksi, eikä tarjouksia siten ole vertailtu tai asetettu etusijajärjestykseen. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että kuljetukset valikoituvat välityssovelluksen tekemän laskennan perusteella ottaen huomioon kuljetuksen hinta sekä kuljetuksen lähtöpaikka ja määränpää. Hankintayksikön mukaan dynaamisen hankintajärjestelmän sisäinen kilpailutus ei yksin ratkaise sitä, kenelle yksittäinen asiakas ohjautuu.

Asiassa on ensiksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa kyseistä hankintamenettelyä ja tarjouspyynnön laatimista koskevien säännösten mukaisesti.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 52 §:n 1 momentin mukaan jokainen yksittäinen hankinta dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä on kilpailutettava. Hankintayksikön on pyydettävä järjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjous dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävistä erillisistä hankinnoista. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouksen valintaan sovelletaan, mitä 93–96 §:ssä säädetään. Dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehdyn hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet voidaan määritellä tarkemmin hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on muun ohella oltava kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys (9 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Hankintalain 93 §:n 1 momentissa säädetään siitä, että tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintamenettely ja tarjouspyyntöasiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on perustanut dynaamisen hankintajärjestelmän henkilökuljetusten hankkimiseksi ajalle 1.11.2019–31.12.2029 kymmenelle toiminta-alueelle ja hyväksynyt useilla päätöksillään siihen kaikki osallistumishakemuksen jättäneet ehdokkaat.

Hankintayksikkö on 23.1.2020 päivätyllä alkuperäisellä ja 31.1.2020 korjatulla tarjouspyynnöllä pyytänyt dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksyttyjä ehdokkaita esittämään tarjouksensa dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa koskien henkilökuljetusten palveluhankintaa ajalle 30.3.2020–30.3.2021. Hankintayksikkö on valituksenalaisella hankintapäätöksellä valinnut kaikki tarjouksen jättäneet 160 tarjoajaa kuljetuspalveluiden tuottajiksi.

Alkuperäisen ja korjatun tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan kunkin ajoneuvon kilometrihinta euroissa, perusmaksu kahteen eri ajankohtaan eroteltuna sekä muina hintoina odotus- tai asiointiaika, avustamislisä ja porraslisä.

Alkuperäisen ja korjatun tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouskilpailun osalta ei suoriteta tarjousten vertailua, vaan kaikki tarjouspyynnön ehtoja vastaavat ja hankintayksikön asettamat vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoukset hyväksytään kuljetuspalveluiden järjestäjiksi.

Kuljetustilausten välittäminen ja jakaminen liikennöitsijöiksi valittujen toimittajien välillä toteutetaan välityskeskusjärjestelmässä seuraavasti:

Tilaus välitetään tietyn maantieteellisen alueen sisällä hintajärjestyksessä halvimmalle liikennöitsijälle huomioiden suunniteltu reitti ja mahdollisuudet kuljetusten yhdistelyyn. Tilanteessa, jossa samalla etäisyydellä on useampi soveltuva, vapaana oleva liikennöitsijä, jotka ovat myös hintajärjestyksessä samalla sijalla, tilausta tarjotaan kaikille kyseisille liikennöitsijöille ja tilauksen saa sen ensimmäisenä hyväksynyt liikennöitsijä.

Hankintayksikkö ja välityskeskuspalvelun tuottaja käsittelevät yhteistyössä tarkemmat säännöt etusijajärjestyksen toteuttamisesta välityskeskuksen käyttövaiheen aikana.”

Alkuperäisen ja korjatun tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen kohdan 2 ”Välityspalvelu ja kuljetusten toiminta” alakohdassa 2.2 ”Toiminnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”PHHYKY:n asiakkaiden kuljetusten järjestäminen ja matkojen yhdistely perustuu tilauksien yhteydessä saataviin asiakastietoihin ja välityskeskuksen oman järjestelmän profiloituihin tietoihin. PHHYKY:n asiakasprofiilit sisältävät kuljetuksen kannalta tärkeitä ja olennaisia tietoja esimerkiksi asiakkaiden oikeudesta käyttää välityskeskuksen kautta tilattavia matkoja, avustamisen tarve, mahdolliset apuvälineet ja erityiset vaatimukset asiakkaalle soveltuvasta kulkuneuvotyypistä. Välityskeskus etsii järjestelmästä etusijajärjestyksen mukaan soveltuvan ja PHHYKY:n hyväksymän järjestelmään liitetyn liikenteenharjoittajan auton, jolle kuljetustilaus välitetään kuljetuksen kannalta olennaisten tietojen kanssa. Mikäli asiakasprofiilista ilmenevien tietojen tai PHHYKY:n edustajan tekemän tilauksen yhteydessä nimenomaisesti edellytetään nimetyn liikenteenharjoittajan käyttämistä asiakkaan perustellun tarpeen johdosta, tulee kuljetus välittää ensisijaisesti kyseille liikenteenharjoittajalle, ellei tällä ole estettä.”

Palvelukuvauksen kohdan 2 ”Välityspalvelu ja kuljetusten toiminta” alakohdassa 2.5 ”Etusijajärjestys” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Etusijajärjestys määritellään kuljetuskohtaisesti. Etusijajärjestystä ei huomioida jos asiakkaalle on PHHYKY:n myöntämä vakiopalveluntuottaja, tai kyseessä on säännöllisesti toistuva vakiokuljetus (päivätoiminta ym.).

Etusijajärjestykseen huomioidaan ja järjestykseen vaikuttaa seuraavat seikat:

  • Tilattu kuljetus alkaa osoitteesta joka sijaitsee ajoneuvolle ilmoitetulla kuljetusalueella tai kuljetusalueella sijaitsee ajoneuvo, jota liikenteenharjoittaja on tarjonnut kohdeosoitteen kuljetusalueelle / osa-alueelle
  • Ajoneuvo on kirjautunut tilausjärjestelmään, eikä ole varattuna(ajossa) kuljetuksen ajankohtana
  • Ajoneuvon kapasiteetti ja/tai varustelu soveltuu kuljetukseen
  • Ajoneuvon sijainti; ajoneuvo pystyy saapumaan ajoissa lähtöosoitteeseen ottaen huomioon luokseajoaika
  • Kuljetuksen hinta

Kuljetustilaus välitetään siis ensin ajoneuvolle, joka: on ajovuorossa vapaana kuljetuksen aloitusajankohtana, soveltuu varustukseltaan kuljetukseen, kuljetusalueella sijaitsevalle edullisimman tarjouksen tehneelle ajoneuvolle joka pystyy saapumaan ajoissa tilauksen lähtöosoitteeseen kuljetuksen luokseajoaika huomioiden. Mikäli samanhintaisia (luokseajokorvaus huomioituna), soveltuvia ajoneuvoja on useampia, saa kuljetuksen lähtöosoitetta lähimpänä sijaitseva ajoneuvo.

Mikäli tilauksen kuljetusalueella ei sijaitse soveltuvaa ajoneuvoa tarjotaan kuljetusta alueen ulkopuolelle ylivuotokuljetuksena (palvelukuvauksen kohta 2.3.3) jolloin voidaan korvata tavallisen kuljetuskustannuksen lisäksi Liikennöitsijälle luokseajokorvaus palvelukuvauksen mukaisesti (palvelukuvauksen kohta 2.3.4).

Tavallisesta etusijajärjestyksestä poiketaan palvelukuvauksen mukaisesti mikäli kyseessä on: pikatilaus tai nousukyyti (palvelukuvauksen kohta 2.5.2) tai asiakkaalla on myönnetty oikeus vakiopalveluntuottajaan (palvelukuvauksen kohta 2.7.2).”

Alkuperäisen ja korjatun palvelukuvauksen kohdan 2 ”Välityspalvelu ja kuljetusten toiminta” 2.3.3 alakohdassa ”Luokseajokorvaus” on todettu seuraavaa:

”Välityskeskus voi PHHYKY:n ohjeistamana sekä tapauskohtaisesti harkinnanvaraisesti välittää tilaus siten, että normaalin kuljetuskustannuksen lisäksi maksetaan hinnaston mukainen luokseajokorvaus jolla korvataan ajoneuvon siirtymä tilauksen kuittauspaikalta lähtien ja asiakkaan / aloitusosoitteen luokse.

Luokseajokorvauksena siirtymä korvataan enintään 30 kilometrin matkan verran. Jos siirtymä on yli 30 kilometriä, korvataan siirtymää enimmäismäärän 30 kilometrin verran.

Luokseajokorvauksellinen kuljetus välitetään:

  • Mikäli kuljetusalueen ulkopuolelle tarjotulle ylivuotokuljetukselle ei löydy suorittajaa
  • Välityskeskuksen harkinnan mukaan tapauskohtaisesti välitetään suoraan luokseajokorvattavana”.

Hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle on esitetty seuraava kysymys:

”KYSYMYS 9: Auto joka liikkuu usean kunnan alueella voi ilmoittautua ajamaan kaikkien kuntien alueella.

Voiko käydä niin, että auto on Hartolassa mutta sille tarjotaan tilausta Kärkölästä ja ko. kyyti pitäisi hyväksyä jotta hyväksymisprosentti ei laskisi sopimuksen vaatimusta matalammaksi. Tämä ei ole kovin hyvää asiakaspalveluakaan jos asiakkaan pitäisi odottaa pitkään.”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”VASTAUS 9: Kyllä voi ilmoittautua useammalle alueelle.

Kysymyksessä esitetty tilanne ei tosiaan ole asiakkaan kannalta mielekästä.

Käytännössä tällaista ei käy sillä Välityskeskuksen tehtävänä on huomioida ajoneuvojen senhetkinen sijainti suhteessa kuljetuksen lähtöosoitteeseen ja etusijajärjestyksen mukaisesti kuljetus välitetään ensisijaisesti alueella jo sijaitsevista vapaista, kapasiteetiltaan soveltuvista ajoneuvoista edullisimmalle ajoneuvolle.”

Asian arviointi

Hankintayksikkö on toteuttanut kyseessä olevan tarjouskilpailun hankintalain 52 §:ssä säädettynä dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisenä kilpailutuksena. Dynaamista hankintajärjestelmää perustettaessa tarjouspyynnön kohdassa ”Vertailuperusteiden määrittely järjestelmässä” on todettu ”kokonaistaloudellinen edullisuus, pisteytys” ja sisäisen kilpailutuksen tarjouspyynnöissä ”halvin hinta”. Tarjouspyynnön perusteella kaikki vähimmäisvaatimukset täyttävät tarjoajat valitaan, eikä tarjouksia vertailla. Tarjouspyynnön perusteella kuljetustilausten välittäminen ja jakaminen liikennöitsijöiksi valittujen toimittajien välillä toteutetaan välityskeskusjärjestelmässä tiettyjen ja vasta myöhemmin tarkemmin täsmennettävien kriteerien mukaisesti.

Dynaamisen hankintajärjestelmän kulkua sääntelevän hankintalain 52 §:n 1 momentin mukaan jokainen yksittäinen hankinta dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä on kilpailutettava ja tällaisessa kilpailutuksessa tarjouksen valintaan sovellettavan hankintalain 93 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Markkinaoikeus toteaa, hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön siten, että vaikka tarjouspyynnössä on sinänsä kuvattu yleisellä tasolla kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita, tarjouksia ei ole kuitenkaan voinut vertailla nyt arvioitavana olevassa dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä toteutetussa hankintamenettelyssä. Hankintayksikkö on jättänyt tarjousten keskinäisen paremmuuden otettavaksi huomioon muiden seikkojen ohella vasta välityskeskuksen kunkin kuljetuksen toteuttajan määräämisen yhteydessä. Hankintayksikön menettely on tarkoittanut sitä, että se ei ole tehnyt tai aikonutkaan tehdä tarjoajien vertailusta hankintalain 123 §:ssä tarkoitettua hankintapäätöstä, jollainen on kuitenkin tullut tehdä dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa, toisin kuin eräin edellytyksin puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa. Näin ollen hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnöllään ja hankintapäätöksellään, jolla se on hyväksynyt kaikki tarjoajat, toteuttanut hankintalain 52 §:n mukaisesti minkään yksittäisen hankinnan kilpailutusta loppuun asti. Edellä mainittu on johtanut muun ohella siihen, että nyt kyseessä olevaan dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtyyn hankintaan osallistuneet tarjoajat eivät ole voineet tietää tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella, missä määrin hankintayksikkö on vastuussa asettamiensa tarjousten vertailutekijöiden soveltamisesta ja miten hankintasäännösten mukaisia oikeussuojakeinoja voidaan käyttää palveluntuottajia valittaessa.

Hankintayksikkö ei ole myöskään dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisen tarjouskilpailun tarjouspyynnössä määrittänyt hankintalain 93 §:n edellyttämällä tavalla riittävän täsmällisesti vertailuperusteita tai sitä, mikä tarjous on hinnaltaan halvin. Tarjouspyynnössä esitetyt kyydinjakoperusteet ja luokseajokorvaus ovat myös olleet siten epäselviä, etteivät tarjoajat ole riittävän täsmällisesti voineet tietää, miten hankinnan kohteena olevat kuljetukset tulisivat jakautumaan ja millä edellytyksillä välityskeskus on voinut välittää kuljetuksen luokseajokorvattavana ”kuljetusalueen” tai harkinnan perusteella. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia, eikä tarjouksia ole voitu tarjouspyynnön perusteella vertailla. Hankintasäännösten mukaista ei ole ollut se, että tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö ja välityskeskus määrittelevät tarkemmat säännöt etusijajärjestykselle välityskeskuksen käyttövaiheen aikana ja että välityskeskus arvioisi vaihtoehtoisista kuljettajista hinnaltaan halvimman tai muutoin määräytyvän kuljettajan kunkin kuljetuksen toteuttamisen yhteydessä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun mitään dynaamisen hankintajärjestelmän sisäistä yksittäistä hankintaa ei ole kilpailuttettu hankintasäännösten mukaisesti asetettuja vertailutekijöitä soveltamalla ja kun tarjouspyyntö on laadittu siten epäselvästi, että sen perusteella ei ole voinut saada vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla Lahden toiminta-alueen osalta kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että Lahden toiminta-alueen osalta hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä aikoo edelleen toteuttaa henkilökuljetusten palveluhankinnan Lahden toiminta-alueen osalta julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Lahden toiminta-alueen osalta asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö saa itse vastata tältä osin oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö ei ole vaatinut valituksen tutkimatta jättämistä muiden toiminta-alueiden osalta, eikä tässä tapauksessa ole asiassa niiden osalta annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, että hankintayksikkö saa myös muilta osin itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta muiden toiminta-alueiden kuin Lahden toiminta-alueen osalta.

Markkinaoikeus kumoaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 6.3.2020 tekemän hankintapäätöksen § 27 Lahden toiminta-alueen osalta. Markkinaoikeus kieltää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin siltä osin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.